Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Massa

Indeksi Massa

Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

335 suhteet: Absoluuttinen aika ja avaruus, Absorboitunut annos, Adamiitti, Adolf Fredrik Munck, Advantaami, Aikamatkustus, Aine, Ainemäärä, Ajan ja avaruuden filosofia, Ajoneuvon massa, Alaskvarkki, Alfa Ursae Majoris, Alkuaine, Alkuräjähdys, Allokaatio-ongelma, Amedeo Avogadro, Antares, Antimateria, Antineutroni, Arthur Eddington, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Atomiydin, Auringon massa, Auringonkaltainen tähti, Aurinko, Avaruus, Avogadron vakio, Äänenvaimennin, Émilie du Châtelet, Botuliini, Brittiläinen yksikköjärjestelmä, Buran, Cgs-järjestelmä, Christof Wetterich, Coriolis-ilmiö, Dimensioanalyysi, Drakhma, Drakma (apteekkimitta), Dysnomia (kuu), E=mc², Einsteinin kenttäyhtälöt, Ekvivalenttiannos, Ekvivalenttipiste, Elektroniaukko, Elektronidiffraktio, Elektronivoltti, Elinkelpoinen planeetta, Elopaino, Energia, ..., Energian säilymislaki, Energiatiheys, Erityinen suhteellisuusteoria, Eta Centauri, Eukonkanto, Ford (traktori), Friedrich Hasenöhrl, Fysiikka, Fysikalismi, G, Gaussin yksikköjärjestelmä, Geodeettinen vertausjärjestelmä, George Cayley, Gliese 581 f, Gliese 832 c, Gliese 876 d, GOCE, Gran Turismo (autotyyppi), Gravitaatiosäteily, Gravitomagnetismi, Gray, Grivenka, Gustav Adolf Fischer, Gyromagneettinen suhde, Hapetusluku, Haumean kuut, Hawkingin säteily, HD 10180, HD 81040, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Helisiteetti (hiukkasfysiikka), Hevosvoima, Higgsin bosoni, Hiilisykli, Hitaus, Hitausmomentti, Hiukkanen laatikossa, Hiukkasfysiikan standardimalli, Hiukkassäteily, Hopea, HR 8799, Hubblen luokittelu, Huippukvarkki, Hydrostatiikka, Hyperfosfatemia, Hypofosfatemia, Ilmailun historia, Integrointi moniulotteisessa avaruudessa, Intensiivi- ja ekstensiivisuureet, Isoisäparadoksi, J1650, Jan Rak, Jatkuvuusyhtälö, Jäätikön massatase, Jäykkä kappale, Johanneksenleipäpuu, Johdannaissuure, Jousivakio, Jupiterin kuut, Kaksoistähti, Kalojen–Valaskalan superjoukkoryhmä, Kalorikki, Kanavasäteet, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kappale (fysiikka), Karaatti, Kaukovaikutus, Kemia, Kemiallinen reaktio, Kenkänokka, Kenttä (fysiikka), Kenttäviiva, Kerma (suure), Keskipakoisvoima, Kesslerin syndrooma, Kilogramma, Kilopondi, Kimmoinen törmäys, Klassinen fysiikka, Kokaetyleeni, Kolmen kappaleen probleema, Kolmion galaksi, Konduktiivisuus, Konsentraatio, Kriittinen massa, Lakritsihappo, Large Hadron Collider, Lämpö (fysiikka), Lämpöarvo, Lämpöenergia, Lämpökapasiteetti, Le Sagen gravitaatioteoria, Leka, Leptoni, Liike-energia, Liikemäärä, Liikerata, Liukeneminen, Livre (massan yksikkö), Luettelo eksoplaneetoista koordinaattien mukaan, Luettelo Euroopan joista, Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista, Luettelo mittalaitteista ja antureista, Luettelo Rooman valtakunnan kaupungeista, Lumen vesiarvo, Lumokvarkki, Luna 1, LV 217M, LV 305, LV 661, M, M (täsmennyssivu), Maailmankaikkeuden laajeneminen, Maailmankaikkeus, Maantiivistäjä, Magneettinen momentti, Makeutusaine, Marsin kuut, Massa (täsmennyssivu), Massa-luminositeettirelaatio, Massan säilymislaki, Massaton hiukkanen, Massavirta, Massaylijäämä, Menkalinan, Messier 110, Meteosat Second Generation, Metrijärjestelmä, Metrologia, Mina (yksikkö), Minimoto, MIPS-luku, Mitta-asteikko, Mittalaite, Mittaustekniikka, Mittayksikön etuliite, Mittayksikkö, Molekyylimassa, Moolimassa, Moottoripyörä, Musta aukko, Muuttuva valonnopeus, Muuttuvamassainen systeemi, Natriumpolyakrylaatti, Naturalismi (filosofia), Naula (mittayksikkö), NEAR Shoemaker, Neliliikemäärä, Neotaami, Neptunuksen kuut, Neptunus, Neutroni, Newton, Newtonin lait, Nopeuslisä, Oboli, Ominaisimpulssi, Ominaislämpökapasiteetti, Ominaistilavuus, Outokvarkki, Paino, Painopiste, Painovoima, Pakonopeus, Palermon asteikko, Pariteetti (fysiikka), Pato, Pääsarja, Päätepuskin, Pegasus (raketti), Perhe (hiukkasfysiikka), Perintä (ohjelmointi), Perussuure, Piano, Pii (alkuaine), Pimeä aine, Pinta-alamassa, Pintagravitaatio, Pituusmassa, Planckin massa, Planckin yksiköt, Planeettakuntien synty, Pluto, Pluton kuut, Pohjakvarkki, Positroni, Protoni, Punnus, Puutavaran mittaus, Pyörimisliike, Rapusumun pulsari, Raskasmetalli, Ratanopeus, Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat, Redusoitu massa, Relativistinen dispersiorelaatio, Rutherfordin koe, Saturnuksen kuut, Sähkö, Sähköheikko tähti, Sähkölämmitys, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, Säieteoria, Schusterin kaava, Schwarzschildin säde, Semiempiirinen massakaava, Sentaali, Sentneri, Singulariteetti, Sinivalas, Skalaari, Sombrerogalaksi, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin, Stabiilisuus, Stardust (luotain), Stateeri, Stellaarinen musta aukko, Stoikiometria, Substellaarinen kappale, Suihkumoottori, Suistokrokotiili, Sulamislämpö, Suoraviivainen liike, Supernova, Superpartneri, Supreme Commander, Supreme Commander: Forged Alliance, Surveyor 7, Suure, Suuri attraktori, Suuri yhtenäisepookki, Syklotroni, T, Takaaki Kajita, Talentti, Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista, Taumatiini, Tähden ikä, Tähti, Tähtitieteelliset symbolit, Törmäys, Tekninen mittajärjestelmä, Termodynamiikka, Termogravimetrinen analyysi, Tex (yksikkö), Tierce, Tiheys, Tiiviin aineen fysiikka, Tilanfunktio, Tilavuuspaino, TNT-ekvivalentti, Tonni, Torrefiointi, Trimble SketchUp, Trumpet, Turvavyö, Tvashtar Paterae, Työ (fysiikka), U, Unssi, Uranuksen kuut, Vaaka, Valonnopeus, Valosähköinen ilmiö, Veroyksikkö, Vierasmagnetoitu tahtimoottori, Viritetty massavaimennin, Vitamiini, Voima (fysiikka), Von Willebrand -tekijä, VRFK, W- ja Z-bosonit, Wattivaaka, Ydinvoima, Ydinvoimala, Yinghuo-1, Ylöskvarkki, Yleinen paino- ja mittakonferenssi, Yleinen suhteellisuusteoria, Ympyräliike, Z8 GND 5296, 101955 Bennu, 18 Scorpii, 229762 Gǃkúnǁʼhòmdímà, 55 Cancri c. Laajenna indeksi (285 lisää) »

Absoluuttinen aika ja avaruus

Absoluuttinen aika ja avaruus ovat klassisessa mekaniikassa oletettuja perus­käsitteitä, jotka otti käyttöön Isaac Newton teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica.

Uusi!!: Massa ja Absoluuttinen aika ja avaruus · Katso lisää »

Absorboitunut annos

Absorboitunut annos (tunnus D) on fysikaalinen suure, joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa todellista säteilyannosta kohdeaineessa.

Uusi!!: Massa ja Absorboitunut annos · Katso lisää »

Adamiitti

Adamiitti Adamiitti on mineraali, joka kuuluu samaan mineraaliryhmään malakiitin, punertavan järvimalmin, sinkkisälvän ja hemimorfiitin kanssa.

Uusi!!: Massa ja Adamiitti · Katso lisää »

Adolf Fredrik Munck

Adolf Fredrik Munck af Fulkila. Jonas Forsslundin maalaama muotokuva. Adolf Fredrik Munck af Fulkila (29. huhtikuuta 1749 Mikkelin pitäjä – 18. heinäkuuta 1831 Massa, Italia) oli suomalaissyntyinen everstiluutnantti ja kreivi, joka palveli Ruotsin hovissa kuningas Kustaa III:n aikana.

Uusi!!: Massa ja Adolf Fredrik Munck · Katso lisää »

Advantaami

Advantaami on keinotekoinen makeutusaine ja aspartaamijohdannainen, jonka on kehittänyt Ajinomoto.

Uusi!!: Massa ja Advantaami · Katso lisää »

Aikamatkustus

Aikamatkustus (myös aikamatkailu ja matkustaminen ajassa) tarkoittaa aineen liikkumista ajassa eteen- ja/tai taaksepäin.

Uusi!!: Massa ja Aikamatkustus · Katso lisää »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Massa ja Aine · Katso lisää »

Ainemäärä

Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.

Uusi!!: Massa ja Ainemäärä · Katso lisää »

Ajan ja avaruuden filosofia

Ajan ja avaruuden filosofia on ontologian ja fysiikan filosofian rajalle sijoittuva filosofian osa-alue, joka käsittelee ajan ja avaruuden luonnetta sekä niihin liittyviä ontologisia ja tietoteoreettisia kysymyksiä.

Uusi!!: Massa ja Ajan ja avaruuden filosofia · Katso lisää »

Ajoneuvon massa

Ajoneuvolle määritellään erilaisia massoja tekniseen käyttöön ja liittyen katsastuksiin.

Uusi!!: Massa ja Ajoneuvon massa · Katso lisää »

Alaskvarkki

Alaskvarkki (engl. down-quark) eli d-kvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä.

Uusi!!: Massa ja Alaskvarkki · Katso lisää »

Alfa Ursae Majoris

Alfa Ursae Majoris (α UMa / α Ursae Majoris) eli Dubhe on Otavan ja Ison Karhun tähtikuvion päätähti, joskaan ei kirkkain.

Uusi!!: Massa ja Alfa Ursae Majoris · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Massa ja Alkuaine · Katso lisää »

Alkuräjähdys

Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.

Uusi!!: Massa ja Alkuräjähdys · Katso lisää »

Allokaatio-ongelma

Allokaatio-ongelma koskee järjestelmiä, joissa samoihin panoksiin ja jätevirtoihin liittyy useampia lopputuotteita.

Uusi!!: Massa ja Allokaatio-ongelma · Katso lisää »

Amedeo Avogadro

Amedeo Avogadro Lorenzo Romano Amedeo Carlo Avogadro, Quaregnan ja Cerreton kreivi (9. elokuuta 1776 Torino – 9. heinäkuuta 1856) oli merkittävä italialainen tiedemies.

Uusi!!: Massa ja Amedeo Avogadro · Katso lisää »

Antares

Antares (α Scorpii) on punainen ylijättiläinen ja Skorpionin tähdistön kirkkain tähtijärjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Antares · Katso lisää »

Antimateria

Vedyn ja antivedyn rakenne. Fermi-avaruusteleskooppia on käytetty ukkosten ja avaruudesta ilmakehään saapuvan antiaineen räjähdysten tutkimiseen sekä niiden erottamiseksi toisistaan. Antiaine eli antimateria on ainetta, joka koostuu antihiukkasista.

Uusi!!: Massa ja Antimateria · Katso lisää »

Antineutroni

Antineutroni on neutronin antihiukkanen.

Uusi!!: Massa ja Antineutroni · Katso lisää »

Arthur Eddington

Arthur Stanley Eddington (28. joulukuuta 1882 – 22. marraskuuta 1944) Sir.

Uusi!!: Massa ja Arthur Eddington · Katso lisää »

Atomimassa

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.

Uusi!!: Massa ja Atomimassa · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.

Uusi!!: Massa ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Atomiydin

Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.

Uusi!!: Massa ja Atomiydin · Katso lisää »

Auringon massa

Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.

Uusi!!: Massa ja Auringon massa · Katso lisää »

Auringonkaltainen tähti

Auringonkaltainen tähti on pääsarjan tähti, joka muistuttaa massaltaan ja kehitysvaiheeltaan Aurinkoa.

Uusi!!: Massa ja Auringonkaltainen tähti · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Massa ja Aurinko · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Uusi!!: Massa ja Avaruus · Katso lisää »

Avogadron vakio

Amadeo Avogadro (ennen vuotta 1856). Avogadron vakio (tunnus NA) on fysiikassa ja kemiassa käytetty vakio, joka ilmoittaa moolissa ainetta olevien hiukkasten lukumäärän.

Uusi!!: Massa ja Avogadron vakio · Katso lisää »

Äänenvaimennin

Äänenvaimennin on laite, jolla on tarkoitus alentaa kaasun virtauksen aiheuttamaa melua.

Uusi!!: Massa ja Äänenvaimennin · Katso lisää »

Émilie du Châtelet

Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil, markiisitar du Châtelet (17. joulukuuta 1706 Pariisi – 10. syyskuuta 1749 Lunéville) oli valistuksen ajan ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja kirjailija.

Uusi!!: Massa ja Émilie du Châtelet · Katso lisää »

Botuliini

Botuliinit ovat ryhmä rakenteellisesti ja toiminnollisesti samankaltaisia hermomyrkkyjä, joita tuottavat tietyt Clostridium-bakteerit.

Uusi!!: Massa ja Botuliini · Katso lisää »

Brittiläinen yksikköjärjestelmä

Brittiläinen yksikköjärjestelmä on Isossa-Britanniassa ja monissa muissa kansainyhteisön maissa vanhastaan käytössä ollut mittayksikköjärjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Brittiläinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Buran

Buran ("lumimyrsky") oli Neuvostoliiton avaruussukkula, jolla tehtiin vain yksi miehittämätön koelento 15. marraskuuta 1988.

Uusi!!: Massa ja Buran · Katso lisää »

Cgs-järjestelmä

Cgs-järjestelmä on mittayksikköjärjestelmä, jota on käytetty tekniikassa 1800-luvun loppupuolelta 1950-luvulle ja eräillä tieteen aloilla vielä senkin jälkeen.

Uusi!!: Massa ja Cgs-järjestelmä · Katso lisää »

Christof Wetterich

Christof Wetterich (s. 12. huhtikuuta 1952 Freiburg im Breisgau) on saksalainen teoreettinen fyysikko.

Uusi!!: Massa ja Christof Wetterich · Katso lisää »

Coriolis-ilmiö

Kaavamainen esitys coriolis-ilmiöstä. Kappale joutuu ympyräradalle, mikäli siihen vaikuttaa ainoastaan coriolisvoima (katso inertiavirtaus). Coriolis-ilmiö on fysikaalinen ilmiö, joka havaitaan vapaasti liikkuvan kappaleen radan poikkeamana, kun tilannetta tarkastellaan pyörivästä koordinaatistosta.

Uusi!!: Massa ja Coriolis-ilmiö · Katso lisää »

Dimensioanalyysi

Dimensioanalyysi on luonnontieteissä käytetty menetelmä, jolla selitetään eri fysikaalisten suureiden välisiä suhteita.

Uusi!!: Massa ja Dimensioanalyysi · Katso lisää »

Drakhma

Athēnaion, ”ateenalaisten (polis)”. Drakhma (”kourallinen”) oli antiikin kreikkalainen massan yksikkö ja rahayksikkö.

Uusi!!: Massa ja Drakhma · Katso lisää »

Drakma (apteekkimitta)

Drakma eli kvintiini on massan vanha apteekkiyksikkö.

Uusi!!: Massa ja Drakma (apteekkimitta) · Katso lisää »

Dysnomia (kuu)

Dysnomia (virallisesti (136199) Eris I Dysnomia) on kääpiöplaneetta Eriksen ainoa tunnettu kuu.

Uusi!!: Massa ja Dysnomia (kuu) · Katso lisää »

E=mc²

Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.

Uusi!!: Massa ja E=mc² · Katso lisää »

Einsteinin kenttäyhtälöt

Einsteinin kenttäyhtälöt tai Einsteinin yhtälöt ovat kymmenen Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian yhtälöä, jotka kuvaavat gravitaation massan ja energian aiheuttamana aika-avaruuden kaareutumana.

Uusi!!: Massa ja Einsteinin kenttäyhtälöt · Katso lisää »

Ekvivalenttiannos

Ekvivalenttiannos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa säteilyannosta ja nimenomaan sen biologista vaikutusta.

Uusi!!: Massa ja Ekvivalenttiannos · Katso lisää »

Ekvivalenttipiste

Oksaalihapon titrauskäyrä. Ekvivalenttipisteitä on kaksi noin 17 ja 30 ml:n emäslisäyksien kohdalla Ekvivalenttipiste on kemiallinen termi, joka liittyy yleensä titraukseen.

Uusi!!: Massa ja Ekvivalenttipiste · Katso lisää »

Elektroniaukko

Elektroniaukko (lyhyemmin aukko) on fysiikassa sähkövirtaa puolijohteessa kuljettava kvasihiukkanen.

Uusi!!: Massa ja Elektroniaukko · Katso lisää »

Elektronidiffraktio

Tyypillinen elektronidiffraktiokuvio samansuuntaisissa elektronisuihkuissa (TEM) Elektronidiffraktio on valon diffraktiota muistuttava ilmiö, jossa elektronin kulkusuunta muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Uusi!!: Massa ja Elektronidiffraktio · Katso lisää »

Elektronivoltti

Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.

Uusi!!: Massa ja Elektronivoltti · Katso lisää »

Elinkelpoinen planeetta

Maa on varmasti elinkelpoinen planeetta, sillä me olemme kaikki eliöitä, ja asumme kaikki Maassa. Sen pinnan lämpötila on elämälle sopiva, ja siinä on riittävä määrä vettä. Elinkelpoisena planeettana pidetään planeettaa, jolla voi esiintyä jonkinlaista elämää.

Uusi!!: Massa ja Elinkelpoinen planeetta · Katso lisää »

Elopaino

Elopaino tarkoittaa elävän eläimen massaa.

Uusi!!: Massa ja Elopaino · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Uusi!!: Massa ja Energia · Katso lisää »

Energian säilymislaki

Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.

Uusi!!: Massa ja Energian säilymislaki · Katso lisää »

Energiatiheys

Eräiden polttoaineiden ja energiavarastojen energiatiheydet massan ja tilavuuden suhteen Energiatiheys mittaa tiettyyn systeemiin tai tilavuuteen varastoituneen energian suuruutta tilavuusyksikköä tai massayksikköä kohden.

Uusi!!: Massa ja Energiatiheys · Katso lisää »

Erityinen suhteellisuusteoria

Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.

Uusi!!: Massa ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Eta Centauri

Ei kuvausta.

Uusi!!: Massa ja Eta Centauri · Katso lisää »

Eukonkanto

Virolainen eukonkantotyyli. Eukonkanto on urheilulaji, jonka tarkoituksena on nimensä mukaisesti kantaa naista läpi esteitä sisältävän juoksuradan mahdollisimman nopeasti.

Uusi!!: Massa ja Eukonkanto · Katso lisää »

Ford (traktori)

right Ford oli autonvalmistaja Fordille kuulunut traktorimerkki, jota valmistettiin Euroopassa vuosina 1964–1995 ja Yhdysvalloissa vuosina 1939–1995.

Uusi!!: Massa ja Ford (traktori) · Katso lisää »

Friedrich Hasenöhrl

Friedrich Hasenöhrl (30. marraskuuta 1874 – 7. lokakuuta 1915) oli itävaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Massa ja Friedrich Hasenöhrl · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Massa ja Fysiikka · Katso lisää »

Fysikalismi

Fysikalismi on materialistinen ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai päältää fysikaalista.

Uusi!!: Massa ja Fysikalismi · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Massa ja G · Katso lisää »

Gaussin yksikköjärjestelmä

Carl Gauss Gaussin yksikköjärjestelmä on fysiikassa yleisimmin käytetty cgs-järjestelmään pohjautuva sähköisten ja magneettisten suureiden yksikköjärjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Gaussin yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Geodeettinen vertausjärjestelmä

Geodeettinen vertausjärjestelmä on ekvipotentiaaliellipsoidin teoriaan perustuva matemaattinen malli Maan muodolle, painovoimakentälle ja pyörähdysnopeudelle.

Uusi!!: Massa ja Geodeettinen vertausjärjestelmä · Katso lisää »

George Cayley

George Cayley. Cayleyn "hallittava laskuvarjo" vuodelta 1852 George Cayley (27. joulukuuta 1773 Scarborough – 15. joulukuuta 1857 Brompton) oli englantilainen insinööri, aerodynamiikan tutkija ja varhainen ilmailun pioneeri.

Uusi!!: Massa ja George Cayley · Katso lisää »

Gliese 581 f

Gliese 581 f tai Gl 581 f on varmistamaton planeetta, joka kiertää tähteä Gliese 581 20 valovuoden päässä Maasta.

Uusi!!: Massa ja Gliese 581 f · Katso lisää »

Gliese 832 c

Gliese 832 c (tunnettu myös nimillä GI 832 c tai GJ 832 c) on eksoplaneetta, joka sijaitsee 16 valovuoden päässä Kurjen tähdistössä.

Uusi!!: Massa ja Gliese 832 c · Katso lisää »

Gliese 876 d

Gliese 876 d on eksoplaneetta joka sijaitsee noin 15 valovuoden päässä Vesimiehen tähdistössä.

Uusi!!: Massa ja Gliese 876 d · Katso lisää »

GOCE

GOCE oli ESA:n kaukokartoitussatelliitti, jolla mitataan maan painovoimaa ja valtamerien merivirtauksia.

Uusi!!: Massa ja GOCE · Katso lisää »

Gran Turismo (autotyyppi)

Aston Martin V12 Vanquish on esimerkki modernista Gran Turismo -autosta Gran Turismo (GT) -autotyyppi on nopea ja urheilullinen henkilöauto, jonka mukavuuksista ei ole tingitty sporttisuuden tai nopeuden vuoksi, vaan GT-auto on miellyttävä myös pidemmässä matka-ajossa.

Uusi!!: Massa ja Gran Turismo (autotyyppi) · Katso lisää »

Gravitaatiosäteily

Gravitaatiosäteily on eräs yleisen suhteellisuusteorian ennustama ilmiö.

Uusi!!: Massa ja Gravitaatiosäteily · Katso lisää »

Gravitomagnetismi

Gravitomagnetismi on ilmiö, jossa pyörivä tai kiihtyvä kappale vetää vähäisessä määrin avaruutta ja aikaa mukanaan.

Uusi!!: Massa ja Gravitomagnetismi · Katso lisää »

Gray

Gray (tunnus Gy, lausutaan) on SI-järjestelmän mukainen absorboituneen annoksen yksikkö.

Uusi!!: Massa ja Gray · Katso lisää »

Grivenka

Grivenka on vanha venäläinen massan mittayksikkö, josta oli käytössä kaksi erisuuruista muotoa.

Uusi!!: Massa ja Grivenka · Katso lisää »

Gustav Adolf Fischer

Gustav Adolf Fischer Gustav Adolf Fischer (3. maaliskuuta 1848 Barmen – 11. marraskuuta 1886 Berliini) oli saksalainen tutkimusmatkailija ja luonnontieteilijä.

Uusi!!: Massa ja Gustav Adolf Fischer · Katso lisää »

Gyromagneettinen suhde

Gyromagneettinen suhde on hiukkasen tai systeemin suure, joka kertoo magneettisen momentin ja pyörimismäärän suhteen.

Uusi!!: Massa ja Gyromagneettinen suhde · Katso lisää »

Hapetusluku

Hapetusluku eli hapetusaste on luku, joka kuvaa jossakin määrin atomin luovuttamaa tai vastaanottamaa elektronijakaumaa.

Uusi!!: Massa ja Hapetusluku · Katso lisää »

Haumean kuut

Kuva Haumeasta kuineen. Aurinkokunnan ulko-osissa sijaitsevalla kääpiöplaneetalla Haumealla on kaksi tunnettua kuuta, Hiʻiaka ja Namaka.

Uusi!!: Massa ja Haumean kuut · Katso lisää »

Hawkingin säteily

Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä.

Uusi!!: Massa ja Hawkingin säteily · Katso lisää »

HD 10180

HD 10180 on Etelän vesikäärmeen tähdistössä sijaitseva oranssi pääsarjan tähti.

Uusi!!: Massa ja HD 10180 · Katso lisää »

HD 81040

HD 81040 on melko paljon Aurinkoa muistuttava keltainen kääpiö Leijonan tähdistössä.

Uusi!!: Massa ja HD 81040 · Katso lisää »

Heisenbergin epätarkkuusperiaate

Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.

Uusi!!: Massa ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »

Helisiteetti (hiukkasfysiikka)

Helisiteetti on hiukkasille määritelty kvanttiluku, joka kuvaa hiukkasen spinin komponenttia sen liikemäärän suunnassa.

Uusi!!: Massa ja Helisiteetti (hiukkasfysiikka) · Katso lisää »

Hevosvoima

Hevosvoima (lyhenne hv,, hp) on tehon yksikkö.

Uusi!!: Massa ja Hevosvoima · Katso lisää »

Higgsin bosoni

Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen (H0) on alkeishiukkanen, jonka olemassaolon hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa ja joka löydettiin CERN:in Suuressa hadronitörmäyttimessä, Sveitsissä.

Uusi!!: Massa ja Higgsin bosoni · Katso lisää »

Hiilisykli

Hiilisykli (hiili-typpi-happi-sykli, CNO-sykli) on tähtien keskustassa tapahtuva ydinreaktio, jossa hiili katalysoi vedyn muuttumista heliumiksi.

Uusi!!: Massa ja Hiilisykli · Katso lisää »

Hitaus

Hitaus eli inertia on kappaleen taipumus jatkaa tasaisessa liiketilassaan, ellei siihen kohdistu kiihtyvyyttä aiheuttavaa nettovoimaa.

Uusi!!: Massa ja Hitaus · Katso lisää »

Hitausmomentti

Vauhtipyörissä on suuri hitausmomentti, mikä tasaa koneen epätasaista käyntiä. Hitausmomentti eli inertiamomentti (tunnus J tai I) vastaa pyörivässä liikkeessä etenemisliikkeen massaa.

Uusi!!: Massa ja Hitausmomentti · Katso lisää »

Hiukkanen laatikossa

'''Hiukkanen laatikossa''' voi vapaasti liikkua läpipääsemättömien esteiden (punaiset) välisellä alueella. Kun esteet ovat hyvin lähellä toisiaan, kvantti-ilmiöt ovat havaittavia. Esimerkiksi hiukkanen löytyy tietyistä kohdista todennäköisemmin kuin toisista ja se voi olla vain tietyillä energiatasoilla. Hiukkanen laatikossa eli hiukkanen äärettömän syvässä potentiaali­kuopassa on kvantti­mekaniikassa käytetty malli hiukkaselle, joka voi vapaasti liikkua tietyllä alueella, jota rajoittavat läpi­pääsemättömät esteet.

Uusi!!: Massa ja Hiukkanen laatikossa · Katso lisää »

Hiukkasfysiikan standardimalli

Hiukkasfysiikan standardimalli on hiukkasfysiikan teoria, joka kuvaa heikon, vahvan ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sekä alkeishiukkaset, joista aine pohjimmiltaan koostuu.

Uusi!!: Massa ja Hiukkasfysiikan standardimalli · Katso lisää »

Hiukkassäteily

Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista, joilla on massa ja liike-energiaa.

Uusi!!: Massa ja Hiukkassäteily · Katso lisää »

Hopea

Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.

Uusi!!: Massa ja Hopea · Katso lisää »

HR 8799

HR 8799 eli HD 218396 on Pegasuksen tähdistössä oleva 129 valovuoden päässä oleva valkea tähti.

Uusi!!: Massa ja HR 8799 · Katso lisää »

Hubblen luokittelu

Hubblen luokittelu Hubblen järjestelmä on galaksityyppien luokittelutapa, jonka keksi Edwin Hubble vuonna 1926.

Uusi!!: Massa ja Hubblen luokittelu · Katso lisää »

Huippukvarkki

Huippukvarkki eli t-kvarkki, tosikvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä eli mausta.

Uusi!!: Massa ja Huippukvarkki · Katso lisää »

Hydrostatiikka

Hydrostatiikka on virtausmekaniikan osa-alue, joka tutkii levossa olevia nesteitä (yleisemmin fluideja eli nesteiden lisäksi myös kaasuja).

Uusi!!: Massa ja Hydrostatiikka · Katso lisää »

Hyperfosfatemia

Hyperfosfatemia tarkoittaa epänormaalin korkeaa fosfaattipitoisuutta veressä.

Uusi!!: Massa ja Hyperfosfatemia · Katso lisää »

Hypofosfatemia

Hypofosfatemia tarkoittaa epänormaalin pientä fosfaattipitoisuutta veressä.

Uusi!!: Massa ja Hypofosfatemia · Katso lisää »

Ilmailun historia

Ranskalainen tiedustelupallo ''L'Intrépide'' vuodelta 1796 on vanhin olemassa oleva lentävä laite. Sitä säilytetään Itävallan sotamuseossa Wienissä. Leonardo da Vincin suunnitelma ornitopteriksi. Vuoden 1945 yhdysvaltalainen uutiskatsaus esittelee useita historiallisia ensilentoja Ilmailun historia yltää yli kahden tuhannen vuoden takaisiin leijoihin ja tornista hyppäämisyrityksistä yli äänennopeudella lentäviin ilmaa raskaampiin suihkukoneisiin.

Uusi!!: Massa ja Ilmailun historia · Katso lisää »

Integrointi moniulotteisessa avaruudessa

Kaksinkertaista integraalia voidaan käyttää kolmiulotteisen kappaleen tilavuuden määrittämiseen. Kuvan esimerkissä pinnan f(x, y).

Uusi!!: Massa ja Integrointi moniulotteisessa avaruudessa · Katso lisää »

Intensiivi- ja ekstensiivisuureet

Monet materiaalien ja fysikaalisten systeemien ominaisuuksia kuvaavat suureet voidaan luokitella joko intensiivisiksi tai ekstensiivisiksi sen mukaan miten ne riippuvat systeemin koosta.

Uusi!!: Massa ja Intensiivi- ja ekstensiivisuureet · Katso lisää »

Isoisäparadoksi

Isoisäparadoksi on populaarikulttuurissakin tunnettu aikaparadoksi eli aikamatkustukseen liittyvä paradoksi: mitä tapahtuisi, jos henkilö matkustaisi ajassa taaksepäin ja tappaisi isoisänsä? Lakkaisiko hän olemasta? Tällöinhän hän ei olisi syntynyt eikä tehnyt aikamatkaa, jossa tappaisi isoisänsä.

Uusi!!: Massa ja Isoisäparadoksi · Katso lisää »

J1650

J1650 on pienin löydetty musta aukko.

Uusi!!: Massa ja J1650 · Katso lisää »

Jan Rak

Jan Rak (s. 1962 Praha) Instytutu Wiedzy Waleologicznej, 2016.

Uusi!!: Massa ja Jan Rak · Katso lisää »

Jatkuvuusyhtälö

Jatkuvuusyhtälö eli siirtoyhtälö on yhtälö, joka kuvaa jonkin suureen siirtymistä avaruudessa.

Uusi!!: Massa ja Jatkuvuusyhtälö · Katso lisää »

Jäätikön massatase

Vuoristojäätiköiden muutokset vuodesta 1970. Vuoristojäätiköt ovat vetäytymässä miltei kaikkialla maailmassa. Jäätikön massatase kuvaa sitä, kuinka paljon jäätikölle kertyy tai sieltä poistuu jäätä.

Uusi!!: Massa ja Jäätikön massatase · Katso lisää »

Jäykkä kappale

Jäykällä kappaleella tarkoitetaan fysiikassa kappaletta, jonka eri osien väliset etäisyydet eivät muutu siihen kohdistuvien voimien vaikutuksesta, toisin sanoen se säilyttää muotonsa.

Uusi!!: Massa ja Jäykkä kappale · Katso lisää »

Johanneksenleipäpuu

Johanneksenleipäpuu (Ceratonia siliqua) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi.

Uusi!!: Massa ja Johanneksenleipäpuu · Katso lisää »

Johdannaissuure

Johdannaissuure on suure, eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joka voidaan määritellä perussuureiden yksinkertaisten laskutoimitusten kuten tulon, osamäärän ja murtopotenssien avulla.

Uusi!!: Massa ja Johdannaissuure · Katso lisää »

Jousivakio

Jousi Jousivakio on suure, (symboli k, yksikkö N/m), joka kertoo jousen jäykkyyden, eli kuinka vahvasti se pyrkii palautumaan tasapainoasemaansa.

Uusi!!: Massa ja Jousivakio · Katso lisää »

Jupiterin kuut

Jupiterin kuut ovat sitä kiertäviä taivaankappaleita.

Uusi!!: Massa ja Jupiterin kuut · Katso lisää »

Kaksoistähti

Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.

Uusi!!: Massa ja Kaksoistähti · Katso lisää »

Kalojen–Valaskalan superjoukkoryhmä

Kalojen-Valaskalan superjoukkoryhmä lähiympäristöineen 3D-mallina Kalojen-Valaskalan superjoukkoryhmä on useasta superjoukosta (mukaan lukien Neitsyen superjoukko, johon myös Linnunrata kuuluu) koostuva galaksimuuri.

Uusi!!: Massa ja Kalojen–Valaskalan superjoukkoryhmä · Katso lisää »

Kalorikki

Kalorikki (joskus kalorium) on oletettu aine, jollaisena lämpöä pidettiin yleisesti 1800-luvun puoliväliin saakka.

Uusi!!: Massa ja Kalorikki · Katso lisää »

Kanavasäteet

alt.

Uusi!!: Massa ja Kanavasäteet · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­järjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Kappale (fysiikka)

Kappale tarkoittaa fysiikassa fysikaalisesti mitattavissa olevaa aineellista oliota, jolla on esimerkiksi tilavuus ja massa.

Uusi!!: Massa ja Kappale (fysiikka) · Katso lisää »

Karaatti

Karaatti (lyhenne ka) on jalokivien massan mittaamiseen käytetty yksikkö, suuruudeltaan 200 milligrammaa.

Uusi!!: Massa ja Karaatti · Katso lisää »

Kaukovaikutus

Kaukovaikutuksella tarkoitetaan fysiikassa avaruudessa toisistaan erillään olevien kappaleiden välistä ei-lokaalista vuorovaikutusta.

Uusi!!: Massa ja Kaukovaikutus · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Massa ja Kemia · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Massa ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Kenkänokka

Kenkänokka (Balaeniceps rex) on suuri haikarankaltainen Balaenicipitidae-heimon ainoa nykyisin elävä laji.

Uusi!!: Massa ja Kenkänokka · Katso lisää »

Kenttä (fysiikka)

Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.

Uusi!!: Massa ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Kenttäviiva

Sähkökenttien kenttäviivoja. Vasemmalla kenttäviivat positiivisen, keskellä negatiivisen varauksen ympärillä. Oikealla tilanne, kun varausta ei ole. Vasemmalla kenttäviivat kahden lähellä toisiaan olevan positiivisen varauksen ympärillä. Oikealla kenttäviivat sähköisen dipolin ympärillä, jonka muodostavat positiivinen ja negatiivinen varaus. Käyrät, jotka kulkevat kohtisuoraan kaikkia voimaviivoja vastaan kutsutaan ekvpotentiaalikäyriksi. Ne ovat usein itseensä sulkeutuvia. Kenttäviiva on vektorikenttään liittyvä käyrä, jonka tangentti käyrän jokaisessa pisteessä on kentän suuntainen.

Uusi!!: Massa ja Kenttäviiva · Katso lisää »

Kerma (suure)

Kerma (lyhennesana,; tunnus K) on säteilyenergian muuntumiseen liittyvä fysikaalinen suure, josta käytetään myös nimitystä ilmakerma.

Uusi!!: Massa ja Kerma (suure) · Katso lisää »

Keskipakoisvoima

Keskipakoisvoima eli keskipakovoima on näennäisvoima, joka vaikuttaa vetävän esimerkiksi ympyräliikettä tekevää kappaletta kauemmaksi liikkeen keskipisteestä.

Uusi!!: Massa ja Keskipakoisvoima · Katso lisää »

Kesslerin syndrooma

Kesslerin syndrooma on tilanne, jossa avaruusromun määrä Maan matalilla kiertoradoilla on niin suuri, että kappaleet törmäilevät toisiinsa usein, aiheuttaen lisää pieniä romunkappaleita ja yhä enemmän törmäyksiä.

Uusi!!: Massa ja Kesslerin syndrooma · Katso lisää »

Kilogramma

Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleis­kielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.

Uusi!!: Massa ja Kilogramma · Katso lisää »

Kilopondi

Kilopondi (tunnus kp) on käytöstä poistunut voiman yksikkö, johon perustui useilla teknisillä aloilla aikoinaan käytetty tekninen mittajärjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Kilopondi · Katso lisää »

Kimmoinen törmäys

Elastisessa törmäyksessä kokonaisliike-energia ja liikemäärä pysyvät samoina. Kimmoinen eli elastinen törmäys on törmäys, jossa törmäävien hiukkasten kokonaisenergia ja kokonaisliikemäärä ovat samat ennen ja jälkeen törmäyksen.

Uusi!!: Massa ja Kimmoinen törmäys · Katso lisää »

Klassinen fysiikka

Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.

Uusi!!: Massa ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »

Kokaetyleeni

Kokaetyleeni on aineenvaihduntatuote, jota muodostuu ihmiskehossa kokaiinista ja etanolista mikäli niitä käytetään samaan aikaan.

Uusi!!: Massa ja Kokaetyleeni · Katso lisää »

Kolmen kappaleen probleema

Kolmen kappaleen probleemasta voidaan fysiikassa puhua kahdessa eri merkityksessä.

Uusi!!: Massa ja Kolmen kappaleen probleema · Katso lisää »

Kolmion galaksi

Kolmion galaksi (M33, NGC 598) on kierteisgalaksi, ja se kuuluu pieneen galaksiryhmään nimeltä paikallinen ryhmä.

Uusi!!: Massa ja Kolmion galaksi · Katso lisää »

Konduktiivisuus

Konduktiivisuus (tunnus &sigma) on materiaalin sähkönjohtokykyä kuvaava suure.

Uusi!!: Massa ja Konduktiivisuus · Katso lisää »

Konsentraatio

Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.

Uusi!!: Massa ja Konsentraatio · Katso lisää »

Kriittinen massa

Ydinten halkeamisesta vapautuneet neutronit halkovat ytimiä suuressa uraanikimpaleessa enemmän kuin pienessä, koska suuressa kimpaleessa tapahtuu törmäys suuremmalla todennäköisyydellä kuin pienessä. Kriittinen massa saavutetaan helpommin, jos halkeamiskelpoinen uraani tai plutonium ympäröidään neutroniheijastimella.onnettomuuden toisinto. Koejärjestelyssä oli tarkoitus mitata ylimääräisen lohkon lisäyksen aiheuttamaa säteilyn kasvua, mistä aiheutui ylikriittisen massan synty. Kriittinen massa on pienin määrä fissiokelpoista materiaalia, jossa itseään ylläpitävä ketjureaktio voi tapahtua.

Uusi!!: Massa ja Kriittinen massa · Katso lisää »

Lakritsihappo

Lakritsihappo (eli glysyrritsiini, glykyrritsiini tai glykyrritsiinihappo) on lakritsikasvissa ja monien Glycyrrhiza-suvun kasveissa oleva makea aine.

Uusi!!: Massa ja Lakritsihappo · Katso lisää »

Large Hadron Collider

Tunneli, jossa LHC-kiihdytin sijaitsee. Large Hadron Collider eli LHC on Sveitsin ja Ranskan rajalla CERN:in tutkimuskeskuksessa sijaitseva maailman suurin hiukkaskiihdytin ja hadronien törmäytin.

Uusi!!: Massa ja Large Hadron Collider · Katso lisää »

Lämpö (fysiikka)

Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa. Lämpö on lämpötilaerosta johtuvaa energian siirtymistä lämpimästä kappaleesta viileämpään kappaleeseen.

Uusi!!: Massa ja Lämpö (fysiikka) · Katso lisää »

Lämpöarvo

Polttoaineen, kuvan tapauksessa sokeripalan, lämpöarvon määrityksessä otetaan huomion polttoaineen massa ja sen palaessa vapautuva lämpö. Lämpöarvo (polttoarvo) ilmaisee aineen täydellisessä palamisessa kehittyvän lämpöenergiamäärän aineen massayksikköä kohden.

Uusi!!: Massa ja Lämpöarvo · Katso lisää »

Lämpöenergia

Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termo­dynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.

Uusi!!: Massa ja Lämpöenergia · Katso lisää »

Lämpökapasiteetti

Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.

Uusi!!: Massa ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »

Le Sagen gravitaatioteoria

Le Sagen gravitaatioteoria on gravitaation syytä koskeva kineettinen teoria, jonka esitti ensimmäisenä Nicolas Fatio de Duillier vuonna 1690 ja myöhemmin Georges-Louis Le Sage vuonna 1748.

Uusi!!: Massa ja Le Sagen gravitaatioteoria · Katso lisää »

Leka

Leka eli moukari on vasaran kaltainen, lyömiseen käytettävä työkalu.

Uusi!!: Massa ja Leka · Katso lisää »

Leptoni

Leptonit ovat alkeishiukkasia, jotka reagoivat sähkömagneettiseen, heikkoon ja gravitaatiovuorovaikutukseen, mutta eivät vahvaan vuorovaikutukseen.

Uusi!!: Massa ja Leptoni · Katso lisää »

Liike-energia

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.

Uusi!!: Massa ja Liike-energia · Katso lisää »

Liikemäärä

Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).

Uusi!!: Massa ja Liikemäärä · Katso lisää »

Liikerata

Liikerata on reitti, jota pitkin liikkuva kohde kulkee tilan läpi ajan funktiona.

Uusi!!: Massa ja Liikerata · Katso lisää »

Liukeneminen

Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriitti­kiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.

Uusi!!: Massa ja Liukeneminen · Katso lisää »

Livre (massan yksikkö)

Livre (Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 752, 4. p., Otava 1968. Metrijärjestelmän tultua käyttöön 1700-luvun lopussa livre jäi muiden vanhojen yksiköiden tavoin pois käytöstä. Vuonna 1812 vahvistettiin kuitenkin lisäyksikkö livre usuelle, joka tasan 500 grammaa. Virallisesti se poistettiin käytöstä vuonna 1840, mutta puhekielessä sitä käytetään jonkin verran edelleenkin.

Uusi!!: Massa ja Livre (massan yksikkö) · Katso lisää »

Luettelo eksoplaneetoista koordinaattien mukaan

Luettelo eksoplaneetoista koordinaattien mukaan: * Luokka:Luettelot tähdistä.

Uusi!!: Massa ja Luettelo eksoplaneetoista koordinaattien mukaan · Katso lisää »

Luettelo Euroopan joista

Euroopan joet: Luettelossa on lueteltu Euroopan jokia laskupaikkansa mukaan.

Uusi!!: Massa ja Luettelo Euroopan joista · Katso lisää »

Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista

Tämä luettelo antaa yleiskatsauksen fysiikan keskeisistä aiheista.

Uusi!!: Massa ja Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista · Katso lisää »

Luettelo mittalaitteista ja antureista

Luettelo mittauslaitteista ja antureista Seuraavaan luetteloon on kerätty eri suureiden mittaamiseen käytettyjä mittauslaitteita ja antureita.

Uusi!!: Massa ja Luettelo mittalaitteista ja antureista · Katso lisää »

Luettelo Rooman valtakunnan kaupungeista

Tämä on luettelo Rooman valtakunnan kaupungeista, ja sisältää Rooman valtakunnan tärkeimmät kaupungit.

Uusi!!: Massa ja Luettelo Rooman valtakunnan kaupungeista · Katso lisää »

Lumen vesiarvo

Lumen vesiarvo eli lumikuorma ilmoittaa lumikerroksesta sulatettuna muodostuvan vesikerroksen paksuuden.

Uusi!!: Massa ja Lumen vesiarvo · Katso lisää »

Lumokvarkki

Lumokvarkki (engl. charm-quark) eli c-kvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä.

Uusi!!: Massa ja Lumokvarkki · Katso lisää »

Luna 1

Luna 1 oli Neuvostoliiton tammikuussa 1959 lähettämä avaruusluotain, joka ensimmäisenä miehittämättömänä avaruuslaitteena ohitti Kuun läheltä.

Uusi!!: Massa ja Luna 1 · Katso lisää »

LV 217M

LV 217M on Yhdysvalloissa valmistettu pataljoonaradio.

Uusi!!: Massa ja LV 217M · Katso lisää »

LV 305

LV 305 on Suomen puolustusvoimien tykistön käyttöön otettu neuvostoliittolainen tykistöradio R-105M.

Uusi!!: Massa ja LV 305 · Katso lisää »

LV 661

LV 661 on Suomen puolustusvoimien 1960-luvun alkupuolella kehittämä HF-alueen sähkötysradio sissikäyttöön.

Uusi!!: Massa ja LV 661 · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Massa ja M · Katso lisää »

M (täsmennyssivu)

M voi tarkoittaa ainakin seuraavia.

Uusi!!: Massa ja M (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Maailmankaikkeuden laajeneminen

Maailmankaikkeuden laajeneminen Maailmankaikkeuden laajeneminen eli avaruuden laajeneminen tarkoittaa sitä, että avaruuden pisteiden välinen etäisyys kasvaa ajan kuluessa ja että maailmankaikkeuden mitta­suhteet itsessään muuttuvat.

Uusi!!: Massa ja Maailmankaikkeuden laajeneminen · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Massa ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Maantiivistäjä

Maantiivistäjä - myös (täry)jyrä, tärytin tai tärylevy ("tärylätkä") - on yleisnimi joukolle koneita, jolla voi tiivistää maa-aineksia.

Uusi!!: Massa ja Maantiivistäjä · Katso lisää »

Magneettinen momentti

Magneettimomentti eli magneettinen (dipoli)momentti on magnetismiin liittyvä suure, jolla on merkitystä fysiikassa, tähtitieteessä, kemiassa ja sähkötekniikassa.

Uusi!!: Massa ja Magneettinen momentti · Katso lisää »

Makeutusaine

Makeutusaineet ovat iso ryhmä makealta maistuvia aineita, joista osaa käytetään elintarvikkeiden makeuttamiseen.

Uusi!!: Massa ja Makeutusaine · Katso lisää »

Marsin kuut

Marsin kuut Deimos ja Phobos Marsin pinnalta nähtynä (vasemmalla) verrattuna Maan Kuuhun Maan pinnalta nähtynä (oikealla).Marsilla on kaksi tunnettua kuuta, joiden nimet ovat Phobos ja Deimos.

Uusi!!: Massa ja Marsin kuut · Katso lisää »

Massa (täsmennyssivu)

Massa tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Massa ja Massa (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Massa-luminositeettirelaatio

Massa-luminositeettirelaatio on tähtitieteessä pääsarjan tähdille laskettavissa oleva massan ja luminositeetin eli kirkkauden suhde.

Uusi!!: Massa ja Massa-luminositeettirelaatio · Katso lisää »

Massan säilymislaki

Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.

Uusi!!: Massa ja Massan säilymislaki · Katso lisää »

Massaton hiukkanen

Massaton hiukkanen on hiukkanen, jonka invariantti massa on aina nolla, ja joka tämän vuoksi kulkee aina valon nopeudella tyhjässä avaruudessa.

Uusi!!: Massa ja Massaton hiukkanen · Katso lisää »

Massavirta

Massavirta (tunnus ṁ, lue: "m-piste") on fysiikassa ja tekniikassa käytettävä suure, joka kuvaa aineen massan kulkeutumista tietyn tarkkailupinnan läpi aikayksikössä.

Uusi!!: Massa ja Massavirta · Katso lisää »

Massaylijäämä

Ydinfysiikassa nuklidin massaylijäämä on atomi­ytimen todellisen, atomimassayksikköinä ilmaistun massan ja sen massa­luvun erotus.

Uusi!!: Massa ja Massaylijäämä · Katso lisää »

Menkalinan

Menkalinan ajomiehessä Menakalinan eli β Aurigae on Ajomiehen tähdistön toiseksi kirkkain tähti.

Uusi!!: Massa ja Menkalinan · Katso lisää »

Messier 110

Messier 110 (tunnetaan myös nimellä NGC 205) on elliptinen galaksi Andromedan tähdistössä.

Uusi!!: Massa ja Messier 110 · Katso lisää »

Meteosat Second Generation

MSG:n malli EUMETSATin rakennuksen edessä Darmstadtissa MSG-satelliittien ohjauskeskus EUMETSATissa Darmstadtissa Meteosat Second Generation eli MSG on Euroopan sääsatelliittijärjestön eli EUMETSATin toisen sukupolven sääsatelliitti.

Uusi!!: Massa ja Meteosat Second Generation · Katso lisää »

Metrijärjestelmä

Metrijärjestelmä on metriin ja kilogrammaan perustuva, alkujaan Ranskassa 1700-luvun lopulla käyttöön otettu mittayksikköjärjestelmä, joka on myöhemmin laajennettu nykyiseksi SI-järjestelmäksi.

Uusi!!: Massa ja Metrijärjestelmä · Katso lisää »

Metrologia

äänenvoimakkuustason mittari. Metrologia on tiede, joka tutkii mittaamista ja mittausyksiköitä.

Uusi!!: Massa ja Metrologia · Katso lisää »

Mina (yksikkö)

Minan standardipaino hellenistiseltä kaudelta, 100-luku tai 1. vuosisata eaa. Lyijyä, paino 784,4 g. Mina oli muinainen massan yksikkö ja rahayksikkö.

Uusi!!: Massa ja Mina (yksikkö) · Katso lisää »

Minimoto

Aikuinen mies minimoton kyydissä Minimoto on erittäin pienikokoinen kaksitahtinen moottoripyörä tai mopo, jonka moottorin kuutiotilavuus on alle 50 cm³ (yleisin 39 cm³).

Uusi!!: Massa ja Minimoto · Katso lisää »

MIPS-luku

MIPS on ekotehokkuuden mittayksikkö, joka kertoo kuinka paljon luonnonvaroja (materiaalia) tarvitaan yhden palveluyksikön tuottamiseen.

Uusi!!: Massa ja MIPS-luku · Katso lisää »

Mitta-asteikko

Tilastotieteessä mitta-asteikolla tarkoitetaan sitä, millaisia vertailuja ja laskutoimituksia tilastoaineistolle voidaan tehdä.

Uusi!!: Massa ja Mitta-asteikko · Katso lisää »

Mittalaite

Mittanauha Mittalaite (mittauslaite, mittausväline, mittari) on laite, jolla mittauksen tulokset kiinnostavista suureista saadaan esille.

Uusi!!: Massa ja Mittalaite · Katso lisää »

Mittaustekniikka

Höyryturbiinin tarkkailupylväs. Mittaustekniikka on yleiskäsitteenä minkä tahansa fysikaalisen suureen kvantitatiiviseen todentamiseen käytetty tekniikka.

Uusi!!: Massa ja Mittaustekniikka · Katso lisää »

Mittayksikön etuliite

Mittayksikön etuliite on etuliite eli prefiksi, jotka lisätään mittayksikön nimen eteen, kun siitä muodostetaan jokin sen monikertaa tai murto-osaa tarkoittava kerrannaisyksikkö.

Uusi!!: Massa ja Mittayksikön etuliite · Katso lisää »

Mittayksikkö

Mittayksikkö eli yksikkö on luonnontieteissä mittaamiseen tarvittava apuväline.

Uusi!!: Massa ja Mittayksikkö · Katso lisää »

Molekyylimassa

Molekyylimassa kertoo molekyylin massan atomimassayksiköissä (yksikkönä u tai amu).

Uusi!!: Massa ja Molekyylimassa · Katso lisää »

Moolimassa

Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.

Uusi!!: Massa ja Moolimassa · Katso lisää »

Moottoripyörä

Honda 2000 Hornet. Moottoripyörä (lyhenne mp.) on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa pyörät ovat peräkkäin samassa linjassa.

Uusi!!: Massa ja Moottoripyörä · Katso lisää »

Musta aukko

alt.

Uusi!!: Massa ja Musta aukko · Katso lisää »

Muuttuva valonnopeus

Muuttuva valonnopeus viittaa teorioihin, joiden mukaan valon nopeus tyhjiössä ei ole välttämättä aina vakio.

Uusi!!: Massa ja Muuttuva valonnopeus · Katso lisää »

Muuttuvamassainen systeemi

Raketti on hyvä esimerkki muuttuvamassaisesta systeemistä. Raketin massa pienenee sen polttoaineen palaessa. Muuttuvamassainen systeemi tarkoittaa mekaniikassa sellaista kappaletta tai systeemiä, jonka massa muuttuu ajan kuluessa.

Uusi!!: Massa ja Muuttuvamassainen systeemi · Katso lisää »

Natriumpolyakrylaatti

Natriumpolyakrylaatin rakenne. Natriumpolyakrylaatti on kuluttajatuotteissa runsaasti käytetty polymeeri, jonka kemiallinen kaava on n ja CAS-numero 9003-04-7.

Uusi!!: Massa ja Natriumpolyakrylaatti · Katso lisää »

Naturalismi (filosofia)

Naturalismi filosofiassa ja tieteessä on näkemys, että todellista on vain fyysinen luonto ja että kaikki ilmiöt ovat tieteellisesti selitettävissä.

Uusi!!: Massa ja Naturalismi (filosofia) · Katso lisää »

Naula (mittayksikkö)

Naula (tunnus lb), amerikansuomessa myös pauna (engl. pound), on muun muassa brittiläisessä yksikköjärjestelmässä käytetty massan ja painon (normaalivoiman) mittayksikkö.

Uusi!!: Massa ja Naula (mittayksikkö) · Katso lisää »

NEAR Shoemaker

Near Earth Asteroid Rendezvous – Shoemaker (NEAR Shoemaker) on avaruusluotain, joka tutki lähellä Maata kiertävää asteroidi Erosta lähietäisyydeltä yli vuoden ajan.

Uusi!!: Massa ja NEAR Shoemaker · Katso lisää »

Neliliikemäärä

Neliliikemäärä on erityisen suhteellisuus­teorian mukainen klassisen kolmi­ulotteisen liikemäärän yleistys neliulotteisessa aika-avaruudessa.

Uusi!!: Massa ja Neliliikemäärä · Katso lisää »

Neotaami

Neotaami on keinotekoinen makeutusaine ja aspartaamijohdannainen, joka on massaan suhteutettuna noin 8000-kertaa makeampi kuin sakkaroosi.

Uusi!!: Massa ja Neotaami · Katso lisää »

Neptunuksen kuut

Neptunuksella tiedetään olevan neljätoista kuuta.

Uusi!!: Massa ja Neptunuksen kuut · Katso lisää »

Neptunus

Neptunus (symboli: ♆) on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: Massa ja Neptunus · Katso lisää »

Neutroni

Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).

Uusi!!: Massa ja Neutroni · Katso lisää »

Newton

Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.

Uusi!!: Massa ja Newton · Katso lisää »

Newtonin lait

Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa.

Uusi!!: Massa ja Newtonin lait · Katso lisää »

Nopeuslisä

Nopeuslisä, eli delta-V on rakettimoottorin aikaansaama nopeuden lisäys.

Uusi!!: Massa ja Nopeuslisä · Katso lisää »

Oboli

Ateenalainen oboli noin vuodelta 510–500/490 eaa. Kuvituksessa Athenen pää sekä rahaleimaneliön sisällä olevat pöllö ja oliivinlehvä. Oboli (myös) oli antiikin kreikkalainen massan yksikkö ja rahayksikkö. Massan yksikkönä se vastasi alun perin yhtä kuparitankoa ja kuudesosaa drakhmasta. Attikalainen (ateenalainen) oboli oli nykymitoissa noin 0,72 grammaa. Myös rahayksikkönä oboli vastasi kuudesosaa drakhmasta.

Uusi!!: Massa ja Oboli · Katso lisää »

Ominaisimpulssi

Ominaisimpulssi (yleensä lyhennetään Isp) kuvaa raketti- tai suihkumoottorin hyötysuhdetta.

Uusi!!: Massa ja Ominaisimpulssi · Katso lisää »

Ominaislämpökapasiteetti

Ominaislämpökapasiteetti eli ominaislämpö (tunnus c) kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti.

Uusi!!: Massa ja Ominaislämpökapasiteetti · Katso lisää »

Ominaistilavuus

Ominaistilavuus (tunnus v) tarkoittaa aineen tilavuuden ja massan osamäärää.

Uusi!!: Massa ja Ominaistilavuus · Katso lisää »

Outokvarkki

Outokvarkki (engl. strange-quark) eli s-kvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä.

Uusi!!: Massa ja Outokvarkki · Katso lisää »

Paino

Kappaleen paino on siihen kohdistuva taivaankappaleen (esim. Maan) vetovoima, joka aiheutuu gravitaatiosta ja pieneltä osin taivaankappaleen pyörimisestä.

Uusi!!: Massa ja Paino · Katso lisää »

Painopiste

Painopisteen lainalaisuuksien vuoksi tätä lintulelua pystyy kannattelemaan yhdellä sormella sen nokasta. Painopiste on, suuresti yksinkertaistaen, kappaleessa oleva kohta, johon kappaleelle luontainen painovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin se vaikuttaa kappaleen jokaiseen kohtaan erikseen.

Uusi!!: Massa ja Painopiste · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Massa ja Painovoima · Katso lisää »

Pakonopeus

STS-71 avaruussukkulan lähtö. Pakonopeus (ve) on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa).

Uusi!!: Massa ja Pakonopeus · Katso lisää »

Palermon asteikko

Palermon asteikko mittaa asteroiditörmäyksen aiheuttaman tuhon riskiä tai uhkaa.

Uusi!!: Massa ja Palermon asteikko · Katso lisää »

Pariteetti (fysiikka)

Fysiikassa pariteettimuunnoksella eli pariteetti-inversiolla tarkoitetaan yhden paikkakoordinaatin etumerkin vaihtamista, mikä vastaa systeemin muuntamista peilikuvakseen.

Uusi!!: Massa ja Pariteetti (fysiikka) · Katso lisää »

Pato

Turkissa. Padolla muodostettu tekoallas Taiwanissa. Pato on seinämäinen tai vallimainen rakenne, jonka tarkoituksena on estää rakenteen takana olevan nesteen, nestemäisesti käyttäytyvän aineen tai kiinteästä aineesta nesteeseen liukenevien aineiden valuminen alempana oleville maille tai vesistöön, taikka sen tarkoitus on säädellä vesistön virtausta tai padotun aineen pinnan korkeutta.

Uusi!!: Massa ja Pato · Katso lisää »

Pääsarja

Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.

Uusi!!: Massa ja Pääsarja · Katso lisää »

Päätepuskin

Kaksi kuvaa Hayesin valmistamasta päätepuskimesta Lindenin rautatiemuseossa, Indianassa. Tämä malli on tarkoitettu AAR-kytkimelle. Ranskassa Tämä päätepuskin on suunniteltu liikkumaan jopa 7 metriä ja pysäyttämään 850-tonninen henkilöjuna 15 km/h vauhdista vahingoittamatta junaa tai matkustajia. Hiekkaesteen sisältävä päätepuskin Montrealin metrossa. Päätepuskin on laite, joka ottaa vastaan junien ja muiden rautateiden kulkuneuvojen törmäysenergiaa ja ehkäisee liikkeen jatkumista raiteen loppupäästä eteenpäin.

Uusi!!: Massa ja Päätepuskin · Katso lisää »

Pegasus (raketti)

Pegasus-raketti Pegasus on kolmivaiheinen, kiinteää ajoainetta käyttävä kantoraketti.

Uusi!!: Massa ja Pegasus (raketti) · Katso lisää »

Perhe (hiukkasfysiikka)

Hiukkasfysiikan standardimalliin kuuluu kolme aineen perhettä, joista jokainen sisältää kaksi kvarkkia (ylöstyypin ja alastyypin) ja kaksi leptonia (varattu ja varaukseton).

Uusi!!: Massa ja Perhe (hiukkasfysiikka) · Katso lisää »

Perintä (ohjelmointi)

Perintä on olio-ohjelmoinnissa tapa muodostaa uusia luokkatyyppejä laajentamalla jo aiemmin määriteltyjä luokkia.

Uusi!!: Massa ja Perintä (ohjelmointi) · Katso lisää »

Perussuure

url-status.

Uusi!!: Massa ja Perussuure · Katso lisää »

Piano

Piano on kosketinsoitin, jossa ääni syntyy huopapäällysteisten vasaroiden lyödessä soittimen sisälle jännitettyjä metallikieliä.

Uusi!!: Massa ja Piano · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Uusi!!: Massa ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »

Pimeä aine

Pimeä aine eli pimeä massa voidaan määritellä kahdella tavalla: teoreettisesti sillä voidaan tarkoittaa maailmankaikkeuden ainetta, joka ei emittoi (säteile), absorboi, tai sirota lainkaan sähkömagneettista säteilyä, mutta joka kuitenkin vuorovaikuttaa tavanomaisen aineen kanssa painovoiman välityksellä.

Uusi!!: Massa ja Pimeä aine · Katso lisää »

Pinta-alamassa

Pinta-alamassa eli massakate eli pintatiheys on levyn tai ainekerroksen massa jaettuna sen pinta-alalla.

Uusi!!: Massa ja Pinta-alamassa · Katso lisää »

Pintagravitaatio

Pintagravitaatio eli painovoima taivaankappaleen pinnalla, g, on se kiihtyvyys, jonka gravitaatio saa aikaan taivaan­kappaleen pinnalla.

Uusi!!: Massa ja Pintagravitaatio · Katso lisää »

Pituusmassa

Pituusmassa eli lineaarinen (massa)tiheys tarkoittaa langan tai muun yksiulotteisen kappaleen massaa pituutta kohti.

Uusi!!: Massa ja Pituusmassa · Katso lisää »

Planckin massa

Planckin massa on massan luonnollinen yksikkö, jota merkitään mP, ja jonka suuruus SI-yksiköissä on noin 2,176 × 10−8 kg eli 21,76 mikrogrammaa.

Uusi!!: Massa ja Planckin massa · Katso lisää »

Planckin yksiköt

Planckin yksiköt on Max Planckin vuonna 1899 esittelemä luonnollinen yksikköjärjestelmä, joka perustuu neljään seuraavassa taulukossa esitettyyn luonnonvakioon.

Uusi!!: Massa ja Planckin yksiköt · Katso lisää »

Planeettakuntien synty

Aurinkokunta on 4,6 miljardia vuotta vanha planeettakunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Planeettakunnat syntyvät tähdeksi supistuvan tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven siitä osasta, joka ei ehdi romahtaa tähdeksi, vaan jää keskipakoisvoiman takia kiertämään syntynyttä alkutähteä, prototähteä.

Uusi!!: Massa ja Planeettakuntien synty · Katso lisää »

Pluto

Pluto (symbolit: ⯓ tai ♇; virallisesti 134340 Pluto) on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa pääosin Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä.

Uusi!!: Massa ja Pluto · Katso lisää »

Pluton kuut

Kuiperin vyöhykkeeseen kuuluvalla kääpiöplaneetta Plutolla on viisi tunnettua kuuta.

Uusi!!: Massa ja Pluton kuut · Katso lisää »

Pohjakvarkki

Pohjakvarkki (engl. beauty tai bottom; b-quark) eli kauniskvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä.

Uusi!!: Massa ja Pohjakvarkki · Katso lisää »

Positroni

Positroni on elektronin antihiukkanen eli antimateriaa.

Uusi!!: Massa ja Positroni · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Massa ja Protoni · Katso lisää »

Punnus

Punnusvalikoima Punnus on punnituksessa käytettävä massaltaan tunnettu kappale, johon punnittavan kappaleen painoa verrataan tasapainovaa’an avulla.

Uusi!!: Massa ja Punnus · Katso lisää »

Puutavaran mittaus

Puutavaraa voidaan mitata tilavuuden, massan tai kappalemäärän mukaan.

Uusi!!: Massa ja Puutavaran mittaus · Katso lisää »

Pyörimisliike

Pyörimisliikkeessä oleva pallo. Pyörimisliike eli rotaatio on liikettä, jossa kappaleen jokainen osa kiertää ympyränmuotoista rataa kappaleen poikki kulkevan akselin ympäri.

Uusi!!: Massa ja Pyörimisliike · Katso lisää »

Rapusumun pulsari

Rapusumun keskustassa pyörii pulsari, neutronitähti, jonka massa on noin 2 Auringon massaa.

Uusi!!: Massa ja Rapusumun pulsari · Katso lisää »

Raskasmetalli

Metallista elohopeaa lasiastiassa. Raskasmetalli on yleisnimitys erilaisille ympäristölle ja terveydelle haitallisille metalleille ja puolimetalleille, joilla on suuri tiheys, massa ja järjestysluku.

Uusi!!: Massa ja Raskasmetalli · Katso lisää »

Ratanopeus

Ratanopeus on keskuskappaletta kiertävän satelliitin nopeus radallaan.

Uusi!!: Massa ja Ratanopeus · Katso lisää »

Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat

Tämä on luettelo joistakin fysiikan toistaiseksi ratkaisemattomista ongelmista.

Uusi!!: Massa ja Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat · Katso lisää »

Redusoitu massa

Redusoitu massa on efektiivinen inertiamassa Newtonin kahden kappaleen mekaniikassa.

Uusi!!: Massa ja Redusoitu massa · Katso lisää »

Relativistinen dispersiorelaatio

Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.

Uusi!!: Massa ja Relativistinen dispersiorelaatio · Katso lisää »

Rutherfordin koe

Yllä: odotetut tulokset Thomsonin rusinapullamallin mukaisesti. Alla: havaitut tulokset. Rutherfordin koe (myös: kultalevykoe tai Geigerin–Marsdenin koe) oli Hans Geigerin ja Ernest Marsdenin vuonna 1909 Ernest Rutherfordin johdolla Manchesterin yliopiston fysiikan laboratoriossa tekemä koe, joka johti JJ Thomsonin rusinapullamallin hylkäämiseen.

Uusi!!: Massa ja Rutherfordin koe · Katso lisää »

Saturnuksen kuut

Saturnuksen kuujärjestelmä. Saturnukselta tunnetaan 146 kuuta (23. maaliskuuta 2023).

Uusi!!: Massa ja Saturnuksen kuut · Katso lisää »

Sähkö

Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.

Uusi!!: Massa ja Sähkö · Katso lisää »

Sähköheikko tähti

Sähköheikko tähti on hypoteettinen eksoottinen tähtityyppi, jossa tähden gravitaatioromahduksen estää sähköheikosta palamisesta aiheutuva säteilypaine, toisin sanoen energia, joka vapautuu kvarkkien muuttumisesta leptoneiksi sähköheikon vuorovaikutuksen tuloksena.

Uusi!!: Massa ja Sähköheikko tähti · Katso lisää »

Sähkölämmitys

Sähköpatteri Sähkölämmitys on rakennuksen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköllä.

Uusi!!: Massa ja Sähkölämmitys · Katso lisää »

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Hanasaaren voimalaitos Helsingissä oli valjastettu sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon. Yhteistuotanto on Suomessa hyvin yleistä ja on nostanut Suomen voimalaitosten hyötysuhteet poikkeuksellisen korkeiksi kansainvälisessä vertailussa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on tuotantomuoto, jossa samassa prosessissa tuotetaan samanaikaisesti sähkön lisäksi lämpöä.

Uusi!!: Massa ja Sähkön ja lämmön yhteistuotanto · Katso lisää »

Säieteoria

Säieteoria on hiukkasfysiikan malli, jonka mukaan alkeishiukkaset eivät ole pistemäisiä, vaan 1-ulotteisia säikeitä.

Uusi!!: Massa ja Säieteoria · Katso lisää »

Schusterin kaava

Schusterin kaavan mukaan levossa olevaan elektroniin vaikuttava sähkökentän tekemä työ Ue on sama kuin elektronin liike-energia lopussa.

Uusi!!: Massa ja Schusterin kaava · Katso lisää »

Schwarzschildin säde

Schwarzschildin säde on jokaiseen massaan liittyvä säde.

Uusi!!: Massa ja Schwarzschildin säde · Katso lisää »

Semiempiirinen massakaava

Semiempiirinen massakaava eli Weizsäckerin kaava on ydinfysiikassa yhtälö, jolla voidaan arvioida atomiytimien massaa niiden protoni- ja neutroniluvun perusteella.

Uusi!!: Massa ja Semiempiirinen massakaava · Katso lisää »

Sentaali

Sentaali (myös senttaali, latinan sanasta centum, sata) on ennen käytetty massan yksikkö, joka vastaa sataa kilogrammaa.

Uusi!!: Massa ja Sentaali · Katso lisää »

Sentneri

Sentneri (tunnus cwt; engl. centum weight tai hundredweight) on vanha painomitta.

Uusi!!: Massa ja Sentneri · Katso lisää »

Singulariteetti

Mustan aukon rakenne. Singulariteettia ympäröi Schwarzschildin säteen etäisyydellä tapahtumahorisontti. Singulariteetti on astrofysiikassa aika-avaruuden vääristymä, jossa jokin suure on äärettömän suuri, joten se ei käyttäydy tunnettujen fysiikan lakien mukaan.

Uusi!!: Massa ja Singulariteetti · Katso lisää »

Sinivalas

Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji.

Uusi!!: Massa ja Sinivalas · Katso lisää »

Skalaari

Skalaari on matematiikassa ja fysiikassa olio, joka ei muutu koordinaatiston muunnoksissa.

Uusi!!: Massa ja Skalaari · Katso lisää »

Sombrerogalaksi

Sombrerogalaksi (Messierin kohde 104, M104, NGC 4594) on kierteisgalaksi, joka kuuluu Neitsyen tähdistöön ja joka sijaitsee noin 28 miljoonan valovuoden päässä Maasta.

Uusi!!: Massa ja Sombrerogalaksi · Katso lisää »

Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin

Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin, eli Spearmanin rho, on ei-parametrinen (jakaumasta riippumaton) tilastollisen riippuvuuden mitta, jota käytetään tutkittavien muuttujien välisen korrelaation mittaamiseen.

Uusi!!: Massa ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin · Katso lisää »

Stabiilisuus

Stabiilisuus on meteorologiassa ja yleisemminkin hydrostatiikassa käytetty määre, joka kuvaa ilmakehän (tai muiden fluidien) herkkyyttä pystysuuntaiseen sekoittumiseen.

Uusi!!: Massa ja Stabiilisuus · Katso lisää »

Stardust (luotain)

Taiteilijan näkemys Stardustista ohittamassa komeetta Wild 2:ta. Stardustin aerogeelillä päällystetty näytteenkerääjä. Stardust oli NASAn komeettaluotain, joka tutki Wild 2 -komeettaa.

Uusi!!: Massa ja Stardust (luotain) · Katso lisää »

Stateeri

Eukratideen kuva, on suurin antiikin ajan kultaraha. Se painoi 169,2 grammaa ja oli halkaisijaltaan 58 millimetriä. Stateeri (kirjaimellisesti ’paino’) oli antiikin kreikkalainen massan yksikkö ja rahayksikkö.

Uusi!!: Massa ja Stateeri · Katso lisää »

Stellaarinen musta aukko

Stellaarinen musta aukko on musta aukko, joka on syntynyt massiivisen tähden luhistuessa.

Uusi!!: Massa ja Stellaarinen musta aukko · Katso lisää »

Stoikiometria

Stoikiometria (aikaisemmin käytetty myös muotoa stökiometria) on kemian osa-alue, joka tutkii aineiden määriä, niiden suhteita sekä näiden muuttumista kemiallisissa reaktioissa.

Uusi!!: Massa ja Stoikiometria · Katso lisää »

Substellaarinen kappale

Substellaarinen kappale on taivaankappale, jonka massa on pienempi kuin se massa, jossa fuusioreaktio on mahdollinen (noin 0,08 Auringon massaa).

Uusi!!: Massa ja Substellaarinen kappale · Katso lisää »

Suihkumoottori

F-15 Eagle -hävittäjän Pratt & Whitney F100 -ohivirtaussuihkumoottori koekäytössä. Ilman virtaus ohivirtaussuihkumoottorissa. Suihkumoottori on reaktiomoottori, jonka toiminta perustuu nopeasti virtaavaan aineeseen, joka tuottaa työntövoimaa mekaniikan kolmannen peruslain mukaisesti.

Uusi!!: Massa ja Suihkumoottori · Katso lisää »

Suistokrokotiili

Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija.

Uusi!!: Massa ja Suistokrokotiili · Katso lisää »

Sulamislämpö

Sulamislämpö (tunnus Q) on aineen sulaessa vaadittava lämpömäärä.

Uusi!!: Massa ja Sulamislämpö · Katso lisää »

Suoraviivainen liike

Suoraviivainen liike on liikettä, jossa kappale etenee suoraan eli lineaarisesti.

Uusi!!: Massa ja Suoraviivainen liike · Katso lisää »

Supernova

Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.

Uusi!!: Massa ja Supernova · Katso lisää »

Superpartneri

Superpartneri on hiukkasfysiikassa hiukkasen hypoteettinen supersymmetrinen vastinhiukkanen, jolla on sama massa mutta eri spin kuin hiukkasella.

Uusi!!: Massa ja Superpartneri · Katso lisää »

Supreme Commander

Supreme Commander, lyhennettynä SupCom on Gas Powered Gamesin kehittämä ja Chris Taylorin suunnittelema strategiapeli.

Uusi!!: Massa ja Supreme Commander · Katso lisää »

Supreme Commander: Forged Alliance

Supreme Commander: Forged Alliance on Gas Powered Gamesin ja Chris Taylorin kehittämä, THQ:n julkaisema stand-alone-lisäosa aikaisemmin julkaistuun Supreme Commanderiin.

Uusi!!: Massa ja Supreme Commander: Forged Alliance · Katso lisää »

Surveyor 7

Surveyor-laskeutuja. Surveyor 7 oli seitsemäs ja viimeinen NASAn Surveyor-kuulaskeutujista.

Uusi!!: Massa ja Surveyor 7 · Katso lisää »

Suure

Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.

Uusi!!: Massa ja Suure · Katso lisää »

Suuri attraktori

lähi-infrapunasäteilyn alueella, suuri attraktori on merkitty pitkällä sinisellä nuolella alaoikealla. Suuri attraktori on merkittävä painovoima-anomalia galaksienvälisessä avaruudessa, Vesikäärmeen-Kentaurin superjoukon alueella.

Uusi!!: Massa ja Suuri attraktori · Katso lisää »

Suuri yhtenäisepookki

Suuri yhtenäisepookki kosmologiassa spekulatiivinen alkuräjähdyksen varhainen vaihe, jota kuvaa mahdollisesti suuri yhtenäisteoria.

Uusi!!: Massa ja Suuri yhtenäisepookki · Katso lisää »

Syklotroni

Ernest Lawrencen vuonna 1934 patentoiman syklotronin kaavakuva Syklotronista lähtevä sininen hiukkassuihku Syklotroni on syklinen hiukkaskiihdytin, jolla voidaan kiihdyttää varattuja hiukkasia sähkökentän avulla.

Uusi!!: Massa ja Syklotroni · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Massa ja T · Katso lisää »

Takaaki Kajita

Takaaki Kajita (s. 9. maaliskuuta 1959 Higashimatsuyama, Saitaman prefektuuri) on japanilainen fyysikko.

Uusi!!: Massa ja Takaaki Kajita · Katso lisää »

Talentti

Talentti oli muinainen massan yksikkö.

Uusi!!: Massa ja Talentti · Katso lisää »

Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista

Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista.

Uusi!!: Massa ja Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista · Katso lisää »

Taumatiini

Taumatiini I ja taumatiini II ovat makean makuisia proteiineja.

Uusi!!: Massa ja Taumatiini · Katso lisää »

Tähden ikä

Tähden ikä mitataan monin tavoin.

Uusi!!: Massa ja Tähden ikä · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.

Uusi!!: Massa ja Tähti · Katso lisää »

Tähtitieteelliset symbolit

Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähti­tieteellisiä ilmiöitä.

Uusi!!: Massa ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »

Törmäys

Törmäys on fysiikassa tapahtuma, jossa kaksi kappaletta vuoro­vaikuttavat keskenään lyhyen ajan niiden ulko­pintojen koskettaessa toisiaan.

Uusi!!: Massa ja Törmäys · Katso lisää »

Tekninen mittajärjestelmä

Tekninen mittajärjestelmä oli useilla teknisillä aloilla 1800-luvulta 1970-luvulle saakka käytössä ollut, metrijärjestelmään pohjautuva mittajärjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Tekninen mittajärjestelmä · Katso lisää »

Termodynamiikka

Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.

Uusi!!: Massa ja Termodynamiikka · Katso lisää »

Termogravimetrinen analyysi

Termovaaka Termogravimetrinen analyysi eli termogravimetria on kemiallisen analyysin menetelmä, jossa tutkitaan näytteen massan muutosta lämpötilan funktiona.

Uusi!!: Massa ja Termogravimetrinen analyysi · Katso lisää »

Tex (yksikkö)

Tex on langan pituusmassan yksikkö, jota käytetään tekstiili­teollisuudessa.

Uusi!!: Massa ja Tex (yksikkö) · Katso lisää »

Tierce

Tierce on vanha englantilainen viljan tilavuuden mittayksikkö.

Uusi!!: Massa ja Tierce · Katso lisää »

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Uusi!!: Massa ja Tiheys · Katso lisää »

Tiiviin aineen fysiikka

Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.

Uusi!!: Massa ja Tiiviin aineen fysiikka · Katso lisää »

Tilanfunktio

Tilanfunktio on termodynaamisen systeemin tasapainotilaa kuvaava suure, jonka arvo riippuu ainoastaan systeemin makroskooppisesta tilasta.

Uusi!!: Massa ja Tilanfunktio · Katso lisää »

Tilavuuspaino

Tilavuuspaino on suure, joka ilmoittaa tutkittavan aineen painon suhteen sen tilavuuteen.

Uusi!!: Massa ja Tilavuuspaino · Katso lisää »

TNT-ekvivalentti

TNT-ekvivalentti on erityinen energian mittayksikkö, jota käytetään yleensä kuvaamaan räjähdysvoimakkuutta.

Uusi!!: Massa ja TNT-ekvivalentti · Katso lisää »

Tonni

Tonni (tunnus t, Suomessa lyhenteenä käytössä myös tn) on massan (arkikielessä ”painon”) lisäyksikkö SI-järjestelmässä.

Uusi!!: Massa ja Tonni · Katso lisää »

Torrefiointi

Torrefiointi (paahtaminen, ransk. torréfaction) on biomassan, kuten puun (hakkeen, sahan- tai kutterinpurun, ym.), joskus myös ruohon tai turpeen paahtamista hapettomissa olosuhteissa 220–300 °C:ssa eli mietoa pyrolyysiä.

Uusi!!: Massa ja Torrefiointi · Katso lisää »

Trimble SketchUp

Trimble SketchUp on Trimblen tietokoneohjelma, jolla tehdään 3D-mallinnusta.

Uusi!!: Massa ja Trimble SketchUp · Katso lisää »

Trumpet

Trumpet on sarja Yhdysvaltain ilmavoimien vakoilusatelliitteja, jotka toimivat sekä ennakkovaroitusatelliitteina että elektronisen tiedustelun satelliitteina.

Uusi!!: Massa ja Trumpet · Katso lisää »

Turvavyö

Auton turvavyö Auton kuljettaja kiinnittää turvavyön. Turvavyö on autoissa ja monissa muissakin kulkuvälineissä oleva turvavaruste, joka luetaan kuuluvaksi ajoneuvon passiivisiin turvavarusteisiin.

Uusi!!: Massa ja Turvavyö · Katso lisää »

Tvashtar Paterae

Purkaus Tvashtar Pateraen alueella vuonna 2007 Tvashtar Paterae on Jupiterin Io-kuun tuliperäinen alue kuun pohjoisnavan lähettyvillä.

Uusi!!: Massa ja Tvashtar Paterae · Katso lisää »

Työ (fysiikka)

Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.

Uusi!!: Massa ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Massa ja U · Katso lisää »

Unssi

Unssi (kahdestoistaosa; lyhenne oz.), on vanha painomitta, joka on edelleen käytössä brittiläisiä yksiköitä käyttävissä maissa.

Uusi!!: Massa ja Unssi · Katso lisää »

Uranuksen kuut

Uranuksen kuita oikeassa kokosuhteessa: Puck, Miranda, Ariel, Umbriel, Titania ja Oberon. Uranuksen kuut ovat planeetta Uranuksen kiertolaisia.

Uusi!!: Massa ja Uranuksen kuut · Katso lisää »

Vaaka

Laboratorioissa käytettävä vaaka Tasapainovaakoja museossa Moderni mekaaninen tasapainovaaka painoerojen mittaamiseen Vaaka on yhteisnimitys erilaisille massan ja painon mittauslaitteille.

Uusi!!: Massa ja Vaaka · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Massa ja Valonnopeus · Katso lisää »

Valosähköinen ilmiö

Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.

Uusi!!: Massa ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »

Veroyksikkö

Veroyksikkö on luku, mitta, paino tai muu tarkasti määrättävissä oleva seikka, jonka perusteella pystytään ilmaisemaan veronkohteen suuruus.

Uusi!!: Massa ja Veroyksikkö · Katso lisää »

Vierasmagnetoitu tahtimoottori

Pölkynkuorimakone Verlan vanhalla pahvitehtaalla. Vasemmassa laidassa näkyy konetta käyttävä vanhanaikainen tahtimoottori. Tahtimoottori on sähkömoottori, joka pyörii täsmälleen vaihtovirran taajuuden ja koneen napaluvun määräämällä nopeudella.

Uusi!!: Massa ja Vierasmagnetoitu tahtimoottori · Katso lisää »

Viritetty massavaimennin

Massanvaimentimen toimintaperiaate Taipei 101 -pilvenpiirtäjän viritetty massavaimennin Viritetty massavaimennin tai dynaaminen massavaimennin on laite, joka pyrkii vaimentamaan massan värähtelyä ja tärinää esimerkiksi kulkuneuvoissa, työkoneissa, ja rakennuksissa, kuten silloissa ja pilvenpiirtäjissä.

Uusi!!: Massa ja Viritetty massavaimennin · Katso lisää »

Vitamiini

Vitamiinit ovat eliön pienessä määrin tarvitsemia ravinteita, joita eliö ei itse pysty tuottamaan lainkaan tai riittävästi.

Uusi!!: Massa ja Vitamiini · Katso lisää »

Voima (fysiikka)

Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.

Uusi!!: Massa ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »

Von Willebrand -tekijä

Von Willebrand -tekijä (lyhenne vWF) on muun muassa ihmisten veressä oleva veren hyytymiseen osallinen glykoproteiini.

Uusi!!: Massa ja Von Willebrand -tekijä · Katso lisää »

VRFK

VRFKA RUK-museossa Haminassa. VRFK oli Suomen puolustusvoimien niin kutsutun C-radion tyyppi, mitä käytettiin pataljoonan ja rykmentin radiona.

Uusi!!: Massa ja VRFK · Katso lisää »

W- ja Z-bosonit

Fysiikassa W- ja Z-bosonit ovat alkeishiukkasia, jotka välittävät heikkoa ydinvoimaa.

Uusi!!: Massa ja W- ja Z-bosonit · Katso lisää »

Wattivaaka

NIST:in wattivaaka. Wattivaaka (tai Kibblen vaaka) on elektromekaaninen painon mittauslaite, jota käytetään massan yksikön kilogramman määritelmään liittyvissä mittauksissa.

Uusi!!: Massa ja Wattivaaka · Katso lisää »

Ydinvoima

Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.

Uusi!!: Massa ja Ydinvoima · Katso lisää »

Ydinvoimala

Philippsburgin ydinvoimalaitos Saksassa. Ydinvoimala tai ydinvoimalaitos (myös atomivoimala, atomivoimalaitos, atomimiilu) on lauhdevoimalaitos, jossa tuotetaan sähköä ydinvoimaa (ydinreaktori) hyödyntäen.

Uusi!!: Massa ja Ydinvoimala · Katso lisää »

Yinghuo-1

Yinghuo-1:n suunniteltu reitti Marsiin. Yinghuo-1 (萤火|t.

Uusi!!: Massa ja Yinghuo-1 · Katso lisää »

Ylöskvarkki

Ylöskvarkki (engl. up-quark) eli up-kvarkki, u-kvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä.

Uusi!!: Massa ja Ylöskvarkki · Katso lisää »

Yleinen paino- ja mittakonferenssi

Yleinen paino- ja mittakonferenssi (lyhenne CGPM) on kansain­välisellä metri­sopimuksella vuonna 1875 perustettu elin, joka päättää metrologiaan ja varsinkin kansainväliseen yksikkö­järjestelmään eli SI-järjestelmään liittyvistä asioista.

Uusi!!: Massa ja Yleinen paino- ja mittakonferenssi · Katso lisää »

Yleinen suhteellisuusteoria

Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.

Uusi!!: Massa ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Ympyräliike

Ympyräliikkeessä vaikuttava voima ja sen aiheuttama radan kaareutuminen. Ympyräliikkeessä oleva kappale liikkuu ympyrän muotoisella radalla.

Uusi!!: Massa ja Ympyräliike · Katso lisää »

Z8 GND 5296

z8_GND_5296 on galaksi, jonka löytämistä koskeva tutkimus julkaistiin 24.

Uusi!!: Massa ja Z8 GND 5296 · Katso lisää »

101955 Bennu

101955 Bennu on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin.

Uusi!!: Massa ja 101955 Bennu · Katso lisää »

18 Scorpii

18 Scorpii (18 Sco, HR 6060) on Maata lähinnä oleva ns.

Uusi!!: Massa ja 18 Scorpii · Katso lisää »

229762 Gǃkúnǁʼhòmdímà

229762 Gǃkúnǁʼhòmdímà on transneptuninen pikkuplaneetta Hajanaisessa kiekossa.

Uusi!!: Massa ja 229762 Gǃkúnǁʼhòmdímà · Katso lisää »

55 Cancri c

55 Cancri c on tähteä 55 Cancri A kiertävä eksoplaneetta.

Uusi!!: Massa ja 55 Cancri c · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »