Sisällysluettelo
36 suhteet: CEmt, Dm6 ja Dm7, Eil ja Eilf, Helsingin seudun lähijunaliikenne, Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat, Hyvinkään konepaja, Junayksikkö, Kausalan rautatieasema, Lahti–Kouvola–Kotka-lähijunaliikenne, Lähijuna, Lentokonetehtaan rata, Linjakilpi, Luettelo Valmetin tuotteista, Luettelo VR:n kalustosta, M100 (juna), Moottorivaunu, Paikallisjuna, Rautatiekalusto, Sarjatunnus, Sähkömoottorijuna, Sm, Sm1, Sm4, Sm5, Sm7, Sr1, Suomen Lähijunat, Suomen rautatieliikenne, Suomi 2010-luvulla, Sv1, Taajamajuna, Taajamajuna Suomessa, Turun seudun lähijunaliikenne, Valmet Lentokoneteollisuus, Vantaankosken rata, VR-Yhtymä.
CEmt
CEmt on VR:n sinisten vaunujen makuuvaunutyyppi.
Katsoa Sm2 ja CEmt
Dm6 ja Dm7
Dm6 ja Dm7 (kansankielessä Lättähattu) ovat Valtionrautateiden käyttämiä Valmetin vuosina 1954–1963 valmistamia dieselmoottorivaunuja eli kiskobusseja.
Katsoa Sm2 ja Dm6 ja Dm7
Eil ja Eilf
Eil ja Eilf ovat VR:n antamat kalustosarjatunnukset 1980-luvulla valmistetuille lähiliikennevaunuille.
Katsoa Sm2 ja Eil ja Eilf
Helsingin seudun lähijunaliikenne
Helsingin seudun lähijunaliikenne on pääkaupunkiseudun alueella toimiva paikallisjunajärjestelmä, jonka liikenteen suunnittelee ja tilaa HSL ja jota liikennöi VR.
Katsoa Sm2 ja Helsingin seudun lähijunaliikenne
Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
Helsingin seudun lähijunaliikenteen rautatielinjat alkavat Helsingin päärautatieasemalta ja erkanevat eri suuntiin Pasilan rautatieaseman jälkeen.
Katsoa Sm2 ja Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
Hyvinkään konepaja
Radio-ohjattu Dv12 2710 ja konepajan oma veturi Tve4 502 Hyvinkään konepajan pihassa. Hyvinkään konepaja oli VR:n konepaja Hyvinkäällä pari kilometriä rautatieasemasta pohjoiseen pääradan itäpuolella Sahanmäessä.
Katsoa Sm2 ja Hyvinkään konepaja
Junayksikkö
Junayksikkö on moottorijuna, joka muodostuu moottorivaunuista ja niiden liitevaunuista, jotka on tarkoitettu liikennöimään kiinteästi toisiinsa kytkettyinä.
Katsoa Sm2 ja Junayksikkö
Kausalan rautatieasema
Kausalan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Lahti–Kouvola.
Katsoa Sm2 ja Kausalan rautatieasema
Lahti–Kouvola–Kotka-lähijunaliikenne
Lahden, Kouvolan ja Kotkan välinen lähijunaliikenne on Lahti–Kouvola-radalla ja Kotkan radalla Lahden seutukunnan, Kouvolan seutukunnan ja Kotka-Haminan seutukunnan alueella toimivaa paikallisjunaliikennettä, jota liikennöi VR.
Katsoa Sm2 ja Lahti–Kouvola–Kotka-lähijunaliikenne
Lähijuna
Tampereella kesäkuussa 2022. Kouvolassa tammikuussa 2020. Lähijuna on Suomessa käytetty nimitys paikallisjunasta, joka liikennöi pääasiassa suurten kaupunkiseutujen sisällä tai välillä.
Katsoa Sm2 ja Lähijuna
Lentokonetehtaan rata
Lentokonetehtaan radan paikkaa pitkin kulkeva kevyen liikenteen väylä Lentokonetehtaan rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut sivurataosuus, joka sijaitsi Tampereen ja Pirkkalan rajalla.
Katsoa Sm2 ja Lentokonetehtaan rata
Linjakilpi
Linjakilpi on bussin, raitiovaunun tai muun julkisen kulkuneuvon keulassa, ja yleensä myös sivulla ja perässä oleva laite, nykyisin yleensä sähköinen ledimatriisinäyttö, joka ilmaisee, millä linjalla kulkuneuvo on ja mihin sillä pääsee.
Katsoa Sm2 ja Linjakilpi
Luettelo Valmetin tuotteista
Tämä on luettelo Valmetin valmistamista tuotteista.
Katsoa Sm2 ja Luettelo Valmetin tuotteista
Luettelo VR:n kalustosta
Tämä on luettelo VR:n kalustosta.
Katsoa Sm2 ja Luettelo VR:n kalustosta
M100 (juna)
M100 on Helsingin metrossa liikennöivä sähkömoottorijuna.
Katsoa Sm2 ja M100 (juna)
Moottorivaunu
VR:n käyttämä kaukoliikenteen sähkömoottorijuna. Moottorivaunu on omalla voimallaan kulkeva rautatievaunu, toisin sanoen siinä ei tarvita erillistä veturia koneiston ollessa sulautettu vaunuun.
Katsoa Sm2 ja Moottorivaunu
Paikallisjuna
Sm4-sarjan paikallisjuna Pasilan rautatieasemalla vuonna 2003. Paikallisjuna on henkilöliikenteen juna, joka palvelee paikallista julkista liikennettä pysähtyen tiheästi sijoitetuilla pysäkeillä, seisakkeilla ja asemilla.
Katsoa Sm2 ja Paikallisjuna
Rautatiekalusto
Sähkövetureita Turun päärautatieasemalla Rautatiekalustolla tarkoitetaan kaikkia vetureita, junanvaunuja ja muuta rautatiekiskoilla liikkuvaa kalustoa, ei kuitenkaan esimerkiksi resiinaa, raitiovaunua tai metrojunia.
Katsoa Sm2 ja Rautatiekalusto
Sarjatunnus
Dv12-veturin n:o 2750 kylkeen on maalattu sekä VR:n kalustosarjatunnus (Dv12) että standardin mukainen EVN-numero (92 10 2107 050-0). Kalustosarjatunnuksella tarkoitetaan veturille, vaunulle tai muulle rautatiekalustolle annettavaa tunnusta, joka erottaa eri kalustotyyppit ja niiden mallit toisistaan.
Katsoa Sm2 ja Sarjatunnus
Sähkömoottorijuna
Neljästä Sm2-yksiköstä koostuva sähkömoottorijuna Keravalla. New Generation Rollingstock -juna Queenslandin kaupunkiradalla, Australiassa. Deutsche Bahnin ICE 3 -sähkömoottorijuna, jonka huippunopeus on 320 km/h, Rheinland-Pfalzissa, Saksassa Sähkömoottorijuna (lyhenne Sm) on moottorijuna, joka koostuu vaunuista, joiden käyttövoimana on sähkö.
Katsoa Sm2 ja Sähkömoottorijuna
Sm
Sm tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Sm2 ja Sm
Sm1
Sähkömoottorijunayksikkö Sm1 on vanhinta VR:n paikallisjunakalustoa.
Katsoa Sm2 ja Sm1
Sm4
Sm4 on VR-Yhtymän käyttämä sähkökäyttöinen lähijuna.
Katsoa Sm2 ja Sm4
Sm5
Sm5:n ohjaamo vuonna 2012. Sm5 on Stadler Flirt -mallinen pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä operoitava matalalattiainen sähkömoottorijuna.
Katsoa Sm2 ja Sm5
Sm7
Sm7 on VR:n lähiliikennekäyttöön tilaama uusi sähkömoottorijuna.
Katsoa Sm2 ja Sm7
Sr1
Sr1 on Valtionrautateiden tilaaman, vuosina 1973–1996 valmistetun raskaan sähköveturisarjan sarjatunnus.
Katsoa Sm2 ja Sr1
Suomen Lähijunat
Suomen Lähijunat Oy on suomalainen rautatieyhtiö.
Katsoa Sm2 ja Suomen Lähijunat
Suomen rautatieliikenne
Suomen rautateistä. ''Vihreä'': matkustaja- ja tavaraliikennettä''Ruskea'': vain tavaraliikennettä ''Harmaa'': lakkautettu''Sininen'': Porvoon museorautatie. Rautatieliikenne Suomessa toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen runkokuljettajana.
Katsoa Sm2 ja Suomen rautatieliikenne
Suomi 2010-luvulla
Joulukuussa 2017 juhlittiin Suomen itsenäisyyden satavuotispäivää. Monet Helsingin rakennukset valaistiin sinisellä, kuten kuvassa oleva Finlandia-talo. Joulukuussa 2018 valmistunut Helsingin keskustakirjasto Oodi edustaa 2010-luvun huippumodernia puuarkkitehtuuria. Suomi oli 2010-luvulla jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan asukkaan yhteiskunta.
Katsoa Sm2 ja Suomi 2010-luvulla
Sv1
Sv1 oli kokeellinen suomalainen sähköveturi.
Katsoa Sm2 ja Sv1
Taajamajuna
Taajamajuna H445 Jyväskylästä Vaasaan Jyväskylän rautatieasemalla vuonna 2009. Taajamajuna on lyhyen matkan paikallisjunatyyppi, joka kulkee suurten asutuskeskusten välillä ja pysähtyy kaikilla tai lähes kaikilla niillä väliasemilla, jotka sijaitsevat enimmäkseen taajamissa.
Katsoa Sm2 ja Taajamajuna
Taajamajuna Suomessa
Dm12-kiskobusseja on käytetty taajamajunina vuodesta 2005. Taajamajuna H445 Jyväskylästä Vaasaan Jyväskylän rautatieasemalla vuonna 2009. Suomessa taajamajuna on VR:n käyttämä nimitys lyhyen matkan junatyypille, joka kulkee suurten asutuskeskusten välillä ja pysähtyy kaikilla tai lähes kaikilla niillä väliasemilla, jotka sijaitsevat enimmäkseen taajamissa.
Katsoa Sm2 ja Taajamajuna Suomessa
Turun seudun lähijunaliikenne
Turun seudun lähijunaliikenne on Turun seudulle suunnitteilla oleva paikallisjunajärjestelmä.
Katsoa Sm2 ja Turun seudun lähijunaliikenne
Valmet Lentokoneteollisuus
Valmet Lentokoneteollisuus oli Suomen valtion omistama sotilaslentokoneita valmistava ja huoltava osuus Valmetista vuodesta 1952 vuoteen 1996, minkä jälkeen toiminta on jatkunut Patria-konsernissa, etenkin Patria Aviation -yhtiössä.
Katsoa Sm2 ja Valmet Lentokoneteollisuus
Vantaankosken rata
Malminkartanon tunneliasema Sm2- ja Sm1-junayksiköistä koostuva M-juna saapumassa Vantaankosken asemalle. Vantaankosken rata on Huopalahden ja Vantaankosken välinen osuus Suomen rataverkosta.
Katsoa Sm2 ja Vantaankosken rata
VR-Yhtymä
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama logistiikkakonserni, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomen rautateillä ja maanteillä.
Katsoa Sm2 ja VR-Yhtymä
Tunnetaan myös nimellä Eioc, Saneerattu Sm2.