Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
13 suhteet: Afrikka, Aitotumaiset, Eläimet, Giovanni Antonio Scopoli, Järviruoko, Kurkilinnut, Linnut, Parikkala, Pohjoismaat, Rantakanat, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Siikalahti (Parikkala).
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Afrikka · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Eläimet · Katso lisää »
Giovanni Antonio Scopoli
Giovanni Antonio Scopoli, latinaksi Johannes Antonius Scopoli, (3. kesäkuuta 1723, Cavalese Val di Fiemme – 8. toukokuuta 1788, Pavia) oli italialais-itävaltalainen lääkäri ja luonnontieteilijä. Giovannin isä oli lakimies. Lääketieteen oppiarvon Giovanni suoritti Innsbruckin yliopistossa, ja hoiti praktiikkaa Cavalesessa ja Venetsiassa. Hän kulutti paljon aikaa keräämällä kasveja ja hyönteisiä Alpeilla. Hän vietti 2 vuotta Seckanin herttuan yksityissihteerinä, kunnes sai lääkärin viran elohopeakaivoksilta Idrijasta, läntisessä Sloveniassa. Täällä hän vietti seuraavat 16 vuotta. 1761 hän julkaisi tutkimuksen De Hydroargyro Idriensi Tentamina, jossa käsitteli elohopeamyrkytysoireiden esiintymistä kaivosmiehissä. Idrijassa Scopoli tutki paikallista luontoa, julkaisten 1760 Flora Carniolica tutkielman ja laajan tutkimuksen hyönteisistä. 1769–72 hän julkaisi Anni-Historico Naturales tutkimuksen, jossa kuvaili uusia lintulajeja lukuisista kokoelmista. 1769 Scopoli osoitettiin Saksaan Chemnitzin Kaivosakatemian lehtorin virkaan. 1777 hän siirtyi Pavian yliopistoon. Hänen viimeiseksi työkseen jäi Deliciae Flora et Fauna Insubricae (1786-88), missä hän esitti tieteelliset nimet Pierre Sonneratin matkoillaan löytämille ja kuvailemille linnuille ja nisäkkäille. Scopoli kuvaili tieteelle lukuisia kasveja, hyönteisiä, ja linnuista muun muassa rääkkähaikara, tundrahanhi, pikkuhuitti, pikkutylli, tornipöllö, minervanpöllö, alppirautiainen ja mustapääsirkku ovat hänen nimeämiään. Scopolin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään auktorilyhennettä Scop..
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Giovanni Antonio Scopoli · Katso lisää »
Järviruoko
Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota voidaan käyttää monella tavoin hyödyksi.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Järviruoko · Katso lisää »
Kurkilinnut
Kurkilinnut (Gruiformes) on lintujen lahko, johon kuuluu nykyisin 10 heimoa.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Kurkilinnut · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Linnut · Katso lisää »
Parikkala
Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Parikkala · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Rantakanat
Rantakanat (Rallidae) on kurkilintujen heimo, johon kuuluu BirdLife Suomen mukaan 138 kosteikoissa elävää lajia.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Rantakanat · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Siikalahti (Parikkala)
Siikalahtea piilokojusta Kaukolaan päin nähtynä. Siikalahti on Parikkalan Simpelejärven umpeenkasvanut lahti Kaukolan kylässä.
Uusi!!: Pikkuhuitti ja Siikalahti (Parikkala) · Katso lisää »
