Viestintä

424 suhteet: Aarne Äyräpää, Aboa Vetus Ars Nova, Adelsön, Aimo Kiviniemi, Ala-Kivijärvi, Ala-Penikka, Ala-Rääveli, Alajärvi, Alankomaiden maantiede, Alattion kalliokuvat, Alavus, Alimmainen Sarvinki, Ancylusjärvi, Anders Hellant, Appingedam, Arkeologia, Askainen, Auguste Bravais, Ausevikin kalliopiirrosalue, Auvo Säntti, Šventojin asuinpaikka, Österödin nainen, Österlånggatan, Östersundom, Östhammar, Äänisen kalliopiirrosalueet, Ähtärinjärvi, Ämmäjärvi (Eura), Baltian jääjärvi, Bifurkaatio (hydrologia), Björkö (Ekerö), Bonäsholmenin linnavuori, Brennholtetin kalliopiirros, Champlainmeri, Djupuddsklacken, Ekologinen sukkessio, Elba (Oulu), Endogeeniset prosessit, Espoonlahti, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Euroopan korkeusvertauskehys 2007, Fårö, Flada, Forselvin kalliopiirrokset, Fyrisån, Gammelstadin kirkkokylä, Gävle, Geodesia, Geodynamiikka, Geotieteet, ..., Gerard De Geer, Glasiaali-isostasia, GPS, Gros Mornen kansallispuisto, Haapajärvi, Hailuoto, Halikko, Halosenlahti, Hamresanden, Hankavesi (Rautalampi), Hankmo, Happamuus (limnologia), Harjavalta, Harjujakso, Haukilahti, Haukipudas, Hällskäret, Hässelby holme, Höytiäinen, Hembackenin jätinkirkko, Hietakari (Haukipudas), Hietamäen kappeli, Hietamäki (Mietoinen), Hiittenharju, Hiuvet, Honkobackharjun jätinkirkko, Hudsoninlahti, Hyypänjokilaakso, Ii, Iin Röyttä, Iin vaakuna, IJsselmeer, Ilmaston lämpeneminen, Irjanteen kirkko, Islannin maantiede, Iso Karhujärvi, Iso-Vuotunki, Isostasia, Isotjärvet, Itä-Helsinki, Itkonlahden kalliomaalaus, Jaamankangas, Jääkausi, Jäknabackenin jätinkirkko, Jänisjärvi, Järvi, Jätinkirkko, Jättiläisen tie, Joensuu (vesistö), Kaitaa, Kajaani, Kakkurilammi (Eura), Kalajoen hiekkasärkät, Kalajoki, Kalkkistenkoski, Kalliojärvi (Tammela), Kalliopiirros, Kanozeron kalliopiirrokset, Kappeliluoto, Karijärvi (Kouvola), Karinkannanmatala, Karjala (Suomen entinen kunta), Karjalankannas, Karjaranta, Katonajärvi, Kaurajärvi (Eura), Kåtabackenin jätinkirkko, Köyliönjärvi, Keitele (järvi), Kemiö, Kempeleen historia (kirja), Kempeleenlahti, Keski-Penikka, Keski-Pohjanmaan maakunta, Keski-Ruotsin reunamuodostumat, Kierikki, Kirjurinluoto, Kirkkojärvi (Hamina), Kivijärvi (järvi Laitilassa), Kivijärvi (Kannonkoski), Kivikausi Suomessa, Kluuvi, Kluuvijärvi, Kluuvinlahti, Koiviston kartano, Koivulahti, Kokemäenjoen luodot, Kokemäenjoki, Kokkola, Koli, Koni, Konnevesi (järvi), Koordinaattijärjestelmä, Koosa järv, Kopplorna, Korkearannikko, Korkearannikko – Merenkurkun saaristo, Korpijärvi (Ylöjärvi), Korttajärvi, Korvalan asuinpaikka, Koskelan loisto, Koskeljärvi, Koskelovesi–Miekkavesi, Koskikeskus, Kotakari (Haukipudas), Kovjoen vesistö, Kovjoki (joki), Kriisi (saari), Krookka, Kuhilaslampi, Kuivajärvi (Tammela), Kullan kartano, Kuortane, Kuusojan laaksontäytesuisto, Kymijoki, Kyrösjärvi, Laatokka, Laihia, Lapin nolla, Lapinjoen vesistön lasketut järvet, Lapuanjoki, Lasku-uoma, Laskukynnys, Lavajärvi (Rauma), Läppogubbenin kanava, Lehtisaaret, Leiknesin kalliopiirrokset, Leistilänjärvi, Lemböten kappeli, Lemlahti, Lemmensilta, Lemu, Leopold von Buch, Letonniemi, Levänluhdan muinaisjäännökset, Lilla Herrö, Limingan lakeus, Liminka, Lissabon (saari), Lokalahti, Luoto, Luulaja, Lylykkäänjärvi, Maa, Maanjäristykset Suomessa, Maankuori, Maasyvänlahti, Majajärvi (Ylöjärvi, Niemenperä), Matinkylä, Mälaren, Märket, Märsön, Merenkurkku, Merenpinnan nousu, Merikarvia, Merikarvian majakka, Metso-ohjelma, Miekanhiontakivi, Miekojärvi, Mietoinen, Monnanjärvi, Muinais-Saimaa, Muntin silta, Mustalahti (Ahlainen), Mustasaari, N2000, N43, N60, Näsijärven–Jyväskylän virtauskieleke, Näsijärven–Ruoveden alue, Näsijärvi, Nelilehtivesikuusi, Nesin kalliopiirrosalue, Neva (joki), Neva (suotyyppi), Noarootsi, Normaalinolla, Norrforsenin kalliopiirrokset, Norrström, Ojibway-jääjärvi, Otterböten asuinpaikka, Oulu, Oulujärvi, Oulunsalo, Pajukari (Tornio), Paleoklimatologia, Palosaari (Vaasa), Panelia, Panelianlahti, Parkanonjärvi, Paskaletto (Simo), Pastuskeri, Pähkinäinen, Päijänne, Pensaskari (Haukipudas), Pensaskari (Ii), Pensaskari (Tornio), Perämeren kansallispuisto, Petolahti, Petsmo, Pietarsaaren maantiede, Pietarsaari, Pihlavanlahti, Pikisaari (Turku), Pikku Jakenaron jätinkirkko, Pirttijärvi (Ylöjärvi), Pirttisaari (Simo), Pirunpelto, Pispan asuinpaikka, Pohjanlahti, Pohjanmaan maakunta, Pohjanmaan maanjäristys 1626, Pohjanmaan museo, Pohjanmeri, Pohjansorsimo, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Pooskerin saaristo, Pori, Porin jokisatama, Porkkalanniemi, Pormestarinluoto, Puhtu, Pukinjärvi, Pulkkilanharju, Purmonjoki, Putsaari, Puurijärvi, Pyhäjärvi (Säkylä), Pyhäjärvi (Tammela), Pyhäjärvi (Tampere), Raahe, Raasakkakoski, Raaseporin linna, Raaseporinjoki, Ragvalda, Rahjan saaristo, Rajakiven kalliomaalaus, Rannikko, Rapajärvi (Rauma), Rauman Kanali, Rautakannanvuoren kalliomaalaus, Rødøyan kalliopiirrokset, Renkajoki, Reposaaren satama, Reposaari, Ristolan muinainen asuinpaikka, Ruissalo, Ruotana, Ruotsin järvet, Saadjärven drumliinikenttä, Saari, Saaristo, Saaristomeren kansallispuisto, Saaristomeri, Sagelvan kalliopiirrokset, Saimaa, Saimaannorppa, Saint Lawrence (joki), Saloisten historia, Salonkylä (Saloinen), Sammallahdenmäki, Santasaari, Santonen, Sauninjärvi, Sääksjärvi (Kokemäki), Säkylänharju ja Virttaankangas, Särkijärvi (Utajärvi), Södermalm, Södertälje, Södertäljen kanava, Sõrve säär, Seili, Seilin kirkko, Selaön, Selkä (vesistö), Selkäkankaan hautaröykkiöt, Sellee, Sieskarit, Siikajoki, Sipoonlinna, Sisä-Suomen suurjärvi, Skandinavian pronssikausi, Skavbergetin kalliopiirrokset, Skäftingeholmen, Skärgårdsnamn, Skärlandet, Socklothällan, Soidensuojelualue, Sommarvägsträsket, Soukka, Stäksön, Stora Ängesön-Lilla Ängesön, Stora Herrö, Storön (Dragsfjärd), Stornorrforsin vesivoimalaitos, Suntinoja, Suo, Suomen dyynit, Suomen järvet, Suomen kalliomaalaukset, Suomen keskiaikaiset kaupungit, Suomen maantiede, Suomenlahti, Suomenvedenpohja, Suomi, Suonenjoki (joki Suonenjoella), Suur-Längelmävesi, Suurlammi, Sysmän reitti, Syvänneura, Taivassalo, Talosaari, Talpianjärvi, Tammerkoski, Tankar, Tärännönjoki, Teljä, Tennesin kalliopiirrokset, Tiuranen, Tobaksrullenin kanava, Tornio, Tosterön, Trullevi, Tukholman saaristo, Tullisaari, Tuohtiainen, Turun linna, Työtjärvi, Uimaharju (reunamoreeni), Ulko-Klaama, Ulvila, Upossarpio, Urmijärvi, Uudenmaan maakunta, Uusikaarlepyy, Vaasan vaakuna, Valkealan reitti, Vallen kalliopiirrokset, Valsgärden kalmisto, Vanajaveden–Pyhäjärven alue, Vanhan Vaasan kanava, Varjakansaari, Varsinais-Suomen maakunta, Vartiokylänlahti, Vartsalansaari, Vähä-Vuotunki, Vähäjärvi (Mestilä), Väike väin, Väinö Tanner (maantieteilijä), Väinönkallion kalliomaalaus, Vänern, Vättern, Våganin kalliopiirrokset, Venevaja, Vesijärvi (Päijät-Häme), Vesijättö, Vetovoima (veistos), Vienanmeren jääjärvi, Vienanmeri, Vihiluoto, Viikinsaari, Viime jääkausi Suomessa, Viipuri, Vikin kalliopiirrokset, Vingenin kalliopiirrosalue, Viron järvet, Virtavesi, Vuoksi, Vuono, Vuosaari, Ykspihlajan rata, Ylistaro, Yyteri, Yyterinniemi. Laajenna indeksi (374 lisää) » « Kutistua indeksi

Aarne Äyräpää

Aarne Elias Äyräpää (vuoteen 1930 Europaeus, 21. lokakuuta 1887 Utajärvi – 17. kesäkuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen arkeologi ja historiantutkija.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Aarne Äyräpää · Katso lisää »

Aboa Vetus Ars Nova

Aboa Vetus Ars Nova (aiemmin Aboa Vetus & Ars Nova) on vuonna 1995 toimintansa aloittanut historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa, historiallisessa Rettigin palatsissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Aboa Vetus Ars Nova · Katso lisää »

Adelsön

Byviken Adelsö horn sijaitsee saaren pohjoiskärjessä Adelsön tai Adelsö (vanhempi nimi Alsnu) on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Adelsön · Katso lisää »

Aimo Kiviniemi

Aimo Kiviniemi (6. helmikuuta 1930 Lavia – 20. maaliskuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen geodeetti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Aimo Kiviniemi · Katso lisää »

Ala-Kivijärvi

Ala-Kivijärvi on Etelä-Karjalassa Luumäellä Taavetin luoteispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ala-Kivijärvi · Katso lisää »

Ala-Penikka

Ala-Penikka on osa Penikat-vaarajonoa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ala-Penikka · Katso lisää »

Ala-Rääveli

Ala-Rääveli tai myös Ala-Rieveli (toisinaan myös vain Rieveli tai Rääveli) on Päijät-Hämeessä Heinolassa kaupunkitaajaman koillispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ala-Rääveli · Katso lisää »

Alajärvi

Maxiale-kauppakeskus. Alajärven entinen palolaitos. Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Alajärvi · Katso lisää »

Alankomaiden maantiede

Alankomaiden maantiede keskittyy valtion Euroopassa sijaitsevaan osaan, joka ulottuu leveyspiiriltä 50° leveyspiirille 54° N, ja pituuspiirien 3° ja 8° E välille.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Alankomaiden maantiede · Katso lisää »

Alattion kalliokuvat

Esimerkki Alattion kalliokuvista. Kalliopiirros on jälkeenpäin maalattu punaisella maalilla, jotta ne havaittaisiin helpommin. Alattion kalliokuvat (myös Altan kalliokuvat) ovat nimitys Norjassa sijaitsevasta varsin laajasta ja monikohteisesta kalliokuvakompleksista.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Alattion kalliokuvat · Katso lisää »

Alavus

Alavus on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla Lapuanjoen yläjuoksulla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Alavus · Katso lisää »

Alimmainen Sarvinki

Alimmainen Sarvinki tai myös Ala-Sarvinki on kuivatettu järvi Joensuun Enossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Alimmainen Sarvinki · Katso lisää »

Ancylusjärvi

Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ancylusjärvi · Katso lisää »

Anders Hellant

Anders Hellant (30. marraskuuta 1717 Pello – 23. marraskuuta 1789 Tornio) oli liike-elämän vaikuttaja, tähtitieteilijä ja fyysikko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Anders Hellant · Katso lisää »

Appingedam

Appingedam on kunta ja kaupunki Groningenin provinssissa Alankomaissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Appingedam · Katso lisää »

Arkeologia

tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Arkeologia · Katso lisää »

Askainen

Askainen on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Maskua Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Askainen · Katso lisää »

Auguste Bravais

Auguste Bravais (8. helmikuuta 1811 Annonay, Ardèche, Ranska – 7. marraskuuta 1863 Le Chesnay, Île-de-France, Ranska) oli ranskalainen monipuolinen fyysikko, joka tunnetaan työstään kristallografian alalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Auguste Bravais · Katso lisää »

Ausevikin kalliopiirrosalue

Ausevikin kalliopiirrosalue sijaitsee Norjassa Vestlandin läänin Kinnin kunnassa, ja se on Norjan suurimpia kalliopiirrosalueita.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ausevikin kalliopiirrosalue · Katso lisää »

Auvo Säntti

Auvo Armo Säntti (25. joulukuuta 1906 KiskoAario 1966: 11. – 21. syyskuuta 1992 Turku) oli suomalainen maantieteilijä, joka toimi Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professorina vuosina 1954–1972 ja rehtorina vuosina 1956–1959 ja 1962–1968.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Auvo Säntti · Katso lisää »

Šventojin asuinpaikka

Šventojin asuinpaikka on Luoteis-Liettuassa Latvian vastaisen rajan tuntumassa Palangan piirikunnassa Šventojin kylässä oleva laaja suoarkeologinen kohde.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Šventojin asuinpaikka · Katso lisää »

Österödin nainen

Österödin nainen on varhaismesoliittiseen kauteen ajoitettu naisen luuranko, joka löytyi vuonna 1903 Lysekilin kunnassa Länsi-Götanmaan läänissä Ruotsissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Österödin nainen · Katso lisää »

Österlånggatan

Kadun vilinää vuonna 2006. Österlånggatan (suom. Itäinen pitkäkatu) on Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva katu, joka ulottuu kuninkaanlinnalta Järntorgetille.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Österlånggatan · Katso lisää »

Östersundom

Östersundom (aiemmin suomeksi Itäsalmi) on alue itäisen Helsingin ja läntisen Sipoon kuntien alueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Östersundom · Katso lisää »

Östhammar

Östhammar on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Östhammarin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Östhammar · Katso lisää »

Äänisen kalliopiirrosalueet

Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat järven itärannalla Mustajoen ympäristössä (merkitty ympyrällä). Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen itärannikolla kallioisilla niemillä ja lähisaarissa 15 km Vodlajoen suulta etelään Mustallejoelle (ven. Tšornaja Retška) ja sen ympäristössä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Äänisen kalliopiirrosalueet · Katso lisää »

Ähtärinjärvi

Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä, Soinissa ja Alajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ähtärinjärvi · Katso lisää »

Ämmäjärvi (Eura)

Ämmäjärvi on suolampi, joka sijaitsee Eurassa Mestilän kylässä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Vähäjärven valuma-alueeseen, joka laskee Säkylän Pyhäjärveen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ämmäjärvi (Eura) · Katso lisää »

Baltian jääjärvi

Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).

Uusi!!: Maankohoaminen ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »

Bifurkaatio (hydrologia)

Isojärveen Pomarkunjoen säännöstelypadon kautta (kuvassa). Inhottujärven toinen lasku-uoma on Noormarkunjoki. Bifurkaatio (latinan sanasta furca, "haarukka") tarkoittaa hydrologiassa joen virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat heti yhdisty, tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin niin, etteivät lasku-uomat heti yhdisty.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Bifurkaatio (hydrologia) · Katso lisää »

Björkö (Ekerö)

Kallioinen maisema saaren pohjoispäässä. Kulttuurimaisemaa saarella. Pohjoisosan matkailijoita kiinnostavia historiallisia kohteita. Ilmakuva muinaislinnasta kauppapaikan eteläpuolelta. Ansagarin muistolla vuonna 1834 pystytetty risti. Björkö on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Björkö (Ekerö) · Katso lisää »

Bonäsholmenin linnavuori

Bonäsholmenin linnavuori on Uudellamaalla Raaseporin Tenholassa sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Bonäsholmenin linnavuori · Katso lisää »

Brennholtetin kalliopiirros

Brennholtetin kalliopiirros (myös Gundersenhaugenin kalliopiirros) sijaitsee Narvikissa Nordlandissa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Brennholtetin kalliopiirros · Katso lisää »

Champlainmeri

Champlainmeren arvioitu sijainti. Champlainmeri oli noin 55 000 neliökilometriä laaja sisämeri, joka peitti alleen Saint Lawrencen alangon viime jääkauden lopussa, 12 000–10 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Champlainmeri · Katso lisää »

Djupuddsklacken

Djupuddsklacken on saari Espoon ulkosaaristossa noin viisi kilometriä Suvisaariston pääsaarista etelään.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Djupuddsklacken · Katso lisää »

Ekologinen sukkessio

Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »

Elba (Oulu)

Oulun keskusta nähtynä Elban saarelta Elba on pieni saari Oulujoen suiston etelärannalla Oulun Kauppatorin rannan tuntumassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Elba (Oulu) · Katso lisää »

Endogeeniset prosessit

Endogeeniset prosessit ovat luonnonmaantieteessä ja geomorfologiassa maapallon sisäsyntyisiä prosesseja.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Endogeeniset prosessit · Katso lisää »

Espoonlahti

Espoonlahti () on Espoossa sijaitseva kaupunginosa numero 34, joka sijaitsee samannimisen vesistöalueen itärannalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Espoonlahti · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Euroopan korkeusvertauskehys 2007

Euroopan korkeusvertauskehys 2007 (lyh. EVRF2007) on euroopanlaajuinen Euroopan korkeusvertausjärjestelmän (EVRS) realisaatio, joka perustuu Euroopan vaaitusverkon (UELN) tasoitukseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Euroopan korkeusvertauskehys 2007 · Katso lisää »

Fårö

Fårö on Ruotsissa Gotlannin lääniin kuuluva Itämeren saari ja entinen kunta Gotlannin saaren pohjoispuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Fårö · Katso lisää »

Flada

Flada (kaislikkoinen merenlahti Göran Karlsson (toimittanut): Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982, ISBN 951-717-213-3. on maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Pohjanmaalla sijaitseva ihmisen muokkaama flada. Suomessa fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealla maankohoamisrannikolla, jossa Rogen- ja De Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset niiden muodostumiselle. Ruotsissa fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin. Jatkuvan maankohoamisen ja vedenpinnan vaihteluiden takia fladojen eliöstö ovat jatkuvassa muutostilassa. Kasvillisuus ja muut ominaisuudet vaihtuvat usein vyöhykkeittäin suuosaa kohti. Sellaisissa fladoissa, jonne ei pääse maa-alueilta ravinteita, kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin rikasta. Näissä fladoissa putkilokasvi- ja näkinpartaisleväyhdyskunnat ovat monimuotoisimmillaan. Fladoissa kasvaa monia uhanalaisia näkinpartaisleviä. Runsaslukuinen uposvesikasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita, estää pohjan sedimenttejä sekoittumasta, ja pehmeästä pohjasta huolimatta vesi on kirkasta. Vesiväylä tai salmi, joka erottaa meren ja fladan toisistaan, on usein hieman korkeammalla, koska niissä on esimerkiksi moreeniselänne, hiekkasärkkä tai kasvillisuutta, jolloin ne rajoittavat veden vaihtumista, estävät sedimenttejä kulkeutumasta fladasta ulos ja myös veden suolapitoisuus voi olla alhaisempi kuin meressä. Flada alkaa sieltä, missä tunnistettavissa olevat pohjamuodostumat tai salmet rajoittavat veden vaihtumista. Kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella, flada päättyy. Näkinpartaislevää kasvaa puhtaissa fladoissa. Hyvälaatuisen fladan tunnusmerkkeinä voidaan pitää hyvin kehittynyttä pohjakasvillisuutta, kutevien rannikkokalojen esiintymistä ja vaikuttumatonta valuma-aluetta. Fladat ovatkin usein tärkeitä kalojen kutu- ja poikasalueita. Fladat ovat äärimmäisen suojaisia, joten niiden eliöstö on erityisen herkkä veden ja pohjasedimenttien sekoittamiselle. Moottoriveneiden potkurivirrat ja aallot ovat fladojen ekosysteemille tuhoisia. Suomen vuoden 1961 vesilain 1 luvun 15 a §:n 1 momentissa kielletään toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena. Vuosina 2005 ja 2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus teki Selkämeren ja Saaristomeren alueella fladainventoinnin. Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo-järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi. Korkean veden aikana merivesi voi kuitenkin vielä nousta kluuviin.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Flada · Katso lisää »

Forselvin kalliopiirrokset

Forselvin kalliopiirrokset sijaitsevat Narvikissa Nordlandissa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Forselvin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Fyrisån

Fyrisån ilmakuvassa virtamassa Uppsalan läpi. Fyrisån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Östhammarissa, Knivstassa ja Uppsalassa virtaava 54 kilometriä pitkä joki, jolla on Fyrisånin valuma-alueen 86 kilometriä pitkällä pääuoman alajuoksulla 36 kilometriä pitkä osuus.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Fyrisån · Katso lisää »

Gammelstadin kirkkokylä

Gammelstadin kirkkokylä on Luulajan kunnassa, Gammelstadin taajamassa Luulajan taajamasta noin kymmenen kilometriä luoteeseen sijaitseva kirkkokylä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Gammelstadin kirkkokylä · Katso lisää »

Gävle

Gävle teoksessa Suecia antiqua et hodierna. Gävle (aiemmin Gefle) on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Gävlen kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Gävle · Katso lisää »

Geodesia

Teodoliitti. Museo Geominero de Madrid, Espanja. Geodesia eli maanmittausoppi on tiede, joka mittaa ja esittää maapallon kokoa ja muotoa ja kohteiden sijaintia sen pinnalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Geodesia · Katso lisää »

Geodynamiikka

Geodynamiikka on maapallon ja maan kiinteiden osien liikkeitä tutkiva tieteenala.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Geodynamiikka · Katso lisää »

Geotieteet

Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geotieteet, myös maatiede tai maatieteet, on yhteisnimitys luonnontieteille, jotka tutkivat Maan ja sen ilmakehän rakennetta sekä ilmiöitä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Geotieteet · Katso lisää »

Gerard De Geer

pienoiskuva Gerard Jakob De Geer (myös Gerhard de Geer) (1858–1943) oli ruotsalainen geologi, joka oli etenkin kvartäärigeologian uranuurtajia.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Gerard De Geer · Katso lisää »

Glasiaali-isostasia

Glasiaali-isostasia tarkoittaa jäätikön alla aiheutuneita maankuoren liikuntoja.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Glasiaali-isostasia · Katso lisää »

GPS

GPS eli Global Positioning System on Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja rahoittama satelliittipaikannusjärjestelmä, viralliselta nimeltään Navstar GPS.

Uusi!!: Maankohoaminen ja GPS · Katso lisää »

Gros Mornen kansallispuisto

Gros Mornen kansallispuisto on kansallispuisto Kanadassa Newfoundlandin länsirannikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Gros Mornen kansallispuisto · Katso lisää »

Haapajärvi

Haapajärvi on kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Haapajärvi · Katso lisää »

Hailuoto

Hailuoto on Suomen kunta, joka sijaitsee samannimisessä saaressa Perämerellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hailuoto · Katso lisää »

Halikko

Halikko on Suomen entinen kunta, joka vuoden 2009 alusta tuli osaksi Salon kaupunkia.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Halikko · Katso lisää »

Halosenlahti

Halosenlahti on Perämeren lahti Martinniemen kaupunginosassa Oulun kaupungissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Halosenlahti · Katso lisää »

Hamresanden

Hamresanden Hamresanden on kaupunginosa Norjan Kristiansandissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hamresanden · Katso lisää »

Hankavesi (Rautalampi)

Hankavesi on Pohjois-Savossa Rautalammilla sen kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hankavesi (Rautalampi) · Katso lisää »

Hankmo

Hankmo on Mustasaaren kunnassa sijaitseva kahden kylän, läntisen ja itäisen (Västerhankmo ja Österhankmo) muodostama kyläkokonaisuus.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hankmo · Katso lisää »

Happamuus (limnologia)

Happamuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön kemiallista tilaa ja eliöiden elinoloja.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Happamuus (limnologia) · Katso lisää »

Harjavalta

Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Harjavalta · Katso lisää »

Harjujakso

Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Harjujakso · Katso lisää »

Haukilahti

Haukilahti on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Haukilahti · Katso lisää »

Haukipudas

Haukipudas on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Haukipudas · Katso lisää »

Hällskäret

Hällskäret on Kokkolassa Perämereen ulottuva niemeke.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hällskäret · Katso lisää »

Hässelby holme

Lambardfjärden Hässelby strandissa. Hässelby holme näkyy vasemmalla. Hässelby holme on pieni Mälarenin saari Ruotsissa Tukholman ja Ekerön kunnissa, jotka sijaitsevat Tukholman läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hässelby holme · Katso lisää »

Höytiäinen

Höytiäinen on Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, Polvijärvellä ja Juuassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Höytiäisen kanava laskee Pyhäselkään.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Höytiäinen · Katso lisää »

Hembackenin jätinkirkko

Hembackenin jätinkirkko on Pohjanmaalla Pedersören Ähtävässä sijaitseva mahdollinen jätinkirkko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hembackenin jätinkirkko · Katso lisää »

Hietakari (Haukipudas)

Hietakari on matala, asumaton saari Oulun kaupungin vesialueella Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hietakari (Haukipudas) · Katso lisää »

Hietamäen kappeli

Hietamäen kappeli oli Laajoen varressa nykyiseen Mynämäkeen kuuluvan Mietoisten Hietamäen kylässä sijainnut puinen kirkkorakennus.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hietamäen kappeli · Katso lisää »

Hietamäki (Mietoinen)

Viitattu.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hietamäki (Mietoinen) · Katso lisää »

Hiittenharju

K43- ja K64 -hyppyrimäet. Hiittenharju on Harjavallan kaupungissa sijaitseva harjumuodostuma, joka toimii ulkoilu- ja virkistysalueena.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hiittenharju · Katso lisää »

Hiuvet

Hiuvet on saari Perämerellä Oulun kaupungin (entisen Haukiputaan kunnan) vesialueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hiuvet · Katso lisää »

Honkobackharjun jätinkirkko

Honkobackharjun jätinkirkko on Pohjanmaalla Kruunupyyn Alavetelissä sijaitseva kahdesti tutkittu ja metsä-äestyksessä osittain tuhoutunut jätinkirkko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Honkobackharjun jätinkirkko · Katso lisää »

Hudsoninlahti

Hudsoninlahti Hudsoninlahti on 1 230 000 neliökilometrin laajuinen merivesialue koillisessa Kanadassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hudsoninlahti · Katso lisää »

Hyypänjokilaakso

Näkymä Hyypänjokilaaksoon kantatieltä 44. Hyypänjokilaakson kartta. Hyypänjokilaakso (myös Hyypänlaakso) on Hyypässä Kauhajoella sijaitseva etelä–pohjoissuuntainen kallioperän murrokseen muodostunut jokilaakso.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Hyypänjokilaakso · Katso lisää »

Ii

Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ii · Katso lisää »

Iin Röyttä

Röyttä, yleisesti Iin Röyttä (erotuksena Tornion edustalla sijaitsevasta Röytän saaresta), on saari Perämerellä, Iin edustalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Iin Röyttä · Katso lisää »

Iin vaakuna

Kuivaniemen vaakunana. Iin entinen kunnanvaakuna (1966–2006). Iin kunnanvaakuna on Iin kunnan tunnus, ja sen on suunnitellut Kaj Kajander.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Iin vaakuna · Katso lisää »

IJsselmeer

IJsselmeer tummansinisellä. Sen eteläpuolella Markermeer-järvi. IJsselmeer satelliittikuvassa. IJsselmeerin rantaa De Venin kylän kohdalla. IJsselmeer on matala, keskimäärin 5–6 metrin syvyinen merenlahdesta padottu keinotekoinen murtovesiallas Alankomaiden keskiosissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja IJsselmeer · Katso lisää »

Ilmaston lämpeneminen

Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ilmaston lämpeneminen · Katso lisää »

Irjanteen kirkko

Irjanteen kirkko on Eurajoella Irjanteen kylässä sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuonna 1731.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Irjanteen kirkko · Katso lisää »

Islannin maantiede

Islanti on Euroopan toiseksi suurin saari, joka sijaitsee Grönlannista itään juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Islannin maantiede · Katso lisää »

Iso Karhujärvi

Iso Karhujärvi on Kanadan Luoteisterritorioiden suurin järvi ja Pohjois-Amerikan neljänneksi suurin järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Iso Karhujärvi · Katso lisää »

Iso-Vuotunki

Iso-Vuotunki eli Iso-Vuotto on järvi Vuoton kaupunginosassa Oulun itäosassa entisen Ylikiimingin kunnan alueella lähellä Utajärven kunnanrajaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Iso-Vuotunki · Katso lisää »

Isostasia

Isostasia on hydrostaattisen tasapainon kaltainen tasapainotila kiinteän Maan pintakerroksen alla eri Maan osissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Isostasia · Katso lisää »

Isotjärvet

St. Lawrencen valuma-alue. Isotjärvet eli Pohjois-Amerikan Isotjärvet tai Suuret järvet on viiden suuren järven – Yläjärven, Huronjärven, Michiganjärven, Eriejärven ja Ontariojärven – muodostama järviryhmä Pohjois-Amerikan itäosassa Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Isotjärvet · Katso lisää »

Itä-Helsinki

Itä-Helsinkiin kuuluvat kaakkoinen ja itäinen suurpiiri sekä Östersundom. Itä-Helsinki on Helsingin itäinen alue, johon lasketaan kuuluvaksi Kaakkoinen, Itäinen ja Östersundomin suurpiiri.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Itä-Helsinki · Katso lisää »

Itkonlahden kalliomaalaus

Itkonlahden kalliomaalaus on pieni kalliomaalauskohde Kallaveden eteläosassa Itkonlahden suulla Mäntyharjulla Etelä-Savossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Itkonlahden kalliomaalaus · Katso lisää »

Jaamankangas

Jaamankangas on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu yhteen sulautunut reunamuodostuma ja saumamuodostuma, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuussa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Jaamankangas · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Jääkausi · Katso lisää »

Jäknabackenin jätinkirkko

Jäknabackenin jätinkirkko on Pohjanmaalla Pedersören Purmossa sijaitseva jätinkirkko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Jäknabackenin jätinkirkko · Katso lisää »

Jänisjärvi

Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Jänisjärvi · Katso lisää »

Järvi

Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Järvi · Katso lisää »

Jätinkirkko

Raahen Kastelli, suurin tunnetuista jätinkirkoista. Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella kivikaudella noin 3000–2000 eaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Jätinkirkko · Katso lisää »

Jättiläisen tie

Jättiläisen tie on 500-luvun lopulla rakennettu kivirakennelma Vähässäkyrössä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Jättiläisen tie · Katso lisää »

Joensuu (vesistö)

Daljoen joensuu satelliitista valokuvattuna. Joensuu eli jokisuu on virtaveden alajuoksulla se uoman kohta, jossa se joko yhtyy toiseen jokeen tai laskee järveen, tekojärveen tai mereen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Joensuu (vesistö) · Katso lisää »

Kaitaa

Hannusjärvi Finnevikinsilta Suomenojan pienvenesatama Kaitaa on noin 6 000 asukkaan kaupunginosa eteläisessä Espoossa Länsiväylän eteläpuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kaitaa · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kajaani · Katso lisää »

Kakkurilammi (Eura)

Kakkurilammi tai myös Kakkurlammi sijaitsee Eurassa Satkunnassa ja kuuluu Lapinjoen vesistöön Hinnerjoen alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kakkurilammi (Eura) · Katso lisää »

Kalajoen hiekkasärkät

Näkymä hotelli Rantakallan edustalta pohjoiseen. Rantadyynejä ja hiekkasärkkä rannalla. Näkymä hiekkasärkille mereltä päin katsottuna. Kalajoen hiekkasärkät ovat luontokohde ja matkailukeskus Kalajoella, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kalajoen hiekkasärkät · Katso lisää »

Kalajoki

Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kalajoki · Katso lisää »

Kalkkistenkoski

Kalkkistenkoski, tai myös Kalkkisten koski, on Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Kymijoen ensimmäinen koski.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kalkkistenkoski · Katso lisää »

Kalliojärvi (Tammela)

Kalliojärvi tai Kallionjärvi on kuivatettu järvi Kanta-Hämeessä Tammelassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kalliojärvi (Tammela) · Katso lisää »

Kalliopiirros

Karjalasta. Kalliopiirrokset ovat kuvia tai kuvioita, jotka on tehty kallioihin tai suuriin kiviin naarmuttamalla, uurtamalla, hiomalla, kaivertamalla tai hakkaamalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kalliopiirros · Katso lisää »

Kanozeron kalliopiirrokset

Kanozeron kalliopiirrosten sijainnit. Kirjain viittaa kohteen nimeen tekstissä. Kanozeron kalliopiirrokset (ven. Канозеро) tulivat tutkijoiden tietoon vuonna 1997.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kanozeron kalliopiirrokset · Katso lisää »

Kappeliluoto

Merikappelin muistomerkki. Kappeliluoto on Porin Reposaaressa sijaitseva vanha kirkonpaikka ja entinen saari.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kappeliluoto · Katso lisää »

Karijärvi (Kouvola)

Karijärvi on Kymenlaaksossa Kouvolassa ja osittain Päijät-Hämeen Heinolassa Uimilan, Rautkosken ja Hartolan kylien lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Karijärvi (Kouvola) · Katso lisää »

Karinkannanmatala

Karinkannanmatala on matala asumaton saari Siikajoen kunnassa mannermaan ja Hailuodon välisessä salmessa lähellä Hailuodon kunnanrajaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Karinkannanmatala · Katso lisää »

Karjala (Suomen entinen kunta)

Karjala on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Karjala (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Karjalankannas · Katso lisää »

Karjaranta

Karjaranta on Kokemäenjoen etelärannalla Kirjurinluotoa, Hanhiluotoa ja Hevosluotoa vastapäätä sijaitseva Porin 21.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Karjaranta · Katso lisää »

Katonajärvi

Katonajärvi on Satakunnassa Raumalla Lapissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Lapinjoen vesistön Lapinjoen yläosan alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Katonajärvi · Katso lisää »

Kaurajärvi (Eura)

Kaurajärvi sijaitsee Eurassa Satkunnassa ja kuuluu Lapinjoen vesistön Lapinjoen yläosan alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kaurajärvi (Eura) · Katso lisää »

Kåtabackenin jätinkirkko

Kåtabackenin jätinkirkko on Pohjanmaalla Kruunupyyn Alavetelissä sijaitseva todennäköinen jätinkirkko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kåtabackenin jätinkirkko · Katso lisää »

Köyliönjärvi

Köyliön kirkko sijaitsee Kirkkosaarella. Köyliönjärvi on Satakunnassa Säkylän Köyliössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Eurajoen vesistön Köyliönjoen valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Köyliönjärvi · Katso lisää »

Keitele (järvi)

Keitele'' 1905. Keitele on Kymijoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Keitele (järvi) · Katso lisää »

Kemiö

Kemiö on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee nykyisessä Varsinais-Suomen maakunnassa ja entisessä Länsi-Suomen läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kemiö · Katso lisää »

Kempeleen historia (kirja)

Kempeleen historia on vuonna 1982 julkaistu Mauno Hiltusen kirjoittama, ja Kempeleen kunnan ja seurakunnan kustantama kirja.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kempeleen historia (kirja) · Katso lisää »

Kempeleenlahti

Näkymä Oulunsaloon yli Kempeleenlahden. Selkäkarin lintusaari. Kempeleenlahti on matala Perämeren sivulahti Oulun kaupungissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kempeleenlahti · Katso lisää »

Keski-Penikka

Keski-Penikan pirunpelto Keski-Penikka on osa Penikoiden vaarajonoa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Keski-Penikka · Katso lisää »

Keski-Pohjanmaan maakunta

Keski-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa Perämeren rannalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Keski-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Keski-Ruotsin reunamuodostumat

Hindenin riutan lounaispuolelta. Hindenin riutan kärjestä. Keski-Ruotsin reunamuodostumat ovat ryhmä toistensa lähellä sijaitsevia itä-länsi- suuntaisia reunamuodostumia tai reunamoreeneja Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin korkeudella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Keski-Ruotsin reunamuodostumat · Katso lisää »

Kierikki

Kierikki on yleisnimitys Oulun kaupungissa, entisen Yli-Iin kunnan alueella Iijoen varrella sijaitseville arkeologisesti tutkituille muinaisille asuinpaikkavyöhykkeille.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kierikki · Katso lisää »

Kirjurinluoto

Kirjurinluoto (ent. Kriivarinluoto) on Porissa sijaitseva Kokemäenjoen luoto, samanniminen puistoalue ja Porin kaupunginosa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kirjurinluoto · Katso lisää »

Kirkkojärvi (Hamina)

Kirkkojärvi on Haminassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Vehkajoen vesistöön.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kirkkojärvi (Hamina) · Katso lisää »

Kivijärvi (järvi Laitilassa)

Kivijärvi on Varsinais-Suomessa Laitilan Kivijärvellä oleva järvi, joka kuuluu Sirppujoen vesistöön.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kivijärvi (järvi Laitilassa) · Katso lisää »

Kivijärvi (Kannonkoski)

Kivijärvi on Keski-Suomessa Kivijärven, Kannonkosken ja Kinnulan kuntien alueella Kivijärven kirkonkylän ja Kannonkosken kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kivijärvi (Kannonkoski) · Katso lisää »

Kivikausi Suomessa

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kivikausi Suomessa · Katso lisää »

Kluuvi

Kluuvi on kaupunginosa, joka käsittää pääosan Helsingin ydinkeskustasta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kluuvi · Katso lisää »

Kluuvijärvi

Kluuvi eli kluuvijärvi eli glojärvi on fladasta kehittynyt järvi, joka maankohoamisen vuoksi saa vettä vain sateesta tai meriveden noustessa korkealle.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kluuvijärvi · Katso lisää »

Kluuvinlahti

Näkymä Töölöstä suunnilleen nykyisen Eduskuntatalon kohdalta Kluuvinlahden yli kantakaupunkiin. Taustalla näkyy muun muassa Valtioneuvoston linna. Erik Wilhelm le Moinen maalaus vuodelta 1824. Kluuvinlahti Helsingin kartassa vuodelta 1696. Yhdistelmä vuosien 1808 ja 1924 Helsingin kartoista, jossa näkyy Kluuvinlahden sijainti suhteessa Aleksanterinkatuun. Kluuvinlahti oli Helsingissä sijainnut kapea ja matala merenlahti, joka vielä 1800-luvun alussa ulottui Töölönlahden etelärannalta nykyisen Esplanadin puiston tienoille.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kluuvinlahti · Katso lisää »

Koiviston kartano

Koiviston kartano oli Ulvilassa sijainnut kartano.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koiviston kartano · Katso lisää »

Koivulahti

Koivulahti on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koivulahti · Katso lisää »

Kokemäenjoen luodot

Polsanluodon lossi. Kokemäenjoen luodot eli Porin luodot ovat Kokemäenjoen suuhaarojen eli juopien väliin jääviä suistosaaria Porissa, heti Porin keskustan pohjoispuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kokemäenjoen luodot · Katso lisää »

Kokemäenjoki

Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta. Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki, joka on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kokemäenjoki · Katso lisää »

Kokkola

Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kokkola · Katso lisää »

Koli

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koli · Katso lisää »

Koni

Koni on kylä ja saari Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koni · Katso lisää »

Konnevesi (järvi)

Konnevesi on Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa Rautalammilla, Konnevedellä ja Vesannolla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Konnevesi (järvi) · Katso lisää »

Koordinaattijärjestelmä

Koordinaattijärjestelmän avulla kohteen sijainti voidaan ilmaista yksikäsitteisesti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koordinaattijärjestelmä · Katso lisää »

Koosa järv

Koosa järv (tai myös Kuusjärv) on Virossa Tartumaalla Peipsiäären kunnassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koosa järv · Katso lisää »

Kopplorna

Kopplorna on saariryhmä Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kopplorna · Katso lisää »

Korkearannikko

Kramforsin kunnassa Ruotsissa. Korkearannikko on Pohjanlahden rannikkoalue Västernorrlandin läänissä Ruotsissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Korkearannikko · Katso lisää »

Korkearannikko – Merenkurkun saaristo

Korkearannikko – Merenkurkun saaristo (virallisesti) on Ruotsin ja Suomen alueella Merenkurkun seudulla sijaitseva Unescon maailmanperintökohde.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Korkearannikko – Merenkurkun saaristo · Katso lisää »

Korpijärvi (Ylöjärvi)

Korpijärvi on Pirkanmaalla Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Korpijärvi (Ylöjärvi) · Katso lisää »

Korttajärvi

Korttajärvi on Keski-Suomessa Jyväskylässä Puuppolassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Korttajärvi · Katso lisää »

Korvalan asuinpaikka

Purkajasuon kalastuspaikka ja Korvalan muinaiset asuinpaikat sijaitsevat Yli-Iissä muutama kilometriä Kierikin voimalaitoksesta alajuoksulle päin olevalla suolla ja sen rannoilla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Korvalan asuinpaikka · Katso lisää »

Koskelan loisto

Koskelan loisto on Oulun Letonniemen yksityisellä luonnonsuojelualueella Taskilan kaupunginosassa sijaitseva entinen merenkulun ohjauslaite.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koskelan loisto · Katso lisää »

Koskeljärvi

Koskeljärvi on Satakunnassa Euran kunnan ja Laitilan kaupungin alueilla sijaitseva Lapinjoen vesistön järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koskeljärvi · Katso lisää »

Koskelovesi–Miekkavesi

Koskelovesi-Miekkavesi on Pohjois-Savossa Rautalammella ja Suonenjoella, Rautalammin kirkonkylän ja Suonenjoen keskustaajaman välissä, sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koskelovesi–Miekkavesi · Katso lisää »

Koskikeskus

Koskikeskus on noin 600 asukkaan kaupunginosa Oulussa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Koskikeskus · Katso lisää »

Kotakari (Haukipudas)

Kotakari on asumaton laaja ja matala saari Oulun kaupungin alueella Perämerellä, noin kaksi ja puoli kilometriä Virpiniemen merivartioasemalta etelään.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kotakari (Haukipudas) · Katso lisää »

Kovjoen vesistö

Kovjoen vesistö (vesistöaluetunnus 45) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kovjoki laskee ensin Luodonjärveen ja sielät sitten Perämereen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kovjoen vesistö · Katso lisää »

Kovjoki (joki)

Kovjoki on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Uusikaarlepyyssä virtaava 44 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sandsundsfjärdenin ja Luodonjärven kautta Perämereen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kovjoki (joki) · Katso lisää »

Kriisi (saari)

Kriisi on saari Iin kunnassa Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kriisi (saari) · Katso lisää »

Krookka

Krookka on Merikarvialla sijaitseva kylä, joka on osa kunnan keskustaajamaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Krookka · Katso lisää »

Kuhilaslampi

Kuhilaslampi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, joka laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kuhilaslampi · Katso lisää »

Kuivajärvi (Tammela)

Kuivajärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueen Pyhäjärven alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kuivajärvi (Tammela) · Katso lisää »

Kullan kartano

Kullan kartano (tai Kulla herrgård) on Loviisan Ruotsinpyhtäällä sijaitseva kartano, joka tunnetaan historiallisissa dokumenteissa 1400-luvun alkupuolelta lähtien.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kullan kartano · Katso lisää »

Kuortane

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kuortane · Katso lisää »

Kuusojan laaksontäytesuisto

Kuusojan laaksontäytesuisto on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu ja Pielisjärven reunamuodostumaan kuuluva geologinen kerrostuma, joka sijaitsee Pielisjoen pohjoispuolella Kontiolahdella ja Joensuun Enossa Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kuusojan laaksontäytesuisto · Katso lisää »

Kymijoki

Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kymijoki · Katso lisää »

Kyrösjärvi

Kyrösjärvi on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä ja Ikaalisissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Ikaalisten reitin valuma-alueella olevaan Kyrösjärven lähialueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Kyrösjärvi · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Laatokka · Katso lisää »

Laihia

Laihia on Suomen kunta Pohjanmaan maakunnassa Laihianjoen yläjuoksulla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Laihia · Katso lisää »

Lapin nolla

Lapin nolla (lyh. LN) on Suomen toisen valtakunnallisen tarkkavaaituksen aikana perustettu korkeusjärjestelmä, joka tarkoitettiin väliaikaiseksi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lapin nolla · Katso lisää »

Lapinjoen vesistön lasketut järvet

Lapinjoen vesistön lasketut järvet Lapinjoen vesistössä sijaitsevia järviä, joille on tehty pääasiassa viimeisen kahdensadan vuoden aikana järvenlasku.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lapinjoen vesistön lasketut järvet · Katso lisää »

Lapuanjoki

Lapuanjoki (ruots. Lappo å) on Lapuanjoen vesistön laskujoki, joka saa alkunsa Alavuden Sapsalammesta ja virtaa aluksi Pahajoki-nimisenä noin 20 kilometrin matkan Alavuden Kirkkojärveen (Alavudenjärvi), josta joki jatkaa Kuortaneen, Lapuan ja Kauhavan kautta laskien vetensä Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lapuanjoki · Katso lisää »

Lasku-uoma

Näsijärven laskujoki. Pyhäjärveen. Lasku-uoma (myös laskujoki, laskupuro, laskuoja) on hydrologiassa ja maantieteessä joen uoma, joka saa alkunsa järvestä tai muusta selvärajaisesta vesistöstä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lasku-uoma · Katso lisää »

Laskukynnys

Laskukynnys on hydrologiassa järven rannan, tai vastaavasti valuma-alueen vedenjakajan, matalin kohta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Laskukynnys · Katso lisää »

Lavajärvi (Rauma)

Lavajärvi sijaitsee Euran ja Rauman rajalla Satakunnassa ja se kuuluu Eurajoen vesistön Isosuon-Ahmasjärven valuma-alueeseen, jonka lähdejärvi se on.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lavajärvi (Rauma) · Katso lisää »

Läppogubbenin kanava

Läppogubbenin kanava on Uudessakaarlepyyssä sijainnut veneliikenteeseen käytetty avokanava joka kaivettiin noin vuosina 1850–1855 Lapuanjoen länsirannalta Djupstenin kohdalta Bådabuktenin lahden perukkaan.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Läppogubbenin kanava · Katso lisää »

Lehtisaaret

Lehtisaaret on kolmen saaren ryhmä Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lehtisaaret · Katso lisää »

Leiknesin kalliopiirrokset

Leiknesin kalliopiirrokset sijaitsevat Tysfjordissa Nordlandissa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Leiknesin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Leistilänjärvi

Leistilänjärven syvennetty lasku-uoma on louhittu kalliokynnyksen poikki. Leistilänjärvi on kuivatettu järvi Nakkilassa Satakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Leistilänjärvi · Katso lisää »

Lemböten kappeli

thumb Lemböten kappeli on keskiaikaisen kivikirkon raunio, joka sijaitsee Lemlandissa Ahvenanmaalla pari kilometriä Lemböten kylästä länteen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lemböten kappeli · Katso lisää »

Lemlahti

Lemlahti on kylä Eurajoen kunnan Luvialla, Satakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lemlahti · Katso lisää »

Lemmensilta

Lemmensilta on Haapajärvellä Ylipään koulun lähellä sijaitseva kevyelle liikenteelle tarkoitettu kaarisilta, joka on valmistunut 1965.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lemmensilta · Katso lisää »

Lemu

Lemu on Suomen entinen kunta ja keskiajalla perustettu vanha kirkkopitäjä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lemu · Katso lisää »

Leopold von Buch

Christian Leopold von Buch (2. huhtikuuta 1774 Stolpe an der Oder, Preussin kuningaskunta – 4. maaliskuuta 1853 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen geologi, jota on pidetty aikansa suurimpana geologina.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Leopold von Buch · Katso lisää »

Letonniemi

Letonniemi on Oulussa Taskilan kaupunginosassa Kuivasmeren itärannalla sijaitseva Natura-luonnonsuojelualue.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Letonniemi · Katso lisää »

Levänluhdan muinaisjäännökset

Leväluhdan lähde 2013. LevänluhtaMaanmittauslaitos, 2013 tai LeväluhtaMuinaisjäännösrekisteri, 2018 on lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Levänluhdan muinaisjäännökset · Katso lisää »

Lilla Herrö

Lilla Herrö on noin kolmentoista hehtaarin laajuinen saari Espoon Suvisaaristossa välittömästi Stora Herrön luoteispuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lilla Herrö · Katso lisää »

Limingan lakeus

Limingan lakeutta. Limingan lakeus on valtakunnallisesti tunnettu laaja ja yhtenäinen viljelyskäyttöön otettu tasankoalue Pohjanlahden rannalla Limingan, Lumijoen, Tyrnävän, Kempeleen, ja Oulun alueella Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Limingan lakeus · Katso lisää »

Liminka

Liminka on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Liminka · Katso lisää »

Lissabon (saari)

Lissabon on pieni asumaton saari Perämerellä Simon kunnan vesialueella Lapin läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lissabon (saari) · Katso lisää »

Lokalahti

Lokalahti on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lokalahti · Katso lisää »

Luoto

Luoto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Luoto · Katso lisää »

Luulaja

Civitas Nova Luhlae) 1600–1700-lukujen vaihteessa. Kuva: Eric Dahlberg: Suecia antiqua et hodierna. Näkymä kaupungintalolta. Kuvassa vasemmalla Luulajan tuomiokirkko. Luulajan keskustaa eteläsataman suunnalta Storgatan Hertsönin kerrostaloja Luulajan rautatieasema Luulaja on Ruotsin kaupunki ja Luulajan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Luulaja · Katso lisää »

Lylykkäänjärvi

Lylykkäänjärvi on suoperäinen järviallas seututien 848 ja Kiiminkijoen välisellä alueella Huttukylän kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Lylykkäänjärvi · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Maa · Katso lisää »

Maanjäristykset Suomessa

Aistein havaittavat maanjäristykset ovat Suomessa hyvin harvinaisia.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Maanjäristykset Suomessa · Katso lisää »

Maankuori

Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Maankuori · Katso lisää »

Maasyvänlahti

Maasyvänlahti on järvi Hailuodon kaakkoisosassa Syökarissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Maasyvänlahti · Katso lisää »

Majajärvi (Ylöjärvi, Niemenperä)

Majajärvi on Pirkanmaalla Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Majajärvi (Ylöjärvi, Niemenperä) · Katso lisää »

Matinkylä

Matinkylä on Espoon kaupunginosa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Matinkylä · Katso lisää »

Mälaren

Mälarenin yhtenäinen vesialue ja asutuskeskukset Mälaren on Ruotsissa Tukholman lähellä Mälarinlaaksossa sijaitseva järvi, joka on toinen Norrströmin vesistön pääjärvistä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Mälaren · Katso lisää »

Märket

Märket on pieni kallioluoto Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Märket · Katso lisää »

Märsön

Märsön on Mälarenin saari Ruotsissa Enköpingin kunnassa Uppsalan läänissä ja Strängnäsin kunnassa Södermanlandin läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Märsön · Katso lisää »

Merenkurkku

Merenkurkku kartalla. Kuva Norrskärin majakasta. Merenkurkku (tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Merenkurkku · Katso lisää »

Merenpinnan nousu

Merenpinnan nousu 1900-luvulla. Merenpinnan nousu on merenpinnan tasossa tapahtuvaa kasvua.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Merenpinnan nousu · Katso lisää »

Merikarvia

Merikarvianjokea kirkko Merikarvian keskustassa. Merikarvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Merikarvia · Katso lisää »

Merikarvian majakka

Merikarvian majakka on vuonna 1987 rakennettu majakka Pohjanlahdella Merikarvian kunnan alueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Merikarvian majakka · Katso lisää »

Metso-ohjelma

Metso-ohjelma, varsinaisesti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025 on Suomessa metsänomistajille suunnattu, vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma, jota ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Metso-ohjelma · Katso lisää »

Miekanhiontakivi

Lahdentaan Kirkkovalkaman miekanhiontakivi Tyrvännössä. Miekanhiontakivet eli hiomauurrekivet ovat Pohjoismaista tunnettuja muinaisjäännöksiä, joita luonnehtii yksi tai useampi noin 10–100 cm pitkä sileäksi hiottu uurre.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Miekanhiontakivi · Katso lisää »

Miekojärvi

Miekojärvi on Lapissa Ylitorniolla ja Pellossa sijaitseva Länsi-Lapin suurin järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Miekojärvi · Katso lisää »

Mietoinen

Mietoisten kirkko Mietoinen on Varsinais-Suomessa sijaitseva entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Mietoinen · Katso lisää »

Monnanjärvi

Monnanjärvi on lampimainen järvi, joka sijaitsee Satakunnassa Rauman Monnan alueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Monnanjärvi · Katso lisää »

Muinais-Saimaa

Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »

Muntin silta

Muntin silta on vuonna 1850 valmistunut kivinen, yksiaukkoinen holvisilta Taivassalossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Muntin silta · Katso lisää »

Mustalahti (Ahlainen)

Mustalahti on kluuvijärvi ja entinen merenlahti Ahlaisissa Porissa Satakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Mustalahti (Ahlainen) · Katso lisää »

Mustasaari

Mustasaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Mustasaari · Katso lisää »

N2000

N2000 on korkeusvertauskehys, joka on Euroopan korkeusvertausjärjestelmän (EVRS) kansallinen realisaatio ja paikkatietotekniikassa korkeusjärjestelmä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja N2000 · Katso lisää »

N43

N43 on Suomen toisen valtakunnallisen tarkkavaaituksen aikana perustettu, väliaikaiseksi tarkoitettu korkeusjärjestelmä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja N43 · Katso lisää »

N60

N60 on Suomen toiseen valtakunnalliseen tarkkavaaitukseen perustuva korkeusjärjestelmä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja N60 · Katso lisää »

Näsijärven–Jyväskylän virtauskieleke

Näsijärven–Jyväskylän virtauskieleke on viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Pohjanlahden suunnalta virrannut jäätikkövirran laajentuma Pohjois-Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Näsijärven–Jyväskylän virtauskieleke · Katso lisää »

Näsijärven–Ruoveden alue

Näsijärven–Ruoveden alue (vesistöaluetunnus 35.3) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 2 451,71 neliökilometriä ja jonka järvisyys on 19,27 %.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Näsijärven–Ruoveden alue · Katso lisää »

Näsijärvi

Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Näsijärvi · Katso lisää »

Nelilehtivesikuusi

Nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla) on ratamokasveihin (Plantaginaceae) kuuluva vesikasvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Nelilehtivesikuusi · Katso lisää »

Nesin kalliopiirrosalue

Nesin kalliopiirrosalue sijaitsee Hinnøyan saaren Nesin niemimaalla Lødingenin kunnassa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Nesin kalliopiirrosalue · Katso lisää »

Neva (joki)

Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Neva (joki) · Katso lisää »

Neva (suotyyppi)

Pudasjärvellä on pääosin nevaa. Neva on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva suotyyppi, joka on puuton avosuo.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Neva (suotyyppi) · Katso lisää »

Noarootsi

Noarootsi on entinen kunta Läänemaan maakunnassa, Viron länsirannikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Noarootsi · Katso lisää »

Normaalinolla

NN (normaalinolla) on Suomen ensimmäiseen valtakunnalliseen tarkkavaaitukseen perustuva korkeusjärjestelmä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Normaalinolla · Katso lisää »

Norrforsenin kalliopiirrokset

Norrforsenilla on patoluukut avattu ja vettä juoksutetaan joessa. Norrforsenin kalliopiirrokset sijaitsevat Uumajanjoen rantakallioilla kosken pohjoisrannalla Sörforsin ja Norrforsin kylien välissä Västerbottenissa Ruotsissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Norrforsenin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Norrström

Norrström on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava monihaarainen joki, joka muodostaa Norrströmin vesistössä sen viimeisen osuuden pääuomasta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Norrström · Katso lisää »

Ojibway-jääjärvi

Ojibway-jääjärvi (engl. Glacial Lake Ojibway) oli mannerjäätikön patoama järvi Kanadassa viime jääkauden vetäytymisvaiheessa, nykyisten Suurten järvien pohjoispuolella Ontariossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ojibway-jääjärvi · Katso lisää »

Otterböten asuinpaikka

Asuinpaikan asumuksen pohjan reunakivetystä Otterböten asuinpaikka sijaitsee Ahvenanmaalla Kökarin saariryhmän suurimmalla saarella Karlbylandet.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Otterböten asuinpaikka · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Oulu · Katso lisää »

Oulujärvi

Oulujärvi on Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa ja Kainuun Kajaanissa ja Paltamossa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Oulujärvi · Katso lisää »

Oulunsalo

Oulunsalo (epävir.) on entinen Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, noin 10 kilometrin päässä Oulusta etelään.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Oulunsalo · Katso lisää »

Pajukari (Tornio)

Pajukari on asumaton saari Tornion edustalla Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pajukari (Tornio) · Katso lisää »

Paleoklimatologia

Lämpötilan vaihtelu maapallon historian eri vaiheissa Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Paleoklimatologia · Katso lisää »

Palosaari (Vaasa)

Palosaari on vanha työläiskaupunginosa Vaasan keskustan pohjoispuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Palosaari (Vaasa) · Katso lisää »

Panelia

Panelia on Eurassa sijaitseva kylä, jossa on noin 1 500 asukasta (2013).

Uusi!!: Maankohoaminen ja Panelia · Katso lisää »

Panelianlahti

Panelianlahden muinaiselle rannalle rakennettu Kuninkaanhauta. Panelianlahti oli Pohjanlahdella nykyisten Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijainnut muinainen merenlahti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Panelianlahti · Katso lisää »

Parkanonjärvi

Parkanonjärvi on Pirkanmaalla Parkanossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Parkanonjärvi · Katso lisää »

Paskaletto (Simo)

Paskaletto on matala ja asumaton saari Simon kunnan vesialueella Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Paskaletto (Simo) · Katso lisää »

Pastuskeri

Pastuskeri (myös Bastuskeri) on Selkämerellä Porin edustalla sijaitseva saari, joka on maankohoamisen vuoksi kasvanut kiinni pohjoispuolella sijaitsevaan Anttooran saareen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pastuskeri · Katso lisää »

Pähkinäinen

Pähkinäinen on Turun kaupungin ja Metsähallituksen omistama saari nykyisen Naantalin kaupungin alueella, entisen Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pähkinäinen · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Päijänne · Katso lisää »

Pensaskari (Haukipudas)

Pensaskari on asumaton saari Oulun satamiin johtavan laivaväylän varrella Oulun edustalla Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pensaskari (Haukipudas) · Katso lisää »

Pensaskari (Ii)

Pensaskari on maannousun vuoksi osittain Hietaleton ja Hietakarin kanssa yhteenkuroutunut saari Iin kunnassa Iijoen suiston pohjoispuolella Hiastinlahden suulla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pensaskari (Ii) · Katso lisää »

Pensaskari (Tornio)

Pensaskari on saari Perämeren kansallispuistossa Tornion vesialueella Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pensaskari (Tornio) · Katso lisää »

Perämeren kansallispuisto

Perämeren kansallispuisto sijaitsee Pohjanlahden perukassa Perämerellä Kemin–Tornion alueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Perämeren kansallispuisto · Katso lisää »

Petolahti

Petolahti on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Petolahti · Katso lisää »

Petsmo

Petsmo (myös vanhalla suomenkielisellä nimellään Petäjänmaa) on kylä ja niemimaa Mustasaaren kunnan manneralueen pohjoisosassa entisen Koivulahden kunnan alueella Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Petsmo · Katso lisää »

Pietarsaaren maantiede

Tämä artikkeli käsittelee Pietarsaaren maantiedettä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pietarsaaren maantiede · Katso lisää »

Pietarsaari

Pietarsaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pietarsaari · Katso lisää »

Pihlavanlahti

Pihlavanlahti (viralliselta nimeltään Porinlahti) on Selkämeressä Porin edustalla sijaitseva merenlahti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pihlavanlahti · Katso lisää »

Pikisaari (Turku)

Pikisaari on asuinalue ja kaupunginosa Turussa Hirvensalon saaressa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pikisaari (Turku) · Katso lisää »

Pikku Jakenaron jätinkirkko

Pikku Jakenaron jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Raahen Saloisissa Mattilanperällä sijaitseva jätinkirkko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pikku Jakenaron jätinkirkko · Katso lisää »

Pirttijärvi (Ylöjärvi)

Pirttijärvi on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pirttijärvi (Ylöjärvi) · Katso lisää »

Pirttisaari (Simo)

Pirttisaari on asumaton ja maannousun myötä yhteenkasvanut saari Simon kunnan vesialueella Maksniemen kylän edustalla Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pirttisaari (Simo) · Katso lisää »

Pirunpelto

Nunnavuorella. Pirunpeltoa Ångermanlandissa Skuleskogenin kansallispuistossa, Ruotsissa. Pirunpelto on laaja kivikko, joka sijaitsee muinaisella rannalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pirunpelto · Katso lisää »

Pispan asuinpaikka

Pispan kivikautinen asuinpaikka on hyvin säilynyt ja löydöiltään rikas tyypilliseen kampakeraamiseen ja nuorakeraamiseen kauteen kuuluva kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto, joka sijaitsee Satakunnan Kokemäellä Risten Säpilässä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pispan asuinpaikka · Katso lisää »

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjanlahti · Katso lisää »

Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa (vuoteen 1998 Vaasan rannikkoseutu, Vasa kustregion) on nykymaakunta Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Pohjanmaan maanjäristys 1626

Pohjanmaan maanjäristys oli Pohjanmaalla vuonna 1626 tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuus oli välillä 4–5 Richterin asteikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjanmaan maanjäristys 1626 · Katso lisää »

Pohjanmaan museo

Pohjanmaan museo on Vaasassa sijaitseva paikallista kulttuurihistoriaa, luontoa ja taidekokoelmia esittelevä museo.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjanmaan museo · Katso lisää »

Pohjanmeri

right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjanmeri · Katso lisää »

Pohjansorsimo

Pohjansorsimo (Arctophila fulva, syn. Dupontia fulva) on monivuotinen heinäkasvi, joka kuuluu pohjansorsimoihin tai jääheiniin.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjansorsimo · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Pooskerin saaristo

Pooskerin saaristo on Natura 2000 -suojelualue Merikarvialla ja Porin Ahlaisissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pooskerin saaristo · Katso lisää »

Pori

Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pori · Katso lisää »

Porin jokisatama

Porin jokisatama on Porin keskustan kohdalla Kokemäenjoessa sijaitseva venesatama.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Porin jokisatama · Katso lisää »

Porkkalanniemi

Rantamaisemaa Porkkalanniemessä Porkkalanniemen kallioista rantaa lähellä merivartioasemaa. Porkkala lentokoneesta kuvattuna Porkkalanniemi on niemi Suomenlahden kapeimmassa kohdassa, Länsi-Uudellamaalla Kirkkonummella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Porkkalanniemi · Katso lisää »

Pormestarinluoto

Pormestarinluoto(tunnetaan myös nimellä Porkka) on Porin 53.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pormestarinluoto · Katso lisää »

Puhtu

Puhtun rannikkoa. Puhtu (myös Puhtulaid) on entinen saari ja nykyinen niemi Virtsun pienkauppalan alueella Läänerannan kunnassa Pärnumaalla Virossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Puhtu · Katso lisää »

Pukinjärvi

Pukinjärvi on Vaasan kaupunginosa, joka on kaupungin uusimpia asuinalueita.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pukinjärvi · Katso lisää »

Pulkkilanharju

Pulkkilanharju on Asikkalan kunnassa sijaitseva kahdeksan kilometriä pitkä harju, joka on osa pidempää, Vääksyn läheltä Pulkkilanharjun kautta Karilanmaan läpi Nikkaroiseen kulkevaa harjujaksoa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pulkkilanharju · Katso lisää »

Purmonjoki

Purmonjoki, tai myös Purmojoki, on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla virtaava 62 kilometriä pitkä joki (joskus ilmoitetaan myös 69 kilometriä), joka yhtyy pari kilometriä ennen Luodonjärveä siihen laskevaan Ähtävänjokeen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Purmonjoki · Katso lisää »

Putsaari

Putsaari on Selkämerellä Uudenkaupungin saaristossa sijaitseva saari, jossa aikaisemmin oli myös samanniminen kylä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Putsaari · Katso lisää »

Puurijärvi

Puurijärvi on Satakunnassa Kokemäellä ja Huittisissa sijaitseva erittäin matala ja rehevöitynyt järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Puurijärvi · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Säkylä)

Pyhäjärvi (tunnettu myös nimellä Säkylän Pyhäjärvi) on Suomen 29.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pyhäjärvi (Säkylä) · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Tammela)

Pyhäjärvi (tunnetaan myös nimellä Tammelan Pyhäjärvi) on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pyhäjärvi (Tammela) · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Tampere)

Lentokone laskeutumassa Anianselällä Pirkkalan lentokentälle. Ikkunasta aukeaa ilta-auringossa näkymä etelään kohti Alhonselkää ja Vesilahden kirkonkylää. Pyhäjärvi on Pirkanmaalla Vesilahdessa, Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Akaassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Pyhäjärvi (Tampere) · Katso lisää »

Raahe

Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Raahe · Katso lisää »

Raasakkakoski

Raasakkakoski voimalaitospatojen ollessa auki. Tukkilaiskisat Raasakkakoski on yksi Iijoen koskista.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Raasakkakoski · Katso lisää »

Raaseporin linna

Magnus Schjerfbeckin havainnekuva siitä, millainen Raaseporin linna on saattanut olla 1500-luvulla. Piirustus vuodelta 1880. Raaseporin linna Raaseporin linna (ruots. Raseborgs slott) on Raaseporin Snappertunassa sijaitseva keskiajalta peräisin oleva linna.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Raaseporin linna · Katso lisää »

Raaseporinjoki

Raaseporinjoki (joskus myös, tunnettu myös nimellä Snappertunanjoki) on pieni joki Raaseporin kaupungissa Uudellamaalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Raaseporinjoki · Katso lisää »

Ragvalda

Ragvalda on arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin laatimassa keskiaikaisessa maailmankartassa esiintyvä muinainen suomalainen kaupunki tai kauppapaikka.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ragvalda · Katso lisää »

Rahjan saaristo

Rahjan saaristo on Perämeren itärannikon keskiosassa sijaitseva saaristo, joka levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sekä Kalajoen ja Kokkolan, aiemmin Lohtajan kuntien alueelle.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rahjan saaristo · Katso lisää »

Rajakiven kalliomaalaus

Rajakiven kalliomaalaus sijaitsee Konniveden rannalla Heinolassa Päijät-Hämeessä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rajakiven kalliomaalaus · Katso lisää »

Rannikko

Välimerellä. Eteläsaaren jyrkkäpiirteistä länsirannikkoa. Hiekkaranta Grenadan pääkaupungin St. George’sin liepeillä Karibialla. Nærøyfjordenin vuono Norjassa. Mangroverannikkoa Länsi-Balin kansallispuistossa Indonesiassa. Rannikko on meren tai suuren järven ja mantereen raja-alue, jota rantavoimat ovat aikojen saatossa muovanneet.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rannikko · Katso lisää »

Rapajärvi (Rauma)

Rapajärvi on Satakunnassa Raumalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Lapinjoen vesistön Lapinjoen keskiosan alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rapajärvi (Rauma) · Katso lisää »

Rauman Kanali

Rauman Kanali on Rauman keskustan halki kulkeva noin 1,8 kilometriä pitkä kanava (kanaali), joka on osa Raumanjokea.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rauman Kanali · Katso lisää »

Rautakannanvuoren kalliomaalaus

Rautakannanvuoren kalliomaalaus on pieni kivikautinen kalliomaalauskohde, joka sijaitsee Konniveden rannassa Iitissä Kymenlaaksossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rautakannanvuoren kalliomaalaus · Katso lisää »

Rødøyan kalliopiirrokset

Rødøyan kalliopiirrokset sijaitsevat Alstahaugissa Rødøyan saaren itäpuolella Nordlandin läänissä Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Rødøyan kalliopiirrokset · Katso lisää »

Renkajoki

Renkajoki on joki, joka virtaa Kanta-Hämeessä Hattulan Renkajärvestä Hämeenlinnan Rengon kautta Janakkalan Haapajärveen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Renkajoki · Katso lisää »

Reposaaren satama

Reposaaren satama oli Porin Reposaaressa 1700-luvulta aina 1950-luvulle saakka toiminut satama.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Reposaaren satama · Katso lisää »

Reposaari

Kuva Reposaaren Linnakepuiston rannalta. Kuvassa näkyy Linnakepuiston rantaa, Reposaaren aallonmurtaja, kaksi tuulivoimalaa (jotka sijaitsevat aallonmurtajan päällä) sekä taustalla Mäntyluodon satamaa. Reposaari (tai murteessa aikoinaan Räpsö; suomeksi aiemmin Räpsöö) on Porin kaupunginosa, joka sijaitsee samannimisellä saarella Meri-Porissa noin 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Reposaari · Katso lisää »

Ristolan muinainen asuinpaikka

Ristolan muinainen asuinpaikka Lahdessa on eräs Suomen vanhimpia kivikautisia kohteita.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ristolan muinainen asuinpaikka · Katso lisää »

Ruissalo

Ruissalo on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ruissalo · Katso lisää »

Ruotana

Ruotana on suojärvi, joka sijaitsee Ruotanansuolla Säkylän Köyliössä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Köyliönjärven alueen Mustaojan valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ruotana · Katso lisää »

Ruotsin järvet

Ruotsin järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Ruotsin alueiden yli noin 16 000 – 8 000 vuotta sitten (BP) tai sen jälkeen maankohoamisen myötä uusille maa-alueille.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ruotsin järvet · Katso lisää »

Saadjärven drumliinikenttä

Saadjärven drumliinikenttä on Viron Jõgevamaan ja Tartumaan maakunnissa Vooremaalla sijaitseva drumliinikenttä, jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saadjärven drumliinikenttä · Katso lisää »

Saari

Skotlannissa. Wake on tuliperäinen saari, josta on muodostunut atolli. Irlantia erottaa mantereesta matala meri. Keinotekoinen saari Kiinassa Zhuhain edustalla. Saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue, jota nousuvesi ei peitä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saari · Katso lisää »

Saaristo

Näkymä Airistolta, Turun saaristosta. Saaristo eli saariryhmä (joskus myös arkipelagi) on useiden saarten muodostama ryhmä tai ketju.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saaristo · Katso lisää »

Saaristomeren kansallispuisto

Jurmon saarta Saaristomeren kansallispuisto on Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa, Varsinais-Suomessa sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saaristomeren kansallispuisto · Katso lisää »

Saaristomeri

Itämerellä. Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä, Suomessa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saaristomeri · Katso lisää »

Sagelvan kalliopiirrokset

Sagelvan kalliopiirrokset sijaitsevat Tømmernesetissä Hamarøyssa Nordlandissa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sagelvan kalliopiirrokset · Katso lisää »

Saimaa

Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saimaa · Katso lisää »

Saimaannorppa

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis, vanh. Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa, Saimaan järvialtaassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saimaannorppa · Katso lisää »

Saint Lawrence (joki)

Saint Lawrence on Pohjois-Amerikan itäosissa virtaava suuri joki, joka yhdistää Isotjärvet Saint Lawrencen lahteen Atlantin valtameressä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saint Lawrence (joki) · Katso lisää »

Saloisten historia

Saloinen eli Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Saloisten historia · Katso lisää »

Salonkylä (Saloinen)

Saloisten kirkko ja kellotapuli Salonkylä eli Saloisten kirkonkylä on vuonna 1973 Raaheen liitetyn Saloisten kunnan pääkylä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Salonkylä (Saloinen) · Katso lisää »

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat ovat Satakunnassa Raumalla, entisen Lapin kunnan Kivikylässä sijaitseva muinaisjäännösalue, joka hyväksyttiin 1999 Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sammallahdenmäki · Katso lisää »

Santasaari

Santasaari on Kemiönsaareen kuuluva noin 4 km pitkä saari ja kylä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Santasaari · Katso lisää »

Santonen

Santonen on Hailuodon itäisin niemi ja yksi kolmesta saaresta, jotka maannousun myötä sulautuivat yhteen ja muodostivat Hailuodon saaren.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Santonen · Katso lisää »

Sauninjärvi

Sauninjärvi on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sauninjärvi · Katso lisää »

Sääksjärvi (Kokemäki)

Sääksjärven meteoriittikraatteri Kokemäellä Sääksjärvi on Satakunnassa Kokemäellä entisen Kauvatsan kunnan alueella oleva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Sääksjärven alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sääksjärvi (Kokemäki) · Katso lisää »

Säkylänharju ja Virttaankangas

Huovinrinteen alueelta. Säkylänharju ja Virttaankangas ovat Satakunnassa sijaitseva harjujen kokonaisuus, joka kuuluu osana noin 150 kilometriä pitkään harjujaksoon.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Säkylänharju ja Virttaankangas · Katso lisää »

Särkijärvi (Utajärvi)

Kyläaukea järven länsilaidalla etelään päin. Särkijärvi on noin 150 asukkaan kylä Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla lähellä Kainuun rajaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Särkijärvi (Utajärvi) · Katso lisää »

Södermalm

Södermalmin historiallisia rakennuksia. Södermalm (usein lyhennetään muotoon Söder, "Etelä") on yksi Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaupunginosista sekä saarista.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Södermalm · Katso lisää »

Södertälje

Södertälje on entinen kaupunki ja Södertäljen kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Södertälje · Katso lisää »

Södertäljen kanava

Södertäljen kanavan sulku pohjoisesta Mälarenin puolelta nähtynä. Sulun alapuolella vesi on Itämeren tasossa. Södertäljen kanava on Ruotsissa Tukholman lounaispuolella Södermanlandin maakunnassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Mälaren-järven Itämereen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Södertäljen kanava · Katso lisää »

Sõrve säär

Sõrve säär eli Sõrve säär -kynnäs tai Sõrven kynnäs, myös Laiatüki Ots tai Sõrve Ots, Sääre Nina tai Sõrve Nina, myös Kap Zerel ja Swalferort, kirjoitusasu vuosina 1920–1938 Sörwe-Säär on Sõrvenniemen eteläkärjessä sijaitseva kynnäs eli matala hiekasta kasaantunut ja kohti Kuurinkurkkua kaartuva kapea maakaistale entisessä Torgun, nykyisessä Saarenmaan kunnassa, Saarenmaalla, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sõrve säär · Katso lisää »

Seili

Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Seili · Katso lisää »

Seilin kirkko

Seilin kirkko on Seilin saarella sijaitseva puukirkko, joka on rakennettu vuonna 1733 aiemman, Turusta vuonna 1624 siirretyn Pyhän Yrjänän puukirkon paikalle.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Seilin kirkko · Katso lisää »

Selaön

Selaön on Mälarenin saari Ruotsissa Strängnäsin kunnassa, joka sijaitsee Södermanlandin läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Selaön · Katso lisää »

Selkä (vesistö)

Selkä on järvellä tai meressä avonainen ja pääosin saareton vesialue, jota reunustaa saaret tai saaristot taikka kiinteän maa-alueen tai mantereen rannikko.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Selkä (vesistö) · Katso lisää »

Selkäkankaan hautaröykkiöt

Muurilatomuksessa on jätetty lyhyt osa muuria näkyviin. Selkäkankaan hautaröykkiöt sijaitsevat Satakunnassa Nakkilan Viikkalassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Selkäkankaan hautaröykkiöt · Katso lisää »

Sellee

Sellee (joskus Sellö) on meren pinnan yläpuolelle maankohoamisen seurauksena muodostunut saari Alatornion edustalla nykyisessä Tornion kaupungissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sellee · Katso lisää »

Sieskarit

Sieskarit on saariryhmä Uudenkaupungin edustalla Kivikarinaukon pohjoisosassa Selkämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sieskarit · Katso lisää »

Siikajoki

Siikajoen kirkko Siikajoen vanha vaakuna (1954–2006) Siikajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Siikajoki · Katso lisää »

Sipoonlinna

Sipoonlinna on Uudellamaalla Sipoon Söderkullassa sijaitseva keskiaikainen mäkilinna.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sipoonlinna · Katso lisää »

Sisä-Suomen suurjärvi

Suursaimaa ja Muinaispäijänne 6000 vuotta sitten Sisä-Suomen suurjärvi (myös Keski-Suomen Suurjärvi tai Suurjärvi) on muinainen suurjärvi kivikaudella noin 5100−4900 eaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sisä-Suomen suurjärvi · Katso lisää »

Skandinavian pronssikausi

Tinghøj on esimerkki kumpuhaudoista, joita rakennettiin Tanskassa varhaispronssikaudella. tammiarkussaan. Monet ihmisten elämään liittyvät tavat on huomattu hyvin säilyneistä tammiarkkuhaudoista. Trindhøjn miehen tammiarkku, vaatetus ja hauta-antimet. Pronssikaudelta tunnetaan Tanskassa paljon esineellistä kulttuuria. Ylimalkainen kartta metallurgian taidon leviämisestä ja Tanskalle tärkeän meripihkan kauppareiteistä. Skandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa.) on Skandinavian esihistorian aikakausi, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallinneiden pronssikausien loppuaikoina.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Skandinavian pronssikausi · Katso lisää »

Skavbergetin kalliopiirrokset

Skavbergetin kalliopiirrokset sijaitsevat Skavbergetin maatilalla, joka on Pohjois-Norjassa Tromssan kuntaan kuuluvassa Kvaløyan saaressa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Skavbergetin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Skäftingeholmen

Pohjoiskärki lokakuussa 2018 Länsirannan vesilaitos Skäftingeholmen on Mälarenin itäosassa sijaitseva pieni saari Järfällan kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä Ruotsissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Skäftingeholmen · Katso lisää »

Skärgårdsnamn

Skärgårdsnamn (suomeksi Saaristonimet) on suomenruotsalaisten paikannimien ja murteiden tutkijan Kurt Zilliacuksen vuonna 1989 julkaisema kirja, joka kertoo tuhansista ruotsinkielisistä nimistä Suomen rannikkosaaristossa Saaristomerellä sekä Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Skärgårdsnamn · Katso lisää »

Skärlandet

Skärlandet on saari Suomen Raaseporin kaupungissa, Etelä-Suomen läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Skärlandet · Katso lisää »

Socklothällan

Socklothällan on Pohjanmaan rannikolla Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä sijaitseva saari joka on muodostunut maankohoamisen myötä yhteenkasvaneista Socklothällänin ja Hällgrundin saarista.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Socklothällan · Katso lisää »

Soidensuojelualue

Keväistä Martimoaapaa Tervolassa. Soidensuojelualue on luonnonsuojelulailla suojeltu suo.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Soidensuojelualue · Katso lisää »

Sommarvägsträsket

Sommarvägsträsket on noin 8,5 hehtaarin laajuinen järvi Kirkkonummella Porkkalanniemellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sommarvägsträsket · Katso lisää »

Soukka

Talvinen ilmakuva Soukasta, lähiö kuvassa keskellä. Näkymä Kasavuorelta Soukan kerrostalolähiöön. Soukka on Espoon 33.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Soukka · Katso lisää »

Stäksön

Eteläkärjen Stäketsholmen lentokoneesta nähtynä Almarestäkets gård Stäksön on niemi Mälarenin järven koillisrannassa Ruotsissa Upplands-Bron kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Stäksön · Katso lisää »

Stora Ängesön-Lilla Ängesön

Stora Ängesön-Lilla Ängesön on kaksoissaari Kemiönsaaren kunnassa Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Stora Ängesön-Lilla Ängesön · Katso lisää »

Stora Herrö

Näkymä Stora Herröstä Helsingin kantakaupunkiin Stora Herrö on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Stora Herrö · Katso lisää »

Storön (Dragsfjärd)

Storön on saari Kemiönsaaren kunnassa Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Storön (Dragsfjärd) · Katso lisää »

Stornorrforsin vesivoimalaitos

Stornorrforssenin vesivoimalaitos on Uumajanjoessa Uumajassa Ruotsissa sijaitseva pato ja vesivoimalaitos.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Stornorrforsin vesivoimalaitos · Katso lisää »

Suntinoja

Suntinoja eli Lattomerenoja, on Porissa virtaava oja, joka saa alkunsa Lattomeren viljelyalueilta ja se laskee Kokemäenjoen Raumanjuopaan Ulasoorin kaupunginosan kohdalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suntinoja · Katso lisää »

Suo

Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suo · Katso lisää »

Suomen dyynit

Eräs Yyterin dyyni. Suomen dyynit ovat Suomessa sijaitsevia tuulen kasaamia hiekkakinoksia.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomen dyynit · Katso lisää »

Suomen järvet

Suomen järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Suomen alueiden yli Ruotsiin karkeasti esitettynä 13 000–10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomen järvet · Katso lisää »

Suomen kalliomaalaukset

viitattu.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomen kalliomaalaukset · Katso lisää »

Suomen keskiaikaiset kaupungit

Suomen keskiaikaisilla kaupungeilla tarkoitetaan kuutta Suomeen 1200–1400-luvuilla perustettua kaupunkia, joita ovat Turku, Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomen keskiaikaiset kaupungit · Katso lisää »

Suomen maantiede

Suomen maantiede tarkoittaa Suomen aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomen maantiede · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomenvedenpohja

Suomenvedenpohja (’suojalahti’) on Viipurinlahden äärimmäinen perukka Viipurissa, kaupungin keskustan pohjoispuolella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomenvedenpohja · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suomi · Katso lisää »

Suonenjoki (joki Suonenjoella)

Suonenjoki (tai Suonteenjoki) on Pohjois-Savon Suonenjoella sijaitseva noin 7 kilometriä pitkä joki, joka on Suonenjoen valuma-alueen 38 kilometriä pitkän pääreitin alin osuus.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suonenjoki (joki Suonenjoella) · Katso lisää »

Suur-Längelmävesi

Suur-Längelmävesi tai Iso-Längelmävesi tai myös Kangasalan vedet tarkoittaa Längelmäveden ympäristössä usean järven muodostamaa aluetta, missä järvien vedenpinnat ovat lähes samalla korkudella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suur-Längelmävesi · Katso lisää »

Suurlammi

Suurlammi on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Suurlammi · Katso lisää »

Sysmän reitti

Viherin museosilta ylittää Viherinkosken jonka kautta Suontee laskee Viheriin. Kuva elokuulta 2011. Sysmän reitti on idän suunnasta Päijänteeseen Sysmässä laskeva vesireitti, joka kuuluu Kymijoen vesistöön (vesistöaluetunnus 14).

Uusi!!: Maankohoaminen ja Sysmän reitti · Katso lisää »

Syvänneura

Syvänneura (viiva) seuraa virtaveden uomassa mutkien ulkokaarteita. Syvänneura on potamologiassa virtaveden uoman tai geomorfologiassa laakson syvimpiä kohtia yhdistävä ura.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Syvänneura · Katso lisää »

Taivassalo

Taivassalo on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Taivassalo · Katso lisää »

Talosaari

Talosaari on Helsingin 57.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Talosaari · Katso lisää »

Talpianjärvi

Talpianjärvi on kuivatettu järvi Kanta-Hämeessä Tammelassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Talpianjärvi · Katso lisää »

Tammerkoski

Ilmakuva Tammerkoskesta Tammerkoski on koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tammerkoski · Katso lisää »

Tankar

Tankarin majakka elokuussa 2010. Tankarin kirkko heinäkuussa 2006. Tankar on majakkasaari Perämerellä Kokkolan edustalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tankar · Katso lisää »

Tärännönjoki

Tärännönjoki (meänkielellä Täränönväylä) on 52 kilometriä pitkä bifurkaatiojoki Ruotsin Pajalan kunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tärännönjoki · Katso lisää »

Teljä

Muinaisen Teljän kaupungin paikalla nykyään sijaitseva Pyhän Henrikin saarnahuone. Teljä (myös Telja tai Telje) oli perimätiedon mukaan Kokemäellä sijainnut rautakautinen muinaiskaupunki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Teljä · Katso lisää »

Tennesin kalliopiirrokset

Tennesin kalliopiirrokset sijaitsevat Tennesin kylässä Balsfjordin kunnassa noin 10 kilometriä Storsteinnesista pohjoiseen Tromssan läänissä Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tennesin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Tiuranen

Tiuranen on asumaton saari Perämerellä Simojoen suulla Simon kunnassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tiuranen · Katso lisää »

Tobaksrullenin kanava

Tobaksrullenin kanava on Maalahden saaristossa sijaitseva veneliikenteeseen käytetty noin 400 metriä pitkä avokanava joka kaivettiin talvella 1981 maankohoamisen vuoksi mataloituneeseen Sandgrunds strömmenin salmeen joka erottaa Skinnarslandetin ja Olsönin saaret.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tobaksrullenin kanava · Katso lisää »

Tornio

Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tornio · Katso lisää »

Tosterön

Tosterön on Mälarenin saari Ruotsissa Strängnäsin kunnassa, joka sijaitsee Södermanlandin läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tosterön · Katso lisää »

Trullevi

Trullevin kalasatama ja kalastusaluksia. Trullevi on noin viiden kilometrin pituinen kapea Perämereen työntyvä niemi Kokkolassa Perhonjoen suiston ja Trullöfjärdenin lahden länsipuolella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Trullevi · Katso lisää »

Tukholman saaristo

Tukholman saaristo on Ruotsin suurin saaristo ja yksi koko Itämeren suurimpia.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tukholman saaristo · Katso lisää »

Tullisaari

Aino Acktén huvila Tullisaari teoksessa Finland framställdt i teckningar (1845-1852) Tullisaari on viheraluevaltainen Helsingin Laajasalon kaupunginosan osa-alue.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tullisaari · Katso lisää »

Tuohtiainen

Tuohtiainen on Etelä-Karjalassa Luumäellä Inkilän, Sarkalan ja Lakkalan kylien lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Tuohtiainen · Katso lisää »

Turun linna

Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Turun linna · Katso lisää »

Työtjärvi

Työtjärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa Hälvälän ja Vesalan pohjoispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Työtjärvi · Katso lisää »

Uimaharju (reunamoreeni)

Uimaharju on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu reunamoreeni, joka sijaitsee Joensuun Enossa Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Uimaharju (reunamoreeni) · Katso lisää »

Ulko-Klaama

Ulko-Klaama on saari Iin kunnassa Perämerellä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ulko-Klaama · Katso lisää »

Ulvila

Ulvila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ulvila · Katso lisää »

Upossarpio

Upossarpio (Alisma wahlenbergii, syn. A. gramineum subsp. wahlenbergii) on harvinainen, Itämerelle kotoperäinen vesikasvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Upossarpio · Katso lisää »

Urmijärvi

Urmijärvi on Satakunnassa Eurassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Lapinjoen vesistössä Isossuonojan valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Urmijärvi · Katso lisää »

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »

Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyy (aik.) on suomalainen kaupunki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Uusikaarlepyy · Katso lisää »

Vaasan vaakuna

Vaasan vaakuna Vaasan vaakuna on Vaasan kaupungin tunnus ja se on saanut aiheensa Vaasa-suvun tunnuksesta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vaasan vaakuna · Katso lisää »

Valkealan reitti

Valkealan reitti, Väliväylä, Kivijärven reitti tai Lakanvirta on vesistöreitti Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Valkealan reitti · Katso lisää »

Vallen kalliopiirrokset

Vallen kalliopiirrokset eli Finnhågenin kalliopiirrokset sijaitsevat Norjassa Nordlandissa Ballangenissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vallen kalliopiirrokset · Katso lisää »

Valsgärden kalmisto

Loistoesineitä haudasta 8 entisöitynä Uppsalassa Gustavianum museossa.Miekan kahvan koristeluita. Haudan 8 kypärä läheltä näytettynä. Haudan 6 kypärän valokuva vuodelta 1942 Valsgärden kalmisto sijaitsee Ruotsissa Uplannissa Uppsalan kunnassa, noin kolme kilometriä Vanhasta Uppsalasta pohjoiseen Valsgärden maatalon mailla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Valsgärden kalmisto · Katso lisää »

Vanajaveden–Pyhäjärven alue

Kuloveteen. Vanajaveden–Pyhäjärven alue (vesistöaluetunnus 35.2) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vanajaveden–Pyhäjärven alue · Katso lisää »

Vanhan Vaasan kanava

Vanhan Vaasan kanava (myös Vanhan Vaasan kanaali) on Vaasassa sijaitseva alun perin veneliikenteeseen käytetty noin 4,5 kilometriä pitkä avokanava, joka kaivettiin vuosina 1839–1845 yhdistämään Vanha Vaasa silloiseen Vaasan ulkosatamaan ja Eteläisen Kaupunginselän merenlahteen sen jälkeen, kun maankohoaminen oli tehnyt aiemmin käytetyn salmen veneille kulkukelvottomaksi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vanhan Vaasan kanava · Katso lisää »

Varjakansaari

Varjakansaari tai lyhyesti Varjakka on saari Perämerellä Oulun kaupungin Varjakan edustalla Kempeleenlahden länsiosassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Varjakansaari · Katso lisää »

Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »

Vartiokylänlahti

Vartiokylänlahti on itäisessä Helsingissä, Vartiokylän ja Vuosaaren välissä sijaitseva pitkä ja kapea merenlahti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vartiokylänlahti · Katso lisää »

Vartsalansaari

Vartsalansaari on kallioinen ja mäntyinen saari Halikonlahdella Salossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vartsalansaari · Katso lisää »

Vähä-Vuotunki

Vähä-Vuotunki eli Vähä-Vuotto on järvi Oulun kaupungin (entisen Ylikiimingin kunnan) itäosassa Ylivuoton kylässä Vuoton kaupunginosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vähä-Vuotunki · Katso lisää »

Vähäjärvi (Mestilä)

Vähäjärvi sijaitsee Eurassa Mestilässä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Vähäjärven valuma-alueeseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vähäjärvi (Mestilä) · Katso lisää »

Väike väin

Väike väin tai Piensalmi on Länsi-Viron vesistö- ja Läänesaarten alavesistöalueeseen kuuluva salmi Saarenmaan ja Muhun saarten välissä Saarenmaan maakunnassa, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Väike väin · Katso lisää »

Väinö Tanner (maantieteilijä)

Väinö Tanner (10. toukokuuta 1881 Hämeenlinna – 26. huhtikuuta 1948Susiluoto 2000: 24. Hässleholm, Ruotsi) oli suomalainen insinööri, geologi, diplomaatti, maantieteen professori ja tutkimusmatkailija.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Väinö Tanner (maantieteilijä) · Katso lisää »

Väinönkallion kalliomaalaus

Väinönkallion eli Leveälahden kalliomaalaus sijaitsee Asikkalan kunnassa Päijät-Hämeessä Ruotsalaisen rannalla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Väinönkallion kalliomaalaus · Katso lisää »

Vänern

Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vänern · Katso lisää »

Vättern

Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vättern · Katso lisää »

Våganin kalliopiirrokset

Våganin kalliopiirrokset sijaitsevat Bodøssa Nordlandissa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Våganin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Venevaja

Venevajoja Houtskarissa. Venevaja on rakennus, joka on osittain tai kokonaan vedessä ja on tarkoitettu veneen ja veneilytarvikkeiden säilömiseen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Venevaja · Katso lisää »

Vesijärvi (Päijät-Häme)

Vesijärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa, Lahdessa ja Asikkalassa Lahden keskustaajaman ja Vääksyn välissä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vesijärvi (Päijät-Häme) · Katso lisää »

Vesijättö

Vesijättö on ranta-alue, joka on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön ruoppauksesta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vesijättö · Katso lisää »

Vetovoima (veistos)

Vetovoima on taiteilijaryhmä Ynnä+:n toteuttama julkinen veistos Porin Kirjurinluodossa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vetovoima (veistos) · Katso lisää »

Vienanmeren jääjärvi

Vienanmeren jääjärvi on nykyisen Vienanmeren edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön koillisreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa väljästi ajoittaen noin 15 000–11 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vienanmeren jääjärvi · Katso lisää »

Vienanmeri

Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vienanmeri · Katso lisää »

Vihiluoto

PKC Groupin pääkonttori. Vihiluodon venesatama. Vihiluoto on kylä, asuinalue ja yritysalue Kempeleenlahden rannalla Kempeleen kunnassa lähellä Oulun kaupungin rajaa ja Oulunsalon kaupunginosaa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vihiluoto · Katso lisää »

Viikinsaari

Viikinsaari Pirkkalan Pereensaaresta. Viikinsaari on Pyhäjärven saari ja perhepuisto 20 minuutin laivamatkan päässä Tampereen keskustasta.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Viikinsaari · Katso lisää »

Viime jääkausi Suomessa

jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa. Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Viime jääkausi Suomessa · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Viipuri · Katso lisää »

Vikin kalliopiirrokset

Vikin kalliopiirrokset sijaitsevat Rollan saarella Ibestadissa Tromssan läänissä Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vikin kalliopiirrokset · Katso lisää »

Vingenin kalliopiirrosalue

Vingenin kalliopiirrosalue sijaitsee Frøysjøenin salmessa, joka on aivan Vingenpollenin vuonon suulla, Bremangerin kunnassa Vestlandin läänin pohjoisosissa Norjassa.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vingenin kalliopiirrosalue · Katso lisää »

Viron järvet

Pühajärven hiekkarantaa. Endlan ruohikkoinen lahti. Sinijärvi (Äntussa) on mineraalipitoinen ja kirkas lähdejärvi. Ermistun järven lintutorni Rakun tekojärven rantojen hiekkatörmiä. Viron järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Viron alueiden yli Suomeen noin 15 000–13 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Viron järvet · Katso lisää »

Virtavesi

Peltojoki Inarissa. Virtavesi tai virtaava vesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Virtavesi · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vuoksi · Katso lisää »

Vuono

Vuonon geologinen synty. Aurlandsfjorden Norjassa. Nærøyfjord Norjassa. Vuono on korkeiden jyrkänteiden ympäröimä kiilamainen lahti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vuono · Katso lisää »

Vuosaari

Vuosaari on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Vuosaari · Katso lisää »

Ykspihlajan rata

Ykspihlajan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva sivurataosuus Kokkolan kaupungin alueella.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ykspihlajan rata · Katso lisää »

Ylistaro

Ylistaro on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Seinäjoen seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Ylistaro · Katso lisää »

Yyteri

Yyteri on Porin 60.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Yyteri · Katso lisää »

Yyterinniemi

Yyterinniemi on Selkämereen työntyvä niemi, joka alkaa Porin keskustan luoteispuolelta jatkuu noin kymmenen kilometrin pituisena aina Mäntyluotoon asti.

Uusi!!: Maankohoaminen ja Yyterinniemi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Maan nouseminen, Maannousu.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat