Viestintä

372 suhteet: Agát, Ahkebeaivi, Akka (jumala), Akkalansaame, Aktio (kielioppi), Aleksandr Barantsev, Alkuperäiskieli, Alma, Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, Anders Hellander, Anders Larsen, Anerca – elämän hengitys, Ann-Mari Andersen, Anni-Saara Paltto, Ante Aikio, Antti Andelin, Antti Väre, Arijoutsi (nimi), Arvid Genetz, Ŋ, Astevaihtelu, Auri Ahola, Autti, Ð, Č, Älvdalenin kunta, Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä, Boaššu, Davvi Girji, Doaivu, Eatnameamet – Hiljainen taistelumme, Einar Førde, Eliel Lagercrantz, Elimäki, Ellisif Wessel, Enontekiö, Enontekiön seurakunta, Erkki Itkonen, Esa Itkonen, Esa Rosvall, Esiopetus Suomessa, Espoo, Etäsukukieli, Etelä-Haaga, Eteläsaame, Euroopan unioni, Finnmarkin lääni, Forssan väestö, Frans Äimä, Fredrik Sundwall, ..., Giellagas-instituutti, Giellatekno, Gollegiella, Grammatica Lapponica, Hattu (tarke), Heidi Eriksen, Helsinki, Helvi Nuorgam-Poutasuo, Henrik Ganander, Hiidenhauta, Hildá Länsman, Historiallis-vertaileva kielitiede, Hiukkasaari, Holkeri (kala), Ies-Pieti, Ignác Halász, Ii, Ilmarinen, Inari, Inarinsaame, Inga Juuso, Irja Seurujärvi-Kari, ISO 8859-4, Iso-Syöte, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itäsaamelaiskielet, Ithkuil, Ivalo (nimi), Janne Saarikivi, Jaská, János Sajnovics, Jämsä, Jänkäjärvi, Jiehkkevárri, Joiku, Jonne Järvelä, Jouko, Jukkolahti, Jyväskylä, Kaavi, Kainuunsaame, Kajaani, Kajaanin historia, Kaksikko, Kalakeitto, Kalmarin unioni, Kantasaame, Karjalan kieli, Käsivarsi (Suomi), Kebnekaise, Kekri, Kelloselkä, Keminsaame, Kempele, Kielet Eurovision laulukilpailussa, Kielihistoria, Kieliopillinen luku, Kielipolitiikka, Kielisyrjintä, Kiestinki, Kiirunan kunta, Kiltinänsaame, Kirjallisuusvuosi 1825, Kirjoitusjärjestelmä, Knut Bergsland, Koitelinkoski, Koltansaame, Konnevesi (järvi), Konnivesi, Korpiklaani, Korpiselkä, Koulutus Suomessa, Kuolajärvi, Kuolajoki, Kuolajoki (Tenniöjoen sivujoki), Kuopio, Kustannus-Puntsi, Kuusamo, Kveenit, Lahti, Laila Stien, Lapin maakunta, Lapinnoita, Lappalaiset, Lappi, Lappi-kirjallisuuspalkinto, Lapponia (kirja), Latinalaiset aakkoset, Länsisaamelaiskielet, Lea-palkinto, Leif Rantala, Lemmenjoki, Levänluhdan muinaisjäännökset, Liakanjoki, Lievo, Linguasphere, Lisko (verkkosivusto), Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä, Luettelo kuolleista kielistä, Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä, Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä, Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista, Lukio Suomessa, Lumi, Luulaja, Luulajan hiippakunta, Luulajansaame, Lyckselen kunta, Lyydiläiset, Maa on niin kaunis, Maltan kieli, Manitbois, Margareta, Mariela Idivuoma, Marja-Liisa Olthuis, Martin Fogel, Martti Linkola, Matthias Alexander Castrén, Maximilian Hell, Márjá, Meänkieli, Merjan kieli, Merkistö, Mikkel, Mikko Korhonen, Moksi (Korpilahti), Mordvalaiset kielet, Morten Gamst Pedersen, Muinaiskarjalan kieli, Muotkatunturit, Myöhäiskantasuomi, Neittävä, Niillas Holmberg, Nils Erik Hansegård, Norja, Norja Eurovision laulukilpailussa, Norjan kansalaisuus, Norjan kielipolitiikka, Norjan kirjallisuus, Norjan kirkon virsikirja, Norjan kuningaskunta (1814), Norjan väestö, Nuorgam, Nuuksio, Olavi Korhonen, Olhavan tšuudit, Olof Bergqvist, Olof Rudbeck (nuorempi), Olof Rudbeck (vanhempi), Optatiivi, Oulu, Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta, Outi Pieski, Paavo Ravila, Paikannimitutkimus, Paimio, Pajakanta, Pakkanen, Paleoskandinaavinen kieli, Palsasuo, Pekka Lukkari, Pekka Sammallahti, Per Fjellström, Petra Magga-Vars, Piitimensaame, Pirkanmaan maakunta, Pohjanmaan historiallinen maakunta, Pohjoissaame, Poikkiviiva, Porsanki, Positiivinen syrjintä, Pudas, Puolanka, Puolikielisyys, Puoskari, Raamatunkäännökset, Raija Bartens, Rakas äitini, Rauni Äärelä-Vihriälä, Rauni Magga Lukkari, Rød Ungdom, Reetta Toivanen, Retrofleksinen D, Revda, Risten, Rogier Blokland, Ronja, Rovaniemi, Ruija, Ruotsi, Ruotsin historia, Ruotsin kielipolitiikka, Ruotsin suurvalta-aika, Ruotsin väestö, Ruotsit, Saamelainen korkeakoulu, Saamelainen kulttuuri, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiset, Saamelaiskulttuurin ensyklopedia, Saamelaisten historia, Saamen kielilautakunta, Saamenmaa, Samefolket, Samojedikielet, Samuli Aikio, Sarajas, Sataprosenttinen, Sauna, Sámi soga lávlla, Seminarium lapponicum, Siilijärvi, Siilinjärvi, Siirtolaisuus Suomeen, Skierri – vaivaiskoivujen maa, Somero, Soppero (kirjasarja), Sorselen kunta, Stina Stoor, Substraatti (kielitiede), Sukukansojen ystävät, Suma (järjestö), Sunná, Suolusmäki, Suomalais-permiläinen sanasto, Suomalais-saamelainen sanasto, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalais-ugrilaiset kansat – mitä, missä, milloin, miksi, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaisten alkuperä, Suomen esihistoria, Suomen karjalankieliset, Suomen kielen hallintoalue, Suomen kielen lainasanat, Suomen kielen sanasto, Suomen kielet, Suomen kieli, Suomen kielipolitiikka, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen kirjallisuus, Suomen murrekirja, Suomen murteet, Suomen perustuslaki (kirja), Suomen Pipliaseura, Suomen Punaisen Ristin piirit, Suomen saamelaisnuoret, Suomen väestö, Suomi, Suomi 1960-luvulla, Suomi toisena ja vieraana kielenä, Suomi-nimen alkuperä, Sveriges Radio P2, SVT2, Synkretismi (kielitiede), T. I. Itkonen, Taarapita, Tampere, Tanska-Norja, Tarke, Tatu ja Patu, Terho Itkonen, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, Tierbmesvarri, Tola, Tontereenmäki, Treema, Tromssan ja Finnmarkin lääni, Trond Trosterud, Tryggve Sköld, Tua, Tundra, Tuntureilta ja metsistä, Tunturin testamentti, Turjansaame, Turku, Tuutarin mäet, Uhanalainen kieli, Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa, Ulla Pirttijärvi, Unna (nimi), Unna Junná, Unni, Uotsola, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, Ursula Länsman, Utsjoen saamelaislukio, Uudenmaan maakunta, Uumajansaame, Vaara, Valon airut, Vantaa, Varhaiskantasuomi, Varhaiskasvatus Suomessa, Vaski, Velaarinen nasaali, Verbiabessiivi, Verbigenetiivi, Vidjajevo, Vieljärvi, Vilddas, Virtavesi, Volgalaiset kielet, Vuoka, Vuolijoki, Vuolle (hydrologia), Vuoreija, Yhdistys (Suomi), Yhteispohjoismainen kirjastoauto, Yläköngäs, Yle Ođđasat, Yle Sámi Radio, Yle Sápmi, Yleisradio, Ylioppilaskoe, Ynglinga-suku, 10 kirjettä tulevaisuuteen, 1821. Laajenna indeksi (322 lisää) » « Kutistua indeksi

Agát

Agát on naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Agát · Katso lisää »

Ahkebeaivi

Ahkebeaivi on saamenkielinen miehen etunimi, joka on peräisin esikristilliseltä ajalta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ahkebeaivi · Katso lisää »

Akka (jumala)

Akka-nimitystä on toisinaan käytetty Ukko ylijumalan naisesta, ja hänet on joskus tulkittu hedelmällisyyden jumalattareksi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Akka (jumala) · Katso lisää »

Akkalansaame

Akkalansaame on kuollut uralilainen kieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Akkalansaame · Katso lisää »

Aktio (kielioppi)

Aktio on saamelaiskielissä esiintyvä verbimuoto, joka ilmaisee perusmerkityksessään teonnimeä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Aktio (kielioppi) · Katso lisää »

Aleksandr Barantsev

Aleksandr Pavlovitš Barantsev (20. huhtikuuta 1931 Prääsän piirin Pyhäjärven kyläneuvoston Peldoisen kylä – 14. heinäkuuta 2012) oli karjalainen lyydiläismurteiden tutkija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Aleksandr Barantsev · Katso lisää »

Alkuperäiskieli

Alkuperäiskieli tai alkuperäiskansakieli on jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhuma kieli, joka toimii tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Alkuperäiskieli · Katso lisää »

Alma

Alma on naisen nimi, myös Suomessa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Alma · Katso lisää »

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja

Vaaleanvihreällä valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet peruskirjan; Tummanvihreällä — valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimusta; Harmaalla — valtiot, jotka eivät kuulu Euroopan neuvostoon Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, myös Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on hyväksytty Strasbourgissa 5 marraskuuta 1992.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja · Katso lisää »

Anders Hellander

Anders Hellander (8. joulukuuta 1718, Tornio – 29. toukokuuta 1757, Utsjoki) oli Utsjoen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Anders Hellander · Katso lisää »

Anders Larsen

Anders Larsen (1870 Seglvik – 10. joulukuuta 1949 Sørvikmark) oli saamenkielinen opettaja, toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Anders Larsen · Katso lisää »

Anerca – elämän hengitys

Anerca – elämän hengitys on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut suomalainen dokumenttielokuva, jonka ovat ohjanneet Johannes Lehmuskallio ja Markku Lehmuskallio.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Anerca – elämän hengitys · Katso lisää »

Ann-Mari Andersen

Ann-Mari Andersen (s. 1969) on saamelainen laulaja Norjan Koutokeinosta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ann-Mari Andersen · Katso lisää »

Anni-Saara Paltto

Anni-Saara Paltto on suomensaamelainen Yleisradion saamenkielisen toimituksen Yle Sápmin toimittaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Anni-Saara Paltto · Katso lisää »

Ante Aikio

Ante Aikio, pohjoissaameksi Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (s. 1977) on suomensaamelainen kielitieteilijä, joka vuodesta 2015 alkaen toimii saamen kielen professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa Norjassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ante Aikio · Katso lisää »

Antti Andelin

Paltaniemen kuvakirkon alueella. Antti (Anders) Andelin (23. marraskuuta tai 25. marraskuuta 1809 Vanaja — 2. tammikuuta 1882 Paltamo) oli suomalainen rovasti ja kielitieteilijä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Antti Andelin · Katso lisää »

Antti Väre

Antti Väre (s. 18. heinäkuuta 1990 Viitattu 25.12.2013 Tampere) on suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Antti Väre · Katso lisää »

Arijoutsi (nimi)

Arijoutsi on suomalainen, yleensä miehen, etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Arijoutsi (nimi) · Katso lisää »

Arvid Genetz

”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Arvid Genetz · Katso lisää »

Ŋ

Ŋ (ŋ) on kirjain, jolla merkitään velaarista nasaalia eli niin sanottua äng-äännettä saamelaiskielissä sekä kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa eli IPA:ssa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ŋ · Katso lisää »

Astevaihtelu

Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Astevaihtelu · Katso lisää »

Auri Ahola

Auri Ahola (s. 1984 Helsingin Kaupunginorkesteri. Viitattu 28.2.2021 Rovaniemi) on suomalainen balettitanssija Yle, uutiset 28.2.2021.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Auri Ahola · Katso lisää »

Autti

Auttijoki virtaa kanjonissaan Autti on kylä Rovaniemellä Lapin maakunnassa, noin 70 kilometriä itään Rovaniemen keskustasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Autti · Katso lisää »

Ð

__notoc__ Ð (ð) eli eth on kirjain, joka kuuluu islannin ja fäärin kielten aakkosiin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ð · Katso lisää »

Č

Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Č · Katso lisää »

Älvdalenin kunta

Älvdalenin kunta (älvdalskaksi Övdaln) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Älvdalenin kunta · Katso lisää »

Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä

Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on suo Savukoskella Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä · Katso lisää »

Boaššu

Boaššu on saamelaisessa perinteessä tarkoittanut kodan kultillista takaovea ja sen ja tulisijan välistä aluetta, joka on ollut pyhä ja sallittu vain miehille.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Boaššu · Katso lisää »

Davvi Girji

Davvi Girji on saamelainen Norjassa sijaitseva kirjankustantamo ja multimediayhtiö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Davvi Girji · Katso lisää »

Doaivu

Doaivu ja Doaivvot ovat miehen etunimiä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Doaivu · Katso lisää »

Eatnameamet – Hiljainen taistelumme

Eatnameamet – Hiljainen taistelumme on Suvi Westin ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2021.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Eatnameamet – Hiljainen taistelumme · Katso lisää »

Einar Førde

Einar Førde (20. tammikuuta 1943 Høyanger – 26. syyskuuta 2004 Oslo) oli norjalainen työväenpuolueen poliitikko.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Einar Førde · Katso lisää »

Eliel Lagercrantz

”Lagercrantzin kaappi” Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksessa. Eliel Lagercrantz (26. joulukuuta 1894 Muolaa – 11. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen saamen kieltä tutkinut kielitieteilijä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Eliel Lagercrantz · Katso lisää »

Elimäki

Elimäki (aik. myös Elimä) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaaksossa ja on nykyisin osa Kouvolaa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Elimäki · Katso lisää »

Ellisif Wessel

Ellisif Rannveig Wessel (o.s. Müller, 14. heinäkuuta 1866 Gausdal – 28. marraskuuta 1949 Kirkkoniemi) oli norjalainen ammattiyhdistysvaikuttaja, toimittaja ja valokuvaaja, joka oli yksi Finnmarkin työväenliikkeen pioneereista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ellisif Wessel · Katso lisää »

Enontekiö

Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Enontekiö · Katso lisää »

Enontekiön seurakunta

Enontekiön seurakunta on Enontekiön kunnassa Suomen Lapissa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Enontekiön seurakunta · Katso lisää »

Erkki Itkonen

Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Erkki Itkonen · Katso lisää »

Esa Itkonen

Esa Matti Itkonen (s. 3. tammikuuta 1944) on Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori emeritus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Esa Itkonen · Katso lisää »

Esa Rosvall

Esa ”Nätsi” Rosvall Woodoo-yhtyeen rumpalina Ruisrockissa 1971. Esa ”Nätsi” Rosvall (s. 11. maaliskuuta 1945 Rauma) on suomalainen jazzrumpali ja sirkustaiteilija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Esa Rosvall · Katso lisää »

Esiopetus Suomessa

Esiopetuksen piha-aluetta päiväkoti Sympaatissa Tuusulassa vuonna 2013. Esiopetus on maksutonta opetusta, jota annetaan tavallisimmin lukuvuoden ajan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna eli sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Esiopetus Suomessa · Katso lisää »

Espoo

Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Espoo · Katso lisää »

Etäsukukieli

Suomen kielen ja muiden itämerensuomalaisten kielten näkökulmasta etäsukukielet tarkoittavat kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä, jotka eivät ole itämerensuomalaisia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Etäsukukieli · Katso lisää »

Etelä-Haaga

Etelä-Haaga on Helsingin 29. kaupunginosaan eli Haagaan kuuluva osa-alue Länsi-Helsingissä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Etelä-Haaga · Katso lisää »

Eteläsaame

Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Eteläsaame · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Finnmarkin lääni

Finnmarkin lääni (kveeniksi Finmarkun fylkki) on Norjan lääni maan koillisosassa Pohjois-Norjan alueella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Finnmarkin lääni · Katso lisää »

Forssan väestö

Loimijokea Forssan keskustassa. Forssan väestö pysyi suurin piirtein samana vuonna 1923 tapahtuneesta kauppalan perustamisesta aina vuoteen 1945.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Forssan väestö · Katso lisää »

Frans Äimä

Frans Gustaf Äimä (vuoteen 1897 Emeléus; 27. elokuuta 1875 Kalajoki – 14. toukokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen foneetikko ja kielentutkija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Frans Äimä · Katso lisää »

Fredrik Sundwall

Fredrik Wilhelm Sundwall (1. joulukuuta 1843 Helsinki – 7. huhtikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen opettaja, seminaarin johtaja ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Fredrik Sundwall · Katso lisää »

Giellagas-instituutti

Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö, joka on erikoistunut saamelaiskielten ja saamelaisen kulttuurin tutkimukseen ja opetukseen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Giellagas-instituutti · Katso lisää »

Giellatekno

Giellatekno on elokuussa 2001 käynnistetty saamen kieliteknologian tutkimusryhmä ja -keskus Tromssan yliopistossa Norjan Tromssassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Giellatekno · Katso lisää »

Gollegiella

Gollegiella on saamelainen kielipalkinto, jota on jaettu joka toinen vuosi vuodesta 2004 lähtien.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Gollegiella · Katso lisää »

Grammatica Lapponica

Grammatica Lapponica on Henrik Gananderin laatima ja vuonna 1743 julkaisema saamen kielen kielioppi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Grammatica Lapponica · Katso lisää »

Hattu (tarke)

Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Hattu (tarke) · Katso lisää »

Heidi Eriksen

Heidi Anita Eriksen (s. 13. lokakuuta 1972 Utsjoki) on Utsjoen kunnanlääkäri.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Heidi Eriksen · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Helsinki · Katso lisää »

Helvi Nuorgam-Poutasuo

Helvi Nuorgam-Poutasuo, o.s. Nuorgam (15. lokakuuta 1943 Utsjoki – 16. heinäkuuta 2017 Utsjoki) oli saamen kielen opettaja, kielenkääntäjä ja luottamushenkilö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Helvi Nuorgam-Poutasuo · Katso lisää »

Henrik Ganander

Henrik (Henricus) Ganander (noin 1700 – 1752 Siuntio) oli suomalainen kirkkoherra ja saamen kielen tutkija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Henrik Ganander · Katso lisää »

Hiidenhauta

Hiidenhauta on vuonna 2012 perustettu, melodista black metalia soittava, satakuntalainen yhtye.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Hiidenhauta · Katso lisää »

Hildá Länsman

Hildá Länsman vuonna 2019. Hildá Länsman (s. 1993) on Utsjoelta lähtöisin oleva saamelainen muusikko ja joikaaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Hildá Länsman · Katso lisää »

Historiallis-vertaileva kielitiede

Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »

Hiukkasaari

Hiukkasaari on Pirkanmaalla Sastamalan Tyrväällä Kokemäenjoen luusuassa sijaitseva Liekoveden saari, jossa on asuttu kivikaudella, on sijainnut rautakauden kalmisto ja on mahdollisesti myös muinaislinnan jäänteitä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Hiukkasaari · Katso lisää »

Holkeri (kala)

Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Holkeri (kala) · Katso lisää »

Ies-Pieti

Per Andersinpoika Vasara (1815–1896) oli Karesuandossa syntynyt saamelainen lestadiolaissaarnaaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ies-Pieti · Katso lisää »

Ignác Halász

Ignác Halász (26. toukokuuta 1855 Tés – 9. huhtikuuta 1901 Budapest) oli unkarilainen kielentutkija, kirjallisuuden historian tutkija, opettaja ja Unkarin tiedeakatemian jäsen (1888).

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ignác Halász · Katso lisää »

Ii

Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ii · Katso lisää »

Ilmarinen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ilmarinen · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Inari · Katso lisää »

Inarinsaame

Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Inarinsaame · Katso lisää »

Inga Juuso

Inga Juuso (5. lokakuuta 1945 Jokimukka, Ruotsi – 23. elokuuta 2014) oli norjansaamelainen joikutaiteilija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Inga Juuso · Katso lisää »

Irja Seurujärvi-Kari

Irja Anneli Seurujärvi-Kari (s. 21. marraskuuta 1947 Utsjoki) on entinen Helsingin yliopiston saamentutkimuksen lehtori, tutkija, luottamushenkilö ja järjestöaktivisti.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Irja Seurujärvi-Kari · Katso lisää »

ISO 8859-4

ISO 8859-4 on ISO 8859 -standardiin kuuluva kahdeksanbittinen merkistö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja ISO 8859-4 · Katso lisää »

Iso-Syöte

Talvinen näkymä huipulta pohjoiskoilliseenKesäinen näkymä huipulta itään Iso-Syöte on Suomen eteläisin tunturi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Iso-Syöte · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Itäsaamelaiskielet

Itäsaamelaiskielet eli itäsaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Itäsaamelaiskielet · Katso lisää »

Ithkuil

Ithkuil (IPA-merkintänä) on keinokieli, joka tunnetaan merkittävästä kieliopillisesta monimutkaisuudestaan, lukuisista foneemeistaan ja ainutlaatuisesta kirjoitusjärjestelmästään.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ithkuil · Katso lisää »

Ivalo (nimi)

Ivalo tai Ivalu on grönlantilainen ja tanskalainen naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ivalo (nimi) · Katso lisää »

Janne Saarikivi

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Janne Saarikivi · Katso lisää »

Jaská

Jaská on saamelainen naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jaská · Katso lisää »

János Sajnovics

János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja János Sajnovics · Katso lisää »

Jämsä

Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen länsirannalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jämsä · Katso lisää »

Jänkäjärvi

Jänkäjärvi eli Jänkijärvi (kar. Jängärvi, Dängärvi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jänkäjärvi · Katso lisää »

Jiehkkevárri

Jiehkkevárri (myös Jiekkevarri tai Jiekkevarre) on Norjassa sijaitseva Skandien vuoriston Lyngsalpenen osan ja Tromssan läänin korkein vuorenhuippu.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jiehkkevárri · Katso lisää »

Joiku

Saamelaisia noin vuonna 1900. Joiku on saamelaisten ja Vienan karjalaisten proosalaulua.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Joiku · Katso lisää »

Jonne Järvelä

Jonne Järvelä (s. 3. kesäkuuta 1974) on suomalaisen folk metal -yhtye Korpiklaanin laulaja-kitaristi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jonne Järvelä · Katso lisää »

Jouko

Jouko on suomalainen miehen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jouko · Katso lisää »

Jukkolahti

Jukkolahti on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jukkolahti · Katso lisää »

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jyväskylä · Katso lisää »

Kaavi

Kaavi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kaavi · Katso lisää »

Kainuunsaame

Kainuunsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kainuussa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kainuunsaame · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kajaani · Katso lisää »

Kajaanin historia

Tämä artikkeli käsittelee suomalaisen kaupungin, Kajaanin, historiaa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kajaanin historia · Katso lisää »

Kaksikko

Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kaksikko · Katso lisää »

Kalakeitto

Annos lohikeittoa. Lautasellinen bouillabaissea brasilialaisessa ravintolassa. Kalakeitto on keitto, joka on valmistettu kalasta ja muista aineksista, kuten perunasta ja kasviksista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kalakeitto · Katso lisää »

Kalmarin unioni

Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kalmarin unioni · Katso lisää »

Kantasaame

Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kantasaame · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Käsivarsi (Suomi)

Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »

Kebnekaise

Kebnekaise (saam. Giebmegáisi tai Giebnegáisi) on Kiirunan kunnassa sijaitseva Ruotsin korkein vuori tai tunturi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kebnekaise · Katso lisää »

Kekri

Kekri, myös keyri tai köyri, köyry, kööri on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kekri · Katso lisää »

Kelloselkä

Kelloselän koulu kesäkuussa 2015 Kelloselkä on kylä Sallan kunnassa noin 16 kilometrin päässä koilliseen Sallan keskustasta kantatie 82:n varrella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kelloselkä · Katso lisää »

Keminsaame

Keminsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kemin Lapissa, nykyisen Suomen Lapin keski- ja eteläosissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Keminsaame · Katso lisää »

Kempele

Kempele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kempele · Katso lisää »

Kielet Eurovision laulukilpailussa

Tämä artikkeli käsittelee Eurovision laulukilpailussa käytettyjä kieliä ja niihin liittyviä käytäntöjä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kielet Eurovision laulukilpailussa · Katso lisää »

Kielihistoria

Kielihistoria (myös historiallinen kielitiede, diakroninen kielitiede) on kielitieteen osa-alue, joka tutkii muun muassa äänne- ja muoto-opin, sanaston, sanojen etymologian ja sananmuodostuksen kautta sitä, miten kielet muuttuvat ajan kuluessa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kielihistoria · Katso lisää »

Kieliopillinen luku

Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »

Kielipolitiikka

Kielipolitiikka on kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kielipolitiikka · Katso lisää »

Kielisyrjintä

Amerikkalaista nationalistista propagandaa vuonna 1918: "Me olemme amerikkalaisia. Puhu amerikan kieltä täällä" Kielisyrjintä, myös lingvisismi, on kielen tai sen variantin perusteella tapahtuvaa syrjintää.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kielisyrjintä · Katso lisää »

Kiestinki

Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kiestinki · Katso lisää »

Kiirunan kunta

Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kiirunan kunta · Katso lisää »

Kiltinänsaame

Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kiltinänsaame · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1825

Kirjallisuusvuosi 1825 käsittelee vuoden 1825 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kirjallisuusvuosi 1825 · Katso lisää »

Kirjoitusjärjestelmä

Kirjoitusjärjestelmä on symboleista koostuva merkkijärjestelmä, jossa kieltä tallennetaan näkyvin tai kosketeltavin merkein kirjoitukseksi siten, että merkeillä säilyy jokin järjestelmällinen suhde puhutun tai viitotun kielen yksiköihin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kirjoitusjärjestelmä · Katso lisää »

Knut Bergsland

Knut Bergsland (7. maaliskuuta 1914–9. heinäkuuta 1998) oli norjalainen kielitieteilijä, joka toimi fennougristiikan professorina Oslon yliopistossa 1947–1981.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Knut Bergsland · Katso lisää »

Koitelinkoski

Koitelinkoski eli Koiteli on Kiiminkijoessa Kiimingin kirkonkylän eteläpuolella seututien 848 varrella Ylikylän ja Huttukylän välillä sijaitseva noin kahden kilometrin pituinen, lähes luonnontilainen koskialue.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Koitelinkoski · Katso lisää »

Koltansaame

Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Koltansaame · Katso lisää »

Konnevesi (järvi)

Konnevesi on Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa Rautalammilla, Konnevedellä ja Vesannolla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Konnevesi (järvi) · Katso lisää »

Konnivesi

Konnivesi on Päijät-Hämeen Iitissä ja Heinolassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Konnivesi · Katso lisää »

Korpiklaani

Korpiklaani on suomalainen Lahdesta kotoisin oleva, sekä suomeksi että englanniksi laulava folk metal -yhtye, jonka perusti Jonne Järvelä vuonna 2003.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Korpiklaani · Katso lisää »

Korpiselkä

Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Korpiselkä · Katso lisää »

Koulutus Suomessa

Koulutus Suomessa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Koulutus Suomessa · Katso lisää »

Kuolajärvi

Kuolajärvi on suomenkielinen paikannimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kuolajärvi · Katso lisää »

Kuolajoki

Kuolajoki on suomenkielinen paikannimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kuolajoki · Katso lisää »

Kuolajoki (Tenniöjoen sivujoki)

Kuolajoki on joki Kemijoen vesistössä Suomen ja Venäjän alueilla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kuolajoki (Tenniöjoen sivujoki) · Katso lisää »

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kuopio · Katso lisää »

Kustannus-Puntsi

Kustannus-Puntsi on vuonna 1996 perustettu inarilainen pienkustantamo, joka on julkaissut Lappiin, saamelaisiin ja pohjoisiin kysymyksiin liittyvää kirjallisuutta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kustannus-Puntsi · Katso lisää »

Kuusamo

Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kuusamo · Katso lisää »

Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kveenit · Katso lisää »

Lahti

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lahti · Katso lisää »

Laila Stien

Laila Stien (s. 16. toukokuuta 1946) on norjalainen kirjailija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Laila Stien · Katso lisää »

Lapin maakunta

Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lapin maakunta · Katso lisää »

Lapinnoita

Lapinnoita, saameksi noaidi, oli saamelaisyhteisön hengellinen tietäjä ja šamaani.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lapinnoita · Katso lisää »

Lappalaiset

pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle. Lappalaiset-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lappalaiset · Katso lisää »

Lappi

Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lappi · Katso lisää »

Lappi-kirjallisuuspalkinto

Lappi-kirjallisuuspalkinto on Lapin kirjastojen vuonna 2016 perustama kirjallisuuspalkinto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lappi-kirjallisuuspalkinto · Katso lisää »

Lapponia (kirja)

Lapponia on Tuomo Itkosen suomennos latinaksi vuonna 1674 julkaistusta Johannes Schefferuksen teoksesta, jonka alkuperäinen nimi oli Lapponia: id est, regionis Lapponum et gentis nova et verissima descriptio ja jonka täydellinen suomennettu nimi on Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja -menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän maassaan, huolellisesti kuvitettuna valaisevilla piirroksilla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lapponia (kirja) · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Länsisaamelaiskielet

Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Länsisaamelaiskielet · Katso lisää »

Lea-palkinto

Lea-palkinto on Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n vuodesta 1985 jakama palkinto, joka myönnetään vuosittain parhaalle näytelmätekstille.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lea-palkinto · Katso lisää »

Leif Rantala

Leif Rantala (26. joulukuuta 1947 Liljendal – 8. tammikuuta 2015 Rovaniemi) oli suomenruotsalainen kielitieteilijä, saamen kielen spesialisti ja Kuolan niemimaan saamelaiskielten, -kulttuurin ja historian asiantuntija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Leif Rantala · Katso lisää »

Lemmenjoki

Lemmenjoki (saam. Leammijohka, Leammijokka) on joki Ylä-Lapissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lemmenjoki · Katso lisää »

Levänluhdan muinaisjäännökset

Leväluhdan lähde 2013. LevänluhtaMaanmittauslaitos, 2013 tai LeväluhtaMuinaisjäännösrekisteri, 2018 on lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Levänluhdan muinaisjäännökset · Katso lisää »

Liakanjoki

Joki seututie 921:n kohdalla. Liakanjoki on Tornionjoesta Tornion kaupunkiin kuuluvan Karungin Kukkolan kylän pohjoispuolelta Tornionjoen levikkeestä Karunginjärvestä erkaneva noin 20 kilometriä pitkä suistohaara.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Liakanjoki · Katso lisää »

Lievo

Lievo, vaakalintu, lieve eli lapalievo on suomalainen taruolento, joka yleensä toimii noidan tai tietäjän apurina.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lievo · Katso lisää »

Linguasphere

Linguasphere on kielten luokittelujärjestelmä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Linguasphere · Katso lisää »

Lisko (verkkosivusto)

Lisko (LIsta Suomalaisista KOtisivuista) oli vuosina 1994–2004 toiminut suomalaisten Internet-sivujen hakemisto, ja Liskoa voidaankin pitää vanhimpana ja vuosien 1994-1997 välillä suurimpana sellaisena.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lisko (verkkosivusto) · Katso lisää »

Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä

Tämä on luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä · Katso lisää »

Luettelo kuolleista kielistä

Tämä on luettelo kuolleista kielistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luettelo kuolleista kielistä · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä

meänkielellä ''Vaskivuori'' ja saameksi ''Veaikevárri''. Tämä artikkeli on luettelo suomenkielisistä paikannimistä Ruotsissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä · Katso lisää »

Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä

Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä sisältää suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ainejärjestöjen ja kiltojen opiskelijahaalareiden värit.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä · Katso lisää »

Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista · Katso lisää »

Lukio Suomessa

Lappajärven lukio. Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Lukio on Suomessa yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suorittamaan oppivelvollisuutta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lukio Suomessa · Katso lisää »

Lumi

Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lumi · Katso lisää »

Luulaja

Civitas Nova Luhlae) 1600–1700-lukujen vaihteessa. Kuva: Eric Dahlberg: Suecia antiqua et hodierna. Näkymä kaupungintalolta. Kuvassa vasemmalla Luulajan tuomiokirkko. Luulajan keskustaa eteläsataman suunnalta Storgatan Hertsönin kerrostaloja Luulajan rautatieasema Luulaja on Ruotsin kaupunki ja Luulajan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luulaja · Katso lisää »

Luulajan hiippakunta

Luulajan hiippakunta on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luulajan hiippakunta · Katso lisää »

Luulajansaame

Luulajansaame on uralilainen kieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luulajansaame · Katso lisää »

Lyckselen kunta

Betselen pato ja voimala. Tuggenselen aarniometsää. Örträskin kylä samannimisen järven rannalla. Vindelinjoen Storforsen. Lyckselen kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lyckselen kunta · Katso lisää »

Lyydiläiset

Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lyydiläiset · Katso lisää »

Maa on niin kaunis

Maa on niin kaunis on hengellinen laulu.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Maa on niin kaunis · Katso lisää »

Maltan kieli

Maltan kieli (omakielinen nimitys il-malti tai lingwa maltija) kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläiseen haaraan.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Maltan kieli · Katso lisää »

Manitbois

Aaken ja Pirkka-Pekan ''Hynttyyt yhteen'' -parodia ''Vehkeet levällään''. Omituinen höpöttäjä (Pirkka-Pekka Petelius). Radiotoimittajat Ben Hur ja Doctor Zivago hokevat: "Upeeta, mahtavaa". Manitbois on Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan tähdittämä 17-osainen sketsisarja, joka tehtiin jatkosarjaksi Pirkka-Pekan ja Aaken aikaisemmin tähdittämälle Pulttiboisille.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Manitbois · Katso lisää »

Margareta

Margareta on kansainvälinen naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Margareta · Katso lisää »

Mariela Idivuoma

Mariela Idivuoma (s. 12. helmikuuta 1976) on ruotsalais-saamelainen freelance-toimittaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Mariela Idivuoma · Katso lisää »

Marja-Liisa Olthuis

Marja-Liisa Olthuis Marja-Liisa Olthuis (9. elokuuta 1967 Partakko, Inari) on suomensaamelainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Marja-Liisa Olthuis · Katso lisää »

Martin Fogel

Martin Fogel, taiteilija Christian Fritzsch Martin Fogel (1635–1675) oli saksalainen historioitsija ja polyglotti, jota voidaan jälkikäteisesti pitää fennougristiikan isänä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Martin Fogel · Katso lisää »

Martti Linkola

Martti Linkola (17. elokuuta 1936 Helsinki – 21. helmikuuta 2011 Helsinki) oli Museoviraston intendentti ja kunniatohtori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Martti Linkola · Katso lisää »

Matthias Alexander Castrén

Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »

Maximilian Hell

Vuoreijan vierailulla havaitsemaan Venuksen ylikulkua. Maximilian Hell (Unkari: Hell Miksa) (15. toukokuuta 1720 – 14. huhtikuuta 1792) oli unkarilainen tähtitieteilijä ja vihitty jesuiittapappi Unkarin kuningaskunnasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Maximilian Hell · Katso lisää »

Márjá

Márjá on saamelainen naisen etunimi, josta tunnetaan myös rinnakkaismuoto Márjjá.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Márjá · Katso lisää »

Meänkieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Meänkieli · Katso lisää »

Merjan kieli

Merjan kieli oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Merjan kieli · Katso lisää »

Merkistö

Merkistö tai koodisivu on tietotekniikassa ja tietoliikenteessä sopimus, joka määrittelee, miten bittiyhdistelminä esiintyvät binääriluvut tulee tulkita johonkin kirjoitusjärjestelmään kuuluviksi merkeiksi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Merkistö · Katso lisää »

Mikkel

Mikkel on miehen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Mikkel · Katso lisää »

Mikko Korhonen

Veli-Mikko Korhonen (14. lokakuuta 1936 – 19. elokuuta 1991) toimi urallaan mm.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Mikko Korhonen · Katso lisää »

Moksi (Korpilahti)

Moksi (rekisterikylän nimenä myös Riihijärvi) on yksi Korpilahden pohjoisista kylistä Jyväskylässä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Moksi (Korpilahti) · Katso lisää »

Mordvalaiset kielet

Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »

Morten Gamst Pedersen

Morten Gamst Pedersen (s. 8. syyskuuta 1981 Vesisaari) on saamelaistaustainen norjalainen jalkapalloilija, joka on kotimaansa seurojen lisäksi edustanut englantilaisseura Blackburn Roversia ja Turkin Superliigan Karabüksporia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Morten Gamst Pedersen · Katso lisää »

Muinaiskarjalan kieli

Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »

Muotkatunturit

Muotkatunturit (saam. Myedhituoddarat) on tunturiryhmä Utsjoella ja Inarissa, Inarin kirkonkylän ja Inarinjoen välissä, Vaskojoen pohjoispuolella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Muotkatunturit · Katso lisää »

Myöhäiskantasuomi

Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Neittävä

Neittävä on 200 asukkaan kylä Vaalan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Neittävä · Katso lisää »

Niillas Holmberg

Niillas Holmberg (s. 2. heinäkuuta 1990 Utsjoki) on saamelainen muusikko, runoilija, kirjailija, näyttelijä ja televisiojuontaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Niillas Holmberg · Katso lisää »

Nils Erik Hansegård

Nils Erik Hansegård (myös muodossa Nils-Erik Hansegård, 24. kesäkuuta 1918 Tukholma – 4. helmikuuta 2002) oli ruotsalainen opettaja, saamen kielen tutkija ja Uumajan yliopiston ensimmäinen saamen professori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Nils Erik Hansegård · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norja · Katso lisää »

Norja Eurovision laulukilpailussa

Norja osallistui Eurovision laulukilpailuun ensi kertaa vuonna 1960.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norja Eurovision laulukilpailussa · Katso lisää »

Norjan kansalaisuus

Norjan passi, jota maan kansalaiset voivat hakea Norjan kansalaisuus on laillinen suhde Norjan kuningaskunnan ja yksittäisen henkilön välillä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan kansalaisuus · Katso lisää »

Norjan kielipolitiikka

Norjan kielipolitiikka tarkoittaa Norjan valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan kielipolitiikka · Katso lisää »

Norjan kirjallisuus

Norjan kirjallisuudella tarkoitetaan Norjassa kirjoitettuja kirjoja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan kirjallisuus · Katso lisää »

Norjan kirkon virsikirja

Norjan kirkon virsikirjoja Norjan kirkon virsikirja (Norsk salmebok 2013 For kirje og hjem For kyrkje og heim) on Norjan kirkon virallinen virsikirja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan kirkon virsikirja · Katso lisää »

Norjan kuningaskunta (1814)

Norjan perustuslakia säätävän kokouksen istunto Eidsvollissa huhtikuussa vuonna 1814. Vuosi 1814 oli käänteentekevä Norjan kuningaskunnan historiassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan kuningaskunta (1814) · Katso lisää »

Norjan väestö

Norjan kunnissa. Osa kunnista on kielimuodoltaan neutraaleja (keltaisella). Norjan väestö tarkoittaa Norjan alueella asuvia Ihmisiä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan väestö · Katso lisää »

Nuorgam

Nuorgam marraskuussa 2012 Nuorgam on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kylä (70° 5′ pohjoista leveyttä).

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Nuorgam · Katso lisää »

Nuuksio

Nuuksio on Espoon kaupunginosa ja järviylänkö Uudellamaalla, jonka länsiosassa sijaitsee Nuuksion kansallispuisto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Nuuksio · Katso lisää »

Olavi Korhonen

Olavi Korhonen (s. 8. toukokuuta 1938) on ruotsalainen pappi, saamen kielen tutkija ja Uumajan yliopiston emeritusprofessori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Olavi Korhonen · Katso lisää »

Olhavan tšuudit

Olhavan tšuudit olivat Olhavanjoen seudulla elänyt suomalais-ugrilainen kansa tai ryhmä, jota vanhastaan on pidetty kieleltään itämerensuomalaisina.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Olhavan tšuudit · Katso lisää »

Olof Bergqvist

Olof Bergqvist Olof Bergqvist (24. syyskuuta 1862 Brunskog, Värmlanti, Ruotsi – 20. lokakuuta 1940 Luulaja) oli ruotsalainen luterilainen piispa ja valtiopäiväedustaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Olof Bergqvist · Katso lisää »

Olof Rudbeck (nuorempi)

Olof Rudbeck nuorempi (1660–1740). Muotokuva Uppsalan yliopiston päärakennuksessa Olaus Rudbeck nuorempi (15. maaliskuuta 1660 – 23. maaliskuuta 1740) oli ruotsalainen lääkäri, kasvi-, lintu- ja kielitieteilijä, Olof Rudbeck vanhemman poika, joka seurasi isäänsä Uppsalan yliopiston lääke­tieteen professorina.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Olof Rudbeck (nuorempi) · Katso lisää »

Olof Rudbeck (vanhempi)

Olof Rudbeck vanhempi Olof Rudbeck vanhempi, myös Olaus Rudbeckius oli ruotsalainen tiedemies ja tietokirjailija, Uppsalan yliopiston lääketieteen professori ja jonkin aikaa yliopiston rehtori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Olof Rudbeck (vanhempi) · Katso lisää »

Optatiivi

Optatiivi-nimitystä käytetään imperatiivin eli käskymuodon tapaisesta tapaluokasta, jolla ilmaistaan epäsuoraa tai kohteliasta käskyä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Optatiivi · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Oulu · Katso lisää »

Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta

Suurin osa Oulun yliopiston humanistinen tiedekunnan toiminnasta sijaitsi 90-luvulta vuoteen 2018 asti Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoisosassa. Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta on yksi Oulun yliopiston tiedekunnista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta · Katso lisää »

Outi Pieski

Petra Laiti ja Outi Pieski Espoon EMMAssa Pieskin Čuolmmadit-näyttelyssä 6. tammikuuta 2019 Sajoksessa. Outi Pieski eli Čiske-Jovsset Biret Hánsa Outi (s. 1973 Helsinki) on saamelainen kuvataiteilija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Outi Pieski · Katso lisää »

Paavo Ravila

Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Paavo Ravila · Katso lisää »

Paikannimitutkimus

Paikannimitutkimus on kielitieteen ja nimistöntutkimukseen kuuluva tieteenala, joka tutkii maantieteellisten paikkojen nimiä ja niiden alkuperää.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Paikannimitutkimus · Katso lisää »

Paimio

Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista. Paimio on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä valtatie 1:n varrella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Paimio · Katso lisää »

Pajakanta

Pajakanta on asutuskeskus Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zelenoborskin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pajakanta · Katso lisää »

Pakkanen

Suomen eteläosassa viittätoista pakkasastetta pidetään kireän pakkasen rajana. Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pakkanen · Katso lisää »

Paleoskandinaavinen kieli

Paleoskandinaavinen kieli (myös muinaislappi) on kieli, jota puhuttiin Fennoskandiassa, kunnes saame syrjäytti sen noin 2 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Paleoskandinaavinen kieli · Katso lisää »

Palsasuo

Iiton palsasuo Käsivarressa Enontekiöllä. Etualalla iso palsakumpu. Taustalla palsojen sulamislampia. Palsoja ilmakuvassa Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi, jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Palsasuo · Katso lisää »

Pekka Lukkari

Pekka Lukkari eli Biehtar Ánde eli Petter Andreas Lukkari (15. marraskuuta 1918 Utsjoki – 10. marraskuuta 2006 Utsjoki) oli saamelainen kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pekka Lukkari · Katso lisää »

Pekka Sammallahti

Pekka Lars Kalervo Sammallahti (s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pekka Sammallahti · Katso lisää »

Per Fjellström

Per Fjellström (2. maaliskuuta 1697 – 30. kesäkuuta 1764) oli ruotsalainen pappi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Per Fjellström · Katso lisää »

Petra Magga-Vars

Petra Biret Magga-Vars on Saamelaisen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnanjohtaja, joka asuu Vuotson saamelaiskylässä Sodankylässä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Petra Magga-Vars · Katso lisää »

Piitimensaame

Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Piitimensaame · Katso lisää »

Pirkanmaan maakunta

Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »

Pohjanmaan historiallinen maakunta

Pohjanmaa (kirjaimellisesti ”Itäpohja”, vrt. Ruotsissa Länsipohja) on Suomen historiallinen maakunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pohjanmaan historiallinen maakunta · Katso lisää »

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pohjoissaame · Katso lisää »

Poikkiviiva

Poikkiviiva on tarketta muistuttava lisuke eräissä latinalaiseen tai kyrilliseen kirjaimistoon kuuluvissa lisäkirjaimissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Poikkiviiva · Katso lisää »

Porsanki

Porsanki (kveeniksi Porsanki, vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Porsanki · Katso lisää »

Positiivinen syrjintä

Mielenosoitus positiivisen syrjinnän puolesta Washingtonissa 2013 Positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa jonkin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, jotka ovat tarpeellisia ryhmän tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi, vaikka ryhmä tällöin asetetaan etuoikeutettuun asemaan muihin nähden.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Positiivinen syrjintä · Katso lisää »

Pudas

Csepelsaari on Tonavan rannasta putaan erottama suuri saari, joka erottuu hyvin väärävärisessä satelliittikuvassa. Pudas on virtaveden rinnalle muodostunut uoma, joka haarauduttuaan uomasta virtaa sen rinnalla jonkin matkaa ja yhtyy sitten alempana takaisin lähtöuomaansa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pudas · Katso lisää »

Puolanka

Puolanka (myös Puolango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Puolanka · Katso lisää »

Puolikielisyys

Puolikielisyydellä tarkoitetaan kaksikielisyyttä, jossa äidinkielen taito kelpaa vain arkisiin kodin kielenkäyttötilanteisiin ja maan virallisen kielen taito on puutteellinen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Puolikielisyys · Katso lisää »

Puoskari

Puoskari tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Puoskari · Katso lisää »

Raamatunkäännökset

RaamattuRaamattu on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu kirja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Raamatunkäännökset · Katso lisää »

Raija Bartens

Raija Raakel Bartens (o.s. Jokinen, s. 25. lokakuuta 1933 Vaasa) on suomalainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Raija Bartens · Katso lisää »

Rakas äitini

Rakas äitini on Paul-Anders Simman ohjaama ja käsikirjoittama suomalais-norjalais-ruotsalaisena yhteistuotantona tehty dokumenttielokuva vuodelta 2020.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rakas äitini · Katso lisää »

Rauni Äärelä-Vihriälä

Rauni Äärelä-Vihriälä (s. 1982) on sodankyläläinen luokanopettaja ja saamen kielen opettaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rauni Äärelä-Vihriälä · Katso lisää »

Rauni Magga Lukkari

Rauni Magga Lukkari (s. 30. syyskuuta 1943 Utsjoki) on saamelainen runoilija ja kääntäjä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rauni Magga Lukkari · Katso lisää »

Rød Ungdom

Rød Ungdom (saameksi Rukses Nuorat, kveeniksi Punaiset Nuoret; lyh. RU) on vuonna 1973 perustettu norjalainen poliittinen nuorisojärjestö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rød Ungdom · Katso lisää »

Reetta Toivanen

Reetta Toivanen (2021) Reetta Johanna Toivanen (s. 1969 Helsinki), Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Reetta Toivanen · Katso lisää »

Retrofleksinen D

Ɖ (ɖ) eli retrofleksinen d on latinalaista kirjaimistoa täydentävä tarkkeellinen kirjain.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Retrofleksinen D · Katso lisää »

Revda

Revdan taajaman vaakuna Revda Lovozeron piirin kartalla Revda on kaupunkimainen taajama Kuolan niemimaan keskiosassa Lovozeron piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Revda · Katso lisää »

Risten

Risten on naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Risten · Katso lisää »

Rogier Blokland

Rogier Blokland vuonna 2018. Rogier Philip Charles Eduard Blokland (s. 16. helmikuuta 1971 Dordrecht) on alankomaalainen kielitieteen tutkija ja fennougristiikan professori Uppsalan yliopistossa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rogier Blokland · Katso lisää »

Ronja

Ronja on kansainvälinen naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ronja · Katso lisää »

Rovaniemi

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rovaniemi · Katso lisää »

Ruija

Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruija · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Ruotsin kielipolitiikka

suomi ja saame Ruotsin kielipolitiikka tarkoittaa Ruotsin valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsin kielipolitiikka · Katso lisää »

Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »

Ruotsin väestö

Ruotsin väestö tarkoittaa Ruotsissa asuvia ihmisiä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsin väestö · Katso lisää »

Ruotsit

Ruotsit on vanha kansallisuusnimitys.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsit · Katso lisää »

Saamelainen korkeakoulu

Saamelainen korkeakoulu (virallinen nimi) on korkeakoulu Norjan Koutokeinossa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelainen korkeakoulu · Katso lisää »

Saamelainen kulttuuri

Kaamasmukasta kotoisin oleva rap-artisti, joka räppää pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Saamelainen kulttuuri sisältää saamelaisten henkisen ja aineellisen kulttuurin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelainen kulttuuri · Katso lisää »

Saamelaisalueen koulutuskeskus

Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) - Sámi oahpahusguovddáš (SOG) on Suomen valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaisalueen koulutuskeskus · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia

Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen osana syntyneen englanninkielisen tietosanakirjan kansi (2005): ''The Saami: A Cultural Encyclopaedia''. Saamelaiskulttuurin ensyklopedia (SENC) on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen toteuttama ja ylläpitämä verkkotietokanta saamelaisten kulttuuriin liittyvistä aiheista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaiskulttuurin ensyklopedia · Katso lisää »

Saamelaisten historia

Saamelaisten historia juontaa muiden uralilaisten kansojen tavoin Volgan seudulle, nykyisen Venäjän alueelle.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaisten historia · Katso lisää »

Saamen kielilautakunta

Saamen kielilautakunta perustettiin 1971 seitsemännessä Saamelaiskonferenssissa Jällivaarassa Ruotsissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamen kielilautakunta · Katso lisää »

Saamenmaa

Saamelaisten perinteinen asuinalue Euroopassa. Saamenmaa (tai Sámeeana(n), tai Sämieennâm) tarkoittaa saamelaisten asuttamaa aluetta Fennoskandiassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamenmaa · Katso lisää »

Samefolket

Samefolket logo. Samefolket on Ruotsissa ilmestyvä pääosin ruotsinkielinen aikakauslehti saamelaisväestölle.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Samefolket · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Samojedikielet · Katso lisää »

Samuli Aikio

Samuli Aikio, saamelaisittain Luobbal Sámmol Sámmol (11. toukokuuta 1937 Utsjoki – 31. elokuuta 2022 Utsjoki) oli saamelainen kääntäjä, toimittaja ja tutkija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Samuli Aikio · Katso lisää »

Sarajas

Sarajas (myös Sarajah) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä sana, joka tarkoittaa kaukaista, myyttistä vesialuetta; milloin Pohjolan seudun merta, milloin Tuonelan jokea.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sarajas · Katso lisää »

Sataprosenttinen

Sataprosenttinen eli Lippalakkitytön oppivuodet on Kerttu Vuolabin kirjoittama omaelämäkerrallinen nuortenromaani vuodelta 1994.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sataprosenttinen · Katso lisää »

Sauna

suomalainen rantasaunamaisema Tyypillinen nykyaikainen sauna Saunojia Sauna on saunomista ja kylpemistä varten rakennettu tila.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sauna · Katso lisää »

Sámi soga lávlla

Sámi soga lávllan nuotit. Sámi soga lávlla eli Saamen suvun laulu on Isak Saban kirjoittama runo, joka julkaistiin Saǥai Muittalægje -lehdessä vuonna 1. huhtikuuta 1906.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sámi soga lávlla · Katso lisää »

Seminarium lapponicum

Seminarium lapponicum oli 24.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Seminarium lapponicum · Katso lisää »

Siilijärvi

Siilijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Uotsolassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Siilijärvi · Katso lisää »

Siilinjärvi

Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 24 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Siilinjärvi · Katso lisää »

Siirtolaisuus Suomeen

Siirtolaisuus Suomeen tarkoittaa muuttoliikettä, jossa toisesta maasta tulleet henkilöt asettuvat pysyvästi asukkaina tai kansalaisina Suomeen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Siirtolaisuus Suomeen · Katso lisää »

Skierri – vaivaiskoivujen maa

Skierri – vaivaiskoivujen maa on ohjaaja Markku Lehmuskallion vuonna 1982 ensi-iltansa saanut suomalais-ruotsalainen elokuva, joka kertoo saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin ja kahden erilaisen maailmankatsomuksen yhteentörmäyksestä Käsivarren Lapissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Skierri – vaivaiskoivujen maa · Katso lisää »

Somero

Somero on Suomen kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Somero · Katso lisää »

Soppero (kirjasarja)

Soppero on ruotsalaisen Ann-Helén Laestadiuksen kirjoittama nuortenkirjasarja, jonka päähenkilö on teini-ikäinen Agnes.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Soppero (kirjasarja) · Katso lisää »

Sorselen kunta

Gimegoultsin luonnonsuojelualue. Näkymä Nalovardolta Vindelinjoen laaksoon. Gautsträsk Vindelfjällenin luonnonsuojelualueella. Sorselen kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sorselen kunta · Katso lisää »

Stina Stoor

Stina Maria Silene Ericson Stoor (o.s. Johansson, s. 6. tammikuuta 1982 Bjurholm, Ruotsi) on ruotsalais-saamelainen kirjailija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Stina Stoor · Katso lisää »

Substraatti (kielitiede)

Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Substraatti (kielitiede) · Katso lisää »

Sukukansojen ystävät

Sukukansojen ystävät on kansalaisjärjestö, joka edistää tietoutta suomalais-ugrilaisista kansoista Suomessa, järjestää sukukansoihin liittyviä tapahtumia ja luo yhteyksiä suomalaisten ja sukukansojen välille.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sukukansojen ystävät · Katso lisää »

Suma (järjestö)

Suma ry on Oulun yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suma (järjestö) · Katso lisää »

Sunná

Sunná on saamelainen naisen etunimi, joka sisältyy professori Pekka Sammallahden laatimaan pohjoissaamelaiseen nimipäiväkalenteriin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sunná · Katso lisää »

Suolusmäki

Yksi Suolusmäen suojelluista hirsitaloista. Suolusmäki on yksi Petroskoin kaupunginosista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suolusmäki · Katso lisää »

Suomalais-permiläinen sanasto

Tämä sivu sisältää sanarinnastuksia suomen, saamen ja näiden Volgan alueella puhuttujen sukukielten välillä (permiläiset kielet, marin kieli ja mordvalaiset kielet).

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-permiläinen sanasto · Katso lisää »

Suomalais-saamelainen sanasto

Suomen kielen sanastossa on osa, jonka levikki rajoittuu suomeen (myös laajemmin itämerensuomeen) ja saameen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-saamelainen sanasto · Katso lisää »

Suomalais-saamelaiset kielet

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-Ugrilainen Seura

Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kansat – mitä, missä, milloin, miksi

Suomalais-ugrilaiset kansat – mitä, missä, milloin, miksi on vuonna 2023 julkaistu Mariann Bernhardtin ja Minerva Pihan kirjoittama tietokirja, joka käsittelee suomalais-ugrilaisia kansoja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat – mitä, missä, milloin, miksi · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaisten alkuperä

Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalaisten alkuperä · Katso lisää »

Suomen esihistoria

Viitattu.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen esihistoria · Katso lisää »

Suomen karjalankieliset

Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »

Suomen kielen hallintoalue

suomi, meänkieli ja saame Suomen kielen hallintoalue on suomenkielinen vähemmistökielialue Ruotsissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kielen hallintoalue · Katso lisää »

Suomen kielen lainasanat

Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kielen lainasanat · Katso lisää »

Suomen kielen sanasto

Suomen kielen sanasto käsittelee suomen kielen sanastoa etymologian ja sananmuodostuksen kannalta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kielen sanasto · Katso lisää »

Suomen kielet

kaksikieliset kunnat (suomi enemmistökielenä ja saame vähemmistökielenä) Suomi on kielellisesti verrattain homogeeninen maa, jossa suomen kielen asema on vahva, mutta maassa puhutaan pieneen asukaslukuun nähden useita kieliä: Ethnologue listaa Suomessa tavattavan 15 elävää kieltä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen kielipolitiikka

Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Kirjailijaliitto r.y. on vuonna 1897 perustettu suomeksi kirjoittavien kaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen Kirjailijaliitto · Katso lisää »

Suomen kirjallisuus

Suomen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia latinankielisiä teoksia sekä saameksi kirjoitettua kirjallisuutta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kirjallisuus · Katso lisää »

Suomen murrekirja

Suomen murrekirja on vuonna 2013 julkaistu kirja suomen murteista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen murrekirja · Katso lisää »

Suomen murteet

eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen murteet · Katso lisää »

Suomen perustuslaki (kirja)

Suomen perustuslaki on vuonna 2000 jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen jaettu 60-sivuinen vihkonen, joka sisältää 1.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen perustuslaki (kirja) · Katso lisää »

Suomen Pipliaseura

Suomen Pipliaseura tekee raamatunkäännöstyötä, lukutaitotyötä, vaikuttaa syrjiviin asenteisiin ja herättää mielenkiintoa Raamattua kohtaan.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen Pipliaseura · Katso lisää »

Suomen Punaisen Ristin piirit

Suomen Punaisen Ristin piirit muodostavat Suomen Punaisen Ristin alueelliset organisaatiot.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen Punaisen Ristin piirit · Katso lisää »

Suomen saamelaisnuoret

Suomen Saamelaisnuoret ry (lyh. SSN, pohjoissaameksi Suoma Sámi Nuorat rs) on vuonna 1991 perustettu saamelaisnuorten edunvalvontajärjestö.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen saamelaisnuoret · Katso lisää »

Suomen väestö

Ei kuvausta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen väestö · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomi · Katso lisää »

Suomi 1960-luvulla

Turun keskustaa vuonna 1963. nuorisofestivaalit vuonna 1962. Salon vaakunat. Suomessa 1960-lukua leimasivat suuret murrokset, joiden vaikutus erottuu edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomi 1960-luvulla · Katso lisää »

Suomi toisena ja vieraana kielenä

Suomi toisena ja vieraana kielenä (S2) viittaa erilaisiin oppimiskonteksteihin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomi toisena ja vieraana kielenä · Katso lisää »

Suomi-nimen alkuperä

Suomi-nimen alkuperää ei tiedetä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomi-nimen alkuperä · Katso lisää »

Sveriges Radio P2

Sveriges Radio P2 eli SR P2 on Ruotsin yleisradioyhtiön Sveriges Radion valtakunnallinen radiokanava.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sveriges Radio P2 · Katso lisää »

SVT2

SVT2 on Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n toinen päätelevisiokanava.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja SVT2 · Katso lisää »

Synkretismi (kielitiede)

Synkretismi tarkoittaa kielitieteessä muoto- ja merkitysopillisten ainesten sulautumista toisiinsa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Synkretismi (kielitiede) · Katso lisää »

T. I. Itkonen

Toivo Immanuel Itkonen (20. tammikuuta 1891 Pulkkila – 12. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka tunnetaan erityisesti saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkijana.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja T. I. Itkonen · Katso lisää »

Taarapita

Taarapita eli Tarapita, Tooru tai Taara oli suosittujen käsitysten mukaan muinaisten virolaisten ja liiviläisten palvoma jumaluus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Taarapita · Katso lisää »

Tampere

Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tampere · Katso lisää »

Tanska-Norja

Tanska-Norja on jälkikäteen käytetty nimitys Tanskan ja Norjan muodostamasta historiallisesta valtiosta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tanska-Norja · Katso lisää »

Tarke

Tarke asemoituu usein kanta­merkin ylä­puolelle. Tarke eli diakriittinen merkki (’erottava’) on kirjaimen lisuke, joka tavallisimmin esiintyy kirjaimen ylä- tai alapuolella joko hieman siitä erillään tai sitä osittain koskettaen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tarke · Katso lisää »

Tatu ja Patu

Tatu ja Patu ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen yhdessä kirjoittaman ja kuvittaman lastenkirjasarjan päähenkilöt.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tatu ja Patu · Katso lisää »

Terho Itkonen

Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja pitkäaikainen Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Terho Itkonen · Katso lisää »

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo

''Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo'', 31. tammikuuta 1776. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia sanomia”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo · Katso lisää »

Tierbmesvarri

Tierbmesvarri tai Dierpmesvárri, usein myös suomalaisessa ääntämisasussa Termisvaara, on tunturi Käsivarressa Enontekiöllä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tierbmesvarri · Katso lisää »

Tola

Tola on lumen peittämä hiihtoura.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tola · Katso lisää »

Tontereenmäki

Tontereenmäki on Varsinais-Suomessa Pöytyällä oleva mäki, jota pidetään mahdollisena linnavuorena.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tontereenmäki · Katso lisää »

Treema

Treema on diakriittinen merkki eli tarke, kaksi kirjaimen yläpuolelle merkittyä pistettä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Treema · Katso lisää »

Tromssan ja Finnmarkin lääni

Tromssan ja Finnmarkin lääni (lyhyemmin Tromssa ja Finnmark) oli Norjan lääni maan pohjoisosassa vuosina 2020–2024.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tromssan ja Finnmarkin lääni · Katso lisää »

Trond Trosterud

Trond Trosterud (s. 1962, Oslo) on norjalainen saamen kieliteknologian tutkija ja Tromssan yliopiston professori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Trond Trosterud · Katso lisää »

Tryggve Sköld

Tryggve Sköld (2. marraskuuta 1922 Lund – 4. marraskuuta 2012) oli ruotsalainen kielentutkija.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tryggve Sköld · Katso lisää »

Tua

Tua on naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tua · Katso lisää »

Tundra

Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tundra · Katso lisää »

Tuntureilta ja metsistä

Tuntureilta ja metsistä on Erno Paasilinnan vuonna 1985 toimittama ja WSOY:n julkaisema eri kirjoittajien kokoelmateos Lapin eri kulmilta ja eri aikoina, itse asiassa 1300-luvusta 1900-luvulle, ja se on hyvinkin erilaisten kirjoittajien kombinaatio.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tuntureilta ja metsistä · Katso lisää »

Tunturin testamentti

Tunturin testamentti on Paul-Anders Simman ohjaama ja käsikirjoittama suomalais-norjalais-ruotsalaisena yhteistuotantona tehty dokumenttielokuva vuodelta 1995.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tunturin testamentti · Katso lisää »

Turjansaame

Turjansaame (turjansaameksi Са̄мь кӣлл) on Kuolan niemimaalla Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat turjansaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Turjansaame · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Turku · Katso lisää »

Tuutarin mäet

Tuutarin mäet ovat jääkauden muodostama harjuryhmä Pietarin lounaispuolella Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tuutarin mäet · Katso lisää »

Uhanalainen kieli

Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »

Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa

Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on pelkästään jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen (Kaksoiskansalaiset luetaan Suomen kansalaisiksi.) tai ulkomaalaistaustainen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa · Katso lisää »

Ulla Pirttijärvi

Ulla Pirttijärvi-Länsman (s. 13. marraskuuta 1971 Inari) on saamelainen laulaja ja joikaaja.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ulla Pirttijärvi · Katso lisää »

Unna (nimi)

Unna on pohjoismainen naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Unna (nimi) · Katso lisää »

Unna Junná

Unna Junná on Yle Sámi Radion useilla eri saamelaiskielillä tuottama lastenohjelma, jota on esitetty Suomen ja Ruotsin televisioissa vuodesta 2007 lähtien.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Unna Junná · Katso lisää »

Unni

Unni on pohjoismainen naisen etunimi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Unni · Katso lisää »

Uotsola

Uotsola on kylä ja taajama Sastamalan kaupungissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uotsola · Katso lisää »

Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uralilainen sanasto · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Ursula Länsman

Heli Ursula Länsman (s. 31. maaliskuuta 1971 Inari) on saamelainen muusikko, joka tunnetaan vuonna 1982 perustetusta Angelit -yhtyeestä yhdessä sisarensa Tuuni Partin kanssa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ursula Länsman · Katso lisää »

Utsjoen saamelaislukio

Utsjoen saamelaislukio on Utsjoella toimiva lukio, jossa opetusta voi saada saameksi ja suomeksi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Utsjoen saamelaislukio · Katso lisää »

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »

Uumajansaame

Uumajansaame on uralilainen kieli, jota puhuvat uumajansaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uumajansaame · Katso lisää »

Vaara

Kaakamovaara, Tornio. Juuan puolelta nähtynä. Vaara on lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen kivisistä mäistä käytetty nimitys.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vaara · Katso lisää »

Valon airut

Valon airut: Kertomusromaani (Bárbmoáirras) on Kerttu Vuolabin pohjoissaamenkielinen saamelaisaiheinen romaani vuodelta 2008.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Valon airut · Katso lisää »

Vantaa

Vantaa (vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Uudellamaalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vantaa · Katso lisää »

Varhaiskantasuomi

Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Varhaiskasvatus Suomessa

Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen koulutusaste.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Varhaiskasvatus Suomessa · Katso lisää »

Vaski

Vaski on ikivanha sana, joka lienee alun perin tarkoittanut kuparia, sittemmin myös pronssia ja messinkiä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vaski · Katso lisää »

Velaarinen nasaali

Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »

Verbiabessiivi

Verbiabessiivi on saamelaiskielissä esiintyvä verbien infiniittimuoto, joka ilmaisee jonkin tekemättä jättämistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Verbiabessiivi · Katso lisää »

Verbigenetiivi

Verbigenetiivi on saamelaiskielissä esiintyvä verbien infiniittimuoto, jota käytetään ainoastaan muutamien, lähinnä liikkumista kuvaavien, verbien yhteydessä ilmaisemaan tapaa jolla tekeminen tapahtuu.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Verbigenetiivi · Katso lisää »

Vidjajevo

Vidjajevon kaupunkipiiri-kunnan vaakuna Vidjajevo (aikaisemmin Uritsa) on suljettu asuinalue Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vidjajevo · Katso lisää »

Vieljärvi

Vieljärven profeetta Elian kirkko. Vieljärven kunta Prääsän piirin kartalla. Vieljärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän kansallisessa piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vieljärvi · Katso lisää »

Vilddas

Vilddas on saamenkielistä musiikkia esittävä yhtye.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vilddas · Katso lisää »

Virtavesi

Peltojoki Inarissa. Virtavesi tai virtaava vesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Virtavesi · Katso lisää »

Volgalaiset kielet

Volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluneista kieliryhmistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Volgalaiset kielet · Katso lisää »

Vuoka

Juustokuorrutettu makaronilaatikko lasisessa uunivuoassa. Vuoka on metallinen, keraaminen tai lasinen astia, jossa paistetaan tai haudutetaan ruokaa uunissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vuoka · Katso lisää »

Vuolijoki

Vuolijoki on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Kainuun maakuntaan kuuluvassa Kajaanin seutukunnassa, Oulun läänissä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vuolijoki · Katso lisää »

Vuolle (hydrologia)

Vuolle eli niva on joen voimakkaasti virtaava kohta, joka ei kuitenkaan täytä kosken tunnusmerkkejä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vuolle (hydrologia) · Katso lisää »

Vuoreija

Kirkegata ja kirkko Kirjasto Vuoreija on kunta ja kaupunki Varangin niemimaan itäosassa Norjan Finnmarkin läänissä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vuoreija · Katso lisää »

Yhdistys (Suomi)

Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yhdistys (Suomi) · Katso lisää »

Yhteispohjoismainen kirjastoauto

Yhteispohjoismainen kirjastoauto on Norjan, Ruotsin ja Suomen rajakuntien alueilla kulkeva yhteinen kirjastoauto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yhteispohjoismainen kirjastoauto · Katso lisää »

Yläköngäs

Yläköngäs, saameksi Karrakuoikka, norjaksi Øvre Storfoss, on kolmiportainen koski Tenojoessa Utsjoen suulta länteen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yläköngäs · Katso lisää »

Yle Ođđasat

Yle Ođđasat (’Yle Uutiset’) on Yleisradion saamenkielinen, suomeksi tekstitetty uutislähetys, joka keskittyy Suomessa asuvien saamelaisten asioihin ja suomalaisen yhteiskunnan ilmiöihin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yle Ođđasat · Katso lisää »

Yle Sámi Radio

Yle Sámi Radio (vuoteen 2016 Yle Saamen Radio) on Ylen saamenkielinen radiokanava.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yle Sámi Radio · Katso lisää »

Yle Sápmi

Yle Sápmi on Yleisradion saamenkielinen toimitus, joka sijaitsee Inarin kirkonkylässä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yle Sápmi · Katso lisää »

Yleisradio

Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Yleisradio · Katso lisää »

Ylioppilaskoe

Ylioppilaskoe on koe ylioppilastutkinnossa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ylioppilaskoe · Katso lisää »

Ynglinga-suku

Yngve-Frej, Ynglinga-suvun väitetty kantaisä. Värmlannissa. Ynglinga-suku on muinaisskandinaavisen kirjallisuuden mukaan Ruotsissa ennen viikinkiaikaa hallinnut tarunomainen kuningassuku, jonka on uskottu polveutuvan Yngve-Frej- eli Frej-jumalasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ynglinga-suku · Katso lisää »

10 kirjettä tulevaisuuteen

10 kirjettä tulevaisuuteen on Poikkeustila-työryhmän ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2023.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja 10 kirjettä tulevaisuuteen · Katso lisää »

1821

Ei kuvausta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja 1821 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Saame, Saamelaiset kielet, Saamen kieli, Saamenkieli, Saami.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat