Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn
Oma Unionpedia logollasi ja verkkotunnuksellasi, alkaen 9,99 USD/kuukausi
Luo oma Unionpedia

Raati

Indeksi Raati

Amsterdamin vanha raatihuone. Öljymaalaus Pieter Jansz. Saenredam, 1657. Raati oli menneinä vuosisatoina kaupungin johtoelin, kaupunginraati.

Sisällysluettelo

  1. 36 suhteet: Abraham Wasastjerna, Kauppaporvari, Kaupunginkirjuri, Kaupungintalo, Kaupunginvanhin, Kõpun majakka, Luettelo Suomen kaupungintaloista, Luettelo Suomen raatihuoneista, Maistraatti, Neuvosto, Oesch, Pfyffer (suku), Pietarsaaren raatihuone, Pitäjä, Pormestari, Porvaristo, Porvoon historia, Porvoon raatihuone, Raatihuone, Raatimies, Raatitorni, Rada, Ramoviisut, Ruotsin vallan aika Suomessa, Seiskari, Suomen keskiaikaiset kaupungit, Suomen kunnat, Sveitsin porvaristo, Tarton raatihuone, Ukrainan itsenäisyyssota, Vaivaishoitohallitus, Valtiopäivämies, Vanha Raatihuone (Turku), Vanha tulli- ja pakkahuone, Viipuri, Vuoden 1865 kunnallisasetus.

Abraham Wasastjerna

Abraham Jakob Wasastjerna (vuoteen 1808 Falander, 2. joulukuuta 1746 Kokkola – 20. tammikuuta 1815 Vaasa) oli suomalainen tehtailija ja liikemies.

Katsoa Raati ja Abraham Wasastjerna

Kauppaporvari

Kauppaporvari oli yleinen nimitys henkilölle, joka oli suorittanut Kauppaseuran tutkinnon ja kokeen läpäistyään sai harjoittaa kauppaa.

Katsoa Raati ja Kauppaporvari

Kaupunginkirjuri

Kaupunginkirjuri (ruots. Stadskrivare) oli Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja uudella ajalla kaupungin virkamies jonka tehtäviin kuului pöytäkirjan pito kaupungin raadin istunnoista, lain lukeminen oikeuskäsittelyissä, kirjanpito kaupungin tonteista ja tonttien omistajista sekä porvarinkirjojen laatiminen.

Katsoa Raati ja Kaupunginkirjuri

Kaupungintalo

Pietarsaaren raatihuonetta (1877) pidetään hyvänä esimerkkinä varhaisista kaupungintaloiksi rakennetuista rakennuksista. Sen on suunnitellut arkkitehti Georg Wilenius. Kaupungintalo on kaupungin tärkein virastotalo, jona on perinteisesti pidetty taloa, jossa kaupunginvaltuusto, kaupungin ylin päättävä elin, kokoontuu.

Katsoa Raati ja Kaupungintalo

Kaupunginvanhin

Kaupunginvanhin oli Ruotsin vallan aikana kaupungin asioita hoitamaan valittu edustaja.

Katsoa Raati ja Kaupunginvanhin

Kõpun majakka

Kõpun majakka on majakka Länsi-Virossa Hiidenmaalla Kõpun niemimaalla.

Katsoa Raati ja Kõpun majakka

Luettelo Suomen kaupungintaloista

Tämä on luettelo Suomen kaupungintaloista.

Katsoa Raati ja Luettelo Suomen kaupungintaloista

Luettelo Suomen raatihuoneista

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomen raatihuoneista.

Katsoa Raati ja Luettelo Suomen raatihuoneista

Maistraatti

Maistraatti Oulussa. Maistraatit ovat valtion paikallisia hallintoviranomaisia ja myös nimi virastolle, jossa paikallista hallintoa toimitetaan.

Katsoa Raati ja Maistraatti

Neuvosto

Neuvosto on asioista päättämään tai niitä pohtimaan asetettu ryhmä (neuvotteluryhmä, toimielin, neuvoskunta).

Katsoa Raati ja Neuvosto

Oesch

Oesch (tai Ösch) on Suomessa vaikuttava, mutta Sveitsistä Château-d’Œxin kunnasta lähtöisin oleva alun perin talonpoikainen, myöhemmin porvarillistunut virkamiessuku.

Katsoa Raati ja Oesch

Pfyffer (suku)

Ludwig Pfyffer (1524–1594) paavillisen sotilaskaartin lippu komentaja Franz Pfyffer von Altishofen tunnuksella. Pfyffer on sveitsiläinen sotilas- ja virkamiessuku, joka toimi Luzernin kaupungissa patriarkaattina useiden sukupolvien ajan.

Katsoa Raati ja Pfyffer (suku)

Pietarsaaren raatihuone

Pietarsaaren raatihuone on puurakenteinen rakennus Pietarsaaren Kauppatorin itälaidalla kaupungin historiallisessa keskustassa.

Katsoa Raati ja Pietarsaaren raatihuone

Pitäjä

Pitäjä (aikaisemmin myös pitäjäs) on Suomessa jo esihistoriallisena aikana käytetty sana, joka on ollut erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöiden nimenä 1800-luvulle asti.

Katsoa Raati ja Pitäjä

Pormestari

Pormestari on korkein kunnallinen viranhaltija tai luottamushenkilö.

Katsoa Raati ja Pormestari

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Katsoa Raati ja Porvaristo

Porvoon historia

Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.

Katsoa Raati ja Porvoon historia

Porvoon raatihuone

Porvoon raatihuone (ruots. Borgå rådhus)on nykyisin museona toimiva raatihuone Porvoossa.

Katsoa Raati ja Porvoon raatihuone

Raatihuone

Tornion entinen raatihuone Raatihuone on kaupungin hallinto- ja edustuskäyttöön tarkoitettu rakennus, joka tavallisesti sijaitsee keskeisen torin vieressä.

Katsoa Raati ja Raatihuone

Raatimies

Raatimies oli Länsi-Euroopan kaupungeissa 1100–1800-luvuilla toimineiden raatien jäsenen kutsumanimi.

Katsoa Raati ja Raatimies

Raatitorni

Viipurin keskiaikaiseen kaupunginmuuriin kuulunut raatitorni. Raatitorni on yksi Viipurin keskiaikaiseen kaupunginmuuriin kuuluneista torneista ja sijaitsee Viipurin entisen Luostarinkadun varrella.

Katsoa Raati ja Raatitorni

Rada

Rada tarkoittaa neuvostoa.

Katsoa Raati ja Rada

Ramoviisut

Ramoviisut on ramopunk-henkinen tapahtuma ja biisintekokilpailu, jonka on kehittänyt Rehtori Hekon 2004-2008 pyörittämä Converse-kerho.

Katsoa Raati ja Ramoviisut

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Katsoa Raati ja Ruotsin vallan aika Suomessa

Seiskari

Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Katsoa Raati ja Seiskari

Suomen keskiaikaiset kaupungit

Suomen keskiaikaisilla kaupungeilla tarkoitetaan kuutta Suomeen 1200–1400-luvuilla perustettua kaupunkia, joita ovat Turku, Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Katsoa Raati ja Suomen keskiaikaiset kaupungit

Suomen kunnat

Suomen kunnat vuodesta 2021 alkaen, kaupungit lihavoituna. Suomen kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä.

Katsoa Raati ja Suomen kunnat

Sveitsin porvaristo

Sveitsin Geneven kantonin vaakunataulu, geneveläisten porvarissukujen vaakunoita vuodelta 1792. Sveitsin porvaristo on keskiaikainen sveitsiläinen hallintojärjestelmä, jossa porvarit toimivat kaupungeissa erityisinä virkamiehinä patriarkaattisessa valta-asemassa, heidän tehtäviin kuului 26 osavaltion (kantonin) hallinnon lakien säätäminen, sekä osavaltion puolustuksen järjestäminen.

Katsoa Raati ja Sveitsin porvaristo

Tarton raatihuone

Tarton raatihuone sijaitsee Viron toiseksi suurimmassa kaupungissa Tartossa Raatihuoneentorin (Raekoja plats) laidalla.

Katsoa Raati ja Tarton raatihuone

Ukrainan itsenäisyyssota

Ukrainan itsenäisyyssota oli monivaiheinen tapahtumasarja ensimmäisen maailmansodan loppupuolella.

Katsoa Raati ja Ukrainan itsenäisyyssota

Vaivaishoitohallitus

Vaivaishoitohallitus oli jokaisessa kaupungissa ja kauppalassa toiminut köyhäinhoitolautakunta.

Katsoa Raati ja Vaivaishoitohallitus

Valtiopäivämies

Valtiopäivämies on henkilö jota kutsutaan pohjoismaissa (suomessa ja ruotsissa) säätyjä edustavaksi edusmieheksi eli poliitikoksi, joka on tullut valituksi oman lääninsä edustajaksi säätyvaltiopäiville.

Katsoa Raati ja Valtiopäivämies

Vanha Raatihuone (Turku)

Vanha Raatihuone on vuonna 1736 valmistuneen ja Turun palossa vuonna 1827 pahoin vaurioituneen Bernerin raatihuoneen raunioille vuonna 1829 korjattu talo Turun Vanhan Suurtorin laidalla.

Katsoa Raati ja Vanha Raatihuone (Turku)

Vanha tulli- ja pakkahuone

Vanha tulli- ja pakkahuone on historiallinen asemakaavassa suojeltu rakennus, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Kruununhaan kaupunginosassa, osoitteessa Mariankatu 3 – Aleksanterinkatu 1.

Katsoa Raati ja Vanha tulli- ja pakkahuone

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Katsoa Raati ja Viipuri

Vuoden 1865 kunnallisasetus

Vuoden 1865 kunnallisasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis­hallituksesta maalla (AsK 4/1865) määräsi, että Suomessa maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäväksi ja hengelliset asiat luterilaisten seurakuntien vastuulle.

Katsoa Raati ja Vuoden 1865 kunnallisasetus

Tunnetaan myös nimellä Kaupunginraati.