Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
187 suhteet: Aino Forsten, Akonlahti, Aleksei Mitro, Aleksei Vinogradov, Aleksi Tuorila, Amerikansuomalaiset, Anni Lehtonen, Antti Marjoniemi, Antti Timonen (kirjailija), Antti Vorho, Arvi Nummi, Arvo Alanne, Arvo Vaara, Aulis Hauhia, Aunuksen Radio, Ämmän ruukki, Bobi Sivén, Borovoi, Carl Wilhelm Malm, Einar Vähä, Eldankajärven jää, Eldankajärvi, Erkki Tiesmaa, Erkki Vaalama, Fairey Campania, Haikola (Vienan Karjala), Hanna Malm, Honkapirtti, II/JR 12 (jatkosota), Iivo Ahava, Iivo Nikutjev, Ilmari Honkanen, Inkerin kirkko, Itä-Karjalan lippu, Itä-Karjalan vaakuna, Ivan Sergejeff, Jaakko Mäki, Jaakko Rugojev, Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota), Janne Rajamaa, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Joel Walldén, Josef Schultz, Jyskyjärvi, Jyvälahti, Kaarlo Johannes Leinonen, Kaarlo Nisula, Kainuun historia, Kainuun maakunta, ..., Kalevala (täsmennyssivu), Kalevalainen runous, Kalevalan kansallinen piiri, Kalevalan reunamuodostuma, Kalle Korhonen (kansanedustaja), Kalle Toppinen, Karhunpesäsuunnitelma, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan kieli, Karjalan rykmentti, Karjalan Sivistysseura, Karjalan tasavallan hallinnollinen jako, Karjalan tasavalta, Karjalan väliaikainen hallitus, Kaunis Toarie, Kemi (Viena), Kemijoen vesistö (Viena), Kemin kihlakunta (Venäjä), Kepa (kylä), Keski-Kuittijärvi, Kiimasjärven retki, Kiprian (apulaispiispa), Kirppu (hevonen), Kiskis-kukkulat, Koillisrintama, Kontokki, Korven Radio, Kuittijärvet, Kullervo Manner, Kullervo Mutanen, Kuolemanrangaistus Suomessa, Kuuno Sevander, Kuusamo-opisto, Lapin pogostat, Lapin sota, Lars Junttila, Laukkuryssä, Lauri Jousinen, Lauri Leskinen, Leevi Kinnunen, Lentolaivue 14, Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista, Luettelo Karjalan tasavallan kaupungeista ja kaupunkityyppisistä taajamista, Luettelo Karjalan tasavallan vaakunoista, Luettelo Lapin kullankaivajista, Luettelo Suomen historian sodista, Luftflotte 5, Luusalmi, Maaselän Radio, Mauri Honkajuuri, Merjan kieli, Mikko Kokko, Musiikkifestivaali, Muurmannin rata, Näsykkä, Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa, Niilo Kärki, Nikolai Gappojev, Niku Aalto, Novosti Kalevaly, Olavi Ronkainen, Olli Kivioja, Onni Tuomi, Operaatio Hopeakettu, Ortjo Stepanov, Oskar Sundman, Oskari Ikonen, Ossippa Borissainen, Otto Lilius, Otto Vilmi, Oulun kasarmi, Oulun–Pohjois-Karjalan virtauskieleke, P21 (valtatie), Paanajärvi, Paavo Ahava, Paavo Leontjev, Panzerkampfwagen I, Parkkina, Pääjärven reunamuodostuma, Pekka Hintikka, Pekka Kyöttinen, Pekka Perttu, Pekka Tiilikainen, Pekka Vaara, Petsamon retket, Pistojärvi, Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941, Porovaara, Röhön korpitaistelu, Runonlaulaja, Sergei Okulov, Severi Seppänen, Simo Pälli, Sissipataljoona 3 (jatkosota), Sommelo, Suomen III armeijakunta (jatkosota), Suomen Kommunistisen Puolueen tukiryhmät, Suomen sisällissodan aikajana, Suomussalmen taistelu, Suomussalmi, Syysmanööverit, Tšena, Teppo Väinölä, Toivo Alavirta, Trifona, Ukko, Unelma Konkka, Uolevi Kettinen, Urpo Pesonen, Usko Kemppi, Uuno Laukka, Valle Sovero, Valo Nihtilä, Valokuvaus Suomessa, Varsinaiskarjala, Vasili Keynäs, Vääräkoski, Väinö Heikkinen, Väinö Pohjaranta, Veikko Karhunen, Verner Forsten, Vienan Karjala, Vienan retket, Vienan runokylät, Viestimuseo, Vilho Timonen, Viljo Puustinen, Vitali Dobrinin, Vitsataipale, Vuokkiniemen kansalliskokous, Vuokkiniemi, Vuonninen, Wolf H. Halsti, 1941, 1978, 3. divisioona (jatkosota), 4. erillinen autokomppania. Laajenna indeksi (137 lisää) »
Aino Forsten
Aina ”Aino” Aleksandra Forsten (o.s. Rainio, 2. huhtikuuta 1885 Maaria – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi Viitattu 24.9.2007.) oli suomalainen kansanvalistaja ja opettaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1917–1918.
Uusi!!: Uhtua ja Aino Forsten · Katso lisää »
Akonlahti
Akonlahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa.
Uusi!!: Uhtua ja Akonlahti · Katso lisää »
Aleksei Mitro
Aleksei Mitro (joskus muodossa Aleksi Mitro), vuoteen 1918 Mitrofanoff oli suomalainen kauppaneuvos, liikemies ja tehtailija.
Uusi!!: Uhtua ja Aleksei Mitro · Katso lisää »
Aleksei Vinogradov
Aleksei Ivanovitš Vinogradov (12. helmikuuta 1899 Tver – 11. tammikuuta 1940 Vasonvaara, Uhtua), oli neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja.
Uusi!!: Uhtua ja Aleksei Vinogradov · Katso lisää »
Aleksi Tuorila
Aleksander ”Aleksi” Tuorila (12. elokuuta 1885 Iisalmi – 26. helmikuuta 1938 Sandarmoh) oli suomalainen punaupseeri, joka teloitettiin Stalinin vainojen aikana.
Uusi!!: Uhtua ja Aleksi Tuorila · Katso lisää »
Amerikansuomalaiset
Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.
Uusi!!: Uhtua ja Amerikansuomalaiset · Katso lisää »
Anni Lehtonen
150px Anna (Anni) Lehtonen myöh.
Uusi!!: Uhtua ja Anni Lehtonen · Katso lisää »
Antti Marjoniemi
Antti Marjoniemi (24. joulukuuta 1904 Nivala – 20. tammikuuta 1922 Kiimasjärvi, Vienan Karjala) oli suomalainen vapaaehtoinen heimosoturi, joka surmattiin Karjalan kansannousun yhteydessä.
Uusi!!: Uhtua ja Antti Marjoniemi · Katso lisää »
Antti Timonen (kirjailija)
Antti Timonen (1. toukokuuta 1915 Luusalmi, Uhtua, Venäjä – 24. maaliskuuta 1990) oli Neuvostoliitossa asunut, suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Antti Timonen (kirjailija) · Katso lisää »
Antti Vorho
Antti Vorho maaliskuussa 1943. Kuva: SA-kuva Antti Vorho, myöhemmin Vallebro (19. lokakuuta 1912 Valkeasaari – 3. maaliskuuta 1991 Lycksele, Ruotsi), oli Inkerin suomalainen Mannerheim-ristin ritari numero 99.
Uusi!!: Uhtua ja Antti Vorho · Katso lisää »
Arvi Nummi
Arvi Pakarinen, kirjailijanimi Arvi Nummi (1895 – 1925) oli suomalaissyntyinen Neuvosto-Karjalaan siirtynyt kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Arvi Nummi · Katso lisää »
Arvo Alanne
Arvo Eemil August Alanne (30. elokuuta 1904 Oulu – 14. syyskuuta 1993) oli suomalainen lehtimies, pakinoitsija ja Yleisradion pitkäaikainen Pohjois-Suomen toimittaja, lempinimeltään ”Ala”.
Uusi!!: Uhtua ja Arvo Alanne · Katso lisää »
Arvo Vaara
Arvo Vaara (syntyjään Arvi Antinpoika Tuokkola, s. 1891 Teuva – ?) oli Kanadassa ja Neuvostoliitossa työskennellyt suomalaissyntyinen toimittaja.
Uusi!!: Uhtua ja Arvo Vaara · Katso lisää »
Aulis Hauhia
Aulis Uolevi Hauhia (10. helmikuuta 1921 Lappee – 4. kesäkuuta 1997 Espoo) oli suomalainen upseeri ja ekonomi, joka teki 27 vuotta kestäneen uran Instrumentariumin palveluksessa, viimeiseksi sen pääjohtajana 1972–1982.
Uusi!!: Uhtua ja Aulis Hauhia · Katso lisää »
Aunuksen Radio
Sotilasvirkailija Oke Tuuri soittaa suosittuja toivomuslevyjä Aunuksen radion studiossa 7. toukokuuta 1942. SA-kuva.Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa.
Uusi!!: Uhtua ja Aunuksen Radio · Katso lisää »
Ämmän ruukki
Ämmän ruukki oli järvimalmia raudaksi jalostanut rautaruukki Suomussalmen Kiantajärvestä laskevan Emäjoen Ämmäkoskessa vuosina 1841–1878.
Uusi!!: Uhtua ja Ämmän ruukki · Katso lisää »
Bobi Sivén
Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä.
Uusi!!: Uhtua ja Bobi Sivén · Katso lisää »
Borovoi
Borovoin maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, Ala-Kuittijärven ja Nuokkijärven välissä. Borovoi on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Borovoi · Katso lisää »
Carl Wilhelm Malm
Carl Wilhelm Malm (1. tammikuuta 1865 Novgorod – 7. lokakuuta 1930) oli suomalainen Venäjän armeijan ratsumestari ja Suomen armeijan eversti.
Uusi!!: Uhtua ja Carl Wilhelm Malm · Katso lisää »
Einar Vähä
Juho Einari Vähä (1897 Helsingin mlk – 1963 Helsinki) oli suomalainen vakooja, joka tuli tunnetuksi yhtenä vuonna 1933 paljastuneen suuren vakoilujutun päätekijöistä.
Uusi!!: Uhtua ja Einar Vähä · Katso lisää »
Eldankajärven jää
Eldankajärven jää on Erkki Tiesmaan syksyllä 1941 sanoittamaksi merkitty suomalainen sota-ajan laulu, jonka alkuperäinen sävel on Alfred Markushin saksalainen foxtrot "Ali Baba".
Uusi!!: Uhtua ja Eldankajärven jää · Katso lisää »
Eldankajärvi
Eldankajärvi (ven: Ëлданка, Joldanka, (Озеро Верхнее Ëлданка) (oik. Joutanki tai Joutankijärvet) ovat kaksi pientä järveä, jotka sijaitsevat Uhtualla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Järvet kuuluvat Vienan Kemijoen vesistöön ja laskevat Keski-Kuittijärveen. Eldanka-nimi on muodostunut alkuperäisen nimen venäjäksi translitteroidun muodon suomalaisena luentana. Järven läheisyydessä sijaitsevat kuuluisat Kiskis-kukkulat. Järvi tuli tunnetuksi jatkosodan aikana Erkki Tiesmaan vuonna 1941 sanoittamasta laulusta ”Eldankajärven jää” (alun perin Alfred Markushin ”Ali Baba”). Neuvostoliiton hajottua sotaveteraanit ynnä muut ovat tehneet matkoja vanhoille taistelupaikoille. Pohjoisempi Joutankijärvi sijaitsee hyvin saavutettavalla paikalla Uhtualta Vuonnisiin vievän tien välittömässä läheisyydessä Keski-Kuittijärven länsipään pohjoispuolella. Eteläisempi Joutankijärvi on tiestä noin neljä kilometriä sivussa. Järvien lasku-uomana Keski-Kuittijärveen on Joutankijoki.
Uusi!!: Uhtua ja Eldankajärvi · Katso lisää »
Erkki Tiesmaa
Erkki Tiesmaa Erkki Antero Tiesmaa, ent.
Uusi!!: Uhtua ja Erkki Tiesmaa · Katso lisää »
Erkki Vaalama
Erkki Vaalama (19. marraskuuta 1918 Kajaani – 1. heinäkuuta 2016 Kajaani) oli suomalainen everstiluutnantti ja päätoimittaja joka tunnettiin myös lohiperhojen sitojana.
Uusi!!: Uhtua ja Erkki Vaalama · Katso lisää »
Fairey Campania
Fairey Campania Fairey Campania oli brittiläisen Fairey Aviation Companyn suunnittelema ja valmistama tiedustelulentokone, joka oli ensimmäinen yhtiön suurempiin tuotantolukuihin yltänyt konemalli.
Uusi!!: Uhtua ja Fairey Campania · Katso lisää »
Haikola (Vienan Karjala)
Haikolan rantaa vuonna 2007 Haikola on Karjalan tasavallassa Kalevalan piirissä sijaitseva kylä.
Uusi!!: Uhtua ja Haikola (Vienan Karjala) · Katso lisää »
Hanna Malm
Anna Johanna (Hanna) Malm, salanimi Mutteri, (8. huhtikuuta 1887 Helsinki – 8. elokuuta 1938 Solovetsk) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Uhtua ja Hanna Malm · Katso lisää »
Honkapirtti
Honkapirtti on Turun Ruissalossa sijaitseva kaksikerroksinen, karjalaistyylinen hirsirakennus, jonka on alun perin veistänyt lounaissuomalainen jalkaväkirykmentti 14 jatkosodan asemasotavaiheen aikana Uhtualla.
Uusi!!: Uhtua ja Honkapirtti · Katso lisää »
II/JR 12 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 12:n II pataljoona (II/JR 12) oli jatkosodan 6. divisioonan Jalkaväkirykmentti 12:n pataljoona.
Uusi!!: Uhtua ja II/JR 12 (jatkosota) · Katso lisää »
Iivo Ahava
Iivo Ahava (synt. Afanasjev, 19. helmikuuta 1896 Uhtua – 16. huhtikuuta 1919 Papinkoski) oli vienankarjalainen upseeri, joka Suomen sisällissodan aikana johti heimosotureita vastaan taistellutta punaisten pohjoista retkikuntaa.
Uusi!!: Uhtua ja Iivo Ahava · Katso lisää »
Iivo Nikutjev
Iivo Nikutjev, oikealta nimeltään Ivan Ivanovitš Nikutjev (3. syyskuuta 1904 Uhtuan kihlakunnan Akonlahden kylä – 20. lokakuuta 1939) oli karjalainen kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Iivo Nikutjev · Katso lisää »
Ilmari Honkanen
Ilmari Honkanen Ilmari Kalervo Honkanen (25. joulukuuta 1909 Loimaa – 8. lokakuuta 1987 Naantali) oli suomalainen kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari n:o 50.
Uusi!!: Uhtua ja Ilmari Honkanen · Katso lisää »
Inkerin kirkko
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko on vuonna 1992 itsenäisen toimintansa aloittanut luterilainen kirkko Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Inkerin kirkko · Katso lisää »
Itä-Karjalan lippu
Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920–1922 ja 1941–1944. Itä-Karjalan lipun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana.
Uusi!!: Uhtua ja Itä-Karjalan lippu · Katso lisää »
Itä-Karjalan vaakuna
Itä-Karjalan vaakuna Itä-Karjalan vaakuna on suomalaistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1920 Karjalan väliaikaishallitukselle suunnittelema vaakuna.
Uusi!!: Uhtua ja Itä-Karjalan vaakuna · Katso lisää »
Ivan Sergejeff
Ivan Sergejeff (1863 – 1934) oli suomalainen kauppias ja yksi Kainuun merkittävistä liikemiehistä 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Uhtua ja Ivan Sergejeff · Katso lisää »
Jaakko Mäki
Jaakko Mäki (synt. Kaunismäki, 2. tammikuuta 1878 Ilmajoki – 14. tammikuuta 1938 Petroskoi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1917.
Uusi!!: Uhtua ja Jaakko Mäki · Katso lisää »
Jaakko Rugojev
Jaakko Rugojev (15. huhtikuuta 1918 Uhtua, Venäjä – 17. kesäkuuta 1993) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen runoilija ja kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Jaakko Rugojev · Katso lisää »
Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 11 oli Suomen puolustusvoimien 3. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.
Uusi!!: Uhtua ja Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota) · Katso lisää »
Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 12 (JR 12) eli niin sanotut Jänkäjääkärit oli Suomen maavoimien 6. divisioonan yksikkö jatkosodassa.
Uusi!!: Uhtua ja Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota) · Katso lisää »
Janne Rajamaa
Johannes (Janne) Rajamaa, nimi vuoteen 1920 Ivan Rodionoff (Janne Rotonen) (3. syyskuuta 1893 Pistojärvi, Venäjän keisarikunta – 23. huhtikuuta 1972 Oulu) oli vienankarjalaista syntyperää ollut suomalainen kauppaneuvos ja Pudasjärvellä toimineen sekatavarakaupan Rajamaa Oy:n toimitusjohtaja.
Uusi!!: Uhtua ja Janne Rajamaa · Katso lisää »
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Uusi!!: Uhtua ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »
Joel Walldén
Joel Svante Walldén (25. tammikuuta 1894 Tampere – 25. tammikuuta 1972 Tampere) oli suomalainen eversti.
Uusi!!: Uhtua ja Joel Walldén · Katso lisää »
Josef Schultz
Josef Schultz, kirjailijanimeltään Juhani (k. huhtikuussa 1934) oli inkerinsuomalainen neuvostokirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Josef Schultz · Katso lisää »
Jyskyjärvi
Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla. Jyskyjärvi on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Jyskyjärvi · Katso lisää »
Jyvälahti
Jyvälahti (myös Jyvöälahti) on autioitunut kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Jyvälahti · Katso lisää »
Kaarlo Johannes Leinonen
Kaarlo Johannes (Hannes) Leinonen oli Oulun hiippakunnan piispa 1965–1978 ja teologian tohtori.
Uusi!!: Uhtua ja Kaarlo Johannes Leinonen · Katso lisää »
Kaarlo Nisula
Kaarlo Kustaa Nisula oli suomalainen jääkärimajuri.
Uusi!!: Uhtua ja Kaarlo Nisula · Katso lisää »
Kainuun historia
Kainuun historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja vanhimmat jäänteet ihmisasutuksesta ovat kivikaudelta.
Uusi!!: Uhtua ja Kainuun historia · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Uhtua ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kalevala (täsmennyssivu)
Kalevala on Suomen kansalliseepos.
Uusi!!: Uhtua ja Kalevala (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Kalevalainen runous
Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan eli kalevalamittaan.
Uusi!!: Uhtua ja Kalevalainen runous · Katso lisää »
Kalevalan kansallinen piiri
Kalevalan kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä, Suomen Kainuun vastaisella rajalla.
Uusi!!: Uhtua ja Kalevalan kansallinen piiri · Katso lisää »
Kalevalan reunamuodostuma
Kalevalan reunamuodostuma (myös Kuittijärven reunamuodostuma) on Venäjän puolella sijaitseva reunamuodostuma, jonka Suomen puolella sijaitseva jatke on Pielisjärven reunamuodostuma.
Uusi!!: Uhtua ja Kalevalan reunamuodostuma · Katso lisää »
Kalle Korhonen (kansanedustaja)
Kaarlo (Kalle) Korhonen (27. joulukuuta 1878 Säräisniemi – 11. helmikuuta 1938 Karhumäki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1917–1918.
Uusi!!: Uhtua ja Kalle Korhonen (kansanedustaja) · Katso lisää »
Kalle Toppinen
Kalle Petter (Pekka) Toppinen (1. lokakuuta 1892 Iisalmen maalaiskunta – 5. maaliskuuta 1938 Petroskoi) oli suomalainen puutyömies, liittosihteeri ja Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Uhtua ja Kalle Toppinen · Katso lisää »
Karhunpesäsuunnitelma
Karhunpesäsuunnitelma oli suomalaisten heimoaktivistien vuoden 1920 aikana kehittämä sotilaallinen suunnitelma, joka tähtäsi Itä-Karjalan irrottamiseen Neuvosto-Venäjästä.
Uusi!!: Uhtua ja Karhunpesäsuunnitelma · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan rykmentti
Karjalan rykmentin sotilaita kuvattuna heinäkuussa 1918. viitattu.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan rykmentti · Katso lisää »
Karjalan Sivistysseura
Karjalan Sivistysseura on yhdistys, joka toimii karjalaisen kielen ja kulttuuriperinnön vaalijana.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan Sivistysseura · Katso lisää »
Karjalan tasavallan hallinnollinen jako
Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan tasavallan hallinnollinen jako · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalan väliaikainen hallitus
Karjalan väliaikainen hallitus perustettiin 21. maaliskuuta 1920 Uhtuan kirkonkylässä järjestetyillä maapäivillä, ja se oli kesällä 1919 Uhtualla perustetun Vienan Karjalan väliaikaisen toimikunnan jatkaja.
Uusi!!: Uhtua ja Karjalan väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Kaunis Toarie
Kaunis Toarie on suomalaisen toimittajan, valokuvaajan ja kirjailijan I. K. Inhan valokuva, joka on otettu vuonna 1894 tutkimus- ja kuvausmatkalla Vienan Karjalassa, Uhtuan kirkonkylässä.
Uusi!!: Uhtua ja Kaunis Toarie · Katso lisää »
Kemi (Viena)
Kemi eli Vienan Kemi on kaupunki, kaupunkikunta ja Kemin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Kemi (Viena) · Katso lisää »
Kemijoen vesistö (Viena)
Vuokkiniemessä 2007. Kemijoen vesistö (Viena), tai joskus myös Vienan Kemijoen vesistö, (Suomessa vesistöaluetunnus 74) on pääosin Venäjällä Karjalan tasavallassa sijaitseva, mutta myös Suomessa oleva Suomen päävesistöalue, jonka latvavesistä osa ulottuu myös Suomen puolelle.
Uusi!!: Uhtua ja Kemijoen vesistö (Viena) · Katso lisää »
Kemin kihlakunta (Venäjä)
Kemin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementissa.
Uusi!!: Uhtua ja Kemin kihlakunta (Venäjä) · Katso lisää »
Kepa (kylä)
Kepan taajaman keskustaa Kepa on Jyskyjärven maalaiskuntaan kuuluva taajama Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Kepa (kylä) · Katso lisää »
Keski-Kuittijärvi
Keski-Kuittijärvi eli Keski-Kuittinen on keskimmäinen kolmesta järviketjun muodostavasta Kuittijärvestä Karjalan tasavallassa Vienan Kemijoen vesistön yläosassa.
Uusi!!: Uhtua ja Keski-Kuittijärvi · Katso lisää »
Kiimasjärven retki
Kiimasjärven retki oli Itä-Karjalan kansannousun aikana tammi–helmikuussa 1922 tapahtunut sotilasoperaatio, jolloin Toivo Antikaisen johtama puna-armeijan hiihtokomppania iski kapinallisten metsäsissien ja heitä tukeneiden suomalaisten vapaaehtoisten selustaan.
Uusi!!: Uhtua ja Kiimasjärven retki · Katso lisää »
Kiprian (apulaispiispa)
Piispa Kiprian (siviilinimeltään Aleksei Jakolevitš Šnitnikov; 1879–1914) oli venäläinen pappismunkki ja vuosina 1913–1914 Sortavalan piispa.
Uusi!!: Uhtua ja Kiprian (apulaispiispa) · Katso lisää »
Kirppu (hevonen)
Kirppu (1879 Rovaniemi – 1907 Pöytyä) on yksi neljästä kantaoriista, joista kaikki nykypäivän suomenhevoset polveutuvat.
Uusi!!: Uhtua ja Kirppu (hevonen) · Katso lisää »
Kiskis-kukkulat
Kiskis-kukkulat ovat kukkuloita Itä-Karjalassa, Uhtuan (nyk. Kalevala) kaupunkityyppisestä taajamasta länteen.
Uusi!!: Uhtua ja Kiskis-kukkulat · Katso lisää »
Koillisrintama
Koillisrintama oli Suomen sisällissodan rintama, jonka sotatoimet olivat myös osa valkoisen Suomen tekemiä Vienan retkiä.
Uusi!!: Uhtua ja Koillisrintama · Katso lisää »
Kontokki
Kontokki on entinen kunta ja kylä Vienan Karjalan lounaiskulmassa Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Kontokki · Katso lisää »
Korven Radio
Korven radion lähetysasema Rukajärvellä 10. huhtikuuta 1942.SA-kuva.Korven Radio oli suomalainen jatkosodan aikana Rukajärven rintamalla toiminut radioasema.
Uusi!!: Uhtua ja Korven Radio · Katso lisää »
Kuittijärvet
Vienan Kemin valuma-alueen kartta ru. Kemijoki saa alkunsa Ala-Kuittijärvestä. Kuittijärvet on kolmen järven, Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama järviketju Vienan Kemijoen vesistössä Kostamuksen kaupunkipiirin ja Kalevalan kansallisen piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Kuittijärvet · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Uhtua ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kullervo Mutanen
Jalo Kullervo Mutanen (29. helmikuuta 1920 Viipuri – 3. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen klarinetisti, saksofonisti ja säveltäjä.
Uusi!!: Uhtua ja Kullervo Mutanen · Katso lisää »
Kuolemanrangaistus Suomessa
Länkipohjassa. Kuolemanrangaistus on Suomessa nykyisin kielletty.
Uusi!!: Uhtua ja Kuolemanrangaistus Suomessa · Katso lisää »
Kuuno Sevander
Kauno Aksel ”Kuuno” Sevander (12. helmikuuta 1898 Oulu – 24. kesäkuuta 1989 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen näyttelijä, laulaja ja teatteriohjaaja, joka 1930-luvun alusta lähtien vaikutti Neuvosto-Karjalassa.
Uusi!!: Uhtua ja Kuuno Sevander · Katso lisää »
Kuusamo-opisto
Kuusamo-opisto on Kuusamossa toimiva kansanopisto, jonka toimintaan kuuluu myös paikkakunnan kansalaisopisto ja kesäyliopisto.
Uusi!!: Uhtua ja Kuusamo-opisto · Katso lisää »
Lapin pogostat
Lapin pogostat (myös Metsälappi) on Käkisalmen läänin ja Äänisen Karjalan välisestä alueesta 1300–1700-luvuilla käytetty nimitys.
Uusi!!: Uhtua ja Lapin pogostat · Katso lisää »
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Uusi!!: Uhtua ja Lapin sota · Katso lisää »
Lars Junttila
Lars Levi Junttila (30. kesäkuuta 1904 Kittilä – 11. maaliskuuta 1999) oli suomalainen kommunisti, joka toimi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) toimitsijana.
Uusi!!: Uhtua ja Lars Junttila · Katso lisää »
Laukkuryssä
Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Uusi!!: Uhtua ja Laukkuryssä · Katso lisää »
Lauri Jousinen
Armas Lauri Jousinen (17. syyskuuta 1889 Tammela – 1948 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen viulisti ja säveltäjä.
Uusi!!: Uhtua ja Lauri Jousinen · Katso lisää »
Lauri Leskinen
Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi – 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Lauri Leskinen · Katso lisää »
Leevi Kinnunen
Pastori Tobias Leevi Kinnunen Tobias Leevi Kinnunen (21. lokakuuta 1905 Tornio – 30. toukokuuta 1988 Oulu) oli suomalainen rovasti ja kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Leevi Kinnunen · Katso lisää »
Lentolaivue 14
Lentolaivue 14 (LLv 14) oli Suomen ilmavoimien 1.
Uusi!!: Uhtua ja Lentolaivue 14 · Katso lisää »
Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista
Karjalan tasavallan piirit. Nimet ovat oheisessa taulukossa. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli on luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista.
Uusi!!: Uhtua ja Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista · Katso lisää »
Luettelo Karjalan tasavallan kaupungeista ja kaupunkityyppisistä taajamista
Tämä artikkeli on luettelo Karjalan tasavallan kaupungeista ja kaupunkityyppisistä taajamista.
Uusi!!: Uhtua ja Luettelo Karjalan tasavallan kaupungeista ja kaupunkityyppisistä taajamista · Katso lisää »
Luettelo Karjalan tasavallan vaakunoista
Tämä on luettelo Karjalan tasavallan vaakunoista.
Uusi!!: Uhtua ja Luettelo Karjalan tasavallan vaakunoista · Katso lisää »
Luettelo Lapin kullankaivajista
Tämä on luettelo tunnetuista Lapissa Lemmenjoella ja Ivalojoella työskennelleistä kullankaivajista.
Uusi!!: Uhtua ja Luettelo Lapin kullankaivajista · Katso lisää »
Luettelo Suomen historian sodista
Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Uhtua ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »
Luftflotte 5
Luftflotte 5 (Saksan 5. ilma-armeija) oli toisen maailmansodan aikainen Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan ilmavoimien, Luftwaffen, ilma-armeija.
Uusi!!: Uhtua ja Luftflotte 5 · Katso lisää »
Luusalmi
Luusalmi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Luusalmi · Katso lisää »
Maaselän Radio
Maaselän Radio oli suomalainen jatkosodan aikana Maaselän rintamalla toiminut radioasema joka oli toiminnassa 1942–1944.
Uusi!!: Uhtua ja Maaselän Radio · Katso lisää »
Mauri Honkajuuri
Iivari Mauri (Ivar Mauritz) Honkajuuri (vuoteen 1906 Tallroth, 13. elokuuta 1882 Nurmo − 18. helmikuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja (1934–1948).
Uusi!!: Uhtua ja Mauri Honkajuuri · Katso lisää »
Merjan kieli
Merjan kieli oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.
Uusi!!: Uhtua ja Merjan kieli · Katso lisää »
Mikko Kokko
Mikko Vilhelm Mikonpoika Kokko (22. huhtikuuta 1893 Nurmes, Suomi – tammikuu 1942 Leningrad, Neuvostoliitto) Nekropole.info.
Uusi!!: Uhtua ja Mikko Kokko · Katso lisää »
Musiikkifestivaali
Musiikkifestivaali on yleisötilaisuus, jossa monta yhtyettä tai artistia esittää vuorotellen ohjelmistojaan.
Uusi!!: Uhtua ja Musiikkifestivaali · Katso lisää »
Muurmannin rata
Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.
Uusi!!: Uhtua ja Muurmannin rata · Katso lisää »
Näsykkä
Näsykkä oli kylä Petsamossa Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Uhtua ja Näsykkä · Katso lisää »
Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa
Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa - artikkeli käsittelee taulukkomuotoisena Puna-armeijan Suomen vastaisella rintamalla olleita divisioonia.
Uusi!!: Uhtua ja Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa · Katso lisää »
Niilo Kärki
Niilo Tapio Kärki (31. elokuuta 1921 Pälkäne – 18. elokuuta 2010 Oulu) oli Oulun yliopiston farmakologian professori.
Uusi!!: Uhtua ja Niilo Kärki · Katso lisää »
Nikolai Gappojev
Nikolai Akimovitš Gappojev (1897 nykyisen Prääsän piirin Kolatselän kylä – 23. helmikuuta 1938 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Uhtua ja Nikolai Gappojev · Katso lisää »
Niku Aalto
Niku Aalto (22. lokakuuta 1919 Uhtua – 2005) oli suomalainen kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai talousneuvoksen ja kauppaneuvoksen arvonimet.
Uusi!!: Uhtua ja Niku Aalto · Katso lisää »
Novosti Kalevaly
Lehden etusivu joulukuussa 2023. Novosti Kalevaly (nimiössä myös Kalevalan Uutiset) on Karjalan tasavallassa Uhtualla ilmestyvä Kalevalan piirin paikallislehti.
Uusi!!: Uhtua ja Novosti Kalevaly · Katso lisää »
Olavi Ronkainen
Olavi Johannes Ronkainen (27. syyskuuta 1933 Hyvinkää – 30. elokuuta 2018 Kajaani) oli suomalainen pappi, kansanopistomies ja Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja.
Uusi!!: Uhtua ja Olavi Ronkainen · Katso lisää »
Olli Kivioja
Olli Veikko Kivioja (1. helmikuuta 1925 – 5. syyskuuta 2018) oli suomalainen kirurgi ja lääkintöneuvos.
Uusi!!: Uhtua ja Olli Kivioja · Katso lisää »
Onni Tuomi
Onni Aleksanteri Tuomi (synt. Ahlbom, 21. marraskuuta 1875 Virrat – 4. tammikuuta 1933 Taaitsa) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1918.
Uusi!!: Uhtua ja Onni Tuomi · Katso lisää »
Operaatio Hopeakettu
Operaatio Hopeakettu oli Saksan operaatio Barbarossan alaoperaatio, jonka tavoitteina oli Petsamon Saksalle hyvin tärkeiden nikkelikaivosten turvaaminen ja Neuvostoliiton ainoan jäätymättömän sataman Murmanskin valtaaminen.
Uusi!!: Uhtua ja Operaatio Hopeakettu · Katso lisää »
Ortjo Stepanov
Ortjo Stepanov (7. huhtikuuta 1920 Uhtua, Vienan Karjala, Neuvosto-Venäjä – 22. maaliskuuta 1998 Petroskoi, Venäjä) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Ortjo Stepanov · Katso lisää »
Oskar Sundman
Oskar Sundman. Oskar Sundman (1883–1936) oli suomalainen puuseppä, joka toimi Suomen sisällissodan aikana Kymintehtaan punakaartin rykmentinkomentajana.
Uusi!!: Uhtua ja Oskar Sundman · Katso lisää »
Oskari Ikonen
Oskar (Oskari) Ikonen (3. helmikuuta 1883 Ilomantsi – 21. huhtikuuta 1938 Petroskoi, Neuvostoliitto) oli suomalainen sähköttäjä, SDP:n kansanedustaja ja myöhemmin 1920-luvulla SSTP:n luennoitsija.
Uusi!!: Uhtua ja Oskari Ikonen · Katso lisää »
Ossippa Borissainen
Ossippa Borissainen, nimenmuutoksen jälkeen Oskari Kivinen (Borisoff) (16. marraskuuta 1886 Tunkua, Vienan Karjala – 10. elokuuta 1964 Ruotsi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija ja yksi Itä-Karjalan kansannousun johtajista yhdessä Ilmarisen eli Jalmari Takkisen ja Ukki Väinämöisen kanssa.
Uusi!!: Uhtua ja Ossippa Borissainen · Katso lisää »
Otto Lilius
Carl Otto Lilius (2. heinäkuuta 1902 Espoo – 1. helmikuuta 1979) oli suomalainen everstiluutnantti.
Uusi!!: Uhtua ja Otto Lilius · Katso lisää »
Otto Vilmi
Otto Vilmi (6. heinäkuuta 1881 Oulu – 14. tammikuuta 1938 Petroskoi, Neuvostoliitto) oli Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsija ja toimittaja.
Uusi!!: Uhtua ja Otto Vilmi · Katso lisää »
Oulun kasarmi
Entisiä kasarmirakennuksia talvella 2006. Oulun kasarmi toimi 126 vuotta varuskuntana.
Uusi!!: Uhtua ja Oulun kasarmi · Katso lisää »
Oulun–Pohjois-Karjalan virtauskieleke
Oulun–Pohjois-Karjalan virtauskieleke tai myös Oulun virtauskieleke ja Pohjois-Karjalan virtauskieleke on viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Perämeren suunnalta itään ja kaakkoon päin itäiseen Suomeen ja Venäjän-Karjalaan virrannut jäätikkövirran laajentuma.
Uusi!!: Uhtua ja Oulun–Pohjois-Karjalan virtauskieleke · Katso lisää »
P21 (valtatie)
P21 (punaisella) ja Venäjän valtatieverkko thumb Valtatie P21 "Kuola" on Pietarin ja Murmanskin välinen päävaltatie Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja P21 (valtatie) · Katso lisää »
Paanajärvi
Paanajärvi (vienankarj. Puanajärvi) on kylä sekä entinen kunta ja entinen kylähallintoalue Karjalan tasavallassa Vienan Kemijoen varrella.
Uusi!!: Uhtua ja Paanajärvi · Katso lisää »
Paavo Ahava
Paavo Ahava. Paavo Ahava (synt. Afanasjev, 17. joulukuuta 1872 Uhtua – 31. joulukuuta 1944 Helsinki) oli karjalainen kauppias ja heimoaktiivi, joka oli yksi Vienan Karjalan kansallisen heräämisen merkittävimmistä hahmoista 1900-luvun alkuvuosina.
Uusi!!: Uhtua ja Paavo Ahava · Katso lisää »
Paavo Leontjev
Paavo Leontjev (22. heinäkuuta 1938 Röhö, Kalevalan piiri – 27. heinäkuuta 2015) oli karjalaissyntyinen toimittaja ja kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Paavo Leontjev · Katso lisää »
Panzerkampfwagen I
PzKpfw I museossa. Panzerkampfwagen I (lyh. PzKpfw I) eli Sonderkraftfahrzeug 101 (Sd.Kfz. 101) oli Saksassa vuonna 1932 suunniteltu panssarivaunu, jonka sarjavalmistus alkoi vuonna 1934.
Uusi!!: Uhtua ja Panzerkampfwagen I · Katso lisää »
Parkkina
Parkkinan sijainti Petsamonvuonon perukassa Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon alueella. Parkkina oli Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan kirkonkylä.
Uusi!!: Uhtua ja Parkkina · Katso lisää »
Pääjärven reunamuodostuma
Pääjärven reunamuodostuma on Venäjän puolella sijaitseva reunamuodostuma, joka kerrostui Fennoskandian jäätikön Kuusamon–Vienanmeren virtauskielekkeen eteen noin 11 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Uhtua ja Pääjärven reunamuodostuma · Katso lisää »
Pekka Hintikka
Pekka Hintikka (19. kesäkuuta 1920 Jyväskylä – 24. helmikuuta 2016 Jyväskylä) oli suomalainen matemaatikko, tietokirjailija ja historiantutkija.
Uusi!!: Uhtua ja Pekka Hintikka · Katso lisää »
Pekka Kyöttinen
Pekka Kyöttinen (2. syyskuuta 1883 Repola, Vienan Karjala – 26. huhtikuuta 1961 Polvijärvi) oli vienankarjalainen maanviljelijä, joka oli keskeisesti mukana 1917–1923 Itä-Karjalan itsehallintopyrkimyksissä.
Uusi!!: Uhtua ja Pekka Kyöttinen · Katso lisää »
Pekka Perttu
Pekka Perttu (ven. Пётр Алексеевич Пертту, Pjotr Alekseevitš Perttu; 14. lokakuuta 1917 – 10. elokuuta 1992) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Pekka Perttu · Katso lisää »
Pekka Tiilikainen
Pekka Tiilikainen (29. kesäkuuta 1911 Kouvola – 12. syyskuuta 1976 Helsinki) oli uimari, esiintyjä ja Yleisradion pitkäaikainen urheiluselostaja, lempinimeltään ”Sinivalkoinen ääni”.
Uusi!!: Uhtua ja Pekka Tiilikainen · Katso lisää »
Pekka Vaara
Pekka Vaara (s. 1950 Nivala) on suomalainen Espoon Tapiolassa asuva diplomi-insinööri ja Vienan Karjalan historiasta kirjoittanut historioitsija.
Uusi!!: Uhtua ja Pekka Vaara · Katso lisää »
Petsamon retket
Petsamon retket olivat Suomen hallituksen johdolla vuosina 1918 ja 1920 tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli miehittää Petsamo ja näin edesauttaa Neuvosto-Venäjälle kuuluneen alueen liittämistä Suomeen.
Uusi!!: Uhtua ja Petsamon retket · Katso lisää »
Pistojärvi
Pistojärvi on asutus (ven. posjolok) Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa.
Uusi!!: Uhtua ja Pistojärvi · Katso lisää »
Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941
Hyökkäystavoitteet pohjoisella rintamanosalla. Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 on nimitys Lapin sotatoimille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.
Uusi!!: Uhtua ja Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 · Katso lisää »
Porovaara
Porovaara oli kylä Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan itäsosassa.
Uusi!!: Uhtua ja Porovaara · Katso lisää »
Röhön korpitaistelu
Röhön korpitaistelu on Reino Lehväslaihon kirjoittama sotaromaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2005.
Uusi!!: Uhtua ja Röhön korpitaistelu · Katso lisää »
Runonlaulaja
I. K. Inhan valokuva uhtualaisista runonlaulajista Poavila ja Triihvo Jamanen (1894). Runonlaulaja on henkilö, joka esittää laulurunoja.
Uusi!!: Uhtua ja Runonlaulaja · Katso lisää »
Sergei Okulov
Sergei Okulov 1930-luvulla. Sergei Okulov (25. syyskuuta 1853 Suistamo, Suomen suuriruhtinaskunta – 8. helmikuuta 1940 Kuopio, Suomi) oli Suomen ortodoksisen kirkon pappi, sielunhoitaja, opettaja, kasvattaja, sisälähetystyön tekijä ja kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Sergei Okulov · Katso lisää »
Severi Seppänen
Severi Edvard Seppänen (28. maaliskuuta 1917 Pietari – 17. maaliskuuta 1982 Viitattu 28.12.2018) oli suomalainen näyttelijä.
Uusi!!: Uhtua ja Severi Seppänen · Katso lisää »
Simo Pälli
Simo Pälli (17. joulukuuta 1906 Niemelänkylä, Ylivieska – 1. tammikuuta 1984 Ylivieska) oli suomalainen itseoppinut taidemaalari.
Uusi!!: Uhtua ja Simo Pälli · Katso lisää »
Sissipataljoona 3 (jatkosota)
Sissipataljoona 3 (SissiP 3) on kesäkuussa 1941 jatkosotaan perustettu sissipataljoona, joka liitettiin III armeijakuntaan ja oli siten alistettu saksalaisille syyskuusta joulukuuhun 1941 ja uudelleen heinäkuusta 1942.
Uusi!!: Uhtua ja Sissipataljoona 3 (jatkosota) · Katso lisää »
Sommelo
Sommelon jamit kesällä 2007. Sommelo on kansanmusiikkijuhla, joka järjestetään vuosittain heinäkuun alussa Kainuussa ja Vienan Karjalassa.
Uusi!!: Uhtua ja Sommelo · Katso lisää »
Suomen III armeijakunta (jatkosota)
III armeijakunta oli Suomen maavoimien yhtymä jatkosodassa.
Uusi!!: Uhtua ja Suomen III armeijakunta (jatkosota) · Katso lisää »
Suomen Kommunistisen Puolueen tukiryhmät
SKP:n tukiryhmät olivat vuosina 1931–1935 Neuvostoliitossa toimineita Suomen Kommunistisen Puolueen avustuskomiteoita.
Uusi!!: Uhtua ja Suomen Kommunistisen Puolueen tukiryhmät · Katso lisää »
Suomen sisällissodan aikajana
Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.
Uusi!!: Uhtua ja Suomen sisällissodan aikajana · Katso lisää »
Suomussalmen taistelu
Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30.
Uusi!!: Uhtua ja Suomussalmen taistelu · Katso lisää »
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Uhtua ja Suomussalmi · Katso lisää »
Syysmanööverit
Syysmanööverit oli syyskuussa vuonna 1944 toisen maailmansodan aikaan Pohjois-Suomessa olleiden Saksan ja Suomen armeijoiden kesken tehty salainen sopimus saksalaisjoukkojen asteittaisesta rauhanomaisesta vetäytymisestä kohti Norjaa.
Uusi!!: Uhtua ja Syysmanööverit · Katso lisää »
Tšena
Tšena on Vienan Karjalassa sijaitseva kylä.
Uusi!!: Uhtua ja Tšena · Katso lisää »
Teppo Väinölä
Teppo Väinölä-Pettersson-Remsujeff eli Jehrimän Huotin Teppana Remsu (1890 Vuokkiniemi – 1962) oli vienankarjalainen itsenäisyystaistelija ja Vienan väliaikaisen hallituksen jäsen.
Uusi!!: Uhtua ja Teppo Väinölä · Katso lisää »
Toivo Alavirta
Toivo Villiam Alavirta (synt. Ahlström, 27. kesäkuuta 1890 Tammela – 23. kesäkuuta 1940 Ust-Vym Viitattu 19.9.2007.) oli suomalainen toimittaja ja sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Uhtua ja Toivo Alavirta · Katso lisää »
Trifona
Trifona (v:sta 1930 myös Petsamo,.) on kylä Petsamon kaupunkikunnan länsiosassa Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Trifona · Katso lisää »
Ukko
Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Uhtua ja Ukko · Katso lisää »
Unelma Konkka
Unelma Konkka (21. elokuuta 1921 Konkkala, ToksovaU istokov, s. 5. – 4. toukokuuta 2011 Lappeenranta) oli inkeriläissyntyinen kansanperinteen tutkija.
Uusi!!: Uhtua ja Unelma Konkka · Katso lisää »
Uolevi Kettinen
Eino Uolevi Kettinen (25. marraskuuta 1920 Viipuri – 14. kesäkuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka toimi Suezin vuoden 1956 ja Kyproksen vuoden 1964 YK:n suomalaisosastojen ensimmäisenä komentajana.
Uusi!!: Uhtua ja Uolevi Kettinen · Katso lisää »
Urpo Pesonen
Urpo Rafael Pesonen (8. toukokuuta 1915 Helsinki – 22. tammikuuta 1994 Lahti)Hannu-Ilari Lampila: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.1.1994.
Uusi!!: Uhtua ja Urpo Pesonen · Katso lisää »
Usko Kemppi
Usko Urho Uljas Kemppi (vuoteen 1943 Hurmerinta, 12. helmikuuta 1907 Oripää – 13. toukokuuta 1994 Espoo) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja, kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja.
Uusi!!: Uhtua ja Usko Kemppi · Katso lisää »
Uuno Laukka
Uuno Arvi Laukka (20. maaliskuuta 1914 Oulu – 31. toukokuuta 1978 Oulu) oli suomalainen valokuvaaja.
Uusi!!: Uhtua ja Uuno Laukka · Katso lisää »
Valle Sovero
Valle Sovero, vuoteen 1919 Wladimir "Walle" Sofronoff oli suomalainen kauppias, kauppaneuvos.
Uusi!!: Uhtua ja Valle Sovero · Katso lisää »
Valo Nihtilä
Valo Konstantin Nihtilä Valo Konstantin Nihtilä (27. huhtikuuta 1896 Kärkölä – 24. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Sotakorkeakoulun opettajana sekä talvi- ja jatkosodan aikana Päämajassa.
Uusi!!: Uhtua ja Valo Nihtilä · Katso lisää »
Valokuvaus Suomessa
Henrik Cajanderin dagerrotypia Turun Nobelin talosta 3.11.1842. Daniel Nyblin: Zachris Topelius, 1898. Valopainokuva tehtiin myyntiin Topeliuksen kuolinvuonna. Valokuvaus Suomessa alkoi 1840-luvulla.
Uusi!!: Uhtua ja Valokuvaus Suomessa · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Uhtua ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Vasili Keynäs
Vasili (Wasili, Waassila) Keynäs, sukunimi vuoteen 1897 Kondratjeff (3. huhtikuuta 1884 Vuokkiniemi, Vienan Karjala – 9. lokakuuta 1964 Helsinki) oli vienankarjalainen kansakoulunopettaja ja heimoaktivisti.
Uusi!!: Uhtua ja Vasili Keynäs · Katso lisää »
Vääräkoski
Vääräkosken kunta Kemin piirin kartalla. Vääräkoski (karjalaksi Viäräkoški) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Vääräkoski · Katso lisää »
Väinö Heikkinen
Väinö Alfred Heikkinen (23. joulukuuta 1896 Hyrynsalmi – 2. huhtikuuta 1941) oli suomalainen jääkäriluutnantti.
Uusi!!: Uhtua ja Väinö Heikkinen · Katso lisää »
Väinö Pohjaranta
Väinö Johannes Pohjaranta (17. helmikuuta 1898 Porin maalaiskunta – 4. lokakuuta 1938 Vienan Kemi) oli suomalainen sahatyömies ja poliitikko, joka toimi Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestön kansanedustajana vuosina 1929–1930.
Uusi!!: Uhtua ja Väinö Pohjaranta · Katso lisää »
Veikko Karhunen
Veikko Evert Karhunen (15. maaliskuuta 1905 Hanko – 5. elokuuta 1986 Espoo) oli suomalainen kenraalimajuri ja sotakirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Veikko Karhunen · Katso lisää »
Verner Forsten
Kaarlo Werner Kaarlonpoika (Karl Verner) Forstén (28. tammikuuta 1885 Pori – 23. huhtikuuta 1956 Vienan Kemi)Mirko Harjula: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917–1922, s. 424.
Uusi!!: Uhtua ja Verner Forsten · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Uhtua ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Uusi!!: Uhtua ja Vienan retket · Katso lisää »
Vienan runokylät
Vuokkiniemi vuonna 2005 Venehjärveä vuonna 2007 Paanajärveä vuonna 2007 Vienan runokylistä kerättiin aikoinaan suurin osa siitä suomalais-karjalaisesta kansanrunoaineistosta, josta koottiin Kalevala.
Uusi!!: Uhtua ja Vienan runokylät · Katso lisää »
Viestimuseo
Viestimuseo eli Valtakunnallinen viestimuseo oli Riihimäellä Viestirykmentin läheisyydessä sijainnut, vuonna 1960 perustettu ja 24. toukokuuta 1974 yleisölle avautunut sotatieteellinen erikoismuseo.
Uusi!!: Uhtua ja Viestimuseo · Katso lisää »
Vilho Timonen
Vilho Timonen (28. maaliskuuta 1904 Luusalmi, Uhtua, Vienan Karjala – 20. tammikuuta 1977 Nurmijärvi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen opettaja, joka oli aktiivi karjalaisten asioiden puolestapuhuja.
Uusi!!: Uhtua ja Vilho Timonen · Katso lisää »
Viljo Puustinen
Viljo Ilmari Puustinen (18. joulukuuta 1888 Kiihtelysvaara – 25. tammikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja heimoaktivisti.
Uusi!!: Uhtua ja Viljo Puustinen · Katso lisää »
Vitali Dobrinin
Vitali Fjodorovitš Dobrinin (vienankarjalaksi Jyrkin Timon Mikitän Päntön Huotin Vitali,, 25. joulukuuta 1954 Uhtua, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto – 19. tammikuuta 2021 Kostamus, Karjalan tasavalta, Venäjä) oli vienankarjalainen kuvataiteilija ja opettaja.
Uusi!!: Uhtua ja Vitali Dobrinin · Katso lisää »
Vitsataipale
Vitsataipale (myös Vitsakylä,, Вичаны, Vitšany) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Vitsataipale · Katso lisää »
Vuokkiniemen kansalliskokous
Vuokkiniemi Vuokkiniemen kansalliskokous 20. heinäkuuta 1941 oli suomalaisten Vuokkiniemellä järjestämä tapahtuma, jossa Karjalan vapautusliikkeen johto järjestäytyi virallisesti.
Uusi!!: Uhtua ja Vuokkiniemen kansalliskokous · Katso lisää »
Vuokkiniemi
Vuokkiniemi vuonna 2005 Vuokkiniemi on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Vuokkiniemi · Katso lisää »
Vuonninen
Vuonnisen kalteva vesitorni vuonna 1996. Vuonninen on asutus Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Uhtua ja Vuonninen · Katso lisää »
Wolf H. Halsti
Wolfgang Hallstén Halsti (vuoteen 1936 Hagman; 13. lokakuuta 1905 Helsinki – 29. heinäkuuta 1985 Joutsa) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, eversti, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija.
Uusi!!: Uhtua ja Wolf H. Halsti · Katso lisää »
1941
Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Uhtua ja 1941 · Katso lisää »
1978
1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Uhtua ja 1978 · Katso lisää »
3. divisioona (jatkosota)
3.
Uusi!!: Uhtua ja 3. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »
4. erillinen autokomppania
4.
Uusi!!: Uhtua ja 4. erillinen autokomppania · Katso lisää »
