Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
55 suhteet: Ainolan lastentarha, Akonlahti, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Önningebyn taiteilijasiirtokunta, Edvard Ahtia, Eero Järnefelt, Eino Leino, Eliel Wartiainen, Fennomania, Heimoaate, Iivo Härkönen, Jalo villi, Jean Sibelius, Kaarle Knuutinpoika Bonde lähdössä Viipurin linnasta Tukholmaan kuninkaanvaaliin 1448, Kainuun historia, Kalevala kuvataiteissa, Kansallinen herääminen, Kansallisromantiikka, Kareliaani-palkinto, Karjala, Karjalan historia, Karjalan kieli, Karjalan työkansan kommuuni, Koli, Kristus ja Mataleena, Kuhmo, Kullervon kirous, Larin Paraske, Louis Sparre, Luettelo ismeistä, Maa jota ei ole, Oijustie, Oulun koulu, Pekka Halonen, Piikkiön rautatieasema, Runonlaulajan patsas, Severin Falkman, Sulo Wuolijoki, Suomalainen kulttuuri, Suomalainen muinaisusko, Suomen kansallismaisemat, Suomi-kuva, Suur-Suomi, Symbolismi, Taalainmaa, Tollonjoki, Tuonelan joutsen (näytelmä), Turjanlinna, Uusromantiikka, ..., Vienan Karjala, Vienan runokylät, Viktor J. Sucksdorff, Ville Vallgren, Yrjö Hirn. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Ainolan lastentarha
Ainolan lastentarha oli Kiikkusaaren Laskuniemessä Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa sijainnut lastentarharakennus, joka tuhoutui talvisodan pommituksissa 1940.
Uusi!!: Karelianismi ja Ainolan lastentarha · Katso lisää »
Akonlahti
Akonlahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa.
Uusi!!: Karelianismi ja Akonlahti · Katso lisää »
Akseli Gallen-Kallela
259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.
Uusi!!: Karelianismi ja Akseli Gallen-Kallela · Katso lisää »
Albert Edelfelt
Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.
Uusi!!: Karelianismi ja Albert Edelfelt · Katso lisää »
Önningebyn taiteilijasiirtokunta
Elin Danielson ja Nina Ahlstedt. Tuolilla Fredrik Ahlstedt, Victor Westerholm seisoo.Taustalla erottuvat Alexander Federley luonnoslehtiöineen ja J.A.G. Acke. Aksel Paulin (1863–1927) valokuva. J. A. G. Acke: ''Postivene ahtojäissä'' 1889. Acke harrasti ulkoilmamaalausta Ahvenanmaalla myös talvella. Önningebyn taiteilijasiirtokunta oli taiteilijasiirtokunta, joka toimi maisemamaalari Victor Westerholmin johdolla Jomalassa Ahvenanmaalla 1800–1900-lukujen vaihteessa.
Uusi!!: Karelianismi ja Önningebyn taiteilijasiirtokunta · Katso lisää »
Edvard Ahtia
Edvard Vilhelm Ahtia, vuoteen 1892 Starck (12. marraskuuta 1867 – 15. maaliskuuta 1953) oli suomalainen kielitieteilijä, opettaja, kirjailija ja kansanvalistaja, karjalan kielen tutkija ja kehittäjä.
Uusi!!: Karelianismi ja Edvard Ahtia · Katso lisää »
Eero Järnefelt
Erik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863 Viipuri – 15. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori (1912).
Uusi!!: Karelianismi ja Eero Järnefelt · Katso lisää »
Eino Leino
Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.
Uusi!!: Karelianismi ja Eino Leino · Katso lisää »
Eliel Wartiainen
Eliel Johannes Wartiainen (19. helmikuuta 1875 Kurkijoki – 5. lokakuuta 1973 Helsinki) Viitattu 9.5.2015.
Uusi!!: Karelianismi ja Eliel Wartiainen · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Karelianismi ja Fennomania · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Karelianismi ja Heimoaate · Katso lisää »
Iivo Härkönen
Iivo Härkönen Iivo Härkönen (25. elokuuta 1882 Suistamo – 28. elokuuta 1941 Helsinki) oli suomenkarjalainen kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Karelianismi ja Iivo Härkönen · Katso lisää »
Jalo villi
Jalo villi on hyvä, arvokas ja jalo “primitiivistä” kulttuuria edustava henkilöhahmo, jota sivistys ei ole vielä ehtinyt pilata.
Uusi!!: Karelianismi ja Jalo villi · Katso lisää »
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Uusi!!: Karelianismi ja Jean Sibelius · Katso lisää »
Kaarle Knuutinpoika Bonde lähdössä Viipurin linnasta Tukholmaan kuninkaanvaaliin 1448
Kaarle Knuutinpoika Bonde lähdössä Viipurin linnasta Tukholmaan kuninkaanvaaliin 1448 on Suomessa asuneen ruotsalaissyntyisen taidemaalarin Severin Falkmanin vuonna 1886 valmistunut historiamaalaus.
Uusi!!: Karelianismi ja Kaarle Knuutinpoika Bonde lähdössä Viipurin linnasta Tukholmaan kuninkaanvaaliin 1448 · Katso lisää »
Kainuun historia
Kainuun historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja vanhimmat jäänteet ihmisasutuksesta ovat kivikaudelta.
Uusi!!: Karelianismi ja Kainuun historia · Katso lisää »
Kalevala kuvataiteissa
Kalevala kuvataiteissa tarkoittaa piirustuksia, maalauksia, veistoksia, valokuvia, taideteollisuutta, arkkitehtuuria, videoteoksia, installaatioita, performansseja tai mitä tahansa Kalevalaan, Kantelettareen tai niiden mukaelmiin liittyviä kuvituksia tai muuta aineistoa.
Uusi!!: Karelianismi ja Kalevala kuvataiteissa · Katso lisää »
Kansallinen herääminen
Suomen kansallisen herättäjän Johan Vilhelm Snellmanin juhlapostimerkki 1956. Kansallinen herääminen on romanttinen ilmaus kehitykselle, jossa etninen ryhmä tiedostaa tai määrittelee itsensä, oikeutensa, tarpeensa ja suhteensa muihin ryhmiin kansallisuusaatteen omaksumisen myötä.
Uusi!!: Karelianismi ja Kansallinen herääminen · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: Karelianismi ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kareliaani-palkinto
Kareliaani-palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka on paneutunut ansiokkaasti karelianismin vaalimiseen ja sen perustalta tehtyyn taiteen kehittämistyöhön.
Uusi!!: Karelianismi ja Kareliaani-palkinto · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Karelianismi ja Karjala · Katso lisää »
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Uusi!!: Karelianismi ja Karjalan historia · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karelianismi ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Karelianismi ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Koli
Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa.
Uusi!!: Karelianismi ja Koli · Katso lisää »
Kristus ja Mataleena
Kristus ja Mataleena on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1890.
Uusi!!: Karelianismi ja Kristus ja Mataleena · Katso lisää »
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Karelianismi ja Kuhmo · Katso lisää »
Kullervon kirous
Kullervon kirous on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1899.
Uusi!!: Karelianismi ja Kullervon kirous · Katso lisää »
Larin Paraske
Larin Paraske (alk. Paraskeva Nikitina; 8. tammikuuta 1834 (J: 27. joulukuuta 1833) Lempaala, Pohjois-Inkeri, Venäjän keisarikunta – 3. tammikuuta 1904 Metsäpirtti, Suomen suuriruhtinaskunta) oli Inkeristä lähtöisin ollut runonlaulaja.
Uusi!!: Karelianismi ja Larin Paraske · Katso lisää »
Louis Sparre
Pehr Louis Sparre af Söfdeborg (alun perin Luigi Petro; 3. elokuuta 1863 Gravellona, Lombardia – 26. lokakuuta 1964 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen kreivi, taiteilija, graafikko, huonekalusuunnittelija ja kirjailija.
Uusi!!: Karelianismi ja Louis Sparre · Katso lisää »
Luettelo ismeistä
Ismi tarkoittaa suuntaa, aatetta tai virtausta.
Uusi!!: Karelianismi ja Luettelo ismeistä · Katso lisää »
Maa jota ei ole
Maa jota ei ole on Edith Södergranin runokokoelma, joka ilmestyi postuumisti 1925.
Uusi!!: Karelianismi ja Maa jota ei ole · Katso lisää »
Oijustie
Oijustie on taiteilija Pekka Halosen öljyvärityö kankaalle vuodelta 1892.
Uusi!!: Karelianismi ja Oijustie · Katso lisää »
Oulun koulu
Oulunsalon kunnantalo, 1982 Oulun kouluksi tai Oulun koulukunnaksi kutsutaan arkkitehtuurin koulukuntaa tai liikettä, joka syntyi Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla 1970-luvun puolivälissä.
Uusi!!: Karelianismi ja Oulun koulu · Katso lisää »
Pekka Halonen
Pekka Halonen (23. syyskuuta 1865 Lapinlahti – 1. joulukuuta 1933 Tuusula) oli suomalainen taidemaalari ja professori.
Uusi!!: Karelianismi ja Pekka Halonen · Katso lisää »
Piikkiön rautatieasema
Piikkiön rautatieasema on rantaradalla Kaarinan kaupungin Piikkiön taajamassa sijaitseva rautatieliikennepaikka.
Uusi!!: Karelianismi ja Piikkiön rautatieasema · Katso lisää »
Runonlaulajan patsas
Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.
Uusi!!: Karelianismi ja Runonlaulajan patsas · Katso lisää »
Severin Falkman
Severin Gabriel Falkman (25. huhtikuuta 1831 Tukholma – 9. heinäkuuta 1889 Helsinki Luettu 25.12.2015.) oli ruotsalaissyntyinen, Suomessa työskennellyt taidemaalari.
Uusi!!: Karelianismi ja Severin Falkman · Katso lisää »
Sulo Wuolijoki
Sulo Ilmiö Wuolijoki (12. huhtikuuta 1881 Hauho – 24. kesäkuuta 1957 Luopioinen) oli suomalainen juristi, toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914.
Uusi!!: Karelianismi ja Sulo Wuolijoki · Katso lisää »
Suomalainen kulttuuri
Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Karelianismi ja Suomalainen kulttuuri · Katso lisää »
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Karelianismi ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »
Suomen kansallismaisemat
Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet.
Uusi!!: Karelianismi ja Suomen kansallismaisemat · Katso lisää »
Suomi-kuva
Suomi-kuva voi tarkoittaa sekä suomalaisten omia että ulkomaalaisten käsityksiä Suomesta.
Uusi!!: Karelianismi ja Suomi-kuva · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Karelianismi ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Symbolismi
Carlos Schwabe, ''Kuolema ja haudankaivaja'', 1890-luku, yksityiskohta. Symbolismi oli 1800-luvun loppupuolen Ranskassa ja Belgiassa alkunsa saanut, ihmisen sisäistä elämää kuvannut taidesuuntaus, joka vaikutti kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja teatterissa ja jolle oli ominaista symbolien käyttö.
Uusi!!: Karelianismi ja Symbolismi · Katso lisää »
Taalainmaa
Kissankello on Taalainmaan maakuntakukka. Sarvipöllö on Taalainmaan maakuntaeläin. Taalainmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Karelianismi ja Taalainmaa · Katso lisää »
Tollonjoki
Vanha ''kyly'' (saunarakennus) Hukkalantermällä Tollonjoella 2007 Talo Tollonjoen rannalla 2007 Tollonjoki (tai Толлорека, Tolloreka) on Vuokkiniemen kylähallinnon alueeseen kuuluva kylä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karelianismi ja Tollonjoki · Katso lisää »
Tuonelan joutsen (näytelmä)
Tuonelan joutsen on Eino Leinon runomuotoinen näytelmä vuodelta 1898.
Uusi!!: Karelianismi ja Tuonelan joutsen (näytelmä) · Katso lisää »
Turjanlinna
1912 rakennettu Turjanlinna, joka tuhoutui 1939. Turjanlinnan rauniot heinäkuussa 2015. Turjanlinna on Suomussalmella Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta sijaitseva kirjailija Ilmari Kiannon entinen asuinpaikka.
Uusi!!: Karelianismi ja Turjanlinna · Katso lisää »
Uusromantiikka
Uusromantiikan ajaksi kutsutaan 1800-luvun ja 1900-luvun vaihdetta, jolloin taiteessa ja kirjallisuudessa nousivat uudelleen esiin romantiikan aiheet.
Uusi!!: Karelianismi ja Uusromantiikka · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Karelianismi ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienan runokylät
Vuokkiniemi vuonna 2005 Venehjärveä vuonna 2007 Paanajärveä vuonna 2007 Vienan runokylistä kerättiin aikoinaan suurin osa siitä suomalais-karjalaisesta kansanrunoaineistosta, josta koottiin Kalevala.
Uusi!!: Karelianismi ja Vienan runokylät · Katso lisää »
Viktor J. Sucksdorff
Victor Joachim Sucksdorff (13. kesäkuuta 1866 Helsinki – 26. joulukuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Uusi!!: Karelianismi ja Viktor J. Sucksdorff · Katso lisää »
Ville Vallgren
Carl Wilhelm ”Ville” Vallgren (alkujaan Wallgren; 15. joulukuuta 1855 Porvoo – 13. lokakuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taide-elämän keskeinen hahmo, joka työskenteli pitkään Pariisissa.
Uusi!!: Karelianismi ja Ville Vallgren · Katso lisää »
Yrjö Hirn
Yrjö Hirn. Georg (Yrjö) Hirn (7. joulukuuta 1870 Lappeenranta – 23. helmikuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen professori, diplomaatti, kulttuuripersoona ja esseisti, joka oli aikansa tunnetuimpia suomalaisia tiedemiehiä maailmalla.
Uusi!!: Karelianismi ja Yrjö Hirn · Katso lisää »
