Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Aamos, Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä, Antiikin Kreikan kirjallisuus, Apostolien teot, Bibliotheke, Caligula, Codex Gigas, Danielin kirja, Essealaiset, Filon Aleksandrialainen, Hagiografiset saagat, Herodes, Jeesuksen historiallisuus, Jeesus, Johannes Kastaja, Josephus, Judas Maccabeus, Juutalaissodan historia, Kristinuskon aikajana, Kronikka (Eusebios), Menandros Efesoslainen, Salome, Väkivallaton vastarinta, 94.
Aamos
Aamos (tai Amos, (hepreaksi עָמוֹס ʿĀmōs) oli Vanhan testamentin henkilöitä, yksi niin sanotuista pikkuprofeetoista. Hänen mukaansa on nimetty Vanhan testamentin Aamoksen kirja. Aamoksen historiallisuudesta ei ole juuri tietoa, mutta hänen arvioidaan eläneen 700-luvulla eaa. Aamoksen sanoma, jossa oli voimakas siveellinen painotus, kohdistui Juudan ja Israelin kuningaskuntien ohella myös naapurimaille. Hän julisti ”Herran päivää”, joka merkitsi kuolemaa, tuomiota ja tuhoa, mutta toisaalta myös mahdollisuutta kääntymykseen.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Aamos · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä
Nuori Aleksanteri metsästää leijonaa. Mosaiikki Pellassa sijaitsevasta talosta.Hammond 1997 s. 206 Aleksanteri Suurta käsitteleviä antiikin ajan lähteitä on säilynyt niukasti, vaikka hänestä kirjoitettiin tuolloin enemmän kuin kenestäkään muusta tuon ajan henkilöstä.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä · Katso lisää »
Antiikin Kreikan kirjallisuus
Antiikin Kreikan kirjallisuus viittaa antiikin aikana kreikan kielellä kirjoitettuihin kirjallisiin tuotteisiin.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Antiikin Kreikan kirjallisuus · Katso lisää »
Apostolien teot
Apostolien teot on Uuden testamentin kirja, joka tekee historiallista selvitystä evankeliumien jälkeisistä tapahtumista.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Apostolien teot · Katso lisää »
Bibliotheke
Bibliotheke ("Kirjasto") eli Myriobiblos tai Myriobiblon (”Kirjapaljous”) on Fotios Suuren 800-luvulla kokoama kreikkalaisen kirjallisuuden antologia, joka on merkittävä erityisesti muutoin kadonneen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden lähteenä.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Bibliotheke · Katso lisää »
Caligula
Gaius Julius Caesar Augustus Germanicus (yleisesti Caligula) (31. elokuuta 12 Antium, Italia – 24. tammikuuta 41 Rooma, Italia) oli Rooman keisari, joka hallitsi 18.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Caligula · Katso lisää »
Codex Gigas
''Codex Gigas'' ''Codex Gigas'' -kopio museossa Puolan Chrastissa. Codex Gigas eli Gigas librorum, josta käytetään joskus myös nimeä Paholaisen Raamattu, on keskiaikainen latinankielinen käsikirjoitus, joka sisältää samojen kansien välissä Raamatun sekä muun muassa historiaa, yleistiedettä ja lääketiedettä käsitteleviä teoksia.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Codex Gigas · Katso lisää »
Danielin kirja
Danielin kirja on yksi Raamatun Vanhan testamentin profeettakirjoista.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Danielin kirja · Katso lisää »
Essealaiset
Essealaiset olivat juutalainen lahko tai ryhmittymä toisen temppelin kaudella.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Essealaiset · Katso lisää »
Filon Aleksandrialainen
Filon Aleksandrialainen Filon Aleksandrialainen (Filon Juutalainen;,; n. 20 eaa. – 40 jaa.) oli hellenistinen juutalainen filosofi.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Filon Aleksandrialainen · Katso lisää »
Hagiografiset saagat
Hagiografiset saagat eli ns.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Hagiografiset saagat · Katso lisää »
Herodes
makedonialainen aurinkosymboli. Herodes I (73 eaa. Askalon – 4 eaa. Jeriko) eli Herodes Suuri oli Rooman alaisuudessa hallinnut Juudean kuningas vuodesta 37 eaa.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Herodes · Katso lisää »
Jeesuksen historiallisuus
Johanneksen evankeliumista. Kysymys Jeesuksen historiallisuudesta pyrkii vastaamaan siihen, onko Jeesus elänyt historiallisena henkilönä.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Jeesuksen historiallisuus · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Jeesus · Katso lisää »
Johannes Kastaja
Johannes Kastaja (ortodoksisessa kirkossa Johannes Edelläkävijä) (kuollut n. 31–36;, muinaiskreikka: Ἰωάννης ὁ βαπτίζων,, Iōánnēs ho baptistḗs,, Ioann Krestitel,, yūḥannā l-maʿmadān) oli juutalainen opettaja, joka toimi Juudeassa ensimmäisen vuosisadan alkuvuosikymmeninä.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Johannes Kastaja · Katso lisää »
Josephus
Josephus (lat.; usein muodossa Josefus, joskus myös Josefos), syntyjään Josef ben Mathitjahu (Joosef Matteuksenpoika), koko roomalaiselta nimeltään Titus Flavius Josephus (noin 37 Jerusalem – noin 100 Rooma), oli juutalainen historioitsija, joka kirjoitti erityisesti juutalaisten vaiheista.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Josephus · Katso lisää »
Judas Maccabeus
Judas Maccabeus (HWV 63) on Georg Friedrich Händelin vuonna 1747 säveltämä kolmiosainen oratorio, jonka libreton kirjoitti Thomas Morell.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Judas Maccabeus · Katso lisää »
Juutalaissodan historia
Juutalaissodan historia (myös; tai De bello Judaico) on Josephuksen kirjoittama historiateos, jonka aiheena on vuosina 66–73 jaa.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Juutalaissodan historia · Katso lisää »
Kristinuskon aikajana
Kristinuskon aikajana Jeesuksen syntymästä nykyaikaan.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Kristinuskon aikajana · Katso lisää »
Kronikka (Eusebios)
Kronikka tai Khronikon (”Universaalihistoria”) on Eusebios Kesarealaisen kirjoittama kronikka eli aikakirja.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Kronikka (Eusebios) · Katso lisää »
Menandros Efesoslainen
Menandros Efesoslainen (100-luku eaa.) oli antiikin aikainen kreikkalainen historioitsija, joka kirjoitti hävinneen Foinikian historian.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Menandros Efesoslainen · Katso lisää »
Salome
Salome Johannes kastajan pää käsissään. Tizianin maalaus Salome (noin 14 jaa. – vuosien 62–71 jaa. välisenä aikana) oli Juudean kuninkaan Herodes Antipaksen tytärpuoli.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Salome · Katso lisää »
Väkivallaton vastarinta
Sodanvastainen mielenosoitus Lontoossa 20. maaliskuuta 2005. Väkivallattomuus tai väkivallaton vastarinta on moraalifilosofia tai toimintastrategia, jonka periaatteena on kieltäytyä fyysisestä voimankäytöstä sosiaalisen, taloudellisen tai poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja Väkivallaton vastarinta · Katso lisää »
94
Ei kuvausta.
Uusi!!: Juutalaisten muinaisajat ja 94 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Antiquitates Iudaicae, Antiquitates Judaicae, Ioudaike arkhaiologia, Iudaike arkhaiologia, Juutalaisten muinaishistoria.
