Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
222 suhteet: Adolf Ehrnrooth, Ala-Miikkulainen, Aleksei Tšernyh, Alexander Frey, Anders Ahonen, Andrée & Rosenqvist, Antti Hackzell, Antti Isotalo (jääkäri), Antti Tiittanen, Astrid Reponen-Juvas, Asumaniemi, August Ringvall, Aunuksen retkikunta, Berliinin neuvottelut 1918, Bobi Sivén, Demarkaatiolinja, Edvard Gylling, Eevertti Pärnänen, Erichin hallitus, Erik Heinrichs, Ernst Tandefelt, Esko Heilimo, Eugèn Högström, Fredrik Werner Hjelmman, Halilan parantola, Heimosodat, Heimosoturi, Heinäsaaret, Henri Hautamäki, Himola, Ignati Mošegov, Inkeri, Inkeriläiset, Inkeriläisten kansannousu, Inkerin lippu, Inkerin Väliaikainen Hoitokunta, Ino, Inon linnake, Irredentismi, Itä-Karjala, Itä-Karjalan kysymys, Itäkarjalaisten kansannousu, Itsenäisen Suomen historia, J. H. Vennola, Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota), Jalmari Takkinen, Jan Berzin (diplomaatti), Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosota, Jäänmurtaja Jääkarhu, ..., Jäänmurtaja Voima (1916), Jäänmurtaja Wäinämöinen, Jonathan Wartiovaara, Juho Kusti Paasikivi, Jussi Ahtinen-Karsikko, K. G. Idman, K. J. Ståhlbergin kyyditys, K. M. Wallenius, Kalastajasaarento, Kansallisarkisto, Karhunpesäsuunnitelma, Karjala, Karjala-kysymys, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan Kansalaisliitto, Karjalan työkansan kommuuni, Karjalankannaksen valtaus 1941, Karjalankannas, Keski-Suomen rykmentti (1919–1939), Kirjasalon tasavalta, Kivennapa, Koiviston lentoasema, Kolmen kannaksen raja, Kolosjoen kaivos, Koltat, Kolttain mailta, Kolttaköngäs, Kolttasaamelaisten historia, Kommunismin lumoissa, Konoi Kyöttinen, Korpela (Tuntematon sotilas), Kullankylä, Kuolan saamelaisten historia, Kuolansuomalaiset, Kytö (Espoo), Laatokan ja Äänisjärven taistelut, Laatokan–Suomenlahden kanava, Lahtinen (Tuntematon sotilas), Lapin historia, Lapin historiallinen maakunta, Lapin jääkäripataljoona, Lapin maakunta, Lappi, Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920), Lavansaari, Lentiera, Lentosatama, Liinahamari, Luovutettujen alueiden maantiede, Martti Siirala, Mäkiluodon historia, Mikko Luopajärvi, Mujejärven piiri, Mujejärvi, Mustila (Inkeri), Narva, Narvi (saari), Neuvostoliiton sotarikokset, Nurmensaari, Optio-oikeus, Osvald Sivén, Paavo Ahava, Paavo Pajula, Paavo Susitaival, Paavo Talvela, Parkkina, Pekka Kyöttinen, Pekka Vaara, Petsamo, Petsamo (Tampere), Petsamo-yhtiö, Petsamon lääni, Petsamon luostari, Petsamon luterilainen seurakunta, Petsamon rata, Petsamon retket, Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu, Pietarinsuomalaiset, Piusa jõgi, Pohjois-Inkerin Hoitokunta, Pohjois-Inkerin Rykmentti, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Porajärvi (Suojärven piiri), Porajärvi (taajama), ProKarelia, Prometeismi, Punaupseerit, Puolan–Neuvosto-Venäjän sota, Rafael Erich, Rajajoen rautatieasema, Rankki (saari), Rauhansopimus, Reino Drockila, Repola, Rudolf Walden, S/S Navigator (1905), S/S Uurastaja, Saamelaisten historia, Salmin lahjoitusmaa, Seiskari, Setukaiset, Siestarjoki (kaupunki), Someri, Sukellusvene Saukko, Suojeluskuntaselkkaus, Suomalaiset historiapäivät, Suomen aluemuutokset, Suomen asema, Suomen historia, Suomen historian aikajana, Suomen itsenäistyminen, Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, Suomen ja Venäjän raja, Suomen Laatokan-laivasto, Suomen läänit, Suomen merivoimat, Suomen passivirasto, Suomen poliittinen historia, Suomen santarmihallitus, Suomen sisällissodan aikajana, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen taloushistoria, Suomen tataarit, Suomen ulkopolitiikka, Suomi, Suomi 1920-luvulla, Suonikylä, Suur-Suomi, Suursaari, Talvikylä, Talvisodan merisotatoimet, Talvisodan tausta, Talvisota, Tarton rauha (Viro), Tartto, Teppo Väinölä, Terijoen hallitus, Theodor Segersven, Tie- ja vesirakennushallitus, Torpedovene S3, Torpedovene S4, Torpedovene S6, Toserova, Tytärsaari, Urho Hietanen, Uusikirkko, Vaitolahti, Vapaussodan Perinneliitto, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Väinö Tanner (maantieteilijä), Väinö Voionmaa, Veljekset Åström, Venäjän Helsingin-suurlähetystö, Vienan Karjala, Virmajärvi, Viro, Viron historia, Viron Inkeri, Viron ja Venäjän rajasopimus, Vk4, Walde Sario, Ylä-Miikkulainen, Ylä-Tuuloma, 14. lokakuuta, 1920, 1921, 1940, 1941, 305 mm/52 -merikanuuna vm. 1907. Laajenna indeksi (172 lisää) »
Adolf Ehrnrooth
Adolf Erik Ehrnrooth (9. helmikuuta 1905 Helsinki – 26. helmikuuta 2004 Turku) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 162, josta muodostui viimeisinä vuosikymmeninään sotaveteraanien näkyvä kärkihahmo ja puolestapuhuja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Adolf Ehrnrooth · Katso lisää »
Ala-Miikkulainen
Ala-Miikkulainen (usein muodossa Alakylä) oli inkeriläinen kylä entisessä Miikkulaisen kunnassa Inkerissä, Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Ala-Miikkulainen · Katso lisää »
Aleksei Tšernyh
Aleksei Sergejevitš Tšernyh (2. lokakuuta 1892 Selenginsk – 5. helmikuuta 1940 Moskova) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa suurlähettiläänä Suomessa vuosina 1921–1925.
Uusi!!: Tarton rauha ja Aleksei Tšernyh · Katso lisää »
Alexander Frey
Alexander Frey (7. kesäkuuta 1877 Vehkalahti – 28. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen lakimies, pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana, senaattorina ja Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsenenä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Alexander Frey · Katso lisää »
Anders Ahonen
Anders Ahonen (24. heinäkuuta 1865 Hollola – 13. lokakuuta 1932) oli suomalainen rautatieinsinööri, Rautatiehallituksen päätirehtööri (pääjohtaja) vuosina 1908–1917 ja diplomaatti.
Uusi!!: Tarton rauha ja Anders Ahonen · Katso lisää »
Andrée & Rosenqvist
Ab Andrée & Rosenqvist Oy (nimi vuodesta 1934 Oy Andros Ab) oli vuosina 1906–1939 toiminut turkulainen veneveistämö ja konepaja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Andrée & Rosenqvist · Katso lisää »
Antti Hackzell
Anders (Antti) Verner Hackzell (20. syyskuuta 1881 Mikkeli – 14. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, maaherra, diplomaatti ja työmarkkinajohtaja sekä jatkosodan ajan viimeinen Suomen pääministeri.
Uusi!!: Tarton rauha ja Antti Hackzell · Katso lisää »
Antti Isotalo (jääkäri)
Antti Isotalo (13. tammikuuta 1895 Alahärmä – 17. maaliskuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen jääkäriluutnantti, maanviljelijä ja kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika.
Uusi!!: Tarton rauha ja Antti Isotalo (jääkäri) · Katso lisää »
Antti Tiittanen
Antti Tiittanen (1890 Kaukola, Toksova, Inkeri – kadonnut 26. tammikuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen Inkerissä syntynyt toimittaja ja kirjailija.
Uusi!!: Tarton rauha ja Antti Tiittanen · Katso lisää »
Astrid Reponen-Juvas
Astrid Milda Reponen-Juvas (3. heinäkuuta 1905 Urjala – 12. maaliskuuta 1940 Helsinki) oli suomalaisen kansanperinteen ja suomen murteiden tallentaja ja tutkija.
Uusi!!: Tarton rauha ja Astrid Reponen-Juvas · Katso lisää »
Asumaniemi
Asumaniemi on Väinö Linnan luoma kuvitteellinen hahmo, nuori täydennysmies romaanissa Tuntematon sotilas.
Uusi!!: Tarton rauha ja Asumaniemi · Katso lisää »
August Ringvall
August Ferdinand Ringvall (16. marraskuuta 1865 Tyrväntö – 25. toukokuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen kielenkääntäjä, valtioneuvoston käännöstoimiston johtaja ja valtioneuvos.
Uusi!!: Tarton rauha ja August Ringvall · Katso lisää »
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: Tarton rauha ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »
Berliinin neuvottelut 1918
Berliinin neuvottelut 1918 olivat itsenäisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä Saksan pääkaupungissa Berliinissä käydyt tuloksettomat rauhanneuvottelut elokuussa 1918 kolmen viikon ajan.
Uusi!!: Tarton rauha ja Berliinin neuvottelut 1918 · Katso lisää »
Bobi Sivén
Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Bobi Sivén · Katso lisää »
Demarkaatiolinja
Etelä- ja Pohjois-Korean välisen demarkaatiolinjan rajakyltti Demarkaatiolinja on sopimuksella määritelty, usein aselevon jälkeen määrätty rajalinja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Demarkaatiolinja · Katso lisää »
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Edvard Gylling · Katso lisää »
Eevertti Pärnänen
Eevertti Pärnänen (10. heinäkuuta 1881 Pietari – 9. toukokuuta 1958 Janakkala) oli Inkerinmaalla toiminut suomalainen pappi ja kirjailija.
Uusi!!: Tarton rauha ja Eevertti Pärnänen · Katso lisää »
Erichin hallitus
Erichin hallitus oli Suomen tasavallan 6.
Uusi!!: Tarton rauha ja Erichin hallitus · Katso lisää »
Erik Heinrichs
Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.
Uusi!!: Tarton rauha ja Erik Heinrichs · Katso lisää »
Ernst Tandefelt
Ernst Tandefelt Knut Ernst Robert Tandefelt (10. maaliskuuta 1876 Sysmä – 3. toukokuuta 1948, Nikkilä, Sipoo) oli suomalainen aatelismies, liikemies ja aktivisti.
Uusi!!: Tarton rauha ja Ernst Tandefelt · Katso lisää »
Esko Heilimo
Esko (Eskil) Fredrik Heilimo (sukunimi vuoteen 1907 Hjelmman; 11. huhtikuuta 1883 Helsinki – 28. elokuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen esittelijäneuvos, poliisiylijohtaja ja kihlakunnantuomari.
Uusi!!: Tarton rauha ja Esko Heilimo · Katso lisää »
Eugèn Högström
Eugèn Högström vuonna 1895 kadettikoulusta valmistuttuaan. Eugèn Alexander Nikolai Högström (5. joulukuuta 1871 Helsinki – 4. marraskuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka palveli Venäjän keisarikunnan armeijassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Eugèn Högström · Katso lisää »
Fredrik Werner Hjelmman
Fredrik Werner Hjelmman (12. lokakuuta 1857 Mikkeli – 28. marraskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen laamanni ja senaattori.
Uusi!!: Tarton rauha ja Fredrik Werner Hjelmman · Katso lisää »
Halilan parantola
Ilmakuva Halilan parantolan päärakennuksesta 1900-luvun alkupuolelta. Halilan parantolan rakennuksia vuonna 2008. Aleksanteri Nevskille pyhitetty Halilan parantolan kirkko vuonna 2008. Halilan parantola eli Halilan keuhkotautiparantola oli Uudellakirkolla Halilan kylässä vuosina 1889–1940 toiminut Suomen ensimmäinen tuberkuloosiparantola.
Uusi!!: Tarton rauha ja Halilan parantola · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Tarton rauha ja Heimosodat · Katso lisää »
Heimosoturi
viitattu.
Uusi!!: Tarton rauha ja Heimosoturi · Katso lisää »
Heinäsaaret
Heinäsaaret ovat kaksi puutonta ja matalaa saarta Barentsinmeressä Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä, Petsamon piirin Petsamon kunnan alueella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Heinäsaaret · Katso lisää »
Henri Hautamäki
Henri Hautamäki (s. 10. lokakuuta 1988) on Suomen Sisun puheenjohtaja vuoden 2020 alusta alkaen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Henri Hautamäki · Katso lisää »
Himola
Himola (karjalaksi Himol’a) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Himola · Katso lisää »
Ignati Mošegov
Ignati Mošegov eli Ignati Mösšeg (komiksi Игнатий Мöсшег; 1880–1965) oli Suomessa asunut komilaissyntyinen poliittinen emigrantti sekä komien historian ja kulttuurin tutkija.
Uusi!!: Tarton rauha ja Ignati Mošegov · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Inkeri · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Tarton rauha ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Inkeriläisten kansannousu
Inkeriläisten kansannousu tai Inkerin vapaustaistelu oli vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena Inkerissä syntynyt liike, joka pyrki saamaan alueelle taloudellisen ja sivistyksellisen itsehallinnon Venäjän yhteydessä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Inkeriläisten kansannousu · Katso lisää »
Inkerin lippu
Inkerin lippu. Inkerin lippu on inkerinsuomalaisten kansallislippu, jota käyttävät kaikki inkeriläisjärjestöt niin Inkerinmaalla, Suomessa, Karjalassa, Ruotsissa kuin Virossakin.
Uusi!!: Tarton rauha ja Inkerin lippu · Katso lisää »
Inkerin Väliaikainen Hoitokunta
Inkerin Väliaikainen hoitokunta tai Länsi-Inkerin väliaikainen hoitokunta oli Pohjois-Inkerin hoitokunnan ohella toinen Inkerin asiaa ajanut toimielin Inkeriläisten kansannousun ja Heimosotien yhteydessä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Inkerin Väliaikainen Hoitokunta · Katso lisää »
Ino
Ino on paikka Uudellakirkolla Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Ino · Katso lisää »
Inon linnake
Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
Uusi!!: Tarton rauha ja Inon linnake · Katso lisää »
Irredentismi
Irredentismi tarkoittaa pyrkimystä liittää toiselle valtiolle kuuluvia alueita omaan valtioon – varsinkin alueita, joilla asuu samaa kansallisuutta, joka on oman valtion pääkansallisuus.
Uusi!!: Tarton rauha ja Irredentismi · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itä-Karjalan kysymys
Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Itä-Karjalan kysymys · Katso lisää »
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »
Itsenäisen Suomen historia
Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.
Uusi!!: Tarton rauha ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »
J. H. Vennola
Juho Heikki (J. H.) Vennola (aik. Karhu; 19. kesäkuuta 1872 Oulu – 3. joulukuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä ja edistyspuolueen poliitikko.
Uusi!!: Tarton rauha ja J. H. Vennola · Katso lisää »
Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) oli jatkosodan aikana toiminut Suomen armeijan rykmentti.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota) · Katso lisää »
Jalmari Takkinen
Jalmari Takkinen eli Ilmarinen (8. syyskuuta 1899 Rantasalmi – 11. maaliskuuta 1968 Rovaniemi) oli suomalainen heimosoturi ja metsäsissipäällikkö.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jalmari Takkinen · Katso lisää »
Jan Berzin (diplomaatti)
Jan Berzin. Jan Antonovitš Berzin (29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1881 Cēsisin kihlakunta, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. elokuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jan Berzin (diplomaatti) · Katso lisää »
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jatkosota · Katso lisää »
Jäänmurtaja Jääkarhu
Jääkarhu oli suomalainen Merenkulkuhallituksen höyrykäyttöinen jäänmurtaja, joka oli käytössä vuosina 1926-1972.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jäänmurtaja Jääkarhu · Katso lisää »
Jäänmurtaja Voima (1916)
Jäänmurtaja Voima Jäänmurtaja Voima oli vuonna 1924 käyttöön otettu Suomen merenkulkulaitoksen jäänmurtaja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jäänmurtaja Voima (1916) · Katso lisää »
Jäänmurtaja Wäinämöinen
Jäänmurtaja Wäinämöinen oli vuosina 1918–1922 Suomen jäänmurtajalaivastoon kuulunut, itsenäisyystaisteluissa suomalaisten haltuun joutunut virolainen alus.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jäänmurtaja Wäinämöinen · Katso lisää »
Jonathan Wartiovaara
Jonathan Vindician (J. V.) Wartiovaara (vuoteen 1906 Weckman; 23. elokuuta 1875 Antrea – 9. joulukuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen virkamies, joka toimi Valtiokonttorin ylitirehtöörinä 1915–1937.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jonathan Wartiovaara · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Tarton rauha ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Jussi Ahtinen-Karsikko
Juho (Jussi) Samuli Ahtinen-Karsikko, vuoteen 1909 Ahtinen (12. joulukuuta 1881 Uusikirkko Tl – 5. maaliskuuta 1953 Kangasala) oli suomalainen opettajaseminaarin ja yhteiskoulun johtaja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Jussi Ahtinen-Karsikko · Katso lisää »
K. G. Idman
Karl Gustaf ”Gösta” Idman (1. joulukuuta 1885 Tampere – 13. huhtikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja diplomaatti.
Uusi!!: Tarton rauha ja K. G. Idman · Katso lisää »
K. J. Ståhlbergin kyyditys
Kansalaisjoukko vastaanottamassa kotiin palaavia K. J. Ståhlbergia ja Ester Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla kyydityksen jälkeen 16. lokakuuta 1930. K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.
Uusi!!: Tarton rauha ja K. J. Ståhlbergin kyyditys · Katso lisää »
K. M. Wallenius
Kurt Martti Wallenius (käytti Saksassa peitenimeä Walle), (25. heinäkuuta 1893 Kuopio – 15. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija.
Uusi!!: Tarton rauha ja K. M. Wallenius · Katso lisää »
Kalastajasaarento
Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kalastajasaarento · Katso lisää »
Kansallisarkisto
Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kansallisarkisto · Katso lisää »
Karhunpesäsuunnitelma
Karhunpesäsuunnitelma oli suomalaisten heimoaktivistien vuoden 1920 aikana kehittämä sotilaallinen suunnitelma, joka tähtäsi Itä-Karjalan irrottamiseen Neuvosto-Venäjästä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karhunpesäsuunnitelma · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjala · Katso lisää »
Karjala-kysymys
Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjala-kysymys · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan Kansalaisliitto
Karjalan Kansalaisliitto oli vuonna 1917 Viipurissa perustettu porvarillinen, heimoaktivistinen, antikommunistinen, isänmaallinen ja äärioikeistolainen järjestö, joka pyrki luomaan yhteisen porvaririntaman Viipurissa ja sen lähiseuduilla.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjalan Kansalaisliitto · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Karjalankannaksen valtaus 1941
Karjalankannaksen valtaus 1941 oli osa jatkosodan hyökkäysvaihetta, jolloin Suomen puolustusvoimat miehitti talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle menettämän pohjoisen Karjalankannaksen, mutta myös pohjoisimman osan eteläistä kannasta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjalankannaksen valtaus 1941 · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Tarton rauha ja Karjalankannas · Katso lisää »
Keski-Suomen rykmentti (1919–1939)
Keski-Suomen rykmentti oli Suomen maavoimien joukko-osasto, joka perustettiin 15.
Uusi!!: Tarton rauha ja Keski-Suomen rykmentti (1919–1939) · Katso lisää »
Kirjasalon tasavalta
Kirjasalon tasavalta oli lokakuun vallankumouksen jälkeen inkeriläisten kansannousussa Suomen tuella inkeriläisten joukkojen hallitsema alue Venäjän puolella Suomen rajan tuntumassa Karjalankannaksella vuosina 1919–1920.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kirjasalon tasavalta · Katso lisää »
Kivennapa
Kivennavan epävirallinen perinnevaakuna. Kivennapa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kivennapa · Katso lisää »
Koiviston lentoasema
Koiviston lentoasema oli vuosina 1918-1924 Karjalankannaksen Koivistolla toiminut pieni sotilaslentoasema.
Uusi!!: Tarton rauha ja Koiviston lentoasema · Katso lisää »
Kolmen kannaksen raja
Kolmen kannaksen raja on sotilaallinen käsite, joka liittyy myös Suur-Suomi- ja heimoaatteeseen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kolmen kannaksen raja · Katso lisää »
Kolosjoen kaivos
Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella. Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.Skiftesvik 2008, kuvaliite Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kolosjoen kaivos · Katso lisää »
Koltat
Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä sekä Norjassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Koltat · Katso lisää »
Kolttain mailta
Kolttain mailta: Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista on opettaja Samuli Paulaharjun kirjoittama ja kuvittama suomalainen tietokirja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kolttain mailta · Katso lisää »
Kolttaköngäs
Valokuvaaja Hans Wagnerin ottama kuva Kolttakönkään lapinkylästä vuodelta 1939. Vanha kartta Kolttakönkään alueesta rajoineen (1896). Kolttaköngäs eli Boris Gleb on noin 3,6 neliökilometrin laajuinen Venäjän federaatiolle kuuluva alue muilta osin Norjalle kuuluvalla Paatsjoen länsirannalla.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kolttaköngäs · Katso lisää »
Kolttasaamelaisten historia
Kolttasaamelaisten historia käsittää kolttien kansan historian ja vaiheet 1500-luvulta nykypäivään.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kolttasaamelaisten historia · Katso lisää »
Kommunismin lumoissa
Kommunismin lumoissa on vuonna 1927 julkaistu Eino I. Parmasen romaani, joka kertoo suomalaisen kommunistin vaiheista 1920-luvun vaihteen Neuvosto-Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kommunismin lumoissa · Katso lisää »
Konoi Kyöttinen
Konoi Kyöttinen (20. helmikuuta 1851 – 8. lokakuuta 1935) oli vienankarjalainen runonlaulaja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Konoi Kyöttinen · Katso lisää »
Korpela (Tuntematon sotilas)
Sotamies Korpela on hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.
Uusi!!: Tarton rauha ja Korpela (Tuntematon sotilas) · Katso lisää »
Kullankylä
Kullajoki vuonna 2008. Joen takana on Kullankylän itäpuolen paikka. Kullankylä myös Kulla, Kullaankylä) oli kylä läntisellä Inkerinmaalla Kullanjoen varressa. Se sijaitsi 20 kilometriä Narvasta pohjoiseen. Kylän asukkaina oli inkerinsuomalaisia 1940-luvulle asti. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla Laukaan- ja Lovatjokien välissä sijainneessa Novgorodin Šelonin viidenneksessä. Kylä ei siis kuulunut Vatjan viidennekseen, johon muu Inkerinmaa kuului. Asukkaina oli tuolloin vatjalaisia ja inkeroisia. Kylä sai luultavasti nykyisen nimensä Stolbovan rauhan jälkeen vuonna 1617, jolloin alueelle muutti luterilaista väestöä Suomesta. Suureen-Narvusiin eli Kosemkinaan rakennettiin kirkko vuonna 1640 ja Kullankylä kuului siten Narvusi-Kosemkinan pitäjään, joka oli osa Narvan seurakuntaa vuoteen 1917 asti. Perimätiedon mukaan kylän nimi juontuu siitä, että aikoinaan kaksi äveriästä asukasta väitteli, kumpi heistä on rikkaampi ja päättivät kylvää kultarahoja, toinen joen oikealle, toinen sen vasemmalle puolelle.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kullankylä · Katso lisää »
Kuolan saamelaisten historia
Saamelaisten asuinalue on myös Venäjällä ollut nykyistä laajempi.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kuolan saamelaisten historia · Katso lisää »
Kuolansuomalaiset
Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kuolansuomalaiset · Katso lisää »
Kytö (Espoo)
Kytö on saari Espoossa viitisen kilometriä etelään Suvisaaristosta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Kytö (Espoo) · Katso lisää »
Laatokan ja Äänisjärven taistelut
Laatokan ja Äänisjärven taistelut käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton välillä Laatokalla ja Äänisjärvellä talvi- ja jatkosodassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Laatokan ja Äänisjärven taistelut · Katso lisää »
Laatokan–Suomenlahden kanava
Laatokan-Suomenlahden kanava oli varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla esillä ollut suunnitelma rakentaa laivaväylä Laatokalta Karjalan kannaksen halki Viipurinlahden perukkaan ja Suomenlahdelle.
Uusi!!: Tarton rauha ja Laatokan–Suomenlahden kanava · Katso lisää »
Lahtinen (Tuntematon sotilas)
Yrjö Lahtinen, useimmiten vain Lahtinen, on kuvitteellinen henkilö Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lahtinen (Tuntematon sotilas) · Katso lisää »
Lapin historia
Lapin historia alkaa mannerjään vetäytyessä alueelta viimeisen jääkauden lopulla.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lapin historia · Katso lisää »
Lapin historiallinen maakunta
lappmarken) vuonna 1796. Lappi on Suomen pohjoisin historiallinen maakunta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lapin historiallinen maakunta · Katso lisää »
Lapin jääkäripataljoona
Yksi LapJP:n kasarmirakennuksista kesällä 1997 Lapin Jääkäripataljoona (LAPJP) on Sodankylässä toimivan Jääkäriprikaatin joukkoyksikkö.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lapin jääkäripataljoona · Katso lisää »
Lapin maakunta
Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lapin maakunta · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lappi · Katso lisää »
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920)
Latvian Sosialistinen Neuvostotasavalta (LSPR) oli Pihkovassa 17.
Uusi!!: Tarton rauha ja Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920) · Katso lisää »
Lavansaari
Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lavansaari · Katso lisää »
Lentiera
Lentieran kunta Mujejärven piirin kartalla. Lentiera (myös Lendiera, Lentiira) on maalaiskunta ja sen keskustaajamaGeneralnyi plan, s. 4.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lentiera · Katso lisää »
Lentosatama
Lentosatama on Viron Tallinnassa keväällä 2012 avattu merimuseo.
Uusi!!: Tarton rauha ja Lentosatama · Katso lisää »
Liinahamari
Liinahamari on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Liinahamari · Katso lisää »
Luovutettujen alueiden maantiede
Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Tarton rauha ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »
Martti Siirala
Martti Olavi Siirala (24. marraskuuta 1922 Liperi – 18. elokuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen psykoterapeutti, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä psykiatrian dosentti.
Uusi!!: Tarton rauha ja Martti Siirala · Katso lisää »
Mäkiluodon historia
Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.
Uusi!!: Tarton rauha ja Mäkiluodon historia · Katso lisää »
Mikko Luopajärvi
Mikko Luopajärvi (15. marraskuuta 1871 Jalasjärvi – 5. tammikuuta 1920 Jalasjärvi) oli suomalainen maanviljelijä joka toimi Maalaisliiton kansanedustajana 1914–1920 ja ministerinä 1919–1920.
Uusi!!: Tarton rauha ja Mikko Luopajärvi · Katso lisää »
Mujejärven piiri
Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.
Uusi!!: Tarton rauha ja Mujejärven piiri · Katso lisää »
Mujejärvi
Mujejärvi eli Muujärvi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Mujejärvi · Katso lisää »
Mustila (Inkeri)
Mustila oli inkeriläinen kylä, joka kuului Lempaalan luterilaiseen seurakuntaan.
Uusi!!: Tarton rauha ja Mustila (Inkeri) · Katso lisää »
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Uusi!!: Tarton rauha ja Narva · Katso lisää »
Narvi (saari)
Narvi on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Narvi (saari) · Katso lisää »
Neuvostoliiton sotarikokset
Neuvostoliiton sotarikoksilla tarkoitetaan Neuvostoliiton (1922–1991) armeijan suorittamia sotarikoksia.
Uusi!!: Tarton rauha ja Neuvostoliiton sotarikokset · Katso lisää »
Nurmensaari
Hiekkaranta Nurmensaarella Nurmensaaren kartta (venäjäksi) Nurmensaari on niemimaa Venäjän europanpuoleisen osan pohjoisosassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Nurmensaari · Katso lisää »
Optio-oikeus
Optio-oikeus eli valintaoikeus (valinta) tarkoittaa oikeutta valita eri vaihtoehdoista.
Uusi!!: Tarton rauha ja Optio-oikeus · Katso lisää »
Osvald Sivén
Valter Osvald Sivén (18. toukokuuta 1868 Helsinki – 13. joulukuuta 1918 Helsinki) oli omistamansa Kammion hermotautisairaalan ylilääkäri ja aktivistijohtaja.
Uusi!!: Tarton rauha ja Osvald Sivén · Katso lisää »
Paavo Ahava
Paavo Ahava. Paavo Ahava (synt. Afanasjev, 17. joulukuuta 1872 Uhtua – 31. joulukuuta 1944 Helsinki) oli karjalainen kauppias ja heimoaktiivi, joka oli yksi Vienan Karjalan kansallisen heräämisen merkittävimmistä hahmoista 1900-luvun alkuvuosina.
Uusi!!: Tarton rauha ja Paavo Ahava · Katso lisää »
Paavo Pajula
Paavo Päiviö Pajula (13. syyskuuta 1878 Lohtaja – 23. huhtikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen juristi.
Uusi!!: Tarton rauha ja Paavo Pajula · Katso lisää »
Paavo Susitaival
Paavo Oskar Edvard Susitaival, vuoteen 1927 Sivén, salanimi Paul Sandberg, (9. helmikuuta 1896 Helsinki – 27. joulukuuta 1993 Lappeenranta) oli suomalainen everstiluutnantti, kansanedustaja ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivi.
Uusi!!: Tarton rauha ja Paavo Susitaival · Katso lisää »
Paavo Talvela
Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Paavo Talvela · Katso lisää »
Parkkina
Parkkinan sijainti Petsamonvuonon perukassa Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon alueella. Parkkina oli Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan kirkonkylä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Parkkina · Katso lisää »
Pekka Kyöttinen
Pekka Kyöttinen (2. syyskuuta 1883 Repola, Vienan Karjala – 26. huhtikuuta 1961 Polvijärvi) oli vienankarjalainen maanviljelijä, joka oli keskeisesti mukana 1917–1923 Itä-Karjalan itsehallintopyrkimyksissä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Pekka Kyöttinen · Katso lisää »
Pekka Vaara
Pekka Vaara (s. 1950 Nivala) on suomalainen Espoon Tapiolassa asuva diplomi-insinööri ja Vienan Karjalan historiasta kirjoittanut historioitsija.
Uusi!!: Tarton rauha ja Pekka Vaara · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamo · Katso lisää »
Petsamo (Tampere)
Petsamo on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on 21.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamo (Tampere) · Katso lisää »
Petsamo-yhtiö
Oy Petsamo Ab eli Petsamo-yhtiö oli Suomen valtion vuonna 1921 perustama yhtiö, jonka tarkoituksena oli hoitaa ja edistää Petsamon kalastusta ja elintarvikehuoltoa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamo-yhtiö · Katso lisää »
Petsamon lääni
Petsamon läänin vaakuna Petsamon lääni syntyi kun Petsamon alue Tarton rauhassa vuonna 1920 sovittiin liitettäväksi Suomeen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamon lääni · Katso lisää »
Petsamon luostari
Trifon Petsamolaisen luostarin sisäänkäynti (2014) Trifon Petsamolaisen luostarin rakennuksia (2014) Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamon luostari · Katso lisää »
Petsamon luterilainen seurakunta
Petsamon seurakunta oli evankelis-luterilainen seurakunta Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan alueella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamon luterilainen seurakunta · Katso lisää »
Petsamon rata
Petsamon rata oli vuosina 1918–1944 suunnitteilla ollut rautatiehanke, joka olisi yhdistänyt Jäämeren rannikon Suomen rataverkkoon.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamon rata · Katso lisää »
Petsamon retket
Petsamon retket olivat Suomen hallituksen johdolla vuosina 1918 ja 1920 tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli miehittää Petsamo ja näin edesauttaa Neuvosto-Venäjälle kuuluneen alueen liittämistä Suomeen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Petsamon retket · Katso lisää »
Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu
Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu aloitti toimintansa entisen tsaarinaikaisen kadettikoulun tiloissa marraskuussa 1918.
Uusi!!: Tarton rauha ja Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu · Katso lisää »
Pietarinsuomalaiset
Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.
Uusi!!: Tarton rauha ja Pietarinsuomalaiset · Katso lisää »
Piusa jõgi
250px Piusa jõgi, joskus myös Pimža jõgi, suomeksi joskus Piusajoki, sekä, on 109 kilometriä pitkä joki Virossa ja Venäjällä ja se laskee Pihkovanjärven länsirantaan.
Uusi!!: Tarton rauha ja Piusa jõgi · Katso lisää »
Pohjois-Inkerin Hoitokunta
Pohjois-Inkerin Hoitokunta (alkujaan Pohjois-Inkerin Väliaikainen Hoitokunta) oli Suomessa vaikuttanut Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus, joka toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921.
Uusi!!: Tarton rauha ja Pohjois-Inkerin Hoitokunta · Katso lisää »
Pohjois-Inkerin Rykmentti
Pohjois-Inkerin Rykmentti (myöh. Pohjois-Inkerin Erikoispataljoona) oli vuonna 1919 vapaaehtoisten inkeriläisten muodostama sotilasyksikkö, jonka päämääränä oli taistella autonomisen Inkerin puolesta ja bolševismia vastaan.
Uusi!!: Tarton rauha ja Pohjois-Inkerin Rykmentti · Katso lisää »
Porajärvi (Aunuksen Karjala)
Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »
Porajärvi (Suojärven piiri)
Porajärven kunta Suojärven piirin kartalla. Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Porajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »
Porajärvi (taajama)
Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maaseututaajama ja Porajärven kunnan keskus Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Porajärvi (taajama) · Katso lisää »
ProKarelia
2001 julkaistu ''Karjalan reformi'' -kirja on luonnos Karjalan rauhanomaisen palauttamisen toteuttamiseksi. Pro Karelia on suomalainen kansalaisjärjestö.
Uusi!!: Tarton rauha ja ProKarelia · Katso lisää »
Prometeismi
198x198px Prometeismi (engl. Prometheism tai Prometheanism) on puolalaisen Józef Piłsudskin luoma poliittinen käsite.
Uusi!!: Tarton rauha ja Prometeismi · Katso lisää »
Punaupseerit
Punaupseerit olivat 1920–1930-luvuilla Neuvostoliiton puna-armeijassa upseereiksi koulutettuja suomalaisia.
Uusi!!: Tarton rauha ja Punaupseerit · Katso lisää »
Puolan–Neuvosto-Venäjän sota
Rajat sodan syttyessä. Galitsian alue kaakossa on oma Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Suurin osa Liettuan alueesta ja itäiset alueet olivat bolševikien hallussa helmikuussa 1919. Puolan–Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 − maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sota · Katso lisää »
Rafael Erich
Rafael Waldemar Erich (10. kesäkuuta 1879 Turku – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1920–1921.
Uusi!!: Tarton rauha ja Rafael Erich · Katso lisää »
Rajajoen rautatieasema
Rajajoen rautatieasema (lyh. Rj, ratakm 409+000) sijaitsi Riihimäki–Pietari-radan varrella Terijoen Rajajoen kylässä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Rajajoen rautatieasema · Katso lisää »
Rankki (saari)
Rankki on saari Kotkan edustalla Suomenlahdella, noin 10 kilometrin päässä Kotkansaarelta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Rankki (saari) · Katso lisää »
Rauhansopimus
Rauhansopimus on kahden tai useamman osapuolen, yleensä valtion tai liittoutuman välinen sopimus, jolla lopetetaan osapuolten välinen sotatila.
Uusi!!: Tarton rauha ja Rauhansopimus · Katso lisää »
Reino Drockila
Reino Drockila (24. syyskuuta 1870 Pyhtää – 26. lokakuuta 1928 Neuvostoliitto Inkeri.ru. Viitattu 21.11.2011.) oli suomalainen faktori, sittemmin kirjapainon omistaja ja päätoimittaja sekä Suomen työväenpuolueen varhainen johtohenkilö.
Uusi!!: Tarton rauha ja Reino Drockila · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Repola · Katso lisää »
Rudolf Walden
Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.
Uusi!!: Tarton rauha ja Rudolf Walden · Katso lisää »
S/S Navigator (1905)
S/S Navigator oli suomalainen rahtihöyrylaiva, jonka omisti Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö.
Uusi!!: Tarton rauha ja S/S Navigator (1905) · Katso lisää »
S/S Uurastaja
S/S Uurastaja on alun perin hankolaiseen Karl Boström-nimiseen huolintaliikkeeseen tilattu hinaaja ja satamajäänsärkijä, joka valmistui varkautelaiselta Paul Wahl & Co:n telakalta elokuussa 1908.
Uusi!!: Tarton rauha ja S/S Uurastaja · Katso lisää »
Saamelaisten historia
Saamelaisten historia juontaa muiden uralilaisten kansojen tavoin Volgan seudulle, nykyisen Venäjän alueelle.
Uusi!!: Tarton rauha ja Saamelaisten historia · Katso lisää »
Salmin lahjoitusmaa
Salmin lahjoitusmaa on aikoinaan ollut Suomen laajin lahjoitusmaa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Salmin lahjoitusmaa · Katso lisää »
Seiskari
Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Uusi!!: Tarton rauha ja Seiskari · Katso lisää »
Setukaiset
Setukaiset eli setut tai setot ovat kaakkoisimmassa Virossa entisessä Setumaan maakunnassa sekä Venäjän puolella elävä virolaisten ryhmä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Setukaiset · Katso lisää »
Siestarjoki (kaupunki)
Siestarjoki (suom. aiemmin myös Rajajoki ja Systerpekki) on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Siestarjoki (kaupunki) · Katso lisää »
Someri
Someri on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Someri · Katso lisää »
Sukellusvene Saukko
Sukellusvene Saukko oli Suomen merivoimien sukellusvene, joka oli käytössä Itämerellä vuosina 1930–1945.
Uusi!!: Tarton rauha ja Sukellusvene Saukko · Katso lisää »
Suojeluskuntaselkkaus
Suojeluskuntaselkkaus (tunnetaan myös nimellä Suojeluskuntakriisi) oli kesäkuussa 1921 tapahtunut Suomen sisäpoliittinen kriisi, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut johtaa suojeluskuntien toteuttamaan vallankaappaukseen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suojeluskuntaselkkaus · Katso lisää »
Suomalaiset historiapäivät
Suomalaiset historianpäivät on Lahdessa vuosittain toistuva historianluentotapahtuma, jossa käsitellään historian aiheita eri näkökulmista.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomalaiset historiapäivät · Katso lisää »
Suomen aluemuutokset
Suomen aluemuutokset tarkoittavat muutoksia, jotka ovat koskettaneet Suomen aluetta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen aluemuutokset · Katso lisää »
Suomen asema
Suomen asema on yksi Pietarin kaupungin viidestä suuresta matkustajarautatieasemasta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen asema · Katso lisää »
Suomen historia
ImageSize.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen historia · Katso lisää »
Suomen historian aikajana
Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
isbn.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän raja
Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »
Suomen Laatokan-laivasto
Laatokan laivasto oli suomalainen laivasto Laatokalla, joka oli muodostettu 1919 järjestettäessä alueen puolustusta itsenäistymisen jälkeen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen Laatokan-laivasto · Katso lisää »
Suomen läänit
Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen läänit · Katso lisää »
Suomen merivoimat
Suomen merivoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja ilmavoimien ohella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen merivoimat · Katso lisää »
Suomen passivirasto
Suomen passivirasto oli Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa vuosina 1819–1918 toiminut virasto.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen passivirasto · Katso lisää »
Suomen poliittinen historia
Tämä artikkeli käsittelee Suomen poliittista historiaa esihistorialliselta ajalta alkaen, Ruotsin vallan ajalla (Ruotsi-Suomi, n.1200–1808), Venäjän vallan ajalla (Suomen suuriruhtinaskunta, 1809–1917) ja itsenäisen Suomen ajalla (1917–).
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen poliittinen historia · Katso lisää »
Suomen santarmihallitus
Suomen santarmihallitus eli Suomenmaalainen santarmihallinto oli Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1867–1917 toiminut venäläinen virasto ja Venäjän santarmikunnan osa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen santarmihallitus · Katso lisää »
Suomen sisällissodan aikajana
Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen sisällissodan aikajana · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen taloushistoria
Suomen taloushistoria alkaa esihistorialliselta ajalta, jatkuu Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta itsenäisyyteen ja siitä uusimpana Suomen aikaan osana Euroopan rahaliitto EMUa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen taloushistoria · Katso lisää »
Suomen tataarit
Suomen tataarit on noin 600–700 hengen etninen vähemmistö, joka muodostui 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana, kun Venäjän keisarikunnan Nižni Novgorodin kuvernementista lähtöisin olevat kauppiaat asettuivat maahan.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen tataarit · Katso lisää »
Suomen ulkopolitiikka
Suomen ulkopolitiikka tarkoittaa Suomen valtion harjoittamaa politiikkaa sen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomen ulkopolitiikka · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomi · Katso lisää »
Suomi 1920-luvulla
Suomi oli 1920-luvulla runsaan kolmen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta ja nuori itsenäinen tasavalta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suomi 1920-luvulla · Katso lisää »
Suonikylä
Suonikylä oli kolttasaamelaisten lapinkylä eli siida Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan keskiosassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suonikylä · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Suursaari
Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Tarton rauha ja Suursaari · Katso lisää »
Talvikylä
Talvikylä on asumismuoto, jota ovat käyttäneet erityisesti kolttasaamelaiset mutta myös saamelaiset laajemmin 1400-luvulta 1600-luvun alkuun ainakin Utsjoella, Inarissa, Sodankylässä ja Savukoskella–Pelkosenniemellä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Talvikylä · Katso lisää »
Talvisodan merisotatoimet
Miinalaiva ''Louhi'' ja sukellusveneet ''Vetehinen'', ''Vesihiisi'' ja ''Iku-Turso'' kesällä 1939. Talvisodassa käytyjä merisotatoimia ovat Suomen merivoimien ja Neuvostoliiton laivaston alusten sekä Suomen rannikkotykistön välillä käydyt taistelut talvisodassa 30.
Uusi!!: Tarton rauha ja Talvisodan merisotatoimet · Katso lisää »
Talvisodan tausta
Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.
Uusi!!: Tarton rauha ja Talvisodan tausta · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Tarton rauha ja Talvisota · Katso lisää »
Tarton rauha (Viro)
Tarton rauha oli Viron vapaussodan päättänyt rauhansopimus, joka solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2. helmikuuta 1920.
Uusi!!: Tarton rauha ja Tarton rauha (Viro) · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Tarton rauha ja Tartto · Katso lisää »
Teppo Väinölä
Teppo Väinölä-Pettersson-Remsujeff eli Jehrimän Huotin Teppana Remsu (1890 Vuokkiniemi – 1962) oli vienankarjalainen itsenäisyystaistelija ja Vienan väliaikaisen hallituksen jäsen.
Uusi!!: Tarton rauha ja Teppo Väinölä · Katso lisää »
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Uusi!!: Tarton rauha ja Terijoen hallitus · Katso lisää »
Theodor Segersven
Emil Theodor Segersven (26. elokuuta 1878 Helsinki – 25. helmikuuta 1969 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 9.3.1969, HS Aikakone.
Uusi!!: Tarton rauha ja Theodor Segersven · Katso lisää »
Tie- ja vesirakennushallitus
Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1964–1990 Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.
Uusi!!: Tarton rauha ja Tie- ja vesirakennushallitus · Katso lisää »
Torpedovene S3
Torpedovene S3 oli Suomen merivoimien torpedovene vuosina 1918-1920.
Uusi!!: Tarton rauha ja Torpedovene S3 · Katso lisää »
Torpedovene S4
Torpedovene S4 oli Suomen merivoimien torpedovene vuosina 1918-1920.
Uusi!!: Tarton rauha ja Torpedovene S4 · Katso lisää »
Torpedovene S6
Torpedovene S6 oli Suomen merivoimien torpedovene, joka palveli 1918-1922.
Uusi!!: Tarton rauha ja Torpedovene S6 · Katso lisää »
Toserova
Toserova oli inkeriläinen kylä entisessä Miikkulaisen kunnassa Inkerissä Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Toserova · Katso lisää »
Tytärsaari
Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Uusi!!: Tarton rauha ja Tytärsaari · Katso lisää »
Urho Hietanen
Ilkka Heiskanen (edessä) Hietasena Pyynikin kesäteatterin ''Tuntemattoman sotilaan'' dramatisoinnissa vuonna 1997. Kersantti Urho Hietanen on kuvitteellinen hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.
Uusi!!: Tarton rauha ja Urho Hietanen · Katso lisää »
Uusikirkko
Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Uusikirkko · Katso lisää »
Vaitolahti
Nykyistä Vaitolahtea ja sen majakka Vaitolahti (koltansaameksi Âiʹddvuõnn) on Petsamon kaupunkikuntaan kuuluva kylä Petsamon piirissä, Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Vaitolahti · Katso lisää »
Vapaussodan Perinneliitto
Vapaussodan Perinneliitto on suomalainen yhdistys, joka ylläpitää vuoden 1918 Suomen sisällissodan valkoisen osapuolen muistoa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Vapaussodan Perinneliitto · Katso lisää »
Väinö Kivilinna
Väinö Gabriel Kivilinna (sukunimi vuoteen 1906 Borg) (13. lokakuuta 1875 Turku − 18. maaliskuuta 1950 Lempäälä) oli suomalainen oppikoulun lehtori ja toimittaja joka oli myös lyhyen aikaa Suomalaisen puolueen ja Maalaisliiton kansanedustajana.
Uusi!!: Tarton rauha ja Väinö Kivilinna · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Tarton rauha ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Väinö Tanner (maantieteilijä)
Väinö Tanner (10. toukokuuta 1881 Hämeenlinna – 26. huhtikuuta 1948Susiluoto 2000: 24. Hässleholm, Ruotsi) oli suomalainen insinööri, geologi, diplomaatti, maantieteen professori ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Tarton rauha ja Väinö Tanner (maantieteilijä) · Katso lisää »
Väinö Voionmaa
Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 12. helmikuuta 1869 Jyväskylä – 24. toukokuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen professori, kansanedustaja, ulkoministeri, diplomaatti, senaattori ja kansleri.
Uusi!!: Tarton rauha ja Väinö Voionmaa · Katso lisää »
Veljekset Åström
Veljekset Åström Oy oli nahkateollisuusyritys Oulussa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Veljekset Åström · Katso lisää »
Venäjän Helsingin-suurlähetystö
Venäjän suurlähetystön päärakennus Tehtaankadulla. Venäjän federaation Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Ullanlinnassa osoitteessa Tehtaankatu 1, aikanaan Neuvostoliiton lähetystölle rakennetuissa tiloissa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Venäjän Helsingin-suurlähetystö · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Tarton rauha ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Virmajärvi
Virmajärvi on pieni järvi Suomen ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Tarton rauha ja Virmajärvi · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Viro · Katso lisää »
Viron historia
Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Viron historia · Katso lisää »
Viron Inkeri
Viron Inkerinmaa oli Viroon vuosina 1920–1944 kuulunut alue, joka sijaitsi Inkerinmaalla Narvanjoen itäpuolella.
Uusi!!: Tarton rauha ja Viron Inkeri · Katso lisää »
Viron ja Venäjän rajasopimus
right Viron ja Venäjän rajasopimus (maa- ja vesirajasopimukset) allekirjoitettiin valtioiden välillä 18. toukokuuta 2005 Moskovassa.
Uusi!!: Tarton rauha ja Viron ja Venäjän rajasopimus · Katso lisää »
Vk4
Vk4, Leena (Borsig 7858/1910, 0-4-0wt) on Suomen Rautatiemuseon omistama museohöyryveturi.
Uusi!!: Tarton rauha ja Vk4 · Katso lisää »
Walde Sario
Walde Sario Mäntsälän kapinan aikana maaliskuussa 1932. Walde (Valde, Vladimir) Sario (9. heinäkuuta 1888 Suistamo – 30. syyskuuta 1952) oli suomalainen konsuli ja liikkeenharjoittaja, joka osallistui vänrikkinä aktiivisesti niin Suomen sisällissotaan kuin myöhemmin heimosotiin.
Uusi!!: Tarton rauha ja Walde Sario · Katso lisää »
Ylä-Miikkulainen
Ylä-Miikkulainen (usein muodossa Yläkylä) oli inkeriläinen kylä entisessä Miikkulaisen kunnassa Inkerissä, Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Ylä-Miikkulainen · Katso lisää »
Ylä-Tuuloma
Ylä-Tuuloman kaupunkikunta Kuolan piirin kartalla Ylä-Tuuloma on kaupunkikunta ja sen keskustaajama eli kaupunkimainen taajama, joka sijaitsee Kuolan piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Tarton rauha ja Ylä-Tuuloma · Katso lisää »
14. lokakuuta
14.
Uusi!!: Tarton rauha ja 14. lokakuuta · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Tarton rauha ja 1920 · Katso lisää »
1921
Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Tarton rauha ja 1921 · Katso lisää »
1940
Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Tarton rauha ja 1940 · Katso lisää »
1941
Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Tarton rauha ja 1941 · Katso lisää »
305 mm/52 -merikanuuna vm. 1907
305 mm/52 -merikanuuna vm.
Uusi!!: Tarton rauha ja 305 mm/52 -merikanuuna vm. 1907 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Tarton rauhanneuvottelut, Tarton rauhansopimus.
