Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
190 suhteet: Abakanin selänne, Adolf Erik Nordenskiöld, Agan, Ajat (joki), Akademgorodok, Aksarka, Aleisk, Aleksandrovskoje (Tomskin alue), Aleksandrovskojen piiri, Altai (vuoristo), Altain aluepiiri, Altain tasavalta, Altyn-Köl, Amnya (linnoitus), Arinin kieli, Artjomovski, Asino, Šadrinsk, Šuryškaryn piiri, Želkuar, Baktšarin piiri, Barnaul, Belojarski, Berdsk, Berjozovo, Bolšoi Jugan, Boreaalinen vyöhyke, Eric Laxman, Estuaari, Fennoskandian mannerjäätikkö, Hakassia, Hans Johansen, Hanti-Mansia, Hantin kieli, Hantit, Hanty-Mansijsk, Herning-jäätiköityminen, Išim, Igrim, Iivana Julma, Ilmailuvuosi 2011, Irtyš, Isäni jalanjäljillä, Iset, Iskitim, J. G. Granö, Jaja, Jamal, Jamalin Nenetsia, Jamalin piiri, ..., Jenisei, Jermak Timofejevitš, Jugin kieli, Kaitanokkakuovi, Kalliopiirros, Kamensk-Uralski, Kamyšlov, Kargasok, Kargasokin piiri, Kataisk, Kedrovyi, Kemerovon alue, Ket (joki), Kija, Kivikauden keramiikka, Koževnikovo, Koževnikovon piiri, Kolpaševo, Kolpaševon piiri, Konda, Kondan piiri, Kontiainen, Kotipihlaja, Krivošeino, Krivošeinon piiri, Kurganin alue, Kuznetsin hiililaakio, Laakiobasaltit, Labytnangi, Lahna, Langepas, Länsi-Siperian alanko, Leninsk-Kuznetski, Lenokki, Ljantor, Ljapin, Lozva, Luettelo Aasian joista, Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä, Luettelo joista pituuden mukaan, Luettelo joista virtaaman mukaan, Luettelo Kiinan joista, Maailmankartta, Malaja Sosva, Mangazeja, Mansin kieli, Mansit, Matthias Alexander Castrén, Mežduretšenski, Mongolian maantiede, Muži, Muksunsiika, Nadym (joki), Narym, Navagat, Nazarovo, Neftejugansk, Nenetsit, Neuvostoliitto, Nižnevartovsk, Nitsa, Novosibirsk, Novosibirskin alue, Novosibirskin metro, Novosibirskin päärautatieasema, O. A. F. Lönnbohm, Ob (täsmennyssivu), Obinlahti, Obinugrilaiset kansat, Obinugrilaiset kielet, Oktjabrskoje, Omskin alue, Parabelin piiri, Peledsiika, Pelym, Pohjoinen jäämeri, Pohjoismansi, Pokatši, Priuralskin piiri, Pumpokolin kieli, Salehard, Samojedikielet, Saranpaul, Seima-Turbino-ilmiö, Seiman kirves, Selkupin kieli, Selkupit, Serov, Severnaja Sosva, Siperia, Siperian kaanikunta, Siperian laakiobasalttipurkaukset, Siperiansirri, Sosva, Sosva (Berjozovon piiri), Stephen Sommier, Sterletti, Streževoi, Suomensukuiset 30 päivässä, Surgut, Suutari (kala), Sverdlovskin alue, Sverdrupin saari, Sysert, Tavda, Tšet, Tšitškajul, Tšulyšman, Tšulym (Obin sivujoki), Tšulymin kieli, Teleutit, Tjumenin alue, Tobol, Tom (joki), Tomskavian lento 5007, Tomskin alue, Tunguusikielet, Tura (joki), U. T. Sirelius, Ubagan, Ugrilaiset kansat, Ui (joki), Ulujul, Unkarilaiset, Uralilaiset kielet, Uralilaisten kielten alkukoti, Uskontotieteen oppihistoria Suomessa, Vah, Valtameri, Venäjän historia, Venäjän maantiede, Verhneketjen piiri, Verhnjaja Tura, Verhoturje, Vesivainajala, Viime jääkauden huippukohta, Villamammutti, Vorkuta, Zarinsk, Zarni an. Laajenna indeksi (140 lisää) »
Abakanin selänne
Abakanin selänne on vuoriselänne Altailla Venäjällä Hakassian, Altain tasavallan ja Kemerovon alueen rajaseudulla.
Uusi!!: Ob ja Abakanin selänne · Katso lisää »
Adolf Erik Nordenskiöld
Nils Adolf Erik Nordenskiöld (18. marraskuuta 1832 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 12. elokuuta 1901 Dalbyö, Södermanland, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, tutkimusmatkailija, mineralogi ja naparetkeilijä.
Uusi!!: Ob ja Adolf Erik Nordenskiöld · Katso lisää »
Agan
Aganjoki Varjoganin kylän kohdalla. Agan on Obin vesistöön kuuluvan Tromjeganin sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Agan · Katso lisää »
Ajat (joki)
Ajat (ja) on Venäjällä ja Kazakstanissa Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella.
Uusi!!: Ob ja Ajat (joki) · Katso lisää »
Akademgorodok
Objoen Novosibirskin tekoaltaan rantahiekkaa. Akademgorodok on venäläisen tiedekaupungin (naukograd) erityisaseman saanut alue Novosibirskin 138 000 asukkaan (2014) Sovjetskin piirissä, Novosibirskin alueella Etelä-Siperiassa.
Uusi!!: Ob ja Akademgorodok · Katso lisää »
Aksarka
Aksarka on Priuralskin piirin hallintokeskuksena toimiva taajama Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan länsiosissa Luoteis-Siperiassa, Ob-joen etelärannalla lähellä Obinlahtea.
Uusi!!: Ob ja Aksarka · Katso lisää »
Aleisk
Aleisk on kaupunki Altain aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Aleisk · Katso lisää »
Aleksandrovskoje (Tomskin alue)
Aleksandrovskoje on kylä, maalaiskunta ja Aleksandrovskojen piirin hallinnollinen keskus Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Aleksandrovskoje (Tomskin alue) · Katso lisää »
Aleksandrovskojen piiri
Aleksandrovskojen piiri on paikallinen itsehallintoalue Tomskin alueen luoteisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Aleksandrovskojen piiri · Katso lisää »
Altai (vuoristo)
Altain vuoristo Beluhan huippu Metsänvartijoita Markakolin luonnonpuistossa. Altai eli Altaivuoret ("kultavuoristo") on vuoristo Keski-Aasiassa.
Uusi!!: Ob ja Altai (vuoristo) · Katso lisää »
Altain aluepiiri
Altain aluepiiri on hallinnollinen alue Venäjän federaatiossa, Etelä-Siperiassa Ob-joen latvoilla.
Uusi!!: Ob ja Altain aluepiiri · Katso lisää »
Altain tasavalta
Altain tasavalta sijaitsee Altain vuoristossa Keski-Aasian ja Siperian rajalla.
Uusi!!: Ob ja Altain tasavalta · Katso lisää »
Altyn-Köl
Altyn-Köl järveä Altyn-Köl on Altain tasavallan ja myös koko Altain vuoristoalueen suurin järvi Keski-Aasiassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Altyn-Köl · Katso lisää »
Amnya (linnoitus)
Amnya on Euraasian pohjoisin ja yksi maailman vanhimmista kivikautisista linnoituksista.
Uusi!!: Ob ja Amnya (linnoitus) · Katso lisää »
Arinin kieli
Arinin kieli on 1700-luvun lopulla kuollut jeniseiläinen kieli.
Uusi!!: Ob ja Arinin kieli · Katso lisää »
Artjomovski
Artjomovskin vaakuna. Artjomovski on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Artjomovski · Katso lisää »
Asino
Asino on kaupunki ja Asinon piirin hallintokeskus Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Asino · Katso lisää »
Šadrinsk
Šadrinsk on kaupunki Kurganin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Šadrinsk · Katso lisää »
Šuryškaryn piiri
Šuryškaryn piiri on paikallinen kuntatason itsehallintoalue Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan lounaisosassa Pohjois-Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Šuryškaryn piiri · Katso lisää »
Želkuar
Želkuar (ja eli Želkuar, Džilkuar ja Sintašta) on Venäjällä Tšeljabinskin alueella ja Kazakstanissa Qostanayn alueella Toboljokeen oikealta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella arolla.
Uusi!!: Ob ja Želkuar · Katso lisää »
Baktšarin piiri
Baktšarin piiri on kunnallishallintoalue Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Baktšarin piiri · Katso lisää »
Barnaul
Barnaul on 625 679 (2012) asukkaan kaupunki Altain aluepiirissä Etelä-Siperiassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Barnaul · Katso lisää »
Belojarski
Belojarski on kaupunki Venäjän Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan luoteisosassa, Obin itärannalla.
Uusi!!: Ob ja Belojarski · Katso lisää »
Berdsk
Berdsk on kaupunki Novosibirskin alueella Venäjällä, noin 35 kilometriä miljoonakaupunki Novosibirskin keskustasta eteläkaakkoon, Novosibirskin tekojärven kaakkoisrannalla.
Uusi!!: Ob ja Berdsk · Katso lisää »
Berjozovo
Berjozovo on kaupunkityyppinen taajama Tjumenin alueen Hanti-Mansian piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Berjozovo · Katso lisää »
Bolšoi Jugan
Bolšoi Jugan on Obin keskijuoksun rinnakkaisuoman Staraja Obin eteläinen sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Tjumenin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Bolšoi Jugan · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Ob ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Eric Laxman
Eric Laxman Eric Laxman (myös kirjoitusmuodoissa Erik Laxman, Ericus Laxman ja Erich Lachsmann) (27. heinäkuuta 1737 Savonlinna – 6. tammikuuta 1796) oli savonlinnalaissyntyinen tutkimusmatkailija, luonnontieteilijä ja pappi, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa.
Uusi!!: Ob ja Eric Laxman · Katso lisää »
Estuaari
Paranájoen yhteinen estuaari Argentiinan ja Uruguayn rajalla Pohjanmeren rannikolle muodostuu estuaareja idästä virtaavan Elben ja etelästä laskevan Weserin suihin. Estuaari on maa-alueen osittain suojaama jokisuualue, jossa yhden tai sitä useamman joen makea vesi sekoittuu suolaisen meriveden kanssa murtovedeksi.
Uusi!!: Ob ja Estuaari · Katso lisää »
Fennoskandian mannerjäätikkö
Mannerjäätiköiden yhtyminen muodosti jäätikköalueen suurimman laajuuden Veiksel-jääkauden kylmimpänä aikana. Fennoskandian mannerjäätikkö (lyhennys FIS) tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella (noin 115 000–11 000 vuotta sitten) yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla.
Uusi!!: Ob ja Fennoskandian mannerjäätikkö · Katso lisää »
Hakassia
pienoiskuva Hakassia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Etelä-Siperiassa.
Uusi!!: Ob ja Hakassia · Katso lisää »
Hans Johansen
Hans Johansen (1897−1973) oli tanskalais-venäläinen lintutieteilijä, joka toimi eläintieteen professorina Tomskissa.
Uusi!!: Ob ja Hans Johansen · Katso lisää »
Hanti-Mansia
Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.
Uusi!!: Ob ja Hanti-Mansia · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Ob ja Hantin kieli · Katso lisää »
Hantit
Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.
Uusi!!: Ob ja Hantit · Katso lisää »
Hanty-Mansijsk
Hanty-Mansijsk (hantiksi Ёмвош, Ёмвоҷ, mansiksi Абга) on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan pääkaupunki Länsi-Siperian alangolla Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Hanty-Mansijsk · Katso lisää »
Herning-jäätiköityminen
Herning-jäätiköityminen noin 116 000–106 000 vuotta sitten oli viime jääkauden varhaisin vaihe, jolloin jäätikkö levisi Suomen Lappiin.
Uusi!!: Ob ja Herning-jäätiköityminen · Katso lisää »
Išim
Išim (kazakiksi Есіл, Jesil) on Obin vesistöön kuuluvan Irtyšin sivujoki Kazakstanissa ja Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Išim · Katso lisää »
Igrim
Igrim on kaupunkityyppinen taajama Tjumenin alueen Hanti-Mansian piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Igrim · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Ob ja Iivana Julma · Katso lisää »
Ilmailuvuosi 2011
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 2011 tapahtumia ilmailussa.
Uusi!!: Ob ja Ilmailuvuosi 2011 · Katso lisää »
Irtyš
Irtyš (kazakiksi Ертіс, tat. İrteş) on Obin suurin, 4 248 kilometriä pitkä sivujoki Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Irtyš · Katso lisää »
Isäni jalanjäljillä
Isäni jalanjäljillä on Jörn Donnerin ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2006.
Uusi!!: Ob ja Isäni jalanjäljillä · Katso lisää »
Iset
Verhne-Isetskin järvenselkä Jekaterinburgista nähtynä. Isetjoen kulku Jekaterinburgissa on rakennettu virkistysalueeksi (Plotinka). Revun kosket Isetin yläjuoksulla, missä jauhettiin aikoinaan viljaa. Iset on Venäjällä Uralin federaatiopiirissä Sverdlovskin-, Kurganin- ja Tjumenin alueella virtaava Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.
Uusi!!: Ob ja Iset · Katso lisää »
Iskitim
Iskitim on kaupunki Novosibirskin alueella Venäjällä, noin 50 kilometriä miljoonakaupunki Novosibirskin keskustasta eteläkaakkoon, Obiin padottuun Novosibirskin tekojärveen laskevan Berd-joen suulla.
Uusi!!: Ob ja Iskitim · Katso lisää »
J. G. Granö
Johannes Gabriel (Kaapo) Granö oli suomalainen maantieteilijä, joka kehitti erityisesti maisemamaantiedettä ja maantieteen metodologiaa.
Uusi!!: Ob ja J. G. Granö · Katso lisää »
Jaja
Jaja Bolšežirovon kylän luona Tomskin alueella. Jaja on Obin vesistöön kuuluvan Tšulymin sivujoki Kemerovon ja Tomskin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Jaja · Katso lisää »
Jamal
Jamalin niemimaan sijainti kartalla. Jamalin niemimaa on Luoteis-Siperiassa Karanmeren ja Obinlahden välissä sijaitseva 720 kilometriä pitkä ja 230 kilometriä leveä niemimaa, joka on suomensukuisten nenetsien eli samojedien asuttama.
Uusi!!: Ob ja Jamal · Katso lisää »
Jamalin Nenetsia
Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.
Uusi!!: Ob ja Jamalin Nenetsia · Katso lisää »
Jamalin piiri
Jamalin piiri on kuntatason hallinnollinen alue Jamalin niemimaalla, Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan pohjoisosissa Pohjois-Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Jamalin piiri · Katso lisää »
Jenisei
Jenisei (tuvaksi Ulug-Khem) on suurjoki Siperiassa Venäjällä ja Mongoliassa.
Uusi!!: Ob ja Jenisei · Katso lisää »
Jermak Timofejevitš
Jermak Timofejevitš. 1600-luvun parsuna. Jermak Timofejevitš (syntymäaika tuntematon – 6. elokuuta 1585) oli venäläinen kasakkapäällikkö ja Siperian valloittaja.
Uusi!!: Ob ja Jermak Timofejevitš · Katso lisää »
Jugin kieli
Jugin kieli (jugiksi jugynna ka’) on jugien puhuma, nykyään ilmeisesti jo kuollut jeniseiläinen kieli.
Uusi!!: Ob ja Jugin kieli · Katso lisää »
Kaitanokkakuovi
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji.
Uusi!!: Ob ja Kaitanokkakuovi · Katso lisää »
Kalliopiirros
Karjalasta. Kalliopiirrokset ovat kuvia tai kuvioita, jotka on tehty kallioihin tai suuriin kiviin naarmuttamalla, uurtamalla, hiomalla, kaivertamalla tai hakkaamalla.
Uusi!!: Ob ja Kalliopiirros · Katso lisää »
Kamensk-Uralski
Kamensk-Uralski on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kamensk-Uralski · Katso lisää »
Kamyšlov
Pokrovan katedraali. Kamyšlov on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kamyšlov · Katso lisää »
Kargasok
Kargasok on kylä, maalaiskunta ja Kargasokin piirin hallinnollinen keskus Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kargasok · Katso lisää »
Kargasokin piiri
Kargasokin piiri Tomskin alueen kartalla. Kargasokin piiri on paikallinen itsehallintoalue Tomskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kargasokin piiri · Katso lisää »
Kataisk
Kataisk on kaupunki Kurganin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kataisk · Katso lisää »
Kedrovyi
Kedrovyi on öljyntuotantoa varten perustettu pikkukaupunki Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kedrovyi · Katso lisää »
Kemerovon alue
Kemerovon alue on Venäjän federaatioon kuuluva runsaan 2,7 miljoonan asukkaan federaatiosubjekti Etelä-Siperiassa.
Uusi!!: Ob ja Kemerovon alue · Katso lisää »
Ket (joki)
Ket on joki Krasnojarskin aluepiirissä ja Tomskin alueella Siperiassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Ket (joki) · Katso lisää »
Kija
Kijajokea Kemerovon alueen Tisulin piirin Moskovkan taajaman luona heinäkuussa 2006. Kija on Obin vesistöön kuuluvan Tšulymin sivujoki Kemerovon ja Tomskin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kija · Katso lisää »
Kivikauden keramiikka
Taipalsaarelta. Kivikauden keramiikka tarkoittaa ihmisen kivikaudella savesta tekemiä esineitä.
Uusi!!: Ob ja Kivikauden keramiikka · Katso lisää »
Koževnikovo
Koževnikovo on kylä, maalaiskunta ja Koževnikovon piirin hallinnollinen keskus Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Koževnikovo · Katso lisää »
Koževnikovon piiri
Koževnikovon piiri on kunnallishallintoalue Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Koževnikovon piiri · Katso lisää »
Kolpaševo
Kolpaševo on kaupunki Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kolpaševo · Katso lisää »
Kolpaševon piiri
Kolpaševon piiri Tomskin alueen kartalla. Kolpaševon piiri on kunnallishallintoalue Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Kolpaševon piiri · Katso lisää »
Konda
Konda on Obin vesistöön kuuluvan Irtyšin sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Konda · Katso lisää »
Kondan piiri
Kondan piirin vaakuna Kondan piiri on Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan lounaisosassa, Venäjällä sijaitseva paikallishallinnon ylemmän tason alue.
Uusi!!: Ob ja Kondan piiri · Katso lisää »
Kontiainen
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä.
Uusi!!: Ob ja Kontiainen · Katso lisää »
Kotipihlaja
Kotipihlaja eli pihlaja (Sorbus aucuparia) on ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Ob ja Kotipihlaja · Katso lisää »
Krivošeino
Krivošeino on kylä, maalaiskunta ja Krivošeinon piirin hallinnollinen keskus Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Krivošeino · Katso lisää »
Krivošeinon piiri
Krivošeinon piiri Tomskin alueen kartalla. Krivošeinon piiri on kunnallishallintoalue Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Krivošeinon piiri · Katso lisää »
Kurganin alue
Kurganin alue on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin sijoittuva hallinnollinen alue Länsi-Siperiassa Aasiassa.
Uusi!!: Ob ja Kurganin alue · Katso lisää »
Kuznetsin hiililaakio
Kuznetsin hiililaakio (lyh. Kuzbass) on Venäjän Kemerovon alueella, pieneltä osin myös Novosibirskin alueella Länsi-Siperian eteläosissa sijaitseva laaja hiilentuotannon ja liitännäisteollisuuden alue.
Uusi!!: Ob ja Kuznetsin hiililaakio · Katso lisää »
Laakiobasaltit
Laakiobasaltit ovat valtavien laavapurkausten jäänteitä, jotka peittävät alleen hyvin suuria alueita sekä mantereilla että valtamerten pohjissa.
Uusi!!: Ob ja Laakiobasaltit · Katso lisää »
Labytnangi
Labytnangi on kaupunki Jamalin Nenetsian piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Labytnangi · Katso lisää »
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Ob ja Lahna · Katso lisää »
Langepas
Langepas on kaupunki on kaupunki Hanti-Mansian piirikunnan Nižnevartovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Langepas · Katso lisää »
Länsi-Siperian alanko
Länsi-Siperian alangon sijainti Vasjugan virtaa Tomskin alueella Länsi-Siperian alanko on laaja alankoalue Aasian luoteiskulmassa Länsi-Siperiassa Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Ob ja Länsi-Siperian alanko · Katso lisää »
Leninsk-Kuznetski
Rautatieasema Leninsk-Kuznetski on kaupunki Kemerovon alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Leninsk-Kuznetski · Katso lisää »
Lenokki
Lenokki (Brachymystax lenok) on pohjoisen Aasian kylmissä jokivesissä elävä hidaskasvuinen lohikala.
Uusi!!: Ob ja Lenokki · Katso lisää »
Ljantor
Ljantor (vuosina 1978-92 Ljantorsk) on kerrostalovaltainen öljyteollisuuskaupunki Venäjän Hantien ja mansien autonomisen piirikunnassa, Obin Pim-sivuhaaran varrella.
Uusi!!: Ob ja Ljantor · Katso lisää »
Ljapin
Ljapin (myös Sygva, Сыгва; Hulga, Хулга) on Obin vesistöön kuuluvan Severnaja Sosvan sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Ljapin · Katso lisää »
Lozva
Lozva on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan alkujoki Sverdlovskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Lozva · Katso lisää »
Luettelo Aasian joista
Luettelo Aasian joista sisältää niiden Aasiassa sijaitsevien valtioiden alueella virtaavien jokien nimet, joista on artikkeli ja jotka on luokiteltu.
Uusi!!: Ob ja Luettelo Aasian joista · Katso lisää »
Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä
Tämä on luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä.
Uusi!!: Ob ja Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä · Katso lisää »
Luettelo joista pituuden mukaan
Tämä on luettelo maailman pisimmistä joista.
Uusi!!: Ob ja Luettelo joista pituuden mukaan · Katso lisää »
Luettelo joista virtaaman mukaan
Tämä on luettelo joista virtaaman mukaan.
Uusi!!: Ob ja Luettelo joista virtaaman mukaan · Katso lisää »
Luettelo Kiinan joista
Tämä epätäydellinen luettelo joista, jotka virtaavat Kiinan läpi on järjestetty sen vesimuodostuman mukaan, johon kukin joki laskee, alkaen Ohotanmereltä ja päättyen Pohjoiseen jäämereen.
Uusi!!: Ob ja Luettelo Kiinan joista · Katso lisää »
Maailmankartta
Winkel-Tripel-projektion mukainen maailmankartta, jossa mannerten pinta-alat ovat oikeassa suhteessa, mutta pituuspiirit ovat kaarevia. Erilaisia karttapalloja. Maailmankartta on Maapallon pintaa esittävä kartta.
Uusi!!: Ob ja Maailmankartta · Katso lisää »
Malaja Sosva
Malaja Sosva on Obin vesistöön kuuluvan Severnaja Sosvan sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Tjumenin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Malaja Sosva · Katso lisää »
Mangazeja
Mangazeja oli Venäjällä Länsi-Siperiassa Tazjoen varrella 1600-luvulla sijainnut kaupunki.
Uusi!!: Ob ja Mangazeja · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Ob ja Mansin kieli · Katso lisää »
Mansit
200px Mansit (aikaisemmin vogulit) ovat Venäjällä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa ja sen lähialueilla asuva suomalais-ugrilaista mansin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Ob ja Mansit · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Ob ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Mežduretšenski
Mežduretšenski on kaupunkityyppinen taajama Venäjän Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan lounaisosassa, Obin sivujoki Irtyšin läntisen sivuhaaran Kondan etelärannalla.
Uusi!!: Ob ja Mežduretšenski · Katso lisää »
Mongolian maantiede
Mongolia sijaitsee Kaukoidässä, Kiinan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Ob ja Mongolian maantiede · Katso lisää »
Muži
Muži on Šuryškaryn piirin hallintokeskuksena toimiva kylä Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan lounaisosissa Luoteis-Siperiassa, Ob-joen rinnakkaisuoman Malaja Obin länsirannalla.
Uusi!!: Ob ja Muži · Katso lisää »
Muksunsiika
Muksunsiika (Coregonus muksun) on pohjoisessa Siperiassa elävä siian suvun kalalaji.
Uusi!!: Ob ja Muksunsiika · Katso lisää »
Nadym (joki)
Nadym on joki Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Nadym (joki) · Katso lisää »
Narym
Narymin vaakuna vuodelta 1785. Narym on kylä, maalaiskunta ja entinen kaupunki Tomskin alueen Parabelin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Narym · Katso lisää »
Navagat
Navagat (Eleginus) on turskien heimoon (Gadidae) kuuluva pohjoisten vesien turskakalasuku.
Uusi!!: Ob ja Navagat · Katso lisää »
Nazarovo
Nazarovo on kaupunki Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Nazarovo · Katso lisää »
Neftejugansk
Neftejugansk on Venäjän Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan öljyntuotantoalueelle alun perin 1960-luvulla rakennettu kaupunki.
Uusi!!: Ob ja Neftejugansk · Katso lisää »
Nenetsit
Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.
Uusi!!: Ob ja Nenetsit · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Ob ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nižnevartovsk
Nižnevartovsk on 251 694 asukkaan teollisuuskaupunki ja kaupunkipiiri Obin varrella Hanti-Mansian itäosassa Länsi-Siperian alangolla Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Nižnevartovsk · Katso lisää »
Nitsa
Nitsa on Obin vesistöön kuuluvan Turan sivujoki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Nitsa · Katso lisää »
Novosibirsk
Novosibirsk, ent.
Uusi!!: Ob ja Novosibirsk · Katso lisää »
Novosibirskin alue
Novosibirskin alue on Venäjän federaatioon kuuluva alue Etelä-Siperiassa Aasiassa.
Uusi!!: Ob ja Novosibirskin alue · Katso lisää »
Novosibirskin metro
Novosibirskin metro on Novosibirskin kaupungin suurimmalta osaltaan maanalainen metrojärjestelmä.
Uusi!!: Ob ja Novosibirskin metro · Katso lisää »
Novosibirskin päärautatieasema
Novosibirskin päärautatieasema Venäjän Novosibirskin alueen keskuksen, miljoonakaupunki Novosibirskin päärautatieasema.
Uusi!!: Ob ja Novosibirskin päärautatieasema · Katso lisää »
O. A. F. Lönnbohm
Oskar Andreas Ferdinand (Antti) Lönnbohm (kirjailijanimi O. A. F. Mustonen; 24. kesäkuuta 1856 Liperi – 17. joulukuuta 1927 Kuopio) oli suomalainen kansakoulujen tarkastaja ja kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Ob ja O. A. F. Lönnbohm · Katso lisää »
Ob (täsmennyssivu)
Ob tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Ob ja Ob (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Obinlahti
Obinlahti Karanmereen työntyvien Jamalin niemimaan ja Gydan niemimaan väliin jäävä suuri merenlahti Venäjän Länsi-Siperiassa sijaitsevan Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan pohjoisrannalla.
Uusi!!: Ob ja Obinlahti · Katso lisää »
Obinugrilaiset kansat
Obinugrilaiset kansat ovat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvia obinugrilaisia hantin ja mantsin kieliä puhuvia hanteja ja manseja.
Uusi!!: Ob ja Obinugrilaiset kansat · Katso lisää »
Obinugrilaiset kielet
Obinugrilaiset kielet on kahden Länsi-Siperiassa puhuttavan uralilaisten kielten ugrilaiseen ryhmään kuuluvan kieliryhmän, hantin ja mansin yhteisnimitys.
Uusi!!: Ob ja Obinugrilaiset kielet · Katso lisää »
Oktjabrskoje
Oktjabrskoje on kaupunkityyppinen taajama Venäjän Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan länsiosassa, Obin itärannalla.
Uusi!!: Ob ja Oktjabrskoje · Katso lisää »
Omskin alue
Omskin alue on yksi Venäjän federaation jäsenalueista (federaatiosubjekti) Länsi-Siperian eteläosassa Irtyš-joen keskijuoksulla.
Uusi!!: Ob ja Omskin alue · Katso lisää »
Parabelin piiri
Parabelin piiri Tomskin alueen kartalla. Parabelin piiri on paikallinen itsehallintoalue Tomskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Parabelin piiri · Katso lisää »
Peledsiika
Peledsiika (Coregonus peled) on siperialainen muikkua muistuttava lohikala, jota 1960-luvulta saakka on istutettu joihinkin Suomen vesistöihin, erityisesti maan pohjoisosassa.
Uusi!!: Ob ja Peledsiika · Katso lisää »
Pelym
Pelym (myös Bolšoi Pelym, Большой Пелым) on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan sivujoki Sverdlovskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Pelym · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Ob ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Pohjoismansi
Pohjoismansi on mansin kielen ainut nykyisin puhuttava murre.
Uusi!!: Ob ja Pohjoismansi · Katso lisää »
Pokatši
Pokatši on öljyntuotantoalueen kaupunki Venäjän Hantien ja mansien autonomisen piirikunnassa Länsi-Siperian alangolla.
Uusi!!: Ob ja Pokatši · Katso lisää »
Priuralskin piiri
Priuralskin piiri on kuntatason hallinnollinen alue Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan länsiosassa Pohjois-Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Priuralskin piiri · Katso lisää »
Pumpokolin kieli
Pumpokolin kieli on 1700-luvun lopulla kuollut jeniseiläinen kieli.
Uusi!!: Ob ja Pumpokolin kieli · Katso lisää »
Salehard
Salehard (vuoteen 1933 asti Obdorsk,, ’niemimaan talo’) on Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan pääkaupunki Luoteis-Siperiassa lähellä Poluin ja Obin yhtymäkohtaa.
Uusi!!: Ob ja Salehard · Katso lisää »
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Ob ja Samojedikielet · Katso lisää »
Saranpaul
Saranpaul (mansiksi Саранпāвыл) on taajama ja maalaiskunta Berjozovon piirin länsiosissa Uralvuoriston itälaidalla, Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan länsiosissa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Saranpaul · Katso lisää »
Seima-Turbino-ilmiö
Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos. Pronssinen reikäkirves Turbinon kalmistoista. Seima-Turbino-ilmiö viittaa Euraasiassa tehtyjen samankaltaisten pronssiesinelöytöjen laajaan levinneisyysalueeseen, joka on kiinnittänyt tutkijoiden huomion jo 1900-luvun alusta asti.
Uusi!!: Ob ja Seima-Turbino-ilmiö · Katso lisää »
Seiman kirves
Maaninka, Maaninka, KuopioKM10811 tyyppi: Maaninka, Lauko, Tottijärvi, NokiaKM18351 tyyppi: Maaninka, Onkivesi, Lapinniemi, KuopioKM10551 tyyppi: Seima, Laukaa, Jyväskylä Seiman kirves, tai myös Seima-Rostovkan kirves, on eräs putkikirveen muoto, jota valmistettiin pronssikaudella.
Uusi!!: Ob ja Seiman kirves · Katso lisää »
Selkupin kieli
Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Ob ja Selkupin kieli · Katso lisää »
Selkupit
Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.
Uusi!!: Ob ja Selkupit · Katso lisää »
Serov
Serov on kaupunki Venäjän federaation Sverdlovskin alueella, heti Uralin itäpuolella ja 50 km Jekaterinburgista pohjoiseen.
Uusi!!: Ob ja Serov · Katso lisää »
Severnaja Sosva
Severnaja Sosva on Obin läntinen sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Severnaja Sosva · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Ob ja Siperia · Katso lisää »
Siperian kaanikunta
Siperian kaanikunta (siperiantataariksi Себер ханлыгы) oli 1400–1500-luvuilla Länsi-Siperiassa nykyisen Venäjän alueella sijainnut valtio, jonka väestön pääosan muodostivat Siperian tataarit.
Uusi!!: Ob ja Siperian kaanikunta · Katso lisää »
Siperian laakiobasalttipurkaukset
Siperian laakiobasalttipurkaukset tapahtuivat nykyisten ajoitusten mukaan noin 250–251 miljoonaa vuotta sitten pääasiassa Keski- ja Länsi-Siperiassa Uralvuorten ja Lenajoen välillä.
Uusi!!: Ob ja Siperian laakiobasalttipurkaukset · Katso lisää »
Siperiansirri
Siperiansirri (Calidris subminuta tai Erolia subminuta) on kahlaaja, joka pesii Siperiassa.
Uusi!!: Ob ja Siperiansirri · Katso lisää »
Sosva
Sosva on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan toinen alkujoki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Sosva · Katso lisää »
Sosva (Berjozovon piiri)
Sosva (mansiksi ?) on taajama Berjozovon piirin keskiosissa Obin sivujoki Severnaja Sosvan varrella, Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan länsiosissa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Sosva (Berjozovon piiri) · Katso lisää »
Stephen Sommier
Stefano Sommier Stephen Sommier (20. toukokuuta 1848 Firenze – 3. tammikuuta 1922 Firenze, Italia) oli italialainen kansatieteilijä ja luonnontutkija, sukutaustaltaan ranskalainen.
Uusi!!: Ob ja Stephen Sommier · Katso lisää »
Sterletti
Sterletti (Acipenser ruthenus) on sampea pienempi sampikala.
Uusi!!: Ob ja Sterletti · Katso lisää »
Streževoi
Streževoin vaakuna. Streževoi on kaupunki Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Streževoi · Katso lisää »
Suomensukuiset 30 päivässä
Suomensukuiset 30 päivässä on ensi kerran alkuvuonna 2013 esitetty kymmenosainen kulttuuriohjelma, jossa seurataan Ville Haapasalon tutustumismatkaa Venäjän suomensukuisiin kansoihin.
Uusi!!: Ob ja Suomensukuiset 30 päivässä · Katso lisää »
Surgut
Surgut on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan suurin kaupunki ja Venäjän tärkeimpiä öljyntuotannon keskuksia.
Uusi!!: Ob ja Surgut · Katso lisää »
Suutari (kala)
Suutari akvaariossa. Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikalalaji, joka elää myös Itämeren murtovedessä.
Uusi!!: Ob ja Suutari (kala) · Katso lisää »
Sverdlovskin alue
Sverdlovskin alue on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin kuuluva alue Keski-Uralilla Euroopan ja Aasian rajalla.
Uusi!!: Ob ja Sverdlovskin alue · Katso lisää »
Sverdrupin saari
Sverdrupin saaren sijainti Karanmerellä. Sverdrupin saaren kartta. Sverdrupin saari sijaitsee Venäjän Siperian pohjoispuolisella Karanmerellä Novaja Zemljasta itään.
Uusi!!: Ob ja Sverdrupin saari · Katso lisää »
Sysert
Sysertin vaakuna. Sysert on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Sysert · Katso lisää »
Tavda
Tavda on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki.
Uusi!!: Ob ja Tavda · Katso lisää »
Tšet
Tšet on Obin vesistöön kuuluvan Kijan sivujoki Tomskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Tšet · Katso lisää »
Tšitškajul
Tšitškajul on Obin vesistöön kuuluvan Tšulymin sivujoki Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Tšitškajul · Katso lisää »
Tšulyšman
Tšulyšman on joki Venäjällä Altain tasavallan alueella.
Uusi!!: Ob ja Tšulyšman · Katso lisää »
Tšulym (Obin sivujoki)
Tšulym on joki Krasnojarskin aluepiirissä ja Tomskin alueella Etelä-Siperiassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Tšulym (Obin sivujoki) · Katso lisää »
Tšulymin kieli
Tšulymin kieli (muita nimityksiä tšulyminturkki ja tšulymintataari) on Venäjällä Siperiassa asuvien tšulyminturkkilaisten puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Ob ja Tšulymin kieli · Katso lisää »
Teleutit
Teleutit ovat Venäjällä Kemerovon alueella, Altain aluepiirissä ja Altain tasavallassa asuva kansanryhmä, joka puhuu altain kielen etelämurteisiin kuuluvaa teleutia.
Uusi!!: Ob ja Teleutit · Katso lisää »
Tjumenin alue
Tjumenin alue on Venäjän federaatioon kuuluva liittovaltiosubjekti Länsi-Siperiassa Aasiassa.
Uusi!!: Ob ja Tjumenin alue · Katso lisää »
Tobol
Tobol (ja) on Kazakstanissa ja Venäjällä virtaava Irtyšjokeen sen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolen arolla.
Uusi!!: Ob ja Tobol · Katso lisää »
Tom (joki)
Tom on Obin 827 kilometriä pitkä sivujoki Länsi-Siperian kaakkoisosissa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Tom (joki) · Katso lisää »
Tomskavian lento 5007
Tomskavian lennon 5007 onnettomuus tapahtui Siperiassa 11.
Uusi!!: Ob ja Tomskavian lento 5007 · Katso lisää »
Tomskin alue
Tomskin alue on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Siperiassa Aasiassa.
Uusi!!: Ob ja Tomskin alue · Katso lisää »
Tunguusikielet
Tunguusikielet ovat itäaasialainen kielikunta, johon kuuluu 12 keskenään varsin läheistä sukua olevaa kieltä.
Uusi!!: Ob ja Tunguusikielet · Katso lisää »
Tura (joki)
Tura yhtyy Toboliin sen alajuoksulla. Joen mutkaa yläjuoksulla Kamenkan kohdalla. Tura (tai eli Dolgaja eli Pitkäjoki) on Venäjällä Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.
Uusi!!: Ob ja Tura (joki) · Katso lisää »
U. T. Sirelius
U. T. Sirelius 1920-luvun alussa. Uuno Taavi Sirelius (5. toukokuuta 1872 Jääski – 24. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori.
Uusi!!: Ob ja U. T. Sirelius · Katso lisää »
Ubagan
Ubagan (ja eli Obaghan) on Kazakstanissa ja hieman myös Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen oikeanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella.
Uusi!!: Ob ja Ubagan · Katso lisää »
Ugrilaiset kansat
Ugrilaiset kansat on perinteinen yhteisnimitys ugrilaisia kieliä puhuville hanteille, manseille ja unkarilaisille.
Uusi!!: Ob ja Ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Ui (joki)
Ui (ja) on Venäjällä ja Kazakstanissa Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella.
Uusi!!: Ob ja Ui (joki) · Katso lisää »
Ulujul
Ulujul on Obin vesistöön kuuluvan Tšulymin sivujoki Tomskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Ulujul · Katso lisää »
Unkarilaiset
Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Ob ja Unkarilaiset · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Ob ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Uralilaisten kielten alkukoti
Uralilaisten kielten nykyinen levinneisyys. Uralilaisten kielten alkukodista on vuosien varrella esitetty erilaisia hypoteeseja.
Uusi!!: Ob ja Uralilaisten kielten alkukoti · Katso lisää »
Uskontotieteen oppihistoria Suomessa
Suomalainen uskontotiede tieteenalana on kehittynyt ja vakiinnuttanut muotonsa useiden tieteellisten ja kulttuuristen virtausten myötä.
Uusi!!: Ob ja Uskontotieteen oppihistoria Suomessa · Katso lisää »
Vah
Vah on Obin keskijuoksun itäinen sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Tjumenin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Vah · Katso lisää »
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Uusi!!: Ob ja Valtameri · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Ob ja Venäjän historia · Katso lisää »
Venäjän maantiede
Venäjän maantiede on maan suuren koon takia monipuolista.
Uusi!!: Ob ja Venäjän maantiede · Katso lisää »
Verhneketjen piiri
Verhneketjen piiri on paikallinen itsehallintoalue Tomskin alueen koillisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Verhneketjen piiri · Katso lisää »
Verhnjaja Tura
Verhnjaja Tura on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Verhnjaja Tura · Katso lisää »
Verhoturje
Verhoturjen kaupunkia vuonna 1910. Sergei Prokudin-Gorskin valokuva. Verhoturje on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Verhoturje · Katso lisää »
Vesivainajala
Vesivainajala on monissa uskonnoissa ja mytologioissa esiintyvä vedenalainen tai -takainen vainajala, joka sijaitsee vielä usein elävien maailman alapuolella tai äärimmäisellä laidalla.
Uusi!!: Ob ja Vesivainajala · Katso lisää »
Viime jääkauden huippukohta
Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Ob ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »
Villamammutti
Villamammutti eli villakarvamammutti (Mammuthus primigenius) on jääkauden aikana laajalle levinneellä arotundralla elänyt mammuttilaji.
Uusi!!: Ob ja Villamammutti · Katso lisää »
Vorkuta
Vorkuta on kaivoskaupunki Pohjois-Venäjän kivihiilikentillä Komin tasavallan ikiroutavyöhykkeellä, 160 kilometriä pohjoisen napapiirin pohjoispuolella.
Uusi!!: Ob ja Vorkuta · Katso lisää »
Zarinsk
Zarinskin vaakuna. Zarinsk on kaupunki Altain aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Ob ja Zarinsk · Katso lisää »
Zarni an
Zarni an eli ”Kultainen akka” on komien legendaarinen jumala.
Uusi!!: Ob ja Zarni an · Katso lisää »
