Viestintä

397 suhteet: Akateeminen Karjala-Seura, Akonlahti, Alavoinen, Aleksandr Barantsev, Aleksandr Suvorov, Alkumuna, Ambarnyi, Andrei Jevsejev, Anna Soudakova, Arvo Kokkonen, Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto, Aunuksen kansallinen piiri, Aunuksen Karjala, Aunuksen kihlakunta, Šallan piiri, Äänisen Karjala, Belomorsk, Bjarmia, Boksitogorskin piiri, Borovoi, Burga, Daniela Wilkman, Danilova, Denys Prokopenko, Edvard Gylling, Enkijärvi, Ernest Kononov, Fjodor Terentjev, Grigori Okulov, Gulag, Hannu Brelo, Harlu (Karjalan tasavalta), Hedningarna, Heimo (kansatiede), Heimoaate, Heimosodat, Heimosoturi, Heinäjärvi (Kiestinki), Helylä, Hietaniemen hautausmaa, Hiitola (Karjalan tasavalta), Himola, Hirvas (Karjalan tasavalta), Homselkä, Idel (Karjalan tasavalta), Ilomselkä, Impilahti (Karjalan tasavalta), Inari, Inkerikot, Inkeriläiset, ..., Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Karjalan kysymys, Itä-Karjalan lippu, Itäkarjalaisten kansannousu, Itämerensuomalainen mytologia, Itämerensuomalaiset kansat, Ivan Beljajev, Ivan Jakovlev (rehtori), Ivan Petrov, Ivan Senkin, Janega, Jaroslavlin kuvernementti, Jänispelto, Jänkäjärvi, Järventakuinen, Jelettijärvi, Joiku, Jouhivaara, Jouko Suurhasko, Juho Kujola, Jukkolahti, Juri Dmitrijev, Juustjärvi, Jyrgilä, Jyvälahti, Kažma, Kainuulaiset, Kainuunsaamelaiset, Kalevala, Kalevalan kansallinen piiri, Kalevalan kansallispuisto, Kamenka (Ljubytino), Kansanomainen lääkintätietous, Kantalahti (kaupunki), Kantasuomalainen, Kaprion linna, Karhumäki, Karjala, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan historia, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalan kansallinen pataljoona, Karjalan kieli, Karjalan Maaselkä, Karjalan metsäsissit, Karjalan Sivistysseura, Karjalan tasavallan hallinnollinen jako, Karjalan tasavalta, Karjalan työkansan kommuuni, Karjalankieliset rajalla, Karjalanpaisti, Kautvaara, Kälkäjärvi, Käppäselkä, Kemi (Viena), Kemijoen piiri, Kemin kihlakunta (Venäjä), Kentjärvi, Kesäjärvi, Kesäjoki (Kuusema), Kevättämäjärvi, Kieretti, Kiimasjärvi (Karjala), Kirvesvaara, Klyyssinvaara, Knäžöi, Koikari, Koivuniemi (Tunkua), Kolvaisjärvi, Kolvitsa, Kontšanskoje-Suvorovskoje, Korpilahti (Rukajärvi), Kostamus (Porajärvi), Kotkatjärvi, Kouta, Koutajärvenpää, Kovera, Krasnyi bor (Petroskoi), Kriitinä, Kristinuskon historia Suomessa, Kuganavolok, Kuittinen, Kuksumäki, Kumsjärvi, Kuntikylä, Kuola (kaupunki), Kuolan kihlakunta, Kuorilahti, Kurki (Paanajärvi), Kurkijoki (Karjalan tasavalta), Kuujärvi, Kuusema, Kuusiranta, Kuutamalahti, Kuzma Filatov, Laatokan Karjala, Laazari, Lammasoja, Latva-Vetka, Laukkuryssä, Lauri Jousinen, Läskelä, Lehto (Karjalan tasavalta), Lentiera, Lietmajärvi, Lindjärvi, Ljubytino, Ljubytinon piiri, Ljudmila Markianova, Lohilahti, Louhi (Karjalan tasavalta), Luettelo kansallisuuksien lipuista, Luettelo Suomen historian sodista, Lupasalmi, Luusalmi, Luvajärvi, Lyydiläiset, Maasjärvi, Malinavaara, Marija Melentjeva, Martti Merenmaa, Martti Penttonen, Matjoi Plattonen, Matroosa, Matvei Šiškin, Matvei Korgujev, Mäkriä, Mäntyselkä, Mölkky, Meri-Maaselkä, Migološtši, Mihail Nikolski, Miihkali Perttunen, Miron Smirnov, Moššola, Mordvalaiset, Mujejärvi, Munjärvenlahti, Murmanskin alue, Mustakoski, Naamoila, Naistenjärvi, Natalia Giloeva, Niikkananvaara, Niinisaari (Karjalan tasavalta), Nikolai Arhipov, Nikolai Gappojev, Nikolai Juštšijev, Nikolai Virta, Nilmijärvi, Nilmilahti, Niska (Kiestinki), Nogeuš, Novgorodin ja jäämien sodat, Nuosjärvi, Nuottavaara, Nurmoila, Ofonanniemi, Olavi Paavolainen, Ontrosenvaara, Ortjo Stepanov, Oulainen, Oulanka, Paatene, Paavo Leontjev, Paavo Lukin, Pai, Paikannimitutkimus, Pakolainen, Papinkoski, Papinsaari (Kemin piiri), Patrovo, Pauli Marttina, Pääjärvi (taajama), Päivän päästö, Päljärvi (kylä), Petroskoi, Petroskoin kihlakunta, Petrovski, Piži, Pieninkä, Piepjärvi, Piisku (soitin), Pilsjärvi, Pinduinen, Pistojärvi, Pitkäranta, Pjotr Gribkov, Pjotr Saveljev, Plotina, Pogosta (Paatene), Pohjoismainen ristilippu, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Porajärvi (Suojärven piiri), Porajärvi (taajama), Poventsa, Poventsan kihlakunta, Poventsan piiri, Prääsän kansallinen piiri, Prikaati K, Puujoki, Puutosti, Pyhäjärven piiri, Pyhäniemi (Hirvas), Radio Peterburg, Raja-Karjala, Repola, Repolan piiri, Riihenselkä, Riipuskala, Rillankivi, Roikonniemi, Rukajärvi, Ruva, Ryssä, Saarimäki (Kotkatjärvi), Salmi (Karjalan tasavalta), Sammatus, Sandarmoh, Säämäjärven piiri, Särkijärvi (Paatene), Seesjärven piiri, Selgi, Semsjärvi, Siirtolaisuus Suomeen, Siisna, Sissipataljoona 5, Sohjanansuu, Solomanni, Sortavalan Laulujuhlat, Soukelo, Soutjärven piiri, Soutujärvi, Stalinin vainot, Stepanov, Stolbovan rauha, Suiku, Suikujärvi, Sukkajärvi, Suma, Sungun piiri, Sunku, Suojärvi (kaupunki), Suoju, Suomalainen kulttuuri, Suomalainen mytologia, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu, Suomalaiset, Suomalaiset heimot, Suomalaisten alkuperä, Suomalaisten muinaiset jumalat, Suomalaisvastaisuus, Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa, Suomen Heimosoturien Liitto, Suomen karjalankieliset, Suomen keskiaikaiset kaupungit, Suomen muinaisnimet, Suomensukuinen, Suomi, Suopassalmi, Suopohja, Suur-Suomi, Suurimäki, Suuriselkä, Suurlahden piiri, Suurlahti, Suvanto (Kiestinki), Taarapita, Talvisodan ulkomainen apu, Talvisota, Tauru, Tšalna, Tšopina, Tšuhna, Tšuuppa, Tedjärvi, Terijoen hallitus, Termaa, Tihveri, Tihvinänkarjalaiset, Tipinitsa, Tiudia, Tolvoja, Tommi Laitila, Tsolmuinen, Tunkua, Tunkuan piiri, Tuuksi, Tuulivaara, Tuulos (Aunuksen piiri), Tverin Karjala, Tverinkarjalaiset, Uikujärvi (kunta), Ukki Väinämöinen, Ukko, Ukrainan kansainvälinen legioona, Ulvana, Unelma Konkka, Uralilaiset kielet, Uskali, Uskela (Tunkua), Uutjärvi, Vaarakylä, Vaatšila, Vahjärvi, Valdain piiri, Valdainkarjalaiset, Valentina Libertsova, Vasili Averkijev, Vääräkoski, Veijo Votkin, Venäjän historia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–, Venäjän proletaarikirjailijain yhdistys, Venäjän väestö, Venehjärvi, Venginvaara, Vesjegonskin piiri, Veskelys, Vieljärvi, Vienan Karjala, Vienan retket, Vienanjoki, Vienankannas, Viikinkien idäntie, Viipurin historia, Viktor Jevsejev, Viktor Stepanov, Viljo Hämäläinen, Ville Tikkanen, Vitele, Viteleen piiri, Vitsataipale, Vladimir Stepanov, Voijärvi, Vojatšu, Voloma, Vuohtjärvi (kylä), Vuokšjärvi, Vuokkiniemi, Vuonninen, Yllönen, Zaretšensk, Zelenoborski. Laajenna indeksi (347 lisää) » « Kutistua indeksi

Akateeminen Karjala-Seura

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Akonlahti

Akonlahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Akonlahti · Katso lisää »

Alavoinen

Alavoisen kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Alavoinen on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Alavoinen · Katso lisää »

Aleksandr Barantsev

Aleksandr Pavlovitš Barantsev (20. huhtikuuta 1931 Prääsän piirin Pyhäjärven kyläneuvoston Peldoisen kylä – 14. heinäkuuta 2012) oli karjalainen lyydiläismurteiden tutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aleksandr Barantsev · Katso lisää »

Aleksandr Suvorov

Aleksandr Suvorov neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuodelta 1980. Aleksandr Vasiljevitš Suvorov; (24. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1729 Moskova, Venäjän keisarikunta – 18. toukokuuta (J: 5. toukokuuta) 1800 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen generalissimus. Suvorovia pidetään yhtenä suurimmista sotastrategeista, ja hänet tunnetaan yhtenä harvoista sotapäälliköistä koko maailmassa, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aleksandr Suvorov · Katso lisää »

Alkumuna

Alkumuna on useiden kansojen vanhoissa luomistaruissa maailman alku ja synnyttäjä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Alkumuna · Katso lisää »

Ambarnyi

Ambarnyin kunta Louhen piirin kartalla. Ambarnyi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ambarnyi · Katso lisää »

Andrei Jevsejev

Andrei Grigorjevitš Jevsejev (1899 Joensuu, Vieljärvi – 28. heinäkuuta 1937 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kommunistipuolueen virkailija, joka toimi Karatšain alueen ja Petroskoin kaupungin puoluejohtajana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Andrei Jevsejev · Katso lisää »

Anna Soudakova

Anna Soudakova (s. 1983 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on kirjailija, joka työskentelee myös äidinkielen sekä ranskan ja venäjän kielten opettajana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Anna Soudakova · Katso lisää »

Arvo Kokkonen

Arvo Kalevi Kokkonen (s. 5. maaliskuuta 1956 Kärsämäki) on suomalainen virkamies, joka toimi Maanmittauslaitoksen pääjohtajana vuodesta 2012 vuoteen 2022.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Arvo Kokkonen · Katso lisää »

Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto

Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto on kielitieteellinen kolmessa osassa julkaistu kartasto, joka kuvaa itämerensuomalaisten kielten areaalisia suhteita ja vanhan itämerensuomalaisen kieliyhteyden jakautumista nykyisiksi tytärkieliksi.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto · Katso lisää »

Aunuksen kansallinen piiri

Aunuksen kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aunuksen kansallinen piiri · Katso lisää »

Aunuksen Karjala

Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »

Aunuksen kihlakunta

Aunuksen kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aunuksen kihlakunta · Katso lisää »

Šallan piiri

Šallan piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Šallan piiri · Katso lisää »

Äänisen Karjala

Äänisen Karjala on maantieteellinen alue Karjalan tasavallan itäosissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Äänisen Karjala · Katso lisää »

Belomorsk

Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla. Belomorskin rautatieasema. Vienanmeren kanava Belomorskissa. Näkymä Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1916. Belomorsk (vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Belomorsk · Katso lisää »

Bjarmia

Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Bjarmia · Katso lisää »

Boksitogorskin piiri

Ragušajoen kanjonia. Boksitogorskin Lenin-aukio. Zagolodnon kylän tsasouna. Boksitogorskin piiri on kunnallishallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Boksitogorskin piiri · Katso lisää »

Borovoi

Borovoin maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, Ala-Kuittijärven ja Nuokkijärven välissä. Borovoi on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Borovoi · Katso lisää »

Burga

Burga on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Malaja Višeran piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Burga · Katso lisää »

Daniela Wilkman

Daniela Joanna Wilkman (s. 4. syyskuuta 2004 Vantaa) on suomalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Daniela Wilkman · Katso lisää »

Danilova

Danilova eli Danila on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tsolmuisin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Danilova · Katso lisää »

Denys Prokopenko

Denys Prokopenko (s. 20. kesäkuuta 1991) on Ukrainan armeijaan kuuluvan Azov-rykmentin komentaja ja everstiluutnantti, joka oli Venäjän joukkojen sotavankina toukokuusta syyskuuhun 2022.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Denys Prokopenko · Katso lisää »

Edvard Gylling

Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Edvard Gylling · Katso lisää »

Enkijärvi

Enkijärvi eli Jenkijärvi on maaseututaajama Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Enkijärvi · Katso lisää »

Ernest Kononov

Ernest Fomitš Kononov (20. maaliskuuta 1930 Paatene – 16. marraskuuta 1974) oli venäjän kielellä kirjoittanut karjalainen kirjailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ernest Kononov · Katso lisää »

Fjodor Terentjev

Fjodor Mihailovitš Terentjev (karjalaiselta nimeltään Heikki tai Huoti Teronen, Kiveen hakatut: Fjodor Terent’jev. Toimittaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Yle Radio Suomi, 26.6.2011. 4. lokakuuta tai 4. helmikuuta 1925 Paatene, Karhumäen piiri, Karjalan tasavalta, Neuvostoliitto – 20. tammikuuta 1963 Leningrad) oli maastohiihtäjä, joka edusti Neuvostoliittoa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Fjodor Terentjev · Katso lisää »

Grigori Okulov

Grigori Andrejevitš Okulov (1791 – 1837 Pietari) oli Venäjän ensimmäisen suomen kieliopin laatija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Grigori Okulov · Katso lisää »

Gulag

Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Gulag · Katso lisää »

Hannu Brelo

Hannu Brelo (k. 2. toukokuuta 2012) oli karjalainen laulaja, joka sävelsi ja sanoitti lauluja livvinkarjalaksi.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Hannu Brelo · Katso lisää »

Harlu (Karjalan tasavalta)

Harlun kunta Pitkärannan piirin kartalla. Harlun asemarakennus. Harlu on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Harlu (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Hedningarna

Hedningarna on vuonna 1987 perustettu ruotsalainen nykyaikaista kansanmusiikkia soittava yhtye, joka yhdistelee elektronisia ja rock-elementtejä vanhaan skandinaaviseen musiikkiin.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Hedningarna · Katso lisää »

Heimo (kansatiede)

Heimo on ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Heimo (kansatiede) · Katso lisää »

Heimoaate

Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Heimoaate · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Heimosodat · Katso lisää »

Heimosoturi

viitattu.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Heimosoturi · Katso lisää »

Heinäjärvi (Kiestinki)

Heinäjärvi on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Heinäjärvi (Kiestinki) · Katso lisää »

Helylä

Helylän rautatieasema vuonna 2006. Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla. Helylä on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Helylä · Katso lisää »

Hietaniemen hautausmaa

Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »

Hiitola (Karjalan tasavalta)

Hiitolan kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Hiitolan kylänraittia 23.10.2016 Hiitolan asemakylää 23.10.2016 Hiitola on maalaiskunta ja sen keskustaajama (entinen asemakylä)Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Hiitola (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Himola

Himola (karjalaksi Himol’a) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Himola · Katso lisää »

Hirvas (Karjalan tasavalta)

Hirvas on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Hirvas (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Homselkä

Homselkä eli Honkaselkä on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Kentjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Homselkä · Katso lisää »

Idel (Karjalan tasavalta)

Idelin kunta Segežan piirin kartalla. Idel (myös Iel) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Idel (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Ilomselkä

Ilomselkä on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Tedjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ilomselkä · Katso lisää »

Impilahti (Karjalan tasavalta)

Impilahden kunta Pitkärannan piirin kartalla. Impilahti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Impilahti (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Inari · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Itä-Karjalan keskitysleirit

182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itä-Karjalan keskitysleirit · Katso lisää »

Itä-Karjalan kysymys

Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itä-Karjalan kysymys · Katso lisää »

Itä-Karjalan lippu

Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920–1922 ja 1941–1944. Itä-Karjalan lipun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itä-Karjalan lippu · Katso lisää »

Itäkarjalaisten kansannousu

Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »

Itämerensuomalainen mytologia

Itämerensuomalaisten kansojen mytologioilla on monia yhteisiä piirteitä, jotka selittää itämerensuomalaisten läheinen kielellinen sukulaisuus, yhteinen alkuperä, maantieteellinen läheisyys ja yhteinen runomitta.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itämerensuomalainen mytologia · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Ivan Beljajev

Ivan Stepanovitš Beljajev (21. marraskuuta 1907 nykyisen Tolmatšin kunnan Vorobjovon kylä – 22. maaliskuuta 1967 Sortavala) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Beljajev · Katso lisää »

Ivan Jakovlev (rehtori)

Ivan Semjonovitš Jakovlev (2. heinäkuuta 1907 Jänöiselkä, Vieljärvi – 25. elokuuta 1973 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen hallintovirkailija, poliitikko ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Jakovlev (rehtori) · Katso lisää »

Ivan Petrov

Ivan Mihailovitš Petrov (15. lokakuuta 1914 Yllönen – 20. maaliskuuta 1985 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko ja kirjastonjohtaja.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Petrov · Katso lisää »

Ivan Senkin

Ivan Senkinin muistomerkki Petroskoissa. Ivan Iljitš Senkin (16. elokuuta 1915 Naamoila – 20. helmikuuta 1986 Moskova) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi pitkään Neuvosto-Karjalan puoluejohtajana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Senkin · Katso lisää »

Janega

Janegan kunta Lotinapellon piirin kartalla. Janega on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Lotinapellon piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Janega · Katso lisää »

Jaroslavlin kuvernementti

Jaroslavlin kuvernementin kartta vuodelta 1822. Jaroslavlin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796–1929.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jaroslavlin kuvernementti · Katso lisää »

Jänispelto

Jänispelto on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jänispelto · Katso lisää »

Jänkäjärvi

Jänkäjärvi eli Jänkijärvi (kar. Jängärvi, Dängärvi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jänkäjärvi · Katso lisää »

Järventakuinen

Järventakuisen kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Järventaguinen eli Järventaus (myös Järventagainen) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Järventakuinen · Katso lisää »

Jelettijärvi

Jelettijärvi on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jelettijärvi · Katso lisää »

Joiku

Saamelaisia noin vuonna 1900. Joiku on saamelaisten ja Vienan karjalaisten proosalaulua.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Joiku · Katso lisää »

Jouhivaara

Jouhivaara on taajama Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jouhivaara · Katso lisää »

Jouko Suurhasko

Jouko Suurhasko (4. maaliskuuta 1929 Leningrad – 15. maaliskuuta 2002 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen kansatieteilijä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jouko Suurhasko · Katso lisää »

Juho Kujola

Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alkuperäinen sukunimi Lasarev, 18. tammikuuta 1884 Salmin pitäjän Miinalan kylä – 4. kesäkuuta 1963 Tampere) oli suomalainen lyydin ja karjalan kielen tutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Juho Kujola · Katso lisää »

Jukkolahti

Jukkolahti on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jukkolahti · Katso lisää »

Juri Dmitrijev

Juri Dmitrijev vuonna 2007. Juri Aleksejevitš Dmitrijev (s. 28. tammikuuta 1956 Petroskoi) on venäläinen itseoppinut historiantutkija ja yhteiskunta-aktivisti.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Juri Dmitrijev · Katso lisää »

Juustjärvi

Juustjärvi on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Juustjärvi · Katso lisää »

Jyrgilä

Jyrgilä (myös Jyrkilä) on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Mäkriän kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jyrgilä · Katso lisää »

Jyvälahti

Jyvälahti (myös Jyvöälahti) on autioitunut kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jyvälahti · Katso lisää »

Kažma

Kažma (suomeksi myös Kaisma) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Sungun kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kažma · Katso lisää »

Kainuulaiset

Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kainuulaiset · Katso lisää »

Kainuunsaamelaiset

Kainuunsaamelaiset tarkoittaa Kainuun alueella 1700-luvun alulle asti asuneita saamelaisia.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kainuunsaamelaiset · Katso lisää »

Kalevala

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kalevala · Katso lisää »

Kalevalan kansallinen piiri

Kalevalan kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä, Suomen Kainuun vastaisella rajalla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kalevalan kansallinen piiri · Katso lisää »

Kalevalan kansallispuisto

Kalevalan kansallispuisto on kansallispuisto Venäjällä Karjalan tasavallan länsiosassa lähellä Suomen rajaa, 30 kilometriä pohjoiseen Kostamuksen kaupungista.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kalevalan kansallispuisto · Katso lisää »

Kamenka (Ljubytino)

Kamenka on kylä Novgorodin alueen Ljubytinon piirin Ljubytinon kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kamenka (Ljubytino) · Katso lisää »

Kansanomainen lääkintätietous

Kansanomainen lääkintätietous on vuonna 1957 julkaistu tietokirja, jonka on toimittanut Matti Hako ja kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kansanomainen lääkintätietous · Katso lisää »

Kantalahti (kaupunki)

Kantalahden kaupunkikunta Kantalahden piirin kartalla. Kantalahden rautatieasema. Kantalahti eli Kannanlahti on kaupunki, kaupunkikunta ja Kantalahden piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kantalahti (kaupunki) · Katso lisää »

Kantasuomalainen

Kantasuomalainen voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kantasuomalainen · Katso lisää »

Kaprion linna

Kaprion linna toukokuussa 2006. Kaprion linna keskiaikainen linna Venäjällä Leningradin alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kaprion linna · Katso lisää »

Karhumäki

Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karhumäki · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjala · Katso lisää »

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalaiset · Katso lisää »

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalan historia

Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan historia · Katso lisää »

Karjalan historiallinen maakunta

Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan historiallinen maakunta · Katso lisää »

Karjalan kansallinen pataljoona

Karjalan kansallinen pataljoona on Ukrainan kansainvälisen legioonan alainen vapaaehtoisjoukko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan kansallinen pataljoona · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan Maaselkä

Karjalan Maaselkä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan Maaselkä · Katso lisää »

Karjalan metsäsissit

Metsäsisseiksi nimitettiin lokakuussa 1921 alkaneessa Itä-Karjalan kansannousussa eli vapaustaisteluissa taistelleita karjalaisia talonpoikia.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan metsäsissit · Katso lisää »

Karjalan Sivistysseura

Karjalan Sivistysseura on yhdistys, joka toimii karjalaisen kielen ja kulttuuriperinnön vaalijana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan Sivistysseura · Katso lisää »

Karjalan tasavallan hallinnollinen jako

Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan tasavallan hallinnollinen jako · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Karjalan työkansan kommuuni

Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »

Karjalankieliset rajalla

Karjalankieliset rajalla on professori Pekka Suutarin toimittama ja Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran vuonna 2021 julkaisema tietokirja, joka käsittelee monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin ylirajaista Karjalaa, karjalankielisiä Suomessa sekä kielivähemmistöjä Venäjän Karjalassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalankieliset rajalla · Katso lisää »

Karjalanpaisti

Karjalanpaistia. Karjalanpaisti on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalanpaisti · Katso lisää »

Kautvaara

Kautvaara on entinen kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Tedjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kautvaara · Katso lisää »

Kälkäjärvi

Kälkäjärvi on Muurmannin radan rautatieasema ja asutuskeskus Venäjällä Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kälkäjärvi · Katso lisää »

Käppäselkä

Käppäselkä (myös Käppäli, Käppälinkylä) on kylä, maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Käppäselkä · Katso lisää »

Kemi (Viena)

Kemi eli Vienan Kemi on kaupunki, kaupunkikunta ja Kemin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kemi (Viena) · Katso lisää »

Kemijoen piiri

Kemijoen piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kemijoen piiri · Katso lisää »

Kemin kihlakunta (Venäjä)

Kemin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kemin kihlakunta (Venäjä) · Katso lisää »

Kentjärvi

Kentjärvi (myös Kenttijärvi, Kendjärvi, Kenjärvi) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kentjärvi · Katso lisää »

Kesäjärvi

Kesäjärvi on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kesäjärvi · Katso lisää »

Kesäjoki (Kuusema)

Kesäjoki on autioksi jäänyt kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kesäjoki (Kuusema) · Katso lisää »

Kevättämäjärvi

Kevättämäjärvi (myös Kevätjärvi) on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kevättämäjärvi · Katso lisää »

Kieretti

Kieretti on entinen kylä, kaupunkimainen taajama ja rautatieasema Karjalan tasavallan Louhen piirin Plotinan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kieretti · Katso lisää »

Kiimasjärvi (Karjala)

Kiimasjärvi on kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lietmajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kiimasjärvi (Karjala) · Katso lisää »

Kirvesvaara

Kirvesvaara (myös Koskezenkylä, Koskezenvaara, Tapparavaara) on entinen kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kirvesvaara · Katso lisää »

Klyyssinvaara

Klyyssinvaara (myös Klyyššinvaara, Klyššinvaara) on entinen kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Klyyssinvaara · Katso lisää »

Knäžöi

Knäžöi eli Knäsöi on kylä Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zelenoborskin kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Knäžöi · Katso lisää »

Koikari

Koikari on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Koikari · Katso lisää »

Koivuniemi (Tunkua)

Koivuniemi on entinen kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Koivuniemi (Tunkua) · Katso lisää »

Kolvaisjärvi

Kolvaisjärvi (myös Kolvasjärvi) on kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kolvaisjärvi · Katso lisää »

Kolvitsa

Kolvitsa on kylä Murmanskin alueen Kantalahden piirin Kantalahden kaupunkikunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kolvitsa · Katso lisää »

Kontšanskoje-Suvorovskoje

Kontšanskoje-Suvorovskoje (vuoteen 1950 saakka Kontšanskoje) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Borovitšin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kontšanskoje-Suvorovskoje · Katso lisää »

Korpilahti (Rukajärvi)

Korpilahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Rukajärven kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Korpilahti (Rukajärvi) · Katso lisää »

Kostamus (Porajärvi)

Kostamus on maaseututaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kostamus (Porajärvi) · Katso lisää »

Kotkatjärvi

Kotkajärven rantamaisemaa 2009. Näkymä kylän sillalta. Kotkatjärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kotkatjärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kotkatjärvi · Katso lisää »

Kouta

Kouta on kylä ja rautatieasema Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zelenoborskin kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kouta · Katso lisää »

Koutajärvenpää

Koutajärvenpää (myös Kananen) on kylä Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zaretšenskin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Koutajärvenpää · Katso lisää »

Kovera

Kovera talvella. Koveran kunta Aunuksen piirin kartalla. Kovera on maalaiskunta ja siihen kuuluva maaseututaajama Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kovera · Katso lisää »

Krasnyi bor (Petroskoi)

Krasnyi Borin teloituspaikan muistomerkki. Krasnyi bor (kyrillisillä aakkosilla Красный бор) on männikkö Petroskoin lähistöllä Karjalan tasavallassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Krasnyi bor (Petroskoi) · Katso lisää »

Kriitinä

Kriitinä on kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kriitinä · Katso lisää »

Kristinuskon historia Suomessa

Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »

Kuganavolok

Kuganavolokin kunta Puudožin piirin kartalla. Kuganavolok on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Puudožin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuganavolok · Katso lisää »

Kuittinen

Kuittisen kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Kuittinen on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuittinen · Katso lisää »

Kuksumäki

Kuksumäki eli Kukšumäki on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Koveran kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuksumäki · Katso lisää »

Kumsjärvi

Kumsjärvi on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kumsjärvi · Katso lisää »

Kuntikylä

Kuntikylä (myös Kuntijärvi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuntikylä · Katso lisää »

Kuola (kaupunki)

Kuolan kaupunkikunta Kuolan piirin kartalla. Kuola ("Cola") hollantilaisella vuoden 1601 kartalla. Kuolan linnoituksen pienoismalli. Vuonna 1804 rakennettu Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali. Kuola on kaupunki, kaupunkikunta ja Kuolan piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuola (kaupunki) · Katso lisää »

Kuolan kihlakunta

Kuolan kihlakunta (myös Aleksandrovskin kihlakunta) oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuolan kihlakunta · Katso lisää »

Kuorilahti

Kuorilahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuorilahti · Katso lisää »

Kurki (Paanajärvi)

Kurki (myös Kurenkylä) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Vääräkosken kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kurki (Paanajärvi) · Katso lisää »

Kurkijoki (Karjalan tasavalta)

Kurkijoki on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kurkijoki (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Kuujärvi

Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuujärvi · Katso lisää »

Kuusema

Kuuseman kunta Kemin piirin kartalla. Kuusema on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuusema · Katso lisää »

Kuusiranta

Kuusiranta on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tolvojan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuusiranta · Katso lisää »

Kuutamalahti

Kuutamalahti on entinen kylä ja taajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuutamalahti · Katso lisää »

Kuzma Filatov

Kuzma Filippovitš Filatov (14. heinäkuuta 1929 Nuottavaara – 5. toukokuuta 2008 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuzma Filatov · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Laazari

Laazari (myös Laasari) on entinen kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Laazari · Katso lisää »

Lammasoja

Lammasoja eli Lambasoja on maaseututaajama Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lammasoja · Katso lisää »

Latva-Vetka

Latva-Vetkan kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Latva-Vetka on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Latva-Vetka · Katso lisää »

Laukkuryssä

Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Laukkuryssä · Katso lisää »

Lauri Jousinen

Armas Lauri Jousinen (17. syyskuuta 1889 Tammela – 1948 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen viulisti ja säveltäjä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lauri Jousinen · Katso lisää »

Läskelä

Läskelänkoski ja Läskelän puunjalostustehtaita ennen sotia. Läskelän kunta Pitkärannan piirin kartalla. Läskelä on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Läskelä · Katso lisää »

Lehto (Karjalan tasavalta)

Lehto on kylä ja entinen Tunkuan piirin keskus Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lehto (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Lentiera

Lentieran kunta Mujejärven piirin kartalla. Lentiera (myös Lendiera, Lentiira) on maalaiskunta ja sen keskustaajamaGeneralnyi plan, s. 4.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lentiera · Katso lisää »

Lietmajärvi

Lietmajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Lietmajärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lietmajärvi · Katso lisää »

Lindjärvi

Lindjärvi eli Lintujärvi on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lindjärvi · Katso lisää »

Ljubytino

Ljubytino on kaupunkimainen taajama ja maalaiskunta Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ljubytino · Katso lisää »

Ljubytinon piiri

Ljubytinon Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko. Rjokonskin luostarin Kolminaisuuden katedraali. Ljubytinon piiri on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ljubytinon piiri · Katso lisää »

Ljudmila Markianova

Ljudmila Fjodorovna Markianova (s. 14. heinäkuuta 1941 Saarikoski, Aunuksen piiri Neuvostoliitto) on karjalainen professori emerita ja kielentutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ljudmila Markianova · Katso lisää »

Lohilahti

Lohilahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lohilahti · Katso lisää »

Louhi (Karjalan tasavalta)

Louhen kaupunkikunta Louhen piirin kartalla. Louhi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Louhen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Louhi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Luettelo kansallisuuksien lipuista

Tämä on luettelo kansallisuuksien lipuista.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Luettelo kansallisuuksien lipuista · Katso lisää »

Luettelo Suomen historian sodista

Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »

Lupasalmi

Lupasalmi (myös Lubasalmi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lentieran kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lupasalmi · Katso lisää »

Luusalmi

Luusalmi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Luusalmi · Katso lisää »

Luvajärvi

Luvajärvi on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lietmajärven kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Luvajärvi · Katso lisää »

Lyydiläiset

Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lyydiläiset · Katso lisää »

Maasjärvi

Maasjärvi on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Maasjärvi · Katso lisää »

Malinavaara

Malinavaara on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Malinavaara · Katso lisää »

Marija Melentjeva

Marija Melentjevan muistomerkki Petroskoin Melentjevankadulla. Marija Vladimirovna Melentjeva (24. tammikuuta 1924 Prääsä – 2. heinäkuuta 1943 nykyinen Karhumäen piiri) oli suomalaisten selustassa jatkosodan aikana toiminut tiedustelija, josta muodostui yksi Neuvostoliiton suuren isänmaallisen sodan karjalaisista sankarihahmoista.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Marija Melentjeva · Katso lisää »

Martti Merenmaa

Martti Henrik Merenmaa (vuoteen 1921 Karjala; 19. heinäkuuta 1896 Oulu – 9. syyskuuta 1972 Kuopio) oli karjalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Martti Merenmaa · Katso lisää »

Martti Penttonen

Martti Aleksander Penttonen (s. 1948) on suomalainen matemaatikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Martti Penttonen · Katso lisää »

Matjoi Plattonen

Matjoi Plattonen kuvattuna vuonna 1908 Suistamon Loimolassa. Matjoi Plattonen (6. joulukuuta 1842 Suistamo – 28. syyskuuta 1928 Suistamo) oli karjalainen kuuluisa itkuvirsien taitaja Suistamon Loimolasta.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matjoi Plattonen · Katso lisää »

Matroosa

Matroosan kunta Prääsän piirin kartalla. Matroosan taajamaa linja-auton ikkunasta kuvattuna toukokuussa 2013. Matroosa (myös Matrossa, Matrosi, Matruusi) on maaseututaajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Prääsän piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matroosa · Katso lisää »

Matvei Šiškin

Matvei Dmitrijevitš Šiškin (huhtikuu 1886 Moskovan kuvernementin Zvenigorodin kihlakunnan Vjazemyn kylä – 12. tammikuuta 1962 Vallentuna tai Tukholma) oli venäläinen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matvei Šiškin · Katso lisää »

Matvei Korgujev

Matvei Korgujev. Matvei Mihailovitš Korgujev (1883 Kieretti – 4. heinäkuuta 1943 Kieretti) oli venäläisten kansansatujen taitaja.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matvei Korgujev · Katso lisää »

Mäkriä

Mäkriän kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Mäkriä (aikaisemmin myös Nekkula) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mäkriä · Katso lisää »

Mäntyselkä

Mäntyselkä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mäntyselkä · Katso lisää »

Mölkky

Heittokapula eli ”mölkky” osumassa neljään maalikeilaan. Keilojen asettelujärjestys pelin alussa. Taskumölkky-versio, jossa heittokapula on noin kuuden senttimetrin pituinen. Mölkyn pelaajia Suomenlinnassa Mölkky on heittopeli, joka on kotoisin Päijät-Hämeestä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mölkky · Katso lisää »

Meri-Maaselkä

Meri-Maaselkä on asutus Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Poventsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Meri-Maaselkä · Katso lisää »

Migološtši

Migološtši on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Hvoinajan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Migološtši · Katso lisää »

Mihail Nikolski

Mihail Nikolajevitš Nikolski (20. joulukuuta 1902 Valasmo, Porajärvi – 18. toukokuuta 1938 Leningrad) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kommunistipuolueen virkailija, joka toimi Neuvosto-Karjalan puoluejohtajana vuonna 1937.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mihail Nikolski · Katso lisää »

Miihkali Perttunen

Alpo Sailo, ''Runonlaulaja Miihkali Arhippainen'', 1973, Joensuu. Miihkali Arhipanpoika Ivanov-Perttunen (syystalvella 1815 – 3. syyskuuta 1899) oli tunnettu vienankarjalainen runonlaulaja ja tietäjä, maineikkaan Arhippa Perttusen poika.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Miihkali Perttunen · Katso lisää »

Miron Smirnov

Miron Nikolajevitš Smirnov (10. elokuuta 1820, toisen tiedon mukaan 1821 Säämäjärvi – 1. kesäkuuta 1895 Käkisalmi) oli karjalainen kauppias ja kotiseuduntutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Miron Smirnov · Katso lisää »

Moššola

Moššola (myös Mošša, Mossa, Nuottajärvi) on entinen kylä Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zaretšenskin kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Moššola · Katso lisää »

Mordvalaiset

Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mordvalaiset · Katso lisää »

Mujejärvi

Mujejärvi eli Muujärvi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mujejärvi · Katso lisää »

Munjärvenlahti

Munjärvenlahti (myös Munjärven Lahti, Lahti, Lahtenkylä) on Petrovskin kunnan keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Munjärvenlahti · Katso lisää »

Murmanskin alue

Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Murmanskin alue · Katso lisää »

Mustakoski

Mustakosken kunta Segežan piirin kartalla. Mustakoski eli Tšornyi Porog on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mustakoski · Katso lisää »

Naamoila

Naamoila (lyydiksi Nuamoil) on kylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirin Suojun kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Naamoila · Katso lisää »

Naistenjärvi

Naistenjärven kunta Suojärven piirin kartalla. Naistenjärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Naistenjärvi · Katso lisää »

Natalia Giloeva

Natalia Giloeva (karjalaisittain Hiloin Natoi, s. 1974 Tuuksi, Aunuksen piiri, Karjalan tasavalta, Venäjä) on karjalainen toimittaja, opettaja sekä karjalan kielen asiantuntija ja tutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Natalia Giloeva · Katso lisää »

Niikkananvaara

Niikkananvaara on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Kesäjoen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Niikkananvaara · Katso lisää »

Niinisaari (Karjalan tasavalta)

Niinisaari on entinen kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Niinisaari (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Nikolai Arhipov

Nikolai Vasiljevitš Arhipov (9. toukokuuta 1894 Poventsan kihlakunnan Rukajärven kylä – 14. tammikuuta 1938) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Arhipov · Katso lisää »

Nikolai Gappojev

Nikolai Akimovitš Gappojev (1897 nykyisen Prääsän piirin Kolatselän kylä – 23. helmikuuta 1938 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Gappojev · Katso lisää »

Nikolai Juštšijev

Nikolai Aleksandrovitš Juštšijev (joulukuu 1895 Tulemajärvi – 14. tammikuuta 1938) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Juštšijev · Katso lisää »

Nikolai Virta

Nikolai Jevgenjevitš Virta (oikealta sukunimeltään Karelski, Каре́льский; 19. joulukuuta 1906 Tambovin läänin Kalikinon kylä – 9. tammikuuta 1976 Moskova) oli neuvostovenäläinen kirjailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Virta · Katso lisää »

Nilmijärvi

Nilmijärvi on kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Malinavaaran kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nilmijärvi · Katso lisää »

Nilmilahti

Nilmilahti on kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Malinavaaran kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nilmilahti · Katso lisää »

Niska (Kiestinki)

Niska on kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Niska (Kiestinki) · Katso lisää »

Nogeuš

Nogeuš (myös Nokeuš, Nokeus;, aikaisemmin Большая Ногеукса, Bolšaja Nogeuksa) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nogeuš · Katso lisää »

Novgorodin ja jäämien sodat

Novgorodin ja jäämien sodat olivat sotia, joita jäämit ja Novgorodin tasavalta otaksuttavasti kävivät 1000–1300-luvuilla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Novgorodin ja jäämien sodat · Katso lisää »

Nuosjärvi

Nuosjärven kunta Prääsän piirin kartalla. Nuosjärven koulu. Nuosjärven tsasouna. Nuosjärvi eli Krošnajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nuosjärvi · Katso lisää »

Nuottavaara

Nuottavaara eli Nuottivaara on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nuottavaara · Katso lisää »

Nurmoila

Nurmoila on Koveran maalaiskunnan keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen kansallisessa piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nurmoila · Katso lisää »

Ofonanniemi

Ofonanniemi (myös Afonanniemi, Ahvonniemi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ofonanniemi · Katso lisää »

Olavi Paavolainen

Olavi Paavolainen (17. syyskuuta 1903 Kivennapa – 19. heinäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, esseisti, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Olavi Paavolainen · Katso lisää »

Ontrosenvaara

Ontrosenvaara on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lietmajärven kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ontrosenvaara · Katso lisää »

Ortjo Stepanov

Ortjo Stepanov (7. huhtikuuta 1920 Uhtua, Vienan Karjala, Neuvosto-Venäjä – 22. maaliskuuta 1998 Petroskoi, Venäjä) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ortjo Stepanov · Katso lisää »

Oulainen

Oulainen (epävirallisesti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjanmaan radan ja kantatie 86:n varressa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Oulainen · Katso lisää »

Oulanka

Oulanka (paikallinen muoto Oulunka, myös Oulangansuu, Oulungansuu) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Oulanka · Katso lisää »

Paatene

Paatenen kunta Karhumäen piirin kartalla. Paatene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Paatene · Katso lisää »

Paavo Leontjev

Paavo Leontjev (22. heinäkuuta 1938 Röhö, Kalevalan piiri – 27. heinäkuuta 2015) oli karjalaissyntyinen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Paavo Leontjev · Katso lisää »

Paavo Lukin

Paavo Lukin, oikealta nimeltään Pavel Osipovitš Lukin (23. syyskuuta 1922 nykyisen Prääsän piirin Kala-Jaakoin kylä – 25. huhtikuuta 1988) oli karjalainen kirjailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Paavo Lukin · Katso lisää »

Pai

Pain kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Pai (suomeksi myös Pajusuo) on maaseututaajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pai · Katso lisää »

Paikannimitutkimus

Paikannimitutkimus on kielitieteen ja nimistöntutkimukseen kuuluva tieteenala, joka tutkii maantieteellisten paikkojen nimiä ja niiden alkuperää.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Paikannimitutkimus · Katso lisää »

Pakolainen

Pakolainen on henkilö, joka on paennut vieraaseen maahan peläten vainoa esimerkiksi syntyperän, uskonnon, mielipiteiden vuoksi.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pakolainen · Katso lisää »

Papinkoski

Papinkosken kunta Segežan piirin kartalla Papinkoski eli Popov Porog on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Papinkoski · Katso lisää »

Papinsaari (Kemin piiri)

Papinsaaren kunta Kemin piirin kartalla. Papinsaari eli Rabotšeostrovsk (suomeksi myös Vallankumoussaari) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Papinsaari (Kemin piiri) · Katso lisää »

Patrovo

Patrovo, epäviralliselta nimeltään Foimoguba (Фоймогуба, suomeksi myös Hoimolahti), on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Patrovo · Katso lisää »

Pauli Marttina

Paul (Pauli) Marttina (14. joulukuuta 1898 ViipuriJanhila (toim.) 2009, 105 – 25. tammikuuta 1963http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1963_01-02_234a.pdf) oli suomalainen sotilas.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pauli Marttina · Katso lisää »

Pääjärvi (taajama)

Pääjärven kunta Louhen piirin kartalla. Pääjärvi on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pääjärvi (taajama) · Katso lisää »

Päivän päästö

Päivän päästö on joissain karjalaisissa kansanrunoissa esiintyvä kertomusmuotoinen runoteema, joka on tunnettu parhaiten Keski-Inkerissä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Päivän päästö · Katso lisää »

Päljärvi (kylä)

Päljärvi eli Päläjärvi on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Petrovskin kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Päljärvi (kylä) · Katso lisää »

Petroskoi

Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Petroskoi · Katso lisää »

Petroskoin kihlakunta

Petroskoin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Petroskoin kihlakunta · Katso lisää »

Petrovski

Petrovski on maalaiskunta Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Petrovski · Katso lisää »

Piži

Piži on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Mäkriän kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Piži · Katso lisää »

Pieninkä

Pieningän kunta Mujejärven piirin kartalla. Pieninkä on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pieninkä · Katso lisää »

Piepjärvi

Piebjärvi eli Piepjärvi on entinen kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Piepjärvi · Katso lisää »

Piisku (soitin)

Piisku on vanha karjalainen huilusoitin, joka on mahdollisesti ollut käytössä jo 600-luvulla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Piisku (soitin) · Katso lisää »

Pilsjärvi

Pilsjärvi on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pilsjärvi · Katso lisää »

Pinduinen

Pinduisin kunta Karhumäen piirin kartalla. Pinduinen on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pinduinen · Katso lisää »

Pistojärvi

Pistojärvi on asutus (ven. posjolok) Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pistojärvi · Katso lisää »

Pitkäranta

Pitkärannan kaupunkikunta Pitkärannan piirin kartalla. Pitkäranta on kaupunki, kaupunkikunta ja Pitkärannan piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pitkäranta · Katso lisää »

Pjotr Gribkov

Pjotr Grigorjevitš Gribkov (4. tammikuuta 1903 Šuja, Tverin kuvernementti – 1. tammikuuta 1992) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja hallintovirkailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pjotr Gribkov · Katso lisää »

Pjotr Saveljev

Pjotr Jefimovitš Saveljev (27. kesäkuuta 1902 nykyisen Jessoilan kunnan Salmenniskan kylä – 23. joulukuuta 1969 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja hallintovirkailija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pjotr Saveljev · Katso lisää »

Plotina

Plotina on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Plotina · Katso lisää »

Pogosta (Paatene)

Pogosta (myös Paatenen Pogosta, Kirikköpuoli) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pogosta (Paatene) · Katso lisää »

Pohjoismainen ristilippu

Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaisia lippuja, joita käytetään Pohjois-Euroopassa. Vasemmalta oikealle.'''Ylin rivi:''' Islanti, Färsaaret, Orkneysaaret, Shetlandinsaaret, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Suomi;'''Alin rivi:''' West Riding of Yorkshire, Tanska, Skåne. Pohjoismainen ristilippu tai pohjoismainen risti on lippukuvio, joka on kaikkien Pohjoismaiden lipuissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pohjoismainen ristilippu · Katso lisää »

Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »

Porajärvi (Suojärven piiri)

Porajärven kunta Suojärven piirin kartalla. Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Porajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Porajärvi (taajama)

Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maaseututaajama ja Porajärven kunnan keskus Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Porajärvi (taajama) · Katso lisää »

Poventsa

Poventsan kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Poventsan ortodoksinen kirkko. Poventsa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Poventsa · Katso lisää »

Poventsan kihlakunta

Poventsan kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Poventsan kihlakunta · Katso lisää »

Poventsan piiri

Poventsan piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Poventsan piiri · Katso lisää »

Prääsän kansallinen piiri

Prääsän kansallinen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Prääsän kansallinen piiri · Katso lisää »

Prikaati K

Prikaati K (Prikaati Kuussaari (Pr.K)) oli Päämajan 23.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Prikaati K · Katso lisää »

Puujoki

Puujoen kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Puujoki eli Derevjannoje (vepsäksi Pujeg) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Puujoki · Katso lisää »

Puutosti

Kunnan sijainti Hatsinan piirin kartalla. Puutosti lähikylineen vuoden 1885 kartalla. Puutosti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Puutosti · Katso lisää »

Pyhäjärven piiri

Pyhäjärven piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pyhäjärven piiri · Katso lisää »

Pyhäniemi (Hirvas)

Pyhäniemi on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pyhäniemi (Hirvas) · Katso lisää »

Radio Peterburg

Pietarin radiotalo. Radio Peterburg on yleisradioyhtiö Peterburgin omistama radioasema Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Radio Peterburg · Katso lisää »

Raja-Karjala

Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Raja-Karjala · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Repola · Katso lisää »

Repolan piiri

Repolan piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Repolan piiri · Katso lisää »

Riihenselkä

Riihenselkä on entinen kylä Venäjällä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen ja Tedjärven kuntien rajalla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Riihenselkä · Katso lisää »

Riipuskala

Riipuskala on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Aunuksen kaupunkikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Riipuskala · Katso lisää »

Rillankivi

Rillankivi on kuvassa vasemmalla. Rillankivi on siirtolohkare ja rajakivi Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Rillankivi · Katso lisää »

Roikonniemi

Roikonniemi on entinen kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Roikonniemi · Katso lisää »

Rukajärvi

Rukajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Rukajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Rukajärvi · Katso lisää »

Ruva

Ruva on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ruva · Katso lisää »

Ryssä

Ryssä on venäläistä ihmistä tarkoittava sana, jota nykyisin pidetään halventavana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ryssä · Katso lisää »

Saarimäki (Kotkatjärvi)

Saarimäki on entinen kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Kotkatjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Saarimäki (Kotkatjärvi) · Katso lisää »

Salmi (Karjalan tasavalta)

Salmin kunta Pitkärannan piirin kartalla. Salmi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Salmi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Sammatus

Sammatus (myös Piippilä) on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Mäkriän kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sammatus · Katso lisää »

Sandarmoh

Sandarmoh. Sandarmohissa ammuttujen ukrainalaisten muistomerkki. Teloitettujen joukossa olivat Berezil-teatterin perustaja Les Kurbas, runoilija Mykola Zerov ja Ukrainan 1900-luvun merkittävin näytelmäkirjailija Mykola Kuliš.https://khpg.org/en/1225098924 Sandarmokh 1937, Kharkiv Human Rights Protection Group, viitattu 15.4.2022 en Sandarmoh on Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sandarmoh · Katso lisää »

Säämäjärven piiri

Säämäjärven piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Säämäjärven piiri · Katso lisää »

Särkijärvi (Paatene)

Särkijärvi on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Särkijärvi (Paatene) · Katso lisää »

Seesjärven piiri

Seesjärven piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Seesjärven piiri · Katso lisää »

Selgi

Selgi eli Selki eli Sellinkylä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Selgi · Katso lisää »

Semsjärvi

Semsjärvi (myös Semtsojärvi) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Semsjärvi · Katso lisää »

Siirtolaisuus Suomeen

Siirtolaisuus Suomeen tarkoittaa muuttoliikettä, jossa toisesta maasta tulleet henkilöt asettuvat pysyvästi asukkaina tai kansalaisina Suomeen.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Siirtolaisuus Suomeen · Katso lisää »

Siisna

Siisna on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Belomorskin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Siisna · Katso lisää »

Sissipataljoona 5

Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »

Sohjanansuu

Sohjanansuu on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sohjanansuu · Katso lisää »

Solomanni

Solomanni on Petroskoin kaupunkiin kuuluva taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Solomanni · Katso lisää »

Sortavalan Laulujuhlat

Sortavalan Laulujuhlat järjestetään Sortavalassa, Itä-Karjalassa, Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sortavalan Laulujuhlat · Katso lisää »

Soukelo

Soukelo on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Soukelo · Katso lisää »

Soutjärven piiri

Soutjärven piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Soutjärven piiri · Katso lisää »

Soutujärvi

Soutujärvi (myös Soutjärvi, karj. Soudarvi) on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Soutujärvi · Katso lisää »

Stalinin vainot

Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Stalinin vainot · Katso lisää »

Stepanov

Stepanov, naisilla Stepanova, on sukunimi, joka on muun muassa seuraavilla henkilöillä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Stepanov · Katso lisää »

Stolbovan rauha

Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Stolbovan rauha · Katso lisää »

Suiku

Suiku on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suiku · Katso lisää »

Suikujärvi

Suikujärvi on kylä ja entinen volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suikujärvi · Katso lisää »

Sukkajärvi

Sukkajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Sukkajärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sukkajärvi · Katso lisää »

Suma

Suman kunta Belomorskin piirin kartalla. Suma on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suma · Katso lisää »

Sungun piiri

Sungun piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sungun piiri · Katso lisää »

Sunku

Sungun kunta Karhumäen piirin kartalla. Sunku (myös Šungu) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sunku · Katso lisää »

Suojärvi (kaupunki)

Suojärven Sadovajakatu. Suojärven kaupunkikunta Suojärven piirin kartalla. Suojärvi on kaupunki, kaupunkikunta ja Suojärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suojärvi (kaupunki) · Katso lisää »

Suoju

Suojun kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Suoju on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suoju · Katso lisää »

Suomalainen kulttuuri

Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalainen kulttuuri · Katso lisää »

Suomalainen mytologia

kivikautisia. Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalainen mytologia · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu on suomalais-ugrilaisten kansojen ja laajemmin uralilaisten kansojen yhteinen, vaikkakin epävirallinen, lippu.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomalaiset heimot

Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostuivat suomalaiset.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset heimot · Katso lisää »

Suomalaisten alkuperä

Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalaisten alkuperä · Katso lisää »

Suomalaisten muinaiset jumalat

278x278px Suomalaisten muinaiset jumalat ovat suomalaiseen ja karjalaiseen muinaisuskontoon kuuluvia jumaluuksia ja henkiolentoja.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalaisten muinaiset jumalat · Katso lisää »

Suomalaisvastaisuus

Partisaanien iskuista vaiettiin Suomessa erityisesti valtiollisella tasolla, mutta myös rajakylien siviilejä käskettiin vaikenemaan aiheesta, etteivät suhteet Neuvostoliitoon vaarantuisi. Suomalaisvastaisuus tai fennofobia on suomalaisia, suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria vastaan kohdistettu vihamielisyyden, ennakkoluulon, syrjinnän tai rasismin muoto.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalaisvastaisuus · Katso lisää »

Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa

Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot olivat pääsääntöisesti sangen hyvin varustettuja talvisodankäyntiin. Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset olivat muiden maiden kansalaisia, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuivat palvelukseen Suomen Puolustusvoimiin talvisodan aikana.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa · Katso lisää »

Suomen Heimosoturien Liitto

Suomen Heimosoturien Liitto oli Suomen heimosotiin vuosina 1918–1921 osaa ottaneiden vapaaehtoisten heimosoturien veteraanijärjestö, joka perustettiin Helsingissä 4. marraskuuta 1933.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen Heimosoturien Liitto · Katso lisää »

Suomen karjalankieliset

Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »

Suomen keskiaikaiset kaupungit

Suomen keskiaikaisilla kaupungeilla tarkoitetaan kuutta Suomeen 1200–1400-luvuilla perustettua kaupunkia, joita ovat Turku, Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen keskiaikaiset kaupungit · Katso lisää »

Suomen muinaisnimet

Suomen muinaisnimet ovat ennen kristinuskon aikaa Suomessa käytössä olleita henkilönimiä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen muinaisnimet · Katso lisää »

Suomensukuinen

Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomensukuinen · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomi · Katso lisää »

Suopassalmi

Suopassalmi on entinen kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Jyskyjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suopassalmi · Katso lisää »

Suopohja

Suopohja on asutus Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Kentjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suopohja · Katso lisää »

Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suurimäki

Suurimäki on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Vitelen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suurimäki · Katso lisää »

Suuriselkä

Suuriselkä (virallisesti Се́льга, SelgaGeneralnyi plan, s. 13.) on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Kuittisen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suuriselkä · Katso lisää »

Suurlahden piiri

Suurlahden piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suurlahden piiri · Katso lisää »

Suurlahti

Kižin pogosta. Jandomjärven kirkko. Volkostrovin tsasouna. Suurlahden kunta Karhumäen piirin kartalla. Suurlahti on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suurlahti · Katso lisää »

Suvanto (Kiestinki)

Suvanto on kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suvanto (Kiestinki) · Katso lisää »

Taarapita

Taarapita eli Tarapita, Tooru tai Taara oli suosittujen käsitysten mukaan muinaisten virolaisten ja liiviläisten palvoma jumaluus.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Taarapita · Katso lisää »

Talvisodan ulkomainen apu

kapteeni Imre Kémeri Nagy. Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Talvisodan ulkomainen apu · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Talvisota · Katso lisää »

Tauru

Tauru on kylä Leningradin alueen Seuloskoin piirin Rosmittalan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tauru · Katso lisää »

Tšalna

Tšalnan kunta Prääsän piirin kartalla. Tšalna on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Prääsän piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tšalna · Katso lisää »

Tšopina

Tšopinan kunta Karhumäen piirin kartalla. Tšopina, Tšepina tai Tšobene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tšopina · Katso lisää »

Tšuhna

Tšuhna tai suhna on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tšuhna · Katso lisää »

Tšuuppa

Panoraamakuva Tšuupasta mereltä päin katsottuna. Tšuuppa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tšuuppa · Katso lisää »

Tedjärvi

Tedjärvi (myös Kedrojärvi, Keträjärvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tedjärvi · Katso lisää »

Terijoen hallitus

Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Terijoen hallitus · Katso lisää »

Termaa

Termaa (myös Tervamaa, Termä) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Termaa · Katso lisää »

Tihveri

Tihveri on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Koveran kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tihveri · Katso lisää »

Tihvinänkarjalaiset

Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tihvinänkarjalaiset · Katso lisää »

Tipinitsa

Tipinitsa on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tipinitsa · Katso lisää »

Tiudia

Tiudia eli Tiutia on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tiudia · Katso lisää »

Tolvoja

Uudelleen avattu Paleostrovin luostari. Tolvojan kunta Karhumäen piirin kartalla. Tolvoja, Tulvoja tai Tulvaoja on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tolvoja · Katso lisää »

Tommi Laitila

Tommi Laitila (s. 9. maaliskuuta 1979 Tuusula, Suomi) on uransa lopettanut suomalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan maalivahti, joka edusti Veikkausliigassa pelaavaa FC Jokereita.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tommi Laitila · Katso lisää »

Tsolmuinen

Tsolmuisen kunta Karhumäen piirin kartalla. Tsolmuinen eli Tšolmuža on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tsolmuinen · Katso lisää »

Tunkua

Tunkua on kylä ja entinen volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tunkua · Katso lisää »

Tunkuan piiri

Tunkuan piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tunkuan piiri · Katso lisää »

Tuuksi

Tuuksen kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Tuuksi (myös Tuuksa) on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tuuksi · Katso lisää »

Tuulivaara

Tuulivaara (Туливары, Tulivary ja muita nimimuotoja) on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tuulivaara · Katso lisää »

Tuulos (Aunuksen piiri)

Tuulos on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Alavoisen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tuulos (Aunuksen piiri) · Katso lisää »

Tverin Karjala

Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tverin Karjala · Katso lisää »

Tverinkarjalaiset

Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »

Uikujärvi (kunta)

Uikujärven kunta Segežan piirin kartalla. Uikujärvi eli Valdai on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Uikujärvi (kunta) · Katso lisää »

Ukki Väinämöinen

Vaseli Levonen, yleisesti tunnettu nimellä Ukki Väinämöinen, syntyjään Vasili Sidorov, (16. elokuuta 1855 tai 1856 TunkuaNiinistö 1998, 98, Itä-Karjala – 11. tammikuuta 1942 Vuokatti, Suomi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija, Itäkarjalaisten kansannousun ideologinen johtaja ja kulkukauppias.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ukki Väinämöinen · Katso lisää »

Ukko

Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ukko · Katso lisää »

Ukrainan kansainvälinen legioona

Ukrainan kansainvälinen legioona, virallisesti Ukrainan aluepuolustusjoukkojen kansainvälinen legioona, on Ukrainan asevoimien alainen muukalaislegioona, joka koostuu ulkomaalaisista vapaaehtoisista, jotka ovat ilmoittautuneet taistelemaan Venäjää vastaan sen hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ukrainan kansainvälinen legioona · Katso lisää »

Ulvana

Ulvana on entinen kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Kuittisen kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ulvana · Katso lisää »

Unelma Konkka

Unelma Konkka (21. elokuuta 1921 Konkkala, ToksovaU istokov, s. 5. – 4. toukokuuta 2011 Lappeenranta) oli inkeriläissyntyinen kansanperinteen tutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Unelma Konkka · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Uskali

Uskali on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Uskali · Katso lisää »

Uskela (Tunkua)

Uskela eli Uškela eli Uskila eli Uškila on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Uskela (Tunkua) · Katso lisää »

Uutjärvi

Uutjärvi on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Kotkatjärven kunnassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Uutjärvi · Katso lisää »

Vaarakylä

Vaarakylä on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vaarakylä · Katso lisää »

Vaatšila

Vaatšila on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Petrovskin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vaatšila · Katso lisää »

Vahjärvi

Vahjärvi (myös Vahojärvi) on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Kotkatjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vahjärvi · Katso lisää »

Valdain piiri

Valdaikajoki. Taustalla majavien jyrsimiä puita. Iverskin luostari. Kolminaisuuden katedraali Valdaissa. Valdain piiri on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Valdain piiri · Katso lisää »

Valdainkarjalaiset

Sisä-Venäjän karjalaisasutus Peter von Köppenin laatimalla Euroopan-puoleisen Venäjän etnografisella kartalla vuodelta 1851. Valdainkarjalaiset olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Valdainkarjalaiset · Katso lisää »

Valentina Libertsova

Valentina Vasiljevna Libertsova (s. 1957 Matšjärven kylä, Kotkatjärven maalaiskunta, Aunuksen kansallinen piiri, Karjalan ASNT (nyk. Karjalan tasavalta), Neuvostoliitto) on karjalainen opettaja, runoilija ja kääntäjä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Valentina Libertsova · Katso lisää »

Vasili Averkijev

Vasili Petrovitš Averkijev; (1. huhtikuuta 1894 Aunuksen kihlakunnan Vitelen kunnan Rajakonnun kylä – 1936 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vasili Averkijev · Katso lisää »

Vääräkoski

Vääräkosken kunta Kemin piirin kartalla. Vääräkoski (karjalaksi Viäräkoški) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vääräkoski · Katso lisää »

Veijo Votkin

Veijo Juhani Votkin (2. tammikuuta 1948 Iisalmen maalaiskunta – 19. lokakuuta 2021 Espoo) oli suomalainen lihatukkuyrittäjä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Veijo Votkin · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– · Katso lisää »

Venäjän proletaarikirjailijain yhdistys

Venäjän proletaarikirjailijain yhdistys eli RAPP (РАПП) oli vuosina 1925–1932 toiminut neuvostoliittolainen kirjailijajärjestö.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjän proletaarikirjailijain yhdistys · Katso lisää »

Venäjän väestö

Venäjän SFNT:n (pun.) ja Venäjän federaation (sin.) väestö vuosina 1950–2010. Venäjän syntyvyys (sin.), kuolleisuus (pun.) ja luonnollinen väestönkasvu (vihr.) vuosina 1950–2008. Pystyviivalla on merkitty Neuvostoliiton hajoamisen ajankohta. Venäjän luonnollinen väestönkasvu alueittain vuonna 2009. Venäjän väkiluku oli 141 927 297 vuoden 2010 alussa.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjän väestö · Katso lisää »

Venehjärvi

Venehjärvi (Венех'ярви tai Суднозеро, Sudnozero) on kylä Karjalan tasavallassa Kostamuksen kaupunkipiirissä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venehjärvi · Katso lisää »

Venginvaara

Venginvaara (myös Vonkavaara) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venginvaara · Katso lisää »

Vesjegonskin piiri

Vesjegonskin piiri on kunnallishallintoalue Tverin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vesjegonskin piiri · Katso lisää »

Veskelys

Veskelyksen kunta Suojärven piirin kartalla. Veskelys on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Veskelys · Katso lisää »

Vieljärvi

Vieljärven profeetta Elian kirkko. Vieljärven kunta Prääsän piirin kartalla. Vieljärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän kansallisessa piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vieljärvi · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala · Katso lisää »

Vienan retket

Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vienan retket · Katso lisää »

Vienanjoki

Vienanjoki on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vienanjoki · Katso lisää »

Vienankannas

Vienankannas tai Äänisenkannas on Vienanmeren Äänislahden ja siitä etelään sijaitsevan Äänisjärven välissä sijaitseva maa-alue, kannas, Venäjällä Karjalan tasavallassa ja Arkangelin alueella.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vienankannas · Katso lisää »

Viikinkien idäntie

Viikinkiajan idänteitä. Punainen tarkoittaa Volgan reittiä ja violetti Dneprin reittiä. Oranssit reitit ovat 700–1000-lukujen muita kauppareittejä. Viikinkien idäntieksi kutsutaan jokireittejä, joita pitkin viikingit matkasivat Itämereltä nykyisen Venäjän alueelle ja usein kauemmaksikin kohti Mustaamerta ja Kaspianmerta.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viikinkien idäntie · Katso lisää »

Viipurin historia

Viipurin lippu. Viipurin historia alkaa vuodesta 1293 Viipurin linnan perustamisen aikaan.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viipurin historia · Katso lisää »

Viktor Jevsejev

Viktor Jevsejev. Viktor Jakovlevitš Jevsejev (13. heinäkuuta 1910 Suojärvi – 12. joulukuuta 1986 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kansanrunouden tutkija.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viktor Jevsejev · Katso lisää »

Viktor Stepanov

Viktor Stepanov. Viktor Nikolajevitš Stepanov (s. 27. tammikuuta 1947 Vitele) on venäläinen poliitikko.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viktor Stepanov · Katso lisää »

Viljo Hämäläinen

Viljo Aarne Hämäläinen (ent. Hassinen, käytti Saksassa peitenimeä Siemens; 9. kesäkuuta 1892 Ruskeala – 6. toukokuuta 1941) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viljo Hämäläinen · Katso lisää »

Ville Tikkanen

Ville Tikkanen (18. elokuuta 1919 Pistojärvi, Venäjä – 26. toukokuuta 2013 Kajaani) oli suomalainen liikennöitsijä ja kansanedustaja.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ville Tikkanen · Katso lisää »

Vitele

Vitelen kunta Aunuksen piirin kartalla. Vitelen ortodoksinen kirkko kesällä 2007. Vitele on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vitele · Katso lisää »

Viteleen piiri

Viteleen eli Vitelen piiri oli paikallishallintoalue Neuvostoliittoon kuuluneessa Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa vuosina 1927–1930.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viteleen piiri · Katso lisää »

Vitsataipale

Vitsataipale (myös Vitsakylä,, Вичаны, Vitšany) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vitsataipale · Katso lisää »

Vladimir Stepanov

Vladimir Sevastjanovitš Stepanov (21. maaliskuuta 1927 Kautvaara, Neuvosto-Karjala – 14. kesäkuuta 2022, Moskova) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja tiedustelu-upseeri, joka toimi maansa Suomen-lähettiläänä joulukuusta 1973 heinäkuuhun 1979.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vladimir Stepanov · Katso lisää »

Voijärvi

Voijärvi on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Voijärvi · Katso lisää »

Vojatšu

Vojatšun kunta Segežan piirin kartalla. Vojatšu on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vojatšu · Katso lisää »

Voloma

Voloman kunta Mujejärven piirin kartalla. Voloma on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Voloma · Katso lisää »

Vuohtjärvi (kylä)

Vuohtjärvi on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Petrovskin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vuohtjärvi (kylä) · Katso lisää »

Vuokšjärvi

Vuokšjärvi (myös Vokšajärvi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vuokšjärvi · Katso lisää »

Vuokkiniemi

Vuokkiniemi vuonna 2005 Vuokkiniemi on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vuokkiniemi · Katso lisää »

Vuonninen

Vuonnisen kalteva vesitorni vuonna 1996. Vuonninen on asutus Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vuonninen · Katso lisää »

Yllönen

Yllönen on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Aunuksen kaupunkikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Yllönen · Katso lisää »

Zaretšensk

Zaretšensk on maalaiskunta ja sen keskustaajama Murmanskin alueen Kantalahden piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Zaretšensk · Katso lisää »

Zelenoborski

Zelenoborski (joissakin suomalaisissa kartoissa paikkakunnasta on käytetty nimitystä Ruhtinanlahti) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Murmanskin alueen Kantalahden piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Zelenoborski · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Itäkarjalaiset.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat