Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
26 suhteet: Aleksei Remizov, Arkkienkelin katedraali, Dmitri Donskoi, Fjodor I, Georgi Lvov, Iivana Julma, Iivana Kalita, Iivana Suuri, Ivan Obolenski, Luettelo hallitsijasuvuista, Mežyhirjan luostari, Mikael Romanov, Moskovan suuriruhtinaskunta, Nikolai Rumjantsev, Novgorodin tasavalta, Olga (Kiova), Romanov (hallitsijasuku), Rurik, Sekasorron aika, Sergei Saltykov, Vasili Šuiski, Vasili I, Vasili II, Vasili III, Venäjän hallitsijat, 1606.
Aleksei Remizov
Aleksei Mihailovitš Remizov; (24. kesäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1877 Moskova, Venäjä – 26. marraskuuta 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Aleksei Remizov · Katso lisää »
Arkkienkelin katedraali
Arkkienkelin katedraali on Moskovan Kremlissä oleva vuosina 1505-1508 rakennettu arkkienkeli Mikaelille pyhitetty kirkko.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Arkkienkelin katedraali · Katso lisää »
Dmitri Donskoi
Dmitri Ivanovitš Donskoi, Dmitri I (12. lokakuuta 1350 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 19. toukokuuta 1389 Moskova) oli Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas vuosina 1359–1389 ja Vladimirin vuodesta 1363.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Dmitri Donskoi · Katso lisää »
Fjodor I
Fjodor I Ivanovitš; (31. toukokuuta 1557 – 17. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1598) oli Venäjän tsaari vuosina 1584–1598. Hänet tunnetaan myös nimellä Fjodor Kellonsoittaja. Fjodorin äiti kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja hän kasvoi aikuiseksi isänsä, tsaari Iivana Julman varjossa. Hallituskaudellaan Fjodor osoitti vetäytyvänä ja hurskaana uskovaisena vain vähän mielenkiintoa valtion hallintoa kohtaan. Tämän seurauksena Fjodorin neuvonantajana ja lanko Boris Godunovista tuli Venäjän de facto hallitsija. Godunovista tuli myös Venäjän virallinen hallitsija Fjodor I:n kuoltua, mitä seurasi Venäjän vaipuminen niin sanottuun Sekasorron aikaan.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Fjodor I · Katso lisää »
Georgi Lvov
Ruhtinas Georgi Jevgenjevitš Lvov (s. 2. marraskuuta (J: 21. lokakuuta) 1861 Dresden, Saksa – 7. maaliskuuta 1925 Pariisi) oli venäläinen valtiomies ja ensimmäinen Venäjän pääministeri keisarivallan kukistumisen jälkeen Venäjän väliaikaishallituksessa 1917 (15. maaliskuuta – 20. heinäkuuta).
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Georgi Lvov · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Iivana Julma · Katso lisää »
Iivana Kalita
Iivana I Kalita Iivana I Kalita (1. lokakuuta 1284 Kutškin, Vladimir Andrejevitš.: Ensimmäinen Moskovan ruhtinas Daniel Aleksandrovitš. Teoksessa: Isänmaallinen historia, Venäjän tiedeakatemia, Venäjän historian instituutti, 1995. No. 1, Ss. 94-107 tai 1288 Borisov, Nikolai Sergejevitš.: Ivan Kalita. Molodoja gvardija, Moskova 2005. ss. 34-35; 37-38. (Huomattavien ihmisten elämiä). ISBN 5-235-02263-7 tai 1304 Moskovan suuriruhtinaskunta – 31. maaliskuuta 1340 tai 1341, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan ruhtinas vuonna 1322 ja suuriruhtinas vuosina 1325–1340, Novgorodin suuriruhtinas vuodesta 1329 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1328 alkaen.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Iivana Kalita · Katso lisää »
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Iivana Suuri · Katso lisää »
Ivan Obolenski
Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Ivan Obolenski · Katso lisää »
Luettelo hallitsijasuvuista
Eri maita on hallinnut erinäinen joukko hallitsijasukuja eli dynastioita, jotka ovat jättäneet jälkensä näiden maiden historiaan.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Luettelo hallitsijasuvuista · Katso lisää »
Mežyhirjan luostari
Dneprjoen oikealla rannalla sijaitseva Mežyhirjan luostari. Fjodor Solntsev, 1843. Mežyhirjan luostari oli keskiaikainen kuninkaallinen residenssi Vyšhorodin kaupungin lähellä, nykyisessä Ukrainassa Vyšhorodin piirissä Kiovan alueella.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Mežyhirjan luostari · Katso lisää »
Mikael Romanov
Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Mikael Romanov · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Nikolai Rumjantsev
Nikolai Petrovitš Rumjantsev (1754–1826) (3. (J: 14.) huhtikuuta 1754, Striapkovon kylä, Jurjevskin piiri, Vladimirin kuvernementti – 3. (J: 15.) tammikuuta 1826, Pietari) oli venäläinen kreivi, valtiomies sekä kulttuuri- ja tiedevaikuttaja. Hän oli maan ulkoministeri vuosina 1808–1812, oli toisena Venäjän valtuutettuna solmimassa Haminan rauhaa 1809 ja vuosina 1810–1812 Venäjän valtakunnanneuvoston puheenjohtaja.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Nikolai Rumjantsev · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Olga (Kiova)
Olga (890 – 11. heinäkuuta 969 Kiova) (ven. Ольга), pyhä, oli Kiovan Venäjän ruhtinatar ja alaikäisen poikansa Svjatoslavin sijaishallitsijana vuosina 945–957.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Olga (Kiova) · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Rurik · Katso lisää »
Sekasorron aika
Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Sekasorron aika · Katso lisää »
Sergei Saltykov
Sergei Vasiljevitš Saltykov, miniatyyrimuotokuva. Eremitaašin taidemuseo, Pietari. Sergei Vasiljevitš Saltykov, (1726 – 24. syyskuuta 1784 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kreivi, kenraaliluutnantti, kamariherra ja diplomaatti.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Sergei Saltykov · Katso lisää »
Vasili Šuiski
Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Vasili Šuiski · Katso lisää »
Vasili I
Vasili I; (30. joulukuuta 1371, Moskovan suuriruhtinaskunta – 27. helmikuuta 1425, Moskovan suuriruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1389–1425.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Vasili I · Katso lisää »
Vasili II
Vasili II Sokea; (10. maaliskuuta 1415 – 27. maaliskuuta 1462, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1425–1462.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Vasili II · Katso lisää »
Vasili III
Vasili III Ivanovitš; (25. maaliskuuta 1479 Moskova – 3. joulukuuta 1533 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1505–1533.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Vasili III · Katso lisää »
Venäjän hallitsijat
Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja Venäjän hallitsijat · Katso lisää »
1606
Ei kuvausta.
Uusi!!: Rurikin dynastia ja 1606 · Katso lisää »
