Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Nomini

Indeksi Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

57 suhteet: Abessiivi, Adjektiivi, Adverbi, Affiksi, Afrikaans, Astevaihtelu, Bambaran kieli, D, Deklinaatio, Deklinaatio (kielitiede), Dogonin kieli, Egyptin kieli, Englannin kieli, Ersän kieli, Esperanton kielioppi, Etymologia, Gerundiivi, Havaijin kieli, Inarinsaame, Infinitiivi, Kantaurali, Kielitiede, Kielitoimiston sanakirja, Liettuan kieli, Meänkieli, Muinaiskreikka, Nominaalimuoto, Nominatiivi, Numeraali, Nykysuomen sanakirja, Paalin kieli, Paštun kieli, Partisiippi, Prepositio, Pronomini, Rajageminaatio, Relatiivilause, Sanaluokka, Semanttiset roolit, Senufokielet, Sija, Someron murre, Substantiivi, Suffiksi, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Suomen kielioppi, Suomen murteet, Suomen romanikieli, Superlatiivi (sijamuoto), ..., Taivutus (kielioppi), Terentius Varro, Thain kieli, Tiwin kieli, Transitiivisuus (kielioppi), Vartalo (kielitiede), Wiron kielioppi suomalaisille. Laajenna indeksi (7 lisää) »

Abessiivi

Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.

Uusi!!: Nomini ja Abessiivi · Katso lisää »

Adjektiivi

Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.

Uusi!!: Nomini ja Adjektiivi · Katso lisää »

Adverbi

Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.

Uusi!!: Nomini ja Adverbi · Katso lisää »

Affiksi

Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa.

Uusi!!: Nomini ja Affiksi · Katso lisää »

Afrikaans

Afrikaanse Taalmonument lähellä Paarlin kaupunkia. Etelä-Afrikan provinssit, jossa enemmistö puhuu afrikaansia äidinkielenään. Afrikaans eli afrikaansi on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.

Uusi!!: Nomini ja Afrikaans · Katso lisää »

Astevaihtelu

Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.

Uusi!!: Nomini ja Astevaihtelu · Katso lisää »

Bambaran kieli

Bambara (myös bamana, bambaraksi bamanankan) on etupäässä Malissa asuvien bambaroiden puhuma mandelainen kieliVydrin, s. 46.

Uusi!!: Nomini ja Bambaran kieli · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Nomini ja D · Katso lisää »

Deklinaatio

Deklinaatio (.

Uusi!!: Nomini ja Deklinaatio · Katso lisää »

Deklinaatio (kielitiede)

Deklinaatio on nominien taivutusluokka.

Uusi!!: Nomini ja Deklinaatio (kielitiede) · Katso lisää »

Dogonin kieli

Dogonikielten puhuma-alue. Dogon on dogonien puhumien murteiden tai erillisten kielten ryhmä Malin kaakkoisosassa ja rajaseudulla Burkina Fasossa.

Uusi!!: Nomini ja Dogonin kieli · Katso lisää »

Egyptin kieli

Egyptiläistä monumentaalikirjoitusta Egyptin kielellä tarkoitetaan muinaisen Egyptin kieltä, jota kirjoitettiin etenkin hieroglyfein.

Uusi!!: Nomini ja Egyptin kieli · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Nomini ja Englannin kieli · Katso lisää »

Ersän kieli

Ersänkielinen musiikkikappale. Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan.

Uusi!!: Nomini ja Ersän kieli · Katso lisää »

Esperanton kielioppi

Esperanto on keinotekoinen apukieli, jonka kielioppi on luonnollisiin kieliin verrattuna hyvin helppo.

Uusi!!: Nomini ja Esperanton kielioppi · Katso lisää »

Etymologia

Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.

Uusi!!: Nomini ja Etymologia · Katso lisää »

Gerundiivi

Gerundiivi on kielitieteessä käytettävä käsite, joka tarkoittaa eri kielissä erityyppisiä verbimuotoja: se on verbaaliadjektiivi, verbaalinen adverbi tai finiittinen verbi.

Uusi!!: Nomini ja Gerundiivi · Katso lisää »

Havaijin kieli

Havaijinkielisen sanomalehden etusivu vuodelta 1878 Havaiji (omakielinen nimi: ʻŌlelo HawaiʻiEthnologue: Hawaiian Viitattu 25.1.2015.) on havaijilaisten alkuperäinen kieli, jota puhutaan Havaijilla.

Uusi!!: Nomini ja Havaijin kieli · Katso lisää »

Inarinsaame

Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.

Uusi!!: Nomini ja Inarinsaame · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Uusi!!: Nomini ja Infinitiivi · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Nomini ja Kantaurali · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Uusi!!: Nomini ja Kielitiede · Katso lisää »

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema yksikielinen suomen kielen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirjan seuraaja.

Uusi!!: Nomini ja Kielitoimiston sanakirja · Katso lisää »

Liettuan kieli

Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Nomini ja Liettuan kieli · Katso lisää »

Meänkieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.

Uusi!!: Nomini ja Meänkieli · Katso lisää »

Muinaiskreikka

Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.

Uusi!!: Nomini ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Nominaalimuoto

Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.

Uusi!!: Nomini ja Nominaalimuoto · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Nomini ja Nominatiivi · Katso lisää »

Numeraali

Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Nomini ja Numeraali · Katso lisää »

Nykysuomen sanakirja

Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.

Uusi!!: Nomini ja Nykysuomen sanakirja · Katso lisää »

Paalin kieli

Paali on indoeurooppalaisen kielikunnan indoarjalaiseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota käytetään buddhalaisuuden koulukunnan theravadalaisuuden liturgisena kielenä ja prakrit-kielien kirjallisena muotona.

Uusi!!: Nomini ja Paalin kieli · Katso lisää »

Paštun kieli

Puhuttua paštua Paštun kieli (paštuksi پښتو, paʂto; tunnetaan myös nimillä pataani ja afgaani, pašto پشتو ja pukhto پختو) on Afganistanissa ja Pakistanissa asuvien paštujen eli pataanien puhuma kieli.

Uusi!!: Nomini ja Paštun kieli · Katso lisää »

Partisiippi

Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.

Uusi!!: Nomini ja Partisiippi · Katso lisää »

Prepositio

Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.

Uusi!!: Nomini ja Prepositio · Katso lisää »

Pronomini

Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Nomini ja Pronomini · Katso lisää »

Rajageminaatio

Rajakahdennus eli rajageminaatio tai alku- tai loppukahdennus (joskus myös jäännöslopuke, aspiraatio tai loppuhenkonen) on suomen kielelle tyypillinen sandhi-ilmiö eli sanarajan yli vaikuttava äänneilmiö.

Uusi!!: Nomini ja Rajageminaatio · Katso lisää »

Relatiivilause

Relatiivilause on alisteinen sivulause, joka määrittää päälauseen nominia tai koko päälausetta.

Uusi!!: Nomini ja Relatiivilause · Katso lisää »

Sanaluokka

Sanaluokka on ryhmä, johon kuuluu sanojen eri kategoriat.

Uusi!!: Nomini ja Sanaluokka · Katso lisää »

Semanttiset roolit

Semanttisilla rooleilla tarkoitetaan sanan asemaa lauseessa.

Uusi!!: Nomini ja Semanttiset roolit · Katso lisää »

Senufokielet

Senufokielten levinneisyysalue. Senufokielet ovat senufojen puhumien gurilaisten kielten ryhmä Norsunluurannikon pohjoisosassa, Malin kaakkoisosassa, Burkina Fason lounaisosassa sekä Ghanassa.

Uusi!!: Nomini ja Senufokielet · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Nomini ja Sija · Katso lisää »

Someron murre

Varsinais-Suomen rajalla. lounaismurteiden puhuma-alue. Someron murre on lounaishämäläisten Someron ja Somerniemen pitäjien kansankieli, jossa on sekä lounaismurteiden että hämäläismurteiden piirteitä.

Uusi!!: Nomini ja Someron murre · Katso lisää »

Substantiivi

Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.

Uusi!!: Nomini ja Substantiivi · Katso lisää »

Suffiksi

Suffiksi (eli jälkiliite tai takaliite) on sanan loppuun tuleva osa, jolla on eri merkitys kuin sanan vartalolla.

Uusi!!: Nomini ja Suffiksi · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Nomini ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Nomini ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen kielioppi

Suomen kielioppi käsittää suomen kielen muoto-opin eli morfologian ja lauseopin eli syntaksin.

Uusi!!: Nomini ja Suomen kielioppi · Katso lisää »

Suomen murteet

eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.

Uusi!!: Nomini ja Suomen murteet · Katso lisää »

Suomen romanikieli

Suomen romanikieli tai kaalen kieli (omakielinen nimi kaalengo tšimb) on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvan romanikielen murre, jota puhuvat Suomessa sekä jonkin verran myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit.

Uusi!!: Nomini ja Suomen romanikieli · Katso lisää »

Superlatiivi (sijamuoto)

Superlatiivi on nominien sijamuoto.

Uusi!!: Nomini ja Superlatiivi (sijamuoto) · Katso lisää »

Taivutus (kielioppi)

Taivutus tarkoittaa kieliopissa sanan muokkaamista tai merkitsemistä ilmaisemaan kieliopillista tietoa kuten sijaa, sukua, aikamuotoa, lukua ja persoonaa.

Uusi!!: Nomini ja Taivutus (kielioppi) · Katso lisää »

Terentius Varro

Marcus Terentius Varro tai Varro Reatinus (116–27 eaa.) oli roomalainen kirjailija.

Uusi!!: Nomini ja Terentius Varro · Katso lisää »

Thain kieli

Thain kieli (ภาษาไทย p̣haas̄ʹaa Ṯhai) on Thaimaan virallinen kieli.

Uusi!!: Nomini ja Thain kieli · Katso lisää »

Tiwin kieli

Tiwi on Tiwi-kansan puhuma Australian aboriginaalien kieli, jota puhutaan Pohjois-Australian rannikolla.

Uusi!!: Nomini ja Tiwin kieli · Katso lisää »

Transitiivisuus (kielioppi)

Transitiivisuus on verbin ominaisuus, jossa niiden valenssiin kuuluu objekti.

Uusi!!: Nomini ja Transitiivisuus (kielioppi) · Katso lisää »

Vartalo (kielitiede)

Vartalo eli sanavartalo on morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines on liitettävissä.

Uusi!!: Nomini ja Vartalo (kielitiede) · Katso lisää »

Wiron kielioppi suomalaisille

Wiron kielioppi suomalaisille on Julius Krohnin kirjoittama viron kielen kielioppi suomalaisille lukijoille, jonka on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vuonna 1872.

Uusi!!: Nomini ja Wiron kielioppi suomalaisille · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Nominit.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »