Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

476 suhteet: Aan kartano, Adam Ludvig Lewenhaupt, Ahmed III, Ahvenanmaan kongressi, Alūksne, Aleksandr Danilovitš Menšikov, Aleksei Petrovitš, Alutagusen kansallispuisto, Aminoff (suku), Anders Hellander, Anders Molander, Andrei Osterman, Angel of Carnage Unleashed, Anklam, Anna Karolina Orzelska, Apolloff, Arvid Horn, August II Väkevä, Axel Gyllenkrok, Axel Julius De la Gardie, Axel Löwen, Önkkörin kanava, Ägläjärvi (kylä), Åminnen kartano (Raasepori), Baltian valtatyhjiö, Benjamin Dyster, Berndt Otto Stackelberg (vanhempi), Biržain linna, Boris Šeremetev, Carl Cronstedt, Carl Ewald von Rönne, Carl Gustaf Armfelt (vanhempi), Carl Gustaf Dücker, Carl Gustaf Granfelt, Carl Gustaf Rehnskiöld, Carl Johan Stiernstedt, Carl Nieroth, Cēsis, Cēsisin linna, Charles Emil Lewenhaupt (vanhempi), Clayhills, Clodt von Jürgensburg, Cornelius Cruys, Daniel Juslenius, Dimitrie Cantemir, Donner (suku), Eišiškės, Eric Dahlberg, Espanjan perimyssota, Espoon historia, ..., Fasettipalatsi, Fredrik I (Preussi), Fredrik IV, Fredrik IV (Holstein-Gottorp), Gabriel Peldan, Gediminasin torni, Georg Heinrich von Görtz, Georg Johan Maijdel, Georg Lybecker, Georg Wilhelm Richmann, Golitsyn, Gustaf Gisselkors, Haapsalun piispanlinna, Halikon vanha silta, Hamina, Haminan linnoitus, Haminan raatihuone, Hanko, Harkun kartano, Hattujen sota, Hattupuolue, Hämeen linna, Hämeenlinna–Anianpelto-rata, Hedvig Sofia, Helsingborgin taistelu, Helsingin suomalaistuminen, Helsingin taistelu (1713), Henkikaartin Semjonovin rykmentti, Henrik Johan Aminoff, Henrik Magnus von Buddenbrock, Henrik Wright, Herman von Burghausen, Herman Witte, Hevossalmi, Hiitola (Karjalan tasavalta), Holstein-Gottorp, Holsteinin herttuakunta, Hyypänjokilaakso, Iggaüks, Inkeri, Inkerikot, Inkeriläiset, Isokyrö, Isoviha, Itämerenmaakunnat, Itämerenprovinssit, Itsenäisyyden leijona, Ivan Betskoi, Ivan Mazepa, Ivan Skoropadskyi, Ivangorod, Iver Huitfeldt, Jaakko ja Eerik Eriksson, Jaama, Jacob Frese, Jakobiitti (puolue), Jalkavala, Järvenkylä (Järvisaari), Järvisaari, Jean Louis Bousquet, Joachim Daniel von Jauch, Joachim Wilhelminpoika Wargentin, Johan Amnell, Johan Apolloff, Johan Balthasar von Campenhausen, Johan Lillienstedt, Johan Schmedeman, Johan Wanaeus, Johann Reinhold Patkul, Johanneksen kirkko (Tartto), Joutselkä, Juonionlahti, Justus von Palmenberg, Juutinrauman tulli, Juvanruukki, Kaappari, Kaarle Fredrik, Kaarle XII, Kaarle XII:n Norjan sotaretki, Kaarlelan pappila, Kadriorgin palatsi, Kainuulaiset, Kainuun historia, Kainuun maakunta, Kaisa Ikola, Kajaanin historia, Kajaanin linna, Kajaanin vaakuna, Kansallisen tunnustuksen risti, Kanttila (Inkeri), Kaprio, Kardisin rauha, Karhula, Karjala, Karjalan historia, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalankannas, Karl Palmroth, Karoliinit (sotilaat), Kasakkahetmanaatti, Kasarmi, Katariina I (Venäjä), Katariinan palatsi, Kauhajoki, Käkisalmen lääni, Køgenlahti, Keltto, Kemi (Viena), Kenraali Talvi, Kenttäkirkko, Kihnu, Kirjallisuusvuosi 1701, Kiviranta (Tornio), Klinckowström, Kokkola, Kolkanpää, Konevitsa, Konevitsan luostari, Konventikkeliplakaatti, Korpiselkä, Korpiselkä (kirkonkylä), Kostianvirran taistelu, Kostianvirta, Krimin sota, Kristian August (Holstein-Gottorp), Kristian Melartopaeus, Kristinusko Ruotsissa, Kronstadt, Kuhmo, Kuolemajärven kirkko, Kuressaaren piispanlinna, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuusikymmenvuotinen sota, Kymenlaakson maakunta, Kyrön skanssi, Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien, Lagerborg, Laihia, Lajune, Lapin historia, Lars Gathenhielm, Latvia, Latvialaiset, Latvian historia, Latvian vapaussota, Lütjenburg, Lensahn, Liettua, Liiviläiset, Liivinmaan kuvernementti, Liljendal, Lorentz Clerck, Louhisaaren kartano, Loviisan linnoitus, Ludvig Fabritius (diplomaatti), Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista, Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa, Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä Suomessa, Luettelo piirityksistä, Luettelo Ruotsin sodista, Luettelo sodista, Luettelo suomalaisista sotaelokuvista, Luettelo Suomen historian sodista, Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan, Luettelo taisteluista, Lutsit, Maasillan taistelu, Magnus, Magnus Stenbock, Magnus Stiernstråle, Mahiljou, Malborkin linna, Martti Rekonpoika Hastig, Matthias Castreen, Matthias Svederus, Metsäpirtti (Inkeri), Mihail Golitsyn, Mikael Hising, Minsk, Minskin historia, Mujejärven piiri, Mursula, Mustapäiden veljeskunta, Myrskylä, Myssyt, Napue, Napuen taistelu, Napuen taistelun muistomerkki, Narva, Narvan piiritys (1704), Narvan taistelu, Nälkälinnanmäki, Nestor Kukolnik, Neva (joki), Nevanlinna, Nils Ehrenskiöld, Nils Grotenfelt (eversti), Nils Hasselbom, Njasvižin kartano, Noarootsi, Norjan historia, Norrtälje, Nurmi (Tusinan piiri), Odert Reinhold von Essen (vanhempi), Olavinlinna, Orimattila, Orissaare, Orjuuden historia, Orjuus, Otto Reinhold Yxkull, Oulun linna, Oulun separatismi, Oulun vaakuna, Paajala, Palmsen kartano, Partavero, Patkuli, Patterinmäki (Viipuri), Pähkinäsaaren linna, Pälkäne, Pällilä (lahjoitusmaa), Pålsjön linna, Peter Tordenskjold, Petserin luostari, Petserinmaa, Philip Johan von Strahlenberg, Pietari (kaupunki), Pietari Longström, Pietari Suuri, Pietari-Paavalin linnoitus, Pietarin aukio, Pietarintehdas, Pietismi, Piritan luostari, Pirkanmaan maakunta, Pirna, Pitäjänmakasiini, Piusa jõgi, Pjotr Apraksin, Pjotr Tolstoi (diplomaatti), Pohjan sota, Pohjanlahti, Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, Pohjois-Pohjanmaan historia, Poltetun maan taktiikka, Pommeri, Pori, Porin läänin jalkaväkirykmentti, Porvarikaarti, Porvoon historia, Porvoon tuomiokirkko, Possata, Prutin rauha, Pultava, Pultavan taistelu, Punainen torni (Pärnu), Puolan perimyssota, Puumalan kahakka, Pyhän Annan kruunu, Pylyp Orlyk, Quickborn, Raahe, Radikaalipietismi, Rauhansopimus, Reisjärvi, Retusaari, Revalsche Post-Zeitung, Ridala, Riian linna, Riika, Riilahden kartano, Riilahden meritaistelu, Rtištševo, Ruhnu, Ruotsalainen kalenteri, Ruotsi, Ruotsin historia, Ruotsin Inkeri, Ruotsin Liivinmaa, Ruotsin poliittinen järjestelmä, Ruotsin sotahistoria, Ruotsin suurvalta-aika, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruotujakolaitos, Rutto, Saaroinen (Korpiselkä), Saksa, Salla, Saloisten historia, Sannäsin kartano, Sarkasota, Sīkrags, Södertälje, Schleswig (kaupunki), Schleswigin herttuakunta, Schulman (suku), Sederholm, Seiskari, Siggo Frondelius, Siikaniemi (Viipuri), Simon Affleck, Sissisota, Sorkkinen, Sortavala, Stackelberg, Stanisław Poniatowski (1676–1762), Streltsit, Suecia antiqua et hodierna, Sundsvall, Suodenniemen vanha kirkko, Suomalaisen taruston maantiede, Suomalaisen teatterin historia, Suomen historia, Suomen historian aikajana, Suomen lähetyskunta, Suomen sotahistoria, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenhevonen, Suomi, Suomussalmi, Suuren Pohjan sodan aikainen rutto, Suursaari, Taipalsaari, Tallinnan portti, Tampereen hiippakunta, Tanskan kuninkaallinen laivasto, Tapani Löfving, Tarton piiritys (1704), Tarton raatihuone, Tarton yliopisto, Tartto, Tšokki, Teemu Keskisarja, Tervakauppa, Thomas von Rajalin, Toksova, Tolvajärvi (kylä), Toolsen linnoitus, Torsten Tawast, Trakai, Treimani, Tupakan historia, Turku, Turku 1700-luvulla, Turun historia, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti, Turun kauppatori, Tverinkarjalaiset, Tytärsaari, Ukraina, Uppsala maja, Utena, Uudenkaupungin rauha, Uudenkaupungin vanha kirkko, Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti, Uumajan raatihuone, Uuraan linnoitus, Uusikaupunki, Vaivara, Valamon luostari (Heinävesi), Valjalan kirkko, Vanha Suomi, Vanhan Suomen lahjoitusmaat, Vasili Dolgorukov (sotamarsalkka), Vasili Tatištšev, Vaskiratsastaja, Vasknarvan ritarikunnan linna, Vähäkyrö, Välskärin kertomuksia, Vänrikki Stoolin tarinat, Värälän rauha, Vårdö, Vega (saaristo), Venäjä, Venäjän historia, Venäjän keisarikunnan historia, Venäjän keisarikunnan laivasto, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), Vesunnin kartano, Veteli, Vidzeme, Viipuri, Viipurin historia, Viipurin kimnaasin kirjapaino, Viipurin linna, Viipurin luterilainen hiippakunta, Viipurin piiritys (1710), Viipurin vanha raatihuone, Viipurin vanha tuomiokirkko, Viro, Virolaiset, Viron herttuakunta (1561–1721), Viron historia, Viron vanhauskoiset, Vironruotsalaiset, Vitus Bering, Vojakkala (Tornio), Von Wright, Vuoden 1734 laki, Wetterhoff, Wolter Magnus von der Pahlen, Zavolotskoje, 11. syyskuuta, 1700, 1700-luku, 1700-luvun ensikymmen, 1706, 1708, 1710, 1710-luku, 1711, 1713, 1714, 1720, 1720-luku, 1721, 19. helmikuuta, 27. heinäkuuta, 28. syyskuuta, 30. elokuuta, 30. helmikuuta, 30. marraskuuta, 6. lokakuuta. Laajenna indeksi (426 lisää) » « Kutistua indeksi

Aan kartano

Aan kartanon päärakennus Aan kartano on kartano Aan kylässä Itä-Virumaan maakunnassa Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Aan kartano · Katso lisää »

Adam Ludvig Lewenhaupt

David von Krafftin maalaus Adam Ludvig Lewenhauptista. Adam Ludvig Lewenhaupt (1659–1719) oli ruotsalainen sotapäällikkö ja kenraali.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Adam Ludvig Lewenhaupt · Katso lisää »

Ahmed III

Ahmed III, myös Aḥmad III (30. joulukuuta 1673 – 1. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan 23.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ahmed III · Katso lisää »

Ahvenanmaan kongressi

Ruotsin kuningas Kaarle XII ja hänen luotettunsa Georg Heinrich von Görtz. Ahvenanmaan kongressi tarkoittaa Ruotsin ja Venäjän suuren Pohjan sodan aikana vuosina 1718–1719 Ahvenanmaalla käymiä tuloksettomia rauhanneuvotteluja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ahvenanmaan kongressi · Katso lisää »

Alūksne

Alūksne on kaupunki Alūksne-järven rannalla Koillis-Latviassa Viron ja Venäjän rajan tuntumassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Alūksne · Katso lisää »

Aleksandr Danilovitš Menšikov

Ruhtinas Aleksandr Danilovitš Menšikov (1673-1729). Tuntemattoman taiteilijan 1716–1720 maalaama muotokuva. Aleksandr Danilovitš Menšikov (16. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1673 Moskova, Moskovan Venäjä – 23. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 1729 Berjozov, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen valtiomies ja sotapäällikkö.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Aleksandr Danilovitš Menšikov · Katso lisää »

Aleksei Petrovitš

Aleksei Petrovitš vuosien 1710–1715 välillä maalatussa muotokuvassa. Aleksei Petrovitš; (28. helmikuuta (J: 18. helmikuuta) 1690 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. heinäkuuta (J: 26. kesäkuuta) 1718 Pietari, Moskovan Venäjä) oli Pietari I Suuren ja tämän ensimmäisen vaimon, jalosukuisen Jevdokija Fjodorovna Lopuhinan (1669–1731) vanhin poika sekä Venäjän kruununperillinen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Aleksei Petrovitš · Katso lisää »

Alutagusen kansallispuisto

Alutagusen kansallispuisto on kansallispuisto Peipsijärven pohjoispuolella Itä-Virumaan maakunnassa Koillis-Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Alutagusen kansallispuisto · Katso lisää »

Aminoff (suku)

Aminoff on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka juuret ovat Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa ja Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Aminoff (suku) · Katso lisää »

Anders Hellander

Anders Hellander (8. joulukuuta 1718, Tornio – 29. toukokuuta 1757, Utsjoki) oli Utsjoen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Anders Hellander · Katso lisää »

Anders Molander

Anders Molander (k. 1720) toimi isänsä Claudius Simoniksen jälkeen Sulkavan kirkkoherrana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Anders Molander · Katso lisää »

Andrei Osterman

Andrei Osterman, tuntemattoman tekijän maalaama muotokuva. Heinrich Johann Friedrich Ostermann (Andrei Ivanovitš Osterman; 9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1686 Bochum, Brandenburgin vaaliruhtinaskunta – 31. toukokuuta (J: 20. toukokuuta) 1747 Berjozovo, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Andrei Osterman · Katso lisää »

Angel of Carnage Unleashed

Angel of Carnage Unleashed on suomalaisen black metal -yhtyeen Darkwoods My Betrothedin neljäs studioalbumi, joka julkaistaan 12.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Angel of Carnage Unleashed · Katso lisää »

Anklam

Anklam on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa, koillisessa Saksassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Anklam · Katso lisää »

Anna Karolina Orzelska

Anna Karolina Orzelska (23. marraskuuta 1707 – 27. syyskuuta 1769) oli puolalainen aatelisnainen ja seikkailijatar.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Anna Karolina Orzelska · Katso lisää »

Apolloff

Apolloff t. Apoloff on Ruotsin ritarihuoneeseen kirjoitettu aatelissuku numero 912.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Apolloff · Katso lisää »

Arvid Horn

Arvid Horn Lorens Paschin maalaamana Arvid Bernhard Horn (6. huhtikuuta 1664 Halikko – 17. huhtikuuta 1742) oli Suomessa syntynyt poliitikko, sotilas ja diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Arvid Horn · Katso lisää »

August II Väkevä

August II Väkevä (12. toukokuuta 1670 Dresden – 1. helmikuuta 1733 Varsova) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1694–1733 (nimellä Fredrik August) ja Puolan kuningas vuosina 1697–1706 ja 1709–1733.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja August II Väkevä · Katso lisää »

Axel Gyllenkrok

Axel Gyllenkrok (2. elokuuta 1664 Turku – 17. syyskuuta 1730 Svenstorpin linna, Lund) oli ruotsalainen vapaaherra, kenraali ja maaherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Axel Gyllenkrok · Katso lisää »

Axel Julius De la Gardie

Axel Julius De la Gardie (1637 – 17. toukokuuta 1710) oli ruotsalainen kreivi, upseeri ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Axel Julius De la Gardie · Katso lisää »

Axel Löwen

Axel Löwenin muotokuva, ilmeisesti Olof Areniuksen maalamana. Axel Löwen (1. marraskuuta 1686 – 25. heinäkuuta 1772 Stralsund) oli ruotsalainen hallintomies ja kenraali.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Axel Löwen · Katso lisää »

Önkkörin kanava

Käkisaari kartalla. Önkkörin kanava on avokanava Oulujärvessä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Önkkörin kanava · Katso lisää »

Ägläjärvi (kylä)

Ägläjärven kirkko. Ägläjärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ägläjärvi (kylä) · Katso lisää »

Åminnen kartano (Raasepori)

Åminnen kartano. Åminnen kartano on kartano nykyisessä Raaseporin kaupungissa, entisen Pohjan kunnan alueella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Åminnen kartano (Raasepori) · Katso lisää »

Baltian valtatyhjiö

Baltian valtatyhjiö (1555–1561) syntyi vuonna 1555, kun Liivinmaan liitto hajosi.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Baltian valtatyhjiö · Katso lisää »

Benjamin Dyster

Benjamin Dyster (tuntemattoman taiteilijan maalaus) Benjamin Dyster (k. 29. elokuuta 1730 Tukholma) oli suomalaissyntyinen seikkailija, joka esiintyi vuonna 1724 Ruotsissa kuningas Kaarle XII:na ja yritti nostaa Taalainmaan talonpoikia kapinaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Benjamin Dyster · Katso lisää »

Berndt Otto Stackelberg (vanhempi)

Berndt Otto Stackelberg (14. toukokuuta 1662 Tallinna – 29. elokuuta 1734 Turku) oli ruotsalainen sotamarsalkka.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Berndt Otto Stackelberg (vanhempi) · Katso lisää »

Biržain linna

Biržain linna on Liettuan pohjoisosissa Biržain kaupungissa sijaitseva, historiallisesti merkittävä linna.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Biržain linna · Katso lisää »

Boris Šeremetev

Boris Šeremetev, Ivan Argunovin maalaus Boris Petrovitš Šeremetev, (5. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1652 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. helmikuuta (J: 17. helmikuuta) 1719 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijan sotamarsalkka, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan vuosina 1710–1711. Šeremetev taisteli vuonna 1681 Krimin tataareja vastaan. Seuraavana vuonna hän nousi pajari-luokkaan, jonka jäsenet kuuluivat Venäjän ylimpään ruhtinaalliseen palvelusluokkaan. Hän osallistui 1686 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan välisiin ikuisen rauhan neuvotteluihin. 1695–1696 hän oli mukana Azovin sotaretkillä, joiden tarkoitus oli vallata Asovanmerelle pääsyn estävä Azovin linnake. Toinen näistä sotaretkistä päättyi voitokkaasti. Šeremetev voitti Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ruotsalaiset Kanepin ja Hummulin taisteluissa. Pohjan sodan ratkaisevassa Pultavan taistelussa kesällä 1709 Šeremetev johti Venäjän armeijan keskustaa. Vuonna 1710 hän valtasi Riian. Pohjan sodan jatkona käydyssä Venäjän–Turkin sodassa 1710–1711 Šeremetev osallistui Pietari Suuren johtamaan Prutin taisteluun, jonka venäläiset hävisivät. Vuonna 1715 hän johti venäläisten sotaretkiä Pommeriin ja Mecklenburgiin. Šeremetev kuoli Moskovassa vuonna 1719. Luokka:Venäläiset kenraalit Luokka:Vuonna 1652 syntyneet Luokka:Vuonna 1719 kuolleet.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Boris Šeremetev · Katso lisää »

Carl Cronstedt

Carl Olderman Cronstedt, Helena Arnellin maalaama muotokuva 1740-luvulta, Suomen kansallismuseo. Carl Cronstedt (1672 Tukholma – 1750 Tukholma) oli ruotsalainen kenraali ja vapaaherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Cronstedt · Katso lisää »

Carl Ewald von Rönne

thumb Carl Ewald von Rönne (25. joulukuuta 1663 – 29. joulukuuta 1716) oli venäläinen ratsuväenkenraali, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan 1710–1711.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Ewald von Rönne · Katso lisää »

Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)

Carl Gustaf Armfelt vanhempi (nimi kirjoitetaan myös Armfeldt, 9. marraskuuta 1666 Inkeri – 24. lokakuuta 1736 Isnäsin kartano, Pernaja) oli suomalainen kenraali ja Suomessa olleiden joukkojen ylipäällikkö suuressa Pohjan sodassa vuosina 1713–1714.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Gustaf Armfelt (vanhempi) · Katso lisää »

Carl Gustaf Dücker

Carl Gustaf Dücker, Martin Bernigerothin kuparikaiverros 1700-luvun alkupuolelta. Carl Gustaf Dücker (1663–1732) oli ruotsalainen valtaneuvos, sotamarsalkka ja kreivi.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Gustaf Dücker · Katso lisää »

Carl Gustaf Granfelt

Carl Gustaf Granfelt (28. heinäkuuta 1683 Isokylä, Naantali – 24. joulukuuta 1767 Pirkkala) oli suomalainen Porin läänin jalkaväkirykmentin kapteeni, joka joutui vangiksi Suuren Pohjan sodan aikana ja vietti 13 vuotta sotavankeudessa Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Gustaf Granfelt · Katso lisää »

Carl Gustaf Rehnskiöld

Carl Gustaf Rehnskiöld Carl Gustaf Rehnskiöld (kirjoitetaan myös Rehnsköld, kirjoitti itse nimensä Rehnschiöldt; 6. elokuuta 1651 – 29. tammikuuta 1722) oli ruotsalainen kreivi ja kenraali.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Gustaf Rehnskiöld · Katso lisää »

Carl Johan Stiernstedt

Carl Johan Stiernstedt Carl Johan Stiernstedt (1686–1753) oli suomalainen sotilas ja virkamies.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Johan Stiernstedt · Katso lisää »

Carl Nieroth

Carl Nieroth (n. 1650 – 25. tammikuuta 1712 Pernaja) oli baltiansaksalainen kreivi, josta tuli Ruotsin armeijan upseeri ja Suomen kenraalikuvernööri.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Carl Nieroth · Katso lisää »

Cēsis

Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Cēsis · Katso lisää »

Cēsisin linna

Asuintorni ja yksi muurin torneista. Surmestarin asuintorni. Asuintorni linnan sisäpuolelta. Cēsisin linna on keskiaikainen raunioitunut ritarilinna Cēsisin kaupungissa Latviassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Cēsisin linna · Katso lisää »

Charles Emil Lewenhaupt (vanhempi)

Charles Emil Lewenhaupt vanhempi Charles Emil Lewenhaupt vanhempi (28. maaliskuuta 1691 Tukholma – 4. elokuuta 1743) oli ruotsalainen kreivi ja kenraali sekä Ruotsin armeijan ylipäällikkö hattujen sodan aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Charles Emil Lewenhaupt (vanhempi) · Katso lisää »

Clayhills

Clayhills on skotlantilainen aatelissuku, jonka jäsenet ovat vaikuttaneet myös Venäjällä, Baltiassa ja Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Clayhills · Katso lisää »

Clodt von Jürgensburg

Clodt von Jürgensburg -suvun vaakuna Clodt von Jürgensburg oli venäläinen, alun perin baltiansaksalainen, vapaaherrallinen aatelissuku.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Clodt von Jürgensburg · Katso lisää »

Cornelius Cruys

Cornelius Cruys Cornelius Cruys (4. kesäkuuta 1655 Stavanger – 3. kesäkuuta 1727 Pietari) oli norjalaissyntyinen Venäjän keisarillisen laivaston amiraali ja Itämeren laivaston ensimmäinen komentaja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Cornelius Cruys · Katso lisää »

Daniel Juslenius

Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Daniel Juslenius · Katso lisää »

Dimitrie Cantemir

Dimitrie Cantemir (26. lokakuuta 1673 Silişteni, Moldova – 21. elokuuta 1723 Orjol, Venäjä) oli Moldovan ruhtinas maalis–huhtikuussa 1693 sekä vuosina 1710–1711.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Dimitrie Cantemir · Katso lisää »

Donner (suku)

Donner on saksalaistaustainen suomalainen suku, jonka jäsenistä moni nousi 1800- ja 1900-luvulla vaikutusvaltaiseen asemaan Suomen kulttuurissa ja politiikassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Donner (suku) · Katso lisää »

Eišiškės

Eišiškės on liettualainen kaupunki, joka sijaitsee maan kaakkoisosassa, Vilnan läänissä lähellä Valko-Venäjän rajaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Eišiškės · Katso lisää »

Eric Dahlberg

Eric Dahlberg Eric Jönsson Dahlberg, usein Dahlbergh, (10. lokakuuta 1625, Tukholma – 16. tammikuuta 1703, Tukholma) oli ruotsalainen sotamarsalkka, insinööri ja arkkitehti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Eric Dahlberg · Katso lisää »

Espanjan perimyssota

Espanjan perimyssota (1701–1714) oli suuri eurooppalainen konflikti 1700-luvun alussa, joka syttyi kun viimeinen Habsburg-suvun Espanjan kuningas, heikko ja lapseton Kaarle II, kuoli vuonna 1700.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Espanjan perimyssota · Katso lisää »

Espoon historia

kuninkaankartanoa. Espoon historia alkoi jo kivikaudella, jolloin asutus sijoittui merenpinnan korkeuden vuoksi pohjoiseen Nuuksion alueelle.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Espoon historia · Katso lisää »

Fasettipalatsi

Fasettipalatsi, Moskovan Kreml. Fasettipalatsi on 1400-luvun lopulla rakennettu italialaista renessanssiarkkitehtuuria edustava rakennus Moskovan Kremlissä Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Fasettipalatsi · Katso lisää »

Fredrik I (Preussi)

Fredrik I (11. heinäkuuta 1657 Königsberg – 25. helmikuuta 1713 Berliini) oli Preussin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Fredrik I (Preussi) · Katso lisää »

Fredrik IV

Fredrik IV sarkofagi Roskilden kirkossa. Fredrik IV (tanskaksi Frederik 4.) (11. lokakuuta 1671 – 12. lokakuuta 1730) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1699–1730.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Fredrik IV · Katso lisää »

Fredrik IV (Holstein-Gottorp)

Fredrik IV, David Klöker Ehrenstrahlin maalaama muotokuva. Fredrik IV (18. lokakuuta 1671 Gottorf – 19. heinäkuuta (J: 9. heinäkuuta) 1702 Kliszów, Puola-Liettua) Runeberg.org.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Fredrik IV (Holstein-Gottorp) · Katso lisää »

Gabriel Peldan

Gabriel Peldanin allekirjoitus Gabriel Henrikinpoika Peldan (Gabriel Henrici Peldan Ostrobothniensis, 8. syyskuuta 1690 Ilmajoki – 5. marraskuuta 1750 Ilmajoki) oli suomalainen kirkkoherra, sissisotilas, fennofiili, koulumies ja suomalaisen rippikoulun isä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Gabriel Peldan · Katso lisää »

Gediminasin torni

Gediminasin torni eli Gediminasin linnan torni on muinaisen Ylälinnan läntinen puolustus- ja vartiotorni Gediminasin Linnavuoren rinteellä Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Gediminasin torni · Katso lisää »

Georg Heinrich von Görtz

Georg Heinrich von Görtz, Lukas von Bredan maalaus. Georg Heinrich von Görtz (myös Goertz; 1668 – 19. helmikuuta 1719 Tukholma, Ruotsi)Sven Grauers: Svensk Biografiskt Lexikon (1967–1969), Ruotsin valtionarkisto.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Georg Heinrich von Görtz · Katso lisää »

Georg Johan Maijdel

Georg Johan Maijdel, myös Maijdell tai Maidel (1648 – 1709 Tallinna, haudattu 12. kesäkuuta 1709) oli suomalainen kenraali.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Georg Johan Maijdel · Katso lisää »

Georg Lybecker

Georg Lybecker (k. 4. kesäkuuta 1718 Asker, Närke) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti ja vapaaherra, joka toimi Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherrana vuosina 1705–1713 ja Suomeen sijoitettujen joukkojen ylipäällikkönä suuren Pohjan sodan aikana vuosina 1707–1710 ja 1712–1713.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Georg Lybecker · Katso lisää »

Georg Wilhelm Richmann

Richmannin kuolema Georg Wilhelm Richmann (22. heinäkuuta 1711 – 6. elokuuta 1753) oli vironsaksalainen fyysikko, joka asui ja työskenteli Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Georg Wilhelm Richmann · Katso lisää »

Golitsyn

Golitsyn-ruhtinassuvun vaakuna. Prinssi George Golitsynin muistokirjasto sijaitsee Carlowin palatsissa Pietarissa osoitteessa Fontanka 46. Maryinon palatsi päätyi Golitsyn-suvun omistukseen Stroganov-suvun kautta. Venäjän ministerineuvoston puheenjohtaja, pää- ja ulkoministeri, ruhtinas Vasili Golitsyn. Jalkaväenkenraali, ruhtinas Dmitry Vladimirovich Golitsyn. Golitsyn (Galitzine, Golitzin, Golitsin) on venäläinen ruhtinassuku, joka on yksi tunnetuimmista ja suurimmista aristokraattisuvuista Venäjän historiassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Golitsyn · Katso lisää »

Gustaf Gisselkors

Gustaf Gisselkors (n. 1693 Pohjanmaa – 22. elokuuta 1769) oli suomalainen sotilas ja uskonnollinen vaikuttaja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Gustaf Gisselkors · Katso lisää »

Haapsalun piispanlinna

Haapsalun linna Haapsalun linnanrauniot Kaiverrus linnasta vuodelta 1889 Droonilla kuvattu video Haapsalun piispanlinnasta 2022 Haapsalun piispanlinna on Haapsalussa sijaitseva linna, johon kuuluu Haapsalun tuomiokirkko.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Haapsalun piispanlinna · Katso lisää »

Halikon vanha silta

Siltapaikka Vanhalla Turuntiellä. Halikon vanha silta on Halikossa Salossa oleva puurakenteinen museosilta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Halikon vanha silta · Katso lisää »

Hamina

Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hamina · Katso lisää »

Haminan linnoitus

Savonlinnan bastionin valleja, taustalla Reserviupseerikoulun päärakennus Ruutikellari Hämeenlinnan bastionissa Lipputorni Lappeenrannan portin vartiorakennus Viipurin portin vartiorakennus Meriportin vartiorakennus Kaponieeri Puolikuu 1 ja Hämeenlinnan bastionin vallia Galleria ja nuolilinnakkeen vallia Haminan linnoitus sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja se on nykyisin tiiviisti osa Haminan kaupungin keskustaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Haminan linnoitus · Katso lisää »

Haminan raatihuone

Haminan raatihuone on vuonna 1798 valmistunut raatihuone, joka sijaitsee aivan Haminan ympyräasemakaavan keskustassa Raatihuoneentorilla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Haminan raatihuone · Katso lisää »

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hanko · Katso lisää »

Harkun kartano

Harkun kartanon päärakennus Harkun kartano on kartano Harkun kunnassa, Keilan kihlakunnassa Harjumaalla Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Harkun kartano · Katso lisää »

Hattujen sota

Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hattujen sota · Katso lisää »

Hattupuolue

Valtaneuvos Carl Gyllenborg (1679–1746). Hattupuolue eli hatut vaikutti Ruotsin politiikassa niin sanottuna vapauden eli säätyvallan aikana 1730-luvulta vuoteen 1772.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hattupuolue · Katso lisää »

Hämeen linna

Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hämeen linna · Katso lisää »

Hämeenlinna–Anianpelto-rata

Vuonna 1859 valmistuneen suunnitelman mukainen Hämeenlinna–Anianpelto-rata olisi alkanut vuonna 1862 rakennetun Hämeenlinnan vanhan rautatieaseman edestä. Hämeenlinna–Anianpelto-rata oli toteuttamatta jäänyt ratasuunnitelma vuodelta 1859, jonka tarkoituksena oli jatkaa rakenteilla oleva Helsinki–Hämeenlinna-rata Päijänteen etelärannalla sijainneeseen Anianpeltoon ja samalla parantaa Keski-Suomen liikennemahdollisuuksia etelään päin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hämeenlinna–Anianpelto-rata · Katso lisää »

Hedvig Sofia

Hedvig Sofia (26. kesäkuuta 1681 – 12. joulukuuta 1708) oli Ruotsin prinsessa ja Holstein-Gottorpin herttuatar.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hedvig Sofia · Katso lisää »

Helsingborgin taistelu

Taistelun alkuasetelma. Tanskalaisten uusi ryhmitys ja tanskalaisten oikean siiven ratsuväkitaistelu. Taistelu loppuvaihe. Helsingborgin taistelu käytiin 28.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Helsingborgin taistelu · Katso lisää »

Helsingin suomalaistuminen

Helsingin suomalaistuminen oli prosessi, jossa enemmistöltään ruotsinkielinen kaupunki muuttui monietniseksi metropoliksi, jossa suomi on sekä enemmistökieli että lingua franca.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Helsingin suomalaistuminen · Katso lisää »

Helsingin taistelu (1713)

Helsingin taistelu oli 8.–11.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Helsingin taistelu (1713) · Katso lisää »

Henkikaartin Semjonovin rykmentti

Henkikaartin Semjonovin rykmentti oli Venäjän keisarillisen armeijan vanhimpia kaartin jalkaväkirykmenttejä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Henkikaartin Semjonovin rykmentti · Katso lisää »

Henrik Johan Aminoff

Henrik Johan Aminoff (4. lokakuuta 1680 Narva – 3. huhtikuuta 1758 Pernaja) oli valtiopäivämies, kenraaliluutnantti ja sotilasylipäällikkö Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Henrik Johan Aminoff · Katso lisää »

Henrik Magnus von Buddenbrock

Henrik Magnus Buddenbrock (1685–1743). Henrik Magnus von Buddenbrock (22. heinäkuuta 1685 – 16. heinäkuuta 1743) oli ruotsalainen vapaaherra ja kenraaliluutnantti sekä Suomessa olleiden ruotsalaisjoukkojen ylipäällikkö.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Henrik Magnus von Buddenbrock · Katso lisää »

Henrik Wright

Henrik Wright (19. tammikuuta 1685 Narva – 6. helmikuuta 1766) oli Suomeen asettunut ruotsalainen eversti, von Wright -aatelissuvun kantaisä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Henrik Wright · Katso lisää »

Herman von Burghausen

Herman von Burghausen (k. 1676) oli Virosta kotoisin ollut suomalainen upseeri.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Herman von Burghausen · Katso lisää »

Herman Witte

Herman Witte (1666–1728) toimi Turun piispana vuosina 1721–1728.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Herman Witte · Katso lisää »

Hevossalmi

Hevossalmi on Laajasalon saarella sijaitseva kaakkoisen Helsingin 49. kaupunginosaan kuuluva osa-alue.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hevossalmi · Katso lisää »

Hiitola (Karjalan tasavalta)

Hiitolan kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Hiitolan kylänraittia 23.10.2016 Hiitolan asemakylää 23.10.2016 Hiitola on maalaiskunta ja sen keskustaajama (entinen asemakylä)Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hiitola (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Holstein-Gottorp

Kartta Schleswigin ja Holsteinin alueesta vuonna 1650. Holstein-Gottorpin eli herttuallisen Holsteinin alueet keltaisella. Holstein-Gottorp eli herttuallinen Holstein oli nykyisen Saksan ja Tanskan alueella vuosina 1544–1773 sijainnut, ajoittain itsenäinen herttuakunta, joka oli useasti Ruotsin liittolaisena sodassa Tanskaa vastaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Holstein-Gottorp · Katso lisää »

Holsteinin herttuakunta

Juutinmaa ja pohjoinen Saksa: Schleswig ja Holstein sijoitettuna nykypäivän Saksaan ja Tanskaan. Holsteinin herttuakunta (alasaksaksi Holsteen,, latinaksi ja historialliseksi englanniksi Holsatia) oli herttuakunta Elbe- ja Eider-jokien välissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Holsteinin herttuakunta · Katso lisää »

Hyypänjokilaakso

Näkymä Hyypänjokilaaksoon kantatieltä 44. Hyypänjokilaakson kartta. Hyypänjokilaakso (myös Hyypänlaakso) on Hyypässä Kauhajoella sijaitseva etelä–pohjoissuuntainen kallioperän murrokseen muodostunut jokilaakso.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Hyypänjokilaakso · Katso lisää »

Iggaüks

Iggaüks on vironkielinen termi vuonna 1802 säädetylle ja keisari Aleksanteri I:n vahvistamalle talonpoikaislaille, jolla Itämerenmaakuntiin kuuluvien alueiden Vironmaan, Liivinmaan ja Kuurinmaan talonpojille myönnettiin erinäisiä oikeuksia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Iggaüks · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Inkeri · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Isokyrö

Isokyrö on Suomen kunta, joka sijaitsee suunnilleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Isokyrö · Katso lisää »

Isoviha

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Isoviha · Katso lisää »

Itämerenmaakunnat

Itämerenmaakunnat on yhteisnimitys, jota käytetään kolmesta Baltian alueella Venäjän vallan aikana olleesta maakunnasta eli kuvernementista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Itämerenmaakunnat · Katso lisää »

Itämerenprovinssit

Itämeren provinssit: Inkerinmaa, Viro ja Liivinmaa. Itämerenprovinssit tarkoittaa niitä Baltian alueita, jotka kuuluivat Ruotsille sen suurvalta-aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Itämerenprovinssit · Katso lisää »

Itsenäisyyden leijona

Itsenäisyyden leijona (myös Itsenäisyyden patsas) on suomalaisen kuvanveistäjän Gunnar Finnen vuonna 1927 Viipurissa paljastettu graniittiveistos, joka nykyään sijaitsee ilman jalustaansa ja osittain rikkoutuneena Monrepos’n puistossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Itsenäisyyden leijona · Katso lisää »

Ivan Betskoi

Ivan Betskoi, Alexander Roslinin maalaama muotokuva vuodelta 1777. Ivan Ivanovitš Betskoi (3. helmikuuta 1704 Tukholma, Ruotsi – 31. elokuuta 1795 Pietari) Hrono.ru.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ivan Betskoi · Katso lisää »

Ivan Mazepa

Ivan Stepanovytš Mazepa (kirjoitetaan myös Mazeppa; noin 1639 Mazepyntsi, lähellä Bila Tserkvaa, Puola-Liettua – 8. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1709 Bender, Bessarabia, Osmanien valtakunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ivan Mazepa · Katso lisää »

Ivan Skoropadskyi

Ivan Skoropadskyi Ivan Skoropadskyi (1646 Uman – 14. heinäkuuta 1722 Hluh’iv) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1708–1722.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ivan Skoropadskyi · Katso lisää »

Ivangorod

Ivangorod (vanha suomennos Iivananlinna) on entinen linnoitus ja nykyinen kaupunki Narvanjoen itärannalla Venäjän puolella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ivangorod · Katso lisää »

Iver Huitfeldt

Iver Huitfeldt (5. joulukuuta 1665 Halden – 4. lokakuuta 1710 Køgenlahti) oli norjalaissyntyinen Tanskan laivaston kommodori.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Iver Huitfeldt · Katso lisää »

Jaakko ja Eerik Eriksson

Jaakko (1689–1739), kornetti, ja Eerik Eriksson (1695–1761), kersantti, olivat veljeksiä ja uskonnollisen liikkeen johtajia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Jaakko ja Eerik Eriksson · Katso lisää »

Jaama

Jaama eli Kingisepp on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Jaama · Katso lisää »

Jacob Frese

Jacob Frese (noin 1690 Viipuri – 31. elokuuta 1729 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Jacob Frese · Katso lisää »

Jakobiitti (puolue)

Jakobiitit on Britannian historiassa vaikuttanut ryhmittymä, joka kannatti Stuart-kuningassuvun palauttamista Englannin ja Skotlannin valtaistuimille.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Jakobiitti (puolue) · Katso lisää »

Jalkavala

Jalkavala on Sastamalan Suodenniemellä Kourajärven rannalla sijaitseva kylä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Jalkavala · Katso lisää »

Järvenkylä (Järvisaari)

Järvenkylä (joskus muodossa Järvi) oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Järvenkylä (Järvisaari) · Katso lisää »

Järvisaari

Järvisaari, Jarvosel'skij (Ярвосельского), on pitäjä Tusinan piirissä itäisellä Inkerinmaalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Järvisaari · Katso lisää »

Jean Louis Bousquet

Jean Louis Bousquet (1664–1747) oli ranskalainen upseeri, joka toimi lyhyen aikaa hattujen sodan aikana Suomessa olleiden Ruotsin sotajoukkojen ylipäällikkönä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Jean Louis Bousquet · Katso lisää »

Joachim Daniel von Jauch

Joachim Daniel von Jauch (22. maaliskuuta 1688 - 3. toukokuuta 1754) oli saksalainen insinööriupseeri ja arkkitehti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Joachim Daniel von Jauch · Katso lisää »

Joachim Wilhelminpoika Wargentin

Joachim Wilhelminpoika Wargentin (n.1670-1705) toimi Itä-Suomessa arrendaattorina eli maatilojen vuokraajana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Joachim Wilhelminpoika Wargentin · Katso lisää »

Johan Amnell

Johan Amnell (Amnelius) (20. maaliskuuta 1692 Kalajoki – 5. huhtikuuta 1772 Tammela) oli rovasti ja Tammelan kirkkoherra vuodesta 1733.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johan Amnell · Katso lisää »

Johan Apolloff

Johan (Juhana) Apolloff (noin 1640–1706) oli inkeriläissyntyinen sotilas.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johan Apolloff · Katso lisää »

Johan Balthasar von Campenhausen

Vapaaherra, kenraaliluutnantti Johan Balthasar von Campenhausen Johan Balthasar von Campenhausen (30. heinäkuuta 1689 Tukholma – 28. tammikuuta 1758 Pietari) oli kenraali ja venäläisten nimittämä Suomen kenraalikuvernööri pikkuvihan aikana 1742–1743.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johan Balthasar von Campenhausen · Katso lisää »

Johan Lillienstedt

Johan Paulinus Lillienstedt Johan (Johannes) Lillienstedt (vuoteen 1690 Paulinus; 14. kesäkuuta 1655 Pori – 26. syyskuuta 1732 Diwitz, Pommeri) oli suomalaissyntyinen kreivi, valtaneuvos ja maaherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johan Lillienstedt · Katso lisää »

Johan Schmedeman

Johan Schmedeman (2. joulukuuta 1652 Viipuri – 6. toukokuuta 1713 Tukholma) oli laki- ja virkamies sekä kirjallisten aineistojen keräilijä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johan Schmedeman · Katso lisää »

Johan Wanaeus

Johan Wanaeus (22. toukokuuta 1680 Orivesi – 5. toukokuuta 1746 Orivesi) oli suomalainen pappi ja latinaksi julkaissut runoilija.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johan Wanaeus · Katso lisää »

Johann Reinhold Patkul

Johann Reinhold Patkul Johann Reinhold Patkul (27. heinäkuuta 1660 Tukholma – 10. lokakuuta 1707 Kazimierz Biskup, Puola) oli liivinmaalaiseen aatelissukuun kuulunut diplomaatti, sotilas ja poliittinen juonittelija.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johann Reinhold Patkul · Katso lisää »

Johanneksen kirkko (Tartto)

Johanneksen kirkko on luterilainen kirkko Tartossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Johanneksen kirkko (Tartto) · Katso lisää »

Joutselkä

Joutselkä oli laaja kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Joutselkä · Katso lisää »

Juonionlahti

Juonionlahti on kylä Kuopion Vehmersalmella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Juonionlahti · Katso lisää »

Justus von Palmenberg

Justus von Palmenberg (alk. Biesemwinckel, k. 20. maaliskuuta 1714 Tukholma) oli Riiassa syntynyt virkamies ja vapaaherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Justus von Palmenberg · Katso lisää »

Juutinrauman tulli

Kronborgin linna Juutinrauman tulli on Eerik Pommerilaisen vuonna 1429 aloittama käytäntö, jossa Tanska keräsi kaikelta Juutinrauman läpikulkevalta laivaliikenteeltä maksuja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Juutinrauman tulli · Katso lisää »

Juvanruukki

Juvanruukki oli Karjalan kannaksella Kuolemajärven pitäjän Juvajärveltä laskevan Juvajoen kosken rannalla vuosina 1687–1704 toiminut manufaktuuripaja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Juvanruukki · Katso lisää »

Kaappari

Ranskalaisen kaapparikapteeni Robert Surcoufin ''La Confiance'' (etualalla) valtaamassa Englannin Itä-Intian kauppakomppanian alusta ''Kentiä''. Ambroise Louis Garnerayn maalaus vuodelta 1800. Kaappari tarkoitti yksityisesti varustettua laivaa tai sen kapteenia, jonka jokin valtio valtuutti valtaamaan vihollisvaltion aluksia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaappari · Katso lisää »

Kaarle Fredrik

Kaarle Fredrik, David von Krafftin maalaama muotokuva noin vuodelta 1722. Kaarle Fredrik (30. huhtikuuta 1700 Gottorp – 18. kesäkuuta 1739 Rohlsfhagen, lähellä Oldesloea, nyk. Saksa) Runeberg.org.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaarle Fredrik · Katso lisää »

Kaarle XII

Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaarle XII · Katso lisää »

Kaarle XII:n Norjan sotaretki

Kaarle XII:n Norjan sotaretki oli Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n epäonnistunut yritys Norjan valtaamiseksi Tanskalta suuren Pohjan sodan loppuvaiheessa vuosina 1716–1718.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaarle XII:n Norjan sotaretki · Katso lisää »

Kaarlelan pappila

Kaarlelan pappila eli Chydeniuksen pappila on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia, sekä ainoa karoliinisen pappila-arkkitehtuurin edustaja Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaarlelan pappila · Katso lisää »

Kadriorgin palatsi

Kadriorgin palatsi on palatsimainen rakennus Viron pääkaupungissa Tallinnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kadriorgin palatsi · Katso lisää »

Kainuulaiset

Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kainuulaiset · Katso lisää »

Kainuun historia

Kainuun historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja vanhimmat jäänteet ihmisasutuksesta ovat kivikaudelta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kainuun historia · Katso lisää »

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kainuun maakunta · Katso lisää »

Kaisa Ikola

Kaisa Elina Ikola (nyk. Viitala, s. 7. kesäkuuta 1974 Lapua) on suomalainen historiantutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaisa Ikola · Katso lisää »

Kajaanin historia

Tämä artikkeli käsittelee suomalaisen kaupungin, Kajaanin, historiaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kajaanin historia · Katso lisää »

Kajaanin linna

Kajaanin linna (ruots. Kajaneborg, aiemmin myös Cajanaborg tai Cajaneborg) on 1600-luvulla rakennettu raunioitunut linnoitus Kajaanissa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kajaanin linna · Katso lisää »

Kajaanin vaakuna

Kajaanin vaakuna Kajaanin vaakuna on Kajaanin kaupungin tunnus, joka on uudelleen piirretty kaupungin aiemman vaakunan pohjalta, joka puolestaan perustuu kaupungin sinetteihin 1600- ja 1700-luvuilta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kajaanin vaakuna · Katso lisää »

Kansallisen tunnustuksen risti

Kansallisen tunnustuksen risti on historiallisesti katsottuna vanhin Latvian ritarikunnista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kansallisen tunnustuksen risti · Katso lisää »

Kanttila (Inkeri)

Kanttila oli inkeriläinen kylä, joka kuului Järvisaaren luterilaiseen seurakuntaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kanttila (Inkeri) · Katso lisää »

Kaprio

Kaprio on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kaprio · Katso lisää »

Kardisin rauha

Kardisin rauha solmittiin 21.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kardisin rauha · Katso lisää »

Karhula

Karhula on Kymenlaaksossa vuosina 1951–1976 sijainnut entinen Suomen kauppala.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karhula · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karjala · Katso lisää »

Karjalan historia

Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karjalan historia · Katso lisää »

Karjalan historiallinen maakunta

Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karjalan historiallinen maakunta · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karjalankannas · Katso lisää »

Karl Palmroth

Karl (Kaarle) Palmroth (13. toukokuuta 1753 Ruovesi – 12. heinäkuuta 1839 Ruovesi) oli kapteeni Porin jalkaväkirykmenttissä joka osallistui Suomen sotaan vuosina 1808-1809.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karl Palmroth · Katso lisää »

Karoliinit (sotilaat)

Gustaf Cederström: ''Karoliinit kantamassa Kaarle XII:n ruumista. 1884''. Karoliinit, joiden nimitys tulee Kaarle XII:n latinankielisestä nimestä Caroluksesta, olivat Ruotsin armeijan sotilaita kuninkaiden Kaarle XI ja Kaarle XII kausilla (1676–1719).

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Karoliinit (sotilaat) · Katso lisää »

Kasakkahetmanaatti

Kasakkahetmanaatti, viralliselta nimeltään alkujaan Zaporožjen sotajoukko, oli nykyisen Ukrainan alueella vuosina 1648–1764 sijainnut kasakoiden autonominen valtio, jonka johtajana oli hetmani.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kasakkahetmanaatti · Katso lisää »

Kasarmi

"Lamellikasarmi" 1930-luvulta Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä. AUK:n kasarmi Niinisalossa 1980–1990-lukujen taitteessa. Kasarmi on rakenteeltaan tyypillinen sotien jälkeisen kasarmiarkkitehtuurin tuote. Bodenissa Ruotsissa. Kasarmi on sotilaiden majoittamiseen tarkoitettu rakennus.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kasarmi · Katso lisää »

Katariina I (Venäjä)

Katariina I alunper.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Katariina I (Venäjä) · Katso lisää »

Katariinan palatsi

Katariinan palatsi (myös Suuri Katariinan palatsi) on Puškinin esikaupunkialueella, noin 25 km Pietarista kaakkoon, entisessä Tsarskoje Selossa eli Tsaarin kylässä sijaitseva venäläis-italialaista barokkityyliä edustava palatsi.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Katariinan palatsi · Katso lisää »

Kauhajoki

Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kauhajoki · Katso lisää »

Käkisalmen lääni

Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »

Køgenlahti

Køgenlahden sijainti merkitty karttaan punaisella. Køgenlahti (tansk. Køge Bugt) on Själlannin itärannikolla Kööpenhaminan lounaispuolella sijaitseva lahti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Køgenlahti · Katso lisää »

Keltto

Keltto on maaseutuasutus Seuloskoin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Keltto · Katso lisää »

Kemi (Viena)

Kemi eli Vienan Kemi on kaupunki, kaupunkikunta ja Kemin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kemi (Viena) · Katso lisää »

Kenraali Talvi

Napoleonista vetäytymässä Moskovasta. Kenraali Talvi on sotakirjallisuudessa käytetty käsite, joka kuvaa hyökkäyksen epäonnistumista huonojen sääolojen vuoksi.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kenraali Talvi · Katso lisää »

Kenttäkirkko

Kenttäkirkko eli matkakirkko on sotilasosaston mukana siirtyvä uskonnonharjoitustila.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kenttäkirkko · Katso lisää »

Kihnu

Kihnu (Kihnun murteella Kihnumua)Mäkeläinen 2004, s. 199 on Virolle kuuluva Itämeren saari Riianlahdella 40 kilometrin päässä Pärnun kaupungista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kihnu · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1701

Kirjallisuusvuosi 1701 käsittelee vuoden 1701 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kirjallisuusvuosi 1701 · Katso lisää »

Kiviranta (Tornio)

Kivirannan kaupat Isonpalontien varrella lähellä pohjoiseen kulkevaa valtatietä 21 Kiviranta on kaupunginosa Tornion kaupungissa noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kiviranta (Tornio) · Katso lisää »

Klinckowström

Klinckowströmin sukuvaakuna ''Schlesisches Wappenbuch'' -kirjassa. Klinckowström (myös Klinkowström) on sammunut ruotsalainen vapaaherrallinen aatelissuku, joka on kuulunut myös Suomen aateliin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Klinckowström · Katso lisää »

Kokkola

Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kokkola · Katso lisää »

Kolkanpää

Kolkanpää oli inkerikkojen asuttama kylä, joka kuului Soikkolan ortodoksiseen seurakuntaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kolkanpää · Katso lisää »

Konevitsa

Konevitsan saari sijaitsee Laatokalla. Konevitsan luostari talvella. Konevitsalle tyypillistä hiekkarantaa luostarin edustalla. Hevoskivi ja tsasouna sen päällä Konevitsa on Laatokan länsirannan tuntumassa Sortanlahden edustalla sijaitseva saari, joka tunnetaan ortodoksisesta Konevitsan luostarista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Konevitsa · Katso lisää »

Konevitsan luostari

Konevitsan luostari. Luostarin pääkirkko idästä kuvattuna Luostari idästä kuvattuna Konevitsan Jumalansynnyttäjän syntymän luostari on Laatokan Konevitsan saarella sijaitseva ortodoksinen munkkiluostari.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Konevitsan luostari · Katso lisää »

Konventikkeliplakaatti

Konventikkeliplakaatti oli Ruotsissa vuonna 1726 säädetty laki, joka kielsi herätysliikkeiden seurat rangaistuksen uhalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Konventikkeliplakaatti · Katso lisää »

Korpiselkä

Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Korpiselkä · Katso lisää »

Korpiselkä (kirkonkylä)

Korpiselkä (karjalaksi Korbiselgä) oli Korpiselän kunnan kirkonkylä, joka sijaitsi kunnan länsiosassa ja jäi Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamalle alueelle aivan uuden rajan tuntumaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Korpiselkä (kirkonkylä) · Katso lisää »

Kostianvirran taistelu

Kostianvirran taistelu oli osa suurta Pohjan sotaa ja se käytiin 6.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kostianvirran taistelu · Katso lisää »

Kostianvirta

Kostianvirran laskukohta Mallasveteen. Kostianvirtaa itään Onkkaalantien sillalta. Kostianvirta on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva joki, joka sijaitsee Pirkanmaalla Pälkäneen kirkonkylässä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kostianvirta · Katso lisää »

Krimin sota

Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Krimin sota · Katso lisää »

Kristian August (Holstein-Gottorp)

Kristian August, tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva noin vuodelta 1710. Kristian August (11. tammikuuta 1673 Gottorp – 25. huhtikuuta 1726 Hampuri)C.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kristian August (Holstein-Gottorp) · Katso lisää »

Kristian Melartopaeus

Kristian Melartopaeus oli suomalainen pappi suuren Pohjan sodan ja isonvihan aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kristian Melartopaeus · Katso lisää »

Kristinusko Ruotsissa

Kristinusko on Ruotsin suurin uskonto ja sen suurin kirkkokunta on luterilainen kirkko, jota tunnusti vuonna 2019 57,6 % väestöstä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kristinusko Ruotsissa · Katso lisää »

Kronstadt

Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kronstadt · Katso lisää »

Kuhmo

Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kuhmo · Katso lisää »

Kuolemajärven kirkko

Kuolemajärven kirkko ennen sotia. Kuolemajärven kirkko sijaitsi Kuolemajärven Kirkkoniemessä, luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kuolemajärven kirkko · Katso lisää »

Kuressaaren piispanlinna

Kuressaaren piispanlinna on linna Kuressaaren kaupungissa, Viron Saarenmaalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kuressaaren piispanlinna · Katso lisää »

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »

Kuusikymmenvuotinen sota

Kuusikymmenvuotinen sota käytiin Puola-Liettuan ja Ruotsin välillä vuosina 1598–1660.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kuusikymmenvuotinen sota · Katso lisää »

Kymenlaakson maakunta

Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kymenlaakson maakunta · Katso lisää »

Kyrön skanssi

Ote Hämeenkyrön hallintopitäjän kartasta. Kyrön skanssi (Skantzenn) on merkitty Satakunnan ja Pohjanmaan rajalle. Kartan on piirtänyt Turun- ja Porin läänin vakinainen maanmittari Hans Hansson vuoden 1650 tienoilla. Lähde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen kartat, MH 13. Vuonna 1710 rakennettu Skantzin kestikievarin aitta Kyrön skanssi on myös Karvian vaakunan aiheena Kyrön skanssi eli Kyrö Skantz oli 1630-luvulla nykyisen Karvian Kantin kylän alueelle perustettu Ruotsin armeijan varustus.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kyrön skanssi · Katso lisää »

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (En duva satt på en gren och funderade på tillvaron) on Roy Anderssonin käsikirjoittama ja ohjaama ruotsalainen musta komediadraama vuodelta 2014.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien · Katso lisää »

Lagerborg

''"Kuvernöörin muistomerkki"'' - Robert Wilhelm Lagerborgin muistomerkki Oulun hautausmaalla Lagerborg on ruotsalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen aateliin sukuna numero 105.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lagerborg · Katso lisää »

Laihia

Laihia on Suomen kunta Pohjanmaan maakunnassa Laihianjoen yläjuoksulla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Laihia · Katso lisää »

Lajune

Paikannimi? Jõgeva–Mustvee maantien suunnasta. Lajune eli Laiuse on muinainen ritarilinna Virossa Jõgevan kunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lajune · Katso lisää »

Lapin historia

Lapin historia alkaa mannerjään vetäytyessä alueelta viimeisen jääkauden lopulla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lapin historia · Katso lisää »

Lars Gathenhielm

Lars Gathenhielm (30. marraskuuta 1689 – 25. huhtikuuta 1718) oli ruotsalainen kaapparikapteeni Suuren Pohjan sodan ajalta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lars Gathenhielm · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Latvia · Katso lisää »

Latvialaiset

Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Latvialaiset · Katso lisää »

Latvian historia

Latvian historialla tarkoitetaan nykyisen Latvian alueen historiaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Latvian historia · Katso lisää »

Latvian vapaussota

Latvian vapaussota oli sarja sotia, jotka johtivat Latvian itsenäistymiseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Latvian vapaussota · Katso lisää »

Lütjenburg

Lütjenburgin sijainti Plönin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Lütjenburg on kaupunki Plönin piirikunnassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa pohjoisimmassa Saksassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lütjenburg · Katso lisää »

Lensahn

Kuvassa Lensahnin sijainti Ostholsteinin piirikunnassa. Pienessä kuvassa Ostholsteinin piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Paikallinen kirkko. Torni edustaa myöhäisgotiikkaa. Lensahn on kunta Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lensahn · Katso lisää »

Liettua

Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Liettua · Katso lisää »

Liiviläiset

Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Liiviläiset · Katso lisää »

Liivinmaan kuvernementti

Liivinmaan kuvernementin kartta (n. 1820). Liivinmaan kuvernementti oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti), joka käsitti nykyisen Etelä-Viron sekä Pohjois- ja Keski-Latvian.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Liivinmaan kuvernementti · Katso lisää »

Liljendal

Liljendal on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Liljendal · Katso lisää »

Lorentz Clerck

Lorentz Clerck (14. toukokuuta 1653 Ruotsi – 16. maaliskuuta 1720 Hunnerstad, Ruotsi) oli ruotsalainen sotilas, joka toimi Pohjanmaan läänin maaherrana 1706-1720.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lorentz Clerck · Katso lisää »

Louhisaaren kartano

Louhisaari on Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa sijaitseva kartanolinna.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Louhisaaren kartano · Katso lisää »

Loviisan linnoitus

Loviisan linnoituksen ulkovarustukseksi rakennetun bastioni Ungernin kärki itään kohti. Loviisan linnoitus on Augustin Ehrensvärdin johdolla Ruotsin vallan aikana vuonna 1748 Degerbyn (nykyisen Loviisan) kaupunkiin rakennettu rajalinnoitus.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Loviisan linnoitus · Katso lisää »

Ludvig Fabritius (diplomaatti)

Ludvig Fabritius (11. syyskuuta 1648 – 17. lokakuuta 1729) oli ruotsalainen diplomaatti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ludvig Fabritius (diplomaatti) · Katso lisää »

Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista

Tämä on luettelo Helsingin yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa pidetyistä maisterien ja tohtorien promootioista Turun Kuninkaallisen Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston ajoilta aina nykypäivään.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista · Katso lisää »

Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa

Kauppatorilla Tämä on luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä Suomessa

Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä kattaa Suomessa olevia sotilashenkilöiden hautojen muistomerkkejä, patsaita ja muistolaattoja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä Suomessa · Katso lisää »

Luettelo piirityksistä

Konstantinopolin piiritys vuonna 1453. Tämä on luettelo piirityksistä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo piirityksistä · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin sodista

Tämä on luettelo Ruotsin sodista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo Ruotsin sodista · Katso lisää »

Luettelo sodista

Tämä on epätäydellinen luettelo sodista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo sodista · Katso lisää »

Luettelo suomalaisista sotaelokuvista

Tämä on luettelo suomalaisista sotaelokuvista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo suomalaisista sotaelokuvista · Katso lisää »

Luettelo Suomen historian sodista

Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »

Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan · Katso lisää »

Luettelo taisteluista

Aleksanteri-mosaiikki kuvaa joko Issoksen tai Gaugamelan taistelua. Luettelo taisteluista listaa historian tärkeimmät taistelut sekä eräitä pienempiä väkivaltaisuuksia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Luettelo taisteluista · Katso lisää »

Lutsit

Lutsit ovat Latviassa sijaitsevassa Ljutsynin maakunnassa Latgalen alueella asuvia virolaisia, jotka ovat nykyisin lähes täysin sulautuneet alueen muihin etnisiin ryhmiin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Lutsit · Katso lisää »

Maasillan taistelu

Maasillan taistelu käytiin suuren Pohjan sodan aikana 1713.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Maasillan taistelu · Katso lisää »

Magnus

Magnus on miehen etunimi.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Magnus · Katso lisää »

Magnus Stenbock

Magnus Stenbock (1663 t. 1665 Tukholma – 23. helmikuuta 1717 Kööpenhamina) oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Magnus Stenbock · Katso lisää »

Magnus Stiernstråle

Magnus Stiernstråle (noin 1660 – 18. joulukuuta 1734) oli ruotsalainen sotilas, joka suuressa Pohjan sodassa sai Iivananlinnassa päällikkyyden mutta joutui poistumaan sieltä 1704 ja jättämään sen venäläisille.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Magnus Stiernstråle · Katso lisää »

Mahiljou

Mahiljou eli Mogiljov on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Mahiljou · Katso lisää »

Malborkin linna

Malborkin linna on saksalaisen ritarikunnan rakennuttama linna Malborkissa Puolassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Malborkin linna · Katso lisää »

Martti Rekonpoika Hastig

Martti Rekonpoika (Mårten Grelsson) Hastig (10. maaliskuuta 1682 – 12. tammikuuta 1784) oli Ikaalisten ja Kyrön pitäjien jahtivouti vuosina 1726–1753.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Martti Rekonpoika Hastig · Katso lisää »

Matthias Castreen

Matthias Castreen (3. maaliskuuta 1693 Virrat − 22. kesäkuuta 1771 Paltamo) oli Kajaanin kihlakunnan kruununvouti ja Kajaanin pormestari.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Matthias Castreen · Katso lisää »

Matthias Svederus

Matthias Svederus (Sveder) oli torpparin poika, josta tuli Turun akatemiassa toiminut lainopin professori ja akatemian rehtori kahteen otteeseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Matthias Svederus · Katso lisää »

Metsäpirtti (Inkeri)

Metsäpirtti oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Metsäpirtti (Inkeri) · Katso lisää »

Mihail Golitsyn

Mihail Golitsyn Mihail Mihailovitš Golitsyn (1. marraskuuta 1675 Moskova – 10. lokakuuta 1730) oli venäläinen sotapäällikkö.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Mihail Golitsyn · Katso lisää »

Mikael Hising

Mikael Hising (22. huhtikuuta 1687 Köping, Ruotsi – 15. lokakuuta 1756 Ådö, Ruotsi) oli Suomessa toiminut Hisinger-suvun edustaja, ruotsalainen liikemies ja rautaruukkien omistaja Sivu 296.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Mikael Hising · Katso lisää »

Minsk

Minsk on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Minsk · Katso lisää »

Minskin historia

Varhaiset itäslaavit asuttivat nykyisen Minskin metsäiset kukkulat 900-luvulle mennessä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Minskin historia · Katso lisää »

Mujejärven piiri

Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Mujejärven piiri · Katso lisää »

Mursula

Impilahden kunta Karjalassa. Mursula on kylä Laatokan pohjoisrannikolla entisen Impilahden kunnan alueella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Mursula · Katso lisää »

Mustapäiden veljeskunta

Mustapäiden veljeskunta oli Liivinmaalla 1300-luvulta toiminut naimattomien kauppiaiden muodostama veljeskunta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Mustapäiden veljeskunta · Katso lisää »

Myrskylä

Myrskylän kirkonkylää etelästä päin nähtynä. Myrskylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Myrskylä · Katso lisää »

Myssyt

Myssyt oli ruotsalainen puolue, joka vaikutti vapauden ajalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Myssyt · Katso lisää »

Napue

Napue on kylä Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Napue · Katso lisää »

Napuen taistelu

Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Napuen taistelu · Katso lisää »

Napuen taistelun muistomerkki

Napuen taistelun muistomerkki on suomalaisen arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Visannin (joka tuolloin käytti vielä sukunimeä Björklund) suunnittelema Napuen taistelun muistoksi tehty monumentaaliteos Isonkyrön Napuen kylässä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Napuen taistelun muistomerkki · Katso lisää »

Narva

Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Narva · Katso lisää »

Narvan piiritys (1704)

Narvan piiritys oli venäläisten joukkojen suuren Pohjan sodan aikana toteuttama Ruotsin hallitseman Narvan kaupungin piiritys ja valtaus vuonna 1704.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Narvan piiritys (1704) · Katso lisää »

Narvan taistelu

Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa 20.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Narvan taistelu · Katso lisää »

Nälkälinnanmäki

Kaupunginkirjaston rakennus Nälkälinnanmäen huipulla. Nälkälinnanmäki on Savonlinnan keskustassa, lähellä Olavinlinnaa oleva mäki.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nälkälinnanmäki · Katso lisää »

Nestor Kukolnik

Nestor Kukolnik. Karl Brjullovin muotokuva vuodelta 1836. Nestor Vasiljevitš Kukolnik (20. syyskuuta 1809 Pietari – 20. joulukuuta 1868 Taganrog) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nestor Kukolnik · Katso lisää »

Neva (joki)

Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Neva (joki) · Katso lisää »

Nevanlinna

Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa Carl von Bonsdorffin piirros Nevanlinnan sinetistä vuodelta 1891. Nevanlinna on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nevanlinna · Katso lisää »

Nils Ehrenskiöld

Nils Ehrenskiöld (1674–1728) oli ruotsalainen amiraali ja vapaaherra, joka johti Ruotsin laivastoa Riilahden meritaistelussa vuonna 1714 suuren Pohjan sodan aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nils Ehrenskiöld · Katso lisää »

Nils Grotenfelt (eversti)

Nils Grotenfelt, vuoteen 1676 Groth (20. joulukuuta 1631 – 6. huhtikuuta 1703 Joroinen) oli suomalainen eversti, joka aateloitiin sodissa saavuttamistaan ansioista ja josta tuli Grotenfelt -suvun kantaisä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nils Grotenfelt (eversti) · Katso lisää »

Nils Hasselbom

Nils Hasselbom (26. lokakuuta 1690 Kleva, Ruotsi – 1. toukokuuta 1764 Masku) oli suomalainen professori ja oikeusoppinut, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina 1732–1733 sekä 1743–1744.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nils Hasselbom · Katso lisää »

Njasvižin kartano

Njasvižin palatsilinna on liettualaisen Radvilan eli Radziwillin aatelissuvun vuosina 1513-1939 omistama ja rakentama rakennuskokonaisuus Njasvižissä Valko-Venäjällä, jonka ytimenä oli alun perin asuinkartano.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Njasvižin kartano · Katso lisää »

Noarootsi

Noarootsi on entinen kunta Läänemaan maakunnassa, Viron länsirannikolla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Noarootsi · Katso lisää »

Norjan historia

Norjan historia yhtenä valtiona alkoi noin tuhat vuotta sitten, vaikka nykyisen Norjan alueella on ollut asutusta sitä ennenkin, paikoin jo jääkauden jälkeisestä ajasta alkaen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Norjan historia · Katso lisää »

Norrtälje

Norrtälje on entinen kaupunki ja nykyinen Norrtäljen kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Norrtälje · Katso lisää »

Nurmi (Tusinan piiri)

Nurmi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Venäjällä Leningradin alueen Tusinan piirissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Nurmi (Tusinan piiri) · Katso lisää »

Odert Reinhold von Essen (vanhempi)

Odert Reinhold von Essen af Zellie vanhempi (1665– 19. helmikuuta 1714 Napue) oli Ruotsin armeijan eversti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Odert Reinhold von Essen (vanhempi) · Katso lisää »

Olavinlinna

Olavinlinna kuvattuna Tallisaaresta vuonna 2015. Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Olavinlinna · Katso lisää »

Orimattila

Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Orimattila · Katso lisää »

Orissaare

Orissaare on pienkauppala (alevik) ja entinen kunta Saarenmaalla, Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Orissaare · Katso lisää »

Orjuuden historia

Tärkeimmät orjakauppareitit keskiajan Afrikassa. Orjuuden historia on ulottunut historiassa moniin eri kulttuureihin, kansallisuuksiin ja uskontoihin ympäri maailman muinaisista ajoista nykypäivään.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Orjuuden historia · Katso lisää »

Orjuus

Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Orjuus · Katso lisää »

Otto Reinhold Yxkull

Otto Reinhold Yxkull (11. elokuuta 1670 Tallinna – 10. joulukuuta 1746 Turku) oli Ruotsissa aateloituun baltiansaksalaiseen Uexküllin sukuun kuulunut kenraalimajuri ja vapaaherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Otto Reinhold Yxkull · Katso lisää »

Oulun linna

Oulun linnan kaupunginpuoleisen maavallin jäännökset. Ruutikellarin päälle rakennettu tähtitorni. Oulun linna (”Oulujoen linna”) valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle (nyk. Linnansaari).

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Oulun linna · Katso lisää »

Oulun separatismi

Oulun separatismi oli Oulussa 1730-luvulla syntynyt nuorisoherätys, joka edusti radikaalipietististä kristinuskon suuntausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Oulun separatismi · Katso lisää »

Oulun vaakuna

Oulun vaakuna Oulun kaupungin vaakunan on suunnitellut arkkitehti Martti Heikura.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Oulun vaakuna · Katso lisää »

Paajala

Paajala eli Paajalan kartano, Örnevik tai Kotkalahti on Joroisten Kotkatlahdessa, Frugårdin kartanon lähistöllä sijaitseva kartano.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Paajala · Katso lisää »

Palmsen kartano

Palmsen kartano Palmsen kartano sijaitsee Vihulan kunnassa Viron Länsi-Virumaalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Palmsen kartano · Katso lisää »

Partavero

Venäläinen partaveropoletti vuodelta 1705. Partavero tarkoittaa parrasta perittävää veroa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Partavero · Katso lisää »

Patkuli

Patkuli oli halventava nimitys, jota käyttivät 1930-luvulla Suomessa Lapuan liikkeen kannattajat erityisesti presidentti K. J. Ståhlbergia kannattaneista maltillisista keskustaporvareista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Patkuli · Katso lisää »

Patterinmäki (Viipuri)

Patterinmäki (Batarejnaja gora) on Viipurissa sijaitseva puisto ja entinen suomalainen kaupunginosa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Patterinmäki (Viipuri) · Katso lisää »

Pähkinäsaaren linna

Pähkinäsaaren linna Laatokan suunnalta katsottuna. Taustalla Nevaa. Linnoitus on paikoin huonossa kunnossa Linnoituksen sisällä Pähkinäsaaren linna on Venäjällä Leningradin alueella sijaitseva keskiaikainen linna.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pähkinäsaaren linna · Katso lisää »

Pälkäne

Kostianvirta virtaa Pälkäneen läpi. Pälkäne on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pälkäne · Katso lisää »

Pällilä (lahjoitusmaa)

Pällilä on entinen lahjoitusmaakartano Karjalankannaksella Viipurin läänissä Muolaan pitäjässä Pällilän kylässä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pällilä (lahjoitusmaa) · Katso lisää »

Pålsjön linna

Pålsjön linna. Pålsjön linna on linna Helsingborgin kaupungissa samannimisessä Helsingborgin kunnassa, Etelä-Ruotsin Skånessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pålsjön linna · Katso lisää »

Peter Tordenskjold

Peter Jansen Wessel Tordenskiold tai Tordenskjold (20. lokakuuta 1690 Trondheim, Tanska-Norja – 12. marraskuuta 1720 Hannover, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta) oli norjalainen vara-amiraali, joka palveli Tanska-Norjan laivastossa suuren Pohjan sodan aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Peter Tordenskjold · Katso lisää »

Petserin luostari

300px Nikolain kirkon kellotorni Petserin luostari (Pskovo-Petšerski Svjato-Uspenski monastyr; myös lyhyemmin) sijaitsee Länsi-Venäjällä Pihkovan alueella Petserin kaupungissa, 50 km Pihkovasta länteen, vain muutama kilometri Viron rajalta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Petserin luostari · Katso lisää »

Petserinmaa

Petserinmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 oli vuonna 1920 perustettu maakunta Viron kaakkoisosassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Petserinmaa · Katso lisää »

Philip Johan von Strahlenberg

Strahlenbergin piirtämä Venäjän kartta vuodelta 1725. Philip Johan von Strahlenberg (syntyään Tabbert; 1676 Stralsund – 1747 Fröllinge) oli ruotsalainen upseeri ja maantieteilijä, joka työskenteli Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Philip Johan von Strahlenberg · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietari Longström

Pietari Longström (k. 1718) oli isonvihan aikainen sissipäällikkö, kapteeni.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietari Longström · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Pietari-Paavalin linnoitus

Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietari-Paavalin linnoitus · Katso lisää »

Pietarin aukio

Pietarin aukio (Petrovskaja ploštšad, entisiltä suomalaisilta nimiltään Pyhän Annan tori ja Siikaniemen tori) on Viipurissa Linnansillan kupeessa sijaitseva aukio.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietarin aukio · Katso lisää »

Pietarintehdas

Pietarintehdas oli nykyisessä Petroskoissa vuosina 1703–1731 toiminut venäläinen rautatehdas.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietarintehdas · Katso lisää »

Pietismi

Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pietismi · Katso lisää »

Piritan luostari

Piritan luostari oli luostari nykyisessä Piritan kaupunginosassa Tallinnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Piritan luostari · Katso lisää »

Pirkanmaan maakunta

Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »

Pirna

Pirnan sijainti Sächsische Schweiz-Osterzgebirgen piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Saksin osavaltiossa. Pirna on kaupunki Sächsische Schweiz-Osterzgebirgen piirikunnassa Saksin osavaltiossa itäisessä Saksassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pirna · Katso lisää »

Pitäjänmakasiini

Alatornion entinen pitäjänmakasiini. Perniön kirkon vieressä, 1820, laajennus 1896. Pitäjänmakasiini eli lainajyvästö tai lainamakasiini oli Ruotsissa ja Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pitäjänmakasiini · Katso lisää »

Piusa jõgi

250px Piusa jõgi, joskus myös Pimža jõgi, suomeksi joskus Piusajoki, sekä, on 109 kilometriä pitkä joki Virossa ja Venäjällä ja se laskee Pihkovanjärven länsirantaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Piusa jõgi · Katso lisää »

Pjotr Apraksin

Pjotr Matvejevitš Apraksin (1659 – 9. kesäkuuta 1728 Pietari) oli venäläinen valtiomies ja sotapäällikkö.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pjotr Apraksin · Katso lisää »

Pjotr Tolstoi (diplomaatti)

Pjotr Tolstoi 1710-luvulla, Johann Gottfried Tannauerin maalama muotokuva. Pjotr Andrejevitš Tolstoi (1645 – 1729 Solovetskin saari, Valkoinenmeri) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pjotr Tolstoi (diplomaatti) · Katso lisää »

Pohjan sota

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pohjan sota · Katso lisää »

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pohjanlahti · Katso lisää »

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti

Kuninkaallinen Pohjanmaan jalkaväkirykmentti n:o 20 eli lyhyemmin Pohjanmaan rykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa 1626–1809.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pohjanmaan jalkaväkirykmentti · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan historia

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan historiaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pohjois-Pohjanmaan historia · Katso lisää »

Poltetun maan taktiikka

Sodankylän kirkonkylään Lapin sodan aikaan vuonna 1945. Palavia öljylähteitä Kuwaitissa vuonna 1991. Poltetun maan taktiikassa sotajoukko tuhoaa vetäytyessään infrastruktuuria, perusrakennetta, josta voisi olla etenevälle viholliselle hyötyä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Poltetun maan taktiikka · Katso lisää »

Pommeri

Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pommeri · Katso lisää »

Pori

Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pori · Katso lisää »

Porin läänin jalkaväkirykmentti

Porin läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Porin läänin jalkaväkirykmentti · Katso lisää »

Porvarikaarti

Porvarikaarteja alettiin perustaa 1600-luvun puolessavälin Ruotsin vallan aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Porvarikaarti · Katso lisää »

Porvoon historia

Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Porvoon historia · Katso lisää »

Porvoon tuomiokirkko

Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Porvoon tuomiokirkko · Katso lisää »

Possata

Ortesjoki. Neitsyt Marian syntymän kirkko. Possata on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Possata · Katso lisää »

Prutin rauha

Prutin rauha, solmittiin Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä 23. heinäkuuta 1711.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Prutin rauha · Katso lisää »

Pultava

Pultava, myös: Poltava on Pultavan alueen pääkaupunki Keski-Ukrainassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pultava · Katso lisää »

Pultavan taistelu

Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pultavan taistelu · Katso lisää »

Punainen torni (Pärnu)

Punainen torni on 1400-luvulla rakennettu puolustus- ja vankitorni keskiaikaisen kaupunginmuurin kaakkoiskulmassa Pärnussa, Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Punainen torni (Pärnu) · Katso lisää »

Puolan perimyssota

Puolan perimyssota käytiin vuosina 1733–1735.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Puolan perimyssota · Katso lisää »

Puumalan kahakka

Puumalan kahakka oli Puumalan Vuolteensalmella 27.–28.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Puumalan kahakka · Katso lisää »

Pyhän Annan kruunu

Haminan portti Pyhän Annan kruunun länsireunalla, taustalla Viipurin linna Pyhän Annan kruunu on venäläisten 1700-luvulla rakentama linnoitus Viipurin Linnasaaren edustalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pyhän Annan kruunu · Katso lisää »

Pylyp Orlyk

Pylyp Orlyk. Pylyp Orlyk (11. lokakuuta 1672 Kosuta, Puola-Liettua – 26. toukokuuta 1742 Jassy, Moldavia)Theodore Mackiw: Internet Encyclopedia of Ukraine 2014, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Pylyp Orlyk · Katso lisää »

Quickborn

Quickbornin sijainti Pinnenbergin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Quickborn on kaupunki Hampurin metropolialueella Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Quickborn · Katso lisää »

Raahe

Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Raahe · Katso lisää »

Radikaalipietismi

Radikaalipietismi eli yltiöpietismi on pietismin alkuvaihessa syntynyt, luterilaisessa kirkossa vaikuttavan herätysliikkeen muoto.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Radikaalipietismi · Katso lisää »

Rauhansopimus

Rauhansopimus on kahden tai useamman osapuolen, yleensä valtion tai liittoutuman välinen sopimus, jolla lopetetaan osapuolten välinen sotatila.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Rauhansopimus · Katso lisää »

Reisjärvi

Reisjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, Oulun Eteläisessä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Reisjärvi · Katso lisää »

Retusaari

Retusaari on Suomenlahden saari, joka on osa Pietarin liittokaupunkia Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Retusaari · Katso lisää »

Revalsche Post-Zeitung

Lehden etusivu vuonna 1701. Revalsche Post-Zeitung (myös Revalische Post-Zeitung) oli Tallinnassa vuosina 1689–1710 ilmestynyt saksankielinen sanomalehti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Revalsche Post-Zeitung · Katso lisää »

Ridala

Ridala on entinen kunta Läänemaan maakunnassa Viron länsirannikolla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ridala · Katso lisää »

Riian linna

Riian linna. Riian linna 1700-luvulla. Piirros: Johann Christoph Brotze. Riian linna on Latvian pääkaupungin Riian päälinna Väinäjoen varrella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Riian linna · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Riika · Katso lisää »

Riilahden kartano

Riilahden kartano on Raaseporin Bromarvissa sijaitseva aateliskartano.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Riilahden kartano · Katso lisää »

Riilahden meritaistelu

Riilahden meritaistelu ((suom. Hankoniemen meritaistelu) tai Slaget vid Rilax (suom. Riilahden taistelu)) oli suureen Pohjan sotaan sisältynyt meritaistelu, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä Hankoniemen (josta johd. aik.) pohjoispuolella sijaitsevassa Riilahdessa vuonna 1714.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Riilahden meritaistelu · Katso lisää »

Rtištševo

Rtištševo on kaupunki Saratovin alueella Venäjällä, noin 200 kilometriä Saratovista länsiluoteeseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Rtištševo · Katso lisää »

Ruhnu

Ruhnu (1800-luvulla myös suom. Runosaari) on Viroon kuuluva saari ja kunta Riianlahdella Itämeressä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruhnu · Katso lisää »

Ruotsalainen kalenteri

Helmikuu vuoden 1712 ruotsalaisessa kalenterissa. Ruotsalainen kalenteri oli Ruotsissa 1. maaliskuuta 1700 – 30. helmikuuta 1712 käytössä ollut kalenteri.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsalainen kalenteri · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Ruotsin Inkeri

Ruotsin Inkeri tarkoittaa Inkeriä, joka oli osa Ruotsia, aluksi vuosina 1583–1595 ja uudelleen vuosina 1617–1721, jolloin alue luovutettiin Venäjän keisarikunnalle Uudenkaupungin rauhassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin Inkeri · Katso lisää »

Ruotsin Liivinmaa

Ruotsin Liivinmaa oli osa Ruotsia vuodesta 1629 vuoteen 1721.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin Liivinmaa · Katso lisää »

Ruotsin poliittinen järjestelmä

Ruotsi on nykyaikainen parlamentaarinen monarkia, jossa muodollisena valtionpäämiehenä on kuningas, mutta ylin poliittinen valta on pääministerillä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin poliittinen järjestelmä · Katso lisää »

Ruotsin sotahistoria

Voitto Narvassa (''Segern vid Narva''). Gustaf Cederströmin maalaus vuodelta 1910. Narvan taistelua pidetään yhtenä Ruotsin historian suurimpana voittona. Ruotsin sotahistoria käsittää ajanjakson Ruotsin yhtenäistymisestä viikinkiajalla aina nykypäivään asti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin sotahistoria · Katso lisää »

Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »

Ruotujakolaitos

Ruotujakolaitos (ruots. indelningsverket) oli kuningas Kaarle XI:n Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla toimeenpanema sotalaitoksen uudistus.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ruotujakolaitos · Katso lisää »

Rutto

Rutto on tarttuva kuumetauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Rutto · Katso lisää »

Saaroinen (Korpiselkä)

Saaroinen on kylä Joensuun kaupungin itälaidalla Venäjän rajalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Saaroinen (Korpiselkä) · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Saksa · Katso lisää »

Salla

Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Salla · Katso lisää »

Saloisten historia

Saloinen eli Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Saloisten historia · Katso lisää »

Sannäsin kartano

Sannäsin kartano vuonna 1910 Sannäsin kartano (ruots. Sannäs gård) on Porvoon Sannaisissa sijaitseva entinen rälssisäterimaatila.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sannäsin kartano · Katso lisää »

Sarkasota

Kajaanin linnan rauniot. Sarkasota oli venäläisten ja karjalaisten maaliskuussa 1712 tekemä hävitys- ja ryöstöretki Kajaanin seudulle.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sarkasota · Katso lisää »

Sīkrags

Sikgrags (liiviksi Sīkrõg) on kylä Liivinrannalla Latviassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sīkrags · Katso lisää »

Södertälje

Södertälje on entinen kaupunki ja Södertäljen kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Södertälje · Katso lisää »

Schleswig (kaupunki)

tuomiokirkko. Schleswig on kaupunki Saksan pohjoisimman osavaltion Schleswig-Holsteinin pohjoisosassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Schleswig (kaupunki) · Katso lisää »

Schleswigin herttuakunta

Schleswigin herttuakunta kuvan keskiosassa: oranssi alue on nykyisin osa Saksaa, kirkkaanpunainen Tanskaa. Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Schleswigin herttuakunta · Katso lisää »

Schulman (suku)

Schulman on vanhaa aatelia (uradel) edustava suku, joka on tullut Suomeen ja Ruotsiin 1600-luvulla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Schulman (suku) · Katso lisää »

Sederholm

Cederholmin aatelissuvun vaakuna kirjassa ''Finlands ridderskaps och adels vapenbok'' (1888). Isbn.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sederholm · Katso lisää »

Seiskari

Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Seiskari · Katso lisää »

Siggo Frondelius

Siggo Gunnari Frondelius, Vestrogotus (syntyjään Qvist, noin 1648 Länsi-Götanmaa, Ruotsi – noin 1733 Impilahti) oli ruotsalaissyntyinen, pääasiassa Impilahdella vaikuttanut kirkkoherra.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Siggo Frondelius · Katso lisää »

Siikaniemi (Viipuri)

Entistä Siikaniemeä kuvattuna Viipurin linnan tornista vuonna 2014. Siikaniemi oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Siikaniemi (Viipuri) · Katso lisää »

Simon Affleck

Simon Affleck eli Simo Hurtta (noin 1660 Narva – 9. toukokuuta 1725 Pielisjärvi) oli Suomessa toiminut ruotsalainen veronvuokraaja eli arrendaattori, joka muistetaan suomalaisessa kansanperinteessä säälimättömänä ja julmana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Simon Affleck · Katso lisää »

Sissisota

Sissisota on pienten hajanaisten aseistettujen joukkojen taistelua vihollista vastaan yllätyshyökkäyksin, joilla isketään pelkästään heikkoihin kohtiin kuten pieniin ryhmiin ja huoltoon.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sissisota · Katso lisää »

Sorkkinen

kuivatettu pelloksi. Sorkkinen on kylä Eurassa Satakunnassa noin kilometrin Euran kirkolta pohjoiseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sorkkinen · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sortavala · Katso lisää »

Stackelberg

Stackelberg on alkuperältään alisaksilainen suku, jonka vanhin tunnettu edustaja eli kantaisä on kölniläinen Waldewerus de Stackelberg.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Stackelberg · Katso lisää »

Stanisław Poniatowski (1676–1762)

Stanisław Poniatowski (15./16. syyskuuta 1676 Chojnik tai Dereczyn, Puola – 2. elokuuta 1762 Ryki, Puola) oli puolalais-liettualainen aatelinen, sotilasjohtaja ja valtion virkamies, Ruotsin armeijan kenraali.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Stanisław Poniatowski (1676–1762) · Katso lisää »

Streltsit

1600-luvun Streltsejä leveäteräisine sotakirveineen ja musketteineen. Streltsit ("ampujat") olivat Venäjän tsaarin Iivana Julman noin vuosina 1540–1550 moderniksi jalkaväeksi perustama venäläinen sotilasyksikkö, jonka aseistuksena olivat hakapyssyt, myöhemmin musketit.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Streltsit · Katso lisää »

Suecia antiqua et hodierna

Kuvakirja ''Suecia antiqua et hodierna''n (1716) ensimmäisen voluumin nimilehti. Suecia antiqua et hodierna on ruotsalainen, suunnitelmiin nähden keskeneräiseksi jäänyt, kolmiosainen kuvakirjasarja, jossa on 353 kuparikaiverruskuvaa 1600-luvun Ruotsista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suecia antiqua et hodierna · Katso lisää »

Sundsvall

Sundsvall on Kustaa II Aadolfin vuonna 1621 perustama satamakaupunki Ruotsissa, Pohjanlahden rannalla, Västernorrlandin läänissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Sundsvall · Katso lisää »

Suodenniemen vanha kirkko

Suodenniemen vanha kirkko tai todennäköisesti pikemmin rukoushuone on sijainnut nykyisen Sastamalan kaupungin alueella Suodenniemen vanhan hautausmaan alueella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suodenniemen vanha kirkko · Katso lisää »

Suomalaisen taruston maantiede

Suomalais-karjalaisessa mytologiassa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyy lukuisia paikkoja ja paikannimiä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomalaisen taruston maantiede · Katso lisää »

Suomalaisen teatterin historia

Suomalaisen teatterin historia alkoi Turun akatemian vihkiäisistä vuonna 1640.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomalaisen teatterin historia · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »

Suomen lähetyskunta

Suomen lähetyskunta oli Suomen neljää säätyä edustanut vapaaherra Carl Erik Mannerheimin johtama diplomaattinen neuvottelukunta, joka määrättiin marraskuussa 1808 matkustamaan Suomen vallanneen Venäjän keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin Suomen sodan aikana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomen lähetyskunta · Katso lisää »

Suomen sotahistoria

Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomenhevonen

Suomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja vaikutusta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomenhevonen · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomi · Katso lisää »

Suomussalmi

Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suomussalmi · Katso lisää »

Suuren Pohjan sodan aikainen rutto

Suuren Pohjan sodan aikainen rutto oli ruttoepidemia, joka vuosina 1708–1712 levisi laajalle alueelle ja moniin kaupunkeihin Itämeren ympärillä ja itäisessä Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suuren Pohjan sodan aikainen rutto · Katso lisää »

Suursaari

Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Suursaari · Katso lisää »

Taipalsaari

Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, 15 km Lappeenrannasta pohjoiseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Taipalsaari · Katso lisää »

Tallinnan portti

Tallinnan portti,, tai Pärnun Tallinnan portti, myös ”Karl Gustav”-portti (”Carl Gustav”), tai baltiansaksalaisten nimeämä ”Revalsches Thor” t. ”Revaler Thor” on keskiaikaista linnoitusta ympäröineen vallihaudan portti Pärnussa, Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tallinnan portti · Katso lisää »

Tampereen hiippakunta

Tampereen hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tampereen hiippakunta · Katso lisää »

Tanskan kuninkaallinen laivasto

Tanskan laivaston lippu. Tanskan laivasto (virallisesti epävirallisesti) on Tanskan asevoimien puolustushaara, joka vastaa Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten itsenäisyyden turvaamisesta, tarvittaessa asein.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tanskan kuninkaallinen laivasto · Katso lisää »

Tapani Löfving

Tapani Löfvingin päiväkirjat Borgå gymnasiumin kirjastossa. Tapani (Stefan) Löfving (24. joulukuuta 1689 Narva – 22. lokakuuta 1777 Porvoo) oli suomalainen sissipäällikkö ison- ja pikkuvihan aikoihin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tapani Löfving · Katso lisää »

Tarton piiritys (1704)

Tarton piiritys oli venäläisten joukkojen suuren Pohjan sodan aikana toteuttama Ruotsin hallitseman Tarton kaupungin piiritys ja valtaus vuonna 1704.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tarton piiritys (1704) · Katso lisää »

Tarton raatihuone

Tarton raatihuone sijaitsee Viron toiseksi suurimmassa kaupungissa Tartossa Raatihuoneentorin (Raekoja plats) laidalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tarton raatihuone · Katso lisää »

Tarton yliopisto

Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tarton yliopisto · Katso lisää »

Tartto

Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tartto · Katso lisää »

Tšokki

Tšokki (aiemmin myös Saavanvaara) oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tšokki · Katso lisää »

Teemu Keskisarja

Teemu Aleksis Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki) on suomalainen historioitsija ja perussuomalainen kansanedustaja.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Teemu Keskisarja · Katso lisää »

Tervakauppa

Tervavene Oulujoella vuonna 1910. Tervakauppa oli Suomessa erityisesti 1600-luvulta alkaen tuottoisa elinkeino.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tervakauppa · Katso lisää »

Thomas von Rajalin

Thomas von Rajalin (lokakuu 1673 – 4. syyskuuta 1741 Haminan ulkopuolella) Sivut 604-605.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Thomas von Rajalin · Katso lisää »

Toksova

Toksova on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Inkerinmaalla noin 20 km Pietarista pohjoiseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Toksova · Katso lisää »

Tolvajärvi (kylä)

Tolvajärven tsasouna ennen talvisotaa. Tolvajärvi on Loimolan maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tolvajärvi (kylä) · Katso lisää »

Toolsen linnoitus

Saapuminen Toolseen Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toolsen linnoitusta Toolsen ritarikuntalinnoitus on ritarikuntalinnan rauniot Haljalan kunnan koilliskulmassa Suomenlahden rannalla Kundan sementtikaupungista länteen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Toolsen linnoitus · Katso lisää »

Torsten Tawast

Torsten Tawast (1685 Viipuri – 1750 Kuopio) oli suomalainen sotilas, joka taisteli suuressa Pohjan sodassa ja seurasi Ruotsin kuningasta Kaarle XII:ttä vielä tämän viimeiselle sotaretkelle Norjaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Torsten Tawast · Katso lisää »

Trakai

Trakai (1940 asti) on kaupunki Liettuassa, 28 kilometriä länteen Vilnasta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Trakai · Katso lisää »

Treimani

Treimani on kylä Häädemeesten kunnassa, Lounais-Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Treimani · Katso lisää »

Tupakan historia

Tupakan historia ulottuu ainakin 1500 vuoden taakse.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tupakan historia · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Turku · Katso lisää »

Turku 1700-luvulla

1700-luvun aikana Turussa tapahtui suuri teollisuuden nouseminen ja väkiluku lähti suureen nousuun.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Turku 1700-luvulla · Katso lisää »

Turun historia

Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja se oli pitkään myös maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Turun historia · Katso lisää »

Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti

Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan ratsuväkirykmentti, joka muodostettiin vuonna 1634.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti · Katso lisää »

Turun kauppatori

Turun kauppatori on Turun ydinkeskustassa sijaitseva tori.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Turun kauppatori · Katso lisää »

Tverinkarjalaiset

Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »

Tytärsaari

Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Tytärsaari · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Ukraina · Katso lisää »

Uppsala maja

Uppsala maja on mansardikattoinen yksikerroksinen 1700-luvun kaupunkilaistalo Tarton vanhassakaupungissa, Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uppsala maja · Katso lisää »

Utena

Utena on kaupunki koillisessa Liettuassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Utena · Katso lisää »

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha 30.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »

Uudenkaupungin vanha kirkko

Uudenkaupungin vanha kirkko (ruots. Nystads gamla kyrka) on Uudessakaupungissa sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1623–1629.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uudenkaupungin vanha kirkko · Katso lisää »

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti

Tukholman armeijamuseon kokoelma. Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti · Katso lisää »

Uumajan raatihuone

Uumajan raatihuone on Uumajan kaupungissa, Ruotsin itärannikolla sijaitseva raatihuone.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uumajan raatihuone · Katso lisää »

Uuraan linnoitus

Uuraan linnoitus (myös Trångsundin linnoitus) on Venäjällä Uuraan (nyk. Vysotsk) kaupungissa sijaitseva merilinnoitus, joka on rakennettu nykyiseen muotoonsa 1860-luvulla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uuraan linnoitus · Katso lisää »

Uusikaupunki

Uusikaupunki (alun perin Kalainen) on rannikkokaupunki Suomessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Uusikaupunki · Katso lisää »

Vaivara

Vaivara oli kunta Itä-Virumaan maakunnassa Viron koillisnurkassa, Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vaivara · Katso lisää »

Valamon luostari (Heinävesi)

Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Valamon luostari (Heinävesi) · Katso lisää »

Valjalan kirkko

Valjalan kirkko on keskiaikainen kirkko Valjalan kylässä Saarenmaan saarella Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Valjalan kirkko · Katso lisää »

Vanha Suomi

Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vanha Suomi · Katso lisää »

Vanhan Suomen lahjoitusmaat

Vanhan Suomen lahjoitusmaat olivat yksittäisiä tiloja tai kokonaisia kyliä, joita Venäjän keisarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen suuressa Pohjan sodassa ja hattujen sodassa vallatulta Vanhan Suomen alueelta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vanhan Suomen lahjoitusmaat · Katso lisää »

Vasili Dolgorukov (sotamarsalkka)

Vasili Dolgorukov, Georg Christoph Groothin maalaama muotokuva 1740-luvulta. Vasili Vladimirovitš Dolgorukov (tammikuu 1667 – 22. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1746 Pietari) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vasili Dolgorukov (sotamarsalkka) · Katso lisää »

Vasili Tatištšev

Vasili Tatištšev Vasili Nikititš Tatištšev (29. huhtikuuta (J: 19. huhtikuuta) 1686 Pihkova – 26. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1750 Boldino) oli merkittävä venäläinen valtiomies ja etnografi, joka muistetaan parhaiten ensimmäisestä kattavasta Venäjän historiaa kuvaavan kirjan kirjoittajana.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vasili Tatištšev · Katso lisää »

Vaskiratsastaja

Vasili Surikov: ''Vaskiratsastaja''. Taustalla Iisakinkirkko. Lähikuva patsaasta. Vaskiratsastaja on Pietarin kaupungin kuuluisimpiin kuuluva julkinen monumentti, tsaari Pietari Suuren ratsastajapatsas, joka on pystytetty näkyvälle paikalle Nevan rannalle Amiraliteetin ja Iisakinkirkon läheisyyteen Senaatinaukiolle (entinen Dekabristien aukio).

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vaskiratsastaja · Katso lisää »

Vasknarvan ritarikunnan linna

Vasknarvan ritarikuntalinna eli/tai Vasknarvan ritarikunnan linna (eli Sõrenets) oli pieni, mutta vahva keskiaikainen, v. 1349 rakennettu ja v. 1427 uudelleenrakennettu, myöhemmin tuliaseiden käyttöön sovellettu ja oletettavasti Liivinmaan sodassa raunioitunut sekä puolustus- ja rajarakennelma että ritarilinna Narvanjoen vasemmalla rannalla Vasknarvan kylässä, Itä-Virumaan maakunnassa, Virossa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vasknarvan ritarikunnan linna · Katso lisää »

Vähäkyrö

Vähänkyrön kirkon kellotapuli Vähäkyrö on entinen Suomen kunta, joka liitettiin vuoden 2013 alussa Vaasan kaupunkiin.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vähäkyrö · Katso lisää »

Välskärin kertomuksia

Kirjan kansi. Välskärin kertomuksia (alkuteos Fältskärns berättelser) on Zacharias Topeliuksen kirjoittama historiallinen romaani.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Välskärin kertomuksia · Katso lisää »

Vänrikki Stoolin tarinat

''Vänrikki Stoolin tarinat'', Albert Edelfeltin kuvittaman laitoksen kansi. Vänrikki Stoolin tarinat (uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vänrikki Stoolin tarinat · Katso lisää »

Värälän rauha

Vanhan Suomen rajat jäivät ennalleen Haminan rauhaan asti. Värälän rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välisen niin sanotun Kustaa III:n sodan 14. elokuuta 1790.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Värälän rauha · Katso lisää »

Vårdö

Näkymä yli Vårdön kylästä länteen Venevajoja Västra Simskälassa Vårdö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vårdö · Katso lisää »

Vega (saaristo)

Vega on Norjassa, Nordlandin läänissä, sijaitseva noin 6 500 pienen saaren muodostama saaristo, jonka pääsaari on Vega.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vega (saaristo) · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan historia

Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän keisarikunnan historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan laivasto

Venäjän keisarillisen laivaston sotalippu. Venäjän keisarillisen laivaston tunnuslippu. Venäjän keisarillisella laivastolla tarkoitetaan Venäjän tsaarien laivastoa, joka oli olemassa aina vuoden 1917 vallankumoukseen saakka.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän keisarikunnan laivasto · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen armeija

Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1710–1711)

Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »

Vesunnin kartano

Merven kylä ja kartano. Vesunnin kartano on kartano Hattulassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vesunnin kartano · Katso lisää »

Veteli

Veteli on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Veteli · Katso lisää »

Vidzeme

Latvian historialliset alueet, Vidzeme punaisella. Vidzemen vaakuna. Vidzeme on yksi Latvian historiallisista alueista.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vidzeme · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin historia

Viipurin lippu. Viipurin historia alkaa vuodesta 1293 Viipurin linnan perustamisen aikaan.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin historia · Katso lisää »

Viipurin kimnaasin kirjapaino

Viipurin kimnaasin kirjapaino perustettiin Viipurin piispan Petrus Bångin aloitteesta vuonna 1689.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin kimnaasin kirjapaino · Katso lisää »

Viipurin linna

Viipurin linna Viipurin linna, Torsten Wilhelm Forsténin kuvaamana vuonna 1840.250x250px Viipurin linna sijaitsee Viipurissa, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan ja Viipurinlahden yhdistävässä Linnasalmessa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin linna · Katso lisää »

Viipurin luterilainen hiippakunta

Viipurin hiippakunta oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta vuosina 1554–1723 ja 1924–1945.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin luterilainen hiippakunta · Katso lisää »

Viipurin piiritys (1710)

Viipurin piiritys tapahtui suuren Pohjan sodan aikana huhti–kesäkuussa 1710.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin piiritys (1710) · Katso lisää »

Viipurin vanha raatihuone

Viipurin vanha raatihuone 1900-luvun alussa Viipurin raatihuone sijaitsee kaupungin keskustassa Torkkeli Knuutinpojan torin laidalla.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin vanha raatihuone · Katso lisää »

Viipurin vanha tuomiokirkko

Viipurin vanha tuomiokirkko eli Viipurin kaupunginkirkko on Viipurin vanhin olemassa oleva kirkollinen rakennus, tosin kirkosta on talvisodan jäljiltä pystyssä vain kiviseinät.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viipurin vanha tuomiokirkko · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viro · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Virolaiset · Katso lisää »

Viron herttuakunta (1561–1721)

Viron herttuakunta oli vuodesta 1561 vuoteen 1721 olemassa ollut Ruotsin valtakunnan hallitsema herttuakunta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viron herttuakunta (1561–1721) · Katso lisää »

Viron historia

Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viron historia · Katso lisää »

Viron vanhauskoiset

Viron vanhauskoiset ovat vanhauskoisia ortodokseja, jotka asuttavat Peipsijärven ranta-alueita.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Viron vanhauskoiset · Katso lisää »

Vironruotsalaiset

Vironruotsalaiset eli rantaruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron historiallinen ruotsalaisvähemmistö, joka käytännössä kokonaan siirtyi Ruotsiin ennen toista neuvostomiehitystä vuonna 1944.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vironruotsalaiset · Katso lisää »

Vitus Bering

Vitus Jonassen Bering (tunnetaan myös nimellä Ivan Ivanovitš Bering,; 12. elokuuta 1681 Horsens, Tanska –19. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1741 Beringinsaari, Kamtšatkan niemimaan lähellä) oli tanskalaissyntyinen löytöretkeilijä, joka tutki Venäjän palveluksessa Siperian rannikoita ja löysi Alaskan sekä Aleuttien saariston.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vitus Bering · Katso lisää »

Vojakkala (Tornio)

Suomen Vojakkala on kylä Tornion kaupungissa noin 9. km pohjoiseen kaupungin keskustasta. Ala- ja Ylävojakkala sijaitsevat Tornionjoen itäpuolella ja vastaavat Ruotsin kylät, Nedre ja Övre Vojakkala, joen länsipuolella. Vojakkala on kylä Tornionjoen varrella Tornion kaupungissa Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vojakkala (Tornio) · Katso lisää »

Von Wright

von Wrightin aatelinen sukuvaakuna Von Wright on suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Von Wright · Katso lisää »

Vuoden 1734 laki

Vuoden 1734 laki on Ruotsissa vuonna 1734 säädetty yleinen laki eli kodifikaatio, johon koottiin kaikki tärkeimmät siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säädökset.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Vuoden 1734 laki · Katso lisää »

Wetterhoff

Wetterhoff on suomalainen suku, johon on kuulunut muun muassa tunnettuja sotilaita ja kirjailijoita.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Wetterhoff · Katso lisää »

Wolter Magnus von der Pahlen

Pahlen-suvun sukuvaakuna Wolter Magnus von der Pahlen (n. 1644 Heinola – 24. helmikuuta 1714 Isokyrö) oli suomalainen aatelinen ja upseeri.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Wolter Magnus von der Pahlen · Katso lisää »

Zavolotskoje

Zavolotskoje tai Zavolotšje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja Zavolotskoje · Katso lisää »

11. syyskuuta

11.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 11. syyskuuta · Katso lisää »

1700

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1700 · Katso lisää »

1700-luku

1700-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1700–1799.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1700-luku · Katso lisää »

1700-luvun ensikymmen

1700-luvun ensikymmen eli 1700-luvun ensimmäinen vuosikymmen alkoi 1.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1700-luvun ensikymmen · Katso lisää »

1706

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1706 · Katso lisää »

1708

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1708 · Katso lisää »

1710

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1710 · Katso lisää »

1710-luku

1710-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1710-luku · Katso lisää »

1711

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1711 · Katso lisää »

1713

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1713 · Katso lisää »

1714

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1714 · Katso lisää »

1720

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1720 · Katso lisää »

1720-luku

1720-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1720-luku · Katso lisää »

1721

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 1721 · Katso lisää »

19. helmikuuta

19.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 19. helmikuuta · Katso lisää »

27. heinäkuuta

27.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 27. heinäkuuta · Katso lisää »

28. syyskuuta

28.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 28. syyskuuta · Katso lisää »

30. elokuuta

30.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 30. elokuuta · Katso lisää »

30. helmikuuta

Aukeama ruotsalaisesta almanakasta vuodelta 1712. 30.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 30. helmikuuta · Katso lisää »

30. marraskuuta

30.

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 30. marraskuuta · Katso lisää »

6. lokakuuta

Uusi!!: Suuri Pohjan sota ja 6. lokakuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Pohjansota, Suuri pohjan sota, Trondheimin sotaretki.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö