Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Affiksi, Bambaran kieli, Eteläsaame, Illeismi, Indoeurooppalainen kantakieli, Jumalan nimet juutalaisuudessa, Karjalan kieli, Kelttiläiset kielet, Konjugaatio, Korni, Lauseenjäsenet, Mordvalaiset kielet, Nominaalimuoto, Oikeinkirjoituksen tarkistin, Perfekti, Persoona, Possessiivisuffiksi, Puolan kieli, Ruotsin kieli, Subjunktiivi, Suomen kieli, Suomen kielioppi, Tapaluokka, Vatja, Volapük.
Affiksi
Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Affiksi · Katso lisää »
Bambaran kieli
Bambara (myös bamana, bambaraksi bamanankan) on etupäässä Malissa asuvien bambaroiden puhuma mandelainen kieliVydrin, s. 46.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Bambaran kieli · Katso lisää »
Eteläsaame
Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Eteläsaame · Katso lisää »
Illeismi
Illeismi (latinan sanasta ille, maskuliinimuoto pronominista "hän") tarkoittaa tapaa puhua itsestään kolmannessa persoonassa.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Illeismi · Katso lisää »
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »
Jumalan nimet juutalaisuudessa
Heprealaisessa Raamatussa yleisimmin käytetty Jumalan nimi on Tetragrammaton (JHWH יהוה). Koska juutalainen perinne piti jumalallista nimeä liian pyhänä lausuttavaksi, se korvattiin synagogajumalanpalveluksessa hepreankielisellä sanalla Adonai ("Herrani"), joka käännettiin nimellä Kyrios ("Herra") Septuagintissa, kreikkalaisessa versiossa heprealaisista pyhistä kirjoituksista.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Jumalan nimet juutalaisuudessa · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Kelttiläiset kielet · Katso lisää »
Konjugaatio
Konjugaatio on verbin taivutusluokka.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Konjugaatio · Katso lisää »
Korni
Kornin kielirajan vetäytyminen Cornwallissa vuosina 1399–1750. Korni (korniksi Kernowek) on Cornwallissa puhuttu kelttiläinen kieli, jota puhuivat kornit.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Korni · Katso lisää »
Lauseenjäsenet
Lauseenjäsenet eli kieliopilliset funktiot tai syntaktiset roolit ovat kielitieteellisiä termejä, joilla kuvataan sanan tai lausekkeen syntaktista asemaa lauseessa.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Lauseenjäsenet · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Nominaalimuoto
Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Nominaalimuoto · Katso lisää »
Oikeinkirjoituksen tarkistin
Tekstinkäsittelyohjelman AbiWordin oikeinkirjoituksen tarkistin. Tietotekniikassa oikeinkirjoituksen tarkistin (joka tunnetaan myös nimillä oikeinkirjoituksen tarkistus, korjausluku, oikaisuluku tai oikoluku) on tietokoneohjelma tai ohjelman toiminto, joka tarkistaa dokumentin sanojen oikeinkirjoituksen.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Oikeinkirjoituksen tarkistin · Katso lisää »
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Perfekti · Katso lisää »
Persoona
Persoona tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Persoona · Katso lisää »
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »
Puolan kieli
Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Puolan kieli · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Subjunktiivi · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kielioppi
Suomen kielioppi käsittää suomen kielen muoto-opin eli morfologian ja lauseopin eli syntaksin.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Suomen kielioppi · Katso lisää »
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Tapaluokka · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Vatja · Katso lisää »
Volapük
Saksalainen pappi Johann Martin Schleyer kehitti volapükin kielen. Volapük on Johann Martin Schleyerin, Saksan Badenista kotoisin olevan katolilaisen papin, vuosina 1879–1880 kehittämä ensimmäinen keinotekoinen kansainvälinen apukieli.
Uusi!!: Persoona (kielioppi) ja Volapük · Katso lisää »
