Viestintä

3948 suhteet: A. F. Airo, A. I. Virtanen, Aake Pesonen, Aakenustunturin lento-onnettomuus, Aaku Mäki, Aapo Savolainen, Aarne Ahola, Aarne Alaja, Aarne Arvonen, Aarne Äyräpää, Aarne Blick, Aarne Honkavaara, Aarne J. Aarnio, Aarne Juutilainen, Aarne Kauhanen, Aarne Ketonen, Aarne Kivekäs, Aarne Kokkonen, Aarne Koskelo, Aarne Kuula, Aarne Laine, Aarne Lakomaa, Aarne Manner, Aarne Nopsanen, Aarne Petäjäniemi, Aarne Pietarinen, Aarne Reini, Aarne Sainio, Aarne Salminen, Aarne Sihvo, Aarne Siukola, Aarne Snellman, Aarne Uimonen, Aarne Valle, Aarno Liuksiala, Aarno Sihvo, Aarno Vihantola, Aaro Astola, Aaro Kiviperä, Aaro Korkeakivi, Aaro Pajari, Aaro Pakaslahti, Aaro Rautiainen, Aarre M. Mattinen, Aarre M. Peltonen, Aarre Voutilainen, Aatto Sallinen, Adolf Ehrnrooth, Adolf Molnár, Aegna, ..., Afganistanin sota, Ahmon koulu, Ahokas, Ahti Anthos, Ahti Fredriksson, Ahti Haljala, Ahti Heino, Ahti Karjalainen, Ahti M. Salonen, Ahti Myrsky, Ahti Paulaharju, Ahti Sonninen, Ahti Tele, Ahti Vuorensola, Ahto Sippola, Ahvenanmaan historia, Ahvo Yli-Lonttinen, Aikajana sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana, Aili Mäkinen, Aili Nurminen, Aimo Aaltonen, Aimo Aho (kauppaneuvos), Aimo Eerola, Aimo Erhola, Aimo Huhtala, Aimo Kanerva, Aimo Koivunen, Aimo Lahti, Aimo Mustonen, Aimo Pekkarinen, Aimo Raassina, Aimo Rikka, Aimo Tukiainen, Aino Kallio (radiokuuluttaja), Aino Yliruokanen, Ainola, Aira Kemiläinen, Aira Samulin, Aira Sinervo, Airi Veijola, Aisja Hakimsanoff, Aisti-ilmavalvonta, Aito Keravuori, Aittokoski (yritys), Ajan Suunta, Ajatus (vuosikirja), Ajokki, Ajopuuteoria, Akateeminen Karjala-Seura, Akonlahti, Akseli ja Elina, Aku Korhonen, Ala-Kuusaa, Aladár Paasonen, Alakurtti, Alarich Bross, Alarik Lehtonen, Alasäiniö, Alaska, Alasommee, Alavoinen, Albert Goldbeck-Löwe, Albert Puroma, Albert Räsänen, Aleksander Warma, Aleksanteri Ahola-Valo, Aleksanteri I:n rintakuva, Aleksi Nurminen, Alex Rounemaa, Alexander Cellarius, Alexander Hellman, Alexander Mellblom, Alf Korhonen, Alfred Wan, Alhola (Vuoksela), Ali Koskimaa, Alivuokra-asunto, Allan Lahtinen, Allan Liuhala, Allan Nukari, Allan Silván, Allan Soiniemi, Alpo Kantola, Alpo Marttinen, Alpo Oskar Eriksson, Alpo Rusi, Alpo Savolainen, Amatööriliiga (vakoilu), Amerikansuomalaiset, Amper, Ampuminen, Andrei Zelentsov, Anna Haapasalo, Anna Haverinen, Anna Wiik, Anna-Liisa Anttila, Anna-Liisa Hyvönen, Annantehtaan kirkko, Anni Huotari, Annikki Linnoila, Annikki Toikka-Karvonen, Annilan kartano, Ansa Ikonen, Antero Alpola, Antero Havola, Antero Juntumaa, Antero Laakso, Antero Svensson, Antero Vanhanen, Antero Vuorio, Anthony F. Upton, Anthony Gilkison, Anton Eonsuu, Anton Pihlava, Antrea, Antti Alha, Antti Hackzell, Antti Hannikainen, Antti Hanninen, Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä), Antti Hänninen, Antti Hyvärinen (mäkihyppääjä), Antti Hyvönen, Antti Isotalo (jääkäri), Antti Karppinen, Antti Kääriäinen, Antti Laine, Antti Niska, Antti Pennanen (sotilas), Antti Rantamaa, Antti Sokka, Antti Solja, Antti Tani, Antti V. Pitkänen, Antti Vahteri, Antti Valkama, Antti Virtanen (poliitikko), Antti Vorho, Antti Wettervik, Antto Prunnila, Apteekkari Jääskeläisen huvila, Ari Ilmakunnas, Arijoutsi, Armas Ahlroth, Armas Äikiä, Armas Heikel, Armas Hutri, Armas Oulasvirta, Armas Pärssinen, Armas Pihlajamaa, Armas Pohjola, Armas Ruusuvuori, Armas Saari, Armas Ylinen, Armas-Eino Martola, Armassaaren laituri, Armeija (sotilasyksikkö), Armi Kuusela, Armo Vuotila, Arndt Pekurinen, Arne Ilander, Arne Somersalo, Arno Anthoni, Arno Tuurna, Arnold Majewski, Arnold Salminen, Arthur Hestenaes, Arthur Leonard Kotsalo, Arthur Rönnqvist, Arto Heikki Virkkunen, Arto Seppälä (kirjailija), Artturi Laitinen, Arved Viirlaid, Arvi Häyhä, Arvi Ikonen, Arvi J. Aikomus, Arvi Jämsä, Arvi Kalsta, Arvi Kilpinen, Arvi Korhonen, Arvi Pajunen, Arvid Janhunen, Arvid Ojasti, Arvid von Martens, Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, Arvo A. Juvonen, Arvo Aalto, Arvo Ahola, Arvo Alanne, Arvo Emil Greis, Arvo Jansson, Arvo Kartano, Arvo Korsimo, Arvo Kytölä, Arvo Lehto (teollisuusneuvos), Arvo Parkkila, Arvo Peussa, Arvo Riihimäki, Arvo Sainio, Arvo Suomela, Arvo Tenkanen, Arvo Turtiainen, Arvo Ukkola, Arvo Vaara, Arvo Vesterinen, Aseistakieltäytyminen Suomessa, Asekätkentä, Asekoulu, Asemasota, Asevelisosialistit, Aseveljeys, Ashtonin perhe, Askolan kunnanvaltuusto, Aslak Iivari Guttorm, Asser Aromaa, Asser Stenbäck, Astley Rodén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Asutustoiminta Suomessa, Atos Wirtanen, Atte Kalajoki, August Kuistio, August Takala, August Thitz, Aukusti Koivisto (taidemaalari), Aukusti Tuhka, Aulis Ensio Soininen, Aulis Hämäläinen, Aulis Konttinen, Aulis Lehtikangas, Aulis Sutinen, Aune Seme, Aune Somersalmi, Auno Kerola, Aunuksen Radio, Aunuksen rata, Aunuksen ryhmä, Aunuksen Teatteri, Aunus (kaupunki), Auvo Maunula, Auvo Säntti, Avangard-stadion (Viipuri), Axel Grönvik, Šalla, Šokšu, Štš-311, Österbottningen, Äänis, Äänisen aallot, Äänisenrannan piiri, Äänisentauksen piiri, Äänislinnan Teatteri, Äänislinnan Tiedustelijainkoulu, Äärioikeisto Suomessa, Ägläjärven kirkko, Ägläjärven tsasouna, Ägläjärvi (kylä), Ähtäri, Ähtärin historia, Ähtärin kirkko, Äideistä parhain (elokuva), Äideistä parhain (romaani), Äitienpäivä, Ässärykmentti, Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta, Äyräpään kirkko, Åke Heiniö, Åke Mattas, Ålands Hemvärn, Ålandsbanken, BA-10, BA-20, BA-6, Börje Backström, Börje Brotell, Börje Söderström, Belomorsk, Bengt Liljestrand, Bengtskär, Bengtskärin majakka, Bengtskärin taistelu, Benjamin Rubinstein, Beretta M1917, Bergö (Hiittinen), Berit Paatsi, Berndt Dyhr, Bertel Fallenius, Bertel Gardberg, Bertel Rosenbröijer, Bertel Storskrubb, Bertta Tammelin, Betty Peltonen, Bio Grand, Birger Ek, Birger Palonkoski, Birger Sweins, Bizertan tykit, Björn Kontiopää, Blackburn Ripon, BMH Technology, Bo Klenberg, Bofors 37mm, Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna, Bom, Boris Grünstein, Boris Novitsky, Boris Popper, Boys-panssarintorjuntakivääri, Breda M35, Bristol Bulldog, Bromarv, Bror Johansson, Bror Kraemer, Bror Laurla, Bruno Aaltonen, BT-sarja, Buddhalaisuus Suomessa, C. O. Frietsch, Caj Toffer, Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond, Canon de 155 C Mle 1917 Schneider, Canon de 155 L de Bange Mle 1877, Capitol (elokuvateatteri), Carl Göran Aminoff, Carl Gustaf Björnberg, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Carl Gustaf von Kraemer, Carl Lindh, Carl Rothe, Carl Seber, Carl von Haartman, Carl Voss-Schrader, Carl Wilhelm Rosenlew, Carl-August von Willebrand, Carl-Gustaf Herlitz, Carl-Martin Bergroth, Casper Wrede, Cay Sundström, Christian Oesch, Chymos, Citroën, Clas-Eric Forss, Claus von Stauffenberg, Cloetta Suomi, Crichton-Vulcan, Curtiss P-36 Hawk, Dallapé, David L. Leivo, De Havilland D.H.89 Dragon Rapide, Defaitismi, Dennis Rafkin, Desantit Suomessa, Divisioona, Dmitri Bubrih, Dolly von Alfthan, Donald S. Day, Dornier Do 17, DP (pikakivääri), E. J. Vehmas, Edgar Vaalgamaa, Eduard Dietl, Eduard Paulig, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1939, Edvard Hanell, Edvard Heikkinen, Edvard Skarp, Edvard Vähäsarja, Edvin Sundquist, Edwin Linkomies, Eemeli Lakkala, Eemeli Pehkonen, Eemil Luukka, Eero A. Wuori, Eero Aaku, Eero Ekqvist, Eero Eräsaari, Eero Hautojärvi, Eero Havas, Eero Helkama, Eero Juva, Eero Kalaja, Eero Kivelä, Eero Lano, Eero Lähdesmäki, Eero Mantere, Eero Naapuri, Eero Nelimarkka, Eero Nero, Eero Polas, Eero Rahola, Eero Salmela, Eero Salola, Eero Seppälä, Eero Seppänen, Eero Siirala, Eero Tuomaala, Eero Tuomola (teollisuusneuvos), Eetu Anttilainen, Eeva Sarava, Eeva-Kaarina Volanen, Eeva-Liisa Manner, Ei enää eilispäivää, Ei toista armaampaa, Ei tuumaakaan, Eigil Reims, Eila Pennanen, Eila Roine, Einar Björnström, Einar Englund, Einar Hakasalo, Einar Heikel, Einar Saraste, Einar Schadewitz, Einar Vähä, Einar Vihma, Einar Winqvist, Einari Nieminen, Einari Weijo, Einari Wuori, Eino Altis, Eino Auer, Eino Halonen, Eino Heino, Eino Hirva, Eino Hosia, Eino Iisakki Järvinen, Eino Jäppinen, Eino Jutikkala, Eino Kaipainen, Eino Kanerva, Eino Kari, Eino Kilpi, Eino Kuvaja, Eino Laakso, Eino Laihiala, Eino Lainio, Eino Lassila, Eino Luukkanen, Eino Mallila, Eino Murole, Eino Nikkilä, Eino O. Ahonen, Eino Partanen, Eino Pauko, Eino Pekkala, Eino Pohjamo, Eino Poutiainen, Eino Räisänen, Eino Roine, Eino S. Repo, Eino Sinkko, Eino Suolahti, Eino Tainio, Eino Tervo, Eino Tirronen, Eino Toiviainen, Eino Tuompo (eversti), Eino Uusitalo, Eino Viding, Eino Wenäläinen, Eino Wilhelms, Einsatzkommando Finnland, Eirik Arnkil, Ejwind Ahonius, Eldankajärvi, Ele Alenius, Elektroninen sodankäynti, Elias Järvineva, Elias Rothsten, Eliel Saarinen, Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana, Elisenvaara, Elisenvaaran pommitus, Eljas Erkko, Ella Eronen, Elli Nurminen, Elli Parkkari, Elna Kiljander, Elof Roschier, Elokuva Suomessa 2000-luvulla, Elokuva toisen maailmansodan aikana, Elsa Karppinen, Elsa Rautee, Emil Hagelberg, Emil Korsisaari, Emil Kvick, Emil Liljeberg, Emil Pasanen, Emil Pekkanen, Emil Puronen, Emil Rauta, Emil Söderström, Emil Vaateri, Emil Vähäpassi, Emil Vesa, Emmi Jurkka, Endel Rikand, Eno, Ensio Hiitonen, Ensio Partanen, Ensio Siilasvuo, Ensio Uoti, Enso, Enso-Gutzeit, Enson valtaus 1941, Entäs nyt, Niskavuori?, Enzio Sevón, Eri-Aaroni, Eric Åkerman, Erich Buschenhagen, Erik Andrén, Erik Appel, Erik Borg, Erik Castrén, Erik Ewalds, Erik Granholm, Erik Heinrichs, Erik Lyly, Erik Munsterhjelm, Erik Reinius, Erik Sandström, Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945, Erillinen pataljoona 17 (jatkosota), Erillinen pataljoona 21, Erillinen pataljoona 6, Erillinen pataljoona 7, Erillinen rajajääkäripataljoona 2, Erillissotateesi, Erkki Aaltonen, Erkki Ailio, Erkki Canth, Erkki Halme (maanviljelysneuvos), Erkki Hannula, Erkki Heikkonen, Erkki Heino, Erkki Kivimäki, Erkki Koivisto (eversti), Erkki Korpi, Erkki Korvenranta, Erkki Lehtonen (teollisuusneuvos), Erkki Lindén, Erkki Mantere (metsäneuvos), Erkki Mutru, Erkki Nummi, Erkki Oinonen, Erkki Palosuo, Erkki Polojärvi, Erkki Priha, Erkki Raappana, Erkki Räikkönen, Erkki Räikkönen (s. 1900), Erkki Rintala (jääkiekkoilija), Erkki Ryömä, Erkki Salomaa, Erkki Saurala, Erkki Setälä, Erkki Tanttu, Erkki Tiesmaa, Erkki Tuomikoski, Erkki Vaalama, Erkki Vala, Erkki Yrjänä, Erkki Yrjänäinen, Ermei Kanninen, Ernst Estlander, Ernst Linder, Ernst Sohn, Ernst von Born, Erottaja, Erwin Engelbrecht, Esa Aho, Esa Anttala, Esa Kivekäs, Esa Pakarinen, Eskelisen Lapin Linjat, Eskil Peura, Esko Almgren, Esko Hjelt, Esko Kangas, Esko Karvinen, Esko Kausti, Esko Raunio, Esko Salminen (historiantutkija), Esko Viljanen, Espanjalainen ratsu, Espoon historia, Etelä-Karjalan keskussairaala, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Etulinjan edessä, Eugen Malmstén, Eugen Wist, Eurooppalainen veljeskunta, Evakuointi, Eve Hietamies, F. W. Borgman, Fabian Jaari, FAI (auto), Fanni Luukkonen, Fanny Kuitunen, Fasismin vastustajien muistomerkki, Föri, FC Jazz, FDF Mod, Feeli Isosomppi, Feliks Lujanen, Felix Forsman, Fennian talo, Ferdinand Salokangas, Ferdinand Schörner, Fila Helsinki, Filip Hollming, Finnair, Finnairin historia, Finnlands Lebensraum, FinnWars, Fjodor Terentjev, FN Browning M1903, Focke-Wulf Fw 190, Fokker C.V, Fokker C.X, Fokker D.XXI, Ford (maahantuoja), Ford Motor Company, Frans Heikkinen, Frans Helminen, Frans Ilomäki, Frans Kärki, Fredi, Fredrik Valros, Freedy Kekäläinen, Freya FuMG, Friedrich Karl, Friitala (yritys), Fritz Remmler, Fritz S., Frontteatern, G. A. Gripenberg, Gabriel von Bonsdorff (jääkäri), Galvanoimis, Göran Hjelmman, Gösta Becker, Gösta Hallberg-Cuula, Gennadi Fiš, Gennadi Kuprijanov, Georg Backlund, Georg Baronin, Georg Malmstén, Georg Pimenoff, Gerdt Wrede, Gertrud Scholtz-Klink, Gloster Gauntlet, Gloster Gladiator, Gnevnyi (1936), Golikovka, Gottfrid Lindström, Gregorius Ekholm, Gulag, Gunnar Aminoff, Gunnar Artkoski, Gunnar Haase, Gunnar Heinrichs, Gunnar Johansson, Gunnar Lindqvist, Gunnar Palmgren, Gunnar von Hertzen, Gurli Sevón-Rosenbröijer, Gustaf Ehrnrooth, Gustaf Hartala, Gustaf Magnusson, Gustaf Renholm, Gustaf Thordén, Gustav vom Felde, Guy Arto, Haagan sankarihautausmaa, Haankylä, Haapalampi (Karjalan tasavallan kunta), Haapaveden Opisto, Hackzellin hallitus, Hakaristi Suomessa, Halikon junaonnettomuus, Halilan parantola, Hamina, Haminan työväentalo, Hangon motista Vienan kanavalle, Hangon rata, Hangon rautatieasema, Hangon rintama 1941, Hangon vesitorni, Hangon vuokra-alue, Hangonlehti, Hankmon baptistiseurakunta, Hanko, Hankoniemi, Hanna Mattila, Hannes Hynönen, Hannes Raikkala, Hannilan seisake, Hannu Auramo, Hans Berggren, Hans Elo, Hans Feige, Hans Kalm, Hans Metzger, Hans von Essen, Hans Wind, Hanttula, Hapenensaari, Harald Öhquist, Harald Hägerström, Harald Roos, Harald Storbacka, Harjavallan suurteollisuuspuisto, Harju (Jyväskylä), Harlu, Harlu (Karjalan tasavalta), Harmonikka, Harparskog-linja, Harri Varpomaa, Harry Björk, Harry Järv, Harry Vuorinen, Harry Wihtol, Harry Wulff, Harsuvaara, Hartikanvaara, Harvialan pamaus, Harvola, Hasan Hamidulla, Hattula (Muolaa), Hauho, Haukilahden historia, Haukilahti, Haukivaara (Korpiselkä), Hausjärvi, Havukoski, Havuvaara, Hawker Hurricane, Häkli, Lallukka ja Kumpp., Hämäläinen (Viipurin mlk), Hämeen museo, Hämeen panssaripataljoona, Hämeen ratsurykmentti, Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko), Härjänoja, Härmän Kuustaa, Hästö-Busö, Håkan af Heurlin, Heidi Hautala, Heikki A. Reenpää, Heikki Anttonen, Heikki Asunta, Heikki Hasu, Heikki Joki, Heikki Kärpänen, Heikki Lankinen, Heikki Loikkanen, Heikki Lounaja, Heikki Määttänen, Heikki Mikkola (everstiluutnantti), Heikki Niskanen, Heikki Nykänen, Heikki Oksanen, Heikki Roivainen, Heikki S. Heikkilä, Heikki Saure, Heikki Savolainen (urheilija), Heikki Sorko, Heikki Tuomela, Heikki Ylikangas, Heikkilän kasarmi, Heiluritaktiikka, Heimo (Maple Crossin albumi), Heimo Lampi, Heimoaate, Heimopataljoona 3, Heinämaa, Heino Ponkala, Heinz Ramm-Schmidt, Helena Eeva, Helge Berghell, Helge Dahlman, Helge Gyllenberg, Helge Lassila, Helkko Honkaniemi, Hella Wuolijoki, Helmer Kalas, Helmer Selin, Helmi Helminen-Nordberg, Helmikuun manifesti (elokuva), Helsingin historia, Helsingin ilmatorjunta, Helsingin ortodoksinen hautausmaa, Helsingin päärautatieasema, Helsingin Saalem-seurakunta, Helsingin Saksalainen koulu, Helsingin suojeluskuntatalo, Helsingin suuri alueliitos, Helsingin suurpommitukset, Helsingin vankila, Helsingin Väestönsuojelumuseo, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki-Malmin lentoasema, Helvar, Helvi Leiviskä, Helvi Ojala, Helylä, Hemmi Lindqvist, Hemmo O. Hakkarainen, Henkilömiina, Henno Kamppuri, Henrik Antell, Henrik Forsius (lääkäri), Henrik Gestrin, Henrik Ramsay, Henrik Tikkanen, Henrik Weckström, Henry Laakso, Herman Haapaniemi, Herman Helosalo, Hermes Linnapuomi, Herralahden kenttä, Hertta Kuusinen, Herttoniemen öljysatama, Hevonen, Hevoshuijari, Hietaniemen hautausmaa, Hietasaari (Oulu), HIFK, HIFK Bandy, Hiidenselkä, Hiipivä vaara, Hiitola (Karjalan tasavalta), Hilda Hannunen, Hilda Tihlä, Hilding Hedengren, Hilding Nyström, Hilja Riipinen, Hilkka Ahmala, Hilkka Helinä, Himala, Himjoki, Himola, Hirvas (Karjalan tasavalta), Hirvisaari (Vuoksela), Hiski Salomaa, Hj. Jousi, Hjalmar Hagelstam, Hjalmar Rantanen, Hjalmar Siilasvuo, Hjalmar Skog, Hjalmar von Bonsdorff, Holger Blomqvist, Holger Granström, Holger Kraemer, Hollola, Hominvaara, Honkapirtti, Hopeatorvet, Hornborgin komitea, Hotchkiss H-39, Hotelli Arina, Hotelli Aulanko, Hotelli Otava, Hotelli Pohjanhovi, Hotokka, Hugo Österman, Hugo Emil Timonen, Hugo Ilander, Hugo Schmeisser, Hugo Suoranta, Huittinen, Huittisten varavankila, Humppilan työväentalo, Huumeiden historia Suomessa, Hyrynsalmen kirkonkylä, Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata, Hyvinkään lentokenttä, I armeijakunta, I/JR 48 (jatkosota), I/JR 50 (jatkosota), Ibrahim Arifulla, Igor Vahros, Ihala (Lumivaara), Ihmisoikeudet Suomessa, II armeijakunta, II/JR 12 (jatkosota), II/JR 30 (jatkosota), II/JR 48 (jatkosota), II/JR 50 (jatkosota), III armeijakunta, III/JR 50 (jatkosota), Iikka Törrönen, Iivo Antila, Iku-Turso (sukellusvene), IL-2 Sturmovik (videopeli), Ilari Rantasalo, Ilja Kotikallio, Iljušin DB-3, Iljušin Il-2, Ilkka Herlin, Illegaali, Ilmajoen asevarikon räjähdysonnettomuus, Ilmari Helomaa, Ilmari Järvinen, Ilmari Joensuu, Ilmari Juutilainen, Ilmari Koppinen, Ilmari Kunnas, Ilmari Pallari, Ilmari Pohjanpalo, Ilmari Rytkönen, Ilmari Salpakari, Ilmari Sihvo, Ilmari Solin, Ilmari Takkala, Ilmari Talvitie, Ilmari Tapiovaara, Ilmari Wirkkala, Ilmatorjuntapatteri Pommin muistomerkki, Ilmavartioasema, Ilmavoimien esikunta, Ilmo Hela, Ilola (Muolaa), Ilomantsin taistelu 1944, Ilta-Sanomat, Ilveslinna, Imarin seisake, Immolan lentokenttä, Impilahti (Karjalan tasavalta), Inari Koponen, Inarijärvi, Inkeri, Inkeri Kilpinen, Inkerikot, Inkeriläiset, Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt, Inkerin lippu, Ino, Instrumentarium, Internointi, Into Ahonen, Into Kangas, Into Lätti, Irja Virtanen, Irma Nissinen, Irma Toivanen, Irredentismi, Irwin Goodman, Isä Akaki, Isänmaallinen kansanliike, Isänmaallinen Kansanliike (1993), Itä-Euroopan kesäaika, Itä-Karjala, Itä-Karjala (1942–1944), Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Karjalan lippu, Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942, Itä-Karjalan sotasaalisarkisto, Itä-Karjalan sotilashallinto, Itä-Karjalan vaakuna, Itäkarjalaisten kansannousu, Itärintama (toinen maailmansota), Itsenäisen Suomen historia, Itsenäisyyden kuusi, Itsenäisyyden leijona, Itsenäisyyden Liitto, Itsenäisyyspäivän vastaanotto, IV armeijakunta, Ivan Zotov, Ivar Hast, J. A. F. Sariola, J. A. Lehtinen, J. Chr. Fabritius, J. J. Mikkola, J. K. Paasikiven päiväkirjat, J. O. Hannula, J. V. Snellmanin patsas, J. W. Keto, Jaakkima, Jaakko Ahde, Jaakko Hakala, Jaakko Häkli, Jaakko Hillo, Jaakko Juteini, Jaakko Kaappa, Jaakko Kolppanen, Jaakko Leppo, Jaakko Lyytinen (diplomaatti), Jaakko Malkamäki, Jaakko Mukula, Jaakko Pänttäjä, Jaakko Pelkonen, Jaakko Rugojev, Jaakko Rytöniemi, Jaakko Sahimaa, Jaakko Salonoja, Jaakko Summanen, Jaakko Tiitola, Jaakko Valtanen, Jaakko Virkkunen, Jaakko Voipio, Jack S. Kotschack, Jakob Suomela, Jakovlev Jak-11, Jalkapallon C-sarjan kausi 1940-1941, Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–1941, Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1943–1944, Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1942, Jalkaväenkivääri M/27, Jalkaväkirykmentin määrävahvuus, Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 10 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 11, Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 15 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 16 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 22 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 23 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 24 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 28 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 3 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 30 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 31 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 32 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 33 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 36 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 37 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 4 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 48 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 5 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 51 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 52 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 53 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 54 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 57 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 58 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 6 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 7, Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 9 (jatkosota), Jallahti, Jalmar Castrén, Jalmari Jaakkola, Jalmari Kivilahti, Jaloviina, James H. Magill, Janakan päiväkoti-koulu, Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla), Janne Mustonen (kansanedustaja), Janne Rajamaa, Jarl Fahler, Jarl Jaatinen, Jarl Malmgren, Jarl Sjöblom, Jarl Sundqvist, Jarl Ungern, Jarl Vallikari, Jatkosodan heimosoturit, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosodan muistomitali, Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot, Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta, Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt, Jatkosodan vapaaehtoiset, Jatkosodan vastarinta, Jääkäri, Jääkäriliike, Jääkäripataljoona 5, Jääkäripataljoona 6, Jääkäripataljoona 7, Jääkiekkoilijan kesä, Jääkiekon SM-liigakausi 2019–2020, Jääkiekon SM-sarjakausi 1941–1942, Jäämarssi, Jäämiina, Jäänmurtaja Sisu (1939), Jääpallon SM-sarja 1942, Jääpallon SM-sarja 1943, Jääpallon SM-sarja 1944, Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta, Jälleenrakennuskausi, Jämijärven lentokenttä, Jämsä, Jäniskosken voimalaitos, Jänispelto, Järvenpää, Järvikylä (Nakkila), Jörn Donner, Jean Sibelius, Jees ja just, Jenni Linturi, Jessoila, Joel Rinne, Joel Walldén, Joensuun bunkkerimuseo, Joensuun lentoasema, Johan Arajuuri, Johan Bäckman, Johan Evert Tarjovaara, Johan Jauhiainen, Johan K. Harju, Johan Rikama, Johan Rusanen, Johan Similä, Johannes (Viipurin lääni), Johannes Angelos, Johannes Hovilainen, Johannes Kaltio, Johannes Kunila, Johannes Rae, Johannes Virolainen, John Rosberg, Jokioisten rautatie, Jokipohja, Joni Skiftesvik, Joonas Iisalo, Joose Vilkuna, Jooseppi Juntunen, Jori Ilanko, Jorma Heiskanen, Jorma Järventaus, Jorma Johteinen, Jorma Karhunen, Jorma Kinnunen, Jorma Koskela, Jorma Palo, Jorma Sarvanto, Jorma Vanamo, Jorma Verno, Josef Kaartinen, Jouko Huotari, Jouko Hynninen, Jouko Kiiskinen, Jouko Korhonen, Jouko Norén, Jouko Pirhonen, Jouko Pohjanpalo, Jouko Rämö, Jouko Suomalainen (teollisuusneuvos), Jouko Voionmaa, Jouko Ylihannu, Joutsa, Joutsenon Kullervo (jalkapallo), Joutsijärvi (Ulvila), Juha Muje, Juha Tenhunen, Juhan Kuus, Juhana Perkki, Juhani Mussaari, Juhani Nuotto, Juhani Paasikivi, Juhani Ruutu, Juhani Yli-Rantala, Juhannuskriisi, Juho Aula, Juho Autio, Juho Hämäläinen, Juho Hukari, Juho Mäkelä (runoilija), Juho Pakkanen, Juho Parkkinen, Juho Penttinen, Juho-Eino Niemi, Jukka Kivikari, Jukka Malmivaara, Jukka Mäki, Jukka Rangell, Jukka Seppinen, Jukolan viesti 2011, Juliana von Wendt, Julius Kärnä, Julius Lehtonen, Junno Laanti, Juoksuhauta, Jussi Hänninen, Jussi Hietanen, Jussi Isosaari, Jussi Jouppi, Jussi Jurkka, Jussi Kekkonen (majuri), Jussi Kirjavainen, Jussi Leino, Jussi Oksanen (poliitikko, päätoimittaja), Jussi Pohjonen (kuvanveistäjä), Jussi Ronkanen, Jussi Sihvo, Jussi Suomalainen, Jussi Turtola, Juttulampi, Juustila, Jyrängönvirta, Jyrkilä (yritys), Jyskyjärvi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän pappila, K. A. Pinomaa, K. H. Wiik, K. J. Ståhlbergin kyyditys, K. J. Wenman, Kaarle Makkonen, Kaarlo Anttinen, Kaarlo Halkilahti, Kaarlo Hillilä, Kaarlo Johannes Leinonen, Kaarlo Kivilahti, Kaarlo Kurko, Kaarlo Laitinen, Kaarlo Mantere, Kaarlo Mäkinen (yrittäjä), Kaarlo Miettinen, Kaarlo Nieminen (teollisuusneuvos), Kaarlo Nisula, Kaarlo Oksanen, Kaarlo Partanen, Kaarlo Ponsén, Kaarlo Rauramo, Kaarlo Simojoki, Kaarlo Vuorenmaa, Kaarna (Tuntematon sotilas), Kaatuneitten Omaisten Liitto, Kai Antturi, Kai Halmevaara, Kai Korte, Kai Sarmanne, Kai Savonjousi, Kaija Rahola, Kaijala, Kaikkien pyhien kirkko (Käkisalmi), Kaino Niemeläinen, Kainuulaiset, Kainuun prikaati, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Kaisu-Mirjami Rydberg, Kaivopuisto, Kaj Laxén, Kajaani, Kajaanin viinakaupan ryöstö 1942, Kalakukko, Kalastajasaarento, Kalervo af Ursin, Kalervo Hämäläinen, Kalervo Huuri, Kalervo Kurkiala, Kalervo Loimu, Kalervo Seppola, Kalevan kisat 1942, Kalevan kisat 1943, Kalevan kisat 1944, Kalevi Laitinen (luistelija), Kalevi Mykkänen, Kalevi Rinta-Panttila, Kalevi Seppälä, Kalle Hagert, Kalle Hakala, Kalle Halonen, Kalle Jalkanen, Kalle Kaihari, Kalle Kainuvaara, Kalle Kallio, Kalle Kotimäki, Kalle Krappe, Kalle Lehmus, Kalle Mata, Kalle Päätalo, Kalle Putkisto, Kallio Kotkas, Kalliojärvi (Lempäälä), Kangasala, Kangaspelto, Kankaanpään patteristo, Kannaksen ryhmä, Kannaksen suurhyökkäys 1944, Kannaksen Teatteri, Kannas-sarja, Kanneljärven kirkko, Kanneljärvi, Kannila, Kannonkoski, Kansa taisteli, Kansallisarkisto, Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä, Kansan Sana, Kansankulttuuri (kustantamo), Kanssasotija, Kantatie 62, Kantatie 63, Kantatie 82, Kantatie 92, Karali, Karhula (Muolaa), Karhumäen kisat, Karhumäen piiri, Karhumäen Teatteri, Karhumäen tivoli, Karhumäki, Kari Palaste, Kari Suomalainen, Kari Toivonen, Kariluoto, Karinainen, Karisto (Lahti), Karjala, Karjala (sanomalehti), Karjala (Suomen entinen kunta), Karjala-kysymys, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset (kansa), Karjalan armeija, Karjalan historia, Karjalan kielen sanakirja, Karjalan kieli, Karjalan prikaati, Karjalan tasavallan lippu, Karjalankannaksen valtaus 1941, Karjalankannas, Karjalankarhukoira, Karkku (Salmi), Karkun kirkko, Karl A. Ebb, Karl Öist, Karl Birger Helsingius, Karl Fredrik Wilkama, Karl Gustaf Åhman, Karl Henrikson, Karl Herman Pankakoski, Karl Hilén, Karl Mandelin, Karl Maria Demelhuber, Karl Söderholm (jääkäri), Karl Schnurre, Karl Sundberg, Karl-August Fagerholm, Karl-Bertil Lång, Karl-Erik Henriksson, Karl-Erik Lång, Karl-Henrik Lång, Karl-Jan Govenius, Karppila, Kartanon naiset, Karvia, Karvian varavankila, Katanpää, Katariina ja Munkkiniemen kreivi, Katja Kallio, Kauhajoki, Kauko Holma, Kauko Käyhkö, Kauko Kuismanen, Kauko Kuosma, Kauko Salovaara, Kauko Tervamäki, Kauko-Aatos Leväaho, Kaukolan kirkko, Kaunialan Sairaala, Kaupin sairaala-alue, Kaustinen, Kautvaara, Kavantsaaren kartano, Kavantsaaren rautatieasema, Kähäri (Viipurin mlk), Käki (elokuva), Käkisalmen luterilainen kirkko, Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen Sanomat, Käkisalmen yhteislyseo, Käkisalmi, Kämärä, Kämärän taistelu, Käppäselkä, Käpylän peruskoulu, Kärsimysten maja, Kärstilän seisake, Köhniö, Köpi Luoma, Kössi Leino, Köyliön varavankila, Keijo Seppänen, Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi, Keiska, Keiteleen työväentalo, Keke Rosberg, Kekkostiet, Kelirikkoalus Aallokas, Kelkkalan ravirata, Kelloselkä, Kelpo Gröndahl, Kemi, Kemi (yritys), Kentälle jääneet – Kannaksella 1944 kadonneet sotilaat ja heidän etsintänsä, Kenttäharmaita naisia, Kenttäoikeus, Kenttäposti, Kenttäpuhelinkeskus, Kenttärangaistusleiri III, Kenttätykistörykmentti 1 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 10 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 11 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 12 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 14 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 16 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 18 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 19 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 2 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 4 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 5 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 7 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 8 (jatkosota), Kenttätykistörykmentti 9 (jatkosota), Kenttävartio, Kerttu Juntunen, Kerttu Kauniskangas, Kerttu Nuorteva, Kesälahti, Kesämäen lukio, Kesän 1944 ratkaisutaistelut, Keski-Porin kirkko, Keskijärvi (Korpiselkä), Keskikylä (Muolaa), Keskitysleiri, Keskiviikkokerho, Kevyt osasto 15 (jatkosota), Kevyt osasto 6 (jatkosota), Kevyt osasto 8 (jatkosota), Kevyt osasto 8 (talvisota), Kiekua, Kiestingin motti, Kiestingin taistelut, Kiestinki, Kiila (yhdistys), Kiimanvaara, Kiimasjärvi (Karjala), Kiimingin kirkko, Kiiskilä (Viipurin mlk), Kilpeenjoki, Kilpijärvi (Korpiselkä), Kimmo Kara, Kimmo Koskenvuo, Kimmo Sorko, Kintereenkosken sellutehdas, Kirill Pushkareff, Kirjallisuusvuosi 1941, Kirjallisuusvuosi 1944, Kirjallisuusvuosi 2003, Kirjasalo, Kirje isältä, Kirkkojoki (Pitkäranta), Kirkkonummen venäläinen hautausmaa, Kirkkonummi, Kirkkoon liittyminen Suomessa, Kirkkoranta, Kirkollinen työ Suomen puolustusvoimissa, Kirkosta eroaminen Suomessa, Kirsti Hurme, Kirsti Salomies, Kirvesvaara, Kirvun luonnonparantola, Kiskis-kukkulat, Kitilänselkä, Kitty Linder, Kiviranta (Tornio), Klaus Alakoski, Klaus Backberg, Klaus Holma, Klaus Kalima, Klaus Suomela, Knud Möller, Knut Pipping (sosiologi), Koillismaan rautatiesuunnitelmat, Koirala (Muolaa), Koirankynnen leikkaaja, Koirivaara, Koiton talo, Koivisto (Leningradin alue), Koiviston I hallitus, Koiviston kirkko, Koivistonkylä (Tampere), Koivulahti, Kokkari, Kolmen kannaksen raja, Kolmen sepän patsas, Kolmenkymmenenkolmen kirjelmä, Kolosjoen kaivos, Koltansaame, Koltat, Kolttasaamelaisten historia, Kolvaisjärvi, Kommunismi Suomessa, Kommunismin lumoissa, Konepistooli m/44, Konginkangas, Konnunsuo, Konrad von Bagh, Kontinkankaan sairaala, Kontokki, Kontula (Vuoksela), Kontupohja, Kontupohjan piiri, Koolhoven F.K.52, Koria–Voikkaa-rata, Korjausmuunnin, Korkeajännitys, Korpien Kivekkäät, Korpiselän luterilainen kirkko, Korpiselän ortodoksinen kirkko, Korpiselkä, Korpiselkä (kirkonkylä), Korpraali Korhosen joulupöytä, Korsu, Korsukuoro, Korsulukemisto, Korven Radio, Koskenlaskija (juusto), Koskenpään työväentalo, Kostamus, Kosti Huuhka, Kosti Keski-Nummi, Kosti Koski, Kosti Palmqvist, Kosti-Paavo Eerolainen, Kotiniemen kasvatuslaitos, Kottila, Kouvolan Pallonlyöjät, Kovera, Koverin keskitysleiri, Koverin lentokenttä, Kristuksen kirkastumisen katedraali, Kubanin portaat, Kuikka (Soanlahti), Kuitu (yritys), Kuivaniemen junaturma (1943), Kukkolan kartano, Kuljun kartano, Kulkurin valssi (sävelmä), Kullervo Kalske, Kullervo Mutanen, Kullervo Virtanen, Kulosaaren hautausmaa, Kulosaaren silta, Kulttuuriperinnön palauttaminen, Kumsa, Kuninkaanristi, Kunnallisvaalit 1936, Kunniamerkki, Kunto Karmo, Kuohun Pilke, Kuokkala (Terijoki), Kuolajärvi (kylä), Kuolansuomalaiset, Kuolemajärven kirkko, Kuollut mies rakastuu, Kuollut mies vihastuu, Kuopion ja Karjalan hiippakunta, Kuopion lentoasema, Kuopion Palloseuran historia, Kuopion työväentalo Torppa, Kuorajärvi, Kuorevesi, Kuorma-auto, Kurjer Karelii, Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta, Kurkijoen piiri, Kurkijoki, Kurkijoki (Karjalan tasavalta), Kursunkijärvi, Kurt Bäckman, Kurt Jansson, Kurt Jäger, Kurt West, Kurt Wikstedt, Kurt Wires, Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi), Kustaa Rautsuo, Kustaa Tapola, Kustaa Tiitu, Kustaa Ylimäki, Kustannusliike Kirja, Kusti Kulo, Kuudes käsky, Kuujärvi, Kuulustelu (elokuva), Kuunari Koivisto, Kuuno Sevander, Kuusamo-opisto, Kuusimäki, Kuuskajaskari, Kuuterselän taistelu, Kyösti Karhila, Kyösti Viljakainen, Kyllikki Väre, Kylmäkosken hautausmaa, Kymen jääkäripataljoona, Kymen pioneeripataljoona, Kymijokilinja, Kymin Korkeakosken-Kymin Läntisen työväentalo, Kymin lentokenttä, Kypärämäki, Kyynel (radio), Kyyrölä (kylä), L. A. Puntila, Laaja (Soanlahti), Laajalahti (Kokkola), Laajasalo, Laanila (Inari), Laatokan ja Äänisjärven taistelut, Laatokan Karjala, Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa, Laatokan puolustuksen perinnearkisto, Laatokka (sanomalehti), Lahden historia, Lahden radioasema, Lahdenpohja, Lahja Aalto, Lahti (Karjalan tasavalta), Lahti L-35, Lahti L-39, Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, Lahtinen (Tuntematon sotilas), Laidinmäen työväentalo, Laila Hirvisaari, Laivasto-osasto K, Lakeuden miehet, Lammin työväentalo Rauhala, Lamminpään osuuskuntatalo, Lammio, Langinkosken koulu, Lantmannaskolan i Östra Nyland, Lapin historia, Lapin lääni, Lapin sota, Lapinjärven kirkko, Lappajärvi, Lappeen Marian kirkko, Lappeenrannan Lyseon lukio, Lappeenranta, Lappi, Lapplandsender, Lappohjan rautatieasema, Lapuan päivä, Lapuanliike, Lars Erik Carpelan, Lars Hattinen, Lars Junttila, Lars Pettersson (taidehistorioitsija), Lars Westerlund, Lasse Blom, Lasse Heikkilä (runoilija), Lasse Nevanlinna, Lasse Terho, Latva (Venäjä), Latva-Vetka, Lauri af Heurlin (professori), Lauri Airila, Lauri Öhman, Lauri Äijö, Lauri Boldt, Lauri Hallman, Lauri Harvila, Lauri Heino, Lauri Hiisi, Lauri Kalaja, Lauri Kaunisvesi, Lauri Kettunen (urheilija), Lauri Koho, Lauri Korhonen, Lauri Koskela, Lauri Laitinen (kirkkoherra), Lauri Lång, Lauri Leppäluoto, Lauri Malmberg, Lauri Maskula, Lauri Mölsä, Lauri Mela, Lauri Nautela, Lauri Nissinen, Lauri Nurmi (toimittaja, 1905), Lauri Nurminen, Lauri Orispää, Lauri Paavola, Lauri Pekuri, Lauri Pieti, Lauri Pietikäinen, Lauri Pikkarainen, Lauri Rosendal, Lauri Salpakari, Lauri Seiterä, Lauri Sutela, Lauri Tamminen, Lauri Törni, Lauri Teivainen, Lauri Tiainen, Lauri Vähälä, Lauri Viding, Laurin Zilliacus, Laus-Dei Saxell, Lauttasaaren välikohtaus, Lauttasaari, Lavansaaren kirkko, Lavia, Längelmäki, Länsikorkee, Länsilinjat, Läskelä (yritys), Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas, Lea Joutseno, Lebensraum, Leevi Kinnunen, Lehmivaara, Lehmusten kaupunki -sarja, Lehto (Karjalan tasavalta), Lehtomäki (Soanlahti), Leif Wager, Leinon vangit, Leiri (Lappeenranta), Lempaala, Lempäälä, Lempäälän taistelut, Lempi Alanko, Lempi Jääskeläinen, Lempola, Lend-Lease, Leningradin piiritys, Lennart Hannelius, Lennart Oesch, Lennart Rönnback, Lentiera, Lento-osasto Kuhlmey, Lentolaivue 10, Lentolaivue 14, Lentolaivue 15, Lentolaivue 16, Lentolaivue 24, Lentolaivue 26, Lentolaivue 28, Lentolaivue 30, Lentolaivue 32, Lentolaivue 34, Lentolaivue 44, Lentolaivue 48, Lentomestari, Lentopommi, Lentorykmentti 1, Lentorykmentti 2, Lentorykmentti 3, Lentorykmentti 4, Lentotukialus, Leo Kyander, Leo Laakso, Leo Lastumäki, Leo Lehtonen, Leo Meller (toimittaja), Leo Saressalo, Leo Skurnik, Leonid Govorov, Leppäsyrjän luterilainen kirkko, Lesogorskin vesivoimalaitos, Liekinheitin, Liekkejä laulumailla, Lieksan räjähdysonnettomuus 1950, Lietmajärvi, Lihaniemi, Liikekannallepano, Liikkuva poliisi, Liinahamari, Liinahamarin reitti, Liisa Tomberg, Liittoutuneiden valvontakomissio, Linnansilta (Viipuri), Lintulan luostari, Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille, Lista 1:n vangit, Lohdutus (hevonen), Lohjan rukoushuone, Lohjan sankarihautausmaa, Loimolan luterilainen kirkko, Lokalahti, Lom (Parainen), Lontoon Jenny, Loppuheitto, Lotat (dokumenttielokuva), Lotinapelto, Lotta Svärd, Luettelo Aero Oy:n ja Finnairin lentokalustosta, Luettelo jääkäreistä A, Luettelo jääkäreistä E, Luettelo jääkäreistä I, Luettelo jääkäreistä L, Luettelo jääkäreistä M, Luettelo jääkäreistä P, Luettelo jääkäreistä R, Luettelo kenraaleista, Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä, Luettelo Lapin kullankaivajista, Luettelo Lentolaivue 32:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista, Luettelo Lentolaivue 34:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista, Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo natsi-Saksan kenraaleista, Luettelo Neuvostoliiton sodista, Luettelo Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä, Luettelo suomalaisista sotavankileireistä 1941–1945, Luettelo Suomen entisistä kunnista, Luettelo Suomen historian sodista, Luettelo Suomen ilmatorjunnan jatkosodassa pudottamien viholliskoneiden lukumääristä vuosittain, Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan, Luettelo Suomen sokeritehtaista, Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä, Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä, Luftflotte 5, Lulu Paasipuro, Lumijoen kunnantalo, Lumivaaran kirkko, Lunkulansaari, Luontolan parantola, Luostari (Petsamon piiri), Luottovanki, Luovutettu Karjala, Luovutettujen alueiden maantiede, Luovutetut alueet, Lupaus (elokuva), Luumäki, Lyydiläiset, Lyydin kieli, Lyykylänjärvi, Lyyli Hagan, Lyyli Heinonen, M. K. Stewen, M/S Selandia, Maanpetos, Maaselän kannas, Maaselän Radio, Maaselän ryhmä, Maasotakoulu, Maatalousministeriön asutusasiainosasto, Magnus Cedercreutz, Magnus Haaksalo, Mai Guban isku, Mailis Vaaja, Mainilan laukaukset, Maitojuna, Majakkalaiva, Majakkalaiva Helsinki, Majakkalaiva Kemi, Majakkalaiva Storbrotten, Makkarkosken osuusmeijeri, Malcolm Murray, Malmin ampumarata, Malmin hautausmaa, Manillaköysi, Mannerheim-linja, Mannerheim-risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mannikkala, Manssila, Mantsinsaari, Manu Paajanen, Maple Cross, Maria Guzenina, Maria-Pia Boëthius, Marianne Thesleff, Marija Melentjeva, Marjatan talo, Marmoripalatsi (Helsinki), Marsalkansauva, Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, Marskin Maja, Martin Andersson, Martin Berg, Martin Ekström, Martin Wetzer, Marton Taiga, Martti (Turku), Martti Aho, Martti Ahtisaari, Martti Avela, Martti Frick, Martti Hovi, Martti Huhtala, Martti Kasari, Martti Kemppi, Martti Koivistoinen, Martti Lappalainen, Martti Lintulahti, Martti Lujanen (pastori), Martti Miettinen (sotilas), Martti Miettunen, Martti Peltonen (kansanedustaja), Martti Ruola, Martti Salomaa, Martti Tiitola, Martti Ulkuniemi, Martti V. Terä, Martti Viluksela, Marutei Tsurunen, Mary Pekkala, Masa Niemi, Matinharju, Matroosa, Matti, Matti (kätkö), Matti Aarnio, Matti Bergström (lääkäri), Matti Hannila, Matti J. Pulkka, Matti Järvenpää, Matti Järvinen (juoksija, s. 1910), Matti Järvinen (keihäänheittäjä), Matti Kallela, Matti Kassila, Matti Kaukinen, Matti Koponen, Matti Kuiri, Matti Kuusi, Matti Lehtinen, Matti Luttinen, Matti Myllylä, Matti Nurminen (näyttelijä), Matti Pekkanen, Matti Pesola, Matti Piippo, Matti Rajula, Matti Rantasila, Matti Ruponen, Matti S. Martela, Matti Sadeniemi, Matti Suominen, Matti Tapio, Matti Varstala, Matti Väisänen (talousneuvos), Matti Visanti, Matti Wasama, Mauno Kirjonen, Mauno Koivisto, Mauno Liesi, Mauno Pekkala, Mauno Suoramaa, Mauno Tamminen, Maunu Kohijoki, Maunu Siitonen, Mauri Melamies, Mauri Räty, Mauri Ryömä, Maurits Ylismäki, Mauritz Nylund, Max Jakobson, Max von Hellens, Maximilian Savonius, Mäkiluodon historia, Mäkiluoto, Mäkrälä, Mäkriä, Mälkölä, Mäntän työväentalo, Mäntsälän kesäkapina, Märta Donner, Mätäsvaaran kaivos, Mätysova, Mårten Flink, Mörssäri, Meeri Kalavainen, Mehiläinen (yritys), Meri-Tuuli, Merikosken voimalaitos, Merja Mäki, Mertjärvi (kylä), Mervi Järventaus, Messukylä, Metamfetamiini, Metsäkaarti, Metsäkalmisto, Metsämaa, Metsämiesten Säätiö, Metsäntaka, Metsäpirtti (Käkisalmen piiri), Metsolat, Miekkavala, Mies Reenkola, Miessaari, Mihail R. Sturdza, Mihin menet Suomen kansa?, Miinala, Miinala (Salmi), Miinalaiva Poseidon, Miinalaiva Riilahti, Miinalaiva Ruotsinsalmi, Miinalaiva Suomi, Miinanraivaaja SM 4, Miinavene Loimu, Mikael Agricolan kirkko, Mikael Agricolan muistomerkki, Mikael Höckert, Mikkeli, Mikkelin Sanomat, Mikkelin tuomiokirkko, Mikkelin vaakuna, Mikkelin Yhteiskoulun lukio, Mikko Ampuja, Mikko Anttonen, Mikko Asunta, Mikko Hurtta, Mikko Juva, Mikko Kantola, Mikko Kolehmainen (metsäneuvos), Mikko Korpijaakko, Mikko Matilainen, Mikko Pöllä, Mikko Pohtola, Mikko Porvali, Mikko Reponen, Mikko Samulinen, Mikojan–Gurevitš, Mimmi Haapasalo, Mirjami Kuosmanen, Misin rautatieasema, Miss Suomi, Missä kuljimme kerran, Mittauspatteristo, Molotohvin koktaili, Monni (Hausjärvi), Monrepos, Moottorikelkka, Moottoripyörä, Moottoritorpedovene Häijy, Moottoritorpedovene Hurja, Moottoritorpedovene Hurja (H 3), Moottoritorpedovene Hyöky, Moottoritorpedovene Hyrsky, Moottoritorpedovene Isku, Moottoritorpedovene Jylhä, Moottoritorpedovene Jymy, Moottoritorpedovene Jyry, Moottoritorpedovene Jyske, Morane-Saulnier M.S.406, Moskova (Petsamo), Moskovan radio, Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan välirauha, Motti, Motti (ravintola), Muisto Lassila, Muistomitali, Muistomitali inhimillisestä auliudesta, Muistoristi, Mujejärven piiri, Mujejärvi, Munjärvenlahti, Munjärvi, Munkkiniemen sankarihautausmaa, Munkkiniemen yhteiskoulu, Munsalan radikalismi, Muolaa, Muolaan kirkko, Muolaankylä, Muonion taistelu, Murtuneet mielet, Museo Militaria, Mussalo, Musta pörssi, Mustamäen kirkko, Mustat ja punaiset vuodet, Mustavuori (Tampere), Mustolan koulu, Muumi, Muurmannin rata, Myrsky Koillismaassa, Myrskyn aikaa, Naarajärven lentokenttä, Naarajärven sotavankileiri, Nagant M1895, Nainen on valttia, Naissaari, Naistenjärvi, Naisvuori, Nakkila, Narvi (saari), Nastola, Natalia (kappale), Naulasaari (Tienhaara), Nääjärvi (kuivatettu järvi), Näätälä, Näkkileipä, Nõmme, Nebelwerfer, Neidonkenkä (romaani), Neitsyt Marian syntymän kirkko (Käkisalmi), Neljä naista, Nero (täsmennyssivu), Nestor Rusi, Neuvostoliiton 14. armeija, Neuvostoliiton 7. armeija, Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa, Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen, Neuvostoliiton sotarikokset, Neuvostopartisaanit, Neuvostosotilaiden muistomerkki (Pori), Nevanlinna, Niemelänkylän lentokenttä, Nietjärven taistelu, Niihama, Niilo Hämäläinen, Niilo Honkala, Niilo Kivakka, Niilo Koskinen, Niilo Lahdenperä, Niilo Lauttamus, Niilo Nikkilä, Niilo Pesonen, Niilo Sario, Niilo Simojoki, Niilo Tammilehto, Niilo Tarvajärvi, Niilo Wälläri, Nikke Pärmi, Nikkeli (Murmanskin alue), Nikkilän sairaala, Nikolaus von Falkenhorst, Nils Helander, Nils Katajainen, Nils Meinander, Nils Stolpe, Nils Westermarck, Nils-Gustav Hahl, Niobe (ilmatorjunta-alus), Niska (Kiestinki), Niskavuori, Niskavuori taistelee, Njolgamjärvi, Nogeuš, Noisniemi, Nord-Österbotten, Norsjoki, Nouseva Suomi, Novikovin huvila, Novosti Kalevaly, NSDAP:n Suomen puoluejärjestö, Nuijamaan kirkko, Nuoraa, Nuorisosiirtola, Nuorten Talkoot, Nurmi (Vahviala), Nurmii, Nurmoila, Nya Pressen (1921–1974), Nykysuomen sanakirja, Nyrki Tapiovaara, O. J. Tuulio, O. R. Bäckman, Ošta, Ohtola (Virrat), Oi, aika vanha, kultainen...!, Oinala, Oitin työväentalo Torppa, Oiva Autio, Oiva Mentula, Oiva Rönkä, Oiva Somppi, Oiva Tuomela, Oiva Tuominen, Oiva Turunen, Ojamon kalkkikivikaivos, Oksenja Mäkiselkä, Ola Fogelberg, Olavi Alakulppi, Olavi Ehrnrooth, Olavi Eronen (everstiluutnantti), Olavi Haaskivi, Olavi Haikala, Olavi Huhtala, Olavi J. Mattila, Olavi Kaakinen, Olavi Karpalo, Olavi Kortealho, Olavi Laine, Olavi Lanu, Olavi Larkas, Olavi Lindblom, Olavi Linnove, Olavi Lumes, Olavi Martikainen (taidemaalari), Olavi Merinen, Olavi Puro (lentäjä), Olavi Seeve, Olavi Siippainen, Olavi Silvo (teollisuusneuvos), Olavi Tuomaala, Olavi Vaalamo, Olavi Valtonen, Olavi Virta, Ole Malmstén, Olga Terho, Olivia Gebhard, Olli Aulanko, Olli Bergman, Olli Kepsu, Olli Kleemola, Olli Korhonen (sotilas), Olli Lehto, Olli Lokki, Olli Remes, Olli Sarantola, Olli Soinio, Olli Tikka, Olof Lindeman, Olonija, Olvi, Olympiatammi, Oma maa (elokuva), Ompelijatar (elokuva), Onnen saari, Onni Kohonen, Onni Mantere, Onni Määttänen, Onni Mäkelä, Onni Palaste, Onni Paronen, Onni Petäys, Onni Saarelainen, Onni Suuronen, Ontrosenvaara, Onttoni Miihkali, Operaatio Alaska, Operaatio Finljandija, Operaatio Hopeakettu, Operaatio Platinakettu, Operaatio Stella Polaris, Operaatio Tanne Ost, Opioidit, Oranki (Pello), Oravisalo, Orimattila, Oripää, Oritkarin lentokenttä, Orrilan kartano, Orusjärvi, Orvar Nilsson, Osasto Pennanen, Oscar Enckell, Oskar Engberg, Oskar Mandelin, Oskar Sippola, Oskari Fredrik Laine, Oskari Heikinheimo, Oskari Jalava, Oskari Lamminen, Oskari Pyhälahti, Osmo Ahtokari, Osmo Alaja, Osmo Aulamo, Osmo Kivilinna, Osmo Laakso, Osmo P. Karttunen, Osmo Vesikansa, Ossippa Borissainen, Ostretšiny, Otava (Mikkeli), Otso Pietinen, Otto Ahmala, Otto Brusiin, Otto Ehrich, Otto Korpijaakko, Otto Lilius, Oula Silvennoinen, Oulun historia, Oulun kaupunginteatteri, Oulun keskusaukio, Oulun keskuskansakoulu, Oulun lentoasema, Oulun palo 1916, Oulun Rautateollisuus, Oulun työväentalo, Ovako, Ovako Imatra, Ove Andersen, Ovomaltine, P. E. Svinhufvud, Paakkola, Paatene, Paatsjoki, Paavali (arkkipiispa), Paavo Aalto, Paavo Aitio, Paavo Alkio, Paavo Berg, Paavo Forsblom, Paavo Haanpää, Paavo Harve, Paavo Hynynen, Paavo Ilmola, Paavo Kahla, Paavo Kairinen, Paavo Kajanoja, Paavo Karikko, Paavo Kastari, Paavo Kekomäki, Paavo Koli, Paavo Korpi, Paavo Korven-Korpinen, Paavo Koskinen, Paavo Koskinen (liikenneneuvos), Paavo Lammetmaa, Paavo Lumme, Paavo Myllylä, Paavo Olkinuora, Paavo Palletvuori, Paavo Poutiainen (valokuvaaja), Paavo Rautkallio, Paavo Ravila, Paavo Salmensuu, Paavo Talvela, Paavo Tiilikainen, Paavo V. Suominen, Paavo Velander, Paavo von Pandy, Paijala, Pak 40, Pakkorajalta Syvärille, Palkealan kirkko, Palokki, Paltamo, Paltamon kirkko, Panssariauto, Panssaridivisioona, Panssarieste, Panssarijuna, Panssarikauhu, Panssarilaiva Ilmarinen, Panssarilaiva Väinämöinen, Panssarimarssi, Panssarimuseo, Panssarinyrkki, Panssariprikaati, Panu Toivonen (poliitikko), Panzer-Abteilung 211, Panzerkampfwagen I, Panzerkampfwagen IV, Papulanvuori, Parikkalan-Rautjärven Sanomat, Parkkila (Muolaa), Partisaani, Partolan kartano, Pasi Jaakkonen, Patterinmäki (Viipuri), Paukanevan teloitukset, Paukkaja, Paul Eriksson (jääkäri), Paul Påhlson, Paul Saar, Paula Vesala, Pauli Marttina, Pauli Pitkänen, Pauli Raunio, Pauli Räsänen, Pauli Suhonen, Pääkallokehrääjä, Päämaja, Päämajakoulu, Päämajamuseo, Päämajan radiopataljoona, Päätyy, Päiväkivi, Päivärinteen parantola, Päivö Oksala, Päivi (albumi), Pällilä, Pätärin talomuseo, Pölhön koulu, Pölläkkälä, Pedon merkki, Pedon syleily, Pehr Norrmén, Pehr Sommar, Pehr-Axel Wahren, Pehr-Johan Gummerus, Peikola, Peippola (Muolaa), Pekka Aalto (kirjailija), Pekka Jauho, Pekka Jokipaltio, Pekka Liljendahl, Pekka Mutanen, Pekka Pöllä, Pekka Pellervo Halonen, Pekka Perttu, Pekka Puupää, Pekka Savinainen, Pekka Tiilikainen, Pekka Toropainen, Pekkalan hallitus, Pekkalan kartano (Ruovesi), Pelastusarmeija, Pelastusarmeija Suomessa, Pellervo Saarinen, Pellervo Takatalo, Penaty, Pentti Ahola, Pentti E. Vuento, Pentti H. Tikkanen, Pentti Haanpää, Pentti Iisalo, Pentti Koivisto, Pentti Kokko (päätoimittaja), Pentti Kujala, Pentti Kyrölä, Pentti Laamanen, Pentti Laasonen, Pentti Lammio, Pentti Larvo, Pentti Lehtonen, Pentti Liedes, Pentti Myyryläinen, Pentti Niemi, Pentti Papunen, Pentti Perttuli, Pentti Poukka, Pentti Rauhalammi, Pentti Rautajärvi, Pentti Rautalahti, Pentti Renvall, Pentti Saaritsa, Pentti Sarpaneva, Pentti Syrjä, Pentti T. Ahola, Pentti Talvitie, Pentti Valkonen, Pentti Väyrynen, Per Ekholm, Per von Bonsdorff, Perevalssi, Perinneradiotapahtuma, Perkjärven ampuma-alue, Perkjärven asemakylä, Perkjärven kirkko, Perkjärvi, Perojoensuu, Pertti Rapio, Pertti Vuola, Perttu Laakso, Perushankintaohjelma, Pesiökylä, Pessi ja Illusia, Peter Gabrian, Petkeljärven kansallispuisto, Petljakov Pe-2, Petroskoi, Petrovski, Petrovskin piiri, Petsamo, Petsamon luostari, Petsamon luterilainen seurakunta, Petsamon rata, Petsamon vakoilujuttu, Petter Forsström, Petter Pirhonen, Peuran seisake, Pielisen museo, Pieninkä, Pieninkä (romaani), Pienviljelijäin puolue, Pietarhovi, Pietari Autti, Pietari Suuren patsas (Viipuri), Pietari Tiikkiläinen, Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri), Pihkala (Viipurin mlk), Pika-asutuslaki, Pikku Ilona ja hänen karitsansa, Pikku-Berliini, Pikonlinna, Pilalehti, Pinduinen, Pioneeripataljoona 11 (jatkosota), Pioneeripataljoona 15 (jatkosota), Pioneeripataljoona 23 (jatkosota), Pioneeripataljoona 26 (jatkosota), Pioneeripataljoona 28 (jatkosota), Pioneeripataljoona 34 (jatkosota), Pirkan Pirtti, Pirkkala (Harjavalta), Pirkko Työläjärvi, Pirttilahti, Pitkäniemen sairaalan hautausmaa, Pitkäranta, Pjotr Sokolov, Podporožje, Pohjankankaan ampuma-alue, Pohjanmaa (elokuva), Pohjois-Haaga, Pohjois-Pohjanmaan historia, Poikamies-pappa, Pojat (elokuva), Pola (yritys), Poliittinen virkanimitys, Polikarpov I-15, Polikarpov R-5, Poppe Berg, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Porajärvi (Suojärven piiri), Porin lentoasema, Porin metsä, Porin rautatieasema, Porin ravirata, Porin suojeluskuntatalo, Porin työväentalo, Porin urheilukeskus, Porkansaari, Porlammen motti, Porvoon ajot, Porvoon tuomiokirkko, Poventsa, PPŠ-41, Prääsä, Prääsän kansallinen piiri, Probus Rahikainen, Profeetta Elian kirkko (Viipuri), Prolavaara, Propaganda-Aseveljet, PSS-asema, Psykiatrinen sairaala Suomessa, Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa, Pudasjärvi, Puhdetyö, Puhtaat valkeat lakanat, Puna-armeija, Puna-armeijan kuoro ja orkesteri, Punainen Valpo, Punakaarti, Punalesket, Punnus (Käkisalmen piiri), Punnus (Muolaa), Puolisotilaalliset joukot, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Puolustusvoimien ylipäällikkö, Purekkari neem, Putaankylä, Putkimiina PM-43 ja PM-68, Puujoki, Puukemia, Puukemia (yritys), Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta), Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi), Pyhän Hyacinthuksen kirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Pyhäntä, Raajarikkoisten työkoulu, Radikaalinen Kansanpuolue, Radiohäirintä, Radiomajakka, Radiomiina, Rafael Helling, Rafael Stenius, Rafael Svinhufvud, Ragnar Aakenus, Ragnar Dunkers, Ragnar Grönvall, Ragnar Nordström, Ragnar Wahlbeck, Ragni Karlsson, Raikuun salpa-asema, Raili Nuortila, Raimo Heiskanen, Raimo Ilaskivi, Raimo Paavola, Raimo Raimela, Raimo Vuoristo, Rainer Ahonius, Raisa Lardot, Raisio (yritys), Raivaaja Vilppula, Raja-Jooseppi (henkilö), Raja-Karjala, Rajajääkäripataljoona 4, Rajajoen rautatieasema, Rajajoki, Rajamäki, Rajasuon muistomerkki, Rajavartiolaitos, Rakel Linnanheimo, Rakel Wihuri, Rakkaus vainoaikaan, Rangellin hallitus, Rannikkojääkäripataljoona, Rannikkopuolustus, Rannikkosotilaskoti, Rantarata, Rantasalmen lentokenttä, Rasalahti, Raskas patteristo 14 (jatkosota), Rastilan kartano, Raudun taistelu, Rauhanaate, Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi, Rauhanoppositio, Rauhansopimus, Rauli Tuomi, Rautalampi, Rautavaaran lentokeskus, Rautu (Viipurin lääni), Ravansaaren rukoushuone, Ravattila, Räihäranta, Räisälän kansanopisto, Räisälän kirkko, Räjähtävä tyhjyys, Räshid Nasretdin, Röytän maihinnousu, Regia Marina, Regina Linnanheimo, Reijo K. Kuusinen, Reinhold Stackelberg, Reinhold Svento, Reino Ala-Kulju, Reino Artola, Reino Castrén, Reino Halkilahti, Reino Hallamaa, Reino Häyhänen, Reino Helanto, Reino Helismaa, Reino Hirva, Reino Honkanen, Reino Inkinen, Reino Kuuskoski, Reino Lehväslaiho, Reino Leppänen, Reino Mäkeläinen, Reino Reunanen, Reino Rinne, Reino Saarinen, Reino Tenkanen, Reino Tikkanen, Reino Turkki, Reino Uusisalmi, Reino Valtonen, Reino Vuorinen, Reko Paulo, Rekola, Renault, Repola, Reposaaren linnakepuisto, Reserviläinen (lehti), Reserviupseerikoulun lippu, Reserviupseerikurssi, Rex Bosley, Rhönbussard, Richard Faltin nuorempi, Richard Lorentz, Riihimäen Pallonlyöjät, Riihimäki, Rikhard Sotamaa, Rintamaelämää (kirja), Rintamamiesliitto, Rintamanaisten Liitto, Rintamaveteraaniliitto, Ristijärvi, Ristimäen hautausmaa (Viipuri), Risto Hyvärinen, Risto Jarva, Risto Kare, Risto Knaapi, Risto Kuusava, Risto Mäkelä, Risto Niini, Risto Pajari, Risto Ryti, Risto Tiitola, Risto Vasara, Risto Westerlund, Rivilotta, Rjurik Lonin, Robert Raines, Roi, Roihuvuori, Rokuan turveöljytehdas, Roland af Hällström, Rolf Sundström, Rolf Winqvist, Rolf Witting, Rovaniemen II hautausmaa, Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi, Rovaniemi (sanomalehti), Ruben Lagus, Ruben Nirvi, Rudolf Hemnell, Rudolf Molnár, Rudolf Sykiäinen, Rudolf Walden, Rukajärven piiri, Rukajärven rintamatunnus, Rukajärven Teatteri, Rukajärven tie, Rukajärven tie (elokuva), Rukajärven tiellä, Rukajärvi, Runar Björkman, Runonlaulajapatsas (Tolvajärvi), Ruotsalainen prikaati, Ruotsi toisessa maailmansodassa, Ruotsin historia, Ruotsin sotahistoria, Ruotsinpyhtään kirkko, Ruskie neitsyt, Ryhmä Oinonen, Ryhmy ja Romppainen (elokuva), Rykmenttimotti, Rykmenttipommitukset, Rynnäkkötykki, Rynnäkkötykkiprikaati 303, Ryti–Ribbentrop-sopimus, Rytmi (levy-yhtiö), Ryttylän lasitehdas, S/S Aallotar, S/S Argo, S/S Ariadne, S/S Koli, S/S Kronoborg, S/S Polaris, SA-kuva-arkisto, Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945, Saamelaisten historia, Saara Kanerva, Saara Rampanen, Saaren kartano (Mietoinen), Saari (Mietoinen), Saari (Suomen entinen kunta), Saariselkä, Saattaja Uisko, Saimaan kanava, Saimi Kuivala, Saimi Lindroth, Saimi Virtanen, Sairilan kartano, Sakari Jotuni, Sakari Kirjavainen, Sakari Rusama, Sakari Salo, Sakari Sandroos, Sakari Selin, Sakari Simelius, Sakari Vapaasalo, Sakkola, Sako, Saksa toisessa maailmansodassa, Saksalainen yhteysesikunta Nord, Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945, Saksan 163. jalkaväkidivisioona, Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa, Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta, Salainen ase, Salainen käsky, Salaliitto, Salkovaara, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, Sallan–Kuusamon alue, Sallansuu, Salme Haltia, Salme Vuorinen, Salmi (Karjalan tasavalta), Salmijärven lentokenttä, Salmijärven työväentalo, Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta, Salmin kihlakunta, Salmin ortodoksinen kirkko, Salomiehikkälän työväentalo, Salpalinja, Samfundet Folkgemenskap, Sammy Babitzin, Samola, Sampo-konekivääri, Samuli Autio, Samuli Inkinen, Sankarihauta, Sankarivainaja, Santahamina, Santeri Jehkonen, Santtu Tschernichin, Sapilasmaa, Sarjatulta!, Satalinnan sairaala, Sauli Kousa, Saustala, Savitaipaleen lentokenttä, Savo-Karjalan Osake-Pankki, Savon prikaati, Savon Suunta, Savonlinna, Savukosken partisaanitukikohta, Savukoski, Säkkijärven polkka, Säkylä, Söderskärin majakka, Scholem Bolotowsky, Seesjärvi, Segeža, Seija Karpiomaa, SEK (mainostoimisto), Semiulla Wafin, Sensuela, Seppo Jaakkola, Seppo Leivo, Seppo Rihlama, Sergei Kabanov, Seuramatka, Severin Dobrovolski, Shakin Suomen-mestaruus, Sicherheitsdienst, Siellä miestä kylmeni, Sigurd Hiiliranta, Siikakankaan lentokenttä, Siinä näkijä missä tekijä, Siiranmäen taistelu, Siiranmäki, Siiri Angerkoski, Siiri Åkerberg, Siiri Vihantola, Siirtokansa, Siirtoväki, Sillanpään marssilaulu, Silmien välliin, Simo Brofeldt, Simo Härkönen, Simo Häyhä, Simo Juntunen, Simo Pursiainen, Simo Taavetti Hämäläinen, Simo Zitting, Simolan pommitus 1944, Simon kirkko, Simpele–Elisenvaara-rata, Simpelejärvi, Sinipunahallitus, Sintola, Sintosi, Sinuhe egyptiläinen, Siperiansuomalaiset, Sipi Siljamäki, Sirpa Kähkönen, Sissipataljoona 2, Sissipataljoona 3 (jatkosota), Sissipataljoona 5, Sissisota, Sissit, Sisu Auto, Siuntio, Siviilipalvelus Suomessa, Skogbyn seisake, SKP:n Tampereen piirijärjestö, SKP:n Turun piirijärjestö, SKP:n Uudenmaan piirijärjestö, Smetlivyi (1937), Snellmankoti, Soanlahden kirkko, Soanlahden ortodoksinen kirkko, Soanlahden seurakunta, Sodan ja Fasisminvastainen Työ, Sodan murtamat, Sofia Hjulgrén, Soihtu (opiskelijalehti), Soini Mikkonen, Soittola, Solmu Salonmies, Someri, Somerin taistelu, Sommers, af Hällström & Waldens, Sonderkommando Nord, Sormula, Sortavala, Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Sortavalan luterilainen kirkko, Sortavalan lyseo, Sortavalan piiri, Sortavalan pyhän Johannes Teologin kirkko, Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko, Sortavalan tyttökoulu, Sortavalan yleisradioasema, Sorvalin hautausmaa, Sosialistinen eduskuntaryhmä, Sota-arkisto, Sotahevonen, Sotainvalidi, Sotakirjallisuus, Sotakorvauskuunari, Sotakuukausipalkka, Sotalapset, Sotalapset (elokuva), Sotamarsalkka, Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana, Sotamies Hytin tapaus, Sotamuseo, Sotamuseon Maneesi, Sotapäiväkirja, Sotapoika, Sotarikos, Sotasaalista Itä-Karjalasta, Sotasairaala, Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Sotatalous Suomessa talvisodan aikana, Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana, Sotatalous Suomessa välirauhan aikana, Sotateatteri, Sotatoimialue, Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana, Sotavanki, Sotaveteraani, Sotiemme Veteraanit, Sotilaan ääni, Sotilaspoika (runo), Sotilaspojat, Soturi, Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo, Soutjärvi, Soutujärvi, Sportklubben Unitas, SS Herakles, SS Raimo-Ragnar, St. Nikolai (fregatti), Stalag 309, Stefan Smirnov, Sten Suvio, Stepan Petritšenko, Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo, Strömberg (yritys), Sturmgeschütz III, Stutthofin keskitysleiri, Sudenoja, Suhon majakka, Suistamon kirkko, Sujut, Sukellusvene Saukko, Sukellusvene Vesikko, Sulkutuli, Sulo Auer, Sulo Hostila, Sulo Iivari Söyrinki, Sulo Malm, Sulo Muuri, Sulo Paaso, Sulo Penttilä, Sulo Seteri, Sulo Tuorila, Sunku, Suodenniemi, Suojärven piiri, Suojelupoliisi, Suojoki, Suoju, Suokumaanjärvi, Suolahden tervatehdas, Suolusmäen tiilitehtaan asutus, Suolusmäki, Suomalais-Saksalainen seura, Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärän kehitys vuosina 1941–1944, Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa, Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota), Suomalaiset historiapäivät, Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella, Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, Suomalaissosialistinen puolue, Suomalaissosialistinen Työväen Puolue, Suomen alkoholipolitiikka, Suomen Antimilitaristinen liitto, Suomen Aseveljien Liitto, Suomen Etelä-Amerikan linja, Suomen historia, Suomen historian aikajana, Suomen Huolto, Suomen huoltoreitit, Suomen I armeijakunta (jatkosota), Suomen II armeijakunta (jatkosota), Suomen III armeijakunta (jatkosota), Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat, Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944, Suomen ilmavoimien historia, Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus, Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941, Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941, Suomen jääkärien elämäkerrasto, Suomen jääkiekkomaajoukkue, Suomen jääkiekkomaajoukkueen historia, Suomen Joutsen, Suomen juutalaiset, Suomen juutalaisluovutukset, Suomen kansallismaisemat, Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö, Suomen Kansallissosialistit, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen kansanarmeija, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen karjalankieliset, Suomen kaukopartiotoiminta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Kommunistisen Puolueen historia, Suomen koripallon historia, Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, Suomen kulkuneuvot, Suomen Laatokan-laivasto, Suomen maa- ja metsätalousministeriö, Suomen merivoimat, Suomen Moskovan-suurlähetystö, Suomen Palloliiton Saimaan piiri, Suomen Pankin talo (Tampere), Suomen panssaridivisioona, Suomen pojat Espanjassa, Suomen poliittinen historia, Suomen postilaitoksen historia, Suomen presidentin valinta 1973, Suomen presidentinvaali, Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, Suomen punakaarti, Suomen puolustusneuvosto, Suomen puolustusvoimat, Suomen rannikkotykistö, Suomen rataverkon historia, Suomen sisällissodan nimet, Suomen sisällissota Lapissa, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia, Suomen sotahistoria, Suomen sotavankileirit jatkosodassa, Suomen sukellusveneet, Suomen Suurloosi, Suomen tasavallan presidentin adjutantit, Suomen tataarit, Suomen Toverikuntien Liitto, Suomen Tykistömuseo, Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana, Suomen ulkopolitiikka, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Valtakunnan Liitto, Suomen vapausradio, Suomen VI armeijakunta, Suomen viestijoukkojen historia, Suomen VII armeijakunta, Suomen-pojat, Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, Suomenhevonen, Suomenlahdelta Äänisjärvelle, Suomenlahden tykistösulku, Suomenlinna, Suomenmaa, Suomenruotsalaiset, Suomi, Suomi 1940-luvulla, Suomi 1950-luvulla, Suomi ilman naamiota, Suomi kuvina, Suomi toisessa maailmansodassa, Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto, Suomi-konepistooli, Suomi–Neuvostoliitto-Seura, Suomi–Venäjä-Seura, Suomisen Ollin tempaus, Suomussalmi, Surman suo, Susisaari, Suulajärven lentokenttä, Suur-Merijoen lentokenttä, Suur-Suomi, Suuret nälkävuodet, Suurhyökkäys, Suurhyökkäys Syväriltä 1944, Suuri isänmaallinen sota, Suuri kommunistijuttu 1923, Suuri vakoilujuttu 1933, Suurpero, Suursaaren valtaus, Suursaari, Suviseurat, Svante Sundman, Sven B. Oksanen, Sven Donner, Sven Lokka, Sven Oskar Lindgren, Svenska frivilligbataljonen, Svenska frivilligkompaniet, Svenska Privatskolan i Uleåborg, Svenska Tysklandsvänner i Finland, Svetlana Probirskaja, Svirstroi, SVT-40, Sylvester Mankki, Sylvi Paaso, Sylvi Salonen, Sylvi-Kyllikki Kilpi, Synkkä yksinpuhelu, Synnöve Isaksson, Syvänniemi, Syväri, Syysmanööverit, T-34, T. M. Kivimäki, Taaperniemi, Taavetti Heikkinen, Taavi Taina, Taavi Törmälehto, Taipaleen taistelu, Taipalsaaren lentokenttä, Taistelijan talo, Taistelu Aunuksesta, Taistelujen tie, Taisto Olavi Lehti, Taisto Tähkämaa, Taito Mörk, Tali-Ihantala 1944, Talikkalan Toverit, Talin rautatieasema, Talin–Ihantalan taistelu, Taloussprii, Talvisodan merisotatoimet, Talvisota, Tammi (kirjankustantamo), Tammisaaren rautatieasema, Tammisuon rata, Tammisuon seisake, Tampere-Härmälän lentoasema, Tampereen Ilves kausina 1940–1950, Tampereen Liikenne (yritys), Tampereen linja-autoasema, Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys, Tampereen vankileiri, Taneli Typpö, Tankavaara, Tankki-Veikko, Tanssikielto Suomessa, Tapani Klöf, Tapio Hiisivaara, Tapio Kaitaharju, Tapio Kunnas, Tapio Lehto (teollisuusneuvos), Tapio M. Köykkä, Tapio Nurkka, Tapio Rautavaara, Tapio Tarjanne, Tarja Halonen, Tarja Lappalainen, Tarmo Manni, Tarnala, Taru Stenvall, Tataarit Suomen sotilaina, Tatu Malmivaara, Tatu Nissinen, Tauno Aho, Tauno Hannus, Tauno Iisalo, Tauno Kivimäki, Tauno Kopra, Tauno Kukko, Tauno Kuosa, Tauno Kurki, Tauno Larmi, Tauno Mustanoja, Tauno Palo, Tauno Paronen, Tauno Pohjanlehto, Tauno Ratsula, Tauno Rauman-Aalto, Tauno Räisänen, Tauno Salo, Tauno Saukkonen (kenraalimajuri), Tauno Savolainen, Tauno Tönning, Tauno V. Mäki, Tauno Valkama, Tauno Viiri, Tauno Viljanen, Tšiipakka, Tšikki, Tšokki, Tšopina, Tähtitaivas talon yllä, Täktomin neuvostomonumentti, Täydennyslentolaivue 17, Täydennyslentolaivue 25, Täydennyslentolaivue 35, Täydennyslentorykmentti (jatkosota), Töölön kisahalli, Töölön sairaala, Törnin–Männistön asekätkö, Tea Holm, Tedjärvi, Teija Sopanen, Teikarsaari, Teivo Pentikäinen, Telkkälä (Muolaa), Temmes (taajama), Teppo Hirvi-Kunnas, Terävälä, Terho Pulkkinen, Terijoen ortodoksinen kirkko, Terjo Markkanen, Tervajärvi (Lempäälä, kuivatettu järvi), Tervola (Muolaa), Teuvo Castrén, Teuvo Lehtinen, Teuvo Lindfors, Teuvo Syvänen, Teuvo Tulio, Teuvo Wartiovaara, Thelma Saastamoinen, Theodor Luts, Thoralf Kyrre, Thorbjörn Kramer, Thure Larjo, Thure Svedlin, Thyra von Beetzen-Östman, Tienhaara (Viipurin mlk), Tienhaaran taistelu, Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä, Tiiksjärven lentokenttä, Tikkakosken mannekiini, Timo Brofeldt, Timo Lipitsä, Timo Puustinen, Tiurulan ortodoksinen seurakunta, Tiutinen, TK-komppania, Toijalan satamarata, Toimi Simokorpi, Toimi Tulikoura, Toinen maailmansota, Toivo Alajärvi, Toivo Armas Putkonen, Toivo Åsvik, Toivo Elomaa, Toivo Haaki, Toivo Härkönen, Toivo Hj. Långström, Toivo Hoppania, Toivo Horelli, Toivo Kaario, Toivo Kärnä, Toivo Kittelä, Toivo Kolehmainen, Toivo Koljonen, Toivo Korhonen (arkkitehti), Toivo Korpela, Toivo Korte, Toivo Laitinen, Toivo Lång, Toivo Lepistö, Toivo Luukko, Toivo Manninen (sotilas), Toivo Matilainen, Toivo Reponen, Toivo Ruotsalainen, Toivo Soini, Toivo Toivanen, Toivo Tommola, Toivo Tuomainen, Toivo V. Narva, Tollonjoki, Tolvajärven matkailumaja, Tolvajärvi, Tolvajärvi (kylä), Tom of Finland, Tonteri (Kivennapa), Topi Vaara, Topi Vikstedt, Tor Högnäs, Torgny Segerstedt, Torjuntavoitto, Torkkeli Knuutinpojan patsas, Torpedovene S5, Torppi, Torsten Björkman, Torsten Hiiskero, Torsten Liljeberg, Torsti Blom, Torvald Ekman, Toto Fogelberg-Kaila, Totti Noisniemi, Tounan, Tove Jansson, Tove Janssonin elämäkerta, Trokari, TUL Cup, TUL:n jalkapallomestaruuskilpailut 1943, TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940, TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1941, Tuntematon sotilas, Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva), Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva), Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva), Tuntemattomalle jumalalle, Tuomas Bryggari, Tuomas Gerdt, Tuomas Haapanen, Tuomas Iisalo, Tuomas Peltonen (professori), Tuomo Lindroos, Tuovi Nousiainen, Tupolev SB-2, Turku, Turku 1900-luvulla, Turulila, Turun Höyhen, Turun historia, Turun Historiallinen Yhdistys, Turun linna, Turun linnan kirkko, Turun Lyseo, Turun nähtävyydet, Turun punaisten muistomerkit, Turun rannikkorykmentti, Turun tuomiokirkon kello lyö 12, Turun Urheilupuisto, Turun yliopisto, Turvasäilö, Tuttu Jänis, Tuulessa ja tuiskussa, Tuulijärvi (Repola), Tuulivaara, Tuure Junnila, Tuure Lehén, Tuusulan venäläinen varuskuntakirkko, Työ (yhtiö), Työläiskynäilijäin ja -kuvaajain liitto, Työläisrintamamiehet, Työväen Arkisto, Työväenlehti, Työvelvollisuus Suomessa, Tykinjyskeessä jatkosodassa, Tykkivene Aunus, Tykkivene Karjala (1918), Tykkivene Turunmaa (1916), Tykkivene Uusimaa, Tyko Reinikka, Tyrjän rykmentti (kirja), Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Tytärsaari, Tyttö astuu elämään, Tyyne Hinkkala, Tyyne Martikainen, Tyyne-Kerttu Virkki, Tyyni Vahter, Tyyppitalo, U-asema, U. A. Käkönen, U. E. Moisala, Uhtua, Uittamo, Uki Nieminen, Ukkosen ääni, Ukkosmyrsky (sotaromaani), Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta, Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, Unelma Konkka, Unilever, Unio Hiitonen, Unio Sarlin, Uno Fagernäs, Uno Forss, Uno Järvela, Uno Lamminen, Uno Paunu, Unto Ahokivi, Unto Kumpulainen, Unto Lehtonen, Unto Mielonen, Unto Miettinen, Unto Oksala, Unto Räty, Unto Varjonen, Uolevi Kettinen, Uolevi Punnonen, Uotin parantola, Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON kirjasto, Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto, Urheilun pikku jättiläinen, Urho Jokinen, Urho Kaipainen, Urho Ketvel, Urho Lähteinen, Urho Lehtovaara, Urho Piha, Urho Pikkarainen, Urho Seitola, Urho Sihvonen, Urho Tähtinen, Urho Toivola, Urho Tuurala, Urjala, Urpo Jokinen, Urpo Leppänen, Urpo Pesonen, Urpo Viinikka, Usko Haahti, Uskonnottomuus Suomessa, Utö, Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuus, Uudenkylän kartano, Uudenmaan historia, Uudenmaan rakuunarykmentti, Uukuniemi, Uuno F. Inkinen, Uuno Hakola, Uuno Hannula, Uuno Klami, Uuno Koivisto, Uuno Mikael Heinonen, Uuno Tiirikkala, Uuno Veirilä, Uuras, Uusi Kuvalehti, Uusi Suomalainen Puolue, Uusi Viipuri, Uusi-Vilka, Uusikylä (Karjalan tasavalta), Uusikylä (Vuoksela), V. A. M. Karikoski, V. J. Myyrinmaa, V. J. Sukselainen, V. O. Juvelius, Vaaženi, Vaakunakylä, Vaaran vuodet, Vahviala, Vahvialan kirkko, Vako, Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori, Valamo, Valamon luostari (Heinävesi), Valamon luostari (Laatokka), Valde Hämäläinen, Valde Sorsa, Valdemar Kosonen, Valdemar Pirhonen, Valentin Vaala, Valkealinna (Oulu), Valkeasaaren läpimurto, Valkjärven kirkko, Valkjärvi (Viipurin lääni), Valmet Lentokoneteollisuus, Valmet Tuuli, Valokuvaus Suomessa, Valpo I, Valtalaki (1941), Valtatie 18, Valter Sipiläinen, Valter Valli, Valter Vieska, Valtion tiedoituslaitos, Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta, Valtiopetos, Valto Aulamo, Valto Maunula, Vammala, Vammelsuu, Vanajan Autotehdas, Vanja, Vankisurmat, Vankka Vankkoja, Vansjärvi, Vapaa Karjala (1941–1944), Vapaa Sana (sanomalehti), Vapaa-ajattelijain liitto, Vapaa-ajattelu, Vapaudenristin ritarikunta, Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys, Varaventtiili, Varjoja Kannaksella, Vartioitu kylä 1944, Vartiolaiva Tursas, Vartiomoottorivene, Vartiomoottorivene 12, Vartiomoottorivene 13, Vartiomoottorivene 14, Vartiomoottorivene 15, Vartiomoottorivene 16, Vartiomoottorivene 17, Vartiotykkivene 1, Vartiovene Turja, Vasas flora och fauna, Vasemmisto, Vassorin vapaaseurakunta, Väärämäen kyläkirkko, Väinämö Killinen, Väinö Auer, Väinö B. Wahlgrén, Väinö E. Koskinen, Väinö Forsberg, Väinö Hakkila, Väinö Havas, Väinö Hämäläinen (Mannerheim-ristin ritari), Väinö Heusala, Väinö Horelli, Väinö Iisakkala, Väinö Kainula, Väinö Kallio (jääkäri), Väinö Kannisto, Väinö Karanko, Väinö Karvinen, Väinö Kotilainen, Väinö Kristian Ahola, Väinö Leivo, Väinö Lindén, Väinö Linna, Väinö Marjanen, Väinö Mäkelä (elokuva-alan vaikuttaja), Väinö Merikallio, Väinö Myllyrinne, Väinö Oinonen, Väinö Ossian Anthoni, Väinö Palomäki, Väinö Pääkkönen, Väinö Peltonen, Väinö Piirainen, Väinö Salmela, Väinö Salmi (muistelmakirjailija), Väinö Seiro, Väinö Suvivuo, Väinö Svanström, Väinö Tanner, Väinö Tattari, Väinö Tuomisto, Väinö Vainio, Väinö Vainio (urheilija), Väinö Valve, Väinö Ventoniemi, Väinö Wäinölä, Välirauha, Värtsilä (Suomen entinen kunta), Värtsilä (Venäjä), Vågspel, Vöyrin puukirkko, Vehmaan kirkko, Veijo Heimo, Veikko, Veikko Axelson, Veikko Ennala, Veikko Ervasti, Veikko Hannuniemi, Veikko Hassinen, Veikko Hauhia, Veikko Hauru, Veikko Huovinen, Veikko Hursti, Veikko Ilmari Suorsa, Veikko Ilmasti, Veikko Kallio (maanviljelysneuvos), Veikko Karhunen, Veikko Karu, Veikko Kasslin, Veikko Korttila, Veikko Lavi, Veikko Leväaho, Veikko Linnakko, Veikko Loppi, Veikko Matikainen, Veikko Matilainen, Veikko Merenmies, Veikko Mikkola, Veikko Niemi-Aro, Veikko Onttonen, Veikko Pöysti, Veikko Porkkala, Veikko Räsänen (jääkäri), Veikko Räsänen (vuorineuvos), Veikko Reinikainen, Veikko Saarelainen, Veikko Sjöblom (teollisuusneuvos), Veikko Tavastila, Veikko Tolamo, Veikko Tuomi, Veikko Tuominen (juoksija), Veikko Valpas, Veikko Valtonen, Veikko Vehviläinen, Veikko Vennamo, Veli Aine, Veli Arrela, Veli Klami, Veli Lumiala, Veli Merikoski, Veli Orava, Venäjän Helsingin-suurlähetystö, Venäläisvastaisuus, Veripalvelu, Verner Viikla, Vesa E. Syrjänen, Vesa-Matti Loiri, Vesihiisi (sukellusvene), Vesikkala, Vesilahden hautausmaan sankaripatsas, Vesilentokone, Vesilinna (Turku), Veskelys, Vetehinen (sukellusvene), Vetehis-luokan sukellusvene, Vetterli M 1869, Via, Vickers 6-ton, Vidkun Quisling, Vieksinki, Vieljärvi, Vienan Karjala, Vienanmeren–Itämeren kanava, Vieno Kekkonen, Viestijoukot, Viestipataljoona 2 (jatkosota), Viestipataljoona 3 (jatkosota), Viestipataljoona 32 (jatkosota), Vihola (Muolaa), Vihtori Huhta, Vihtori Kivioja, Vihtori Siivo, Viiden tien risteys, Viidentienristeys, Viihdytysjoukot, Viikko Pohjois-Karjala, Viimeinen kesä (dokumenttielokuva), Viimeinen partio Kannaksella, Viimeinen reservi, Viipuri, Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta, Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos, Viipurin kauppahalli, Viipurin Kaupunginteatteri, Viipurin Lauluveikot, Viipurin linna, Viipurin maaseurakunnan kirkko, Viipurin päävartio, Viipurin piiri (Leningradin alue), Viipurin radiomiinat, Viipurin raitioliikenne, Viipurin rautatieasema, Viipurin rautatieasema (1913), Viipurin Reipas, Viipurin Reipas (jääpallo), Viipurin taistelu (1941), Viipurin taistelu (1944), Viipurin tuomiokirkko, Viipurin Urheilijat, Viipurin yleisradioasema, Viipurinlahden taistelu (1944), Viivytystaistelu, Viktor Andro, Viktor Feigin, Viktor Preiman, Viktor Simolin, Vilho Elo, Vilho Helanen, Vilho Kankare, Vilho Karvala, Vilho Korte, Vilho Koskela, Vilho Nenonen, Vilho Pentikäinen, Vilho Pernu, Vilho Pikkarainen, Vilho Rättö, Vilho Ryymin, Vilho Tervasmäki, Vilho Timonen, Vilho Torniainen, Vilho Väyrynen, Viljam Pylkäs, Viljo Heino, Viljo Kajava, Viljo Laakso, Viljo Lantto, Viljo Luukka, Viljo Marttila, Viljo Paloheimo, Viljo Parvio, Viljo Porkola, Viljo Puustinen, Viljo Rantala, Viljo Salminen, Viljo Saraja, Viljo Suhonen, Viljo Suokas, Viljo Vesterinen, Viljo Vienola, Viljo Vyyryläinen, Villateollisuuden muistomerkki, Ville Kivimäki, Ville Kuronen, Ville Paakonmaa, Ville Pankko, Ville Pessi, Ville Rajakaltio, Ville Salminen, Ville Tikkanen, Ville Zilliacus, Vilppulan urhojen muistolle, Virkkilä, Viron Helsingin-suurlähetystö, Visentti, Vitele, Vitsataipale, VKT-linja, VL Humu, VL Myrsky, VL Pyörremyrsky, VL Tuisku, VL Vihuri (pommikone), Vladi Marmo, Vladimir Kirpitšnikov, Vladimir Kukk, Vladimir Kuts, Vladimir Terjoškin, Voikkaa–Haarankallio-rata, Voitto Ormasuo, Vojakkala (Tornio), Volkswagen Kübelwagen, Voloma, Voznesenje, VT-linja, Vuokkiniemi, Vuokko Ahveninen, Vuoksela, Vuoksi, Vuonokylä, Vuosaari, Vuosalmen linja-autoturma 1943, Vuosalmen yhteismetsä, Vuosalmi, Vuotson lentokenttä, Vytegran piiri, Walde Sario, Waldemar Erfurth, Walter Aunesluoma, Walter Suni, Weckmanin talo, Wendla Salokas, Wenzel Hagelstam, Werner Walldén, When It's Lamp Lighting Time in the Valley, Wihtori Kause, Wilhelm Roos, Wilho Tikander, Wiljo Einar Tuompo, Woldemar Wisa, Wolf H. Halsti, Y. P. I. Kaila, Y. S. Koskimies, Yhdyntä (kirja), Yhteishallitus, Yhteistyö (yhtiö), Yhteysesikunta Roi, Yhteysupseeri, Ykspää, Ylä-Hotokka, Ylä-Kuusaa, Ylä-Syvärin kenttärata, Ylä-Syvärin voimalaitos, Ylä-Urpala, Yläjärvi (Korpiselkä), Yläluostarin lentokenttä, Ylämaa (Muolaa), Yläsäiniö, Yli rajan, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Ylipäällikkö, Ylivesi, Ylivieskan lentokenttä, Ymär Abdrahim, Yngve Svinhufvud, Yrjö Ahomaa, Yrjö Haahti, Yrjö Haapanen (metsäneuvos), Yrjö Hanste, Yrjö Hassi, Yrjö K. Suominen, Yrjö Kallinen, Yrjö Könni, Yrjö Keinonen, Yrjö Kilpeläinen, Yrjö Kostermaa, Yrjö Kouti, Yrjö Lako, Yrjö Massa, Yrjö Nora, Yrjö Nykänen, Yrjö Pöyhönen, Yrjö Pernu, Yrjö Ponto, Yrjö Rajatora, Yrjö Räisänen, Yrjö Ruutu, Yrjö Sairio, Yrjö Salmela (kauppaneuvos), Yrjö Sariola, Yrjö Sirolan Säätiö, Yrjö Sora, Yrjö Takkula, Yrjö Tamminen, Yrjö Tikka, Yrjö Tuompo, Yrjö Valkama (sotilas), Yrjö Vasama, Yrjö von Grönhagen, Yrjö Vuorjoki, Ystäviä ja vihollisia, YYA-sopimus, Zareka, 1. divisioona (jatkosota), 1. heinäkuuta, 1. jääkäriprikaati (jatkosota), 1. lokakuuta, 1. prikaati (välirauha), 1. rannikkodivisioona, 10. divisioona (jatkosota), 10. heinäkuuta, 10. kesäkuuta, 100 56 TK, 105 K 34, 11. divisioona (jatkosota), 11. prikaati (välirauha), 130/50 N, 14. divisioona (jatkosota), 14. kesäkuuta, 14. Valonheitinpatteri, 15 cm schwere Feldhaubitze M. 15, 15. kesäkuuta, 152 H 88, 152 mm haupitsi M1910, 152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877, 152/50 T, 16. maaliskuuta, 17. divisioona (jatkosota), 17. kesäkuuta, 19. divisioona (jatkosota), 19. syyskuuta, 1940-luku, 1941, 1944, 1945, 1946, 1954, 1957, 1987, 1990, 1994, 1995, 1999, 2 cm Flak 30, 2. divisioona (jatkosota), 2. jääkäriprikaati, 20 ITK 40 VKT, 20. kesäkuuta, 2003, 2007, 203/45 C, 203/50 VC, 23. syyskuuta, 234/50 Be, 25. kesäkuuta, 26. kesäkuuta, 28. kesäkuuta, 28. maaliskuuta, 29. heinäkuuta, 29. kesäkuuta, 3. divisioona (jatkosota), 30. Sotasairaala, Jyväskylä, 4. erillinen autokomppania, 4. heinäkuuta, 4. syyskuuta, 44. ilmavalvontakomppania, 45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K), 47 Pst.K/35, 5. divisioona (jatkosota), 5. syyskuuta, 57/55 J, 6. divisioona (jatkosota), 6. joulukuuta, 6. prikaati (välirauha), 7,62 ITKK 31 VKT, 7. divisioona (jatkosota), 76 K 02, 8,8 cm FlaK 18, 8. divisioona (jatkosota), 8. marraskuuta, 8. tammikuuta, 9. heinäkuuta, 9. kesäkuuta. Laajenna indeksi (3898 lisää) » « Kutistua indeksi

A. F. Airo

Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja A. F. Airo · Katso lisää »

A. I. Virtanen

Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.

Uusi!!: Jatkosota ja A. I. Virtanen · Katso lisää »

Aake Pesonen

Aake Vilho Eelis Pesonen (31. tammikuuta 1914 Helsinki – 15. marraskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen sota- ja tietokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aake Pesonen · Katso lisää »

Aakenustunturin lento-onnettomuus

Aakenustunturin lento-onnettomuus tapahtui jatkosodan aikana 1. helmikuuta 1944, kun Rovaniemeltä käsin toimineen saksalaisen Luftwaffen Transportstaffel Fliegerführer Nord/Ostin Junkers Ju-52-3 -kuljetuskone P4-CH eksyi reitiltään lumipyryssä ja törmäsi Kittilän Aakenustunturilla Mololaen koillisrinteeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aakenustunturin lento-onnettomuus · Katso lisää »

Aaku Mäki

August (Aaku) Mäki (sukunimi aik. Giltig, käytti myöhemmin nimeä Sampsa Luonnonmaa; 1. huhtikuuta 1865 Messukylä – 29. marraskuuta 1948 Paimio) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kirjailija ja luontaishoitolan pitäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaku Mäki · Katso lisää »

Aapo Savolainen

Aapo Aatos Savolainen (18. joulukuuta 1921 Heinävesi – 10. syyskuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Aapo Savolainen · Katso lisää »

Aarne Ahola

Johan Aarne Einari (Einar) Ahola (21. kesäkuuta 1910 Karijoki – 21. toukokuuta 1994 Kauhajoki) oli Mannerheim-ristin ritari, kapteeni, maanviljelijä ja sosiaalineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Ahola · Katso lisää »

Aarne Alaja

Aarne Olavi Alaja (vuoteen 1935 Alander, 20. toukokuuta 1912 Längelmäki – 26. syyskuuta 1942 Malgobek) oli suomalainen yleisurheilija, joka toisen maailmansodan aikana kuului Waffen-SS-joukkoihin.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Alaja · Katso lisää »

Aarne Arvonen

Aarne Armas Arvonen (4. elokuuta 1897 Helsinki – 1. tammikuuta 2009 Järvenpää) oli suomalainen puuseppä, joka kuollessaan oli viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt suomalainen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Arvonen · Katso lisää »

Aarne Äyräpää

Aarne Elias Äyräpää (vuoteen 1930 Europaeus, 21. lokakuuta 1887 Utajärvi – 17. kesäkuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen arkeologi ja historiantutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Äyräpää · Katso lisää »

Aarne Blick

Aarne Leopold Blick (3. helmikuuta 1894 Ulvila – 15. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 11.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Blick · Katso lisää »

Aarne Honkavaara

Aarne Väinö Edvard Honkavaara (7. kesäkuuta 1924 Tampere – 22. maaliskuuta 2016 Tampere) oli suomalainen jääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja- ja vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Honkavaara · Katso lisää »

Aarne J. Aarnio

Aarne Johannes Aarnio (14. joulukuuta 1917 Viipuri – 6. huhtikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne J. Aarnio · Katso lisää »

Aarne Juutilainen

Aarne Edward Juutilainen oli talvi- ja jatko­sodassa sekä Lapin sodassa palvellut suomalainen upseeri, joka nousi rintamalla taistelu­henkensä ansiosta legendaariseksi hahmoksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Juutilainen · Katso lisää »

Aarne Kauhanen

Aarne (Ari) Emil Kauhanen (29. marraskuuta 1909 Helsinki – 11. lokakuuta 1949 Venezuela) oli suomalainen Etsivän Keskuspoliisin ja sen seuraajaksi perustetun Valtiollisen poliisin virkailija, jonka vastuulla 1930–1940-luvuilla oli erityisesti ulkomaalaisvalvonta.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Kauhanen · Katso lisää »

Aarne Ketonen

Aarne Ketonen (21. huhtikuuta 1916 Clarksburg, Yhdysvallat – 25. syyskuuta 2008 Tampere) oli suomalainen seiväshyppääjä ja pesäpalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Ketonen · Katso lisää »

Aarne Kivekäs

Aarne Kivekäs (vuoteen 1924 Sippola,, 27. maaliskuuta 1902 Helsinki – 30. lokakuuta 1982 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen yleisurheilija ja upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Kivekäs · Katso lisää »

Aarne Kokkonen

Aarne Johannes Kokkonen (5. helmikuuta 1898 Tuusula – 5. elokuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen lakimies, joka toimi korkeimman oikeuden jäsenenä ja Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Kokkonen · Katso lisää »

Aarne Koskelo

Aarne Kaarlo Koskelo (vuoteen 1918 Lindgren; 8. maaliskuuta 1900 Värtsilä – 12. kesäkuuta 1998 Helsinki) (Runeberg.org)Kari Ansio ja Matti Sundberg: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.6.1998.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Koskelo · Katso lisää »

Aarne Kuula

Aarne Mauri Kuula (22. kesäkuuta 1892 Teuva – 18. huhtikuuta 1966) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Kuula · Katso lisää »

Aarne Laine

Aarne Oskari Laine (15. maaliskuuta 1916 Iisalmi – 5. joulukuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Laine · Katso lisää »

Aarne Lakomaa

Aarne Aksel Gustaf Lakomaa (31. toukokuuta 1914 – 3. huhtikuuta 2001 Linköping) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka tuli tunnetuksi erityisesti SAAB-lentokoneiden suunnittelijana.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Lakomaa · Katso lisää »

Aarne Manner

Aarne Matti Manner (27. tammikuuta 1923 Hanko – 2. elokuuta 2004 Hanko) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Manner · Katso lisää »

Aarne Nopsanen

Aarne Nopsanen (17. helmikuuta 1907 Lahti – 23. syyskuuta 1990 Lahti) oli suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Nopsanen · Katso lisää »

Aarne Petäjäniemi

Aarne Sigfrid Petäjäniemi, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Petäjäniemi · Katso lisää »

Aarne Pietarinen

Aarne Pietarinen (18. syyskuuta 1902 Liperi – 16. maaliskuuta 1975 Helsinki)Kuolleita.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Pietarinen · Katso lisää »

Aarne Reini

Aarne Eemeli Reini (6. elokuuta 1906 Vaasa – 23. helmikuuta 1974) oli suomalainen kilpapainija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Reini · Katso lisää »

Aarne Sainio

Ohimarssi Joensuussa toukokuussa 1940. Sainio etualalla äärioikealla. Aarne Rafael Sainio (4. heinäkuuta 1893 Orivesi – 7. kesäkuuta 1968) oli suomalainen jääkärieversti ja liikennepäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Sainio · Katso lisää »

Aarne Salminen

Aarne Antero Johannes Salminen (9. helmikuuta 1894 Köyliö – 7. maaliskuuta 1965) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Salminen · Katso lisää »

Aarne Sihvo

Aarne Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher, 22. marraskuuta 1889 Virolahti – 12. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi sotaväen päällikkönä vuosina 1926–1933 ja puolustusvoimain komentajana vuosina 1946–1953.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975 Sihvo liittyi jääkäriliikkeeseen ensimmäisten joukossa. Sotilaskoulutuksensa jälkeen hänet lähetettiin useasti Suomeen jääkärivärväriksi; kolmannella värväysreissullaan hän joutui kalterijääkäriksi Špalernajan tutkintavankilaan vapautuen vasta helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917. Hän palasi sisällissodan alla Suomeen jääkärien pääjoukon edellä kouluttamaan suojeluskuntia, ja komensi sisällissodassa Karjalan ryhmää. Sisällissodan jälkeen Sihvo osallistui Heimosotiin ja toimi Aunuksen retken komentajana vuonna 1919. Hän toimi Sotakorkeakoulun johtajana toimittuaan sitä ennen sotaministeriön erikoistehtävissä, vajaan kauden kansanedustajana, sekä käytyään täydentämässä sotilaskoulutustaan ulkomailla. Mäntsälän kapinan aikana hän pysyi hallituksen puolella ja olisi halunnut kukistaa kapinan aseellisesti. Sihvoa pidettiin usein Mannerheimin kilpailijana. Talvi- ja jatkosodassa hänet jätettiin kotirintamalle väestönsuojelupäälliköksi ja ilmasuojelukomentajaksi. Vasta sotien jälkeen hän palasi puolustusvoimissa johtavaan asemaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Sihvo · Katso lisää »

Aarne Siukola

Aarne Siukola on Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjan kolmannessa osassa esiintyvä kuvitteellinen henkilö.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Siukola · Katso lisää »

Aarne Snellman

Aarne Snellman Aarne Snellman oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Snellman · Katso lisää »

Aarne Uimonen

Aarne Uimonen vuonna 1919. Aarne Adolf Uimonen (29. marraskuuta 1891 Asikkala – 11. joulukuuta 1958 Lahti)Suomen lakimiehet 1958, s. 745–746.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Uimonen · Katso lisää »

Aarne Valle

Aarne Olavi Valle (aik. Walle) (17. joulukuuta 1902 Viipuri – 31. joulukuuta 1983 Lahti) oli suomalainen lääkäri ja Lahden Keskussotilassairaala 2:n (KSS 2) ylilääkäri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarne Valle · Katso lisää »

Aarno Liuksiala

Aarno Elias Liuksiala (7. huhtikuuta 1903 Helsinki – 30. huhtikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen ylimetsänhoitaja, pilapiirtäjä ja sarjakuvien tekijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarno Liuksiala · Katso lisää »

Aarno Sihvo

Aarno Antero Sihvo (30. joulukuuta 1922 Käkisalmi – 30. tammikuuta 1991 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.2.1991.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarno Sihvo · Katso lisää »

Aarno Vihantola

Aarno Johannes Vihantola (vuoteen 1906 Grönroos, 23. toukokuuta 1903 Turku – 13. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen lääninrovasti ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarno Vihantola · Katso lisää »

Aaro Astola

Aaro Ilmari Astola (21. marraskuuta 1904 – 11. lokakuuta 1981) oli Suomen puolustusvoimien kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaro Astola · Katso lisää »

Aaro Kiviperä

Aaro Kullervo Kiviperä (synt. Dahlberg, 6. helmikuuta 1912 Seinäjoki, Suomen suuriruhtinaskunta – 11. heinäkuuta 1944 Vuosalmi, Äyräpää) oli suomalainen nykyaikainen viisiottelija ja lyhytaikainen Suomen Koripalloliiton puheenjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaro Kiviperä · Katso lisää »

Aaro Korkeakivi

Aaro Juhani Korkeakivi (2. huhtikuuta 1924 Oulu – 28. kesäkuuta 2001 Oulu) oli Kirjapaino Osakeyhtiö Kalevan pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, joka vaikutti laajasti Pohjois-Suomen yhteiskunnalliseen ja elinkeinoelämään.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaro Korkeakivi · Katso lisää »

Aaro Pajari

Aaro Olavi Pajari oli suomalainen kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaro Pajari · Katso lisää »

Aaro Pakaslahti

Aaro Antti Pakaslahti (7. kesäkuuta 1903 Oulu – 20. toukokuuta 1969 Madrid, Espanja) oli suomalainen diplomaatti, koulutukseltaan filosofian tohtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaro Pakaslahti · Katso lisää »

Aaro Rautiainen

Aaro Heikki Rautiainen (19. tammikuuta 1891 Nurmes – 7. elokuuta 1976) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Aaro Rautiainen · Katso lisää »

Aarre M. Mattinen

Aarre Matias Mattinen (31. tammikuuta 1921 Joutseno – 24. kesäkuuta 2011 Tampere) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarre M. Mattinen · Katso lisää »

Aarre M. Peltonen

Aarre Mauno Peltonen (6. lokakuuta 1920 Antrea – 16. lokakuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarre M. Peltonen · Katso lisää »

Aarre Voutilainen

Aarre Alfred Voutilainen (27. syyskuuta 1919 Leppävirta – 10. huhtikuuta 2000 Leppävirta) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Aarre Voutilainen · Katso lisää »

Aatto Sallinen

Jalo Aatto Sallinen (1906 Orimattila – 15. syyskuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka 1920–1930-luvuilla kuului kommunistisen nuorisoliikkeen johtohahmoihin.

Uusi!!: Jatkosota ja Aatto Sallinen · Katso lisää »

Adolf Ehrnrooth

Adolf Erik Ehrnrooth (9. helmikuuta 1905 Helsinki – 26. helmikuuta 2004 Turku) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 162, josta muodostui viimeisinä vuosikymmeninään sotaveteraanien näkyvä kärkihahmo ja puolestapuhuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Adolf Ehrnrooth · Katso lisää »

Adolf Molnár

Adolf Molnár (10. maaliskuuta 1905 Wien – 20. kesäkuuta 1988) oli Itävallasta kotoisin ollut kirjailija ja toimittaja, joka muutti vähän ennen toista maailmansotaa Suomeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Adolf Molnár · Katso lisää »

Aegna

Aegna on saari Tallinnanlahdella Virossa 14 kilometriä Tallinnasta pohjoiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aegna · Katso lisää »

Afganistanin sota

Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Afganistanin sota · Katso lisää »

Ahmon koulu

Ahmon koulu (aiempi Siilinjärven yläaste) on Siilinjärven keskustan tuntumassa Ahmon asuinalueella toimiva yläkoulu (luokka-asteet 7–9).

Uusi!!: Jatkosota ja Ahmon koulu · Katso lisää »

Ahokas

Ahokas eli Podberezje on maaseututaajama Tienhaaran maalaiskunnassa Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahokas · Katso lisää »

Ahti Anthos

Ahti Ilmari Anthos (29. kesäkuuta 1897 Toholampi – 30. joulukuuta 1944) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Anthos · Katso lisää »

Ahti Fredriksson

Ahti Vilhelm Fredriksson (9. toukokuuta 1923 Dragsfjärd – 10. kesäkuuta 1994) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Fredriksson · Katso lisää »

Ahti Haljala

Ahti Kalevi Haljala oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Haljala · Katso lisää »

Ahti Heino

Ahti Heino (20. syyskuuta 1921, Koivisto – 14. tammikuuta 1942, Krivi) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 27.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Heino · Katso lisää »

Ahti Karjalainen

Ahti Kalle Samuli Karjalainen (10. helmikuuta 1923 Hirvensalmi – 7. syyskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen maalaisliittolainen ja keskustalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Karjalainen · Katso lisää »

Ahti M. Salonen

Ahti Markus Salonen oli suomalainen poliitikko, taloustutkija ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti M. Salonen · Katso lisää »

Ahti Myrsky

Ahti Kalervo Myrsky (15. heinäkuuta 1909 Kouvola – 16. toukokuuta 1942 Karagandan alue, Neuvostoliitto) oli suomalainen diplomi-insinööri ja vasemmistososialidemokraatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Myrsky · Katso lisää »

Ahti Paulaharju

Ahti Ilmari Paulaharju (21. helmikuuta 1906 Oulu – 1971 Espoo) oli suomalainen eversti, museonjohtaja ja kotiseutututkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Paulaharju · Katso lisää »

Ahti Sonninen

Ahti Sonninen (11. heinäkuuta 1914 Kuopion mlk (nyk. Siilinjärvi) – 28. heinäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Sonninen · Katso lisää »

Ahti Tele

Ahti Tele (21. kesäkuuta 1917 Viipuri – 2. toukokuuta 1986 Lappeenranta) oli suomalainen virkamies ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Tele · Katso lisää »

Ahti Vuorensola

Ahti Kalervo Vuorensola oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 63, siviiliammatiltaan hän oli ekonomi.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahti Vuorensola · Katso lisää »

Ahto Sippola

Ahto Armas Ilo Sippola (10. toukokuuta 1885 Vaasa – 3. helmikuuta 1941) oli suomalainen rakennusmestari, jääkärivärväri ja itsenäisyysaktivisti joka toimi myöhemmin Lapuan liikkeessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahto Sippola · Katso lisää »

Ahvenanmaan historia

Ahvenanmaan historia alkoi, kun Ahvenanmaan muodostama maa-alue asutettiin noin 4200 eKr.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahvenanmaan historia · Katso lisää »

Ahvo Yli-Lonttinen

Ahvo Uuno Adolf Yli-Lonttinen (11. toukokuuta 1913 Lieto – 7. joulukuuta 1992 Kajaani) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Ahvo Yli-Lonttinen · Katso lisää »

Aikajana sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana

Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittamassa sodanjulistusta Japanin keisarikuntaa vastaan 8. joulukuuta 1941. Adolf Hitler julistamassa sodan Yhdysvalloille 11. joulukuuta 1941. Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittamassa sodanjulistusta natsi-Saksaa vastaan 11. joulukuuta 1941. Tämä on aikajana muodollisista sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Aikajana sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Aili Mäkinen

Aili Mäkinen (1907–1988)Elina Katainen: "Aili edustaa harkintaa, vauhtia ja temperamenttiä." – katkelmia Aili Mäkisen poliittiselta uralta.

Uusi!!: Jatkosota ja Aili Mäkinen · Katso lisää »

Aili Nurminen

Aili Linnea Nurminen (16. heinäkuuta 1896 Pori – 27. marraskuuta 1972 Barcelona) oli suomalainen meteorologi, joka oli suomalaisen ilmailumeteorologian uranuurtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aili Nurminen · Katso lisää »

Aimo Aaltonen

Aimo Anshelm Aaltonen (10. joulukuuta 1906 Parainen – 21. syyskuuta 1987 Helsinki) oli Suomen kommunistisen puolueen (SKP) pitkäaikainen puheenjohtaja (1944–1945, 1948–1966) ja Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) kansanedustaja (1945–1962).

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Aaltonen · Katso lisää »

Aimo Aho (kauppaneuvos)

Aimo Aho (11. syyskuuta 1916 Lieto – 22. syyskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Aho (kauppaneuvos) · Katso lisää »

Aimo Eerola

Aimo Eerola (25. maaliskuuta 1913 Kärkölä – 3. elokuuta 2007 Kuopio) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Eerola · Katso lisää »

Aimo Erhola

Aimo Richard Erhola, vuoteen 1930 Ekholm (11. syyskuuta 1914 Porvoo – 6. maaliskuuta 2012 Hämeenlinna) oli suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Erhola · Katso lisää »

Aimo Huhtala

Eversti Aimo Huhtala vuonna 1963. Aimo Antti Elias Huhtala (4. maaliskuuta 1920 Kauhava – 20. heinäkuuta 1994 Helsinki) oli Suomen ilmavoimien eversti ja lentäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Huhtala · Katso lisää »

Aimo Kanerva

Aimo Ilmari Kanerva (19. tammikuuta 1909 Lahti – 16. joulukuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija, taidemaalari ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Kanerva · Katso lisää »

Aimo Koivunen

Aimo Allan Koivunen (17. lokakuuta 1917 Alastaro – 2. elokuuta 1989 Jyväskylä) oli suomalainen talvisodassa ja jatkosodassa taistellut sotilas, joka on mahdollisesti ensimmäinen kirjattu tapaus metamfetamiinin yliannostuksesta sodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Koivunen · Katso lisää »

Aimo Lahti

Aimo Johannes Lahti (28. huhtikuuta 1896 Viiala – 19. huhtikuuta 1970 Jyväskylä) oli suomalainen itseoppinut asesuunnittelija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Lahti · Katso lisää »

Aimo Mustonen

Aimo Mainio Mustonen (15. tammikuuta 1909 Tampere – 5. syyskuuta 1994 Klaukkala) oli mainospäällikkö, joka on tullut tunnetuksi Sillanpään marssilaulun säveltäjänä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Mustonen · Katso lisää »

Aimo Pekkarinen

Aimo Ilmari Pekkarinen (2. lokakuuta 1921 Rääkkylä – 8. tammikuuta 1990 Teneriffa, Espanja) oli suomalainen farmakologian professori Turun yliopistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Pekkarinen · Katso lisää »

Aimo Raassina

Aimo Tapio Raassina (18. kesäkuuta 1910 Ruskeala Runeberg.org. – 17. elokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen siviliammatiltaan rikospoliisi, jatkosodan aikainen pataljoonankomentaja ja aktiivi urheilutoimija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Raassina · Katso lisää »

Aimo Rikka

Aimo Rikka (23. tammikuuta 1915 Kotka – 17. tammikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka toimi Suomi-Neuvostoliitto-Seuran pääsihteerinä vuosina 1944–1947 sekä myöhemmin suomalais-neuvostoliittolaisen kauppakamarin pääsihteerinä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Rikka · Katso lisää »

Aimo Tukiainen

Aimo Johan Kustaa Tukiainen oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aimo Tukiainen · Katso lisää »

Aino Kallio (radiokuuluttaja)

Aino Lyydia Kallio eli Moskovan Tiltu (s. 1903 Hämeenlinna) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen radiokuuluttaja, joka levitti talvi- ja jatkosodassa sotapropagandaa suomalaisille sotilaille.

Uusi!!: Jatkosota ja Aino Kallio (radiokuuluttaja) · Katso lisää »

Aino Yliruokanen

Aino Sofia Yliruokanen oli suomalainen lastenlääkäri ja terveyspoliittinen vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aino Yliruokanen · Katso lisää »

Ainola

Ainola on säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Aino Sibeliuksen asuintalo, joka on vuodesta 1974 alkaen toiminut kotimuseona.

Uusi!!: Jatkosota ja Ainola · Katso lisää »

Aira Kemiläinen

Aira Tellervo Kemiläinen (4. elokuuta 1919 Kuopio – 10. heinäkuuta 2006 Vesanto)Marjatta Hietala: Suomen Historiallisen Seuran jäsenlehti 3/2006, s. 11–17.

Uusi!!: Jatkosota ja Aira Kemiläinen · Katso lisää »

Aira Samulin

Aira Laila Suvio-Samulin (o.s. Suvio; 27. helmikuuta 1927 Ignoila, Salmi – 23. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen tanssinopettaja ja yrittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aira Samulin · Katso lisää »

Aira Sinervo

Aira Onerva Sinervo, kirjailijanimeltään myös Aira Brink, (7. syyskuuta 1914 Helsinki – 28. toukokuuta 1968) oli suomalainen kirjailija, runoilija, sanoittaja ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Aira Sinervo · Katso lisää »

Airi Veijola

Airi Veijola, kirjailijanimi Tuulikki Raja, on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Airi Veijola · Katso lisää »

Aisja Hakimsanoff

Aisja Hakimžanov (Suomessa käännettynä Hakimsanoff / Hakimsan, tai turkkilaisittain Aisa Hakimcan, عايسا حەكيمجان, Гайсә Хәкимҗан; 13. maaliskuuta 1896 – 5. marraskuuta 1972) oli Tampereen tataariyhteisön keskuudessa vaikuttanut taiteilija, johtaja ja julkaisija, kotoisin Nižni Novgorodin alueelta.

Uusi!!: Jatkosota ja Aisja Hakimsanoff · Katso lisää »

Aisti-ilmavalvonta

Ilmavalvontalottia vartiossa jatkosodan aikaan Aisti-ilmavalvonta (lyh. AIV) on näkö- ja kuulohavaintoihin perustuvaa ilmavalvontaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Aisti-ilmavalvonta · Katso lisää »

Aito Keravuori

Aito Keravuori (14. toukokuuta 1910 Kajaani – 4. elokuuta 1998 Union, Maine, Yhdysvallat) oli suomalainen upseeri, joka joutui pakenemaan maasta asekätkentäjutun yhteydessä ja loi sitten uuden uran Yhdysvaltain armeijassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Aito Keravuori · Katso lisää »

Aittokoski (yritys)

Aittokoski Oy oli ylikiiminkiläinen tehdasosuuskunta, joka perustettiin vuonna 1908 Ylikiimingin Vesalankylään, Kiiminkijoessa sijaitsevan Aittokosken rannalle.

Uusi!!: Jatkosota ja Aittokoski (yritys) · Katso lisää »

Ajan Suunta

Ajan Suunta oli Helsingissä vuosina 1932–1944 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ajan Suunta · Katso lisää »

Ajatus (vuosikirja)

Ajatus on Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ajatus (vuosikirja) · Katso lisää »

Ajokki

Ajokki-Volvo nivelbussi Tampereella vuonna 1987 Ajokki Oy oli vuosina 1942–1989 Tampereella toiminut valtion autokoritehdas, jolla oli omia korimalleja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ajokki · Katso lisää »

Ajopuuteoria

Ajopuuteoria on historiantutkimuksessa kiistelty näkemys, jonka mukaan Suomi kulkeutui vuosina 1940–1941 jatkosotaan Neuvostoliittoa vastaan ja natsi-Saksan rinnalle omasta tahdostaan riippumatta.

Uusi!!: Jatkosota ja Ajopuuteoria · Katso lisää »

Akateeminen Karjala-Seura

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.

Uusi!!: Jatkosota ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Akonlahti

Akonlahti on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Akonlahti · Katso lisää »

Akseli ja Elina

Akseli ja Elina on vuonna 1970 ensi-iltaan tullut Edvin Laineen ohjaama elokuva, joka on jatkoa kaksi vuotta aiemmin ensi-iltansa saaneelle Täällä Pohjantähden alla -elokuvalle.

Uusi!!: Jatkosota ja Akseli ja Elina · Katso lisää »

Aku Korhonen

August Aleksander ”Aku” Korhonen (oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aku Korhonen · Katso lisää »

Ala-Kuusaa

Ala-Kuusaa (v:een 1948 Ала Кууса) on kylä Kannilanjoen länsipuolella Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ala-Kuusaa · Katso lisää »

Aladár Paasonen

Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Aladár Paasonen · Katso lisää »

Alakurtti

Alakurtin kunta Kantalahden piirin kartalla Alakurtti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Venäjän luoteisosassa Murmanskin alueen Kantalahden piirissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Alakurtti · Katso lisää »

Alarich Bross

Alarich Alfons Johann Bross (25. maaliskuuta 1904 Bromberg, Posen, Saksa – 20. huhtikuuta 1982 Flensburg, Schleswig-Holstein, Saksa) oli saksalainen tiedustelu-upseeri, joka johti Sicherheitdienstin tiedustelua Suomessa vuosina 1938–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Alarich Bross · Katso lisää »

Alarik Lehtonen

Alarik Valdemar Lehtonen (11. huhtikuuta 1921 Somero – 16. maaliskuuta 1972 Salo) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Alarik Lehtonen · Katso lisää »

Alasäiniö

Kyltti Alasäiniön eli Verhne-Tšerkasovon rautatieasemalla. Alasäiniö (vuodesta 1948) on kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Alasäiniö · Katso lisää »

Alaska

Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.

Uusi!!: Jatkosota ja Alaska · Katso lisää »

Alasommee

Alasommee on entiseen Viipurin maalaiskuntaan kuulunut kylä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Alasommee · Katso lisää »

Alavoinen

Alavoisen kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Alavoinen on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Alavoinen · Katso lisää »

Albert Goldbeck-Löwe

Hans-Adolf Albert Goldbeck-Löwe (26. marraskuuta 1863 Plön, Holstein – 12. huhtikuuta 1934 Helsinki) oli Suomessa asunut saksalainen liikemies, joka toimi 1900-luvun alussa Suomen saksalaisen yhteisön johtohahmona.

Uusi!!: Jatkosota ja Albert Goldbeck-Löwe · Katso lisää »

Albert Puroma

Hietaniemessä. Albert Aleksander Puroma ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Albert Puroma · Katso lisää »

Albert Räsänen

Albert ”Ritari” Räsänen (3. marraskuuta 1895 Kaavi – 1. huhtikuuta 1963 Kaavi) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Mannerheim-ristin ritari n:o 40.

Uusi!!: Jatkosota ja Albert Räsänen · Katso lisää »

Aleksander Warma

Aleksander Warma puolisoineen. Aleksander Warma (Varma) (22. kesäkuuta 1890 Kuusalu – 23. joulukuuta 1970 Tukholma) toimi Viron pakolaishallituksen väliaikaisena presidenttinä 30. maaliskuuta 1963 – 23. joulukuuta 1970.

Uusi!!: Jatkosota ja Aleksander Warma · Katso lisää »

Aleksanteri Ahola-Valo

Aleksanteri (Ali, Alik) Ahola-Valo (27. tammikuuta 1900 Impilahti – 15. syyskuuta 1997 Ruotsi) oli suomalainen kuvataiteilija, graafinen suunnittelija, kirjailija ja ajattelija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aleksanteri Ahola-Valo · Katso lisää »

Aleksanteri I:n rintakuva

Aleksanteri I:n rintakuva oli vuosina 1957–2013 Kansalliskirjaston pihalla. Aleksanteri I:n rintakuva on Helsingin yliopiston päärakennuksen sisäpihalla sijaitseva venäläisen kuvanveistäjän Ivan Martosin tekemä Venäjän keisari Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva.

Uusi!!: Jatkosota ja Aleksanteri I:n rintakuva · Katso lisää »

Aleksi Nurminen

Aleksi Nurminen (9. helmikuuta 1889 Suistamo – 26. heinäkuuta 1953 Jyväskylä) oli suomalainen opettaja ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aleksi Nurminen · Katso lisää »

Alex Rounemaa

Alex Richard Rounemaa vuoteen 1936 saakka Frohne oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Alex Rounemaa · Katso lisää »

Alexander Cellarius

Alexander Cellarius (2. helmikuuta 1898 Orenburgin kuvernementti, Venäjä – 5. heinäkuuta 1979) oli saksalainen Suomessa toisen maailmansodan aikana toiminut tiedustelu-upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Alexander Cellarius · Katso lisää »

Alexander Hellman

Alexander "Alski" Hellman (5. lokakuuta 1858 Ylitornio – 5. kesäkuuta 1937 Turku) oli suomalainen kamreeri, kelloseppä ja laestadiolaisen herätysliikkeen puhuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Alexander Hellman · Katso lisää »

Alexander Mellblom

Alexander Mellblom Alexander Mellblom (24. elokuuta 1894 Helsinki – 5. maaliskuuta 1962) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Alexander Mellblom · Katso lisää »

Alf Korhonen

Börje Alf Aulis Korhonen (25. tammikuuta 1911 Kuopio – 18. helmikuuta 2010 Perniö) oli suomalainen merikapteeni, laivanvarustaja ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Alf Korhonen · Katso lisää »

Alfred Wan

Alfred Wan (30. heinäkuuta 1922 Harbin, Pohjois-Kiina – 24. maaliskuuta 2006) oli suomalainen ilmavoimien upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Alfred Wan · Katso lisää »

Alhola (Vuoksela)

Alhola oli kylä Vuokselan kunnan pohjoisosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Alhola (Vuoksela) · Katso lisää »

Ali Koskimaa

Ali Walter Aleksander Koskimaa (vuoteen 1927 Dahlström 19. heinäkuuta 1906 Oulu – 15. helmikuuta 1973) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ali Koskimaa · Katso lisää »

Alivuokra-asunto

Alivuokra-asunto on asunto, jonka varsinainen vuokralainen on vuokrannut eteenpäin.

Uusi!!: Jatkosota ja Alivuokra-asunto · Katso lisää »

Allan Lahtinen

Allan Villehard Lahtinen (11. lokakuuta 1894 Alavus – 21. toukokuuta 1973) oli suomalainen jääkäriluutnantti ja työnjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Allan Lahtinen · Katso lisää »

Allan Liuhala

Kaarlo Allan Liuhala (12. maaliskuuta 1925 Keikyä – 14. heinäkuuta 2014 Hämeenlinna) oli Hämeen Sanomien päätoimittaja ja journalistinen vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Allan Liuhala · Katso lisää »

Allan Nukari

Allan Amos Nukari, vuoteen 1947 Virta (24. joulukuuta 1918 Halikko – 4. maaliskuuta 2006 Hämeenlinna) oli suomalainen maanviljelijä ja järjestövaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Allan Nukari · Katso lisää »

Allan Silván

Allan Johannes Silván (20. toukokuuta 1922 Piikkiö – 27. joulukuuta 2006) oli suomalainen liikennöitsijä, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Allan Silván · Katso lisää »

Allan Soiniemi

Allan Alarik Soiniemi (18. joulukuuta 1910 Turku – 31. lokakuuta 1993 Seinäjoki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja everstiluutnantti, joka toimi Suomen Rahapajan johtajana vuosina 1958–1975.

Uusi!!: Jatkosota ja Allan Soiniemi · Katso lisää »

Alpo Kantola

Alpo Anselm Kantola (9. kesäkuuta 1924 Pyhtää – 2. heinäkuuta 2001) oli suomalainen rannikkotykistön upseeri ja kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Alpo Kantola · Katso lisää »

Alpo Marttinen

Alpo Kullervo Marttinen (4. marraskuuta 1908 Alatornio – 20. joulukuuta 1975 Falls Church, Virginia, Yhdysvallat) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari numero 163 ja eversti sekä Suomen että Yhdysvaltain armeijassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Alpo Marttinen · Katso lisää »

Alpo Oskar Eriksson

Alpo Oskar Eriksson (20. joulukuuta 1923 Helsinki – 29. maaliskuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari, ekonomi ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Alpo Oskar Eriksson · Katso lisää »

Alpo Rusi

Alpo Rusi (s. 17. elokuuta 1949 Jyväskylä) on suomalainen diplomaatti, ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Alpo Rusi · Katso lisää »

Alpo Savolainen

Alpo Ilmari Savolainen (9. syyskuuta 1917 Helsinki – 25. helmikuuta 1977) oli suomalainen pikajuoksija ja pesäpalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Alpo Savolainen · Katso lisää »

Amatööriliiga (vakoilu)

Amatööriliiga oli Suomessa jatkosodan alussa Englannille tietoja luovuttanut vakoilurengas, jonka yhteyshenkilönä toimi Eileen Daggett.

Uusi!!: Jatkosota ja Amatööriliiga (vakoilu) · Katso lisää »

Amerikansuomalaiset

Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.

Uusi!!: Jatkosota ja Amerikansuomalaiset · Katso lisää »

Amper

Amper, virallisesti Ampers Busstrafik Ab, on Bollstassa Pohjassa Raaseporissa liikennöivä linja-autoyritys.

Uusi!!: Jatkosota ja Amper · Katso lisää »

Ampuminen

Albrecht Altdorferin maalaus ''Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolema'' (n. 1509–1516) Yhdysvaltalaissotilaat teloittavat Dachaun keskitysleirin SS-joukkojen sotilaita leirin vapauttamisen yhteydessä 29. huhtikuuta 1945. Teloittaminen ampumalla tarkoittaa tuliasein toimeenpantua kuolemanrangaistusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Ampuminen · Katso lisää »

Andrei Zelentsov

Andrei Ivanovitš Zelentsov oli neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden 163. divisioonan komentajana talvisodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Andrei Zelentsov · Katso lisää »

Anna Haapasalo

Anna Haapasalo (os. Tiainen, 24. helmikuuta 1882 Sortavalan mlk – 13. kesäkuuta 1965 Mikkeli) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922.

Uusi!!: Jatkosota ja Anna Haapasalo · Katso lisää »

Anna Haverinen

Anna Albertina Haverinen (o.s. Fonsell, ent. Kemppi, ent. Nurminen; 6. elokuuta 1884 Tammela – 16. joulukuuta 1959 Jyväskylä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1930.

Uusi!!: Jatkosota ja Anna Haverinen · Katso lisää »

Anna Wiik

Anna Elisabeth Wiik (o.s. Forsström; 5. maaliskuuta 1891 Helsinki – 30. lokakuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen työväenliikkeen valistaja ja arkistonhoitaja, joka tunnetaan Työväen Arkiston pitkäaikaisena hoitajana ja Kansan Arkiston perustajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Anna Wiik · Katso lisää »

Anna-Liisa Anttila

Anna-Liisa Anttila (4. huhtikuuta 1927 Helsinki – 9. elokuuta 2023 Lappeenranta) oli suomalainen toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Anna-Liisa Anttila · Katso lisää »

Anna-Liisa Hyvönen

Anna-Liisa Hyvönen (o.s. Mäntykoski; 29. heinäkuuta 1926 Helsinki – 1. joulukuuta 2021 Helsinki.) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1972–1980 ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajana 1980–1989.

Uusi!!: Jatkosota ja Anna-Liisa Hyvönen · Katso lisää »

Annantehtaan kirkko

Annantehtaan kirkko eli apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko oli luovutetulla alueella sijainneen Suojärven kunnan eteläosan käsittäneen Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Annantehtaan kirkko · Katso lisää »

Anni Huotari

Anna Maria ”Anni” Huotari (o.s. Torvelainen, 13. heinäkuuta 1874 Viipuri – 15. huhtikuuta 1943 Helsinki Viitattu 26.1.2007.) oli suomalainen ompelija ja käsityönopettaja, joka toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana useaan eri otteeseen vuodesta 1907 lähtien aina kuolemaansa 1943 saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Anni Huotari · Katso lisää »

Annikki Linnoila

Ansa Annikki Linnoila (3. syyskuuta 1910 Nurmes – 1. joulukuuta 2006) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Annikki Linnoila · Katso lisää »

Annikki Toikka-Karvonen

Annikki Toikka-Karvonen (2. joulukuuta 1915 Hietamäki, Inkerinmaa – 30. toukokuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri, museonjohtaja, taideteollisuuskriitikko ja päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Annikki Toikka-Karvonen · Katso lisää »

Annilan kartano

Annilan kartano on Mikkelin Annilassa sijaitseva kartano, joka perustettiin ratsutilaksi vuonna 1765.

Uusi!!: Jatkosota ja Annilan kartano · Katso lisää »

Ansa Ikonen

Aili Ansa Inkeri Ikonen (vuodesta 1939 Ikonen-Rinne) oli suomalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä sekä yksi suomalaisen elokuvan kulta-ajan valovoimaisimpia tähtiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ansa Ikonen · Katso lisää »

Antero Alpola

Antero Aatos Väinämö Alpola oli Yleisradion ajanvieteohjelmien pitkäaikainen toimittaja ja esimies.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Alpola · Katso lisää »

Antero Havola

Akseli Antero Havola (16. huhtikuuta 1911 Mikkeli – 9. joulukuuta 1998 Williamsburg, Virginia, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti ja naparetkeilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Havola · Katso lisää »

Antero Juntumaa

Armo Eino Antero Juntumaa, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Juntumaa · Katso lisää »

Antero Laakso

Antero Hemminki Laakso (10. toukokuuta 1895 Viipuri – 5. syyskuuta 1941) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Laakso · Katso lisää »

Antero Svensson

Antero Johannes Svensson Antero Johannes Svensson (30. marraskuuta 1892, Raisio – 26. huhtikuuta 1946, Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Svensson · Katso lisää »

Antero Vanhanen

Antero Vanhanen (1. huhtikuuta 1935 Pyhäjärvi Vpl – 30. joulukuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen painija.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Vanhanen · Katso lisää »

Antero Vuorio

Toivo Antero Vuorio (22. marraskuuta 1920 Luhanka – 6. syyskuuta 2013 Espoo) oli suomalainen henkilöstöpäällikkö ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Antero Vuorio · Katso lisää »

Anthony F. Upton

Anthony F. Upton perheensä kanssa vuonna 1965. Anthony F. Upton (13. lokakuuta 1929 Stockton-on-Tees, Britannia – 4. heinäkuuta 2015 St. Andrews, Britannia) oli Suomen historiaan perehtynyt brittiläinen historiantutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Anthony F. Upton · Katso lisää »

Anthony Gilkison

Anthony Gilkison (3. kesäkuuta 1913 – 13. maaliskuuta 2000 Devon) oli brittiläinen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Anthony Gilkison · Katso lisää »

Anton Eonsuu

Anton Rikhard Eonsuu (9. toukokuuta 1896 Alahärmä – 18. maaliskuuta 1965) oli suomalainen jääkärikapteeni ja vahtimestari.

Uusi!!: Jatkosota ja Anton Eonsuu · Katso lisää »

Anton Pihlava

Kuva Anton Pihlavan henkilöllisyystodistuksesta vuodelta 1920 Anton Aleksander Pihlava oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Anton Pihlava · Katso lisää »

Antrea

Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Antrea · Katso lisää »

Antti Alha

Professori Antti Alha Antti Rikhard Alha (7. helmikuuta 1917 Tampere – 13. huhtikuuta 1989 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 30.4.1989, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Alha · Katso lisää »

Antti Hackzell

Anders (Antti) Verner Hackzell (20. syyskuuta 1881 Mikkeli – 14. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, maaherra, diplomaatti ja työmarkkinajohtaja sekä jatkosodan ajan viimeinen Suomen pääministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hackzell · Katso lisää »

Antti Hannikainen

Antti Juhana Hannikainen (18. heinäkuuta 1910 – 13. tammikuuta 1976) oli suomalainen lakimies, joka toimi oikeusministerinä Sukselaisen II hallituksessa 1959–1961, oikeuskanslerina vuosina 1961–1964 ja korkeimman oikeuden presidenttinä 1964–1975.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hannikainen · Katso lisää »

Antti Hanninen

Antti Hanninen (31. maaliskuuta 1873 Heinjoki – 22. marraskuuta 1957 Sammatti) oli suomalainen maanviljelijä, herastuomari ja kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hanninen · Katso lisää »

Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä)

Andrus (Antti) Hämäläinen (14. heinäkuuta 1897 Skuoritsa, Inkerinmaa – 24. huhtikuuta 1976 Lieto) oli suomalainen kansakouluntarkastaja, valokuvaaja ja inkeriläisen ja Lapin kansanperinteen kerääjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä) · Katso lisää »

Antti Hänninen

Antti Hänninen Antti Vilho Valmis Voitto Hänninen (20. marraskuuta 1904 – 10. tammikuuta 1969) oli suomalainen majuri ja Mannerheim-ristin ritari numero 185.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hänninen · Katso lisää »

Antti Hyvärinen (mäkihyppääjä)

Antti Abram Hyvärinen (21. kesäkuuta 1932 Rovaniemi – 13. tammikuuta 2000 Bad Nauheim, Saksa) oli suomalainen mäkihyppääjä, olympiavoittaja ja mäkihyppyvalmentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hyvärinen (mäkihyppääjä) · Katso lisää »

Antti Hyvönen

Antti Hyvönen Hämeenlinnassa 24.3.1978 Antti Mikael Hyvönen (30. huhtikuuta 1900 Seinäjoki, toisten tietojen mukaan Oulu – 20. marraskuuta 1988 Helsinki) oli työväenliikkeen veteraani ja myöhemmin Sirola-opiston vararehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Hyvönen · Katso lisää »

Antti Isotalo (jääkäri)

Antti Isotalo (13. tammikuuta 1895 Alahärmä – 17. maaliskuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen jääkäriluutnantti, maanviljelijä ja kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Isotalo (jääkäri) · Katso lisää »

Antti Karppinen

Antti Karppinen (6. toukokuuta 1923 Altona, Saksa – 16. toukokuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen ulkoasiainneuvos ja suurlähettiläs.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Karppinen · Katso lisää »

Antti Kääriäinen

Antti Kääriäinen Antti Kääriäinen (5. kesäkuuta 1891 Iisalmi – 20. kesäkuuta 1967) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Kääriäinen · Katso lisää »

Antti Laine

Antti Laine (s. 9. syyskuuta 1949) on suomalainen historiantutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Laine · Katso lisää »

Antti Niska

Antti Eemeli Niska (5. marraskuuta 1912 Kalajoki – 23. marraskuuta 1985 Ylivieska) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Niska · Katso lisää »

Antti Pennanen (sotilas)

Antti Pennanen (6. marraskuuta 1903 Kuusjärvi – 30. lokakuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka vaikutti erityisesti Rajavartiolaitoksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Pennanen (sotilas) · Katso lisää »

Antti Rantamaa

Antti Johannes (Antti J.) Rantamaa (26. marraskuuta 1904 Merikarvia – 17. elokuuta 1987 Sveitsi) oli suomalainen pappi ja pitkäaikainen Maalaisliiton kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Rantamaa · Katso lisää »

Antti Sokka

Antti Väinö Sokka (13. syyskuuta 1904 Antrea – 11. elokuuta 1972 Jyväskylä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 23.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Sokka · Katso lisää »

Antti Solja

Antti Eino Solja (7. marraskuuta 1923 Tampere – 3. marraskuuta 2011 Tampere) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Solja · Katso lisää »

Antti Tani

Antti Johannes Tani (3. elokuuta 1918 Hämeenlinna – 30. maaliskuuta 2017 Kouvola) oli suomalainen talvi- ja jatkosodan hävittäjälentäjä joka saavutti 21,5 ilmavoittoa 272 sotalennolla jatkosodan vuosina 1941−1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Tani · Katso lisää »

Antti V. Pitkänen

Antti Vilho Pitkänen (5. maaliskuuta 1923 Viipuri – 23. toukokuuta 2005 Oulu) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti V. Pitkänen · Katso lisää »

Antti Vahteri

Antti Vahteri (2. joulukuuta 1889 – 13. heinäkuuta 1954) oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli 1920-luvulta lähtien Suomen Sosialidemokraatissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Vahteri · Katso lisää »

Antti Valkama

Antti Jalmari Valkama, vuoteen 1905 Vilkman (31. heinäkuuta 1889 Mäntsälä – 26. heinäkuuta 1974) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja ampuja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Valkama · Katso lisää »

Antti Virtanen (poliitikko)

Antti Virtanen (sukunimi aik. Lötjönen, 7. kesäkuuta 1888 Jaakkima – 28. helmikuuta 1972 Imatra) oli suomalainen vaatturi ja SKDL:n kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Virtanen (poliitikko) · Katso lisää »

Antti Vorho

Antti Vorho maaliskuussa 1943. Kuva: SA-kuva Antti Vorho, myöhemmin Vallebro (19. lokakuuta 1912 Valkeasaari – 3. maaliskuuta 1991 Lycksele, Ruotsi), oli Inkerin suomalainen Mannerheim-ristin ritari numero 99.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Vorho · Katso lisää »

Antti Wettervik

Antti Wettervik (8. kesäkuuta 1922 Somero – 4. helmikuuta 1997 Tampere) oli yritysjohtaja, joka sai Eino Rajamäen kanssa ensimmäisenä Suomessa yrittäjäneuvoksen arvonimen, vuonna 1990.

Uusi!!: Jatkosota ja Antti Wettervik · Katso lisää »

Antto Prunnila

Antto Prunnila (18. syyskuuta 1897 Honkajoki – 31. maaliskuuta 1965 Pori) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1954 ja 1958–1962.

Uusi!!: Jatkosota ja Antto Prunnila · Katso lisää »

Apteekkari Jääskeläisen huvila

Apteekkari Jääskeläisen huvila on Laatokan pohjoisrannalla Kirjavalahdessa sijaitseva funkkistyylinen kaksikerroksinen kivirakennus jonka suunnitteli 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

Uusi!!: Jatkosota ja Apteekkari Jääskeläisen huvila · Katso lisää »

Ari Ilmakunnas

Ari Ilmakunnas (11. syyskuuta 1896 – 30. huhtikuuta 1957 Helsinki) SKSL:n edesmenneet puheenjohtajat, Suomen Shakki 2/1973 Ari Ilmakunnas in Memoriam, Suomen Shakki 5-6/1957 oli merkittävä suomalainen šakin järjestömies ja šakinpelaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ari Ilmakunnas · Katso lisää »

Arijoutsi

Arijoutsi (oik.) kirjailijakollegansa seurassa vuonna 1953. Heikki Sakari Marttila alias Arijoutsi (1. syyskuuta 1915 Lahti – 31. tammikuuta 1993 Vantaa) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Arijoutsi · Katso lisää »

Armas Ahlroth

Armas Heikki Ahlroth myöh. Arajuuri Armas Heikki Ahlroth myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Ahlroth · Katso lisää »

Armas Äikiä

Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki)Kalemaa, Armas Äikiä oli suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Äikiä · Katso lisää »

Armas Heikel

Armas Gösta Irving Heikel (3. lokakuuta 1906 Albany, New Yorkin osavaltio, Yhdysvallat – 2. heinäkuuta 1980 Jyväskylä) oli suomalainen filosofian maisteri, kemisti ja 1930- ja 1940-lukujen vasemmistoradikaali.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Heikel · Katso lisää »

Armas Hutri

Armas Aleksanteri Hutri (10. huhtikuuta 1922 Jääski – 29. toukokuuta 2015 Kaunialan sairaala) oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Hutri · Katso lisää »

Armas Oulasvirta

Armas Aleksander Oulasvirta, sukunimi vuoteen 1906 Ockenström (8. heinäkuuta 1883 Oulu – 27. lokakuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen insinööri.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Oulasvirta · Katso lisää »

Armas Pärssinen

Spalernajan vanki Armas Pärssinen Armas Antti Pärssinen oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Pärssinen · Katso lisää »

Armas Pihlajamaa

Armas Pihlajamaa (ent. Rönnmark, 26. syyskuuta 1896 Mikkeli – 30. toukokuuta 1955 Turku) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Pihlajamaa · Katso lisää »

Armas Pohjola

Armas Johan Pohjola (3. maaliskuuta 1912 Pyhtää – 13. lokakuuta 1997 Forssa) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Pohjola · Katso lisää »

Armas Ruusuvuori

Armas Aleksanteri Ruusuvuori (31. toukokuuta 1895 Janakkala – 19. maaliskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti joka toimi jatkosodan aikana Sotilaspoikien komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Ruusuvuori · Katso lisää »

Armas Saari

Kaarlo Armas Saari (1. helmikuuta 1904 Kurikka – 13. heinäkuuta 1963) oli suomalainen juristi, virkamies, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Saari · Katso lisää »

Armas Ylinen

Armas Johannes Ylinen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas Ylinen · Katso lisää »

Armas-Eino Martola

Ilmari Armas-Eino Martola (12. toukokuuta 1896 Raahe – 5. helmikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 130.

Uusi!!: Jatkosota ja Armas-Eino Martola · Katso lisää »

Armassaaren laituri

Armassaaren laituri oli rautatieliikennepaikka rataosalla Tornio–Kolari pienellä samannimisellä kyläalueella Ylitorniolla.

Uusi!!: Jatkosota ja Armassaaren laituri · Katso lisää »

Armeija (sotilasyksikkö)

Armeija on sotatoimiyhtymä, joka koostuu esikunnasta ja yleensä armeijakunnista, jotka on edelleen jaettu divisiooniin tai prikaateihin.

Uusi!!: Jatkosota ja Armeija (sotilasyksikkö) · Katso lisää »

Armi Kuusela

Armi Helena Kuusela-Williams (o.s. Kuusela, ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos) on ensimmäinen Miss Universum -kilpailun voittanut suomalainen.

Uusi!!: Jatkosota ja Armi Kuusela · Katso lisää »

Armo Vuotila

Armo Immanuel Vuotila (31. lokakuuta 1905 Aleksandrovsk, Venäjä – 22. tammikuuta 1951 Ranua) oli suomalainen kirjailija joka oli mukana vapaa-ajattelijoiden toiminnassa 1930-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Armo Vuotila · Katso lisää »

Arndt Pekurinen

Arndt Juho Pekurinen (29. elokuuta 1905 Juva – 5. marraskuuta 1941 Kalevalan piiri, Neuvostoliitto) oli suomalainen aseistakieltäytyjä ja pasifisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Arndt Pekurinen · Katso lisää »

Arne Ilander

Arne Alver Bruno Ilander (28. tammikuuta 1888 Inkoo – 21. joulukuuta 1967) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Arne Ilander · Katso lisää »

Arne Somersalo

Aarne (Arne) Sakari Somersalo (vuoteen 1906 Sommer; 6. maaliskuuta 1891 Tampere – 17. elokuuta 1941 Kiestinki, Neuvostoliitto) oli suomalainen sotilas, toimittaja, oikeistoradikaali poliitikko ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Arne Somersalo · Katso lisää »

Arno Anthoni

Arno Kalervo Anthoni (11. elokuuta 1900 Karjalohja – 9. elokuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen juristi, joka toimi Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Arno Anthoni · Katso lisää »

Arno Tuurna

Otto Arno Tuurna (vuoteen 1935 Thuneberg; 12. elokuuta 1894 Lohja Runeberg.org. – 10. toukokuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja suomalaisen Viipurin ensimmäinen ja ainut kaupunginjohtaja vuosina 1928–1948 (käytännössä vuoteen 1944) sekä Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1939–1958.

Uusi!!: Jatkosota ja Arno Tuurna · Katso lisää »

Arnold Majewski

Karl Arnold Woldemar Majewski (29. marraskuuta 1892, Tallinna – 10. lokakuuta 1942, Rukajärvi) oli suomalainen everstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Arnold Majewski · Katso lisää »

Arnold Salminen

Arnold (Aarno) Adolf Salminen (1902 Turku – 23. heinäkuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka oli jatkosodan aikana yksi maanalaisesti toimineen SKP:n puheenjohtajan Yrjö Leinon avustajista.

Uusi!!: Jatkosota ja Arnold Salminen · Katso lisää »

Arthur Hestenaes

Arthur Hestenaes (6. elokuuta 1908 Bergen, Norja – 11. huhtikuuta 1942) oli suomalainen jalkapalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Arthur Hestenaes · Katso lisää »

Arthur Leonard Kotsalo

Arthur Leonard (Lenni) Kotsalo, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Arthur Leonard Kotsalo · Katso lisää »

Arthur Rönnqvist

Arthur (Artturi) Bernhard Rönnqvist (22. tammikuuta 1897 Viipuri – 15. syyskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen puoluetoimitsija, joka vaikutti kielletyn SKP:n organisaattorina 1920–1940-luvuilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Arthur Rönnqvist · Katso lisää »

Arto Heikki Virkkunen

Arto Heikki Virkkunen (24. syyskuuta 1911 Helsinki - 15. heinäkuuta 1980) osallistui päämajan operatiivisella osastolla majurina palvellessaan miehityk­sen varalle suoritettuun aseiden kätkemiseen vuosina 1944-45.

Uusi!!: Jatkosota ja Arto Heikki Virkkunen · Katso lisää »

Arto Seppälä (kirjailija)

Turun kirjamessuilla 2012. Arto Seppälä, nimimerkki Eino Vino (s. 5. marraskuuta 1936 Ulvila), Kirjasampo.

Uusi!!: Jatkosota ja Arto Seppälä (kirjailija) · Katso lisää »

Artturi Laitinen

Artturi Antti Laitinen (20. huhtikuuta 1882 Utajärvi – 5. tammikuuta 1959 Oulu) oli suomalainen kansakoulunopettaja, talousneuvos ja Maalaisliiton kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Artturi Laitinen · Katso lisää »

Arved Viirlaid

Arved Viirlaid (11. huhtikuuta 1922 − 21. kesäkuuta 2015) oli virolainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Arved Viirlaid · Katso lisää »

Arvi Häyhä

Arvi Rudolf Häyhä (12. joulukuuta 1900 Kotka – 20. marraskuuta 1942 Impilahti) oli suomalainen varatuomari ja Sortavalan kaupunginjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Häyhä · Katso lisää »

Arvi Ikonen

Arvi Ikonen (24. syyskuuta 1912 Rautavaara – 9. tammikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen maatalousteknikko, joka toimi Maalaisliiton kansanedustajana Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä vuosina 1950–1957.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Ikonen · Katso lisää »

Arvi J. Aikomus

Arvi Jonne Aikomus (Juho Arvid Aikomus, 10. maaliskuuta 1897 Nivala – 23. tammikuuta 1976 Helsinki)kuolinilmoitus Juho Arvid Aikomus (päiväämätön lehtileike)virkatodistus Aikomus, Juho Heikinpoika, Tornion seurakunnan kirkkoherranvirasto (Arvi Aikomuksen isä)) oli suomalainen aktivisti, tiedustelu-upseeri ja salanimeä Jukka Kontio käyttänyt kirjailija. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki ja myöhemmin kapteeni (evp). Siviiliammatiltaan Aikomus oli kirjaltaja. Arvi Aikomus oli vanhin räätäli Juho Heikinpoika Aikomuksen (1873-1941) ja Matilda Juhontytär Aikomuksen o.s. Sarja (1878-1959) viidestä lapsesta. Arvi muutti perheensä kanssa Tornioon vuonna 1905. Valtion rautateiden palveluksessaKosonen 2001, 127 ollut Aikomus oli mukana jääkäriliikkeen etappitoiminnassa. Työ sopi yhteen jääkäriliikkeen kuriirina toimimisen kanssa. Hänet pidätettiin kuljettaessaan salaista postia Helsingistä Tornioon, mutta hän onnistui pakenemaan ja siirtymään Ruotsiin. Ruotsissa hänen työnantajanaan oli Saksan armeija hänen toimiessaan osana sotavankietappia, joka kuljetti Murmanskista paenneita keskusvaltojen sotavankeja Norjan ja Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin. Samankaltaisessa etappijärjestelyssä toimi myös Taavetti Lukkarinen. Suomen sisällissodassa Aikomus osallistui taisteluihin Tervolassa, Torniossa, Länkipohjassa, Orivedellä ja Tampereella. Hän osallistui Aunuksen retkeen 1919 ja toimi sittemmin yleisesikunnan tiedustelun palveluksessa. Aikomus toimi 1920-30-luvuilla yleisesikunnan tiedustelun eri tehtävissä: raja-aseman päällikkönä ensin Itä-Karjalassa 1923 ja Karjalankannaksella 1925.Elfvengren & Laidinen 2012, 126 Sortavalan alatoimiston johtajana hän työskenteli vuodet 1925–1936. Aikomus oli suorittanut tiedustelu-upseerikurssin 1920 ja muuttanut Sortavalaan toukokuussa 1923. Hänen jälkeensä tehtävään nimitettiin kapteeni Pekka Jänhiä Aikomuksen toimiessa hänen apulaisenaan. Aikomuksen toiminta kirjailijana salanimellä Jukka Kontio ajoittui hänen alkukaudelleen Sortavalan alatoimiston päällikkönä. Hänen kirjallinen uransa nivoutui Akateemisen Karjala-Seuran toimintaan. Teosten kustannussopimukset WSOY:n kanssa allekirjoitti AKS:n puheenjohtaja Elmo Kaila. Kesällä 1939 Sortavalan alatoimistoa alettiin vahvistaa, kun kansainvälinen tilanne osoitti kiristymisen merkkejä. Sen laskuun toimi 30-40 vakoilijaa Neuvosto-Karjalassa. Toimistolla oli käytössä turvataloja ja koulutustiloja kaupungissa ja sen ympäristössä. Tällaisessa tehtävässä toimi mahdollisesti myös Aikomuksen hankkima maatila lähellä Sortavalaa. Sortavalan alatoimistosta muodostettiin sinne siirtyneen kapteeni Into Kuismasen johtama kaukopartioyksikkö Osasto Kuismanen (OsKu), jonka työntekijöihin myös Arvi Aikomus kuului. Aikomus jäi eläkkeelle vuonna 1944 ja muutti Joensuuhun. Siellä hän perusti autoliikkeen. Jatkosodan jälkeen Suomeen perustettiin joukko peiteyrityksiä, kuten kuljetus- ja sähköalan liikkeitä, joiden tarkoituksena oli aseiden hajavarastoinnin tapaan tukea sotilaallista varautumista. Eräs näistä oli Aikomuksen autoliike. Tunnetuimpia peiteyrityksistä olivat Heikki Määttäsen ja Paavo Suorannan johtamat Kuohun Pilke ja kuorma-autoliike. Aikomustakin kuulusteltiin asekätkentäjutun selvittelyn yhteydessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi J. Aikomus · Katso lisää »

Arvi Jämsä

Arvi Tapani Jämsä (27. helmikuuta 1917 Viipuri – 25. elokuuta 1987 Lahti) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Jämsä · Katso lisää »

Arvi Kalsta

Arvi Kalsta (vuoteen 1927 Arvid Daniel Grönberg; 14. lokakuuta 1890 Joensuu – 25. toukokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen jääkärikapteeni, kansallissosialistisen pienpuolueen Suomen Kansan Järjestön perustaja ja liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Kalsta · Katso lisää »

Arvi Kilpinen

Johan Arvid (Arvi) Kilpinen (27. huhtikuuta 1905 Espoo – 9. helmikuuta 1973 Toijala) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Kilpinen · Katso lisää »

Arvi Korhonen

Arvi Korhonen 1960-luvun alussa. Arvi Heikki Korhonen (9. tammikuuta 1890 Utajärvi – 29. joulukuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen historioitsija ja professori, joka tunnetaan niin sanotusta ajopuuteoriasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Korhonen · Katso lisää »

Arvi Pajunen

Arvi Albert Pajunen (13. maaliskuuta 1895 Ulvila – 10. helmikuuta 1966 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 16.2.1966, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvi Pajunen · Katso lisää »

Arvid Janhunen

Arvid Mikael Janhunen (8. toukokuuta 1900 Porvoon mlk – 26. marraskuuta 1941 Karhumäki) oli ainoa punaisten puolella Suomen sisällissodan taistellut, jolle myönnettiin Mannerheim-risti.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvid Janhunen · Katso lisää »

Arvid Ojasti

Arvid (Arvi) Edvard Ojasti (synt. Fagerström, 18. kesäkuuta 1903 Impilahti – 6. joulukuuta 1963 Maturín, Venezuela) oli suomalainen valtiollisen poliisin Valpon ylietsivä.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvid Ojasti · Katso lisää »

Arvid von Martens

Arvid Hugo Julius von Martens (22. helmikuuta 1903 Helsinki – 28. kesäkuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen katulähetystyön uranuurtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvid von Martens · Katso lisää »

Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla

Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla on eversti ja filosofian maisteri Erkki Nordbergin tutkimus, jonka on julkaissut Art House vuonna 2003.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla · Katso lisää »

Arvo A. Juvonen

Arvo Antero Juvonen (4. huhtikuuta 1916 Terijoki – 29. marraskuuta 2004 Lake Oswego, Oregon, Yhdysvallat) oli suomalainen kaukopartiomies, joka toimi 1950-luvulla tiedustelijana Yhdysvaltain palveluksessa, kun norjalaiset ja amerikkalaiset värväsivät entisiä suomalaisia kaukopartiomiehiä Neuvostoliittoon tehtäviin tiedusteluretkiin (Operaatio Uppsala).

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo A. Juvonen · Katso lisää »

Arvo Aalto

Arvo Aulis Aalto (s. 13. heinäkuuta 1932 Rovaniemi) on eläkkeellä oleva suomalainen poliitikko, joka toimi työvoimaministerinä Sorsan II hallituksessa (1977–1979) ja Koiviston II hallituksessa (1979–1981).

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Aalto · Katso lisää »

Arvo Ahola

Arvo Aholan hautakivi Turun hautausmaalla Arvo Ahola (14. marraskuuta 1908 Sippola – 9. toukokuuta 1998 Turku) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Ahola · Katso lisää »

Arvo Alanne

Arvo Eemil August Alanne (30. elokuuta 1904 Oulu – 14. syyskuuta 1993) oli suomalainen lehtimies, pakinoitsija ja Yleisradion pitkäaikainen Pohjois-Suomen toimittaja, lempinimeltään ”Ala”.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Alanne · Katso lisää »

Arvo Emil Greis

Arvo Emil Greis (18. tammikuuta 1891 Hausjärvi – 12. maaliskuuta 1965 Helsinki) oli Aravan tarkastaja, joka on saanut Väinö Valorinnan ohella Suomessa ylitarkastajan arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Emil Greis · Katso lisää »

Arvo Jansson

Arvo Bernhard Jansson Arvo Bernhard Jansson myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Jansson · Katso lisää »

Arvo Kartano

Arvo Kartano vuonna 1941. Arvo Nikolai Kartano (18. helmikuuta 1895 Kiikka – 14. heinäkuuta 1963) oli suomalainen upseeri joka tunnettiin Suomenlinnan kurikomppanian ja Koveron keskitysleirin päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Kartano · Katso lisää »

Arvo Korsimo

Arvo Ilmari Korsimo (sukunimi vuoteen 1934 saakka Korsman; 7. maaliskuuta 1901 Sauvo – 22. lokakuuta 1969 Lieto) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Maalaisliiton puoluesihteerinä vuosina 1950–1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Korsimo · Katso lisää »

Arvo Kytölä

Arvo Johannes Kytölä (vuoteen 1929 Mäkinen) oli hämäläinen museo- ja kotiseutualan vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Kytölä · Katso lisää »

Arvo Lehto (teollisuusneuvos)

Arvo Veikko Lehto (3. heinäkuuta 1921 Pori – 31. elokuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja juustoalan vaikuttaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Lehto (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Arvo Parkkila

Arvo Kustaa ”Arska” Parkkila (31. tammikuuta 1905 – 28. syyskuuta 1978) oli helsinkiläinen asunnoton alkoholisti, joka raitistuttuaan omistautui kohtalotovereidensa auttamiselle.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Parkkila · Katso lisää »

Arvo Peussa

Aarne Aatami ”Arvo” Peussa (25. joulukuuta 1900 Makslahti, Koiviston maalaiskunta – 19. heinäkuuta 1941) oli suomalainen keskimatkan juoksija, joka osallistui vuoden 1924 kesäolympialaisiin, jossa sijoittui 1 500 metrin juoksussa yhdeksänneksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Peussa · Katso lisää »

Arvo Riihimäki

Arvo Vihtori Riihimäki (29. toukokuuta 1891 Lavia – 13. joulukuuta 1972 Lavia) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n ja SKDL:n kansanedustajana vuosina 1927–1930 ja 1945–1954.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Riihimäki · Katso lisää »

Arvo Sainio

Arvo Robert Sainio (30. heinäkuuta 1921 Lokalahti – 23. lokakuuta 1984 Uusikaupunki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Sainio · Katso lisää »

Arvo Suomela

Arvo Aarne Suomela (6. marraskuuta 1909 Vehmaa – 28. heinäkuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Suomela · Katso lisää »

Arvo Tenkanen

Arvo Johannes Tenkanen (3. tammikuuta 1898 Leivonmäki – 2. marraskuuta 1966 Raahe) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka toimi Käkisalmen kaupunginjohtajana jatkosodan aikana ja Raahen kaupunginjohtajana 1940-luvun puolivälistä vuoteen 1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Tenkanen · Katso lisää »

Arvo Turtiainen

Arvo Albin Turtiainen oli suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Turtiainen · Katso lisää »

Arvo Ukkola

Arvo Olavi Ukkola oli suomalainen muusikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Ukkola · Katso lisää »

Arvo Vaara

Arvo Vaara (syntyjään Arvi Antinpoika Tuokkola, s. 1891 Teuva – ?) oli Kanadassa ja Neuvostoliitossa työskennellyt suomalaissyntyinen toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Vaara · Katso lisää »

Arvo Vesterinen

Arvo Vilhelm Vesterinen (29. syyskuuta 1923 Kanneljärvi – 12. heinäkuuta 2003 Tampere) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Arvo Vesterinen · Katso lisää »

Aseistakieltäytyminen Suomessa

Aseistakieltäytyminen Suomessa tarkoittaa siviilipalveluksen suorittamista asevelvollisuusaikana, totaalikieltäytymistä, reservinkieltäytymistä tai osittaiskieltäytymistä eli totaalikieltäytyjäksi ryhtymistä kesken varusmiespalveluksen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aseistakieltäytyminen Suomessa · Katso lisää »

Asekätkentä

Asekätkentä oli jatkosodan jälkeen Suomessa suoritettu salainen aseiden hajavarastointioperaatio, jolla pyrittiin mahdollistamaan sissisodankäynti sellaisessa tilanteessa, että Neuvostoliitto miehittäisi maan.

Uusi!!: Jatkosota ja Asekätkentä · Katso lisää »

Asekoulu

Siviilikäyttöön peruskorjattu, Asekoulun käytössä ollut kasarmirakennus Kokkolan Pikiruukissa. Asekoulun lippu Asekoulu oli Suomen puolustusvoimiin kuulunut sotilasopetuslaitos, joka toimi Helsingissä, Harjavallassa, Kokkolassa, Kuopiossa ja Lahdessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Asekoulu · Katso lisää »

Asemasota

Ensimmäisen maailmansodan asemasotaa Sommessa vuonna 1916. Asemasota on sotatilanne, jossa rintamalinjat pysyvät pitkään paikallaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Asemasota · Katso lisää »

Asevelisosialistit

Asevelisosialistit olivat vaikutusvaltainen ryhmä suomalaisia oikeistososiaalidemokraatteja, jotka olivat sotavuosina toimineet Suomen Aseveljien Liitossa (SAL).

Uusi!!: Jatkosota ja Asevelisosialistit · Katso lisää »

Aseveljeys

Aseveljeys on ihmissuhde ja siihen liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne, asevelihenki, joka syntyy ja vallitsee osapuolten välillä eri tavoin jaetun sotakokemuksen, erityisesti rintamakokemuksen, perusteella.

Uusi!!: Jatkosota ja Aseveljeys · Katso lisää »

Ashtonin perhe

Ashtonin perhe (A Family At War) on brittiläinen television draamasarja, joka ensiesitettiin ITV-kanavalla vuodesta 1970 vuoteen 1972.

Uusi!!: Jatkosota ja Ashtonin perhe · Katso lisää »

Askolan kunnanvaltuusto

Askolan kunnanvaltuusto on Askolan kunnan korkein päättävä elin.

Uusi!!: Jatkosota ja Askolan kunnanvaltuusto · Katso lisää »

Aslak Iivari Guttorm

Aslak Iivari Guttorm (3. joulukuuta 1922 – 31. elokuuta 1942) oli suomensaamelainen kaukopartiomies.

Uusi!!: Jatkosota ja Aslak Iivari Guttorm · Katso lisää »

Asser Aromaa

Asser August Aromaa (28. joulukuuta 1911 Forssa – 4. huhtikuuta 1989 Lohja) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Asser Aromaa · Katso lisää »

Asser Stenbäck

Asser Immanuel Stenbäck (vuoteen 1914 Liukku, 10. huhtikuuta 1913 Kälviä – 5. helmikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen teologi, psykiatrian erikoislääkäri ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Asser Stenbäck · Katso lisää »

Astley Rodén

Astley Waldemar Rodén (30. elokuuta 1887 Kokkola – 17. toukokuuta 1948) oli suomalainen Kokkolassa vaikuttanut konsuli, huolinta-alan liikemies ja suojeluskuntajohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Astley Rodén · Katso lisää »

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (lyhenne ARA) on Suomen ympäristöministeriön hallinonalaan kuuluva virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus · Katso lisää »

Asutustoiminta Suomessa

Torppareita ojankaivussa. Asutustoiminta oli keskeistä yhteiskuntapoliittista toimintaa Suomen itsenäisyyden alkuajoista 1950-luvulle saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Asutustoiminta Suomessa · Katso lisää »

Atos Wirtanen

Atos Kasimir Wirtanen (27. tammikuuta 1906 Saltvik – 10. maaliskuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja poliitikko, joka toimi SDP:n ja SKDL:n kansanedustajana vuosina 1936–1954.

Uusi!!: Jatkosota ja Atos Wirtanen · Katso lisää »

Atte Kalajoki

Atte Bernhard Carolus Kalajoki (24. heinäkuuta 1914 Oulu – 16. syyskuuta 2004 Oulu), vuoteen 1934 asti Calamnius, oli oululainen yliopiston apulaissihteeri, opettaja, journalisti, kirjailija, kotiseutumies ja kamarineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Atte Kalajoki · Katso lisää »

August Kuistio

Kuistio toisena oikealla. Kuva on toukokuulta 1940. pienoiskuva Aloys Josef August Immanuel Kuistio (aik. Qvist) (11. huhtikuuta 1895 Viipuri – 1963) oli suomalainen eversti ja rykmentin- ja prikaatinkomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja August Kuistio · Katso lisää »

August Takala

August (Akseli) Esaias Takala (23. toukokuuta 1897 Kuortane – 18. maaliskuuta 1951 Elimäki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja yleisurheilija.

Uusi!!: Jatkosota ja August Takala · Katso lisää »

August Thitz

August Fredrik Julius Caesar Thitz (14. maaliskuuta 1865 Heinola – 17. helmikuuta 1957 Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus. Viitattu 25.12.2013.) oli saksalaissukuinen suomalainen liikemies ja mesenaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja August Thitz · Katso lisää »

Aukusti Koivisto (taidemaalari)

Aukusti Koivisto (11. lokakuuta 1886 Juva – 30. maaliskuuta 1962 Oulu) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Aukusti Koivisto (taidemaalari) · Katso lisää »

Aukusti Tuhka

Aukusti Tuhka (vuoteen 1920 August Tuhkanen; 15. syyskuuta 1895 Viipuri – 26. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli taidegraafikko, joka teki etenkin litografioita ja puupiirroksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Aukusti Tuhka · Katso lisää »

Aulis Ensio Soininen

Aulis Ensio Soininen (25. heinäkuuta 1911 Iisalmi – 9. tammikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja ja Taljan tiedotussihteeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Aulis Ensio Soininen · Katso lisää »

Aulis Hämäläinen

Aulis Vilho Hämäläinen (8. kesäkuuta 1918 Helsinki – 14. huhtikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aulis Hämäläinen · Katso lisää »

Aulis Konttinen

Aulis Antero Konttinen (15. elokuuta 1918 Heinävesi – 18. toukokuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteen maisteri, talouspäällikkö ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Aulis Konttinen · Katso lisää »

Aulis Lehtikangas

Aapo Aulis Lehtikangas (16. marraskuuta 1917 Ruotsinpyhtää – 26. joulukuuta 1998 Hamina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 173.

Uusi!!: Jatkosota ja Aulis Lehtikangas · Katso lisää »

Aulis Sutinen

Aulis Eemil Sutinen (17. joulukuuta 1905 Juuka – 6. marraskuuta 2001 Joensuu) oli suomalainen maanviljelijä, opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Aulis Sutinen · Katso lisää »

Aune Seme

Aune Kyllikki Seme (o.s. Silvast, v. 1943–1944 Siltari, 23. lokakuuta 1915 Savonlinna – 2. joulukuuta 2014 Savonlinna) oli suomalainen järjestösihteeri ja maastohiihtäjä, joka teki pitkän uran sosialidemokraattisessa naisliikkeessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aune Seme · Katso lisää »

Aune Somersalmi

Aune Somersalmi vuonna 1943 Aune Franziska Somersalmi (oik. Salmio, alk. Sundell, ent. Karivirta, 19. tammikuuta 1902 – 26. elokuuta 1984 Helsinki) Billion Graves -palvelussa Viitattu 25.8.2016.

Uusi!!: Jatkosota ja Aune Somersalmi · Katso lisää »

Auno Kerola

Auno Armas Kerola (22. marraskuuta 1907 Rovaniemen maalaiskunta – 26. tammikuuta 1984 Rovaniemi) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Auno Kerola · Katso lisää »

Aunuksen Radio

Sotilasvirkailija Oke Tuuri soittaa suosittuja toivomuslevyjä Aunuksen radion studiossa 7. toukokuuta 1942. SA-kuva.Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Aunuksen Radio · Katso lisää »

Aunuksen rata

Aunuksen rata on rautatie Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Aunuksen rata · Katso lisää »

Aunuksen ryhmä

Aunuksen ryhmä oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Aunuksen ryhmä · Katso lisää »

Aunuksen Teatteri

Aunuksen teatterin ensi-ilta 30. marraskuuta 1941: Yleisöä näytännön aikana. Keskellä Kenraali Talvela.SA-kuva.Aunuksen Teatteri oli yksi kuudesta jatkosodan aikaisesta niin sanotusta sotateatterista.

Uusi!!: Jatkosota ja Aunuksen Teatteri · Katso lisää »

Aunus (kaupunki)

Aunus eli Aunuksenkaupunki (myös Aunuksenlinna, eli Anuksenlinnu) on kaupunki ja kaupunkikunta Karjalan tasavallassa ja Aunuksen kansallisen piirin keskus.

Uusi!!: Jatkosota ja Aunus (kaupunki) · Katso lisää »

Auvo Maunula

Maunulan jatkosodassa komentaman LeLv 12:n kalusto, Fokker D.XXI -hävittäjä. Morane-Saulnier M.S.406, konetyyppi jolla lentäessään Maunula sai surmansa. Mannerheim onnittelee Mannerheim-ristin ritari Auvo Maunulaa Mikkelin päämajan edessä 15.9.1942 Auvo Herman Toivo Maunula (7. kesäkuuta 1907 Alavieska – 17. toukokuuta 1944 Hirvas) oli suomalainen lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Auvo Maunula · Katso lisää »

Auvo Säntti

Auvo Armo Säntti (25. joulukuuta 1906 KiskoAario 1966: 11. – 21. syyskuuta 1992 Turku) oli suomalainen maantieteilijä, joka toimi Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professorina vuosina 1954–1972 ja rehtorina vuosina 1956–1959 ja 1962–1968.

Uusi!!: Jatkosota ja Auvo Säntti · Katso lisää »

Avangard-stadion (Viipuri)

Avangard-stadion (ent. Viipurin keskusurheilukenttä) on Viipurissa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka otettiin käyttöön vuonna 1933.

Uusi!!: Jatkosota ja Avangard-stadion (Viipuri) · Katso lisää »

Axel Grönvik

Axel Adolf Emil Grönvik (18. tammikuuta 1897 – 10. joulukuuta 1992Kuolleita suomalaisia. Mitä Missä Milloin 1994 s. 147. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9) oli suomalainen päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Axel Grönvik · Katso lisää »

Šalla

Šallan kunta Puudožin piirin kartalla. Šalla eli Salla (myös Шала, Šala) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Puudožin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Šalla · Katso lisää »

Šokšu

Šokšu on maalaiskunta ja kylä Äänisenrannan piiriin kaakkoisosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Šokšu · Katso lisää »

Štš-311

Štš-311 Kumža oli Neuvostoliiton laivaston Štšuka-luokan sukellusvene.

Uusi!!: Jatkosota ja Štš-311 · Katso lisää »

Österbottningen

Österbottningen oli Kokkolassa vuodesta 1898 lähtien ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Österbottningen · Katso lisää »

Äänis

Äänis on harvinainen suomalainen etunimi.

Uusi!!: Jatkosota ja Äänis · Katso lisää »

Äänisen aallot

Äänisen aallot on George de Godzinskyn säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama suomalainen valssi jatkosodan vuosilta.

Uusi!!: Jatkosota ja Äänisen aallot · Katso lisää »

Äänisenrannan piiri

Äänisenrannan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Petroskoin ympärillä ja sen eteläpuolella Äänisen rannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Äänisenrannan piiri · Katso lisää »

Äänisentauksen piiri

Äänisentauksen piiri eli Äänisentakainen piiri eli Äänisniemen piiri on entinen hallintoalue Karjalan ASNT:ssa, nykyisessä Karjalan tasavallassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Äänisentauksen piiri · Katso lisää »

Äänislinnan Teatteri

Äänislinnan teatterin "Tapahtui kaukana" -esityksen ensi-illan ja ensiesiintymisen kenraaliharjoituksesta.Äänislinna 24. huhtikuuta 1942SA-kuvaÄänislinnan teatteri lähdössä viihdyttämään joukko-osastoja juhannuspäivänä.Äänislinna 24. kesäkuuta 1942SA-kuvaÄänislinnan Teatteri oli yksi kuudesta Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa sekä Karjalankannaksella jatkosodan aikana toimineesta niin sanotusta sotateatterista.

Uusi!!: Jatkosota ja Äänislinnan Teatteri · Katso lisää »

Äänislinnan Tiedustelijainkoulu

Äänislinnan Tiedustelijainkoulu oli suomalainen jatkosodan joukko-osasto, jonka tehtävänä oli kouluttaa ja lähettää sotavangeista värvättyjä tiedustelijoita Neuvostoliiton alueelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Äänislinnan Tiedustelijainkoulu · Katso lisää »

Äärioikeisto Suomessa

Äärioikeisto Suomessa on ollut vahvimmillaan 1920–1940-luvuilla, järjestöinä muun muassa Akateeminen Karjala-Seura, Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike ja Vientirauha-järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Äärioikeisto Suomessa · Katso lisää »

Ägläjärven kirkko

Ägläjärven Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko oli ortodoksinen kirkko Ägläjärven kylässä Korpiselän itäosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ägläjärven kirkko · Katso lisää »

Ägläjärven tsasouna

Ägläjärven tsasouna oli yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista.

Uusi!!: Jatkosota ja Ägläjärven tsasouna · Katso lisää »

Ägläjärvi (kylä)

Ägläjärven kirkko. Ägläjärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ägläjärvi (kylä) · Katso lisää »

Ähtäri

Ähtäri, aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Ähtäri · Katso lisää »

Ähtärin historia

Ähtäri on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ähtärin historia · Katso lisää »

Ähtärin kirkko

Ähtärin kirkko on vuosina 1935–1937 rakennettu, arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tiilinen, rapattu päätytornillinen pitkäkirkko Ähtärissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ähtärin kirkko · Katso lisää »

Äideistä parhain (elokuva)

Äideistä parhain on Suomen vuoden 2006 Oscar-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa 30.

Uusi!!: Jatkosota ja Äideistä parhain (elokuva) · Katso lisää »

Äideistä parhain (romaani)

Äideistä parhain on vuonna 1992 julkaistu Heikki Hietamiehen kirjoittama romaani, joka kertoo jatkosodan aikana Suomesta Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista.

Uusi!!: Jatkosota ja Äideistä parhain (romaani) · Katso lisää »

Äitienpäivä

Northern Pacific Railway -äitienpäiväkortti vuodelta 1916. Äitienpäivä on äitien kunniaksi vuosittain vietettävä juhlapäivä.

Uusi!!: Jatkosota ja Äitienpäivä · Katso lisää »

Ässärykmentti

Ässärykmentti eli Sörkan rykmentti oli talvi- ja jatkosodassa helsinkiläisistä Sörnäisten ja Kallion kaupunginosien reserviläisistä koottu joukko-osasto.

Uusi!!: Jatkosota ja Ässärykmentti · Katso lisää »

Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta

Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Äyräpään kirkko

Äyräpään kirkko oli luterilainen kirkko, joka sijaitsi entisen Äyräpään kunnan itäosassa Pölläkkälässä Vuoksen rannalla Lammasniemessä luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Äyräpään kirkko · Katso lisää »

Åke Heiniö

Åke Alfons Heiniö (21. helmikuuta 1919 Helsinki – 22. huhtikuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen juristi, virkamies ja järjestöjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Åke Heiniö · Katso lisää »

Åke Mattas

Åke Mattaksen ''Omakuva'' vuodelta 1959 kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Åke Carl-Anders Mattas (14. tammikuuta 1920 Mänttä – 22. joulukuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Åke Mattas · Katso lisää »

Ålands Hemvärn

Ålands Hemvärn oli Ahvenanmaalla toiminut suojeluskuntaa vastaava kodinturvajoukko, joka perustettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Jatkosota ja Ålands Hemvärn · Katso lisää »

Ålandsbanken

Ålandsbankenin konttori Maarianhaminassa Ålandsbanken on ahvenanmaalainen pankki.

Uusi!!: Jatkosota ja Ålandsbanken · Katso lisää »

BA-10

BA-10 (eli Broneavtomobil 10) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto.

Uusi!!: Jatkosota ja BA-10 · Katso lisää »

BA-20

BA-20 (eli Broneavtomobil 20) oli Neuvostoliitossa vuosina 1936–1942 valmistettu kevyt panssariauto.

Uusi!!: Jatkosota ja BA-20 · Katso lisää »

BA-6

BA-6 (eli Broneavtomobil 6) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto.

Uusi!!: Jatkosota ja BA-6 · Katso lisää »

Börje Backström

Rolf Börje Backström (20. heinäkuuta 1908 Helsinki – 20. helmikuuta 1999) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Börje Backström · Katso lisää »

Börje Brotell

Börje Bror Brotell (3. helmikuuta 1922 Turku – 6. joulukuuta 2009 Turku) oli suomalainen Waffen SS-sotilas ja jatkosodan panssariässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Börje Brotell · Katso lisää »

Börje Söderström

Börje Lennartson Söderström (13. huhtikuuta 1896 Helsinki – 4. lokakuuta 1977) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Börje Söderström · Katso lisää »

Belomorsk

Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla. Belomorskin rautatieasema. Vienanmeren kanava Belomorskissa. Näkymä Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1916. Belomorsk (vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Belomorsk · Katso lisää »

Bengt Liljestrand

Bengt Trygvesson Liljestrand (26. helmikuuta 1919 Tukholma – 2. tammikuuta 2000 Tukholma) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotilasurallaan Bodenin tykistörykmentin ja ruotsalaisten sotilaskoulujenkomentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Bengt Liljestrand · Katso lisää »

Bengtskär

Bengtskär on Turun saaristossa, noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen sijaitseva luoto.

Uusi!!: Jatkosota ja Bengtskär · Katso lisää »

Bengtskärin majakka

Bengtskärin majakka sijaitsee Turun saaristossa Saaristomerellä noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Bengtskärin majakka · Katso lisää »

Bengtskärin taistelu

Bengtskärin taistelu käytiin jatkosodassa Bengtskärin kallioluodolla Suomenlahdella.

Uusi!!: Jatkosota ja Bengtskärin taistelu · Katso lisää »

Benjamin Rubinstein

Benjamin Björn (”Beni”) Rubinstein (12. huhtikuuta 1905 Helsinki – 12. heinäkuuta 1989 New York, New York, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen lääkäri ja psykoanalyytikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Benjamin Rubinstein · Katso lisää »

Beretta M1917

Beretta M1917 on italialaisen Berettan vuosina 1917–1921 valmistama itselataava massasulkulukkoinen pistooli.

Uusi!!: Jatkosota ja Beretta M1917 · Katso lisää »

Bergö (Hiittinen)

Bergö on useasta saaresta muodostuva kylä Hiittisissä, nykyisessä Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Bergö (Hiittinen) · Katso lisää »

Berit Paatsi

Berit Linnea Paatsi, ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Berit Paatsi · Katso lisää »

Berndt Dyhr

150px Berndt Ragnar Dyhr (28. elokuuta 1893 Pyhäjärvi – 11. syyskuuta 1955) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja osuuskaupanhoitaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Berndt Dyhr · Katso lisää »

Bertel Fallenius

Bertel Ragnar Fallenius (20. elokuuta 1893 Helsinki – 7. lokakuuta 1962) oli suomalainen jääkärimajuri ja liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Bertel Fallenius · Katso lisää »

Bertel Gardberg

Bertel Richard Gardberg (24. elokuuta 1916 Tammisaari – 23. maaliskuuta 2007 Karjaa) oli suomalainen hopeaseppä, muotoilija ja akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Bertel Gardberg · Katso lisää »

Bertel Rosenbröijer

Edvin Bertel Rosenbröijer (14. joulukuuta 1887 Baku, Venäjän keisarikunta – 26. syyskuuta 1943 Tilkan sotilassairaala, Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti ja sotilasasiamies.

Uusi!!: Jatkosota ja Bertel Rosenbröijer · Katso lisää »

Bertel Storskrubb

Alf Bertel "Bebbe" Storskrubb (s. 24. huhtikuuta 1917 Pietarsaari – 21. huhtikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Bertel Storskrubb · Katso lisää »

Bertta Tammelin

Bertta Tammelin (21. kesäkuuta 1907 Suoniemi – helmikuu 1988) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Bertta Tammelin · Katso lisää »

Betty Peltonen

Betty Maria Peltonen (20. marraskuuta 1902 Lempäälä – 7. tammikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen Suomen Kommunistisen puolueen ja monien muiden järjestöjen toiminnassa 1920-luvun alusta lähtien mukana ollut yhteiskunta-aktiivi.

Uusi!!: Jatkosota ja Betty Peltonen · Katso lisää »

Bio Grand

Teatterin odotustila ja lippukassa-alue. Bio Grand on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva elokuvateatteri.

Uusi!!: Jatkosota ja Bio Grand · Katso lisää »

Birger Ek

Rolf Birger Ek (23. tammikuuta 1911 Kymi – 7. heinäkuuta 1990 Lahti) oli suomalainen lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Birger Ek · Katso lisää »

Birger Palonkoski

Birger Johannes Palonkoski, entinen Brännfors (6. joulukuuta 1913 Kauhajoki – 21. joulukuuta 1998) oli rakennusmestari, joka sai ensimmäisenä Suomessa ylirakennusmestarin arvonimen, vuonna 1978.

Uusi!!: Jatkosota ja Birger Palonkoski · Katso lisää »

Birger Sweins

Birger Wilhelm Sweins (12. lokakuuta 1893 Helsinki – 1975) oli suomalainen insinööri ja radiotoiminnan pioneeri Suomessa 1920-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Birger Sweins · Katso lisää »

Bizertan tykit

''Imperator Alexander III'' kolmitykkinen järeä keulatorni. Bizertan tykit olivat Venäjän keisarikunnan laivaston taistelulaiva Imperator Alexander III 12 Obuhovin 12 tuuman 52 kaliiperin merikanuunaa, jotka kulkeutuivat vaiheikkaan reitin kautta Suomen rannikkolinnakkeille ja Guyernseyn Mirus-patteriin.

Uusi!!: Jatkosota ja Bizertan tykit · Katso lisää »

Björn Kontiopää

Björn Harald WIlhelm (Nalle) Kontiopää, sukunimi vuoteen 1938 Bergh (27. maaliskuuta 1916 Pudasjärvi – 6. maaliskuuta 1997 Playa del Ingles, Kanariansaaret) oli suomalainen yleisesikuntaeversti ja toiminnanjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Björn Kontiopää · Katso lisää »

Blackburn Ripon

Blackburn Ripon IIF, RI-140 Blackburn Ripon oli englantilaisen Blackburn Aircraftin suunnittelema kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotukialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone.

Uusi!!: Jatkosota ja Blackburn Ripon · Katso lisää »

BMH Technology

BMH Technology on Raumalla toimiva yritys, joka kehittää nykyisin ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja.

Uusi!!: Jatkosota ja BMH Technology · Katso lisää »

Bo Klenberg

Bo Gotthelm Klenberg (10. lokakuuta 1924 Mikkeli – 31. tammikuuta 2011) oli Suomen merivoimien upseeri ja kontra-amiraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Bo Klenberg · Katso lisää »

Bofors 37mm

Parolan panssarimuseossa. Bofors 37mm (Suomen puolustusvoimissa 37 PstK/36 Bofors) on ruotsalainen panssarintorjuntatykki, lempinimeltään piiska.

Uusi!!: Jatkosota ja Bofors 37mm · Katso lisää »

Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna

Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna on ruotsalaisen Bofors-tehtaan kehittämä ilmahyökkäysten torjuntaan suunniteltu sarjatuliase, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 1928.

Uusi!!: Jatkosota ja Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna · Katso lisää »

Bom

Bom on harvinainen sukunimi, jota esiintyy Suomessa ja muualla maailmassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Bom · Katso lisää »

Boris Grünstein

Boris Grünstein (14. kesäkuuta 1917 Pietari − 1. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomenjuutalainen turkisalan yrittäjä, varatuomari ja Turkisliike Grünsteinin omistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Boris Grünstein · Katso lisää »

Boris Novitsky

Boris Novitsky (15. kesäkuuta 1904 Pietari – 28. lokakuuta 1986 Helsinki) oli venäläinen rehtori, Venäjän kulttuuridemokraattisen liiton (VKDL) puheenjohtaja sekä venäjän kielen ja kulttuurin kehittäjä Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Boris Novitsky · Katso lisää »

Boris Popper

Boris V. Popper (19. joulukuuta 1904 Pietari – 19. helmikuuta 2000 HelsinkiVeronica Shenshin: Sotavanki pelastui Siperiasta. Helsingin Sanomat 22.3.2000. Viitattu 5.12.2020) oli suomenvenäläinen Suomessa asunut emigrantti, joka oli yksi Leinon vangeista.

Uusi!!: Jatkosota ja Boris Popper · Katso lisää »

Boys-panssarintorjuntakivääri

Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia talvisodassa. Boys-panssarintorjuntakivääri on brittivalmisteinen toisessa maailmansodassa käytetty panssarintorjuntakivääri.

Uusi!!: Jatkosota ja Boys-panssarintorjuntakivääri · Katso lisää »

Breda M35

Italialaisvalmisteinen 20 mm:n ilmatorjuntatykki vuosimallia 1935. Cannone-Mitragliera da 20/65 modello 35 (Breda) tai Breda M35 on italialaisen Breda-asetehtaan vuodesta 1935 valmistama ilmatorjuntaan tarkoitettu sarjatulta ampuva 20 mm:n tykki.

Uusi!!: Jatkosota ja Breda M35 · Katso lisää »

Bristol Bulldog

Bristol Bulldog oli brittiläisen Bristol Aeroplane Companyn valmistama yksimoottorinen kaksitasoinen hävittäjälentokone, joka palveli eri maiden ilmavoimissa 1920-luvun lopulta 1940-luvun puoliväliin.

Uusi!!: Jatkosota ja Bristol Bulldog · Katso lisää »

Bromarv

Bromarv (vanh., vanh. ruots. Bromarf) on entinen Suomen kunta Uudellamaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Bromarv · Katso lisää »

Bror Johansson

Bror Einar Johansson (15. lokakuuta 1921 Helsinki – 18. maaliskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos, diplomi-insinööri, johtaja ja kilpapurjehtija.

Uusi!!: Jatkosota ja Bror Johansson · Katso lisää »

Bror Kraemer

Bror August Kraemer (22. helmikuuta 1900 Turku – 20. tammikuuta 1990 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja tykistökomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Bror Kraemer · Katso lisää »

Bror Laurla

Bror Laurla (17. kesäkuuta 1914 – 23. maaliskuuta 1990) oli suomalainen talvisodan ja välirauhan ajan historiasta kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Bror Laurla · Katso lisää »

Bruno Aaltonen

Bruno Sakeus Aaltonen (vuodesta 1949 Westerholm, 3. marraskuuta 1901 Helsinki – 3. syyskuuta 1973 Ruotsi) oli suomalainen Etsivän keskuspoliisin ja sen seuraajaksi perustetun Valtiollisen poliisin virkailija, joka toimi muun muassa Valpon toisena apulaisjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Bruno Aaltonen · Katso lisää »

BT-sarja

BT-sarjan panssarivaunut (venäjäksi: Быстроходный танк, nopeakulkuinen tankki) olivat sarja Neuvostoliitossa 1930-luvulla suunniteltuja panssarivaunuja, joita valmistettiin vuosina 1932–1941.

Uusi!!: Jatkosota ja BT-sarja · Katso lisää »

Buddhalaisuus Suomessa

Suomen Vietnamilaisten Buddhalaisuus Yhdyskunnan temppeli Vantaalla Buddhalaisuus on Suomessa harjoitettava vähemmistöuskonto.

Uusi!!: Jatkosota ja Buddhalaisuus Suomessa · Katso lisää »

C. O. Frietsch

Carl Olof (Ole, C. O.) Frietsch (24. maaliskuuta 1901 Praha – 19. elokuuta 1973 Malles, Val Venosta, Etelä-Tiroli, Italia) oli suomalainen pääkonsuli ja ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja C. O. Frietsch · Katso lisää »

Caj Toffer

Caj Edvard Ferdinand Toffer (11. marraskuuta 1911 Helsinki – 21. heinäkuuta 1942) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Caj Toffer · Katso lisää »

Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond

Artjärven Vuorenmäellä 2006 Canon de 155 C Mle 1915 St.

Uusi!!: Jatkosota ja Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond · Katso lisää »

Canon de 155 C Mle 1917 Schneider

Canon de 155 C mle 1917 Schneider on ranskalainen Schneiderin suunnittelema raskas haupitsi, jota käytettiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Canon de 155 C Mle 1917 Schneider · Katso lisää »

Canon de 155 L de Bange Mle 1877

Canon de 155 L de Bange Mle 1877 oli ranskalainen 155 mm:n raskas kenttätykki, mikä suunniteltiin 1874 Ranskan tykistökomitean päätöksen perusteella.

Uusi!!: Jatkosota ja Canon de 155 L de Bange Mle 1877 · Katso lisää »

Capitol (elokuvateatteri)

Capitol (vuodesta 1985 Forum) oli Helsingin ydinkeskustassa vuosina 1926–2006 toiminut elokuvateatteri.

Uusi!!: Jatkosota ja Capitol (elokuvateatteri) · Katso lisää »

Carl Göran Aminoff

Albrecht Carl Göran Aminoff (28. toukokuuta 1916 Hanko – 30. maaliskuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja, Ruotsalaisen Kansanpuolueen (RKP) poliitikko ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Göran Aminoff · Katso lisää »

Carl Gustaf Björnberg

Carl Gustaf Fredrik Björnberg (24. kesäkuuta 1901 Helsinki – 8. joulukuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen juristi ja Myllykoski-yhtiön pitkäaikainen johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Gustaf Björnberg · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Carl Gustaf von Kraemer

Carl Gustaf Robert von Kraemer (7. kesäkuuta 1882 Kuopio – 23. joulukuuta 1977) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Gustaf von Kraemer · Katso lisää »

Carl Lindh

Carl Axel Alexander Lindh (4. syyskuuta 1882 Piikkiö – 11. helmikuuta 1970 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.2.1970, s. 11, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Lindh · Katso lisää »

Carl Rothe

Carl Alfred Wilhelm Rothe (1894 Viipuri – 12. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen juristi, upseeri ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Rothe · Katso lisää »

Carl Seber

Carl Seber (19. tammikuuta 1883 Trier – 12. marraskuuta 1945 Saksa) oli saksalainen sotilas, joka toimi Suomen ilmavoimien järjestyksessä toisena komentajana huhtikuusta joulukuuhun 1918.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Seber · Katso lisää »

Carl von Haartman

Carl Magnus Gunnar Emil von Haartman (lempinimi "Goggi"; 6. heinäkuuta 1897 Helsinki – 27. elokuuta 1980 El Alamillo, Espanja) oli suomalainen everstiluutnantti, kirjailija sekä elokuvanäyttelijä, -käsikirjoittaja ja -ohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl von Haartman · Katso lisää »

Carl Voss-Schrader

Carl Emil Fredrik Voss-Schrader (9. lokakuuta 1880 Helsingin pitäjä – 7. helmikuuta 1955 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen eversti, yritysjohtaja ja juristi.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Voss-Schrader · Katso lisää »

Carl Wilhelm Rosenlew

Carl Wilhelm Rosenlew (1. lokakuuta 1873 Pori – 22. joulukuuta 1942 Pori) oli suomalainen lääkäri ja W. Rosenlew & Co Ab:n pääjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl Wilhelm Rosenlew · Katso lisää »

Carl-August von Willebrand

Carl-August Joseph Curtson von Willebrand (20. elokuuta 1923 Erfurt, Saksa – 20. maaliskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen lehtori ja kääntäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl-August von Willebrand · Katso lisää »

Carl-Gustaf Herlitz

Carl-Gustaf Victor Herlitz (11. maaliskuuta 1882 Helsinki – 4. heinäkuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl-Gustaf Herlitz · Katso lisää »

Carl-Martin Bergroth

Carl-Martin Bergroth (1. syyskuuta 1892 Suoniemi – 20. marraskuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen sotilas, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Carl-Martin Bergroth · Katso lisää »

Casper Wrede

Casper Gustaf Kenneth Wrede af Elimä (8. helmikuuta 1929 Viipuri – 28. syyskuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja,Finlands ridderskaps och adels kalender 1992, s. 665.

Uusi!!: Jatkosota ja Casper Wrede · Katso lisää »

Cay Sundström

Carl-Johan (Cay) Sundström (1. heinäkuuta 1902 Hamina – 5. maaliskuuta 1959 Tukholma) oli suomalainen vasemmistopoliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Cay Sundström · Katso lisää »

Christian Oesch

Christian Oesch (24. marraskuuta 1860 Schwarzenegg, Sveitsi – 25. marraskuuta 1935 Sortavala, Suomi) oli sveitsiläinen vuonna 1879 valtion kutsusta Suomeen saapunut meijeristi, jonka päätehtävä oli maidonjalostuksen ja karjatalouden ohjaaminen Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Christian Oesch · Katso lisää »

Chymos

Chymoksen logo. Chymos Oy oli vuonna 1906 perustettu suomalainen yritys, joka valmisti mehuja, hilloja, viinejä, liköörejä ja makeisia.

Uusi!!: Jatkosota ja Chymos · Katso lisää »

Citroën

Citroënin tunnus kautta aikain. Citroën on ranskalainen ajoneuvovalmistaja ja automerkki, joka on osa Stellantis-konsernia.

Uusi!!: Jatkosota ja Citroën · Katso lisää »

Clas-Eric Forss

Clas-Eric Rafael Forss (1. joulukuuta 1923 Helsinki – 17. heinäkuuta 2018 Sipoo) oli suomalainen teollisuusjohtaja, kaupallinen neuvos ja sodan aikana Suomen armeijan lisäksi suomalaisessa SS-vapaaehtoispataljoonassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Clas-Eric Forss · Katso lisää »

Claus von Stauffenberg

Claus Philipp Maria Justinian Schenk Graf von Stauffenberg (15. marraskuuta 1907 – 21. heinäkuuta 1944) oli saksalainen Wehrmachtin upseeri ja aristokraatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Claus von Stauffenberg · Katso lisää »

Cloetta Suomi

Cloetta Suomi Oy (vuoteen 2013 asti Leaf Suomi Oy) on Cloetta-elintarvikekonserniin kuuluva yritys, joka toimii Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Cloetta Suomi · Katso lisää »

Crichton-Vulcan

Ab Crichton-Vulcan Oy oli turkulainen telakkateollisuutta harjoittanut yhtiö, joka perustettiin vuonna 1924.

Uusi!!: Jatkosota ja Crichton-Vulcan · Katso lisää »

Curtiss P-36 Hawk

Curtiss Hawk 75 eli P-36 oli toisen maailmansodan aikainen yhdysvaltalainen yksimoottorinen ja yksipaikkainen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja Curtiss P-36 Hawk · Katso lisää »

Dallapé

Dallapé (usein muodossa Dallapé-orkesteri) on 1920-luvulla perustettu suomalainen tanssiorkesteri.

Uusi!!: Jatkosota ja Dallapé · Katso lisää »

David L. Leivo

David Lauri Leivo (30. joulukuuta 1890 Keuruu – 24. helmikuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen tietokirjailija, kirjankustantaja ja arkkiveisujen tekijä.

Uusi!!: Jatkosota ja David L. Leivo · Katso lisää »

De Havilland D.H.89 Dragon Rapide

De Havilland D.H.89 Dragon Rapide de Havilland D.H.89 Dragon Rapide oli englantilainen, kaksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustajalentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja De Havilland D.H.89 Dragon Rapide · Katso lisää »

Defaitismi

Ranskalaisia sotavankeja 1940. Defaitismi on termi, joka tarkoittaa tappion hyväksymistä ilman taistelua tai tahtoa taistelemiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Defaitismi · Katso lisää »

Dennis Rafkin

Dennis Rafkin (s. 25. huhtikuuta 1944 Ruotsi) on suomalainen ravintoloitsija ja talousneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Dennis Rafkin · Katso lisää »

Desantit Suomessa

Desanttitoimintaa Suomen rintamalla johtivat jatkosodassa Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan NKVD:n osasto IV, jota komensi eversti Fjodor Kuznetsov, ja Sorokassa toiminut Karjalan rintaman esikunnan tiedusteluosasto.

Uusi!!: Jatkosota ja Desantit Suomessa · Katso lisää »

Divisioona

Divisioona (lyh. D tai Div) on sotatoimiyhtymä, jonka vahvuus on yleensä 10 000–20 000 henkeä ja komentajana kenraalimajuri tai vastaavan arvoinen upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Divisioona · Katso lisää »

Dmitri Bubrih

Dmitri Bubrih Dmitri Vladimirovitš Bubrih (25. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1890 Pietari – 30. marraskuuta 1949 Leningrad) oli venäläinen kielitieteilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Dmitri Bubrih · Katso lisää »

Dolly von Alfthan

Dolly von Alfthan näytteli naispääosaa vuoden 1944 vakoiluelokuvassa Hiipivä vaara. Kuvassa juliste elokuvasta. Kuvan oikeassa yläreunassa Dolly von Alftan. Dolores Gabrielle Lina ”Dolly” von Alfthan (myöh. Castillon du Perron; 24. tammikuuta 1919 – 28. marraskuuta 2000)Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 2004, s. 34.

Uusi!!: Jatkosota ja Dolly von Alfthan · Katso lisää »

Donald S. Day

Donald Satterlee Day (15. toukokuuta 1895 Brooklyn, New York – 1. lokakuuta 1966 Helsinki) oli yhdysvaltalainen toimittaja, joka toimi Chicago Tribune -lehden Pohjois-Euroopan kirjeenvaihtajana 1921–1940.

Uusi!!: Jatkosota ja Donald S. Day · Katso lisää »

Dornier Do 17

Dornier Do 17 Z -laivue Belgian-Ranskan alueella syyskuussa 1940. Dornier Do 17 oli Saksan ilmavoimien toisessa maailmansodassa käyttämä Dornierin suunnittelema ja valmistama keskiraskas pommikonemalli.

Uusi!!: Jatkosota ja Dornier Do 17 · Katso lisää »

DP (pikakivääri)

Degtjarjova pehotnyi tai lyhennettynä DP on Vasili Degtjarjovin suunnittelema pikakivääri, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 1921.

Uusi!!: Jatkosota ja DP (pikakivääri) · Katso lisää »

E. J. Vehmas

E. J. Vehmas Einari Johannes Vehmas (18. joulukuuta 1902 Sääksmäki – 29. marraskuuta 1980 Otalampi, Vihti) oli sodanjälkeisen ajan vaikutusvaltaisin suomalainen taidekriitikko ja Ateneumin taidemuseon apulaisintendentti.

Uusi!!: Jatkosota ja E. J. Vehmas · Katso lisää »

Edgar Vaalgamaa

Edgar Vaalgamaa (14. syyskuuta 1912 – 20. joulukuuta 2003) oli Latvian liiviläinen pappi, ja kansatieteilijä, joka asui Suomessa vuodesta 1934 kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Edgar Vaalgamaa · Katso lisää »

Eduard Dietl

Eduard Wohlrath Christian Dietl (s. 21. heinäkuuta 1890 Bad Aibling, Saksa – 23. kesäkuuta 1944 Steiermark, Saksa (nyk. Itävaltaa) oli saksalainen sotilaskomentaja toisen maailmansodan aikana, arvoltaan kenraalieversti. Dietl oli jo varhain kansallissosialismin kannattaja, kansallissosialistisen puolueen jäsen ja eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista. Dietl johti Saksan 3. vuoristodivisioonaa Norjan maihinnousun aikana 9.–10. huhtikuuta 1940. Norjan valloituksen jälkeen natsipropaganda nosti Dietlin julkisuuteen Narvikin sankarina ja hän oli ensimmäinen kenraali, jolle myönnettiin rautaristi tammenlehvillä, 19. kesäkuuta 1940. Dietl sai johtaakseen vuoristoarmeijakunta Norjan, joka toimi Suomen ja Norjan alueella itärintaman pohjoisimmassa osassa. Kesäkuussa 1942 armeijakunnan nimeksi muutettiin 20. vuoristoarmeija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eduard Dietl · Katso lisää »

Eduard Paulig

Eduard Paulig tutkii kahvipensaita kahviviljelmillä Keski- tai Etelä-Amerikassa vuonna 1927. Eduard Gustav Heinrich Paulig (19. maaliskuuta 1889 Helsinki – 20. huhtikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1939), Gustav Pauligin ja Bertha Pauligin poika.

Uusi!!: Jatkosota ja Eduard Paulig · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Jatkosota ja Eduskunta · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1939

Suomen 17.

Uusi!!: Jatkosota ja Eduskuntavaalit 1939 · Katso lisää »

Edvard Hanell

Edvard Fritjof Hanell (1. toukokuuta 1894 Tornio – 8. huhtikuuta 1947 Jyväskylä) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Edvard Hanell · Katso lisää »

Edvard Heikkinen

Edvard Urho Heikkinen (6. syyskuuta 1890 Nurmes – 31. toukokuuta 1966) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Edvard Heikkinen · Katso lisää »

Edvard Skarp

Edvard Leonard Skarp oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Edvard Skarp · Katso lisää »

Edvard Vähäsarja

Edvard Johan Vähäsarja oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Edvard Vähäsarja · Katso lisää »

Edvin Sundquist

Johan Edvin Sundquist (9. syyskuuta 1885 Sulva – 15. maaliskuuta 1962 Vaasa) oli suomalainen toimittaja ja lehdenkustantaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Edvin Sundquist · Katso lisää »

Edwin Linkomies

Edwin Johan Hildegard Linkomies (vuoteen 1928 Flinck; 22. joulukuuta 1894 Viipuri – 8. syyskuuta 1963 Helsinki) oli Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori, rehtori ja kansleri sekä suomalainen poliitikko ja pääministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Edwin Linkomies · Katso lisää »

Eemeli Lakkala

Juho Eemeli Lakkala (3. toukokuuta 1900 Kolari – 9. toukokuuta 1974 Pello) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1958–1962.

Uusi!!: Jatkosota ja Eemeli Lakkala · Katso lisää »

Eemeli Pehkonen

Eemeli Pehkonen oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Jatkosota ja Eemeli Pehkonen · Katso lisää »

Eemil Luukka

Emil Wiktori (Eemil Viktor) Luukka (1. joulukuuta 1892 Muolaa, Ilola – 1. kesäkuuta 1970 Valkeakoski) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1936–1966.

Uusi!!: Jatkosota ja Eemil Luukka · Katso lisää »

Eero A. Wuori

Eero Aarne Wuori (vuoteen 1942 Vuori; 11. elokuuta 1900 Helsinki – 12. syyskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen journalisti ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero A. Wuori · Katso lisää »

Eero Aaku

Eero Aaku (12. heinäkuuta 1898 Loimaa – 8. huhtikuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen pankkiylitarkastaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Aaku · Katso lisää »

Eero Ekqvist

Eero Adam Kalervo Ekqvist (27. lokakuuta 1911 Turku – 5. marraskuuta 1997 Turku) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Ekqvist · Katso lisää »

Eero Eräsaari

Eero Johannes Eräsaari (22. toukokuuta 1920 Viitasaari – 20. elokuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Eräsaari · Katso lisää »

Eero Hautojärvi

Eero Johannes ”Patu” Hautojärvi (21. toukokuuta 1908 Ähtäri – 14. joulukuuta 1991 Hyvinkää) oli suomalainen satamatyömies, joka toimi pitkään Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) toimitsijana ja järjestysmiehenä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Hautojärvi · Katso lisää »

Eero Havas

Eero Oskari Havas (sukunimi vuoteen 1906 Örling; 18. lokakuuta 1899 Lempäälä – 26. helmikuuta 1968 Tampere) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Havas · Katso lisää »

Eero Helkama

Eero Vilho Helkama, vuoteen 1926 Hellman (12. joulukuuta 1920 Viipuri – 2. huhtikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka suunnitteli 1960-luvun lopulla Helkama-yhtiön valmistaman Jopo-pyörän ja keksi 1955 suomen kieleen mopo-sanan.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Helkama · Katso lisää »

Eero Juva

Eversti Eero Juva Eero Juva (vuoteen 1935 Juvelius) (15. helmikuuta 1900 Oulu – 31. lokakuuta 1959) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja pitkäaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Juva · Katso lisää »

Eero Kalaja

Eero Armas Kalaja (30. lokakuuta 1901 Kotka – 31. joulukuuta 1985 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.1.1986, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Kalaja · Katso lisää »

Eero Kivelä

Eero Kivelä Mannerheim-ristin ritareita: vasemmalta kapteeni Eero Kivelä, kenraalimajuri Aaro Pajari, kapteeni Juho Pössi, alikersantti Vilho Rättö. Eero Olavi Kivelä (18. kesäkuuta 1908 Tampere – 19. heinäkuuta 1992 Tampere) oli suomalainen kansanedustaja ja Mannerheim-ristin ritari numero 9.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Kivelä · Katso lisää »

Eero Lano

Eero Lano, aiemmin Lönnroos (21. huhtikuuta 1917 Koski – 23. maaliskuuta 2007) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Lano · Katso lisää »

Eero Lähdesmäki

Eero Matias Lähdesmäki (18. syyskuuta 1914 Ylistaro – 14. lokakuuta 1941 Tsalkki–Suojärvi-tie) oli suomalainen seiväshyppääjä, ammatiltaan poliisi.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Lähdesmäki · Katso lisää »

Eero Mantere

Eero Olavi Mantere (25. lokakuuta 1904 Helsinki – 1. elokuuta 1964) Runeberg.org.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Mantere · Katso lisää »

Eero Naapuri

Eero Johannes Naapuri (29. joulukuuta 1918 Lammi – 14. joulukuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen mestarihiihtäjä ja eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Naapuri · Katso lisää »

Eero Nelimarkka

Eero Aleksander Nelimarkka (10. lokakuuta 1891 Vaasa – 27. marraskuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Nelimarkka · Katso lisää »

Eero Nero

Eero Veikko Nero (8. lokakuuta 1916 Rovaniemi – 17. heinäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen upseeri ja jatkosodan aikana sotavankileirin komentaja, joka tuomittiin myöhemmin tässä tehtävässä tekemistään rikoksista vankeuteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Nero · Katso lisää »

Eero Polas

Eero Polas (vuoteen 1962 Pollari, 21. elokuuta 1919 Halsua – 2. maaliskuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen musiikkipedagogi ja kuoronjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Polas · Katso lisää »

Eero Rahola

Eero Rahola (vuoteen 1906 Helenius, 15. tammikuuta 1897 Mänttä – 22. toukokuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen kontra-amiraali, Suomen laivaston komentaja sotavuosina ja sen jälkeen pitkäaikainen Merenkulkuhallituksen pääjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Rahola · Katso lisää »

Eero Salmela

Eero Juhani Vilhelm Salmela (22. huhtikuuta 1920 PoriKuka kukin on 1978, s. 847. – 1. toukokuuta 1999 Jyväskylän maalaiskunta)Martti Heikkinen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 22.5.1999.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Salmela · Katso lisää »

Eero Salola

Eero Salola (vuoteen 1906 Boman; 1. kesäkuuta 1902 Perniö – 23. tammikuuta 1989 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 26.1.1989, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Salola · Katso lisää »

Eero Seppälä

Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelma Tampereen rautatieasema Eero Seppälä (19. elokuuta 1902 Hämeenlinna – 5. elokuuta 1941 Hiitola) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Seppälä · Katso lisää »

Eero Seppänen

Eero Seppänen (18. elokuuta 1924 Punkaharju – 2. lokakuuta 2004 Kuopio) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Seppänen · Katso lisää »

Eero Siirala

Eero Toivo Sakari Siirala, aiemmin Sirelius (4. kesäkuuta 1910 Viipuri – 13. elokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Siirala · Katso lisää »

Eero Tuomaala

Eero Aulis Tuomaala (10. marraskuuta 1919 Keuruu – 10. syyskuuta 1992) oli suomalainen maanviljelijä Keuruun Jukojärveltä ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Tuomaala · Katso lisää »

Eero Tuomola (teollisuusneuvos)

Eero Ilmari Tuomola (17. marraskuuta 1916 Tampere – 25. maaliskuuta 1974 Tampere) oli suomalainen tekstiilialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eero Tuomola (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Eetu Anttilainen

Eetu Anttilainen (10. tammikuuta 1893 Nurmes – 9. toukokuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eetu Anttilainen · Katso lisää »

Eeva Sarava

Eeva Sarava (1920 Koski Tl – 1996) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Eeva Sarava · Katso lisää »

Eeva-Kaarina Volanen

Eeva-Kaarina Volanen oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eeva-Kaarina Volanen · Katso lisää »

Eeva-Liisa Manner

Eeva-Liisa Manner (5. joulukuuta 1921 Helsinki – 7. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eeva-Liisa Manner · Katso lisää »

Ei enää eilispäivää

Ei enää eilispäivää on Maunu Kurkvaaran ohjaama elokuva vuodelta 1957.

Uusi!!: Jatkosota ja Ei enää eilispäivää · Katso lisää »

Ei toista armaampaa

Ei toista armaampaa on Jorma Kurvisen kirjoittama sotaromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Ei toista armaampaa · Katso lisää »

Ei tuumaakaan

Ei tuumaakaan! on Reino Lehväslaihon 40.

Uusi!!: Jatkosota ja Ei tuumaakaan · Katso lisää »

Eigil Reims

Eigil Reims oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Eigil Reims · Katso lisää »

Eila Pennanen

Säde Eila Talvikki Pennanen (8. helmikuuta 1916 Tampere – 23. tammikuuta 1994 Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eila Pennanen · Katso lisää »

Eila Roine

Eila Roine (viralliselta nimeltään Eila Orvokki Roine-Auvinen, o.s. Roine; s. 26. marraskuuta 1931 Turku) on suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eila Roine · Katso lisää »

Einar Björnström

150px Einar Jarl Björnström (6. helmikuuta 1892 Rovaniemi – 11. joulukuuta 1943) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Björnström · Katso lisää »

Einar Englund

Sven Einar Englund (17. kesäkuuta 1916 Ljugarn, Ruotsi – 27. kesäkuuta 1999 Visby, Ruotsi) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Englund · Katso lisää »

Einar Hakasalo

Einar Vilhelm Hakasalo Einar Vilhelm Hackzell (myöh. Hakasalo; 25. joulukuuta 1894, Tornio – 4. tammikuuta 1948, Koivu) oli suomalainen neljään sotaan osallistunut ja kahdessa sodassa haavoittunut jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Hakasalo · Katso lisää »

Einar Heikel

Einar Immanuel Heikel (7. syyskuuta 1885 Merijärvi – 26. heinäkuuta 1949 Oulu) oli suomalainen kielentutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Heikel · Katso lisää »

Einar Saraste

Einar Armas Ferdinand Saraste, sukunimi vuoteen 1907 Sarlin (14. toukokuuta 1887 Uusikirkko – 12. toukokuuta 1975) oli suomalainen lääninlääkäri ja lääkintöneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Saraste · Katso lisää »

Einar Schadewitz

Einar Schadewitz (1. lokakuuta 1917 Juva – 10. helmikuuta 1981 Hamina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 110.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Schadewitz · Katso lisää »

Einar Vähä

Juho Einari Vähä (1897 Helsingin mlk – 1963 Helsinki) oli suomalainen vakooja, joka tuli tunnetuksi yhtenä vuonna 1933 paljastuneen suuren vakoilujutun päätekijöistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Vähä · Katso lisää »

Einar Vihma

Einar August Vihma (vuoteen 1936 Wichmann; 19. syyskuuta 1893 Kuopio – 5. elokuuta 1944 Ihantala) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Vihma · Katso lisää »

Einar Winqvist

Einar Winqvist (1957) Karl Einar Winqvist (30. elokuuta 1917 Helsinki – 9. marraskuuta 1968 Tuusula) oli suomalainen maanviljelijä, kunnanjohtaja ja järjestövaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Einar Winqvist · Katso lisää »

Einari Nieminen

Niilo Einari Nieminen (9. lokakuuta 1925 Vampula – 25. toukokuuta 1996 Huittinen) oli suomalainen agrologi ja poliitikko, joka toimi Keskustan kansanedustajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Einari Nieminen · Katso lisää »

Einari Weijo

Einari Walter Weijo (Saksassa peitenimellä Wickström), oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Einari Weijo · Katso lisää »

Einari Wuori

Einari Herbert Wuori, vuoteen 1905 Einar Herbert Bergh (28. syyskuuta 1884 Kajaani – 25. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Einari Wuori · Katso lisää »

Eino Altis

Eino Johannes Altis (5. tammikuuta 1900 Hongonjoki – kadonnut 1944/1945 Sztutowo, Puola) oli suomalainen työmies, jonka viranomaiset luovuttivat natsi-Saksan salaiselle poliisille Gestapolle vuonna 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Altis · Katso lisää »

Eino Auer

Eino Hannes Auer (31. toukokuuta 1898 Pori – 22. lokakuuta 1941 Kiestinki) oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Auer · Katso lisää »

Eino Halonen

Eino Halonen (11. huhtikuuta 1915 Lapinlahti – 4. heinäkuuta 1941 Kuhmo) oli suomalainen, lapinlahtelaiseen Halosen taiteilijasukuun kuulunut kuvanveistäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Halonen · Katso lisää »

Eino Heino

Eino Heino Eino Ilmari Heino (22. helmikuuta 1912 Pyhäjärvi – 10. toukokuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen elokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Heino · Katso lisää »

Eino Hirva

Eino Olavi Hirva (25. lokakuuta 1916 Sortavala – 2. lokakuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi ilmatorjunnan ja -puolustuksen eri tehtävissä sota-aikana ja sen jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Hirva · Katso lisää »

Eino Hosia

Eino Johannes Hosia (14. marraskuuta 1905 Punkalaidun – 19. heinäkuuta 1941 Joutseno) oli suomalainen kirjailija, jonka ura katkesi ennenaikaisesti kaatumiseen jatkosodan alussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Hosia · Katso lisää »

Eino Iisakki Järvinen

Eino Iisakki (Sakki) Järvinen (17. marraskuuta 1896 Helsinki – 19. marraskuuta 1955 Isosaari, Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti sekä merivoimien komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Iisakki Järvinen · Katso lisää »

Eino Jäppinen

Eino Arvid Jäppinen (22. lokakuuta 1911 Valkeala – 29. toukokuuta 2005 Espoo) oli suomalainen toimittaja, levikkipäällikkö ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Jäppinen · Katso lisää »

Eino Jutikkala

Eino Kaarlo Ilmari Jutikkala (vuoteen 1931 Rinne; 24. lokakuuta 1907 Sääksmäki – 22. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Jutikkala · Katso lisää »

Eino Kaipainen

Eino Herman Kaipainen oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Kaipainen · Katso lisää »

Eino Kanerva

Eino Ensio Kanerva (s. 20. syyskuuta 1910 Tampere – 8. tammikuuta 1942 Poventsa) oli suomalainen pesäpalloilija, jääpalloilija ja jalkapalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Kanerva · Katso lisää »

Eino Kari

Kaarlo Eino Kari (18. marraskuuta 1897 Helsinki – 2. kesäkuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen elokuvaaja, elokuvien leikkaaja ja elokuvalabaratorion omistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Kari · Katso lisää »

Eino Kilpi

Juho Eino Kilpi (alkuaan Johan Eino Blomros; 7. kesäkuuta 1889 Uusikaupunki – 7. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja sanomalehtimies.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Kilpi · Katso lisää »

Eino Kuvaja

Eino Hjalmar Kuvaja (17. kesäkuuta 1906 Kuopio – 11. joulukuuta 1975 Kuopio) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 137.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Kuvaja · Katso lisää »

Eino Laakso

Eino Johannes Laakso (30. lokakuuta 1907 Tampere – 1981) oli suomalainen kommunisti, joka jatkosodan aikana oli mukana maanalaisessa vakoilu- ja sabotaasitoiminnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Laakso · Katso lisää »

Eino Laihiala

Eino Laihiala (22. marraskuuta 1916 Terijoki – 10. lokakuuta 1991 Jyväskylä) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Laihiala · Katso lisää »

Eino Lainio

Eino "Eka" Lainio (11. syyskuuta 1913 Viipuri – 30. tammikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen taidegraafikko, kirjailija ja kuvittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Lainio · Katso lisää »

Eino Lassila

Eino Ensio Lassila (24. toukokuuta 1907 Kymi – 22. tammikuuta 1986 Colorado Springs, Colorado, Yhdysvallat) oli suomalainen upseeri, joka joutui pakenemaan maasta asekätkentäjutun yhteydessä ja loi sitten uuden uran Yhdysvaltain armeijassa yleten everstiksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Lassila · Katso lisää »

Eino Luukkanen

Eino Antero Luukkanen (4. kesäkuuta 1909 Jaakkima – 9. huhtikuuta 1964 Jyväskylä) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Luukkanen · Katso lisää »

Eino Mallila

Eino Ilmari Mallila (5. heinäkuuta 1919, Laihia – 26. helmikuuta 1942, Krivi) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Mallila · Katso lisää »

Eino Murole

Eino Rafael Murole (26. maaliskuuta 1901 Karkku – 16. joulukuuta 1966 Vesilahti) oli suomalainen päätoimittaja ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Murole · Katso lisää »

Eino Nikkilä

Eino Johannes Nikkilä (13. huhtikuuta 1904 Pirkkala – 27. toukokuuta 1985 Järvenpää) oli suomalainen kansatieteilijä ja valokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Nikkilä · Katso lisää »

Eino O. Ahonen

Eino Olli Ahonen (29. tammikuuta 1914 Nilsiä – 13. marraskuuta 1977 Kotka) oli suomalainen helluntailainen saarnaaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino O. Ahonen · Katso lisää »

Eino Partanen

Eino Partanen (7. heinäkuuta 1902 Jääski – 3. elokuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja ja valokuvausliike Helios Oy:n perustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Partanen · Katso lisää »

Eino Pauko

Eino Harald Pauko ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Pauko · Katso lisää »

Eino Pekkala

Eino Oskari Pekkala (29. marraskuuta 1887 Seinäjoki – 30. syyskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen juristi ja poliitikko, joka toimi kansanedustajana vuosina 1927–1930 ja 1945–1948, opetusministerinä vuosina 1945–1946 ja oikeusministerinä vuosina 1946–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Pekkala · Katso lisää »

Eino Pohjamo

Eino Pohjamo (1917–1999) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Pohjamo · Katso lisää »

Eino Poutiainen

Eino Poutiainen (11. lokakuuta 1917 Leppävirta – 12. syyskuuta 1979 Joensuu) oli suomalainen kansanedustaja ja pienviljelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Poutiainen · Katso lisää »

Eino Räisänen

Eino Armas Räisänen (22. kesäkuuta 1904 Kivennapa – 28. tammikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen elokuva-ammattilainen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Räisänen · Katso lisää »

Eino Roine

Eino Olavi Roine (8. joulukuuta 1905 Turku – 31. tammikuuta 1987 Turku) oli suomalainen putkiasentaja ja Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Roine · Katso lisää »

Eino S. Repo

Eino Sakari Repo (6. syyskuuta 1919 Isokyrö – 16. joulukuuta 2002 Helsinki) oli Oy Yleisradio Ab:n pääjohtaja 1965–1969 ja radiojohtaja 1969–1974.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino S. Repo · Katso lisää »

Eino Sinkko

Eino Sinkko (30. tammikuuta 1924 Lemi – 8. maaliskuuta 2012 Lappeenranta) oli suomalainen kuljetusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Sinkko · Katso lisää »

Eino Suolahti

Eino Emil Waldemar Suolahti (vuoteen 1906 Palander, 7. marraskuuta 1879 Hämeenlinna – 16. huhtikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen lääkintäkenraalimajuri ja Suomen armeijan ylilääkäri talvi- ja jatkosodassa sekä jyrkän oikeistolaisena tunnettu kokoomuslainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Suolahti · Katso lisää »

Eino Tainio

Eino Alfred Tainio (8. syyskuuta 1905 Kemi – 23. heinäkuuta 1970 Petroskoi) oli suomalainen kommunistipoliitikko, joka toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustajana Lapin läänin vaalipiiristä vuosina 1945–1970.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Tainio · Katso lisää »

Eino Tervo

Eino Vihtori Tervo (27. lokakuuta 1918 Kuhmo – 18. toukokuuta 1970 Rovaniemi) oli suomalainen kaukopartiomies.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Tervo · Katso lisää »

Eino Tirronen

Eino Osvald Tirronen (21. toukokuuta 1921 Pielisjärvi – 10. helmikuuta 2017 Turku) oli suomalainen upseeri, joka toimi huolto- ja sotataloustehtävissä sekä laati ja toimitti useita alansa julkaisuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Tirronen · Katso lisää »

Eino Toiviainen

Eino Olavi Toiviainen (4. lokakuuta 1919 Kurkijoki – 24. huhtikuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja teollisuusneuvos, joka toimi Helsingin kaupungin energialaitoksen toimitusjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Toiviainen · Katso lisää »

Eino Tuompo (eversti)

Sulo Eino Alvar Tuompo (4. elokuuta 1902 Pornainen – 8. heinäkuuta 1979) oli Suomen Puolustusvoimien eversti, joka komensi sota-aikana useita ilmatorjuntayksiköitä.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Tuompo (eversti) · Katso lisää »

Eino Uusitalo

Eino Oskari Uusitalo (1. joulukuuta 1924 Soini – 19. maaliskuuta 2015 Ähtäri) oli suomalainen keskustalainen poliitikko, koulutukseltaan agrologi.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Uusitalo · Katso lisää »

Eino Viding

Yrjö Einar (Eino) Viding (8. elokuuta 1902 Hausjärvi – 25. elokuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari ja rakennusalan yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Viding · Katso lisää »

Eino Wenäläinen

Eino Edvin Wenäläinen (1. maaliskuuta 1921 Turku – 10. heinäkuuta 1997 Vaasa) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 38.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Wenäläinen · Katso lisää »

Eino Wilhelms

Eino Kalervo Wilhelms (14. joulukuuta 1918, Parikkala – 23. joulukuuta 2010 Kauniainen) oli teologian tohtori, rovasti ja dosentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Eino Wilhelms · Katso lisää »

Einsatzkommando Finnland

Einsatzkommando Finnland, viralliselta nimeltään Einsatzkommando der Sicherheitspolizei und des SD beim AOK Norwegen, Befehlsstelle Finnland, oli toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan Pääturvallisuusvirasto RSHA:n alainen turvallisuuspoliisin erikoisyksikkö, joka toimi Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen alueella jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Einsatzkommando Finnland · Katso lisää »

Eirik Arnkil

Jarl Eirik Fritjof (J. E.) Arnkil Viitattu 21.8.2015 (7. kesäkuuta 1916 Oulu – 7. elokuuta 2011 Helsinki) oli Metsähallituksen ylijohtaja ja metsäneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Eirik Arnkil · Katso lisää »

Ejwind Ahonius

Ejwind Isac Johannes Ahonius (5. helmikuuta 1897 Kangasala – 24. elokuuta 1963) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Ejwind Ahonius · Katso lisää »

Eldankajärvi

Eldankajärvi (ven: Ëлданка, Joldanka, (Озеро Верхнее Ëлданка) (oik. Joutanki tai Joutankijärvet) ovat kaksi pientä järveä, jotka sijaitsevat Uhtualla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Järvet kuuluvat Vienan Kemijoen vesistöön ja laskevat Keski-Kuittijärveen. Eldanka-nimi on muodostunut alkuperäisen nimen venäjäksi translitteroidun muodon suomalaisena luentana. Järven läheisyydessä sijaitsevat kuuluisat Kiskis-kukkulat. Järvi tuli tunnetuksi jatkosodan aikana Erkki Tiesmaan vuonna 1941 sanoittamasta laulusta ”Eldankajärven jää” (alun perin Alfred Markushin ”Ali Baba”). Neuvostoliiton hajottua sotaveteraanit ynnä muut ovat tehneet matkoja vanhoille taistelupaikoille. Pohjoisempi Joutankijärvi sijaitsee hyvin saavutettavalla paikalla Uhtualta Vuonnisiin vievän tien välittömässä läheisyydessä Keski-Kuittijärven länsipään pohjoispuolella. Eteläisempi Joutankijärvi on tiestä noin neljä kilometriä sivussa. Järvien lasku-uomana Keski-Kuittijärveen on Joutankijoki.

Uusi!!: Jatkosota ja Eldankajärvi · Katso lisää »

Ele Alenius

Ele Allan Alenius (5. kesäkuuta 1925 Tampere – 19. marraskuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Ele Alenius · Katso lisää »

Elektroninen sodankäynti

Elektroninen sodankäynti (lyhenne ELSO) on osa johtamissodankäyntiä, informaatiosodankäynnin sotilaallista sovellutusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Elektroninen sodankäynti · Katso lisää »

Elias Järvineva

Elias Antero Järvineva (syntyjään Järvinen, 2. marraskuuta 1921 Namibia – 17. maaliskuuta 2006) oli suomalainen lentokonesuunnittelija, jonka merkittävin työ oli toimiminen Valmet L-70 Vinka-koulukoneen pääsuunnittelijana.

Uusi!!: Jatkosota ja Elias Järvineva · Katso lisää »

Elias Rothsten

Urho Elias Rothsten (16. helmikuuta 1912 Vihanti – 13. elokuuta 1942 Pogost, Itä-Karjala) oli suomalainen kappalainen ja ruotsin kielellä kirjoittanut runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Elias Rothsten · Katso lisää »

Eliel Saarinen

Gottlieb Eliel Saarinen (20. elokuuta 1873 Rantasalmi, Suomen suuriruhtinaskunta – 1. heinäkuuta 1950 Bloomfield Hills, Michigan, Yhdysvallat) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Eliel Saarinen · Katso lisää »

Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana

Kuvassa leivän ostamiseen oikeuttavia ostokortteja. Elintarvikkeiden säännöstelyllä pyrittiin Suomessa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen takaamaan kansalaisille välttämättömien peruselintarvikkeiden mahdollisimman tasapuolinen jakelu.

Uusi!!: Jatkosota ja Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Elisenvaara

Elisenvaaran rautatieasema ennen sotia. Asemarakennus tuhoutui talvisodassa. Elisenvaaran kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Elisenvaara on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Elisenvaara · Katso lisää »

Elisenvaaran pommitus

Elisenvaaran pommitus 20.

Uusi!!: Jatkosota ja Elisenvaaran pommitus · Katso lisää »

Eljas Erkko

Juho Eljas Erkko (1. kesäkuuta 1895 Helsinki – 20. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja sanomalehtimies.

Uusi!!: Jatkosota ja Eljas Erkko · Katso lisää »

Ella Eronen

Ella Siviä Eronen oli suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Ella Eronen · Katso lisää »

Elli Nurminen

Elli Helena Nurminen (os. Jakobsson, 19. tammikuuta 1899 Lempäälä – 26. kesäkuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, kotitalousneuvoja ja sosiaalineuvos, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1941–1958.

Uusi!!: Jatkosota ja Elli Nurminen · Katso lisää »

Elli Parkkari

Elli Parkkari (o.s. Kumpulainen, 12. tammikuuta 1907 Maaninka – 12. helmikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen puoluevirkailija, joka 1930-luvulla oli yksi maanalaisen Suomen Kommunistisen Puolueen johtavista organisaattoreista.

Uusi!!: Jatkosota ja Elli Parkkari · Katso lisää »

Elna Kiljander

Elna Julia Sofia Kiljander (4. marraskuuta 1889 Sortavala – 21. maaliskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja sisustussuunnittelija.

Uusi!!: Jatkosota ja Elna Kiljander · Katso lisää »

Elof Roschier

Elof Roschier (26. huhtikuuta 1903 Kotka – 6. elokuuta 1976) oli suomalainen sotilas tykistön aselajissa, arvoltaan kenraaliluutnantti vuodesta 1956.

Uusi!!: Jatkosota ja Elof Roschier · Katso lisää »

Elokuva Suomessa 2000-luvulla

Elokuva Suomessa 2000-luvulla käsitteli paljon nuorisoa ja historiallisia aiheita.

Uusi!!: Jatkosota ja Elokuva Suomessa 2000-luvulla · Katso lisää »

Elokuva toisen maailmansodan aikana

Toisessa maailmansodassa sekä viihde- että dokumenttielokuvasta tuli voimakas kansallisen propagandan väline.

Uusi!!: Jatkosota ja Elokuva toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Elsa Karppinen

Elsa Dagmar Karppinen (os. Korhonen, 21. toukokuuta 1901 Kemi – 30. huhtikuuta 1957 Kuopio) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Elsa Karppinen · Katso lisää »

Elsa Rautee

Elsa Elina Rautee (7. helmikuuta 1897 Tottijärvi – 15. helmikuuta 1987 Nokia) Kansan Arkisto.

Uusi!!: Jatkosota ja Elsa Rautee · Katso lisää »

Emil Hagelberg

Emil Alfons Hagelberg Emil Alfons Hagelberg (25. elokuuta 1895 Pyhtää – 12. elokuuta 1941 Varloi, Itä-Karjala) oli suomalainen jääkärieversti ja nykyaikainen 5-ottelija.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Hagelberg · Katso lisää »

Emil Korsisaari

Otto Emil Korsisaari, vuoteen 1937 Korzard (11. helmikuuta 1907 Nurmijärvi – 23. heinäkuuta 1996 Nurmijärvi) oli suomalainen liikennöintialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Korsisaari · Katso lisää »

Emil Kvick

Emil Kvick Emil Kvick (käytti Saksassa nimeä Viik) 30. kesäkuuta 1898 Pielavesi – 16. marraskuuta 1972 oli suomalainen jääkärikorpraali, punaupseeri ja metsätyönjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Kvick · Katso lisää »

Emil Liljeberg

Emil Brynolf Liusvaara aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Liljeberg · Katso lisää »

Emil Pasanen

Emil Pasanen (25. elokuuta 1910 Viitasaari – 6. lokakuuta 1981 Viitasaari) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 14.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Pasanen · Katso lisää »

Emil Pekkanen

Emil Pekkanen (21. kesäkuuta 1894, Inkeri – 1962) oli varatuomari ja heimoaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Pekkanen · Katso lisää »

Emil Puronen

Emil Johannes Puronen (15. elokuuta 1895 Savonlinna – 21. tammikuuta 1983) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Puronen · Katso lisää »

Emil Rauta

Emil Johannes Rauta oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Rauta · Katso lisää »

Emil Söderström

Emil Sigfrid Söderström oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, heimosoturi ja 5 sodan veteraani.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Söderström · Katso lisää »

Emil Vaateri

Emil VaateriEmil Tobiaanpoika Vaateri (29. tammikuuta 1900 – 12. heinäkuuta 1941) oli suomalainen punaupseeri ja työmies.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Vaateri · Katso lisää »

Emil Vähäpassi

Juho Emil Vähäpassi oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Vähäpassi · Katso lisää »

Emil Vesa

Emil Onerva Vesa (19. maaliskuuta 1912 Viipuri – 19. kesäkuuta 1964 Säkylä) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 23.6.1964, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Emil Vesa · Katso lisää »

Emmi Jurkka

Emmi Irene Jurkka (o.s. Bergström, vuodesta 1906 Tuomi) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Emmi Jurkka · Katso lisää »

Endel Rikand

Endel Rikand (9. huhtikuuta 1906 Riika, Liivinmaan kuvernementti – 17. elokuuta 1944 Permisküla, Virumaa) oli virolainen ampuja, joka oli 1930-luvun MM-kisoissa menestynyt virolaisampuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Endel Rikand · Katso lisää »

Eno

Eno on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalassa Pielisjoen varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Eno · Katso lisää »

Ensio Hiitonen

Kaarlo Ensio Paulus Hiitonen (vuoteen 1923 Hidén; 27. lokakuuta 1900 Helsinki – 14. tammikuuta 1970) oli suomalainen oikeustieteen tohtori, diplomaatti, toimittaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Ensio Hiitonen · Katso lisää »

Ensio Partanen

Vilho Ensio Partanen (1. kesäkuuta 1910 Lahti – 3. tammikuuta 2000 Lahti) oli suomalainen SDP:tä edustanut kansanedustaja (1958–1970), rovasti (1966), sosiaalineuvos 1980 sekä Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (1958 ja 1961–1965).

Uusi!!: Jatkosota ja Ensio Partanen · Katso lisää »

Ensio Siilasvuo

Pehr Hjalmar Ensio Siilasvuo (vuoteen 1936 Strömberg, 1. tammikuuta 1922 Helsinki – 10. tammikuuta 2003 Kauniainen) oli suomalainen kenraali ja sotainvalidi.

Uusi!!: Jatkosota ja Ensio Siilasvuo · Katso lisää »

Ensio Uoti

Ensio Ilmari Uoti (5. syyskuuta 1897 Pori – 1966 Aachen) oli suomalainen poliitikko ja kansallissosialisti, joka 1930-luvulla toimi äärioikeistolaisen Suomalaissosialistisen Työväen Puolueen johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Ensio Uoti · Katso lisää »

Enso

Viipurin piirin kartalla. Enso lokakuussa 2016 Enso lokakuussa 2016 Enso eli Svetogorsk on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Enso · Katso lisää »

Enso-Gutzeit

Enso-Gutzeit Oy, sittemmin Enso Oyj, oli suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka yhdistettiin vuonna 1998 ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) kanssa Stora Enso Oyj:ksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Enso-Gutzeit · Katso lisää »

Enson valtaus 1941

Enso palaa ensimmäistä hyökkäystä edeltävänä päivänä. Enson valtaus 1941 oli osa jatkosodan hyökkäysvaihetta.

Uusi!!: Jatkosota ja Enson valtaus 1941 · Katso lisää »

Entäs nyt, Niskavuori?

Entäs nyt, Niskavuori? on Hella Wuolijoen näytelmä vuodelta 1953.

Uusi!!: Jatkosota ja Entäs nyt, Niskavuori? · Katso lisää »

Enzio Sevón

Enzio Arvid Rafael ”Kim” Sevón (11. elokuuta 1906 Kirkkonummi – 31. maaliskuuta 1998 Kauniainen) oli suomenruotsalainen urheilutoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Enzio Sevón · Katso lisää »

Eri-Aaroni

Eri-Aaroni 3423 Valio oli ravikuningas ja erittäin laajalti suomenhevosrotuun vaikuttanut siitosori.

Uusi!!: Jatkosota ja Eri-Aaroni · Katso lisää »

Eric Åkerman

Nils Eric Johan Åkerman (25. lokakuuta 1907 Porvoo – 23. marraskuuta 1978) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen panssarikomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eric Åkerman · Katso lisää »

Erich Buschenhagen

Erich Buschenhagen vuonna 1946. Erich Buschenhagen oli Saksan maavoimien jalkaväenkenraali toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Erich Buschenhagen · Katso lisää »

Erik Andrén

Mats Erik Andrén, vuoteen 1966 Storskrubb (21. syyskuuta 1920 Kruunupyy – 12. marraskuuta 1989 Mustasaari) oli suomenruotsalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Andrén · Katso lisää »

Erik Appel

Sven Erik Appel (7. maaliskuuta 1924 Sulva – 17. tammikuuta 2020 Tallinna) oli suomenruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija, koulutukseltaan filosofian kandidaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Appel · Katso lisää »

Erik Borg

Holger Erik Borg (24. maaliskuuta 1911 Tornio – 5. joulukuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen proviisori ja yritysjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Borg · Katso lisää »

Erik Castrén

Erik Johannes Sakari Castrén (20. maaliskuuta 1904 Helsinki – 24. kesäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteen professori ja diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Castrén · Katso lisää »

Erik Ewalds

Erik Ewalds (27. huhtikuuta 1918 Saksala − 22. toukokuuta 1997 Porvoo) oli suomalainen pappi, terapeutti ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Ewalds · Katso lisää »

Erik Granholm

Erik Olof Granholm (6. kesäkuuta 1917 Teerijärvi – 5. huhtikuuta 2006 Kruunupyy) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Granholm · Katso lisää »

Erik Heinrichs

Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Heinrichs · Katso lisää »

Erik Lyly

Erik Edward Lyly (5. elokuuta 1914 Loimaa – 5. helmikuuta 1990 Haaparanta, Ruotsi) oli suomalainen sotilaslentäjä ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Lyly · Katso lisää »

Erik Munsterhjelm

Erik Munsterhjelm (28. maaliskuuta 1905 Lohja – 26. maaliskuuta 1992 Brantford, Ontario) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Munsterhjelm · Katso lisää »

Erik Reinius

Erik Reinius (1968) Erik Maximilian Reinius (16. syyskuuta 1909 Tampere – 26. huhtikuuta 1996 Tukholma) oli suomalainen ekonomi, metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Reinius · Katso lisää »

Erik Sandström

Erik Arnold Alexander Sandström (31. lokakuuta 1902 Viipuri – 11. helmikuuta 1982)Kadettiupseerit 1920–2010, s. 857.

Uusi!!: Jatkosota ja Erik Sandström · Katso lisää »

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 on vuonna 1971 julkaistu Vilho Tahvanaisen muistelmateos, jossa hän kertoo olleensa Mannerheimin salainen asiamies.

Uusi!!: Jatkosota ja Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 17 (jatkosota)

Erillinen pataljoona 17 oli Suomen puolustusvoimien huhtikuussa 1944 perustettu joukko-osasto jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Erillinen pataljoona 17 (jatkosota) · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 21

Vuosalmen sillanpääaseman keskilohkolla 28. heinäkuuta 1944. SA-kuva. Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi) oli jatkosodan aikana Suomen armeijassa taistellut rangaistuspataljoona, jonka komentajana toimi majuri Nikke Pärmi.

Uusi!!: Jatkosota ja Erillinen pataljoona 21 · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 6

Erillinen pataljoona 6 (ErP 6) oli jatkosodan (vuosina 1943–1944) aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut pataljoona, jonka miehistö ja osa aliupseereista oli inkeriläisiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Erillinen pataljoona 6 · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 7

Erillinen Pataljoona 7 (Er.P 7) oli jatkosodan alkuvaiheessa toimineen Prikaati K:n toinen pataljoona, johon oli sijoitettu Suomessa asuvat aunuksenkarjalaissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan aikana ja jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erillinen pataljoona 7 · Katso lisää »

Erillinen rajajääkäripataljoona 2

Erillinen rajajääkäripataljoona 2 (Er.RajaJP 2) perustettiin 15.7.–7.9.1941 jatkosodan II armeijakunnan komentajan kenraalimajuri Laatikaisen käskystä ja se koostui entisen Rajavartiosto 3:en rajakomppanioista.

Uusi!!: Jatkosota ja Erillinen rajajääkäripataljoona 2 · Katso lisää »

Erillissotateesi

Erillissotateesi on Suomen jatkosotaan liittyvä väittämä, jonka mukaan sota Neuvostoliittoa vastaan oli erillinen natsi-Saksan samanaikaiseen idän sotaretkeen nähden.

Uusi!!: Jatkosota ja Erillissotateesi · Katso lisää »

Erkki Aaltonen

Erik (Erkki) Verner Aaltonen (17. elokuuta 1910 Hämeenlinna – 8. maaliskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Aaltonen · Katso lisää »

Erkki Ailio

Erkki Olavi Johannes Ailio (21. heinäkuuta 1922 Helsinki – 29. maaliskuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen juristi.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Ailio · Katso lisää »

Erkki Canth

Erkki Ensio Canth (6. helmikuuta 1917 Helsinki – 13. huhtikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen hallitusneuvos, hallintoneuvos ja sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Canth · Katso lisää »

Erkki Halme (maanviljelysneuvos)

Erkki Hannes Pellervo Halme (12. huhtikuuta 1914 Nurmijärvi – 30. maaliskuuta 1989 Nurmijärvi) oli suomalainen maanviljelijä ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Halme (maanviljelysneuvos) · Katso lisää »

Erkki Hannula

Erkki Hannula Bror Erik (Erkki) Edvard Hannula (käytti Saksassa peitenimeä Hannel), (7. marraskuuta 1890 Ruovesi – 6. heinäkuuta 1961) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Hannula · Katso lisää »

Erkki Heikkonen

Erkki Heikkonen (13. maaliskuuta 1925 Taipalsaari – 21. helmikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Heikkonen · Katso lisää »

Erkki Heino

Erkki Heino (14. kesäkuuta 1904 Helsinki – 9. kesäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja radio- ja yleisradiotoiminnan kehittäjä Posti- ja lennätinhallituksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Heino · Katso lisää »

Erkki Kivimäki

Erkki Antero KivimäkiSuomen kommunistisen puolueen toiminnasta 17.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Kivimäki · Katso lisää »

Erkki Koivisto (eversti)

Erkki Tapani Koivisto (27. marraskuuta 1919 Vahto – 23. kesäkuuta 1999) oli suomalainen eversti, joka toimi Kainuun prikaatin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Koivisto (eversti) · Katso lisää »

Erkki Korpi

Erkki Matias Korpi (26. helmikuuta 1920 Pirkkala – 6. toukokuuta 1988 Pirkkala) oli suomalainen maanviljelijä ja Mannerheim-ristin ritari, sodan aikana arvoltaan sotamies.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Korpi · Katso lisää »

Erkki Korvenranta

Teollisuusneuvos Erkki Korvenranta (1981) Erkki Armas Korvenranta (27. maaliskuuta 1925 Kärkölä – 23. joulukuuta 2001 Kauniainen) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Korvenranta · Katso lisää »

Erkki Lehtonen (teollisuusneuvos)

Rauli Erkki Lehtonen (7. marraskuuta 1922 Hattula – 31. heinäkuuta 2004 Oulu) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Lehtonen (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Erkki Lindén

Urho Erik Felix ”Erkki” Lindén (9. helmikuuta 1921 Helsinki – 10. maaliskuuta 1942 Tunkua-Lehto) oli suomalainen koripalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Lindén · Katso lisää »

Erkki Mantere (metsäneuvos)

Erkki Eino Mantere (26. huhtikuuta 1918 Karjalohja – 12. toukokuuta 2013 Espoo) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Mantere (metsäneuvos) · Katso lisää »

Erkki Mutru

Erkki Taneli Mutru (18. marraskuuta 1910 Suurpäälä, Säkkijärvi – 18. helmikuuta 1990 Tampere) oli suomalainen prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Mutru · Katso lisää »

Erkki Nummi

Erkki Vihtori Nummi (18. joulukuuta 1911 Kotka – 6. helmikuuta 2003 Perniö) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Nummi · Katso lisää »

Erkki Oinonen

Erkki Oinonen Erkki Olavi Oinonen (22. syyskuuta 1915 Kuopion maalaiskunta – 7. marraskuuta 2005 Siilinjärvi) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja maanviljelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Oinonen · Katso lisää »

Erkki Palosuo

Erkki Palosuo (oikealla) vuonna 1972. Takana professori Mauri Määttänen. Erkki Palosuo (vuoteen 1933 Brander; 28. kesäkuuta 1912 Kitee – 11. elokuuta 2007 Joensuu) oli suomalainen geofysiikan professori ja Suomen jääntutkimuksen uranuurtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Palosuo · Katso lisää »

Erkki Polojärvi

Erkki Akseli Polojärvi (7. helmikuuta 1912 Oulu – 19. tammikuuta 1943 Tuusula) oli suomalainen kommunisti ja desantti, joka teloitettiin jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Polojärvi · Katso lisää »

Erkki Priha

Erkki Emil Priha (31. heinäkuuta 1914 Valkeala – 31. elokuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen insinööri, keksijä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvon.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Priha · Katso lisää »

Erkki Raappana

Erkki Johannes Raappana (2. kesäkuuta 1893 Oulujoki – 14. syyskuuta 1962 Joensuu) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri joka johti 14. divisioonan hyökkäystä Rukajärvelle vuonna 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Raappana · Katso lisää »

Erkki Räikkönen

Erkki Kalervo Räikkönen (11. tammikuuta 1941 Pieksämäki – 12. toukokuuta 2001 Nokia) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Räikkönen · Katso lisää »

Erkki Räikkönen (s. 1900)

Erkki Aleksanteri Räikkönen (13. elokuuta 1900 Pietari – 30. maaliskuuta 1961) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka oli pitkään presidentti P. E. Svinhufvudin yksityissihteerinä.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Räikkönen (s. 1900) · Katso lisää »

Erkki Rintala (jääkiekkoilija)

Heikki Erkki Rintala (10. huhtikuuta 1918 Tampere – 25. joulukuuta 1941 Poventsa oli suomalainen jääkiekkoilija, joka pelasi Tampereen Ilveksessä sekä Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kunnes kaatui jatkosodassa. Erkki Rintala pelasi jääkiekkouransa vuodesta 1935 alkaen Tampereen Ilveksessä. Hänet valittiin Suomen jääkiekkomaajoukkueeseen Sveitsin vuoden 1939 MM-kisoihin. Siellä hän pelasi neljä viidestä MM-kisojen Suomen ottelusta. Kaikkiaan hän pelasi urallaan kuusi A-maaottelua; ensimmäisen vuonna 1938. Jääkiekon pääsarjaa Rintala pelasi neljä kautta eli kaudet 1936, 1937, 1938 ja 1939, ja niissä Ilves sai Suomen mestaruuden kolmella ensimäisellä kaudella eli 1936-1938 sekä pronssin kaudella 1939. Erkki Rintala aloitti talvisodan jälkeen opinnot kadettikoulussa. Siellä ollessa hän pelasi kadettikoulun joukkueessa koripalloa ja oli mukana kaudella 1941 Suomen mestaruuden voittaneessa joukkueessa. Jatkosodassa Rintala taisteli luutnanttina kenraali Ruben Laguksen joukoissa. Hän osallistui tällöin Itä-Karjalan valtaukseen. Rintala kaatui joulupäivänä 1941 Poventsassa, jonka suomalaiset olivat juuri vallanneet. Näin hänestä tuli ensimmäinen sodan uhri vuoden 1939 MM-joukkueesta. Hänen lisäksi kaatuivat Olof Nyholm, Holger Granström ja Lasse Blom.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Rintala (jääkiekkoilija) · Katso lisää »

Erkki Ryömä

Erkki Paavo Ryömä (20. helmikuuta 1907 Karkku – 4. tammikuuta 1997 Kokemäki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko ja Maalaisliiton ja sittemmin Keskustapuolueen kansanedustaja vuosina 1955–1958 ja 1962–1966 Turun pohjoisesta vaalipiiristä.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Ryömä · Katso lisää »

Erkki Salomaa

Erkki Salomaa (16. lokakuuta 1917 Jyväskylä – 11. marraskuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, tutkija ja ammattiyhdistysmies.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Salomaa · Katso lisää »

Erkki Saurala

Erkki Olavi Saurala (alk. Stenlund, 17. tammikuuta 1917 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta – 30. joulukuuta 1941 Lappeenranta) oli suomalainen koripalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Saurala · Katso lisää »

Erkki Setälä

Erkki Vilhelm Setälä (4. huhtikuuta 1917 Helsinki – 27. toukokuuta 2013) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Setälä · Katso lisää »

Erkki Tanttu

Erkki Lauri Tanttu (vuoteen 1913 Lydén; 3. lokakuuta 1907 Viipuri – 5. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja sarjakuvapiirtäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Tanttu · Katso lisää »

Erkki Tiesmaa

Erkki Tiesmaa Erkki Antero Tiesmaa, ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Tiesmaa · Katso lisää »

Erkki Tuomikoski

Heino Erkki Tuomikoski (18. lokakuuta 1892 Oulainen – 7. heinäkuuta 1989 Oulu) oli kirjailija, opettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Tuomikoski · Katso lisää »

Erkki Vaalama

Erkki Vaalama (19. marraskuuta 1918 Kajaani – 1. heinäkuuta 2016 Kajaani) oli suomalainen everstiluutnantti ja päätoimittaja joka tunnettiin myös lohiperhojen sitojana.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Vaalama · Katso lisää »

Erkki Vala

Erkki August Valdemar Vala, vuoteen 1928 Erik Wadenström; salanimi A. R. Torni, (17. joulukuuta 1902 Porvoo – 14. helmikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kustantaja, kriitikko ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Vala · Katso lisää »

Erkki Yrjänä

Erkki Urho Yrjänä (synt. Fingerroos, ent. Urho Rauhalinna, 15. toukokuuta 1898 Tarvasjoki – 3. helmikuuta 2000 Pori) oli suomalainen toimittaja ja maanviljelijä, joka osallistui Suomen sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Yrjänä · Katso lisää »

Erkki Yrjänäinen

Erkki Abraham Yrjänäinen (26. tammikuuta 1921 Oulujoki – 27. maaliskuuta 2004 Oulu) oli suomalainen rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Erkki Yrjänäinen · Katso lisää »

Ermei Kanninen

Ermei Kanninen (19. lokakuuta 1922 Helsinki – 12. marraskuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ermei Kanninen · Katso lisää »

Ernst Estlander

Ernst Henrik Estlander (18. syyskuuta 1870 Helsinki – 5. helmikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen oikeushistorian professori, valtiopäivämies ja ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Ernst Estlander · Katso lisää »

Ernst Linder

Ernst Linder ruotsalaisena upseerina. Linder Suomen sisällissodan aikana. Ernst Linder (25. huhtikuuta 1868 Pohja – 14. syyskuuta 1943 Tukholma) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen ratsuväenkenraali, joka osallistui vapaaehtoisena vuoden 1918 Suomen sisällissotaan ensin valkoisen armeijan Satakunnan Ryhmän ja myöhemmin Länsiarmeijan Linderin ryhmän komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Ernst Linder · Katso lisää »

Ernst Sohn

Thorvald Nyblinin valokuva-ateljeessa Viipurissa 1900-luvun alussa, luultavasti noin vuonna 1904–1910. Ernst Sohn (koko nimeltään Friedrich (Fredrik) Ernst Oswald Sohn) (1874–1957) oli Uuraassa asunut, ns.

Uusi!!: Jatkosota ja Ernst Sohn · Katso lisää »

Ernst von Born

Ernst Viktor Lorenz von Born (24. elokuuta 1885 Pernaja – 7. heinäkuuta 1956 Loviisa) oli suomalainen poliitikko, vapaaherra ja varatuomari.

Uusi!!: Jatkosota ja Ernst von Born · Katso lisää »

Erottaja

Erottajan aukio. Erottaja on Mannerheimintien eteläpäässä Helsingin keskustassa sijaitseva pieni aukio.

Uusi!!: Jatkosota ja Erottaja · Katso lisää »

Erwin Engelbrecht

Erwin Engelbrecht vuonna 1939. Erwin Engelbrecht (12. marraskuuta 1891 Wildpark, lähellä Potsdamia, Saksan keisarikunta – 8. huhtikuuta 1964 München, Länsi-Saksa)Kevin Brazier: The Complete Knight’s Cross: Volume 1: The Years of Victory 1939–1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Erwin Engelbrecht · Katso lisää »

Esa Aho

Esa Aho (25. helmikuuta 1911 Rovaniemi – 19. helmikuuta 2000 Turku) oli suomalainen professori ja apteekkari.

Uusi!!: Jatkosota ja Esa Aho · Katso lisää »

Esa Anttala

Esa Anttala, oikealta nimeltään Urpo Arhosuo ja alun perin Urpo Lempiäinen, (26. syyskuuta 1917 Uusikirkko – 21. marraskuuta 1977 Lahti) Kirjasampo.fi oli suomalainen sotakirjailija, joka kirjoitti omien kokemustensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Esa Anttala · Katso lisää »

Esa Kivekäs

Matti Esaias ”Esa” Kivekäs (6. heinäkuuta 1916 Oulu – 14. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen teologian tohtori ja uskonnonopettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Esa Kivekäs · Katso lisää »

Esa Pakarinen

Feliks Esaias ”Esa” Pakarinen (9. helmikuuta 1911 Rääkkylä – 28. huhtikuuta 1989 Varkaus) oli suomalainen näyttelijä, hanuristi, laulaja, kansantaiteilija ja viihdyttäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Esa Pakarinen · Katso lisää »

Eskelisen Lapin Linjat

matkahuollon tavaraterminaalin alueella. J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on vuonna 1928 perustettu suomalainen linja-autoliikenneyritys, joka toimii pääasiassa entisen Lapin läänin alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Eskelisen Lapin Linjat · Katso lisää »

Eskil Peura

Eskil William Peura (7. kesäkuuta 1906 Oulu – 23. kesäkuuta 1971 Turku) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 30.6.1971, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Eskil Peura · Katso lisää »

Esko Almgren

Esko Kalevi Almgren (s. 2. heinäkuuta 1932 Kotka) on suomalainen opetusneuvos ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Almgren · Katso lisää »

Esko Hjelt

Esko Uolevi Hjelt (24. marraskuuta 1914 Lapua – 25. heinäkuuta 1941 Kitee) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Hjelt · Katso lisää »

Esko Kangas

Mauno Esko Kangas (7. tammikuuta 1906 Virrat – 26. joulukuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja hyönteistieteilijä, joka oli Helsingin yliopiston professorina vuosina 1948–1973.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Kangas · Katso lisää »

Esko Karvinen

Esko Karvinen (30. joulukuuta 1922 Savonlinna – 28. joulukuuta 1978 Jyväskylä) oli suomalainen professori ja liikuntatieteilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Karvinen · Katso lisää »

Esko Kausti

Esko Kausti (3. syyskuuta 1916 – 24. kesäkuuta 1944) oli talvi- ja jatkosotaan osallistunut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 136.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Kausti · Katso lisää »

Esko Raunio

Esko Erkki Raunio (30. maaliskuuta 1917 Puumala – 16. tammikuuta 1991) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Raunio · Katso lisää »

Esko Salminen (historiantutkija)

Esko Aulis Salminen (6. marraskuuta 1937 Jaala – 18. joulukuuta 2013 Espoo) oli suomalainen professori ja lehdistöhistorian tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Salminen (historiantutkija) · Katso lisää »

Esko Viljanen

Esko Anselm Viljanen (28. elokuuta 1911 Forssa, Tammela – 8. lokakuuta 1984) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Esko Viljanen · Katso lisää »

Espanjalainen ratsu

Yhdysvaltain sisällissodasta. Espanjalainen ratsu on siirrettävä puolustuseste sodankäynnissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Espanjalainen ratsu · Katso lisää »

Espoon historia

kuninkaankartanoa. Espoon historia alkoi jo kivikaudella, jolloin asutus sijoittui merenpinnan korkeuden vuoksi pohjoiseen Nuuksion alueelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Espoon historia · Katso lisää »

Etelä-Karjalan keskussairaala

Etelä-Karjalan keskussairaala on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ylläpitämä keskussairaala joka sijaitsee Lappeenrannassa, noin 1,5 kilometrin päässä keskustasta, Saimaan rannan läheisyydessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Etelä-Karjalan keskussairaala · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Etulinjan edessä

Etulinjan edessä on Åke Lindmanin ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2004.

Uusi!!: Jatkosota ja Etulinjan edessä · Katso lisää »

Eugen Malmstén

Jarl Eugen Malmstén (16. helmikuuta 1907 Helsinki – 1. syyskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen muusikko, laulaja, orkesterinjohtaja, säveltäjä ja sanoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eugen Malmstén · Katso lisää »

Eugen Wist

Eugen Konrad Wist (20. syyskuuta 1920 Kaipiala, Uusikirkko – 6. heinäkuuta 1944 Noskuanselkä) oli suomalainen ylikersantti ja kaukopartiomies, joka johti välirauhan aikana kesäkuussa 1941 Karjalan kannaksella Uudellekirkolle retken tehnyttä partiota.

Uusi!!: Jatkosota ja Eugen Wist · Katso lisää »

Eurooppalainen veljeskunta

Eurooppalainen veljeskunta – Runoilijamatka halki Saksan on vuonna 1942 ilmestynyt runoilija Arvi Kivimaan matkakertomus natsi-Saksasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Eurooppalainen veljeskunta · Katso lisää »

Evakuointi

Texasissa. Kuvassa ihmisiä ohjataan pois hurrikaanin tieltä moottoritietä pitkin. Evakuointi on viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle, sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuointitilanteessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Evakuointi · Katso lisää »

Eve Hietamies

Tuija Eveliina ”Eve” Hietamies (s. 14. lokakuuta 1964 Lappeenranta) on suomalainen kirjailija ja ''Apu''-lehden toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Eve Hietamies · Katso lisää »

F. W. Borgman

Friedrich Wilhelm Johannes Borgman (29. syyskuuta 1897 Singapore – 20. syyskuuta 1946 Trelleborg, Ruotsi) oli saksalainen, Suomessa pitkään asunut taiteilija, kirjailija, toimittaja ja mainospiirtäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja F. W. Borgman · Katso lisää »

Fabian Jaari

Fabian Faivel ("Fajo") Jaari, vuoteen 1936 Jankeloff (9. kesäkuuta 1907 Helsinki – 10. maaliskuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Fabian Jaari · Katso lisää »

FAI (auto)

FAI eli Ford A Ižorski (Легкий бронеавтомобиль ФАИ) oli neuvostoliittolaisten 1930-luvun alusta 1940-luvun alkuun käyttämä panssariauto.

Uusi!!: Jatkosota ja FAI (auto) · Katso lisää »

Fanni Luukkonen

Fanni Luukkonen. Fanni Luukkonen (13. maaliskuuta 1882 Helsinki – 27. lokakuuta 1947 Helsinki) oli Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Fanni Luukkonen · Katso lisää »

Fanny Kuitunen

Fanny Amanda Kuitunen (24. heinäkuuta 1884 Kangasniemi – 15. helmikuuta 1967) oli suomalainen kommunisti, joka oli 1920-luvulla maanalaisesti toimineen Suomen Kommunistisen Puolueen johtavia organisaattoreita Tampereen seudulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Fanny Kuitunen · Katso lisää »

Fasismin vastustajien muistomerkki

Fasismin vastustajien muistomerkki on vuonna 1963 paljastettu muistomerkki, joka sijaitsee Helsingissä Malmin hautausmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Fasismin vastustajien muistomerkki · Katso lisää »

Föri

Föri on yksi Turun nähtävyyksistä. Kuva toukokuulta 2005. Föri saapumassa Aurajoen länsirantaan joulukuussa 2016. Förin kolmekielinen kyltti. Förin äänimaisemaa 22.8.2018. Föri on Turussa Aurajoen poikki kulkeva lossi, joka on rakennettu vuonna 1903.

Uusi!!: Jatkosota ja Föri · Katso lisää »

FC Jazz

FC Jazz on porilainen jalkapalloseura, joka perustettiin vuonna 1934 nimellä Porin Pallo-Toverit (PPT).

Uusi!!: Jatkosota ja FC Jazz · Katso lisää »

FDF Mod

FDF Mod (Finnish Defence Forces Mod) on suomalaisen harrasteporukan kehittämä modifikaatio Operation Flashpoint-, Armed Assault- ja ARMA 2 -peleihin.

Uusi!!: Jatkosota ja FDF Mod · Katso lisää »

Feeli Isosomppi

Feeli Johannes Isosomppi (Felix Iso-Somppi, 15. lokakuuta 1909, Kauhava – 20. helmikuuta 1972 Hyvinkää) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 70.

Uusi!!: Jatkosota ja Feeli Isosomppi · Katso lisää »

Feliks Lujanen

Feliks Lujanen (29. maaliskuuta 1869 Polvijärvi – 19. marraskuuta 1936 Kokemäki) oli suomalainen pappi, kirkkoherra ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Feliks Lujanen · Katso lisää »

Felix Forsman

Felix Forsman (6. toukokuuta 1917 Baku, Venäjä – 24. lokakuuta 2005 Helsinki) oli lähinnä kuvaajana tunnetuksi tullut suomalaisen elokuvan monitoimimies.

Uusi!!: Jatkosota ja Felix Forsman · Katso lisää »

Fennian talo

Fennian talo on rakennus Helsingin Rautatientorin itälaidalla osoitteessa Mikonkatu 17.

Uusi!!: Jatkosota ja Fennian talo · Katso lisää »

Ferdinand Salokangas

Väinö Teodor Ferdinand Salokangas (25. lokakuuta 1903 Hyvinkää – 21. toukokuuta 1981) oli suomalainen arkkitehti joka suunnitteli 1950-luvulla useita omintakeisia rakennuksia Rovaniemelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Ferdinand Salokangas · Katso lisää »

Ferdinand Schörner

Ferdinand Schörner (12. kesäkuuta 1892 München, Baijeri, Saksan keisarikunta – 2. heinäkuuta 1973 München, Baijeri, Länsi-Saksa) oli toisen maailmansodan aikaan natsi-Saksan armeijan Wehrmachtin kenraali ja sotamarsalkka (Generalfeldmarschall).

Uusi!!: Jatkosota ja Ferdinand Schörner · Katso lisää »

Fila Helsinki

Fila Church Helsinki, koko nimeltään Helsingin Filadelfia-seurakunta on Helsingin Kampissa toimiva suomen- ja englanninkielinen helluntaiseurakunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Fila Helsinki · Katso lisää »

Filip Hollming

Filip Walter Hollming (8. maaliskuuta 1894 Virtasalmi – 6. helmikuuta 1951 Rauma) oli suomalainen merikapteeni ja telakkayhtiö F. W. Hollming Oy:n perustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Filip Hollming · Katso lisää »

Finnair

Finnairin pääkonttori – House of Travel and Transportation (HOTT). Helsinki-Vantaan lentoaseman miehistökeskus (TOKE-rakennus). Finnair Lounge Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalissa 2. Finnairin Airbus A320-214. Finnair (aiemmin Aero Oy) on suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä Suomen sisäisillä ja kansainvälisillä markkinoilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Finnair · Katso lisää »

Finnairin historia

Finnair on suomalainen lentoyhtiö, joka on perustettu Aero-nimellä vuonna 1923.

Uusi!!: Jatkosota ja Finnairin historia · Katso lisää »

Finnlands Lebensraum

Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.

Uusi!!: Jatkosota ja Finnlands Lebensraum · Katso lisää »

FinnWars

FinnWars on Iceflake Studiosin kehittämä modifikaatio Battlefield 1942 ‑videopeliin.

Uusi!!: Jatkosota ja FinnWars · Katso lisää »

Fjodor Terentjev

Fjodor Mihailovitš Terentjev (karjalaiselta nimeltään Heikki tai Huoti Teronen, Kiveen hakatut: Fjodor Terent’jev. Toimittaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Yle Radio Suomi, 26.6.2011. 4. lokakuuta tai 4. helmikuuta 1925 Paatene, Karhumäen piiri, Karjalan tasavalta, Neuvostoliitto – 20. tammikuuta 1963 Leningrad) oli maastohiihtäjä, joka edusti Neuvostoliittoa.

Uusi!!: Jatkosota ja Fjodor Terentjev · Katso lisää »

FN Browning M1903

FN Browning M1903 (Browning No.2) on yhdysvaltalaisen John Moses Browningin suunnittelema massasulkuinen itselataava pistooli.

Uusi!!: Jatkosota ja FN Browning M1903 · Katso lisää »

Focke-Wulf Fw 190

Focke-Wulf Fw 190 Würger oli yksipaikkainen yksimoottorinen hävittäjälentokone, joka oli Saksan ilmavoimien käytössä toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Focke-Wulf Fw 190 · Katso lisää »

Fokker C.V

Fokker C.V oli alankomaalainen Fokkerin valmistama kevyt tiedustelu- ja pommikone, joka oli eräs menestyneimmistä 1920- ja 1930-luvun alun sotilaslentokoneista.

Uusi!!: Jatkosota ja Fokker C.V · Katso lisää »

Fokker C.X

Fokker C.X oli kaksitasoinen ja kaksipaikkainen kevyt tiedustelu- ja pommikone, jonka hollantilainen Fokker-tehdas suunnitteli vuonna 1933.

Uusi!!: Jatkosota ja Fokker C.X · Katso lisää »

Fokker D.XXI

Fokker D.XXI oli alankomaalainen Fokkerin suunnittelema ja valmistama hävittäjälentokone, joka oli palveluskäytössä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Fokker D.XXI · Katso lisää »

Ford (maahantuoja)

Oy Ford Ab on Fordin suomalainen maahantuoja, joka on perustettu 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Ford (maahantuoja) · Katso lisää »

Ford Motor Company

Fordin kokoonpanolinja vuodelta 1913. Ford Motor Company (lyh. FoMoCo) on yhdysvaltalainen Henry Fordin 1903 Detroitissa perustama autonvalmistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ford Motor Company · Katso lisää »

Frans Heikkinen

Frans Heikkinen (22. huhtikuuta 1906 Paltamo – 8. lokakuuta 1943 Lieksa) oli suomalainen maastohiihtäjä ja olympiaedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Frans Heikkinen · Katso lisää »

Frans Helminen

Frans Edvard Helminen (6. helmikuuta 1894 Valkeasaari – 21. syyskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi toisen maailmansodan aikana Suomen ilmatorjuntajoukkojen komentajana ja rauhan tultua ilmavoimien komentajana sekä ilmapuolustuksen tarkastajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Frans Helminen · Katso lisää »

Frans Ilomäki

Frans Herman Ilomäki (4. joulukuuta 1891 Kurikka – 3. helmikuuta 1958) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Frans Ilomäki · Katso lisää »

Frans Kärki

Frans Johannes Kärki (11. helmikuuta 1884 Vesilahti – 4. helmikuuta 1965 Tampere) oli suomalainen Laihian kappalainen, rovasti ja Maalaisliiton kansanedustaja 1920-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Frans Kärki · Katso lisää »

Fredi

Matti Kalevi Siitonen, taiteilijanimeltään Fredi (23. heinäkuuta 1942 Mikkeli – 23. huhtikuuta 2021 Helsinki), oli suomalainen viihdetaiteilija ja muusikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Fredi · Katso lisää »

Fredrik Valros

Fredrik Alexander Valros (9. lokakuuta 1887 Hiittinen – 10. maaliskuuta 1956 Tukholma) oli suomalainen lehtimies, joka oli muun muassa Svenska Pressen -lehden päätoimittajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Fredrik Valros · Katso lisää »

Freedy Kekäläinen

Freedy Kekäläinen (30. tammikuuta 1904 Meynard, Massachusetts – 22. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin virkailija, joka toimi muun muassa Valpon valvontatoimiston päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Freedy Kekäläinen · Katso lisää »

Freya FuMG

Freya Funkmessgerät (radiomittauslaite) on toisen maailmansodan aikainen saksalainen ilmavoimien käyttöön tarkoitettu tutka ja laitesarja.

Uusi!!: Jatkosota ja Freya FuMG · Katso lisää »

Friedrich Karl

Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.

Uusi!!: Jatkosota ja Friedrich Karl · Katso lisää »

Friitala (yritys)

Friitala Oy on suomalainen nahka-alan monitoimiyritys, joka oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin nahka- ja nahkapukinetehdas sekä yksi suomalaisen muodin edelläkävijöistä usean vuosikymmenen ajan.

Uusi!!: Jatkosota ja Friitala (yritys) · Katso lisää »

Fritz Remmler

Friedrich Wilhem (Fritz) Remmler (1881, myös 28. maaliskuuta 1888 tai 1890 mainitaan, Tammisaari – 18. lokakuuta 1972 Kanada) oli saksalainen eläintieteilijä ja Suomessa sotien välisenä aikana ja jatkosodan aikana toiminut Gestapon vakooja.

Uusi!!: Jatkosota ja Fritz Remmler · Katso lisää »

Fritz S.

S/S Fritz S. oli suomalaisen varustaja Ernst Sohnin omistaman Rederi Sohn Ab -laivanvarustamon nimissä ollut höyryrahtilaiva eli "rahtihöyry".

Uusi!!: Jatkosota ja Fritz S. · Katso lisää »

Frontteatern

Frontteatern oli yksi kuudesta jatkosodan aikaisesta niin sanotusta sotateatterista ja lajinsa ainoa ruotsinkielinen laitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Frontteatern · Katso lisää »

G. A. Gripenberg

Georg Achates Gripenberg (18. toukokuuta 1890 Pietari, Venäjä – 31. toukokuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja G. A. Gripenberg · Katso lisää »

Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)

Gabriel von Bonsdorff. Gabriel von Bonsdorff (16. tammikuuta 1893 Helsinki – 12. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, metsänhoitaja, vapaaherra ja von Bonsdorff -aatelissuvun vapaaherrallisen haaran päämies.

Uusi!!: Jatkosota ja Gabriel von Bonsdorff (jääkäri) · Katso lisää »

Galvanoimis

Galvanoimis Oy oli vuonna 1903 Tampereelle perustettu metallialan yritys joka harjoitti kuumasinkitystä ja valmisti lisäksi metallialan tuotteita kuten hevosenkenkiä ja paineastioita.

Uusi!!: Jatkosota ja Galvanoimis · Katso lisää »

Göran Hjelmman

Göran Hjelmman (12. lokakuuta 1898 Viipuri – 8. toukokuuta 1969 Helsinki) oli suomenruotsalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Göran Hjelmman · Katso lisää »

Gösta Becker

Gösta Becker (20. huhtikuuta 1890 Hamina – 17. syyskuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, Helsingin yliopiston sisätautiopin professori 1927–1937.

Uusi!!: Jatkosota ja Gösta Becker · Katso lisää »

Gösta Hallberg-Cuula

Kypärä hautakiven päällä, Norra begravningsplatsen. Gösta Hallberg-Cuula, oik.

Uusi!!: Jatkosota ja Gösta Hallberg-Cuula · Katso lisää »

Gennadi Fiš

Gennadi Semjonovitš Fiš (10. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1903 Odessa – 6. heinäkuuta 1971 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Gennadi Fiš · Katso lisää »

Gennadi Kuprijanov

Gennadi Nikolajevitš Kuprijanov oli neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Gennadi Kuprijanov · Katso lisää »

Georg Backlund

Anders Georg Backlund (9. joulukuuta 1905 Närpiö – 28. heinäkuuta 2002 Närpiö) oli suomalainen SKDL:ää edustanut poliitikko ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Georg Backlund · Katso lisää »

Georg Baronin

Baronin (kesk.) Vladimir Kirpitšnikovin kuulustelussa Georg Baronin (31. maaliskuuta 1895 Viipuri – 28. joulukuuta 1992) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan tykistöaliluutnantti ja Suomen armeijan luutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Georg Baronin · Katso lisää »

Georg Malmstén

Georg "Jori" Malmstén (27. kesäkuuta 1902 Helsinki – 25. toukokuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen laulaja, muusikko ja säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Georg Malmstén · Katso lisää »

Georg Pimenoff

Georg Pimenoff (15. huhtikuuta 1895 Tervakoski – 8. toukokuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kielenkääntäjä, joka tunnetaan vuonna 1942 julkaistun ensimmäisen suomenkielisen Koraanin kääntäjänä.

Uusi!!: Jatkosota ja Georg Pimenoff · Katso lisää »

Gerdt Wrede

Gerdt Henrik Wrede (1. toukokuuta 1896 Leppävirta – 22. kesäkuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen paroni, lentäjä ja MetroAuto-konsernin perustaja ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Gerdt Wrede · Katso lisää »

Gertrud Scholtz-Klink

Gertrud Scholtz-Klink (synt. Gertrud Emma Treusch, 9. helmikuuta 1902 Adelsheim, Baden-Württemberg, Saksa – 24. maaliskuuta 1999 Bebenhausen, Baden-Württemberg, Saksa) oli kansallissosialistisen naisliiton NS-Frauenschaftin johtaja (Die Reichsfrauenführerin) ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäsen.

Uusi!!: Jatkosota ja Gertrud Scholtz-Klink · Katso lisää »

Gloster Gauntlet

Gloster Gauntlet oli brittiläinen kaksitasoinen yksimoottorinen yksipaikkainen hävittäjälentokone, jota voitiin käyttää sekä päivä- että yötoimintaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Gloster Gauntlet · Katso lisää »

Gloster Gladiator

Gloster Gladiator oli Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien (RAF) 1930-luvun puolivälin kaksitasoinen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja Gloster Gladiator · Katso lisää »

Gnevnyi (1936)

Gnevnyi (tunnuskirjaimet GN, viirinumero 16) oli Neuvostoliiton laivaston Gnevnyi-luokan hävittäjä (Projekti 7).

Uusi!!: Jatkosota ja Gnevnyi (1936) · Katso lisää »

Golikovka

300px Golikovka on yksi Petroskoin kaupunginosista Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Golikovka · Katso lisää »

Gottfrid Lindström

Johannes Gottfrid Lindström (8. elokuuta 1887 Dragsfjärd – 16. kesäkuuta 1975 Dragsfjärd) oli suomalainen sosialidemokraattien kansanedustaja, varastonhoitaja ja herastuomari.

Uusi!!: Jatkosota ja Gottfrid Lindström · Katso lisää »

Gregorius Ekholm

Gregorius Ekholm (20. helmikuuta 1921 Tukholma – 14. marraskuuta 1985 Helsinki) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 139.

Uusi!!: Jatkosota ja Gregorius Ekholm · Katso lisää »

Gulag

Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.

Uusi!!: Jatkosota ja Gulag · Katso lisää »

Gunnar Aminoff

Gunnar Fredrik Aminoff (6. tammikuuta 1910 Ruovesi – 9. huhtikuuta 2008 Ruovesi) oli suomalainen maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Aminoff · Katso lisää »

Gunnar Artkoski

Gunnar Arvid Artkoski, vuoteen 1943 Arvidsson (15. toukokuuta 1922 Tampere – 13. huhtikuuta 1985 Tampere) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Artkoski · Katso lisää »

Gunnar Haase

Gunnar Hans Werner Haase (14. toukokuuta 1916 Viipuri – 25. toukokuuta 1999 Rovaniemi) oli "Lapin sähköistämisen isä", suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Haase · Katso lisää »

Gunnar Heinrichs

Karl Gunnar Heinrichs (26. huhtikuuta 1893 Helsinki – 1. marraskuuta 1953) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Heinrichs · Katso lisää »

Gunnar Johansson

Gunnar Severin Johansson (7. lokakuuta 1903 Helsinki – 15. toukokuuta 1942 Jandeba, Aunuksen Karjala) oli suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Johansson · Katso lisää »

Gunnar Lindqvist

Gunnar Isak Lindqvist oli suomalainen jääkärivääpeli ja Viron armeijan yliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Lindqvist · Katso lisää »

Gunnar Palmgren

John Gunnar Palmgren (23. tammikuuta 1908 Helsinki – 23. marraskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen juristi, yritysjohtaja, professori ja korkeakoulun rehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar Palmgren · Katso lisää »

Gunnar von Hertzen

Gunnar Emil von Hertzen (11. maaliskuuta 1893 Halikko – 16. heinäkuuta 1973) oli suomalainen jääkäriupseeri ja Aunuksen retken (1919) suunnittelijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Gunnar von Hertzen · Katso lisää »

Gurli Sevón-Rosenbröijer

Gurli Sophia Ingeborg Sevón-Rosenbröijer (16. huhtikuuta 1892 Helsinki – 29. toukokuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kääntäjä ja ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Gurli Sevón-Rosenbröijer · Katso lisää »

Gustaf Ehrnrooth

Ernst Gustaf Waldemar Ehrnrooth (7. joulukuuta 1898 Helsinki – 16. syyskuuta 1983 Kirkkonummi) oli suomalainen ratsuväen kenraalimajuri, joka toimi sodassa Hämeen ratsurykmentin komentajana ja myöhemmin erityisesti sotilaallisten aluehallintojen komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Gustaf Ehrnrooth · Katso lisää »

Gustaf Hartala

Gustaf Hartala vuoteen 1935 Hedberg (3. huhtikuuta 1913 Viipuri – 11. tammikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen pesäpalloilija ja sotilas, joka haavoittui vakavasti talvisodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Gustaf Hartala · Katso lisää »

Gustaf Magnusson

Gustaf Erik ”Eka” Magnusson (8. joulukuuta 1902 Alatornio – 27. joulukuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Gustaf Magnusson · Katso lisää »

Gustaf Renholm

Gustaf Runar Renholm oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Gustaf Renholm · Katso lisää »

Gustaf Thordén

Gustaf Thordén seurassaan kuvanveistäjä Matti Haupt vuonna 1949. Gustaf Birger Thordén (25. toukokuuta 1894 Uddevalla, Ruotsi – 30. kesäkuuta 1963 onnettomuudessa Sotekanalenissa) oli ruotsalais-suomalainen laivanvarustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Gustaf Thordén · Katso lisää »

Gustav vom Felde

Gustav vom Felde (28. kesäkuuta 1908 Bad Eilsen, Ala-Saksi – 22. marraskuuta 1943 Berliini) oli saksalainen SS-upseeri, arvoltaan Obersturmbannführer, joka toimi turvallisuuspoliisi SD:n tehtävissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Gustav vom Felde · Katso lisää »

Guy Arto

Guy Elie Arto (vuoteen 1929 Grönlund; 28. toukokuuta 1897 Heinävesi – 3. elokuuta 1968) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja rykmentin komentaja sodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Guy Arto · Katso lisää »

Haagan sankarihautausmaa

Haagan sankaripatsas. Haagan sankarihautausmaa sijaitsee Helsingin Haagan sankaripuistossa, osoittessa Sankaritie 4.

Uusi!!: Jatkosota ja Haagan sankarihautausmaa · Katso lisää »

Haankylä

Haankylä, myös Haka, oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Haankylä · Katso lisää »

Haapalampi (Karjalan tasavallan kunta)

Haapalammen kunta Sortavalan piirin kartalla. Haapalampi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Haapalampi (Karjalan tasavallan kunta) · Katso lisää »

Haapaveden Opisto

Haapaveden Opisto on Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden kaupungin keskustassa sijaitseva kansanopisto.

Uusi!!: Jatkosota ja Haapaveden Opisto · Katso lisää »

Hackzellin hallitus

Hackzellin hallitus oli Suomen tasavallan 27.

Uusi!!: Jatkosota ja Hackzellin hallitus · Katso lisää »

Hakaristi Suomessa

Vapaudenristin kunniamerkissä. Suomessa hakaristi on ollut käytössä taikamerkkinä ja koristeaiheena satoja vuosia sekä Suomen ilmavoimien tunnuksena vuodesta 1918 vuoteen 1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Hakaristi Suomessa · Katso lisää »

Halikon junaonnettomuus

Halikon junaonnettomuus tapahtui jatkosodan aikana 26.

Uusi!!: Jatkosota ja Halikon junaonnettomuus · Katso lisää »

Halilan parantola

Ilmakuva Halilan parantolan päärakennuksesta 1900-luvun alkupuolelta. Halilan parantolan rakennuksia vuonna 2008. Aleksanteri Nevskille pyhitetty Halilan parantolan kirkko vuonna 2008. Halilan parantola eli Halilan keuhkotautiparantola oli Uudellakirkolla Halilan kylässä vuosina 1889–1940 toiminut Suomen ensimmäinen tuberkuloosiparantola.

Uusi!!: Jatkosota ja Halilan parantola · Katso lisää »

Hamina

Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.

Uusi!!: Jatkosota ja Hamina · Katso lisää »

Haminan työväentalo

Haminan työväentalo 1910-1920 Haminan työväentalo Työski sijaitsee Haminan kaupungin keskustassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Haminan työväentalo · Katso lisää »

Hangon motista Vienan kanavalle

Hangon motista Vienan kanavalle on Orvo Saarikiven sekä Valentin Vaalan suunnittelelema suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangon motista Vienan kanavalle · Katso lisää »

Hangon rata

Hangon rata on Karjaan ja Hangon välinen rataosuus Suomen rataverkosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangon rata · Katso lisää »

Hangon rautatieasema

Hangon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Hangossa, noin 50 kilometriä Karjaalta lounaaseen rataosan eteläpäässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangon rautatieasema · Katso lisää »

Hangon rintama 1941

Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangon rintama 1941 · Katso lisää »

Hangon vesitorni

Hangon vesitorni on Hangon kaupungin omistama vesitorni.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangon vesitorni · Katso lisää »

Hangon vuokra-alue

Moskovan rauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Hangon vuokra-alueen rajoista. Kartassa Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskuntien allekirjoitukset. Hangon vuokra-alue oli talvisodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle vuokraama alue Hankoniemellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangon vuokra-alue · Katso lisää »

Hangonlehti

Hangötidningen-Hangonlehti oli suomenkielistä ja ruotsinkielistä aineistoa julkaiseva paikallislehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hangonlehti · Katso lisää »

Hankmon baptistiseurakunta

Hankmon baptistiseurakunta on Mustasaaren Koivulahden Hankmon kylässä toimiva ruotsinkielinen baptistiseurakunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Hankmon baptistiseurakunta · Katso lisää »

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Jatkosota ja Hanko · Katso lisää »

Hankoniemi

Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hankoniemi · Katso lisää »

Hanna Mattila

Lempi Johanna (Hanna) Mattila (9. elokuuta 1899 Haapajärvi – 19. joulukuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen sairaanhoitaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Hanna Mattila · Katso lisää »

Hannes Hynönen

Johannes ”Hannes” Hynönen (10. tammikuuta 1913 Joroinen – 30. marraskuuta 2015 Mikkeli) oli suomalainen maanviljelijä ja toisen maailmansodan veteraani.

Uusi!!: Jatkosota ja Hannes Hynönen · Katso lisää »

Hannes Raikkala

Veli Lauri Johannes (Hannes) Raikkala (14. kesäkuuta 1897 Pori – 25. marraskuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hannes Raikkala · Katso lisää »

Hannilan seisake

Hannilan seisake (lyh. Hna, ratakm 343+301) oli rautatieliikennepaikka Viipuri–Joensuu-rataosalla Antrean kunnan Hannilan kylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hannilan seisake · Katso lisää »

Hannu Auramo

Hannu Jyrki Auramo (10. elokuuta 1905 Hämeenlinna – 28. toukokuuta 1991 Espoo) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Hannu Auramo · Katso lisää »

Hans Berggren

Carl Hans Berggren (5. huhtikuuta 1895 Gävle – 19. lokakuuta 1981 Gävle) oli ruotsalainen eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans Berggren · Katso lisää »

Hans Elo

Hans Einer Elo (15. huhtikuuta 1891 Uusikirkko Tl – 24. marraskuuta 1981 Rauma) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans Elo · Katso lisää »

Hans Feige

Hans Feige (10. marraskuuta 1880 Königsberg – 17. syyskuuta 1953 Schussenried) oli saksalainen ratsuväenkenraali toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans Feige · Katso lisää »

Hans Kalm

Hans Kalm (21. huhtikuuta 1889 Kotsama (nykyään osa Unakverea), Viljandimaa – 1. helmikuuta 1981 Jyväskylä) oli pääasiassa Suomessa vaikuttanut virolainen sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans Kalm · Katso lisää »

Hans Metzger

Hans (Ivar August Johannes) Metzger (s. 1912 Wiesbaden) oli Suomessa lapsuutensa viettänyt ja hyvin suomea hallinnut saksalainen diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans Metzger · Katso lisää »

Hans von Essen

Hans Olof von Essen (31. joulukuuta 1900 Lappeenranta – 23. elokuuta 1973 Halikko) oli suomalainen eversti ja Mannerheim-ristin ritari numero 30.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans von Essen · Katso lisää »

Hans Wind

Hans Henrik ”Hasse” Wind (30. heinäkuuta 1919 Tammisaari – 24. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen hävittäjälentäjä toisessa maailmansodassa ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Hans Wind · Katso lisää »

Hanttula

Hanttula oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hanttula · Katso lisää »

Hapenensaari

Hapenensaari on saari Viipurinlahdessa ja entinen kylä entisen Viipurin maalaiskunnan alueella Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hapenensaari · Katso lisää »

Harald Öhquist

Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891 Helsinki – 10. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.

Uusi!!: Jatkosota ja Harald Öhquist · Katso lisää »

Harald Hägerström

Harald Olof Wilhelm Hägerström (29. heinäkuuta 1892 Helsinki – 4. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen asianajaja ja varatuomari, joka toimi muun muassa Helsingin Sanomien ja Paulig Oy Ab:n lakimiehenä.

Uusi!!: Jatkosota ja Harald Hägerström · Katso lisää »

Harald Roos

Pääjohtaja Harald Roos puhumassa vuonna 1952. Harald Vilhelm Roos (8. heinäkuuta 1895 Turku – 6. toukokuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi sota-aikana päämajan huoltopäällikkönä sekä vuosina 1943–1956 Rautatiehallituksen pääjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Harald Roos · Katso lisää »

Harald Storbacka

Harald Storbacka (8. syyskuuta 1915 Ähtävä – 1. helmikuuta 1990 Ähtävä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Harald Storbacka · Katso lisää »

Harjavallan suurteollisuuspuisto

Harjavallan suurteollisuuspuisto on metalli- ja kemianteollisuuden keskittymä Satakunnassa Harjavallan kaupungissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Harjavallan suurteollisuuspuisto · Katso lisää »

Harju (Jyväskylä)

Neron portaat talvella. Harjun vanha näkötorni (1887–1939). Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjänharju, joskus Jyväsharju, on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Harju (Jyväskylä) · Katso lisää »

Harlu

Harlun epävirallinen perinnevaakuna. Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Harlu · Katso lisää »

Harlu (Karjalan tasavalta)

Harlun kunta Pitkärannan piirin kartalla. Harlun asemarakennus. Harlu on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Harlu (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Harmonikka

Harmonikka on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla ja palkeella varustetuille kannettaville vapaalehdykkäkielisille kosketinsoittimille.

Uusi!!: Jatkosota ja Harmonikka · Katso lisää »

Harparskog-linja

Harparskog-linja oli suomalaisten talvisodan jälkeen 1940–1941 Hangon vuokra-alueen rajalle rakentama kantalinnoitettu pääpuolustusasema.

Uusi!!: Jatkosota ja Harparskog-linja · Katso lisää »

Harri Varpomaa

Harri Varpomaa (s. 23. maaliskuuta 1938 Pori) on suomalainen Porissa asuva työnjohtaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Harri Varpomaa · Katso lisää »

Harry Björk

Harry Öjvind Björk (29. heinäkuuta 1919 Loviisa – 7. elokuuta 1999 Porvoo) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Harry Björk · Katso lisää »

Harry Järv

Harry Johannes Järv (27. maaliskuuta 1921 Mustasaari – 21. joulukuuta 2009 Tukholma) oli suomalainen (suomenruotsalainen) kirjailija, kääntäjä ja kirjastoneuvos, joka työskenteli pitkään Ruotsin kuninkaallisen kirjaston ylikirjastonhoitajana ja toimi myös sen virkaatekevänä johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Harry Järv · Katso lisää »

Harry Vuorinen

Harry Verner Vuorinen (2. lokakuuta 1907 Kuusankoski – 9. heinäkuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka oli poliittisen toimintansa vuoksi jatkosodan ajan vangittuna Koveron keskitysleirillä Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Harry Vuorinen · Katso lisää »

Harry Wihtol

Ratsumestari Harry Wihtol. Harry Rudolf Wihtol oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Harry Wihtol · Katso lisää »

Harry Wulff

Harry Fredrik Wulff (20. lokakuuta 1920 Helsinki – 11. syyskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Harry Wulff · Katso lisää »

Harsuvaara

Harsuvaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Harsuvaara · Katso lisää »

Hartikanvaara

Hartikanvaara oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hartikanvaara · Katso lisää »

Harvialan pamaus

Harvialan pamaus tapahtui 14. elokuuta 1941 Janakkalan Harvialassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Harvialan pamaus · Katso lisää »

Harvola

Harvola oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Harvola · Katso lisää »

Hasan Hamidulla

Hasan Hamidulla (25. marraskuuta 1895 tai 1900 Aktuk, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 6. lokakuuta 1988 Helsinki, Suomi) oli tataarilainen kirjailija, julkaisija ja yrittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hasan Hamidulla · Katso lisää »

Hattula (Muolaa)

Hattula oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hattula (Muolaa) · Katso lisää »

Hauho

Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Hauho · Katso lisää »

Haukilahden historia

Haukilahti on Suur-Tapiolan suuralueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa, jonka alueella on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta lähtien.

Uusi!!: Jatkosota ja Haukilahden historia · Katso lisää »

Haukilahti

Haukilahti on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.

Uusi!!: Jatkosota ja Haukilahti · Katso lisää »

Haukivaara (Korpiselkä)

Haukivaara oli kylä Korpiselän kunnan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Haukivaara (Korpiselkä) · Katso lisää »

Hausjärvi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Hausjärvi · Katso lisää »

Havukoski

Havukoski on Vantaan itäosassa, Koivukylän suuralueella ja pääradan varrella sijaitseva noin kahdeksan tuhannen asukkaan kaupunginosa.

Uusi!!: Jatkosota ja Havukoski · Katso lisää »

Havuvaara

Havuvaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Havuvaara · Katso lisää »

Hawker Hurricane

Hawker Hurricane oli Britannian kuninkaallisten ilmavoimien 1930-luvulla käyttöön ottama hävittäjälentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja Hawker Hurricane · Katso lisää »

Häkli, Lallukka ja Kumpp.

Häkli, Lallukka ja Kumppanit Osakeyhtiö oli Viipurissa vuonna 1891 perustettu tukkuliike, joka harjoitti myös vähittäiskauppaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Häkli, Lallukka ja Kumpp. · Katso lisää »

Hämäläinen (Viipurin mlk)

Hämäläinen oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hämäläinen (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Hämeen museo

Näsilinna. Sodan tuhoja Hämeen museossa. Hämeen museo oli Tampereen vanhin museo.

Uusi!!: Jatkosota ja Hämeen museo · Katso lisää »

Hämeen panssaripataljoona

Hämeen panssaripataljoonan lippu Hämeen Panssaripataljoona (HämPsP) on Suomen puolustusvoimien Panssariprikaatiin kuuluva joukkoyksikkö, joka perustettiin 1.

Uusi!!: Jatkosota ja Hämeen panssaripataljoona · Katso lisää »

Hämeen ratsurykmentti

Hämeen ratsurykmentti oli alun perin Suomen sisällissodassa Viipurin valtaukseen osallistunut Karjalan ratsujääkärirykmentti, jonka sijoituspaikkoina olivat olleet Kuopio ja Lappeenranta ennen kuin se vakiintui Hämeenlinnaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Hämeen ratsurykmentti · Katso lisää »

Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko)

Hämeenlinnan Tarmo oli yksi Suomen parhaita jääkiekkoseuroja 1940- ja 1950-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko) · Katso lisää »

Härjänoja

Härjänoja (myös Ojankylä) on kylä Somerniemellä Somerolla.

Uusi!!: Jatkosota ja Härjänoja · Katso lisää »

Härmän Kuustaa

Vilho Eero Koskimäki, kirjailijanimi Härmän Kuustaa (23. elokuuta 1914 Kauhava – 21. maaliskuuta 1997 Tampere) oli suomalainen nimismies, pakinoitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Härmän Kuustaa · Katso lisää »

Hästö-Busö

Tykki Hästö-Busössä 18. maaliskuuta 1940. Hästö-Busö tai Hästö Busö on Suomenlahden saari Tvärminnen lähellä Raaseporin kaupungin alueella (aiemmin Tammisaarta).

Uusi!!: Jatkosota ja Hästö-Busö · Katso lisää »

Håkan af Heurlin

Håkan Gustaf Wolmar af Heurlin (14. helmikuuta 1901 Turku – 10. lokakuuta 1978 Turku) oli suomalainen tilanomistaja ja järjestövaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Håkan af Heurlin · Katso lisää »

Heidi Hautala

Heidi Anneli Hautala (s. 14. marraskuuta 1955 Oulu) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Heidi Hautala · Katso lisää »

Heikki A. Reenpää

Heikki Allan Reenpää (vuoteen 1935 Renqvist; 14. toukokuuta 1922 – 18. syyskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja professori (1978).

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki A. Reenpää · Katso lisää »

Heikki Anttonen

Heikki Anttonen (13. elokuuta 1902 Hiitola – 31. elokuuta 1941 Joutseno) oli suomalainen jääpallomaalivahti 1920-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Anttonen · Katso lisää »

Heikki Asunta

Uuno Taavi Heikki Asunta (25. kesäkuuta 1904 Kurkijärvi, Ruovesi – 28. kesäkuuta 1959 Ruovesi) oli suomalainen runoilija, prosaisti ja taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Asunta · Katso lisää »

Heikki Hasu

Hasu kilpailemassa vuonna 1950. Heikki Vihtori Hasu (s. 21. maaliskuuta 1926 Sippola) on suomalainen yhdistetyn hiihdon urheilija, olympiavoittaja ja kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Hasu · Katso lisää »

Heikki Joki

Heikki Juhonpoika Joki (25. helmikuuta 1882 Sahalahti – 1968) oli suomalainen leipuri, joka toimi Suomen Ravinto- ja Nautintoainetyöväen Liiton puheenjohtajana vuosina 1926–1929.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Joki · Katso lisää »

Heikki Kärpänen

Heikki Kärpänen (13. marraskuuta 1914 Parikkala – 29. joulukuuta 1963 Parikkala) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 141.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Kärpänen · Katso lisää »

Heikki Lankinen

Heikki Lankinen (3. maaliskuuta 1898 Käkisalmi – 23. huhtikuuta 1948 Jyväskylä) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Lankinen · Katso lisää »

Heikki Loikkanen

Heikki Juhana Loikkanen (30. maaliskuuta 1914 Parikkala – 16. lokakuuta 1967 Mikkeli) oli suomalainen everstiluutnantti ja pesä- sekä jääpalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Loikkanen · Katso lisää »

Heikki Lounaja

Matti Heikki Lounaja (sukunimi vuoteen 1946 Lilja) (12. huhtikuuta 1912 Kiuruvesi – 19. helmikuuta 1987 Varkaus) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Lounaja · Katso lisää »

Heikki Määttänen

Heikki Määttänen (21. marraskuuta 1949 Jyväskylä – 26. tammikuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Määttänen · Katso lisää »

Heikki Mikkola (everstiluutnantti)

Heikki Mikkola (4. lokakuuta 1910 Hattula – 19. syyskuuta 1995 Hämeenlinna) oli suomalainen upseeri, joka toimi Panssarikoulun johtajana kahteen otteeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Mikkola (everstiluutnantti) · Katso lisää »

Heikki Niskanen

Heikki Niskanen (28. elokuuta 1896 Nivala – 16. kesäkuuta 1962 Nivala) oli suomalainen maanviljelijä ja kansanedustaja (1933–1945).

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Niskanen · Katso lisää »

Heikki Nykänen

Heikki Nykänen Kaarlo Heikki Nykänen (19. syyskuuta 1920 Helsinki – 7. joulukuuta 2011 Pori) oli suomalainen johtaja, insinööri, sotaveteraani ja Mannerheim-ristin ritari numero 118.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Nykänen · Katso lisää »

Heikki Oksanen

Heikki (Eelis Henrik) Oksanen (10. syyskuuta 1915 Merikarvia – 7. tammikuuta 1989 Rauma) oli kaupunkineuvos, joka toimi yli kaksikymmentä vuotta Rauman kaupunginjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Oksanen · Katso lisää »

Heikki Roivainen

Heikki Roivainen (30. joulukuuta 1900 Pielavesi – 5. lokakuuta 1983 Kerava) oli suomalainen kasvitieteilijä joka oli tunnettu erityisesti sammaltutkimuksistaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Roivainen · Katso lisää »

Heikki S. Heikkilä

Heikki Sakari Heikkilä (6. syyskuuta 1922 Pälkäne – 14. kesäkuuta 2007 Hämeenlinna) oli suomalainen gemmologi, insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki S. Heikkilä · Katso lisää »

Heikki Saure

Heikki Saure Heikki Evald Saure ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Saure · Katso lisää »

Heikki Savolainen (urheilija)

Heikki Ilmari Savolainen oli lääkäri ja yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista telinevoimistelijoista, kaksinkertainen olympiavoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Savolainen (urheilija) · Katso lisää »

Heikki Sorko

Heikki Sorko ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Sorko · Katso lisää »

Heikki Tuomela

Heikki Matteus Tuomela (21. syyskuuta 1922 Helsinki – 14. joulukuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Tuomela · Katso lisää »

Heikki Ylikangas

Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937 Ylihärmä) on suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikki Ylikangas · Katso lisää »

Heikkilän kasarmi

Heikkilän kasarmi on Turussa Pihlajaniemessä, pohjoisilta osiltaan osin Vähä-Heikkilässä sijaitseva kasarmialue.

Uusi!!: Jatkosota ja Heikkilän kasarmi · Katso lisää »

Heiluritaktiikka

Brewster F2A "Buffalo". Heiluritaktiikka on eräs ilmasodankäynnin esiintymismuoto.

Uusi!!: Jatkosota ja Heiluritaktiikka · Katso lisää »

Heimo (Maple Crossin albumi)

Heimo on suomalaisen thrash metal -yhtyeen Maple Crossin kolmas studioalbumi.

Uusi!!: Jatkosota ja Heimo (Maple Crossin albumi) · Katso lisää »

Heimo Lampi

Heimo Olavi Lampi (29. helmikuuta 1920 Hollola – 1. kesäkuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen Kouvolan hovioikeuden presidentti, korkeimman oikeuden jäsen ja sodan aikana menestynyt taistelulentäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Heimo Lampi · Katso lisää »

Heimoaate

Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Heimoaate · Katso lisää »

Heimopataljoona 3

Heimopataljoona 3 (HeimoP 3) oli jatkosodan (vuosina 1942–1944) aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut vapaaehtoisten pataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja Heimopataljoona 3 · Katso lisää »

Heinämaa

Heinämaanraittia. Heinämaa on Orimattilan pohjoinen kylä Päijät-Hämeessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Heinämaa · Katso lisää »

Heino Ponkala

Heino Vilho Ponkala oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Heino Ponkala · Katso lisää »

Heinz Ramm-Schmidt

Heinz Harald Ramm-Schmidt (1. marraskuuta 1920 Viipuri – 17. syyskuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja kilpapurjehtija, koulutukseltaan diplomiekonomi.

Uusi!!: Jatkosota ja Heinz Ramm-Schmidt · Katso lisää »

Helena Eeva

Aune Helena Eeva (13. lokakuuta 1923 Metsäpirtti – 24. maaliskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sanoittaja, joka teki uransa aikana yli 150 tunnettua iskelmätekstiä – merkittävän osan niistä Toivo Kärjen sävellyksiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Helena Eeva · Katso lisää »

Helge Berghell

Helge Hugo Trygve Berghell (2. joulukuuta 1906 Helsinki – 8. syyskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen juristi, vuorineuvos ja Strömberg-yhtiön toimitusjohtaja kolmella eri vuosikymmenellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Helge Berghell · Katso lisää »

Helge Dahlman

Helge William Dahlman (20. huhtikuuta 1924 Helsinki – 19. helmikuuta 1979) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Helge Dahlman · Katso lisää »

Helge Gyllenberg

Helge Heimo Gideon Gyllenberg (4. heinäkuuta 1924 Kulosaari – 25. joulukuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen mikrobiologi ja tiedepoliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Helge Gyllenberg · Katso lisää »

Helge Lassila

150px Helge Emil Lassila (31. heinäkuuta 1898 Vimpeli – 6. kesäkuuta 1958) oli suomalainen jääkärikapteeni, heimosoturi ja liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Helge Lassila · Katso lisää »

Helkko Honkaniemi

Helge Johannes (Helkko) Honkaniemi (8. syyskuuta 1905 Turku – 14. heinäkuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen kauppias ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Helkko Honkaniemi · Katso lisää »

Hella Wuolijoki

Hella Maria Wuolijoki, vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, kirjailijanimet muun muassa Juhani Tervapää ja Felix Tuli (22. heinäkuuta 1886 Helme, Liivinmaa – 2. helmikuuta 1954 Helsinki) oli suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen.

Uusi!!: Jatkosota ja Hella Wuolijoki · Katso lisää »

Helmer Kalas

Kaarlo Helmer Kalas (aiempi sukunimi Kilkki; s. 1. heinäkuuta 1921 Rantasalmi – 1976 Malmö, Ruotsi) oli suomalainen sotilas, muistelmakirjailija ja vakooja.

Uusi!!: Jatkosota ja Helmer Kalas · Katso lisää »

Helmer Selin

Helmer Selin (19. heinäkuuta 1920 Hartola – 17. kesäkuuta 2017 Jyväskylä) oli suomalainen kuvataiteilija, runoilija, opettaja ja taidekriitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Helmer Selin · Katso lisää »

Helmi Helminen-Nordberg

Helmi Kaarina Helminen-Nordberg, o.s. Helminen (25. toukokuuta 1905 Tampere (Viitattu 10.2.2019) – 1. toukokuuta 1976 Helsinki) oli Helsingin kaupunginmuseon johtaja ja etnografiaan ja kulttuurihistoriaan suuntautunut historioitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Helmi Helminen-Nordberg · Katso lisää »

Helmikuun manifesti (elokuva)

Helmikuun manifesti on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Jatkosota ja Helmikuun manifesti (elokuva) · Katso lisää »

Helsingin historia

Virallinen Helsingin historia alkaa vuonna 1550, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin Vantaanjoen suulle Tallinnan kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin historia · Katso lisää »

Helsingin ilmatorjunta

Bofors-IT-kanuuna ampumassa Helsingin Taivaskalliolla marraskuussa 1942. Helsingin ilmatorjunta on korostetun merkittävässä asemassa, koska Helsinki on valtakunnan pääkaupunki ja samalla talouselämän ja logistiikan tärkein keskus.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin ilmatorjunta · Katso lisää »

Helsingin ortodoksinen hautausmaa

Hautoja ortodoksisella hautausmaalla. Pyhän Eliaan kirkko hautausmaalla. Helsingin ortodoksinen hautausmaa on ortodoksinen hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan eteläpuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin ortodoksinen hautausmaa · Katso lisää »

Helsingin päärautatieasema

Helsingin päärautatieasema (aik. Helsingin rautatieasema) on Helsingin tunnettu maamerkki ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen keskipiste.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin päärautatieasema · Katso lisää »

Helsingin Saalem-seurakunta

Helsingin Saalem-seurakunta on Helsingissä sijaitseva helluntaiseurakunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin Saalem-seurakunta · Katso lisää »

Helsingin Saksalainen koulu

Helsingin Saksalainen koulu eli Deutsche Schule Helsinki (lyhennettynä DSH) on Helsingissä sijaitseva kansainvälinen koulu, johon kuuluu sekä peruskoulu että lukio.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin Saksalainen koulu · Katso lisää »

Helsingin suojeluskuntatalo

Helsingin suojeluskuntatalo on Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva vuonna 1941 valmistunut H-kirjaimen muotoinen rakennus, joka nykyään on pääosin toimistokäytössä.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin suojeluskuntatalo · Katso lisää »

Helsingin suuri alueliitos

536x536px Helsingin suuri alueliitos tarkoittaa vuonna 1946 tapahtunutta Helsingin alueen laajentamista.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin suuri alueliitos · Katso lisää »

Helsingin suurpommitukset

Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin suurpommitukset · Katso lisää »

Helsingin vankila

Vankila ilmasta. Helsingin vankila on Helsingin kantakaupungissa, Hermannin kaupunginosassa Hermanninmäen osa-alueella sijaitseva vankila, johon sijoitetaan pääkaupunkiseudun yli vuoden mittaisen rangaistuksen saaneita vankeusvankeja sekä sijoitettiin aiemmin sakkovankeja.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin vankila · Katso lisää »

Helsingin Väestönsuojelumuseo

Helsingin Väestönsuojelumuseo on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen museo Siltavuorenrannan varrella Kruununhaassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin Väestönsuojelumuseo · Katso lisää »

Helsingin yliopiston päärakennus

Helsingin yliopiston päärakennus on vuonna 1832 valmistunut, Carl Ludvig Engelin suunnittelema empirerakennus Helsingin Senaatintorilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsingin yliopiston päärakennus · Katso lisää »

Helsinki-Malmin lentoasema

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä) oli lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Helsinki-Malmin lentoasema · Katso lisää »

Helvar

Helvar Oy Ab suomalainen sähkötekniikka-alan yritys, joka on LED-liitäntälaitteiden ja -moduulien, kaasupurkauslamppu- ja loisteputkivalaisinten magneettisten ja elektronisten liitäntälaitteiden, sekä valonohjaustuotteiden ja valaistusjärjestelmien valmistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Helvar · Katso lisää »

Helvi Leiviskä

Helvi Lemmikki Leiviskä (25. toukokuuta 1902 Helsinki – 12. elokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Helvi Leiviskä · Katso lisää »

Helvi Ojala

Helvi Maria Ojala (ent. Päätalo, myöhemmin Moilanen, 16. elokuuta 1918 – 9. maaliskuuta 2003) oli kirjailija Kalle Päätalon ensimmäinen vaimo.

Uusi!!: Jatkosota ja Helvi Ojala · Katso lisää »

Helylä

Helylän rautatieasema vuonna 2006. Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla. Helylä on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Helylä · Katso lisää »

Hemmi Lindqvist

Juho Hemming (Hemmi) Lindqvist (12. kesäkuuta 1895 Iitti – 3. joulukuuta 1979 Iitti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1951–1958 ja 1962–1966.

Uusi!!: Jatkosota ja Hemmi Lindqvist · Katso lisää »

Hemmo O. Hakkarainen

Hemmo O. Hakkarainen (23. joulukuuta 1920 Säyneinen – 29. maaliskuuta 2014) oli kirvesmies ja suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Hemmo O. Hakkarainen · Katso lisää »

Henkilömiina

Henkilömiinoja, Valmara 69 (kesk.), VS-50 (oik.). Henkilömiina eli jalkaväkimiina on miina, joka on tarkoitettu pääasiassa vihollisen sotilaita vastaan, mutta ne eivät erottele, vaan saattavat vahingoittaa tai tappaa kenet tahansa, joka laukaisee henkilömiinan.

Uusi!!: Jatkosota ja Henkilömiina · Katso lisää »

Henno Kamppuri

Henno Pellervo Orvo Kamppuri (28. kesäkuuta 1909 Lappeenranta – 24. joulukuuta 1980 Kuopio) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Henno Kamppuri · Katso lisää »

Henrik Antell

Per Adolf Henrik Antell (9. syyskuuta 1914 Porvoo – 9. elokuuta 2002 Uppsala) oli suomalainen toimittaja ja diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Henrik Antell · Katso lisää »

Henrik Forsius (lääkäri)

Henrik Runar Forsius (24. elokuuta 1921 Helsinki – 27. helmikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen silmälääkäri, perinnöllisyystieteilijä ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Henrik Forsius (lääkäri) · Katso lisää »

Henrik Gestrin

Lars Henrik Johan Gestrin (26. syyskuuta 1923 Helsinki – 3. marraskuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja varatuomari.

Uusi!!: Jatkosota ja Henrik Gestrin · Katso lisää »

Henrik Ramsay

Carl Henrik Wolter Ramsay (31. maaliskuuta 1886 Helsinki – 25. heinäkuuta 1951 Visby) oli suomalainen Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko ja talousmies.

Uusi!!: Jatkosota ja Henrik Ramsay · Katso lisää »

Henrik Tikkanen

Henrik Tikkanen vuonna 1967. Georg Henrik Tikkanen (9. syyskuuta 1924 Helsinki – 19. toukokuuta 1984 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Henrik Tikkanen · Katso lisää »

Henrik Weckström

Henrik Otto Weckström (23. huhtikuuta 1921 Kirkkonummi – 22. helmikuuta 1987 Porvoo) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Henrik Weckström · Katso lisää »

Henry Laakso

Henry Ilmari Laakso (28. joulukuuta 1894 Vihanti – 17. lokakuuta 1944) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Henry Laakso · Katso lisää »

Herman Haapaniemi

Herman Haapaniemi (10. joulukuuta 1895 Evijärvi – 21. heinäkuuta 1980 Helsinki Viitattu 27.6.2016.) oli suomalainen kommunisti ja punaupseeri, joka taisteli vapaaehtoisena Espanjana sisällissodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Herman Haapaniemi · Katso lisää »

Herman Helosalo

Herman Hesekiel Helosalo, sukunimi vuoteen 1906 Holmström (31. elokuuta 1883 Vanaja – 18. syyskuuta 1943 Siuntio) oli suomalainen työmies, joka oli mukana Matti Kurikan perustaman Sosialistisen reformipuolueen toiminnassa vuoden 1907 eduskuntavaalien alla toimien puoluesihteerinä ja vaalipuhujana.

Uusi!!: Jatkosota ja Herman Helosalo · Katso lisää »

Hermes Linnapuomi

Harry Hermes Linnapuomi, ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Hermes Linnapuomi · Katso lisää »

Herralahden kenttä

Herralahden kenttä on Porissa Herralahden kaupunginosassa sijaitseva jalkapallokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Herralahden kenttä · Katso lisää »

Hertta Kuusinen

Hertta Elina Kuusinen (1945–1950 Kuusinen-Leino) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Hertta Kuusinen · Katso lisää »

Herttoniemen öljysatama

Sataman öljylaituri vuonna 1965. Näkyvillä on Teboilin ja Oy Skanoil Ab:n säiliöitä. Herttoniemen satama oli Helsingin Herttoniemessä vuosina 1937–1992 toiminut öljysatama.

Uusi!!: Jatkosota ja Herttoniemen öljysatama · Katso lisää »

Hevonen

Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.

Uusi!!: Jatkosota ja Hevonen · Katso lisää »

Hevoshuijari

Hevoshuijari (Hästskojaren) on suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Hevoshuijari · Katso lisää »

Hietaniemen hautausmaa

Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.

Uusi!!: Jatkosota ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »

Hietasaari (Oulu)

Villa Pukkila Hietasaaressa. Hietasaaren Mustasalmi lähinnä merta olevalta sillalta kaupunkiin päin katsottuna. Hietasaari on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee Toppilan lounaispuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hietasaari (Oulu) · Katso lisää »

HIFK

Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors (IFK, Helsingfors) rf (HIFK) on vuonna 1897 perustettu suomenruotsalainen helsinkiläinen urheiluseura.

Uusi!!: Jatkosota ja HIFK · Katso lisää »

HIFK Bandy

HIFK Bandy on vuonna 1897 perustetun urheiluseura Helsingin IFK:n jääpallojaosto.

Uusi!!: Jatkosota ja HIFK Bandy · Katso lisää »

Hiidenselkä

Hiidenselkä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Läskelän kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hiidenselkä · Katso lisää »

Hiipivä vaara

Hiipivä vaara on Yrjö Nortan ohjaama jännityselokuva vuodelta 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Hiipivä vaara · Katso lisää »

Hiitola (Karjalan tasavalta)

Hiitolan kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Hiitolan kylänraittia 23.10.2016 Hiitolan asemakylää 23.10.2016 Hiitola on maalaiskunta ja sen keskustaajama (entinen asemakylä)Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1.

Uusi!!: Jatkosota ja Hiitola (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Hilda Hannunen

Hilda Maria Hannunen (s. 29. elokuuta 1882 Laukaa) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1920–1922 ja SSTP:n kansanedustajana 1922–1923.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilda Hannunen · Katso lisää »

Hilda Tihlä

Hilda Tihlä (myös. Eugenia Ivanovna Nicklin, synt. Hilda Fredrika Joonaantytär Tihilä, 8. helmikuuta 1870 Jämsä – 27. maaliskuuta 1944 Sorokka) oli suomalainen kirjailija, joka oli merkittävimpiä Suomen vanhan työväenliikkeen kirjailijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilda Tihlä · Katso lisää »

Hilding Hedengren

Hilding Hedengren Hans (Hilding) Helmer Harald Hedengren (17. helmikuuta 1892 Loviisa – 1. helmikuuta 1973) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilding Hedengren · Katso lisää »

Hilding Nyström

Olof Hilding Waldemar Nyström (26. marraskuuta 1921 Hanko – 1. kesäkuuta 2018 Hanko) oli suomalainen pankkimies ja ruotsin kielellä kirjoittanut muistelmakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilding Nyström · Katso lisää »

Hilja Riipinen

Hilja Elisabet Riipinen (o.s. Miklin, myöh. Metsäpolku, 30. lokakuuta 1883 Oulujoki – 16. tammikuuta 1966 Helsinki)Kirjasampo: Riipinen, Hilja (biografia) oli suomalainen lapuanliikkeen jäsen ja Kokoomuksen (1930–1933) ja Isänmaallisen Kansanliikkeen (1933–1939) kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilja Riipinen · Katso lisää »

Hilkka Ahmala

Hilkka Kyllikki Ahmala (myös. Viitanen, 12. marraskuuta 1915 Helsinki – 2. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, joka 1950–1960-luvuilla oli yksi tunnetuimmista suomalaisen työväenlehdistön toimittajista.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilkka Ahmala · Katso lisää »

Hilkka Helinä

Hilkka Helinä Halttunen (o.s. Itkonen) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hilkka Helinä · Katso lisää »

Himala

Himala oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Himala · Katso lisää »

Himjoki

Himjoki (vepsäksi Himd’ög) on kylä Leningradin alueen Podporožjen piirin Voznesenjen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Himjoki · Katso lisää »

Himola

Himola (karjalaksi Himol’a) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Himola · Katso lisää »

Hirvas (Karjalan tasavalta)

Hirvas on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hirvas (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Hirvisaari (Vuoksela)

Hirvisaari oli entisen Vuokselan kunnan pohjoisin kylä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hirvisaari (Vuoksela) · Katso lisää »

Hiski Salomaa

Hiski Salomaa (alk. Hiskias Möttö, 17. toukokuuta 1891 Kangasniemi, Suomen suuriruhtinaskunta – 7. heinäkuuta 1957 New York, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen kuplettilaulaja ja lauluntekijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hiski Salomaa · Katso lisää »

Hj. Jousi

Hj.

Uusi!!: Jatkosota ja Hj. Jousi · Katso lisää »

Hjalmar Hagelstam

Hjalmar Hagelstam (13. huhtikuuta 1899 Hyvinkää – 4. syyskuuta 1941 Uusikirkko) oli suomalainen taidemaalari ja -graafikko, kuvittaja ja lavastaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Hjalmar Hagelstam · Katso lisää »

Hjalmar Rantanen

Soini Hjalmar Rantanen (2. maaliskuuta 1915 Turku – 11. huhtikuuta 2012 Trosa) oli ruotsinsuomalainen ammattiyhdistysaktiivi, siirtolaisuuden tutkija ja sosiaalidemokraatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hjalmar Rantanen · Katso lisää »

Hjalmar Siilasvuo

Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Hjalmar Siilasvuo · Katso lisää »

Hjalmar Skog

Hjalmar Skog oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Hjalmar Skog · Katso lisää »

Hjalmar von Bonsdorff

Hjalmar von Bonsdorff (26. marraskuuta 1869 Helsinki – 5. huhtikuuta 1945 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen kontra-amiraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Hjalmar von Bonsdorff · Katso lisää »

Holger Blomqvist

Holger Sigurdsson Blomqvist (7. kesäkuuta 1926 Turku – 6. elokuuta 2014 Espoo) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Holger Blomqvist · Katso lisää »

Holger Granström

Holger Granström (25. joulukuuta 1917 Ruokolahti – 22. heinäkuuta 1941 Espoo) oli suomalainen jääkiekkoilija ja jalkapalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Holger Granström · Katso lisää »

Holger Kraemer

Holger Kraemer (17. toukokuuta 1902 Turku – 23. kesäkuuta 1973 Turku) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja tykistökomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Holger Kraemer · Katso lisää »

Hollola

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Hollola · Katso lisää »

Hominvaara

Hominvaara oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Hominvaara · Katso lisää »

Honkapirtti

Honkapirtti on Turun Ruissalossa sijaitseva kaksikerroksinen, karjalaistyylinen hirsirakennus, jonka on alun perin veistänyt lounaissuomalainen jalkaväkirykmentti 14 jatkosodan asemasotavaiheen aikana Uhtualla.

Uusi!!: Jatkosota ja Honkapirtti · Katso lisää »

Hopeatorvet

Hopeatorvet oli suomenkielinen Propaganda-Aseveljet ry:n jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 julkaisema rintamalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Hopeatorvet · Katso lisää »

Hornborgin komitea

Hornborgin komitea oli vuoden 1945 aikana toiminut, historiantutkija ja poliitikko Eirik Hornborgin johtama työryhmä, jonka tehtävänä oli tutkia Suomen poliittisen johdon virkatoimet vuosina 1938–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Hornborgin komitea · Katso lisää »

Hotchkiss H-39

Hotchkiss H-39 on ranskalainen, ennen toista maailmansotaa kehitetty kevyt panssarivaunutyyppi.

Uusi!!: Jatkosota ja Hotchkiss H-39 · Katso lisää »

Hotelli Arina

Hotelli Arina, nykyiseltä nimeltään Sokos Hotelli Arina on hotelli-ravintola, joka sijaitsee Pakkahuoneenkadun (entisen Pakkihuoneenkadun) ja Isokadun kulmassa Pokkisen kaupunginosassa Oulussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Hotelli Arina · Katso lisää »

Hotelli Aulanko

Hotelli Aulanko, nykyiseltä nimeltään Kylpylähotelli Scandic Aulanko, on Hämeenlinnan Aulangolla Vanajaveden rannalla sijaitseva hotelli.

Uusi!!: Jatkosota ja Hotelli Aulanko · Katso lisää »

Hotelli Otava

Hotelli Otava on Porissa sijaitseva arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus.

Uusi!!: Jatkosota ja Hotelli Otava · Katso lisää »

Hotelli Pohjanhovi

Pohjanhovi ennen vuotta 1945. Hotellin sisätilat ennen vuotta 1945. Pohjanhovi saksalaisten poltettua Rovaniemen 1945. Hotelli Pohjanhovi, usein vain Pohjanhovi, on Rovaniemellä sijaitseva suomalainen hotelli, joka avattiin vuonna 1936.

Uusi!!: Jatkosota ja Hotelli Pohjanhovi · Katso lisää »

Hotokka

Hotokka (myös Ala-Hotokka, v:sta 1948) on kylä Muolaanjärven pohjoisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hotokka · Katso lisää »

Hugo Österman

Hugo Viktor Österman (5. syyskuuta 1892 Helsinki – 17. helmikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti, joka vuosina 1933–1939 toimi nimellisesti viimeisenä sotaväen päällikkönä (puolustusvoimain komentaja).

Uusi!!: Jatkosota ja Hugo Österman · Katso lisää »

Hugo Emil Timonen

Hugo Emil Timonen (3. kesäkuuta 1906 Helsinki – 7. toukokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos, yrittäjä ja yritysjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Hugo Emil Timonen · Katso lisää »

Hugo Ilander

Hugo Lorentz Ilander myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Hugo Ilander · Katso lisää »

Hugo Schmeisser

Hugo Schmeisser (s. 24. syyskuuta 1884 – 12. syyskuuta 1953) oli saksalainen asesuunnittelija, joka tunnetaan konepistoolin ja rynnäkkökiväärin kehittäjänä.

Uusi!!: Jatkosota ja Hugo Schmeisser · Katso lisää »

Hugo Suoranta

Hugo Einari Suoranta ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Hugo Suoranta · Katso lisää »

Huittinen

Huittinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Huittinen · Katso lisää »

Huittisten varavankila

Huittisten varavankila oli vuosina 1935–1998 Huittisissa toiminut vankila.

Uusi!!: Jatkosota ja Huittisten varavankila · Katso lisää »

Humppilan työväentalo

Humppilan ensimmäinen työväentalo noin vuonna 1920 Humppilan työväentalo on Humppilan kunnan keskuksessa sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Humppilan työväentalo · Katso lisää »

Huumeiden historia Suomessa

Bayer-lääkeyrityksen valmistama heroiinia sisältävä lääkepullo 1920-luvulta. Huumeiden historia Suomessa käsittelee eri huumeiden ilmestymistä Suomeen, niiden kriminalisointia, käyttöä ja huumeriippuvaisten hoitoa.

Uusi!!: Jatkosota ja Huumeiden historia Suomessa · Katso lisää »

Hyrynsalmen kirkonkylä

Hyrynsalmen kirkonkylä on kirkonkylä ja Hyrynsalmen kunnan keskustaajama Kainuun maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Hyrynsalmen kirkonkylä · Katso lisää »

Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata

Saksalainen armeijan tavarajuna Hyrynsalmen–Kuusamon radalla joulukuussa 1943. Silta Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradalta. Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradan rakennuttivat saksalaiset jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Kiestinki–Uhtua-suunnan rintaman huoltokuljetuksia varten.

Uusi!!: Jatkosota ja Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata · Katso lisää »

Hyvinkään lentokenttä

Koneita Hyvinkään kentällä. Hyvinkään lentokenttä on Hyvinkäällä sijaitseva lentopaikka.

Uusi!!: Jatkosota ja Hyvinkään lentokenttä · Katso lisää »

I armeijakunta

I armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Jatkosota ja I armeijakunta · Katso lisää »

I/JR 48 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 48:n I Pataljoona (I/JR 48) on jatkosotaan kesäkuussa 1941 perustettu Suomen asevoimien pataljoona, joka kuului 18. divisioonan JR 48:aan.

Uusi!!: Jatkosota ja I/JR 48 (jatkosota) · Katso lisää »

I/JR 50 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 50:n I Pataljoona (I/JR 50) oli jatkosotaan kesäkuussa 1941 perustettu pataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja I/JR 50 (jatkosota) · Katso lisää »

Ibrahim Arifulla

İbrahim Arifulla vuonna 1940. Ibrahim Arifulla (30. toukokuuta 1901, Aktuk – 12. kesäkuuta 1955, HelsinkiHirvonen 2006, s. 26 (Veteraaniteos)) oli tataaritaustainen suomalainen johtaja ja julkaisija.

Uusi!!: Jatkosota ja Ibrahim Arifulla · Katso lisää »

Igor Vahros

Igor Vahros (vuoteen 1942 Vahromejev; 7. tammikuuta 1917 Pietari – 23. kesäkuuta 1996 Helsinki) oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Igor Vahros · Katso lisää »

Ihala (Lumivaara)

Ihala on taajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin Miinalan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ihala (Lumivaara) · Katso lisää »

Ihmisoikeudet Suomessa

Ihmisoikeudet Suomessa määritellään Suomen laeissa ja asetuksissa sekä kansainvälisissä sopimuksissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ihmisoikeudet Suomessa · Katso lisää »

II armeijakunta

II armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Jatkosota ja II armeijakunta · Katso lisää »

II/JR 12 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 12:n II pataljoona (II/JR 12) oli jatkosodan 6. divisioonan Jalkaväkirykmentti 12:n pataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja II/JR 12 (jatkosota) · Katso lisää »

II/JR 30 (jatkosota)

II/JR 30 oli jalkaväkirykmentin 30 II pataljoona jatkosodan aikaan.

Uusi!!: Jatkosota ja II/JR 30 (jatkosota) · Katso lisää »

II/JR 48 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 48:n II Pataljoona (II/JR 48) on jatkosotaan kesäkuussa 1941 perustettu Suomen asevoimien pataljoona, joka kuului 18. divisioonan JR 48:aan.

Uusi!!: Jatkosota ja II/JR 48 (jatkosota) · Katso lisää »

II/JR 50 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 50:n II pataljoona (II/JR 50) oli jatkosotaan kesäkuussa 1941 perustettu pataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja II/JR 50 (jatkosota) · Katso lisää »

III armeijakunta

III armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Jatkosota ja III armeijakunta · Katso lisää »

III/JR 50 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 50:n III Pataljoona (III/JR 50) on jatkosotaan kesäkuussa 1941 perustettu Suomen asevoimien pataljoona, joka oli osa 11. divisioonaan kuulunutta Jalkaväkirykmentti 50:tä.

Uusi!!: Jatkosota ja III/JR 50 (jatkosota) · Katso lisää »

Iikka Törrönen

Iikka Veikko Santeri Törrönen (27. kesäkuuta 1914 Joensuu, Suomen suuriruhtinaskunta – 2. toukokuuta 1943 Haapasaari) oli suomalainen koripalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Iikka Törrönen · Katso lisää »

Iivo Antila

Niilo Iivo Antila (6. marraskuuta 1905 Lapua – 13. heinäkuuta 1994 Lapua) oli suomalainen maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Iivo Antila · Katso lisää »

Iku-Turso (sukellusvene)

Iku-Turso oli Suomen laivaston Vetehis-luokan sukellusvene talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Iku-Turso (sukellusvene) · Katso lisää »

IL-2 Sturmovik (videopeli)

IL-2 Sturmovik on 1C: Maddox Gamesin kehittämä ja Ubisoftin julkaisema lentosimulaattori, joka keskittyy itärintaman ilmataisteluihin toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja IL-2 Sturmovik (videopeli) · Katso lisää »

Ilari Rantasalo

Viljo Ilari Rantasalo (2. kesäkuuta 1916 Laukaa – 13. tammikuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilari Rantasalo · Katso lisää »

Ilja Kotikallio

Ilja Kotikallio (alk. Sinda, 1894 Suistamo – 1961 Lapua) oli Laatokan Karjalasta kotoisin ollut pelimanni ja tarinankertoja, joka tunnetaan erityisesti harmonikansoittajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilja Kotikallio · Katso lisää »

Iljušin DB-3

Iljušin DB-3 oli Iljušinin tehtaan valmistama kaksimoottorinen pommikone, jonka ensilento tapahtui 1935.

Uusi!!: Jatkosota ja Iljušin DB-3 · Katso lisää »

Iljušin Il-2

Iljušin Il-2 Šturmovik oli neuvostoliittolainen toisen maailmansodan aikainen maataistelulentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja Iljušin Il-2 · Katso lisää »

Ilkka Herlin

Ilkka Heikki Herlin (s. 25. tammikuuta 1959 Helsinki) on suomalaisen lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilkka Herlin · Katso lisää »

Illegaali

Illegaali on vakoilija, joka elää ja toimii valehenkilöllisyyden turvin kohdemaassaan toimeksiantajansa lähettämänä.

Uusi!!: Jatkosota ja Illegaali · Katso lisää »

Ilmajoen asevarikon räjähdysonnettomuus

Ilmajoen asevarikon räjähdys tapahtui jatkosodan aikana 20. lokakuuta 1941 Ilmajoen Palonkylässä sijainneella Asevarikko 4:llä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmajoen asevarikon räjähdysonnettomuus · Katso lisää »

Ilmari Helomaa

Viljo Ilmari Helomaa (27. huhtikuuta 1904 Rauma – 12. syyskuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen juristi.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Helomaa · Katso lisää »

Ilmari Järvinen

Eino Ilmari Järvinen (21. heinäkuuta 1897 Hartola – 12. lokakuuta 1953) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Järvinen · Katso lisää »

Ilmari Joensuu

Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu (19. maaliskuuta 1916 Pori – 8. marraskuuta 1963 Jomala) oli suomalainen sodanaikainen hävittäjälentäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Joensuu · Katso lisää »

Ilmari Juutilainen

Eino Ilmari "Illu" Juutilainen (21. helmikuuta 1914 Lieksa – 21. helmikuuta 1999 Tuusula) oli toisen maailmansodan aikana Suomen ilmavoimien menestyksekkäin taistelulentäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Juutilainen · Katso lisää »

Ilmari Koppinen

Ilmari Koppinen vuonna 2013 Yrjö Ilmari Koppinen (s. 8. tammikuuta 1918 Rauma) on suomalainen apulaisprofessori, sotaveteraani ja veteraaniurheilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Koppinen · Katso lisää »

Ilmari Kunnas

Alfred Ilmari Kunnas (2. kesäkuuta 1902 Joutseno – 13. joulukuuta 1957) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Kunnas · Katso lisää »

Ilmari Pallari

Lauri Ilmari Pallari (12. helmikuuta 1898 Oulu – 16. maaliskuuta 1965) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Pallari · Katso lisää »

Ilmari Pohjanpalo

Toivo Ilmari Mattsfrid Pohjanpalo ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Pohjanpalo · Katso lisää »

Ilmari Rytkönen

Ilmari Rytkönen Nietjärvellä syyskuussa 1944. Ilmari Elis Rytkönen oli suomalainen upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Rytkönen · Katso lisää »

Ilmari Salpakari

Ilmari Salpakari on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjassa esiintyvä fiktiivinen sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Salpakari · Katso lisää »

Ilmari Sihvo

Ilmari Sihvo. Ilmari Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher), (20. toukokuuta 1895 Pyhäjärvi – 27. lokakuuta 1964) oli suomalainen jääkärikapteeni ja väritehtailija sekä nuorin neljästä Sihvon jääkäriveljeksestä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Sihvo · Katso lisää »

Ilmari Solin

Ilmari Solin (19. syyskuuta 1905 Tallinna – 20. kesäkuuta 1976)Ilmari Solin in Memoriam, Suomen Shakki 6/1975, s. 130-131.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Solin · Katso lisää »

Ilmari Takkala

Ilmari Takkala (30. elokuuta 1889 Karstula – 1967) oli suomalainen Karstulan Oinoskylässä asunut maanviljelijä ja majatalon pitäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Takkala · Katso lisää »

Ilmari Talvitie

Matti Ilmari Talvitie (30. lokakuuta 1892 Ilmajoki – 8. syyskuuta 1959 Seinäjoki) oli suomalainen varatuomari, asianajaja ja kolmen sodan veteraani.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Talvitie · Katso lisää »

Ilmari Tapiovaara

Yrjö Ilmari Tapiovaara (7. syyskuuta 1914 Tampere – 31. tammikuuta 1999 Helsinki) oli 1900-luvun merkittävimpiä suomalaisia muotoilijoita ja sisustussuunnittelijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Tapiovaara · Katso lisää »

Ilmari Wirkkala

Matti Ilmari Wirkkala (6. lokakuuta 1890 Kaustinen – 3. joulukuuta 1973) oli suomalainen taiteilija ja hautausmaa-arkkitehti, joka suunnitteli runsaasti hautausmaita, hautapatsaita ja sankarihautoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmari Wirkkala · Katso lisää »

Ilmatorjuntapatteri Pommin muistomerkki

Ilmatorjuntapatteri Pommin muistomerkki on Helsingin ilmapuolustuksen muistoksi vuonna 2017 Vuosaaren kartanon puistoon avattu graniitista valmistettu muistomerkki.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmatorjuntapatteri Pommin muistomerkki · Katso lisää »

Ilmavartioasema

Ilmavartioasema oli talvisodan aikana etäällä ilmapuolustusalukeskuksesta oleva ilmavalvonta-asema, josta lähetettiin puhelimella tieto vihollisen lentokoneiden liikkeistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmavartioasema · Katso lisää »

Ilmavoimien esikunta

Ilmavoimien esikunta (ILMAVE, aik. IlmavE) vastaa Suomen ilmavoimien komentajan johtoesikuntana siitä, että ilmavoimien joukoilla on toimintaedellytykset ja tulostavoitteet.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmavoimien esikunta · Katso lisää »

Ilmo Hela

Ilmo Hela (2. maaliskuuta 1915 Jyväskylä – 25. marraskuuta 1976 Helsinki) oli merentutkimuslaitoksen ylijohtaja, professori ja akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilmo Hela · Katso lisää »

Ilola (Muolaa)

Ilola eli Ovsjanoje on maaseututaajama Suulajärven pohjoisrannalla Viipurin piirin Raivolan kunnassa Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilola (Muolaa) · Katso lisää »

Ilomantsin taistelu 1944

Ilomantsin taistelu oli Neuvostoliiton viimeinen suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodassa 26.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilomantsin taistelu 1944 · Katso lisää »

Ilta-Sanomat

Ilta-Sanomat (IS) on Sanoma-konserniin kuuluvan Sanoma Media Finlandin kustantama iltapäivälehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilta-Sanomat · Katso lisää »

Ilveslinna

Ilveslinna on arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen kivirakennus Jämsässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ilveslinna · Katso lisää »

Imarin seisake

Imarin seisake oli Laurila–Kelloselkä-rataosuudella sijainnut rautatieliikennepaikka.

Uusi!!: Jatkosota ja Imarin seisake · Katso lisää »

Immolan lentokenttä

Immolan lentokenttä on Imatralla, Ensimmäisellä Salpausselällä, noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Immolan lentokenttä · Katso lisää »

Impilahti (Karjalan tasavalta)

Impilahden kunta Pitkärannan piirin kartalla. Impilahti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Impilahti (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Inari Koponen

Inari Elina Koponen (15. joulukuuta 1913 Helsinki – 5. huhtikuuta 1987 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Inari Koponen · Katso lisää »

Inarijärvi

Kartta 1700-luvulta Inarijärvi ympäristöineen. Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (ja), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Inarijärvi · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Inkeri · Katso lisää »

Inkeri Kilpinen

Elina Inkeri Kilpinen (o.s. Koski, ent. Benson, 15. kesäkuuta 1926 Heinola – 14. marraskuuta 2018 Espoo) oli suomalainen näytelmäkirjailija, jonka esitetyin teos on 1960-luvun puolenvälin farssi Tuntematon potilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Inkeri Kilpinen · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Jatkosota ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Jatkosota ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt

Inkerin lippuja Viron inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt muodostuvat monenlaisista Venäjällä, Suomessa, Virossa ja Ruotsissa rekisteröidyistä yhdistyksistä, joiden avulla inkerinsuomalaiset pyrkivät vaalimaan kulttuuriperintöään ja pitämään yhteyttä toisiinsa sekä viranomaisiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt · Katso lisää »

Inkerin lippu

Inkerin lippu. Inkerin lippu on inkerinsuomalaisten kansallislippu, jota käyttävät kaikki inkeriläisjärjestöt niin Inkerinmaalla, Suomessa, Karjalassa, Ruotsissa kuin Virossakin.

Uusi!!: Jatkosota ja Inkerin lippu · Katso lisää »

Ino

Ino on paikka Uudellakirkolla Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ino · Katso lisää »

Instrumentarium

Instrumentarium Kurikassa Instrumentarium on Instru optiikka Oy:n omistama optisen alan erikoisliikeketju.

Uusi!!: Jatkosota ja Instrumentarium · Katso lisää »

Internointi

Internoituja japanilaisia Brittiläisessä Kolumbiassa toisen maailmansodan aikana. Internointi tarkoittaa (1) yleisvaarallisten henkilöiden pitämistä turvasäilössä, (2) viholliskansalaisten eristämistä sotatilan aikana ja (3) totalitaarisissa maissa hallinnon vihollisten sulkemista keskitysleireille.

Uusi!!: Jatkosota ja Internointi · Katso lisää »

Into Ahonen

Into Artturi Ahonen (30. syyskuuta 1897 Turku – 30. tammikuuta 1968) oli Suomen Puolustusvoimien eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Into Ahonen · Katso lisää »

Into Kangas

Into Oskari Kangas (21. syyskuuta 1921 Kittilä – 21. elokuuta 1993 Rovaniemi) (Helsingin Sanomat 4.9.1993) oli suomalainen toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Into Kangas · Katso lisää »

Into Lätti

Into Ilo Lätti (1. joulukuuta 1913 Impilahti – 5. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tanssija ja koreografi.

Uusi!!: Jatkosota ja Into Lätti · Katso lisää »

Irja Virtanen

Irja Helena Virtanen (o.s. Ilmovaara, 26. lokakuuta 1921 Helsinki – 9. syyskuuta 2005 Kouvola) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Irja Virtanen · Katso lisää »

Irma Nissinen

Irma Nissinen (oik. Irma Kyllikki Nissinen-Kaasalainen; 18. huhtikuuta 1910 Hanko – 6. joulukuuta 2003 Turku) oli suomalainen viulutaiteilija ja konserttimestari.

Uusi!!: Jatkosota ja Irma Nissinen · Katso lisää »

Irma Toivanen

Irma Hellin Toivanen (27. lokakuuta 1922 Kymi – 30. heinäkuuta 2010 Turku) oli suomalainen opettaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Irma Toivanen · Katso lisää »

Irredentismi

Irredentismi tarkoittaa pyrkimystä liittää toiselle valtiolle kuuluvia alueita omaan valtioon – varsinkin alueita, joilla asuu samaa kansallisuutta, joka on oman valtion pää­kansallisuus.

Uusi!!: Jatkosota ja Irredentismi · Katso lisää »

Irwin Goodman

Antti Yrjö Hammarberg, taiteilijanimeltään Irwin Goodman, (14. syyskuuta 1943 Hämeenlinna – 14. tammikuuta 1991 Hamina) oli suomalainen laulaja ja säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Irwin Goodman · Katso lisää »

Isä Akaki

Isä Akaki, siviilinimeltään Andrei Kuznetsov oli suomenvenäläinen munkki ja kuollessaan Valamon luostarissa Pohjoismaiden vanhin asukas sekä tiettävästi vanhin Suomessa koskaan elänyt mies ennen Aarne Arvosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Isä Akaki · Katso lisää »

Isänmaallinen kansanliike

Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.

Uusi!!: Jatkosota ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »

Isänmaallinen Kansanliike (1993)

Isänmaallinen Kansanliike (lyh. IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Isänmaallinen Kansanliike (1993) · Katso lisää »

Itä-Euroopan kesäaika

Itä-Euroopan kesäaika (EEST), UTC+3 on Itä-Euroopan aika lisättynä yhdellä tunnilla kesäaikaan siirtymisen vuoksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Euroopan kesäaika · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itä-Karjala (1942–1944)

Itä-Karjala oli Joensuussa ja Helsingissä vuosina 1942–1944 ilmestynyt itäkarjalaisten äänenkannattaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjala (1942–1944) · Katso lisää »

Itä-Karjalan keskitysleirit

182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjalan keskitysleirit · Katso lisää »

Itä-Karjalan lippu

Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920–1922 ja 1941–1944. Itä-Karjalan lipun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjalan lippu · Katso lisää »

Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942

Itä-Karjalan partisaanitaistelut olivat heinä-elokuussa 1942 käytyjä suomalaisten sotilaiden ja majuri Grigorjevin komentaman Neuvostoliiton 1.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942 · Katso lisää »

Itä-Karjalan sotasaalisarkisto

Itä-Karjalan sotasaalisarkisto (SSlArk) oli jatkosodan aikana Suomen miehittämässä Äänislinnassa eli Petroskoissa toiminut valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa Itä-Karjalassa eli Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa ja Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa, mutta myös muualla Neuvostoliitossa painettu suomenkielinen materiaali.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjalan sotasaalisarkisto · Katso lisää »

Itä-Karjalan sotilashallinto

Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Katso lisää »

Itä-Karjalan vaakuna

Itä-Karjalan vaakuna Itä-Karjalan vaakuna on suomalaistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1920 Karjalan väliaikaishallitukselle suunnittelema vaakuna.

Uusi!!: Jatkosota ja Itä-Karjalan vaakuna · Katso lisää »

Itäkarjalaisten kansannousu

Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »

Itärintama (toinen maailmansota)

Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.

Uusi!!: Jatkosota ja Itärintama (toinen maailmansota) · Katso lisää »

Itsenäisen Suomen historia

Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.

Uusi!!: Jatkosota ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »

Itsenäisyyden kuusi

Itsenäisyyden kuusi ja muistokivi sen edessä. Itsenäisyyden kuusi on Helsingin Kaivopuistossa kasvava Suomen itsenäisyydelle omistettu kuusi, joka on istutettu paikalle vuonna 1930.

Uusi!!: Jatkosota ja Itsenäisyyden kuusi · Katso lisää »

Itsenäisyyden leijona

Itsenäisyyden leijona (myös Itsenäisyyden patsas) on suomalaisen kuvanveistäjän Gunnar Finnen vuonna 1927 Viipurissa paljastettu graniittiveistos, joka nykyään sijaitsee ilman jalustaansa ja osittain rikkoutuneena Monrepos’n puistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Itsenäisyyden leijona · Katso lisää »

Itsenäisyyden Liitto

Itsenäisyyden Liitto oli Suomessa vuosina 1924–1946 toiminut järjestö, joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen.

Uusi!!: Jatkosota ja Itsenäisyyden Liitto · Katso lisää »

Itsenäisyyspäivän vastaanotto

Presidentinlinna itsenäisyyspäivänä 2011. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, epävirallisesti Linnan juhlat (ruots. Fest på Slottet), on tasavallan presidentin vuosittain Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta järjestämä juhla, jonne kutsutaan valtion, kuntien, talouselämän ja järjestökentän edustajia sekä erinäisiä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä, kuten taiteilijoita ja urheilijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Itsenäisyyspäivän vastaanotto · Katso lisää »

IV armeijakunta

IV armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Jatkosota ja IV armeijakunta · Katso lisää »

Ivan Zotov

Ivan Zotov (vasemmalla) Neuvostoliiton ja Latvian ystävyys- ja avunantosopimuksen allekirjoitustilaisuudessa vuonna 1939. Ivan Stepanovitš Zotov (1903–1963) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa suurlähettiläänä Suomessa talvi- ja jatkosodan välillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ivan Zotov · Katso lisää »

Ivar Hast

Ivar Rudolf Hast (10. kesäkuuta 1894 Helsinki – 26. huhtikuuta 1973) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.5.1973, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Ivar Hast · Katso lisää »

J. A. F. Sariola

Johan Adolf Fredrik ”Jaffu” Sariola (vuoteen 1918 Grönroos; 4. marraskuuta 1886 Helsinki – 23. huhtikuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen tivolinjohtaja, elokuvanäytösten järjestäjä ja elokuvateatterien omistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja J. A. F. Sariola · Katso lisää »

J. A. Lehtinen

Johan (Juho) Aarne Lehtinen (kirjailijanimi J. A. Lehtinen; 27. toukokuuta 1891 Hämeenlinna – 30. huhtikuuta 1975 Hämeenlinna) oli suomalainen talousneuvos, majuri evp, opettaja ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja J. A. Lehtinen · Katso lisää »

J. Chr. Fabritius

Sergei (Johan Christian) Fabritius (29. toukokuuta 1890 Moskova – 2. lokakuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja everstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja J. Chr. Fabritius · Katso lisää »

J. J. Mikkola

Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori.

Uusi!!: Jatkosota ja J. J. Mikkola · Katso lisää »

J. K. Paasikiven päiväkirjat

Presidentti J. K. Paasikivi (1870–1956). J. K. Paasikiven päiväkirjat ovat Suomen presidenttinä toimineen Juho Kusti Paasikiven poliittisia päiväkirjoja, joita on julkaistu Paasikiven kuoleman jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja J. K. Paasikiven päiväkirjat · Katso lisää »

J. O. Hannula

Joose Olavi (J. O.) Hannula (5. marraskuuta 1900 Turku – 12. kesäkuuta 1944 Salla) oli suomalainen eversti ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja J. O. Hannula · Katso lisää »

J. V. Snellmanin patsas

J. V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla. Jalustassa näkyy vaurioita sota-ajan pommituksista. J. V. Snellmanin patsas sijaitsee Suomen Pankin edustalla Helsingin Kruununhaassa.

Uusi!!: Jatkosota ja J. V. Snellmanin patsas · Katso lisää »

J. W. Keto

Jaakko William Keto (19. joulukuuta 1884 Laihia – 21. lokakuuta 1947 Kööpenhamina) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1931.

Uusi!!: Jatkosota ja J. W. Keto · Katso lisää »

Jaakkima

Jaakkima on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliittoon 1940 liitetyllä alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakkima · Katso lisää »

Jaakko Ahde

Jaakko Erkki Ahde (29. tammikuuta 1928 Viipuri – 11. heinäkuuta 1996 Lahti) oli suomalainen perämies, pakinoitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Ahde · Katso lisää »

Jaakko Hakala

Jaakko Armas Ensio Hakala (30. syyskuuta 1912 Pälkjärvi – 22. elokuuta 1964 Tampere) oli suomalainen pappi, kansanedustaja ja tamperelaisen Aamulehden päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Hakala · Katso lisää »

Jaakko Häkli

Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki – 28. toukokuuta 1902 Bad Nauheim) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Häkli · Katso lisää »

Jaakko Hillo

Jaakko Hillo Aero Oy:n Convair-matkustaja­koneen portailla Pariisissa vuonna 1954. Jaakko Juho Hillo (9. heinäkuuta 1921 Helsinki – 22. helmikuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen lentäjä, joka toimi jatkosodan aikana hävittäjälentäjänä muun muassa Aunuksen Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Hillo · Katso lisää »

Jaakko Juteini

Jaakko Juteini Jaakko Juteini (alk. Jaakko Heikinpoika Juutila, virallinen nimi Jacob Judén, 14. heinäkuuta 1781 Hattula – 20. kesäkuuta 1855 Viipuri) oli suomalainen kansallismielinen kirjailija ja valistusmies.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Juteini · Katso lisää »

Jaakko Kaappa

Jaakko Kaappa (13. heinäkuuta 1923 Veneskoski, Kankaanpää – 23. joulukuuta 1993) oli suomalainen näytelmäkirjailija ja maanviljelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Kaappa · Katso lisää »

Jaakko Kolppanen

Jaakko Kolppasen muistokivi Veteraanipuistossa Kannuksessa. Jaakko Jalmari Kolppanen (8. toukokuuta 1902 Lohtaja – 2. kesäkuuta 1975 Kannus) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Kolppanen · Katso lisää »

Jaakko Leppo

Niilo Jaakko Johannes Leppo (ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Leppo · Katso lisää »

Jaakko Lyytinen (diplomaatti)

Jaakko Erkki Lyytinen (4. syyskuuta 1925 Helsinki – 28. tammikuuta 2009 Lahti) oli suomalainen diplomaattiJussi Nuorteva & Tuire Raitio (toim): Ulkoasiainhallinnon Matrikkeli 1918–1993 1, s. 391.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Lyytinen (diplomaatti) · Katso lisää »

Jaakko Malkamäki

Jaakko (Jaska) Albert Malkamäki oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Malkamäki · Katso lisää »

Jaakko Mukula

Jaakko Antero Mukula (11. elokuuta 1923 Iitti – 8. elokuuta 1997 Iitti) oli suomalainen maataloudentutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Mukula · Katso lisää »

Jaakko Pänttäjä

Jaakko Arvi Pänttäjä oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Pänttäjä · Katso lisää »

Jaakko Pelkonen

Jaakko Pelkonen (25. toukokuuta 1907 Kiiminki – 18. heinäkuuta 1993 Pyhäjärvi) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Pelkonen · Katso lisää »

Jaakko Rugojev

Jaakko Rugojev (15. huhtikuuta 1918 Uhtua, Venäjä – 17. kesäkuuta 1993) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen runoilija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Rugojev · Katso lisää »

Jaakko Rytöniemi

Jaakko Esko Rytöniemi (15. lokakuuta 1918 Sysmä – 17. syyskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Rytöniemi · Katso lisää »

Jaakko Sahimaa

Kirjailija Jaakko Sahimaa Jaakko Sahimaa (sukunimi vuoteen 1944 asti Varis) (27. huhtikuuta 1923 Keitele – 24. kesäkuuta 2005 Siilinjärvi) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Sahimaa · Katso lisää »

Jaakko Salonoja

Jaakko Salonoja Jaakko Salonoja (19. helmikuuta 1933 Viipuri Karjalainen (arkistoitu 31.3.2008) – 28. maaliskuuta 2020 Salo) oli suomalainen radiojuontaja, joka toimi Yleisradion Radio 1:n viihdeohjelmien päällikkönä 1980–1993.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Salonoja · Katso lisää »

Jaakko Summanen

Jaakko Ilmari Summanen (1. syyskuuta 1922 Nilsiä – 25. lokakuuta 1990 Kuopio) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Summanen · Katso lisää »

Jaakko Tiitola

Jaakko Valio Tiitola (23. heinäkuuta 1907 Tampere – 2003) oli suomalainen jääkiekkoilija, jääkiekkoerotuomari ja ekonomi.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Tiitola · Katso lisää »

Jaakko Valtanen

Jaakko Valtanen (s. 9. helmikuuta 1925 Hämeenlinnan maalaiskunta) on suomalainen rannikkotykistön upseeri ja sotilas, joka toimi Puolustusvoimain komentajana 12.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Valtanen · Katso lisää »

Jaakko Virkkunen

Jaakko Juhana Virkkunen (ent. Snellman; 21. huhtikuuta 1912 Karttula – 18. huhtikuuta 1998) oli suomalainen toimittaja ja äärioikeistolainen aktivisti, joka toimi 1930-luvulla Sinimustat-nuorisojärjestön johtajana ja osallistui järjestön suunnittelemaan Viron vallankaappaushankkeeseen 1935.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Virkkunen · Katso lisää »

Jaakko Voipio

Jaakko Eenok Voipio (3. tammikuuta 1923 Iisalmi – 18. huhtikuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen lakimies ja Kauppakorkeakoulun julkisoikeuden professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Jaakko Voipio · Katso lisää »

Jack S. Kotschack

Jack S. Kotschack vuonna 1962 takanaan Radio Nordin lähetysalus M/S Bon Jour. Jack Salomon Kotschack (20. tammikuuta 1915 Helsinki – 8. joulukuuta 1988 Cannes Meliza's Genealogy. Viitattu 26.11.2013.) oli suomenruotsalainen liikemies ja elokuvatuottaja, joka vaikutti suurimman osan elämästään Ruotsissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jack S. Kotschack · Katso lisää »

Jakob Suomela

Jakob Einari Suomela oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jakob Suomela · Katso lisää »

Jakovlev Jak-11

right Jakovlev Jak-11 oli neuvostoliittolainen Jakovlevin valmistama sotilaskoulutuslentokone, joka oli käytössä vuosina 1947–1962.

Uusi!!: Jatkosota ja Jakovlev Jak-11 · Katso lisää »

Jalkapallon C-sarjan kausi 1940-1941

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 oli Suomen kolmanneksi korkein sarjataso jalkapallossa kaudella 1940-1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkapallon C-sarjan kausi 1940-1941 · Katso lisää »

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–1941

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–41 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 11.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–1941 · Katso lisää »

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1943–1944

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1943–44 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 12.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1943–1944 · Katso lisää »

Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1942

Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1942 järjestettiin korvaamaan Mestaruussarjan kausi 1942–43 sen jälkeen kun Palloliitto katsoi, ettei sillä ollut jatkosodan vuoksi mahdollisuuksia käynnistää jalkapallosarjoja elokuun alussa 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1942 · Katso lisää »

Jalkaväenkivääri M/27

Jalkaväenkivääri M/27 eli Pystykorva oli Suomen maavoimien peruskivääri 1920-luvulta talvisotaan asti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväenkivääri M/27 · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentin määrävahvuus

Jalkaväkirykmentin määrävahvuus jatkosodan alussa ei ollut enää tarkasti määritelty aseistuksen osalta.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentin määrävahvuus · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 1 (JR 1) oli Suomen maavoimien 10. divisioonan yksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 10 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 10 (JR 10) oli Suomen puolustusvoimien 14. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 10. prikaatin yksiköt täydennettynä Maaselän sotilasläänin perustamilla yksiköillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 10 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 11

Jalkaväkirykmentti 11 tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 11 · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 11 oli Suomen puolustusvoimien 3. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 12 (JR 12) eli niin sanotut Jänkäjääkärit oli Suomen maavoimien 6. divisioonan yksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 13 (JR 13) oli 17. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 13. prikaatin yksiköt täydennettynä Salon suojeluskuntapiirin perustamilla yksiköillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka kuului aluksi 1. divisioonaan, mutta jo ennen sodan puhkeamista siirrettiin merivoimien komentajan alaisuuteen Ahvenanmaalle.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 15 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 15 (JR 15) oli Suomen maavoimien 15. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 15 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 16 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 16 (JR 16) oli Suomen puolustusvoimien 19. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 16 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 2 (JR 2) oli Suomen maavoimien joukko-osasto jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 22 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 22 (JR 22) oli Lahden suojeluskuntapiirin perustama 5. divisioonan Suomen maavoimien yksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 22 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 23 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 23 (JR 23) oli 5. divisioonan Suomen maavoimien yksikkö jatkosodassa, jonka perusti Etelä-Hämeen sotilaslääni.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 23 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 24 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 24 (JR 24) oli Suomen puolustusvoimien 8. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 24 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota)

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 25 (JR 25) oli jatkosodan Suomen maavoimien rykmentti, joka oli koottu Kymenlaakson reserviläisistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 26 eli ns.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 27 (JR 27) oli Suomen maavoimien 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka perusti Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 28 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 28 (JR 28) oli jatkosodan Suomen maavoimien rykmentti, jonka Savonlinnan suojeluskuntapiiri perusti sen jälkeen, kun 17.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 28 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 29 (JR 29) oli Suomen puolustusvoimien 11. divisioonan yksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 3 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 3 (JR 3) oli Suomen puolustusvoimien 12. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 3. prikaatin varusmiesyksiköt täydennettynä Helsingin sotilasläänin perustamilla reserviläisyksiköillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 3 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 30 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 30 (JR 30) oli Suomen maavoimien 7. divisioonan yksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 30 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 31 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 31 (JR 31) oli Suomen puolustusvoimien 14. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 31 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 32 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 32 (JR 32) oli jatkosodan aikainen Raahen suojeluskuntapiirin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka liitettiin 3. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 32 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 33 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 33 (JR 33) oli jatkosodan aikainen Perä-Pohjolan sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka kuului 6. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 33 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 34 (JR 34) oli Suomen maavoimien Karjaan sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 36 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 36 (JR 36) oli Suomen maavoimien jatkosodan alussa vuonna 1941 Satakunnan sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 15. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 36 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 37 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 37 (JR 37) oli Suomen puolustusvoimien 19. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 37 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 4 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 4 (JR 4) eli Punamustarykmentti oli 8. divisioonan yksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 4. prikaatin varusmiesyksiköt täydennettynä Suomenlahden sotilasläänin perustamilla reserviläisyksiköillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 4 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 43 (JR 43) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Päijänteen sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 10. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 44 (JR 44) oli jatkosodan alussa Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä perustettu jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 48 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 48 (JR 48) oli Pohjois-Hämeen sotilasläänin Jyväskylän suojeluskuntapiirin 18.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 48 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 49 (JR 49) oli Saimaan suojeluskuntapiirin perustama rykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 5 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 5 (JR 5) eli Aaverykmentti oli Suomen maavoimien 4. divisioonan yksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 5 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 50 (JR 50) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Keski-Pohjanmaan sotilaslääniin kuuluneen Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin 18.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 51 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 51 (JR 51) oli Suomen maavoimien 7. divisioonan yksikkö jatkosodassa, jonka perusti 18.-20.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 51 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 52 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 52 (JR 52) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 52 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 53 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 53 eli JR 53 oli jatkosodan aikainen välirauhan 11. prikaatin perustama ja Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin täydentämä jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 53 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 54 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 54 oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan 6. divisioonaan kuulunut Peräpohjolan sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, jonka Länsipohjan suojeluskuntapiiri perusti Torniossa, Ylitorniolla ja Kemissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 54 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 56 (JR 56) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin 18.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 57 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 57 (JR 57) oli Suomen maavoimien jatkosodan alussa vuonna 1941 Pohjois-Satakunnan perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 15. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 57 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 58 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 58 oli jatkosodassa Suomen maavoimien rykmentti, jonka perustamisesta vastasi Etelä-Pohjanmaan Läntinen suojeluskuntapiiri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 58 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 6 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 6 (JR 6) eli Kannaksen kahlaajat oli Suomen maavoimien 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 6 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 60 (JR 60) oli jatkosodan Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka perustettiin Mynämäen seudulla ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 7

Jalkaväkirykmentti 7 tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 7 · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 7 (Tyrjän rykmentti) oli jatkosodan aikainen Suomen maavoimien jalkaväkijoukko-osasto, joka perustettiin välirauhan aikaisesta 7. prikaatista täydentämällä Savonlinnan suojeluskuntapiirin reserviläisillä täyteen sodan ajan vahvuuteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 9 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 9 (JR 9) oli Suomen maavoimien jatkosodan 7. divisioonan rykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 9 (jatkosota) · Katso lisää »

Jallahti

Jallahti on kylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirin Järventakuisen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jallahti · Katso lisää »

Jalmar Castrén

Jalmar Castrén (14. joulukuuta 1873 Alatornio – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri, joka toimi Teknillisen korkeakoulun rakennusopin professorina 1912–1922 sekä valtionrautateiden pääjohtajana vuosina 1922–1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalmar Castrén · Katso lisää »

Jalmari Jaakkola

Kaarle Jalmari Jaakkola (1. tammikuuta 1885 Eurajoki – 12. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Suomen historian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1932–1954.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalmari Jaakkola · Katso lisää »

Jalmari Kivilahti

Jalmari Kivilahti (synt. Viksten, 10. huhtikuuta 1880 Mäntsälä – 20. marraskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi muun muassa Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen varapuheenjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Jalmari Kivilahti · Katso lisää »

Jaloviina

Jaloviina (lempinimeltään Jallu, myös leikattu konjakki) on suomalainen väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan sekoittamalla viljaviinaa ja konjakkiaHakusana Jaloviina teoksessa tai nykyisin mahdollisesti muuta brandyä (Alko ilmoittaa valmistusaineeksi ”rypäletisleen”).

Uusi!!: Jatkosota ja Jaloviina · Katso lisää »

James H. Magill

James ”Shamus” Henry Magill (lempinimi Suomessa Janne Mäkelä; 18. syyskuuta 1911 Knole Park, Sevenoaks, Kent – 27. elokuuta 2000 Cambridge) oli Suomessa toiminut brittiläinen liikemies, diplomaatti ja valvontakomission jäsen.

Uusi!!: Jatkosota ja James H. Magill · Katso lisää »

Janakan päiväkoti-koulu

Janakan päiväkoti-koulu on Jyväskylän Tölskän kaupunginosassa sijaitseva alakoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Janakan päiväkoti-koulu · Katso lisää »

Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla)

Janne Kivivuori on hahmo Väinö Linnan romaanitrilogiassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Jatkosota ja Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla) · Katso lisää »

Janne Mustonen (kansanedustaja)

Johannes (Janne) Mustonen (5. toukokuuta 1901 Paltamo – 11. toukokuuta 1964 Kajaani) oli suomalainen metsätyömies, piirisihteeri ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Janne Mustonen (kansanedustaja) · Katso lisää »

Janne Rajamaa

Johannes (Janne) Rajamaa, nimi vuoteen 1920 Ivan Rodionoff (Janne Rotonen) (3. syyskuuta 1893 Pistojärvi, Venäjän keisarikunta – 23. huhtikuuta 1972 Oulu) oli vienankarjalaista syntyperää ollut suomalainen kauppaneuvos ja Pudasjärvellä toimineen sekatavarakaupan Rajamaa Oy:n toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Janne Rajamaa · Katso lisää »

Jarl Fahler

Jarl Ingmar Jungar Gunnarsson Fahler (27. joulukuuta 1925 Maarianhamina – 17. toukokuuta 1990) oli parapsykologi sekä hypnologi 1960-luvulta saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Fahler · Katso lisää »

Jarl Jaatinen

Jarl Gustaf Hjalmarson Jaatinen (13. elokuuta 1914 Raahe – 23. helmikuuta 1940 Viipurin mlk) oli suomalainen arkkitehti, jonka ura jäi sodan takia lyhyeksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Jaatinen · Katso lisää »

Jarl Malmgren

Jarl Edvard Malmgren (12. syyskuuta 1908 Karjaa – 5. kesäkuuta 1942 Aunuksen Karjala) oli suomalainen jalkapalloilija ja jääpalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Malmgren · Katso lisää »

Jarl Sjöblom

Jarl Fredrik Sjöblom (23. tammikuuta 1932 Västanfjärd – 19. huhtikuuta 1982 Tammisaari) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Sjöblom · Katso lisää »

Jarl Sundqvist

Jarl Julius Sundqvist (myös Sundquist; 13. syyskuuta 1897 Tornio – 21. toukokuuta 1967 Rovaniemi) oli suomalainen metsänhoitaja ja Kemi Oy:n metsäosaston pitkäaikainen johtaja Lapissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Sundqvist · Katso lisää »

Jarl Ungern

Jarl Viking Ungern (20. lokakuuta 1888 Tammisaari – 3. toukokuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi rautatiehallituksen rakennusosaston arkkitehtina vuodesta 1923, vuosina 1945–1958 sen päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Ungern · Katso lisää »

Jarl Vallikari

Jarl "Jalle" Fredrik Vallikari (29. kesäkuuta 1915 – 24. marraskuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen keskimatkojen juoksija, joka joutui lopettamaan urheilu-uransa sodanajan vaikeaan haavoittumiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jarl Vallikari · Katso lisää »

Jatkosodan heimosoturit

Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan heimosoturit · Katso lisää »

Jatkosodan hyökkäysvaihe

Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »

Jatkosodan muistomitali

Jatkosodan muistomitali Jatkosodan muistomitali (lyhenne Jsmm) on suomalainen vuosina 1957–1992 jaettu muistomitali.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan muistomitali · Katso lisää »

Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot

Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot aiheutuivat puna-armeijan ilmavoimien ilmahyökkäyksistä Suomen alueelle (pl. sotatoimialue).

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot · Katso lisää »

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta tarkoittaa Suomen sotatoimia jotka häiritsivät Neuvostoliiton ilma-alusten toimintaa Suomen alueella jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta · Katso lisää »

Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt

Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt esitellään tässä artikkelissa taulukkomuodossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt · Katso lisää »

Jatkosodan vapaaehtoiset

Jatkosotaan osallistui lähes 7 000 ulkomaalaista vapaaehtoista ja loikkaria.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan vapaaehtoiset · Katso lisää »

Jatkosodan vastarinta

Jatkosodan vastarintaa suoritettiin Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Jatkosodan vastarinta · Katso lisää »

Jääkäri

Jääkäri (’metsästäjä’) on kevyen jalkaväkiyksikön sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkäri · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkäriliike · Katso lisää »

Jääkäripataljoona 5

Jääkäripataljoona 5 (JP 5) oli kesäkuussa 1941 perustettu ja helmikuussa 1942 lakkautettu jatkosodan Suomen asevoimien pataljoona, joka kuului Ryhmä Oinosen 2. jääkäriprikaatiin (2.JPr).

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkäripataljoona 5 · Katso lisää »

Jääkäripataljoona 6

Jääkäripataljoona 6 (JP 6) oli kesäkuussa 1941 perustettu ja 25.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkäripataljoona 6 · Katso lisää »

Jääkäripataljoona 7

Jääkäripataljoona 7 (JP 7) oli kesäkuussa 1941 perustettu ja 22.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkäripataljoona 7 · Katso lisää »

Jääkiekkoilijan kesä

Jääkiekkoilijan kesä on Veijo Meren kirjoittama romaani, joka julkaistiin vuonna 1980.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkiekkoilijan kesä · Katso lisää »

Jääkiekon SM-liigakausi 2019–2020

Jääkiekon SM-liigakausi 2019–2020 oli jääkiekon SM-liigan 45.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkiekon SM-liigakausi 2019–2020 · Katso lisää »

Jääkiekon SM-sarjakausi 1941–1942

Vuoden 1942 jääkiekon SM-sarja peruttiin jatkosodan takia.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääkiekon SM-sarjakausi 1941–1942 · Katso lisää »

Jäämarssi

Jäämarssi (myös Jäämarssi – Suomen matkaopas 1941–42) on Ville Suhosen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2011.

Uusi!!: Jatkosota ja Jäämarssi · Katso lisää »

Jäämiina

Jäämiina on painesytytteinen miina, joka sijoitetaan jäähän tehdyn reiän kautta jään alle.

Uusi!!: Jatkosota ja Jäämiina · Katso lisää »

Jäänmurtaja Sisu (1939)

Sisu oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäänmurtaja, jonka valtio tilasi vuonna 1937 avustamaan kasvavaa meriliikennettä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jäänmurtaja Sisu (1939) · Katso lisää »

Jääpallon SM-sarja 1942

Vuonna 1942 jääpallon Suomen mestaruudesta ei pelattu jatkosodan takia.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääpallon SM-sarja 1942 · Katso lisää »

Jääpallon SM-sarja 1943

Vuonna 1943 jääpallon Suomen mestaruuskilpailu oli mahdollista järjestää jatkosodasta huolimatta, koska Suomen rintamalla oli talvella 1943 sen verran hiljaista.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääpallon SM-sarja 1943 · Katso lisää »

Jääpallon SM-sarja 1944

Jääpallon Suomen mestaruudesta vuonna 1944 pelattiin jatkosodasta huolimatta.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääpallon SM-sarja 1944 · Katso lisää »

Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta

Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminnassa ollut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Jälleenrakennuskausi

Jälleenrakennuskauden tyypillisin talo oli rintamamiestalo. Jälleenrakennuskaudella tarkoitetaan tavallisimmin muutamaa vuotta kestänyttä ajanjaksoa toisen maailmansodan jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jälleenrakennuskausi · Katso lisää »

Jämijärven lentokenttä

Jämijärven lentokenttä eli ”Jämi” on harrasteilmailussa käytetty lentopaikka.

Uusi!!: Jatkosota ja Jämijärven lentokenttä · Katso lisää »

Jämsä

Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen länsirannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Jämsä · Katso lisää »

Jäniskosken voimalaitos

Jäniskosken voimalaitos (/ GES–5) on Paatsjoen Jäniskoskessa oleva vesivoimalaitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Jäniskosken voimalaitos · Katso lisää »

Jänispelto

Jänispelto on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jänispelto · Katso lisää »

Järvenpää

Järvenpää on noin 46 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Järvenpää · Katso lisää »

Järvikylä (Nakkila)

Järvimaantie Järvikylässä. Järvikylä on Nakkilassa, Leistilänjärven luoteispäässä sijaitseva kylä.

Uusi!!: Jatkosota ja Järvikylä (Nakkila) · Katso lisää »

Jörn Donner

Jörn Johan Donner (5. helmikuuta 1933 Helsinki – 30. tammikuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jörn Donner · Katso lisää »

Jean Sibelius

Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.

Uusi!!: Jatkosota ja Jean Sibelius · Katso lisää »

Jees ja just

Jees ja just on Risto Orkon ohjaama sota-ajan farssi vuodelta 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Jees ja just · Katso lisää »

Jenni Linturi

Jenni Johanna Linturi (s. 24. kesäkuuta 1979) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jenni Linturi · Katso lisää »

Jessoila

Jessoilan kunta Prääsän piirin kartalla. Jessoila tai Essoila on maalaiskunta, sen keskustaajama sekä kylä Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jessoila · Katso lisää »

Joel Rinne

Toivo Joel ”Jopi” Rinne (7. kesäkuuta 1897 Asikkala – 3. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Joel Rinne · Katso lisää »

Joel Walldén

Joel Svante Walldén (25. tammikuuta 1894 Tampere – 25. tammikuuta 1972 Tampere) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Joel Walldén · Katso lisää »

Joensuun bunkkerimuseo

Joensuun bunkkerimuseo on Joensuussa sijaitseva sotahistoriallinen museo, joka on osa Suomen kaikkien aikojen suurinta rakennuskohdetta, Salpalinjaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Joensuun bunkkerimuseo · Katso lisää »

Joensuun lentoasema

Pegasus Airlinesin A320 Joensuun lentoasemalla syyskuussa 2022. Finnairin ATR 72 laskeutumassa Joensuun lentoasemalleFinncomm Airlinesin ATR 42 Joensuun lentoasemalla tammikuussa 2010 Joensuun lentoasema on Liperin ja Kontiolahden rajalla, noin 11 kilometriä Joensuun keskustasta luoteeseen sijaitseva lentoasema.

Uusi!!: Jatkosota ja Joensuun lentoasema · Katso lisää »

Johan Arajuuri

Johan (Janne) Viktor Ahlroth (vuodesta 1936 Arajuuri; 23. kesäkuuta 1894 Tohmajärvi – 28. helmikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja poliisikomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Arajuuri · Katso lisää »

Johan Bäckman

Erkki Johan Bäckman (s. 18. toukokuuta 1971 Porvoo) on suomalainen yhteiskuntatieteilijä ja oikeussosiologian sekä kriminologian dosentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Bäckman · Katso lisää »

Johan Evert Tarjovaara

Ruben Johan Evert Tarjovaara, vuoteen 1935 Tilander (29. huhtikuuta 1898 Helsinki – 26. maaliskuuta 1978 Kuopio) oli suomalainen autoalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Evert Tarjovaara · Katso lisää »

Johan Jauhiainen

Johan Benjamin Jauhiainen (31. heinäkuuta 1895 Pielavesi – 30. joulukuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Jauhiainen · Katso lisää »

Johan K. Harju

Johan Knut Harju (1910 Helsinki – 1976 Vihti) oli suomalainen kansanperinteen kerääjä, joka tunnetaan 1960–1970-luvuilla tallettamastaan Helsingin laitapuolen kulkijoiden muistitiedosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan K. Harju · Katso lisää »

Johan Rikama

Johan (Johannes, Jussi) Lambert Rikama (vuoteen 1928 Rikman) (19. marraskuuta 1895 Kuhmoinen – 24. heinäkuuta 1954) oli Suomen puolustusvoimien eversti ja rannikkotykistön komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Rikama · Katso lisää »

Johan Rusanen

Johan Leonard Rusanen (14. maaliskuuta 1895 Paltamo – 8. huhtikuuta 1977) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Rusanen · Katso lisää »

Johan Similä

Johan Kustaa Similä (10. tammikuuta 1906 Temmes – 18. elokuuta 2002 Oulu) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 78.

Uusi!!: Jatkosota ja Johan Similä · Katso lisää »

Johannes (Viipurin lääni)

Johanneksen epävirallinen perinnevaakuna. Johannes (ent. Kakin kappeli) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes (Viipurin lääni) · Katso lisää »

Johannes Angelos

Johannes Angelos – Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä on Mika Waltarin vuonna 1952 julkaisema historiallinen romaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes Angelos · Katso lisää »

Johannes Hovilainen

Johannes (Johan) Hovilainen, aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes Hovilainen · Katso lisää »

Johannes Kaltio

Mikael Johannes Kaltio, vuoteen 1934 Kjäldström (11. lokakuuta 1890 Hull – 22. kesäkuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes Kaltio · Katso lisää »

Johannes Kunila

Johannes ”Jussi” Kunila (24. kesäkuuta 1887 Kivijärvi – 9. helmikuuta 1942 Turku) oli suomalainen merimies- ja vankilapastori.

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes Kunila · Katso lisää »

Johannes Rae

Vilhelm Palin myöhemmin Rae oli suomalainen jääkäriluutnantti ja heimosoturi.

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes Rae · Katso lisää »

Johannes Virolainen

Johannes Virolainen (31. tammikuuta 1914 Viipurin maalaiskunta – 11. joulukuuta 2000 Lohja) oli suomalainen poliitikko ja valtioneuvos, joka edusti Maalaisliittoa (sittemmin Keskustapuoluetta).

Uusi!!: Jatkosota ja Johannes Virolainen · Katso lisää »

John Rosberg

John Rosberg (9. syyskuuta 1891 – 3. kesäkuuta 1960) oli suomalainen insinööri ja Helsingin Puhelinyhdistyksen teknillinen johtaja joka oli mukana 1930- ja 1940-luvulla äärioikeistolaisessa toiminnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja John Rosberg · Katso lisää »

Jokioisten rautatie

Jokioisten rautatien alkuperäinen virkalakki; Olavi Kilpiön rautatiekokoelmat Jokioisten rautatie (JR, myös Jokioisten–Forssan rautatie) oli kapearaiteinen 1898 käyttöön otettu rautatie Humppilan ja Forssan välillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jokioisten rautatie · Katso lisää »

Jokipohja

Jokipohja on Tampereen 26.

Uusi!!: Jatkosota ja Jokipohja · Katso lisää »

Joni Skiftesvik

Jon (Joni) Harald Skiftesvik (s. 26. heinäkuuta 1948 Haukipudas) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Joni Skiftesvik · Katso lisää »

Joonas Iisalo

Joonas Iisalo (s. 5. tammikuuta 1986 Berliini) on suomalainen koripallovalmentaja ja aktiiviuransa päättänyt koripalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Joonas Iisalo · Katso lisää »

Joose Vilkuna

Frans Josef (Joose) Vilkuna (4. lokakuuta 1905 Nivala – 4. joulukuuta 1989 Nivala) oli suomalainen maanviljelijä ja eräkirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Joose Vilkuna · Katso lisää »

Jooseppi Juntunen

Jooseppi Juntunen (14. toukokuuta 1917 Suomussalmi – 31. heinäkuuta 1975 Oulu) oli suomalainen virkamies ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jooseppi Juntunen · Katso lisää »

Jori Ilanko

Jori Ilanko (15. kesäkuuta 1904 Tampere – 15. elokuuta 1969) oli suomalainen päätoimittaja ja lyhytelokuvien käsikirjoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jori Ilanko · Katso lisää »

Jorma Heiskanen

Pentti Jorma Heiskanen (31. heinäkuuta 1914 Otava, Mikkelin maalaiskunta – 29. kesäkuuta 1941 Enso, kadonnut) oli suomalainen pastori ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Heiskanen · Katso lisää »

Jorma Järventaus

Jorma Johannes Järventaus (1. heinäkuuta 1911 Enontekiö − 22. lokakuuta 2005) oli Suomen puolustusvoimien kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Järventaus · Katso lisää »

Jorma Johteinen

Jorma Mooses Johteinen (26. marraskuuta 1913 Tampere – 13. toukokuuta 1944 Turku) oli suomalainen kommunisti ja desantti, joka toimi jatkosodan aikana SKP:n maanalaisen johtajan Yrjö Leinon apulaisena ja yhteyshenkilönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Johteinen · Katso lisää »

Jorma Karhunen

Jorma ”Joppe” Karhunen (17. maaliskuuta 1913 Pyhäjärvi Ul – 18. tammikuuta 2002 Tampere) oli suomalainen upseeri, hävittäjälentäjä, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Karhunen · Katso lisää »

Jorma Kinnunen

Jorma Vilho Paavali Kinnunen (15. joulukuuta 1941 Pihtipudas – 25. heinäkuuta 2019 Äänekoski) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Kinnunen · Katso lisää »

Jorma Koskela

Jorma Iisakki Koskela (24. elokuuta 1920 Kankaanpää – 11. joulukuuta 1981 Harjavalta) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Koskela · Katso lisää »

Jorma Palo

Jorma Heikki Ilari Palo (10. heinäkuuta 1936 Käkisalmi – 4. kesäkuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen neurologian professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Palo · Katso lisää »

Jorma Sarvanto

Jorma Sarvanto. Sarvanto ja kappale hänen 6. tammikuuta 1940 pudottamansa DB-3 -pommikoneen sivuperäsimestä. Jorma Kalevi "Zamba" Sarvanto (22. elokuuta 1912 Turku – 16. lokakuuta 1963 Inkeroinen) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja talvisodan johtava hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Sarvanto · Katso lisää »

Jorma Vanamo

Jorma Jaakko Vanamo (30. lokakuuta 1913 Mouhijärvi – 13. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Vanamo · Katso lisää »

Jorma Verno

Jorma Einari Verno (vuoteen 1935 Granbom; 25. marraskuuta 1914 Perniö – 16. toukokuuta 1986 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 21.5.1986, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Jorma Verno · Katso lisää »

Josef Kaartinen

Josef Kaartinen (noin vuodesta 1955 Juhani Kervanto; 27. maaliskuuta 1905 Viipuri – 29. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen saksofonisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Josef Kaartinen · Katso lisää »

Jouko Huotari

Jouko Armas Antero (Jussi) Huotari (23. marraskuuta 1918 Nuijamaa – 2004) oli suomalainen jatkosodan aikainen hävittäjälentäjä joka saavutti 17,5 ilmavoittoa 291 sotalennolla vuosina 1941–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Huotari · Katso lisää »

Jouko Hynninen

Jouko Untamo Hynninen (21. elokuuta 1907 Jäppilä – 5. marraskuuta 1983 Mikkeli) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari numero 47 (14.1.1942).

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Hynninen · Katso lisää »

Jouko Kiiskinen

Jouko Paavo Olli Kiiskinen (21. marraskuuta 1918 Rantasalmi – 30. joulukuuta 1985 Espoo) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 186.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Kiiskinen · Katso lisää »

Jouko Korhonen

Jouko Korhonen (25. joulukuuta 1921 Haukipudas – 14. heinäkuuta 2023 Oulu) oli suomalainen kaukopartiomies.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Korhonen · Katso lisää »

Jouko Norén

Jouko Norénin EM-hopeamitali Sastamalan seudun museossa. Jouko Norén (14. joulukuuta 1914 Urjala – 7. heinäkuuta 1944) oli suomalainen kolmiloikkaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Norén · Katso lisää »

Jouko Pirhonen

Jouko Kalevi Esaias Pirhonen (13. joulukuuta 1915 Sortavala – 25. maaliskuuta 1996 Espoo) oli vara-amiraali, joka toimi Suomen merivoimien komentajana vuosina 1966–1974.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Pirhonen · Katso lisää »

Jouko Pohjanpalo

Jouko Jalo Pohjanpalo (18. joulukuuta 1908 Kokkola – 3. huhtikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen radiotekniikan tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Pohjanpalo · Katso lisää »

Jouko Rämö

Jouko Viljo Rämö (2. heinäkuuta 1911 Muolaa – 17. heinäkuuta 1990 Imatra) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Rämö · Katso lisää »

Jouko Suomalainen (teollisuusneuvos)

Jouko Olavi Suomalainen (5. heinäkuuta 1924 Helsinki – 5. syyskuuta 1995 Tampere) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Suomalainen (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Jouko Voionmaa

Jouko Lauri Voionmaa (19. syyskuuta 1912 Helsinki – 18. maaliskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kanslianeuvos, arkeologi, numismaatikko ja mitalitaiteen tuntija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Voionmaa · Katso lisää »

Jouko Ylihannu

Jouko Ylihannu (25. elokuuta 1912 Viipurin maalaiskunta – 3. joulukuuta 1987) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Jouko Ylihannu · Katso lisää »

Joutsa

Joutsa on Suomen kunta, joka sijaitsee valtatie 4:n varressa Keski-Suomen maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Joutsa · Katso lisää »

Joutsenon Kullervo (jalkapallo)

Joutsenon Kullervo eli Kultsu on Lappeenrannan Joutsenon taajamasta kotoisin oleva suomalainen jalkapalloseura.

Uusi!!: Jatkosota ja Joutsenon Kullervo (jalkapallo) · Katso lisää »

Joutsijärvi (Ulvila)

Joutsijärvi on Satakunnassa Ulvilassa, entisen Kullaan kunnan alueella, sijaitseva järvi.

Uusi!!: Jatkosota ja Joutsijärvi (Ulvila) · Katso lisää »

Juha Muje

Juha Herman Muje oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Juha Muje · Katso lisää »

Juha Tenhunen

Juha Sakari Tenhunen (4. heinäkuuta 1938 Lahti – 12. tammikuuta 2017 Mikkeli) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa useissa YK-tehtävissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Juha Tenhunen · Katso lisää »

Juhan Kuus

Juhan Kuus (27. helmikuuta 1953 Kapkaupunki, Etelä-Afrikka – 12. heinäkuuta 2015 Kapkaupunki, Etelä-Afrikka) oli eteläafrikkalainen kirjeenvaihtaja ja kuvajournalisti, joka työskenteli useille sanomalehdille sekä kuvatoimisto Sipa Pressille.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhan Kuus · Katso lisää »

Juhana Perkki

Juhana Perkki vuonna 1977. Väinö Kaarlo Juhana Perkki (vuoteen 1934 Berg; 25. lokakuuta 1915 Hiitola – 14. helmikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen majuri, kustannusjohtaja ja kirjallisuuden suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhana Perkki · Katso lisää »

Juhani Mussaari

Juhani Mussaari, vuoteen 1935 Jansson (24. kesäkuuta 1920 Perniö – 7. maaliskuuta 1998 Perniö) oli suomalainen maanviljelijä ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhani Mussaari · Katso lisää »

Juhani Nuotto

Juho Arvid (Juhani) Nuotto (aiemmin Nygrén; 7. elokuuta 1914 Ilomantsi – 27. toukokuuta 2002 HelsinkiAaltonen, Mirkku: (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 16.6.2002. Viitattu 6.7.2018.) oli suomalainen opettaja, lausuntataiteilija, näyttelijä ja taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhani Nuotto · Katso lisää »

Juhani Paasikivi

Juhani Marcus Varma PaasikiviYrjö Blomstedt ja Matti Klinge (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s.536.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhani Paasikivi · Katso lisää »

Juhani Ruutu

Kaarle Juhani Ruutu (6. heinäkuuta 1922 Helsinki – 18. elokuuta 2015 Lahti)Ruudun kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 30.8.2015, s. C 28.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhani Ruutu · Katso lisää »

Juhani Yli-Rantala

Johan Kustaa (Juhani) Yli-Rantala (9. kesäkuuta 1923 Lapua – 9. syyskuuta 2011 Espoo) oli yksi suomalaisen nuorisotyön uranuurtajista.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhani Yli-Rantala · Katso lisää »

Juhannuskriisi

Juhannuskriisi oli muutaman päivän kestänyt poliittinen kriisi, joka puhkesi Ruotsissa toisen maailmansodan aikana juhannusviikolla 1941, kun Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon ja vaati Ruotsia sallimaan joukkojensa kauttakuljetuksen Ruotsin alueen läpi Suomeen, mikä kyseenalaisti Ruotsin puolueettomuuden.

Uusi!!: Jatkosota ja Juhannuskriisi · Katso lisää »

Juho Aula

Juho Lauri Aula (30. kesäkuuta 1897 Uusikirkko Tl – 11. kesäkuuta 1958) oli suomalainen jääkäriyliluutnantti ja isännöitsijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Aula · Katso lisää »

Juho Autio

Juho Autio. Juho (Jussi) Autio (21. lokakuuta 1889 Kaukola – 25. heinäkuuta 1947) oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Autio · Katso lisää »

Juho Hämäläinen

Juho Hämäläinen (24. joulukuuta 1898 Kuopion mlk − 15. helmikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen juristi, pankinjohtaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Hämäläinen · Katso lisää »

Juho Hukari

Juho Stefanus Hukari (24. elokuuta 1910 Vanaja – 22. huhtikuuta 1979 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Hukari · Katso lisää »

Juho Mäkelä (runoilija)

Johan ”Juho” Fredrik Mäkelä (5. huhtikuuta 1913 Porin maalaiskunta – 11. elokuuta 1991 Pori) oli suomalainen toimittaja, runoilija, kirjailija ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948 ja 1958–1966.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Mäkelä (runoilija) · Katso lisää »

Juho Pakkanen

Juho (Ivan) Pakkanen (1907 Aropakkasi, Skuoritsa, Inkeri – ?) oli inkeriläissyntyinen opettaja, puna-armeijan everstiluutnantti ja neuvostoliittolainen diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Pakkanen · Katso lisää »

Juho Parkkinen

Juho Oskari Parkkinen oli suomalainen jääkärivänrikki ja heimosoturi.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Parkkinen · Katso lisää »

Juho Penttinen

Juho Eemil Penttinen oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho Penttinen · Katso lisää »

Juho-Eino Niemi

Juho Eino Kullervo (Jussi) Niemi (21. heinäkuuta 1911 Kokkola – 11. marraskuuta 1981) oli suomalainen maalaisliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Juho-Eino Niemi · Katso lisää »

Jukka Kivikari

Jukka Ilmari Kivikari (11. maaliskuuta 1904 Hämeenlinna – 9. heinäkuuta 1956) oli suomalainen everstiluutnantti ja kenttäratsastaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jukka Kivikari · Katso lisää »

Jukka Malmivaara

Jukka Malmivaara sota-aikana. Väinö Juhani ”Jukka” Malmivaara (13. lokakuuta 1916 Lapua – 14. huhtikuuta 2002 Kuopio) oli suomalainen sotilas, piispa, kansanopiston johtaja ja kirkkoneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Jukka Malmivaara · Katso lisää »

Jukka Mäki

Johannes (Jukka) Mäki oli suomalainen jääkäriluutnantti ja Viron armeijan kapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Jukka Mäki · Katso lisää »

Jukka Rangell

Johan Wilhelm (J. W., Jukka) Rangell (25. lokakuuta 1894 Hauho – 12. maaliskuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen Kansallista Edistyspuoluetta edustanut poliitikko, pankinjohtaja ja urheiluvaikuttaja, joka toimi Suomen pääministerinä välirauhan ja jatkosodan aikana vuosina 1941–1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Jukka Rangell · Katso lisää »

Jukka Seppinen

Jukka Seppinen (s. 24. lokakuuta 1945 Helsinki) on ulkoasiainhallinnossa palvellut diplomaatti, lakimies ja historioitsija, joka on keskittynyt Suomen integraatiopolitiikan, Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden sekä kylmän sodan aikaisten itä–länsi-suhteiden tutkimiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jukka Seppinen · Katso lisää »

Jukolan viesti 2011

Jukolan viesti 2011 eli Salpa-Jukola oli 63:s Jukolan viesti -tapahtuma.

Uusi!!: Jatkosota ja Jukolan viesti 2011 · Katso lisää »

Juliana von Wendt

Juliana ”Nana” von Wendt (14. helmikuuta 1915 Helsinki – 20. marraskuuta 2007 Porvoo)Riitta Salmi: (maksullinen artikkeli) HS Muistot 20.11.2007.

Uusi!!: Jatkosota ja Juliana von Wendt · Katso lisää »

Julius Kärnä

Julius Einari Kärnä (17. kesäkuuta 1895 Nivala – 31. lokakuuta 1977 Oulu) oli suomalainen jääkärimajuri ja talouspäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Julius Kärnä · Katso lisää »

Julius Lehtonen

Julius Emanuel Lehtonen (20. huhtikuuta, 1888, Sund – 21. toukokuuta, 1968) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Julius Lehtonen · Katso lisää »

Junno Laanti

Junno Laanti (13. lokakuuta 1925 Suursaari – 26. huhtikuuta 2003 Suonenjoki) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Junno Laanti · Katso lisää »

Juoksuhauta

Venäläissotilaat odottavat saksalaisten hyökkäystä ensimmäisessä maailmansodassa. ''National Geographic Magazine'', Volume 31 (1917), s. 379. Juoksuhauta tai ampumahauta on sodassa käytetty, maahan kaivettu ojamainen käytävä.

Uusi!!: Jatkosota ja Juoksuhauta · Katso lisää »

Jussi Hänninen

Juho (Jussi) Alfred Hänninen (7. toukokuuta 1896 Leppävirta – 25. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Hänninen · Katso lisää »

Jussi Hietanen

Hietasen päätyö, vuonna 1918 kuolleiden punaisten muistomerkki Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla. Elis Johannes ”Jussi” Hietanen (29. maaliskuuta 1903 Tampere – 19. elokuuta 1941 Kiestinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, jonka päätyö on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla sijaitseva punaisten hautamuistomerkki.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Hietanen · Katso lisää »

Jussi Isosaari

Jussi Isosaari (12. tammikuuta 1916 Ylihärmä – 8. heinäkuuta 2006 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, rehtori ja opettajankoulutuksen asiantuntija, joka toimi Tampereen yliopiston apulaisprofessorina.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Isosaari · Katso lisää »

Jussi Jouppi

Jussi Jouppi (9. kesäkuuta 1925 Seinäjoki – 19. marraskuuta 2018 Seinäjoki) oli suomalainen kaupunkineuvos, varatuomari ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Jouppi · Katso lisää »

Jussi Jurkka

Jussi Tapani Jurkka oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Jurkka · Katso lisää »

Jussi Kekkonen (majuri)

Uuno Johannes (Jussi) Kekkonen oli suomalainen majuri, toimitusjohtaja ja presidentti Urho Kekkosen nuorempi veli.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Kekkonen (majuri) · Katso lisää »

Jussi Kirjavainen

Jussi Kirjavainen (9. helmikuuta 1901 Kivennapa – 11. huhtikuuta 1983 Tampere) oli suojeluskunta-aktiivi ja sotien jälkeen Aamulehden urheilutoimittaja ja pakinoitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Kirjavainen · Katso lisää »

Jussi Leino

Frans Johannes (Jussi, F. J.) Leino (14. lokakuuta 1894 Lieto – 27. huhtikuuta 1960 Kaarina) oli suomalainen asianajaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Leino · Katso lisää »

Jussi Oksanen (poliitikko, päätoimittaja)

Johan Leonard (Jussi) Oksanen (15. huhtikuuta 1889 Asikkala – 25. syyskuuta 1945 Mäntyharju) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Oksanen (poliitikko, päätoimittaja) · Katso lisää »

Jussi Pohjonen (kuvanveistäjä)

Jussi Hermanni Pohjonen (9. helmikuuta 1913 Elizabeth, New Jersey – 1. lokakuuta 1964 Pori) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Pohjonen (kuvanveistäjä) · Katso lisää »

Jussi Ronkanen

Jussi Ronkanen (1974) Aulis Juhani (Jussi) Ronkanen (9. toukokuuta 1908 Juva – 15. marraskuuta 1994 Jyväskylä) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Ronkanen · Katso lisää »

Jussi Sihvo

Johannes ”Jussi” Sihvo Johannes (Jussi) Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher), oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Sihvo · Katso lisää »

Jussi Suomalainen

Jussi Suomalainen vuonna 1963. Paavo Johannes (Jussi) Suomalainen (13. helmikuuta 1926 Lemi – 24. lokakuuta 2001 Lemi) oli suomalainen toimittaja ja uutisankkuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Suomalainen · Katso lisää »

Jussi Turtola

Usko Johannes "Jussi" Turtola (1. marraskuuta 1897 Lehtimäki – 29. elokuuta 1941 Pinkosalmi) oli suomalainen sotilas ja jatkosodassa Ryhmä J:n komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jussi Turtola · Katso lisää »

Juttulampi

Juttulampi oli kylä Soanlahden kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Juttulampi · Katso lisää »

Juustila

Juustila (myös Juustilanjoki, v:sta 1948 lähtien) on kylä ja taajama Saimaan kanavan varrella Viipurin pohjoispuolella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Juustila · Katso lisää »

Jyrängönvirta

Jyrängönvirran ylittävät Heinolan rautatiesilta ja seututien 140 maantiesilta kuvattuna elokuussa 2020. Jyrängönvirta on Kymijoen Heinolan kaupungin kohdalla oleva ja erityisesti keskustan siltojen alajuoksun puolella oleva joen osuus.

Uusi!!: Jatkosota ja Jyrängönvirta · Katso lisää »

Jyrkilä (yritys)

Jyrkilä Oy:n linja-auto Oulussa. Jyrkilä Oy on kaakkoissuomalainen linja-autoyhtiö ja kuljetusliike, jonka tarjontaan kuuluu linjaliikennettä, tilausajoja sekä valmismatkoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Jyrkilä (yritys) · Katso lisää »

Jyskyjärvi

Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla. Jyskyjärvi on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Jyskyjärvi · Katso lisää »

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Jyväskylä · Katso lisää »

Jyväskylän maalaiskunta

Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi Jyväskylän kaupungin puolella. Jyväskylän maalaiskunta, virallisissa yhteyksissä lyhennettynä Jyväskylän mlk, oli Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä Jyväskylän kaupungin luoteis-, pohjois- ja itäpuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Jyväskylän maalaiskunta · Katso lisää »

Jyväskylän pappila

Jyväskylän pappila on entinen kirkkoherran virka-asunto Jyväskylässä, Keski-Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Jyväskylän pappila · Katso lisää »

K. A. Pinomaa

K.

Uusi!!: Jatkosota ja K. A. Pinomaa · Katso lisää »

K. H. Wiik

K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja K. H. Wiik · Katso lisää »

K. J. Ståhlbergin kyyditys

Kansalaisjoukko vastaanottamassa kotiin palaavia K. J. Ståhlbergia ja Ester Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla kyydityksen jälkeen 16. lokakuuta 1930. K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.

Uusi!!: Jatkosota ja K. J. Ståhlbergin kyyditys · Katso lisää »

K. J. Wenman

Karl Johan (K. J.) Wenman (26. tammikuuta 1895 Närpiö – 23. syyskuuta 1964 Närpiö) oli suomalainen sosialidemokraattien kansanedustaja ja maanviljelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja K. J. Wenman · Katso lisää »

Kaarle Makkonen

Kaarle Albert Makkonen (15. heinäkuuta 1923 – 11. toukokuuta 2000) oli suomalainen oikeustieteilijä, joka toimi Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina vuosina 1968–1986.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarle Makkonen · Katso lisää »

Kaarlo Anttinen

Kaarlo Erkki Kustavi Anttinen (synt. Andersin, 10. maaliskuuta 1915 Kuopio – 21. kesäkuuta 2005 Kankaanpää Helsingin Sanomat. Viitattu 30.12.2013.) oli suomalainen ratsastaja ja upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Anttinen · Katso lisää »

Kaarlo Halkilahti

Kaarlo Eerikki Halkilahti (15. tammikuuta 1901 Piikkiö – 31. toukokuuta 1980 Riihimäki) oli suomalainen yritysjohtaja ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Halkilahti · Katso lisää »

Kaarlo Hillilä

Kaarlo Henrik Hillilä (27. toukokuuta 1902 OuluOtavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 742. Otava 1968. – 14. toukokuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Lapin läänin maaherrana, Rovaniemen kauppalan johtajana sekä sodan jälkeen sisäministerinä ja Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Hillilä · Katso lisää »

Kaarlo Johannes Leinonen

Kaarlo Johannes (Hannes) Leinonen oli Oulun hiippakunnan piispa 1965–1978 ja teologian tohtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Johannes Leinonen · Katso lisää »

Kaarlo Kivilahti

Kaarlo Aate ”Kilu” Kivilahti (23. marraskuuta 1909 Helsinki – 3. maaliskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka toimi muun muassa Punaisen Valpon apulaispäällikkönä 1947–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Kivilahti · Katso lisää »

Kaarlo Kurko

Kaarlo Sakari Kurko (10. lokakuuta 1899 Pieksämäki – 20. kesäkuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen seikkailija, sotilas ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Kurko · Katso lisää »

Kaarlo Laitinen

Kaarlo Kullervo Laitinen (15. huhtikuuta 1920 Nilsiä – 16. lokakuuta 1944 Juoksenki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 83.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Laitinen · Katso lisää »

Kaarlo Mantere

Kaarlo (Kalle) Ilmari Mantere (11. heinäkuuta 1896 Turku – 20. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen ajanvietekirjallisuuden ja lehtien kustantaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Mantere · Katso lisää »

Kaarlo Mäkinen (yrittäjä)

Kaarlo Arvid Mäkinen (30. heinäkuuta 1892 Teisko – 5. joulukuuta 1942 Tyrvää) oli suomalainen valokuvaaja ja Sastamalassa toimivan peilejä valmistaneen Mäkisen Kuvastin Oy:n (nykyinen Finnmirror Oy) perustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Mäkinen (yrittäjä) · Katso lisää »

Kaarlo Miettinen

Kaarlo Olavi Miettinen (9. helmikuuta 1916 Kuopio – 22. helmikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen insinöörikenraalimajuri ja diplomi-insinööri, joka toimi puolustusvoimien pääinsinöörinä vuosina 1966–1974.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Miettinen · Katso lisää »

Kaarlo Nieminen (teollisuusneuvos)

Kaarlo Olavi Nieminen (31. lokakuuta 1915 Kärkölä – 15. huhtikuuta 1997 Nastola) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Nieminen (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Kaarlo Nisula

Kaarlo Kustaa Nisula oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Nisula · Katso lisää »

Kaarlo Oksanen

Kaarlo Wilhelm ”Kille” Oksanen (11. tammikuuta 1909 Helsinki – 14. lokakuuta 1941 Itä-Karjala) oli suomalainen näyttelijä ja jalkapalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Oksanen · Katso lisää »

Kaarlo Partanen

Kaarlo ”Kalle” Partanen (25. elokuuta 1915 Sortavala – 2. heinäkuuta 2006 Lahti) oli suomalainen raviohjastaja, ravivalmentaja, ravihevosten kasvattaja ja suomalaisen raviurheilun keskeinen vaikuttaja vuosikymmenien ajan.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Partanen · Katso lisää »

Kaarlo Ponsén

Kaarlo Matias Ponsén (12. syyskuuta 1897 Urjala – 1980 Lohja) oli suomalainen painija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Ponsén · Katso lisää »

Kaarlo Rauramo

Kaarlo Gustaf Rauramo (26. huhtikuuta 1897 Helsinki – 25. joulukuuta 1988 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.1.1989, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Rauramo · Katso lisää »

Kaarlo Simojoki

Kaarlo (Kalle) Juho Mikael Simojoki (vuoteen 1935 Simelius; 15. maaliskuuta 1913 Muhos – 12. heinäkuuta 1941 Kitee) oli suomalainen teologian ylioppilas ja sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Simojoki · Katso lisää »

Kaarlo Vuorenmaa

Kaarlo Julius (Kalle) Vuorenmaa, vuoteen 1905 Wessman, sittemmin Wuorenmaa (20. tammikuuta 1897 Pori – 20. maaliskuuta 1973 Pori) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarlo Vuorenmaa · Katso lisää »

Kaarna (Tuntematon sotilas)

Kaarna on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin hahmo, joka esiintyy vain kirjan alussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaarna (Tuntematon sotilas) · Katso lisää »

Kaatuneitten Omaisten Liitto

Kaatuneitten Omaisten Liitto (KOL) on suomalaisten sotaleskien vuonna 1945 perustama järjestö, johon myöhemmin liittyi myös kaatuneiden vanhempia.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaatuneitten Omaisten Liitto · Katso lisää »

Kai Antturi

Kai Antturi (22. maaliskuuta 1926 Hyvinkää – 26. elokuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen helluntaiherätykseen lukeutuva saarnaaja ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kai Antturi · Katso lisää »

Kai Halmevaara

Kai Yrjö Halmevaara (9. huhtikuuta 1916 Rauma – 17. huhtikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi toisessa maailmansodassa ilmatorjuntaupseerina sekä rauhan aikana Pääesikuntassa materiaalisen puolustuskyvyn kohottajana ja viimeiset palvelusvuotensa Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Kai Halmevaara · Katso lisää »

Kai Korte

Kai Valter Korte (23. lokakuuta 1922 Hämeenlinna – 10. joulukuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen oikeuskanslerina vuonna 1986 eläkkeelle jäänyt virkamies, joka toimi myös oikeusministeriön kansliapäällikkönä ja lainvalmisteluosaston päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kai Korte · Katso lisää »

Kai Sarmanne

Kai Bore Sarmanne (18. huhtikuuta 1919 – 23. helmikuuta 1988) oli Suomen puolustusvoimien kenraaliluutnantti ja Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kai Sarmanne · Katso lisää »

Kai Savonjousi

Kai Lorenzo Immanuel Savonjousi (vuoteen 1936 Savonius, 10. huhtikuuta 1901 Helsinki – 22. lokakuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi rintamakomentajana sodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Kai Savonjousi · Katso lisää »

Kaija Rahola

Kaija Marja Rahola (vuodesta 1941 Lampela) oli suomalainen elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaija Rahola · Katso lisää »

Kaijala

Kaijala (vuodesta 1948 lähtien venäjäksi Токарево, Tokarevo) oli Viipurin läänin Johanneksen pitäjän suurin kylä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaijala · Katso lisää »

Kaikkien pyhien kirkko (Käkisalmi)

Kirkko vuonna 1894. Käkisalmen kaikkien pyhien kirkko (myös Käkisalmen ortodoksinen hautausmaakirkko) oli entisen Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan hautausmaakirkko Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaikkien pyhien kirkko (Käkisalmi) · Katso lisää »

Kaino Niemeläinen

Kaino Eino Niemeläinen (20. lokakuuta 1888 Joensuu - 1977) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaino Niemeläinen · Katso lisää »

Kainuulaiset

Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.

Uusi!!: Jatkosota ja Kainuulaiset · Katso lisää »

Kainuun prikaati

Kainuun prikaati (KAIPR) on yksi kolmesta Suomen maavoimien valmiusyhtymästä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kainuun prikaati · Katso lisää »

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Kaisaniemen 1889 valmistunut palmuhuone Kaisaniemen puutarhaa Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Helsingin Kluuvin kaupunginosassa Kaisaniemeksi kutsutulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha · Katso lisää »

Kaisu-Mirjami Rydberg

SKDL:n eduskuntaryhmän naisjäsenet vaalikaudella 1945–1948. Kaisu-Mirjami Rydberg takarivissä toinen vasemmalta Karin Aino Mirjam (Kaisu-Mirjami) Rydberg (o.s. Riippa; 27. huhtikuuta 1905 Mäntsälä – 31. elokuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja vasemmistolainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaisu-Mirjami Rydberg · Katso lisää »

Kaivopuisto

Kaivopuisto on Helsingin vanhimpia ja tunnetuimpia puistoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaivopuisto · Katso lisää »

Kaj Laxén

Kaj Laxén (4. heinäkuuta 1943 Jääski – 28. kesäkuuta 2021 Arboga) oli suomalainen toimittaja ja ammattiyhdistysvaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaj Laxén · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kajaani · Katso lisää »

Kajaanin viinakaupan ryöstö 1942

Kajaanin viinakaupan ryöstö tapahtui jatkosodan aikana 1. maaliskuuta 1942 Kajaanissa, kun Sallan rintamalta tulleet 6. divisioonan kuuluneen JR 54:n I pataljoonan sotilaat ryöstivät paikallisen Alkon myymälän.

Uusi!!: Jatkosota ja Kajaanin viinakaupan ryöstö 1942 · Katso lisää »

Kalakukko

Kalakukko Kalakukko avattuna Kalakukko on suomalainen perinneruoka, yleisemmin Savossa tarjottu ja valmistettu.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalakukko · Katso lisää »

Kalastajasaarento

Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalastajasaarento · Katso lisää »

Kalervo af Ursin

Kalervo Gunnar af Ursin (30. kesäkuuta 1920 Porvoon maalaiskunta, Emäsalo – 22. joulukuuta 2004 Espoo) oli suomalainen korkeushyppääjä ja urheiluvalmentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalervo af Ursin · Katso lisää »

Kalervo Hämäläinen

Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (17. tammikuuta 1917 Vesanto – 22. heinäkuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen kamarineuvos, musiikinopettaja, säveltäjä ja laulunsanoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalervo Hämäläinen · Katso lisää »

Kalervo Huuri

Valter Kalervo Huuri (12. huhtikuuta 1908 Viipuri – 6. marraskuuta 1941 Salla) oli suomalainen jatkosodan aikana kaatunut filosofian tohtori ja orientalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalervo Huuri · Katso lisää »

Kalervo Kurkiala

Lauri Kalervo Groundstroem myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalervo Kurkiala · Katso lisää »

Kalervo Loimu

Vilho Jalo Kalervo Loimu, vuoteen 1906 Lindberg (24. toukokuuta 1906 Asikkala – 26. toukokuuta 1975 Helsinki) oli Mannerheim-ristin ritari numero 158.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalervo Loimu · Katso lisää »

Kalervo Seppola

Pekka Kaarle Kalervo Seppola (29. kesäkuuta 1913 Kangasniemi – 2. tammikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen pääsarjatason jää- ja jalkapalloilija 1930-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalervo Seppola · Katso lisää »

Kalevan kisat 1942

Kalevan kisat järjestettiin vuonna 1942 Helsingissä 29.–30. elokuuta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevan kisat 1942 · Katso lisää »

Kalevan kisat 1943

Kalevan kisat järjestettiin vuonna 1943 Helsingissä 14.–15. elokuuta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevan kisat 1943 · Katso lisää »

Kalevan kisat 1944

Kalevan kisat järjestettiin vuonna 1944 Helsingissä 23.–24. syyskuuta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevan kisat 1944 · Katso lisää »

Kalevi Laitinen (luistelija)

Veikko Kalevi Laitinen (3. lokakuuta 1919 Kuusankoski – 17. kesäkuuta 1995 Kauniainen) oli suomalainen pikaluistelija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevi Laitinen (luistelija) · Katso lisää »

Kalevi Mykkänen

Vilho Kalevi Mykkänen (12. tammikuuta 1914 Kuopio – 10. maaliskuuta 1951) oli suomalainen elokuvanäyttelijä, joka esiintyi muun muassa elokuvissa Elinan surma (1938) ja Isoviha (1939).

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevi Mykkänen · Katso lisää »

Kalevi Rinta-Panttila

Kalevi Veli Rinta-Panttila (8. syyskuuta 1917 Kurikka – 28. maaliskuuta 1999 Forssa) oli suomalainen maatalousyrityksen johtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevi Rinta-Panttila · Katso lisää »

Kalevi Seppälä

Kalevi Seppälä (27. tammikuuta 1913 Ruovesi – 16. joulukuuta 1988 Valkeakoski) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalevi Seppälä · Katso lisää »

Kalle Hagert

Kaarlo ”Kalle” Hagert (16. joulukuuta 1911 Pietari – 5. heinäkuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Hagert · Katso lisää »

Kalle Hakala

Kalle Juhonpoika Hakala (18. maaliskuuta 1880 Lempäälä – 16. toukokuuta 1947 Mikkeli) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1911–1918, 1924–1933 ja 1934–1947.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Hakala · Katso lisää »

Kalle Halonen

Kalle Halonen (1899 - 1947). Kalle Halonen (6. joulukuuta 1899 Lapinlahti – 13. helmikuuta 1947 Lapinlahti) oli suomalainen, lapinlahtelaiseen Halosen taiteilijasukuun kuulunut näyttelijä ja taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Halonen · Katso lisää »

Kalle Jalkanen

Kalle Jalkanen (10. toukokuuta 1907 Suonenjoki – 5. syyskuuta 1941 Kirjasalo, Inkeri) oli suomalainen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Jalkanen · Katso lisää »

Kalle Kaihari

Kaarle Vihtori (Kalle) Kaihari, vuoteen 1935 Flinck (3. elokuuta 1899 Tampere – 9. heinäkuuta 1989 Tampere) oli suomalainen liikemies, kauppatieteiden kunniatohtori, kauppaneuvos (1948) ja merkittävä urheiluvaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Kaihari · Katso lisää »

Kalle Kainuvaara

Kalle Kainuvaara (synt. Inberg, 19. maaliskuuta 1891 Kuopio – 21. lokakuuta 1943 Äänislinna) oli suomalainen uimahyppääjä, nykyaikainen viisiottelija ja olympiaedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Kainuvaara · Katso lisää »

Kalle Kallio

Kallio Kristian Runebergin kansikuvassa 1958. Kalle Emil Kallio (23. toukokuuta 1899 Rautalampi – 7. kesäkuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen ortopedian ja traumatologian professori, joka kehitti sotainvalidien hoitoa ja kuntoutusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Kallio · Katso lisää »

Kalle Kotimäki

Kalle Heikki Kotimäki oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Kotimäki · Katso lisää »

Kalle Krappe

Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Krappe · Katso lisää »

Kalle Lehmus

Kaarle ”Kalle” Aukusti Lehmus (29. joulukuuta 1907 Tampere – 3. maaliskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen puolueaktiivi, toimittaja ja tiedusteluasiantuntija, joka toimi jatkosodan aikana majurina Päämajan tiedotusosaston päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Lehmus · Katso lisää »

Kalle Mata

Paul Henrik Karl (Kalle) Mata, ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Mata · Katso lisää »

Kalle Päätalo

Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Päätalo · Katso lisää »

Kalle Putkisto

Kalle Putkisto (26. huhtikuuta 1919 Tampere – 22. huhtikuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalle Putkisto · Katso lisää »

Kallio Kotkas

Kallio Kotkas. Kallio Kotkas (alk. Kalju Kotkas, 1. syyskuuta 1908 Helsinki – 8. kesäkuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen urheilu- ja yritysjohtaja sekä varatuomari.

Uusi!!: Jatkosota ja Kallio Kotkas · Katso lisää »

Kalliojärvi (Lempäälä)

Kalliojärvi on Pirkanmaalla Lempäälän erämaassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kalliojärvi (Lempäälä) · Katso lisää »

Kangasala

Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kangasala · Katso lisää »

Kangaspelto

Kangaspellon ortodoksinen kirkko. Kangaspellon keskustaa. Kangaspelto (myös Kanki, ven. (Suomessa) Новая Деревня, Novaja Derevnja, v:sta 1948 (Venäjällä) Искра, Iskra) on entinen Venäjän huuttori ja entinen Suomen kylä Muolaanjärven ja Äyräpäänjärven välissä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kangaspelto · Katso lisää »

Kankaanpään patteristo

Kankaanpään patteristo (lyhenne KanPsto) oli Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä vuosina 1992–2001 toiminut Tykistöprikaatin joukkoyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kankaanpään patteristo · Katso lisää »

Kannaksen ryhmä

Kannaksen Ryhmä oli Päämajan alainen sotatoimiyhtymä asemasodan aikana jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kannaksen ryhmä · Katso lisää »

Kannaksen suurhyökkäys 1944

Kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton puna-armeijan kesällä 1944 Karjalankannaksella suorittama jatkosodan massiivinen sotatoimi.

Uusi!!: Jatkosota ja Kannaksen suurhyökkäys 1944 · Katso lisää »

Kannaksen Teatteri

Kannaksen Teatteri oli kuudesta jatkosodan aikana toimineesta sotateatterista lyhytikäisin.

Uusi!!: Jatkosota ja Kannaksen Teatteri · Katso lisää »

Kannas-sarja

Kannas-sarja (kutsutaan joissakin yhteyksissä myös Kannakselaissarjaksi) on Laila Hirvisaaren (silloisen Hietamiehen) kirjoittama romaanisarja, joka käsittää viisi vuosina 1980–1984 ilmestynyttä romaania.

Uusi!!: Jatkosota ja Kannas-sarja · Katso lisää »

Kanneljärven kirkko

Kanneljärven kirkko ennen sotia. Kanneljärven luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Kanneljärven kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kanneljärven kirkko · Katso lisää »

Kanneljärvi

Kanneljärven perinnevaakuna. Kanneljärven pitäjäviiri. Kanneljärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kanneljärvi · Katso lisää »

Kannila

Kannila oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kannila · Katso lisää »

Kannonkoski

Kannonkoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, ja joka on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kannonkoski · Katso lisää »

Kansa taisteli

Kansa taisteli – Miehet kertovat: kuvauksia sotiemme tapahtumista oli Sotamuisto-yhdistyksen yhdessä Sanoma Oy:n kanssa julkaisema suomalainen talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan muistelmia julkaissut aikakauslehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kansa taisteli · Katso lisää »

Kansallisarkisto

Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kansallisarkisto · Katso lisää »

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka on yksi Kansallisarkiston toimipaikoista.

Uusi!!: Jatkosota ja Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka · Katso lisää »

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä (lyhenne kok) on Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajien muodostama yhteistyöelin Suomen valtiopäivillä eduskunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä · Katso lisää »

Kansan Sana

Kansan Sana oli Kuopiossa vuosina 1945–1992 ilmestynyt SKDL:n (vuodesta 1990 lähtien Vasemmistoliiton) sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kansan Sana · Katso lisää »

Kansankulttuuri (kustantamo)

Kansankulttuurin ensimmäinen logo. Kansankulttuuri oli suomalainen kirjankustantamo, jonka omistivat kansandemokraattiset järjestöt ja Suomi–Neuvostoliitto-Seura.

Uusi!!: Jatkosota ja Kansankulttuuri (kustantamo) · Katso lisää »

Kanssasotija

Kanssasotija on toisen maan tai toisten maiden kanssa sotaa samanaikaisesti samaa vihollista tai samoja vihollisia vastaan käyvä maa, jolla ei ole kumppaneihinsa nähden minkäänlaista poliittista liittoa yhteisestä sodan päämäärästä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kanssasotija · Katso lisää »

Kantatie 62

Kantatie 62 Kantatie 62 on Kaakkois-Suomessa Mikkelistä Imatran rajanylityspaikalle kulkeva kantatie.

Uusi!!: Jatkosota ja Kantatie 62 · Katso lisää »

Kantatie 63

Kantatie 63 on Suomen Pohjanmaalla Kauhavalta Kaustisen kautta Ylivieskaan kulkeva kantatie.

Uusi!!: Jatkosota ja Kantatie 63 · Katso lisää »

Kantatie 82

Tie Kemijärvellä Rovaniemelle päin. Kantatie 82 on Rovaniemen Vikajärveltä Kemijärven kautta Sallan Kelloselkään ja edelleen Sallan rajanylityspaikalle kulkeva kantatie.

Uusi!!: Jatkosota ja Kantatie 82 · Katso lisää »

Kantatie 92

Kantatie 92 on kantatie, joka yhdistää Inarin kunnan Näätämön ja Utsjoen kunnan Karigasniemen kylät.

Uusi!!: Jatkosota ja Kantatie 92 · Katso lisää »

Karali

Karali oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Karali · Katso lisää »

Karhula (Muolaa)

Karhula eli Volotštajevka on Karjalankannaksella Vuotjärven itäpäässä sijaitseva maaseututaajama.

Uusi!!: Jatkosota ja Karhula (Muolaa) · Katso lisää »

Karhumäen kisat

Karhumäen kisat olivat jatkosodan asemasotavaiheessa vuosina 1942–1944 Itä-Karjalan Karhumäessä järjestettyjä Suomen armeijan urheilukilpailuita, joihin osallistui rintamalla palvelleita suomalaisia huippu-urheilijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Karhumäen kisat · Katso lisää »

Karhumäen piiri

Karhumäen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Karhumäen piiri · Katso lisää »

Karhumäen Teatteri

Karhumäen Teatteri oli yksi kuudesta jatkosodan aikaisesta niin sanotusta sotateatterista.

Uusi!!: Jatkosota ja Karhumäen Teatteri · Katso lisää »

Karhumäen tivoli

Karhumäen tivoli oli suomalainen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa Karhumäessä toiminut rintamativoli.

Uusi!!: Jatkosota ja Karhumäen tivoli · Katso lisää »

Karhumäki

Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Karhumäki · Katso lisää »

Kari Palaste

Myllypuron terveysasema Helsingissä. Kari Palaste (s. 12. huhtikuuta 1950 Kajaani) on suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kari Palaste · Katso lisää »

Kari Suomalainen

Kari Yrjänä Suomalainen, pilapiirtäjä Kari (15. lokakuuta 1920 Helsinki – 10. elokuuta 1999 Valkeakoski), oli suomalainen taiteilija, joka saavutti suosiota erityisesti Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950–1991.

Uusi!!: Jatkosota ja Kari Suomalainen · Katso lisää »

Kari Toivonen

Kari Toivonen (28. heinäkuuta 1942 Helsinki – 28. syyskuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja uutisankkuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Kari Toivonen · Katso lisää »

Kariluoto

Tuntematon sotilas'' (1955). Heikki Heino Kariluodon roolissa Pyynikin kesäteatterissa vuonna 1962. Jorma Juhani Kariluoto on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin hahmo.

Uusi!!: Jatkosota ja Kariluoto · Katso lisää »

Karinainen

Karinainen on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Karinainen · Katso lisää »

Karisto (Lahti)

Karisto on asuinalue Lahdessa Kymijärven rannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Karisto (Lahti) · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjala · Katso lisää »

Karjala (sanomalehti)

''Karjala''-lehden ja Karjalan Kirjapaino Oy:n toimitalo Viipurissa (nykyään hotelli Viipuri). Talossa toimi myös hotelli Knut Posse. Yhtiön toimitalo Karjalankulma Lappeenrannassa. Karjala on Karjalan Liiton julkaisema uutis- ja kulttuurilehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjala (sanomalehti) · Katso lisää »

Karjala (Suomen entinen kunta)

Karjala on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjala (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Karjala-kysymys

Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjala-kysymys · Katso lisää »

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalaiset (kansa)

Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »

Karjalan armeija

Karjalan armeija (Kar. A) oli Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalan armeija · Katso lisää »

Karjalan historia

Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalan historia · Katso lisää »

Karjalan kielen sanakirja

Karjalan kielen sanakirja on Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1968–2005 julkaisema kuusiosainen karjalan kielen sanakirja.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalan kielen sanakirja · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan prikaati

Karjalan prikaati (KARPR, aikaisemmin KarPr) on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien valmiusyhtymästä.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalan prikaati · Katso lisää »

Karjalan tasavallan lippu

Karjalan tasavallan lippu Karjalan tasavallan lippu on Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan virallinen lippu.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalan tasavallan lippu · Katso lisää »

Karjalankannaksen valtaus 1941

Karjalankannaksen valtaus 1941 oli osa jatkosodan hyökkäysvaihetta, jolloin Suomen puolustusvoimat miehitti talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle menettämän pohjoisen Karjalankannaksen, mutta myös pohjoisimman osan eteläistä kannasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalankannaksen valtaus 1941 · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalankannas · Katso lisää »

Karjalankarhukoira

Karjalankarhukoira on pääasiassa hirven ja karhun metsästykseen käytettävä suomalainen pystykorvarotu.

Uusi!!: Jatkosota ja Karjalankarhukoira · Katso lisää »

Karkku (Salmi)

Karkku eli Karkunkylä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Karkku (Salmi) · Katso lisää »

Karkun kirkko

Karkun kirkko sisältä Karkun kirkko, sankarihaudat''Isänmaalle 1939–1944'' Karkun kirkko (Kristuksen tulemisen kirkko) on vuonna 1913 valmistunut Sastamalan seurakunnan harmaakivikirkko Sastamalan Karkussa Riippilänjärven rannalla lähellä Rautavettä.

Uusi!!: Jatkosota ja Karkun kirkko · Katso lisää »

Karl A. Ebb

Karl (Kalle) Alfred Ebb (5. syyskuuta 1896 Turku – 22. elokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen liikemies ja urheilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl A. Ebb · Katso lisää »

Karl Öist

Karl Emil Öist (11. toukokuuta 1892 Raippaluoto – 5. kesäkuuta 1984 Kristiinankaupunki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Öist · Katso lisää »

Karl Birger Helsingius

Karl Birger Helsingius (24. tammikuuta 1870 Hamina – 2. joulukuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen eversti ja sotilasasiamies 1920-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Birger Helsingius · Katso lisää »

Karl Fredrik Wilkama

Kuvassa Karl Fredrik Wilkama (Tuolloin Wilkman) vuonna 1918 Karl Fredrik (Kalle) Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman, 27. maaliskuuta 1876 Helsinki – 15. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Fredrik Wilkama · Katso lisää »

Karl Gustaf Åhman

Karl Gustaf Åhman (6. kesäkuuta 1891 Helsinki – 19. toukokuuta 1978) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Gustaf Åhman · Katso lisää »

Karl Henrikson

Karl Waldemar Henrikson Karl Waldemar Henrikson (20. heinäkuuta 1891 Vaasa – 11. helmikuuta 1963) oli suomalainen jääkärikapteeni, joka osallistui Suomen sisällissotaan, talvisotaan sekä jatkosotaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Henrikson · Katso lisää »

Karl Herman Pankakoski

Luonnontieteilijä K. H. Hällström saniaisten keskellä Harlun Pötsövaarassa vuonna 1906. Karl Herman Pankakoski (synt. Hällström, 17. kesäkuuta 1881 Sortavala – 10. joulukuuta 1967 Hämeenlinna)Kemppinen, s. 175 oli luonnontutkija sekä Sortavalan seminaarin johtaja ja luonnonhistorian ja maantiedon opettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Herman Pankakoski · Katso lisää »

Karl Hilén

Karl Hugo Konstantin Hilesmaa (1886 – 1961) aiemmin Hilén oli suomalainen sotilas, joka kunnostautui yhteensä neljässä sodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Hilén · Katso lisää »

Karl Mandelin

Karl Rainer Wolfgang Mandelin Karl Rainer Wolfgang Mandelin oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Mandelin · Katso lisää »

Karl Maria Demelhuber

Karl-Maria Demelhuber (27. toukokuuta 1896 Freising, Oberbayern, Saksa – 18. maaliskuuta 1988) oli saksalainen SS-kenraali toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Maria Demelhuber · Katso lisää »

Karl Söderholm (jääkäri)

Karl Edvin Söderholm oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Söderholm (jääkäri) · Katso lisää »

Karl Schnurre

Karl Schnurre (24. marraskuuta 1898 Marburg – 29. syyskuuta 1990 Bonn) oli saksalainen diplomaatti ja juristi.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Schnurre · Katso lisää »

Karl Sundberg

Jan Karl Johan (John) Sundberg (13. toukokuuta 1894 Finström – 18. kesäkuuta 1976 Maarianhamina) oli suomalainen pankinjohtaja ja jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl Sundberg · Katso lisää »

Karl-August Fagerholm

Karl-August Fagerholm (31. joulukuuta 1901 Siuntio – 22. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja valtioneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl-August Fagerholm · Katso lisää »

Karl-Bertil Lång

Karl-Bertil Lång (10. heinäkuuta 1920 Helsinki – 1. heinäkuuta 1944 Liperi) oli suomalainen jääkiekkoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl-Bertil Lång · Katso lisää »

Karl-Erik Henriksson

Karl-Erik Henriksson (7. huhtikuuta 1919 Urjala – 17. kesäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston kirjaston ulkomaisen osaston esimiehenä 1960-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl-Erik Henriksson · Katso lisää »

Karl-Erik Lång

Karl-Erik Lång (6. elokuuta 1918 Turku – 27. maaliskuuta 1942 Loviisan kaakkoispuolella) oli suomalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan maalivahti.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl-Erik Lång · Katso lisää »

Karl-Henrik Lång

Karl-Henrik Lång (s. 10. marraskuuta 1922 Turku) oli suomalainen jääkiekkoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl-Henrik Lång · Katso lisää »

Karl-Jan Govenius

Karl-Jan Paul Gustav Govenius (23. syyskuuta 1916 Tornio – 30. marraskuuta 2004 Lahti) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Karl-Jan Govenius · Katso lisää »

Karppila

Karppila eli Podborvje on maaseututaajama Viipurinlahden pohjoisrannalla Leningradin alueen Viipurin piirien Tienhaaran (Seleznjovon) maalaiskunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Karppila · Katso lisää »

Kartanon naiset

Kartanon naiset on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Kartanon naiset · Katso lisää »

Karvia

Karvia (aik. Kyläkarvia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Karvia · Katso lisää »

Karvian varavankila

Soratietä Alkkiannevalla. Tien molemminpuolin vankien raivaamaa peltoa, joka on nykyisin metsittynyt. Karvian varavankila oli vuosina 1935–1960 Karvian ja Parkanon rajamailla Alkkiannevalla toiminut suovankila.

Uusi!!: Jatkosota ja Karvian varavankila · Katso lisää »

Katanpää

Katanpään linnake on Kustavin ulkosaaristoon Lypyrtin saaren Katanpään niemeen ensimmäisen maailmansodan aikana 1915–1917 rakennettu linnake, joka muodosti Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisimman osan.

Uusi!!: Jatkosota ja Katanpää · Katso lisää »

Katariina ja Munkkiniemen kreivi

Katariina ja Munkkiniemen kreivi on vuonna 1943 valmistunut suomalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Ossi Elstelä.

Uusi!!: Jatkosota ja Katariina ja Munkkiniemen kreivi · Katso lisää »

Katja Kallio

Katja Kallio elokuussa 2008. Mia Kankimäkeä Helsingin kirjamessuilla vuonna 2018. Katja Elina Kallio (s. 17. syyskuuta 1968 Turku) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Katja Kallio · Katso lisää »

Kauhajoki

Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauhajoki · Katso lisää »

Kauko Holma

Kauko Heikki Holma (9. elokuuta 1911 Orimattila – 18. huhtikuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko Holma · Katso lisää »

Kauko Käyhkö

Kauko Käyhkö (5. huhtikuuta 1916 Pietari – 8. huhtikuuta 1983 Espoo) oli suomalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko Käyhkö · Katso lisää »

Kauko Kuismanen

Kauko Kalevi Kuismanen (10. syyskuuta 1921 Terijoki – 11. helmikuuta 2015 Oulu) oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Karjalan prikaatin ja Lapin jääkäripataljoonan komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko Kuismanen · Katso lisää »

Kauko Kuosma

Kauko Einari Kuosma (14. tammikuuta 1926 Viipuri – 30. maaliskuuta 2013) oli suomalainen pianotaiteilija ja musiikkipedagogi.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko Kuosma · Katso lisää »

Kauko Salovaara

Kauko Salovaara (28. syyskuuta 1916 Sippola – 17. heinäkuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja koulun- ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko Salovaara · Katso lisää »

Kauko Tervamäki

Kauko Rudolf Tervamäki (6. maaliskuuta 1917 Rautalampi – 13. helmikuuta 2009) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko Tervamäki · Katso lisää »

Kauko-Aatos Leväaho

Kauko-Aatos Leväaho (alk. Levänen; 13. marraskuuta 1925 Leningrad – 1. toukokuuta 2022) oli suomalainen toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kauko-Aatos Leväaho · Katso lisää »

Kaukolan kirkko

Kaukolan kirkko kesällä 2004 Kaukolan kirkko on luterilainen kirkko Kirkkojärven Munkkisalmen rannalla entisessä Kaukolan kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaukolan kirkko · Katso lisää »

Kaunialan Sairaala

Kaunialan sairaalan vanha osa Kaunialan Sairaala Oy (aik. Kaunialan sotavammasairaala) on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva Suomen vanhin sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaunialan Sairaala · Katso lisää »

Kaupin sairaala-alue

Kaupin sairaala-alueen uudempi parantolarakennus. Kaupin sairaala-alue on Tampereella Petsamon kaupunginosassa sijaitseva vanha sairaalamiljöö, jossa on kaksi alun perin keuhkotautiparantolaksi suunniteltua rakennusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaupin sairaala-alue · Katso lisää »

Kaustinen

Kaustinen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kaustinen · Katso lisää »

Kautvaara

Kautvaara on entinen kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Tedjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kautvaara · Katso lisää »

Kavantsaaren kartano

Kavantsaaren kartano oli Karjalan kannaksella Antrean pitäjän Kavantsaaren kylässä sijainnut rälssitila, joka periytyi jo keskiajalta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kavantsaaren kartano · Katso lisää »

Kavantsaaren rautatieasema

Kavantsaaren rautatieasema oli rautatieliikennepaikka Viipuri-Joensuu rataosalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kavantsaaren rautatieasema · Katso lisää »

Kähäri (Viipurin mlk)

Kähäri (myös Kähärilä) on kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kähäri (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Käki (elokuva)

Käki on venäläinen elokuva vuodelta 2002.

Uusi!!: Jatkosota ja Käki (elokuva) · Katso lisää »

Käkisalmen luterilainen kirkko

Käkisalmen luterilainen kirkko ei ole nykyisin kirkollisessa käytössä. Käkisalmen luterilainen kirkko (myös Käkisalmen uusi luterilainen kirkko) sijaitsee Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Käkisalmen luterilainen kirkko · Katso lisää »

Käkisalmen maalaiskunta

perinnevaakuna vuodelta 2021. Käkisalmen maalaiskunta (Käkisalmen mlk) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Käkisalmen maalaiskunta · Katso lisää »

Käkisalmen Sanomat

Vuoden 1908 ensimmäisen numeron etusivu. Käkisalmen Sanomat oli Käkisalmessa sekä myöhemmin Parikkalassa ja Lappeenrannassa vuosina 1906–1940 ja 1944 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Käkisalmen Sanomat · Katso lisää »

Käkisalmen yhteislyseo

Käkisalmen yhteislyseo oli Käkisalmella Karjalan kannaksella toiminut valtion oppikoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Käkisalmen yhteislyseo · Katso lisää »

Käkisalmi

Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Käkisalmi · Katso lisää »

Kämärä

Kämärä (vuodesta 1948 Gavrilovo, ven. Гаврилово) on Pietari–Viipuri-radan varrella Kähärin maalaiskunnassa Karjalan kannaksella sijaitseva kylä, joka aikaisemmin kuului Kuolemajärven kuntaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Kämärä · Katso lisää »

Kämärän taistelu

Kämärän taistelu oli Kuolemajärven pitäjän Kämärän asemalla 27.

Uusi!!: Jatkosota ja Kämärän taistelu · Katso lisää »

Käppäselkä

Käppäselkä (myös Käppäli, Käppälinkylä) on kylä, maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Käppäselkä · Katso lisää »

Käpylän peruskoulu

Väinölä (Väinölänkatu 7). Untamo (Untamontie 2). Käpylän peruskoulu on Helsingin Käpylässä sijaitseva noin 900 oppilaan peruskoulu, joka antaa opetusta luokille 1–9.

Uusi!!: Jatkosota ja Käpylän peruskoulu · Katso lisää »

Kärsimysten maja

Kärsimysten maja on Kolarissa Venejärven kylässä sijaitseva jatkosodanaikainen muistomerkki, joka koostuu kahdesta kunnostetusta metsäkaartilaisten korsusta, niiden välisestä yhdyshaudasta ja yhden metsäkaartilaisen entisestä hautapaikasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kärsimysten maja · Katso lisää »

Kärstilän seisake

Kärstilän seisake oli rautatieliikennepaikka Viipuri-Joensuu rataosalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kärstilän seisake · Katso lisää »

Köhniö

Köhniö on asuinalue Jyväskylän keskustaajaman länsilaidalla Kypärämäen kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Köhniö · Katso lisää »

Köpi Luoma

Köpi Oskari Luoma (27. tammikuuta 1924 IlmajokiSuomen rintamamiehet 1939–45: 2. Div., s. 592. Etelä-Suomen kustannus Oy, Lieto 1975. – 15. huhtikuuta 1992 SeinäjokiJaakko Luoma (J. Lu.): Luoma Köpi Oskari, s. 355–356 teoksessa Eteläpohjalaisia elämäkertoja III: Täydennysosa A–Ö. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Seinäjoki 1994.) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi Suomen Pientalonpoikien Puolueen (SPP, myöhempi Suomen Maaseudun Puolue) ensimmäisenä puoluesihteerinä vuosina 1959–1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Köpi Luoma · Katso lisää »

Kössi Leino

Kössi Leino (1893–1957) oli suomalainen sementtityömies ja kommunisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kössi Leino · Katso lisää »

Köyliön varavankila

Köyliön varavankila oli vuosina 1935–1998 Köyliössä toiminut vankila.

Uusi!!: Jatkosota ja Köyliön varavankila · Katso lisää »

Keijo Seppänen

Keijo Martin Seppänen (12. joulukuuta 1912 Kotka – 1977) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Keijo Seppänen · Katso lisää »

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi Youtube.com 16.2.2014.

Uusi!!: Jatkosota ja Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi · Katso lisää »

Keiska

Keiska on kyläalue Oulussa Haukiputaan entisen kuntakeskuksen pohjoispuolella ja Kiiminkijoen pohjoisrannalla Pohjois-Pohjanmaalla, seututien 847 ja yhdystien 8460 liittymäkohdan ympärillä, Martinniemen ja Asemakylän välisellä alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Keiska · Katso lisää »

Keiteleen työväentalo

Keiteleen työväentalo on Keiteleen kirkonkylässä sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Keiteleen työväentalo · Katso lisää »

Keke Rosberg

Keijo Erik ”Keke” Rosberg (s. 6. joulukuuta 1948 Solna, Ruotsi) on suomalainen entinen autourheilija ja Formula 1:n ensimmäinen suomalainen maailmanmestari.

Uusi!!: Jatkosota ja Keke Rosberg · Katso lisää »

Kekkostiet

Yhdystie 8950 Suomussalmen Vaatovaaralla tammikuussa 2004 Yhdystie 9190 Perangalla Hossaan päin Kekkosteiksi kutsutaan Kainuuseen 1950-luvulla vankityömäärärahoilla rakennettuja teitä, joiden rakentamista silloinen pääministeri Urho Kekkonen ajoi voimakkaasti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kekkostiet · Katso lisää »

Kelirikkoalus Aallokas

Yhteys- ja kelirikkoalus Aallokas oli Laatokan rannikkojoukkojen käyttöön valmistettu alus.

Uusi!!: Jatkosota ja Kelirikkoalus Aallokas · Katso lisää »

Kelkkalan ravirata

Kelkkalan ravirata oli Viipurissa toiminut ravirata, joka perustettiin vuonna 1892.

Uusi!!: Jatkosota ja Kelkkalan ravirata · Katso lisää »

Kelloselkä

Kelloselän koulu kesäkuussa 2015 Kelloselkä on kylä Sallan kunnassa noin 16 kilometrin päässä koilliseen Sallan keskustasta kantatie 82:n varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kelloselkä · Katso lisää »

Kelpo Gröndahl

Kelpo Olavi Gröndahl (28. maaliskuuta 1920 Pori – 2. elokuuta 1994 Pori) oli suomalainen painin olympiavoittaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Kelpo Gröndahl · Katso lisää »

Kemi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kemi · Katso lisää »

Kemi (yritys)

Kemi Oy oli vuonna 1893 perustettu, Kemissä puunjalostusteollisuutta harjoittanut yhtiö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kemi (yritys) · Katso lisää »

Kentälle jääneet – Kannaksella 1944 kadonneet sotilaat ja heidän etsintänsä

Kentälle jääneet – Kannaksella 1944 kadonneet sotilaat ja heidän etsintänsä on vuonna 2023 julkaistu jatkosodan historiaa koskeva tietokirja, joka käsittelee sodassa kadonneita suomalaissotilaita ja ponnistuksia heidän löytämisekseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kentälle jääneet – Kannaksella 1944 kadonneet sotilaat ja heidän etsintänsä · Katso lisää »

Kenttäharmaita naisia

Kenttäharmaita naisia on Irja Virtasen kirjoittama romaani, joka julkaistiin vuonna 1956.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttäharmaita naisia · Katso lisää »

Kenttäoikeus

15. Prikaatin kenttäoikeus rintamaoloissa heinäkuussa 1944. Kenttäoikeus on poikkeusoloissa, tyypillisesti sodan aikana rintamalla, muodostettu enemmän tai vähemmän laillinen erityistuomioistuin.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttäoikeus · Katso lisää »

Kenttäposti

Kenttäpostia lukevia suomalaisia jatkosodassa Kenttäpostin jakoa Yhdysvalloissa Kenttäposti (kp) on kriisitilanteisiin suunniteltu Suomen puolustusvoimien postinkuljetus- ja osoitejärjestelmä, jossa postia kuljetetaan rintamalle ja rintamalta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttäposti · Katso lisää »

Kenttäpuhelinkeskus

Kenttäpuhelinkeskus on puhelinkeskus, jonka avulla kenttäpuhelinten puheluja voidaan yhdistää toisiinsa paikallisesti ja alueellisesti sekä ylemmän tasoisiin keskuksiin tai jopa yleiseen tele- ja dataverkkoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttäpuhelinkeskus · Katso lisää »

Kenttärangaistusleiri III

Saksalainen armeijan tavarajuna lumen keskellä joulukuussa 1943. Kuva on Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradalta, jota rangaistusvangit rakensivat. Kenttärangaistusleiri III oli jatkosodan aikainen natsi-Saksan vankileiri, joka sijaitsi vuonna 1942 Taivalkoskella Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttärangaistusleiri III · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 1 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 1 (KTR 1) oli jatkosodan tykistöyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 1 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 10 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 10:n (KTR 10) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan tykistöyksikkö, joka liitettiin osaksi 19. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 10 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 11 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 11:n (KTR 11) oli jatkosodan Suomen maavoimien tykistöyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 11 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 12 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 12:n (KTR 12) oli jatkosodan Suomen maavoimien tykistöyksikkö, joka liitettiin osaksi 15. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 12 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 14 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 14:n (KTR 14) oli Suomen maavoimien tykistöyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 14 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 16 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 16 (KTR 16) oli jatkosodan Suomen maavoimien tykistöyksikkö, jonka perustivat välirauhan 11. prikaatin patteristo sekä Pohjois-Pohjanmaan sotilaslääni kesäkuussa 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 16 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 18 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 18 (KTR 18) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan tykistöyksikkö, joka liitettiin perustettaessa osaksi 14. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 18 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 19 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 19:n (KTR 19) oli jatkosodan tykistöyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 19 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 2 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 2 (KTR 2 tai KTR2) oli Suomen armeijan tykistöyksikkö, joka perustettiin jatkosodan alkaessa ja lakkautettiin sodan jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 2 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 3 (KTR 3 tai KTR3) oli Suomen armeijan tykistöyksikkö, joka perustettiin jatkosodan alkaessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 4 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 4:n (KTR 4) oli jatkosodan Suomen maavoimien tykistöyksikkö, joka liitettiin osaksi 11. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 4 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 5 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 5:n (KTR 5) oli jatkosodan Suomen maavoimien tykistöyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 5 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 7 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 7 (KTR 7) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan tykistöyksikkö, joka liitettiin perustettaessa osaksi 12. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 7 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 8 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 8:n (KTR 8) oli Suomen maavoimien tykistöyksikkö jatkosodassa, joka liitettiin perustamisen jälkeen osaksi 17. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 8 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 9 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 9 (KTR 9) oli Lahden suojeluskuntapiirin perustama jatkosodan Suomen maavoimien tykistöyksikkö, joka perustamisen jälkeen kesäkuussa 1941 liitettiin osaksi 10. divisioonaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttätykistörykmentti 9 (jatkosota) · Katso lisää »

Kenttävartio

200px Kenttävartio on tukikohta, josta käsin pyritään valvomaan sotatilanteessa hiljaisempia, yleensä erämaan rintamasuuntia varsinkin partioinnin avulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kenttävartio · Katso lisää »

Kerttu Juntunen

Kerttu Kyhälä-Juntunen (12. maaliskuuta 1924 Kiiskilampi, Oulun lääni – 14. heinäkuuta 1994) oli neuvostoliittolainen kirjallisuuden suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kerttu Juntunen · Katso lisää »

Kerttu Kauniskangas

Kerttu Kauniskangas-Salonen (o.s. Kauniskangas, 1946–1958 Murto; 19. maaliskuuta 1920 Oulu – 25. lokakuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Kerttu Kauniskangas · Katso lisää »

Kerttu Nuorteva

Kerttu Nuorteva (10. marraskuuta 1912 Astoria, Oregon, Yhdysvallat – 29. elokuuta 1963 Karaganda, Kazahstanin SNT, Neuvostoliitto) oli Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan suomalaissyntyisen toimeenpanevan komitean puheenjohtajan Santeri Nuortevan tytär, joka lähetettiin desanttina Suomeen vuonna 1942, vangittiin ja palautettiin rauhanteon yhteydessä Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Kerttu Nuorteva · Katso lisää »

Kesälahti

Kesälahti on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kesälahti · Katso lisää »

Kesämäen lukio

Kesämäen lukio oli Lappeenrannassa Kesämäen kaupunginosassa toiminut lukio.

Uusi!!: Jatkosota ja Kesämäen lukio · Katso lisää »

Kesän 1944 ratkaisutaistelut

Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat tuhotun T34-tankin Tali-Ihantalassa. Kesän 1944 ratkaisutaistelut on termi jolla viitataan Suomen armeijan jatkosodassa käymiin taisteluihin Neuvostoliiton suurhyökkäyksiä vastaan Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kesän 1944 ratkaisutaistelut · Katso lisää »

Keski-Porin kirkko

Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Keski-Porin kirkko · Katso lisää »

Keskijärvi (Korpiselkä)

Keskijärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Keskijärvi (Korpiselkä) · Katso lisää »

Keskikylä (Muolaa)

Keskikylä (v:een 1948 Ке́скикюля) on kylä Muolaanjärven eteläpäässä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Keskikylä (Muolaa) · Katso lisää »

Keskitysleiri

Vankeja Buchenwaldin keskitysleirillä. Ruumiita vapautetussa Buchenwaldin keskitysleirissä. Keskitysleiri on vankilamainen internointikeskus.

Uusi!!: Jatkosota ja Keskitysleiri · Katso lisää »

Keskiviikkokerho

Keskiviikkokerho on suomalainen suljettu keskustelukerho.

Uusi!!: Jatkosota ja Keskiviikkokerho · Katso lisää »

Kevyt osasto 15 (jatkosota)

Kevyt osasto 15 koottiin jatkosodan alkaessa kesäkuun 22.

Uusi!!: Jatkosota ja Kevyt osasto 15 (jatkosota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 6 (jatkosota)

Kevyt osasto 6 (KevOs 6) oli Suomen maavoimien jatkosodan aikainen yksikkö, joka kuului 2. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Kevyt osasto 6 (jatkosota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 8 (jatkosota)

Kevyt Osasto 8 (KevOs 8) oli Lounais-Suomen sotilasläänin Vakka-Suomen suojeluskuntapiiri 17.

Uusi!!: Jatkosota ja Kevyt osasto 8 (jatkosota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 8 (talvisota)

Kevyt osasto 8 (KevOs 8) oli YH:n yhteydessä 14.

Uusi!!: Jatkosota ja Kevyt osasto 8 (talvisota) · Katso lisää »

Kiekua

Kiekua oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiekua · Katso lisää »

Kiestingin motti

Kiestingin motti oli saarrostus, joka tapahtui jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana elokuussa 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiestingin motti · Katso lisää »

Kiestingin taistelut

Kiestingin taistelu oli jatkosodan pohjoisen rintaman suurimpia taisteluita ja sen merkittävimmät yksittäiset taistelut käytiin 1941–1942 asemasodan jatkuessa syksyyn 1944 asti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiestingin taistelut · Katso lisää »

Kiestinki

Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiestinki · Katso lisää »

Kiila (yhdistys)

Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry. on vuonna 1936 perustettu suomalainen vasemmistolainen kulttuurijärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiila (yhdistys) · Katso lisää »

Kiimanvaara

Kiimanvaara (myös Kiimavaara) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lentieran kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiimanvaara · Katso lisää »

Kiimasjärvi (Karjala)

Kiimasjärvi on kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lietmajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiimasjärvi (Karjala) · Katso lisää »

Kiimingin kirkko

Kiimingin kirkon alttariseinä Kiimingin kirkko on Kiimingin seurakunnan ensimmäinen ja ainoa kirkkorakennus.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiimingin kirkko · Katso lisää »

Kiiskilä (Viipurin mlk)

Kiiskilä oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla aleella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiiskilä (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Kilpeenjoki

Kilpeenjoki (v:sta 1948) on kylä Viipurista Jääskeen vievän tien varrella Suomen luovuttamalla alueella Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kilpeenjoki · Katso lisää »

Kilpijärvi (Korpiselkä)

Kilpijärvi oli kylä Korpiselän kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kilpijärvi (Korpiselkä) · Katso lisää »

Kimmo Kara

Kimmo Kara (1. syyskuuta 1919 Oulu – 16. lokakuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä, joka oli Suomen johtavia yritysekonomisteja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kimmo Kara · Katso lisää »

Kimmo Koskenvuo

Kimmo Armas Ylermi Koskenvuo (22. toukokuuta 1936 Kangaslampi – 2. toukokuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja erikoisupseeri, joka työskenteli puolustusvoimien ylilääkärinä 24.

Uusi!!: Jatkosota ja Kimmo Koskenvuo · Katso lisää »

Kimmo Sorko

Kimmo Sorko (s. 1954) on suomalainen filosofian maisteri ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kimmo Sorko · Katso lisää »

Kintereenkosken sellutehdas

Kintereenkosken sellutehdas eli Oy Nurmi Ab:n sulfiittisellutehdas oli Nurmen kylässä Kintereenkosken rannalla toiminut sellutehdas.

Uusi!!: Jatkosota ja Kintereenkosken sellutehdas · Katso lisää »

Kirill Pushkareff

Kirill Pushkareff (1897–1984) oli Suomeen lokakuun vallankumouksen jälkeen siirtynyt venäläinen emigrantti, joka toimi muun muassa Etsivän Keskuspoliisin tiedottajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirill Pushkareff · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1941

Kirjallisuusvuosi 1941 käsittelee vuoden 1941 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirjallisuusvuosi 1941 · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1944

Kirjallisuusvuosi 1944 käsittelee vuoden 1944 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirjallisuusvuosi 1944 · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 2003

Kirjallisuusvuosi 2003 käsittelee vuoden 2003 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirjallisuusvuosi 2003 · Katso lisää »

Kirjasalo

Kirjasalon kylät ja kartano vuoden 1885 kartalla. Kirjasalo on entinen kyläryhmä Inkerissä nykyisen Leningradin alueen Seuloskoin piirin Kuivaisin kunnan alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirjasalo · Katso lisää »

Kirje isältä

Kirje isältä on vuonna 2003 valmistunut kolmiosainen suomalainen television minisarja, jonka tapahtumat sijoittuvat jatkosodan aikaiseen 1940-luvun Suomeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirje isältä · Katso lisää »

Kirkkojoki (Pitkäranta)

Kirkkojoki on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkkojoki (Pitkäranta) · Katso lisää »

Kirkkonummen venäläinen hautausmaa

Kirkkonummen venäläinen hautausmaa tai Porkkalan hautausmaa (ruots. Kyrkslätts ryska begravningsplats tai Porkala begravningsplats) on Kirkkonummella Kolsarin kylässä sijaitseva historiallinen muistomerkkihautausmaa, johon ei nykyisin enää suoriteta hautauksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkkonummen venäläinen hautausmaa · Katso lisää »

Kirkkonummi

Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus. Kirkkonummi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkkonummi · Katso lisää »

Kirkkoon liittyminen Suomessa

Seuraavassa käsitellään Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkkoon liittyminen Suomessa · Katso lisää »

Kirkkoranta

Kirkkoranta tai Muolaa (v:sta 1948) on kylä Kirkkojärven länsirannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkkoranta · Katso lisää »

Kirkollinen työ Suomen puolustusvoimissa

Ehtoollisen viettoa korsussa talvisodan aikana. Kirkolliseksi työksi Suomen puolustusvoimissa kutsutaan sotilaspappien työtä, jota tekevät tehtävään nimetyt evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sotilaspapit.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkollinen työ Suomen puolustusvoimissa · Katso lisää »

Kirkosta eroaminen Suomessa

Kirkosta eroaminen tarkoittaa Suomessa yleisimmin joko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai Suomen ortodoksisen kirkon jäsenyydestä luopumista.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirkosta eroaminen Suomessa · Katso lisää »

Kirsti Hurme

Kirsti Kaarina Hurme (vuodesta 1951 Martin) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirsti Hurme · Katso lisää »

Kirsti Salomies

Helfrid Kirsti Elisabet Salomies, o. s. Hildén (8. marraskuuta 1894 Helsinki – 13. tammikuuta 1965) oli suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirsti Salomies · Katso lisää »

Kirvesvaara

Kirvesvaara (myös Koskezenkylä, Koskezenvaara, Tapparavaara) on entinen kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirvesvaara · Katso lisää »

Kirvun luonnonparantola

Kirvun luonnonparantola oli vuonna 1911 Karjalan kannakselle Kirvuun perustettu 300 hoitopaikan parantola, joka oli tunnettu myös Suomen ulkopuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kirvun luonnonparantola · Katso lisää »

Kiskis-kukkulat

Kiskis-kukkulat ovat kukkuloita Itä-Karjalassa, Uhtuan (nyk. Kalevala) kaupunkityyppisestä taajamasta länteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiskis-kukkulat · Katso lisää »

Kitilänselkä

Kitilänselkä oli kylä Korpiselän kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kitilänselkä · Katso lisää »

Kitty Linder

Kitty Linder ja Gustaf Mannerheim metsästysretkellä Norjassa lokakuussa 1918. Catharina ”Kitty” Linder oli suomalaisen senaattori Constantin Linderin ja tämän toisen vaimon Elisabeth Amélie Hélène de Fonte­nilliatin tytär, joka oli vuodesta 1918 lähtien kirjeenvaihdossa kenraali ja valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheimin kanssa, ja heillä oli romanssi.

Uusi!!: Jatkosota ja Kitty Linder · Katso lisää »

Kiviranta (Tornio)

Kivirannan kaupat Isonpalontien varrella lähellä pohjoiseen kulkevaa valtatietä 21 Kiviranta on kaupunginosa Tornion kaupungissa noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kiviranta (Tornio) · Katso lisää »

Klaus Alakoski

Klaus Jalmari ”Santtu” Alakoski (17. elokuuta 1921 Helsinki – 24. syyskuuta 1988 Järvenpää) oli suomalainen ylikersantti ja jatkosodan ajan hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Klaus Alakoski · Katso lisää »

Klaus Backberg

Klaus Backberg (1933 Helsinki – 2015) oli suomalainen kuvataiteilija ja Lapin erakko.

Uusi!!: Jatkosota ja Klaus Backberg · Katso lisää »

Klaus Holma

Klaus Ben Holma (3. huhtikuuta 1914 Hämeenlinna – 9. marraskuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen taidehistorioitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Klaus Holma · Katso lisää »

Klaus Kalima

Klaus Jalo Juhana Kalima (5. toukokuuta 1918 Helsinki – 18. maaliskuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen näyttelyjohtaja ja kuvataiteilija, joka toimi Valkeakoskella.

Uusi!!: Jatkosota ja Klaus Kalima · Katso lisää »

Klaus Suomela

Klaus Uuno Suomela (vuoteen 1906 Lindholm; 10. marraskuuta 1888 Porvoo – 4. huhtikuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen voimistelija, liikuntakasvattaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Klaus Suomela · Katso lisää »

Knud Möller

Knud Albert Möller (17. tammikuuta 1919 Helsinki – 23. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, Yleisradion kommentaattori ja kirjeenvaihtaja vuoteen 1983.

Uusi!!: Jatkosota ja Knud Möller · Katso lisää »

Knut Pipping (sosiologi)

Knut Gunnar Pipping (17. syyskuuta 1920 Turku – 27. maaliskuuta 1997 Turku) oli suomenruotsalainen sosiologi.

Uusi!!: Jatkosota ja Knut Pipping (sosiologi) · Katso lisää »

Koillismaan rautatiesuunnitelmat

Koillismaan rautatiesuunnitelmina voidaan pitää erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla esillä olleita eri suunnitelmia rakentaa rautatie Koillismaalle, päätavoitteena Kuusamon pitäjän liittäminen valtion rataverkkoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Koillismaan rautatiesuunnitelmat · Katso lisää »

Koirala (Muolaa)

Koirala (v:een 1948 Ко́йрала) on kylä Kirkkojärven pohjoispäässä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Koirala (Muolaa) · Katso lisää »

Koirankynnen leikkaaja

Koirankynnen leikkaaja on Veikko Huovisen kirjoittama, 1940-luvun loppupuolelle sijoittuva romaani, joka on julkaistu vuonna 1980.

Uusi!!: Jatkosota ja Koirankynnen leikkaaja · Katso lisää »

Koirivaara

Koirivaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Koirivaara · Katso lisää »

Koiton talo

Koiton talo on vuonna 1907 valmistunut jugend-tyylinen rakennus, joka sijaitsee Helsingissä Kampin kaupunginosassa, Kukko-nimisessä korttelissa, Yrjön- ja Simonkatujen kulmauksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Koiton talo · Katso lisää »

Koivisto (Leningradin alue)

Viipurin piirinkartalla Koivisto eli Primorsk on kaupunki ja sitä ympäröivä kaupunkikunta Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Koivisto (Leningradin alue) · Katso lisää »

Koiviston I hallitus

Koiviston I hallitus oli Suomen tasavallan 51.

Uusi!!: Jatkosota ja Koiviston I hallitus · Katso lisää »

Koiviston kirkko

Koiviston kirkko kesällä 2000. Koiviston kirkko sijaitsee entisen Koiviston kauppalan alueella Kirkkoniemessä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Koiviston kirkko · Katso lisää »

Koivistonkylä (Tampere)

Koivistonkylä (puhekielessä Koikkari) on Tampereen eteläinen kaupunginosa, joka rajoittuu pohjoisessa Nekalaan, lännessä Taatalaan, etelässä Vihiojaan ja idässä Veisuun.

Uusi!!: Jatkosota ja Koivistonkylä (Tampere) · Katso lisää »

Koivulahti

Koivulahti on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Koivulahti · Katso lisää »

Kokkari

Kokkari oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kokkari · Katso lisää »

Kolmen kannaksen raja

Kolmen kannaksen raja on sotilaallinen käsite, joka liittyy myös Suur-Suomi- ja heimoaatteeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kolmen kannaksen raja · Katso lisää »

Kolmen sepän patsas

Kolmen sepän patsas liiketalojen keskellä. Kolmen sepän patsas (myös Kolme seppää) on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessän Kolmensepänaukiolla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kolmen sepän patsas · Katso lisää »

Kolmenkymmenenkolmen kirjelmä

Kolmenkymmenenkolmen kirjelmä oli 33 niin sanottuun rauhanoppositioon kuuluneen, pääasiassa ruotsinkielisen tai SDP:n vasemmistosiipeen kuuluneen poliitikon allekirjoittama kirjelmä joka luovutettiin jatkosodan aikana 20. elokuuta 1943 presidentti Risto Rytille.

Uusi!!: Jatkosota ja Kolmenkymmenenkolmen kirjelmä · Katso lisää »

Kolosjoen kaivos

Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella. Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.Skiftesvik 2008, kuvaliite Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos.

Uusi!!: Jatkosota ja Kolosjoen kaivos · Katso lisää »

Koltansaame

Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.

Uusi!!: Jatkosota ja Koltansaame · Katso lisää »

Koltat

Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä sekä Norjassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Koltat · Katso lisää »

Kolttasaamelaisten historia

Kolttasaamelaisten historia käsittää kolttien kansan historian ja vaiheet 1500-luvulta nykypäivään.

Uusi!!: Jatkosota ja Kolttasaamelaisten historia · Katso lisää »

Kolvaisjärvi

Kolvaisjärvi (myös Kolvasjärvi) on kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kolvaisjärvi · Katso lisää »

Kommunismi Suomessa

Kommunismi Suomessa on ollut usean puolueen ja ryhmittymän tavoittelema poliittinen järjestelmä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kommunismi Suomessa · Katso lisää »

Kommunismin lumoissa

Kommunismin lumoissa on vuonna 1927 julkaistu Eino I. Parmasen romaani, joka kertoo suomalaisen kommunistin vaiheista 1920-luvun vaihteen Neuvosto-Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kommunismin lumoissa · Katso lisää »

Konepistooli m/44

Konepistooli m/44 (lempinimeltään "Peltiheikki" tai "Pelti-kp") on neuvostoliittolaisen massasulkutoimisen PPS-43-konepistoolin suomalainen 9×19 mm Parabellum -kaliiperinen kopio.

Uusi!!: Jatkosota ja Konepistooli m/44 · Katso lisää »

Konginkangas

Konginkangas on Keski-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Konginkangas · Katso lisää »

Konnunsuo

Konnunsuon vankila vuonna 2022. Vankila on keskeisellä paikalla Konnunsuolla. Konnunsuo on Lappeenrannan kaupungin kylä Etelä-Karjalassa noin 15 kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Konnunsuo · Katso lisää »

Konrad von Bagh

Konrad Ernst von Bagh (10. helmikuuta 1908 Pietari – 13. tammikuuta 1982 Lahti) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Konrad von Bagh · Katso lisää »

Kontinkankaan sairaala

Kontinkankaan sairaala on Oulun kaupungin omistama terveyskeskus ja hyvinvointikeskus, johon kuuluu myös vuodenosastoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kontinkankaan sairaala · Katso lisää »

Kontokki

Kontokki on entinen kunta ja kylä Vienan Karjalan lounaiskulmassa Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kontokki · Katso lisää »

Kontula (Vuoksela)

Kontula on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kontula (Vuoksela) · Katso lisää »

Kontupohja

Kontupohja on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kontupohja · Katso lisää »

Kontupohjan piiri

Kontupohjan piiri on Karjalan tasavaltaan kuuluva piiri Äänisjärven luoteispuolella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kontupohjan piiri · Katso lisää »

Koolhoven F.K.52

Koolhoven F.K. 52 oli kaksitasoinen ja -paikkainen, yksimoottorinen tiedustelu- ja hävittäjäkone, jonka hollantilainen Koolhoven-lentokonetehdas kehitti 1930-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Koolhoven F.K.52 · Katso lisää »

Koria–Voikkaa-rata

Koria–Voikkaa-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut 11 kilometrin pituinen vuoden 1940 lopulla valmistunut reservirata, joka kulki Kymijoen länsipuolelta yhdistäen Korian rautatieaseman ja Voikkaan tehdastaajaman.

Uusi!!: Jatkosota ja Koria–Voikkaa-rata · Katso lisää »

Korjausmuunnin

Korjausmuunnin (nykyiseltä nimeltään korjausympyrä) on vanerista ja läpinäkyvästä muovista rakennettu tykistön ja kranaatinheittimistön ampuma-arvojen laskemiseen käytettävä apuväline.

Uusi!!: Jatkosota ja Korjausmuunnin · Katso lisää »

Korkeajännitys

Korkeajännitys suuralbumi 4b/2003. Korkeajännitys (”Korkkari”) on Egmontin kustantama ja julkaisema sota-aiheinen sarjakuvalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Korkeajännitys · Katso lisää »

Korpien Kivekkäät

Korpien kivekkäät on Kaarlo Erhon kirjoittama romaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Korpien Kivekkäät · Katso lisää »

Korpiselän luterilainen kirkko

Korpiselän luterilainen kirkko sisältä. Korpiselän luterilainen kirkko oli vuonna 1890 valmistunut luterilaiseen Soanlahden seurakuntaan kuuluneen Korpiselän rukoushuonekunnan kirkko Korpiselän kunnan kirkonkylässä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Korpiselän luterilainen kirkko · Katso lisää »

Korpiselän ortodoksinen kirkko

Korpiselän Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Korpiselän ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Korpiselän kirkonkylässä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Raja-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Korpiselän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Korpiselkä

Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Korpiselkä · Katso lisää »

Korpiselkä (kirkonkylä)

Korpiselkä (karjalaksi Korbiselgä) oli Korpiselän kunnan kirkonkylä, joka sijaitsi kunnan länsiosassa ja jäi Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamalle alueelle aivan uuden rajan tuntumaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Korpiselkä (kirkonkylä) · Katso lisää »

Korpraali Korhosen joulupöytä

Korpraali Korhosen joulupöytä on Jorma Kurvisen kirjoittama sotaromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Korpraali Korhosen joulupöytä · Katso lisää »

Korsu

thumb Korsu on sodassa käytettävä miehistön tai aseiden suojarakennelma, joka on kaivettu osittain tai kokonaan maan alle.

Uusi!!: Jatkosota ja Korsu · Katso lisää »

Korsukuoro

Korsukuoron jäsenet Uhtuan suunnalla 2. helmikuuta 1942.SA-kuva.Korsukuoro oli suomalainen mieskuoro, joka levytti kappaleita jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Korsukuoro · Katso lisää »

Korsulukemisto

Korsulukemisto oli suomalainen rintamamiehille tarkoitettu viihteellinen lukemistolehti, joka ilmestyi jatkosodan aikana vuosina 1942–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Korsulukemisto · Katso lisää »

Korven Radio

Korven radion lähetysasema Rukajärvellä 10. huhtikuuta 1942.SA-kuva.Korven Radio oli suomalainen jatkosodan aikana Rukajärven rintamalla toiminut radioasema.

Uusi!!: Jatkosota ja Korven Radio · Katso lisää »

Koskenlaskija (juusto)

Valion Koskenlaskijan logo. Koskenlaskija on Valion valmistama sulatejuusto.

Uusi!!: Jatkosota ja Koskenlaskija (juusto) · Katso lisää »

Koskenpään työväentalo

Koskenpään työväentalo sijaitsee Jämsänkosken Koskenpään kylän keskustassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Koskenpään työväentalo · Katso lisää »

Kostamus

Kostamus on kaivosteollisuuskaupunki Kontokkijärven etelä- ja itäpuolella Karjalan tasavallassa, Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kostamus · Katso lisää »

Kosti Huuhka

Kosti Kalervo Huuhka (19. syyskuuta 1915 Ruokolahti – 9. lokakuuta 1995 Helsinki) Runeberg.org.

Uusi!!: Jatkosota ja Kosti Huuhka · Katso lisää »

Kosti Keski-Nummi

Kosti Rauni Iisakki Keski-Nummi (6. tammikuuta 1923 Nummijärvi, Kauhajoki – 18. elokuuta 2018 Hämeenlinna) oli suomalainen jatkosodan hävittäjä-ässä, joka saavutti 5,5 ilmavoittoa vuosina 1943−1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Kosti Keski-Nummi · Katso lisää »

Kosti Koski

Kosti Johannes Koski (3. marraskuuta 1905 Tampere – 25. syyskuuta 1944 Hammaslahti) oli suomalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kosti Koski · Katso lisää »

Kosti Palmqvist

Kosti Harald Palmqvist oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Kosti Palmqvist · Katso lisää »

Kosti-Paavo Eerolainen

Kosti-Paavo Eerolainen (vas.) ja Lauri Oikari Kosti-Paavo Eerolainen (31. toukokuuta 1902 Artjärvi – 22. helmikuuta 1994 Kuusamo) oli Etsivän Keskuspoliisin etsivä ja Lapuan liikkeen organisaattori, yksi liikkeen radikaalin osan aktiiveista.

Uusi!!: Jatkosota ja Kosti-Paavo Eerolainen · Katso lisää »

Kotiniemen kasvatuslaitos

Kotiniemen kasvatuslaitos 1900-luvun alussa. Kotiniemen kasvatuslaitos oli Vilppulassa toiminut kasvatuslaitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Kotiniemen kasvatuslaitos · Katso lisää »

Kottila

Kottila on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kottila · Katso lisää »

Kouvolan Pallonlyöjät

Kopla - Vimpelin Veto kaudelta 2014 Kouvolan Pallonlyöjien pelaajia Kouvolan Pallonlyöjät ry. on pesäpallon erikoisseura Kouvolasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kouvolan Pallonlyöjät · Katso lisää »

Kovera

Kovera talvella. Koveran kunta Aunuksen piirin kartalla. Kovera on maalaiskunta ja siihen kuuluva maaseututaajama Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kovera · Katso lisää »

Koverin keskitysleiri

Koverin leirin vankiparakkeja Koverin keskitysleiri, myös Koveron keskitysleiri oli miehitetyssä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana toimineen Erillisen työkomppanian asemapaikka, virallisesti Linnoitusrakennuspataljoona Lin.RP HK-A kp 2177.

Uusi!!: Jatkosota ja Koverin keskitysleiri · Katso lisää »

Koverin lentokenttä

Koverin lentokenttä oli suomalaisten jatkosodassa käyttämä lentokenttä Venäjällä Karjalan tasavallassa, Aunuksen kaupungissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Koverin lentokenttä · Katso lisää »

Kristuksen kirkastumisen katedraali

Kristuksen kirkastumisen katedraali vuonna 2003. Kristuksen kirkastumisen katedraali (myös Preobrašenskin katedraali, ja ennen katedraaliksi tuloa Kristuksen kirkastumisen kirkko) oli Viipurin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko ja Viipurin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Kristuksen kirkastumisen katedraali · Katso lisää »

Kubanin portaat

Amerikkalaisvalmisteista Bell P-39 Airacobraa tuotiin suurin määrin (yli 4 000 kpl) neuvostoilmavoimien käyttöön, jossa se toimi hävittäjätoiminnan ohella maataistelukoneenakin. Kubanin portaat on eräs hävittäjälentäjien käyttämä ilmataistelutaktiikka.

Uusi!!: Jatkosota ja Kubanin portaat · Katso lisää »

Kuikka (Soanlahti)

Kuikka oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuikka (Soanlahti) · Katso lisää »

Kuitu (yritys)

Kuitu Oy oli 1936 perustettu ja 1938–1940 sekä 1942–1944 Jääsken Järvenkylässä toiminut raiontekokuitua eli viskoosia valmistanut yritys.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuitu (yritys) · Katso lisää »

Kuivaniemen junaturma (1943)

Kuivaniemen junaturma tapahtui jatkosodan aikana 2. lokakuuta 1943, kun saksalaisia sotilaita kuljettanut lomalaisjuna törmäsi toiseen junaan Kuivaniemen ratapihalla -rataosalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuivaniemen junaturma (1943) · Katso lisää »

Kukkolan kartano

Kukkolan kartano sijaitsi Lempäälän Kuljussa Kukkolanmäellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kukkolan kartano · Katso lisää »

Kuljun kartano

Kuljun kartano (alkujaan Wilhelmsbergin rälssisäteri) sijaitsee Lempäälän Kuljussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuljun kartano · Katso lisää »

Kulkurin valssi (sävelmä)

Kulkurin valssi on alkujaan ruotsalainen sävelmä, joka 1800-luvulla kulki muun muassa Porvoon seudulla nimellä Vandrarevalsen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kulkurin valssi (sävelmä) · Katso lisää »

Kullervo Kalske

Keijo Kullervo Kalske oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kullervo Kalske · Katso lisää »

Kullervo Mutanen

Jalo Kullervo Mutanen (29. helmikuuta 1920 Viipuri – 3. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen klarinetisti, saksofonisti ja säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kullervo Mutanen · Katso lisää »

Kullervo Virtanen

Väinö Kullervo Virtanen (7. marraskuuta 1919 Helsinki – 26. elokuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos (1976) ja koulutarpeiden tukku- ja kustannusliike Oy Valistuksen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kullervo Virtanen · Katso lisää »

Kulosaaren hautausmaa

Leposaari ilmasta. Kulosaaren hautausmaa, jota kutsutaan myös Leposaaren hautausmaaksi, on pienin Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan kuuluvista hautausmaista.

Uusi!!: Jatkosota ja Kulosaaren hautausmaa · Katso lisää »

Kulosaaren silta

Kulosaaren silta on vuonna 1957 valmistunut hieman yli 300 metriä pitkä tieliikennesilta, joka yhdistää Kulosaaren Helsingin kantakaupunkiin Sörnäisissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kulosaaren silta · Katso lisää »

Kulttuuriperinnön palauttaminen

Kulttuuriomaisuuden palauttaminen eli repatriaatio tai restituutio tarkoittaa taiteen tai kulttuuriperinnön, yleensä vanhan tai ryöstetyn taideomaisuuden palauttamista sen alkuperämaahan tai entisille omistajille tai heidän perillisilleen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kulttuuriperinnön palauttaminen · Katso lisää »

Kumsa

Kumsa (myös Kumsi) on kylä ja entinen kylähallintoalue Karhumäen piirin länsiosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kumsa · Katso lisää »

Kuninkaanristi

Kuninkaanristi (nyk.) on entinen suomalainen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetun Vuokselan kunnan keskiosassa sekä nykyinen Kuninkaanristin maalaiskunnan keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuninkaanristi · Katso lisää »

Kunnallisvaalit 1936

Kunnallisvaalit järjestettiin Suomen kunnissa joulukuussa 1936.

Uusi!!: Jatkosota ja Kunnallisvaalit 1936 · Katso lisää »

Kunniamerkki

Vapaudenristi-kunniamerkki Kunniamerkki on ansioista tai kunnianosoitukseksi annettava ja ansiomerkkiä arvokkaampi ja puvussa pidettävä merkki.

Uusi!!: Jatkosota ja Kunniamerkki · Katso lisää »

Kunto Karmo

Kunto Mikko Karmo ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Kunto Karmo · Katso lisää »

Kuohun Pilke

Häkäpönttö, jossa käytettiin polttoaineena pilkkeitä. Auto ja mies eivät liity Kuohun Pilkkeen tapaukseen. Kuohun Pilke Oy oli 1940-luvun loppupuolella Neuvostoliittoon suuntautuneen suomalaisen vakoilun peiteorganisaatio.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuohun Pilke · Katso lisää »

Kuokkala (Terijoki)

Hotelli Repinskaja Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuokkala (Terijoki) · Katso lisää »

Kuolajärvi (kylä)

Kuolajärvi (myöh. Кайралы, Kairaly) on kylä Alakurtin maalaiskunnassa, Kantalahden piirin länsiosassa Murmanskin alueella, Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuolajärvi (kylä) · Katso lisää »

Kuolansuomalaiset

Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuolansuomalaiset · Katso lisää »

Kuolemajärven kirkko

Kuolemajärven kirkko ennen sotia. Kuolemajärven kirkko sijaitsi Kuolemajärven Kirkkoniemessä, luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuolemajärven kirkko · Katso lisää »

Kuollut mies rakastuu

Kuollut mies rakastuu on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen jännityskomediaelokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuollut mies rakastuu · Katso lisää »

Kuollut mies vihastuu

Kuollut mies vihastuu on Ilmari Unhon vuonna 1944 ohjaama jännityskomedia, jossa eversti Rainer Sarmo eli ”Kuollut mies” etsii alamaailman johtajaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuollut mies vihastuu · Katso lisää »

Kuopion ja Karjalan hiippakunta

Suomen ortodoksisen kirkon hiippa- ja seurakunnat vuodesta 2021 alkaen. Kuopion ja Karjalan hiippakunta on yksi Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnista.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuopion ja Karjalan hiippakunta · Katso lisää »

Kuopion lentoasema

Kuopion lentoasema sijaitsee Siilinjärven kunnan eteläosissa, Rissalassa, noin 14 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuopion lentoasema · Katso lisää »

Kuopion Palloseuran historia

Kuopion Palloseuran historia alkaa vuodesta 1923, jolloin seura perustettiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuopion Palloseuran historia · Katso lisää »

Kuopion työväentalo Torppa

Kuopion työväenyhdistyksen liiketalo vuonna 1956. Kuopion työväentalo Torppa oli Kuopion työväenyhdistyksen ja myöhemmin Kuopion sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen omistama työväentalo Kuopiossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuopion työväentalo Torppa · Katso lisää »

Kuorajärvi

Kuorajärvi on Lieksaan kuuluva kylä, joka sijaitsee noin 38 kilometriä Lieksan keskustasta etelään.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuorajärvi · Katso lisää »

Kuorevesi

Kuorevesi on Pirkanmaan maakunnassa sijainnut entinen Suomen kunta, jossa oli 2 800 asukasta vuonna 2000.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuorevesi · Katso lisää »

Kuorma-auto

Sisu-merkkinen kuorma-auto. Kuorma-auto on moottoriajoneuvo, jota käytetään tavaroiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuorma-auto · Katso lisää »

Kurjer Karelii

Kurjer Karelii oli Petroskoissa ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurjer Karelii · Katso lisää »

Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta

Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminnassa ollut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Kurkijoen piiri

Kurkijoen piiri oli hallintoalue Karjalan ASNT:ssa Laatokan länsirannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurkijoen piiri · Katso lisää »

Kurkijoki

Kurkijoki on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1940 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurkijoki · Katso lisää »

Kurkijoki (Karjalan tasavalta)

Kurkijoki on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurkijoki (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Kursunkijärvi

Kursunkijärvi on järvi Rovaniemellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kursunkijärvi · Katso lisää »

Kurt Bäckman

Kurt Erik Bäckman (20. tammikuuta 1905 Hämeenlinna – 25. tammikuuta 1945) oli suomalainen majuri, joka tuomittiin sotaylioikeudessa vuonna 1945 osavastuullisena Viipurin menetykseen jatkosodan aikana 20.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurt Bäckman · Katso lisää »

Kurt Jansson

Kurt Gunnar Jansson (20. marraskuuta 1915 Noormarkku – 13. tammikuuta 1998 Tampere) oli suomalainen diplomaatti ja filosofian maisteri.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurt Jansson · Katso lisää »

Kurt Jäger

Kurt Gustav Otto Jäger (sukunimi alun perin Jaeger; 14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa – 10. joulukuuta 1965 Helsinki) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja ja elokuvatekniikan kehittäjä, joka asui Suomessa 1920-luvun alusta lähtien.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurt Jäger · Katso lisää »

Kurt West

Kurt West (25. heinäkuuta 1923 – 22. syyskuuta 2007 Pietarsaari) oli suomenruotsalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurt West · Katso lisää »

Kurt Wikstedt

Kurt Åke Wikstedt (22. joulukuuta 1920 Tammisaari – 2. syyskuuta 2011 Kauniainen) oli suomalainen teollisuusneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurt Wikstedt · Katso lisää »

Kurt Wires

Kurt Oskar Wires (alk. Virtanen, 28. huhtikuuta 1919 Helsinki – 22. helmikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen kilpameloja ja kaksinkertainen olympiavoittaja, myöhemmin liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Kurt Wires · Katso lisää »

Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)

Perintöprinssi Kustaa Aadolfin ja hänen puolisonsa Sibyllan hauta. Kustaa Aadolf (Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund; 22. huhtikuuta 1906 Tukholma, Ruotsi – 26. tammikuuta 1947 Kööpenhamina, Tanska) oli Ruotsin perintöprinssi, Västerbottenin herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi) · Katso lisää »

Kustaa Rautsuo

Kustaa Erik Rautsuo (nimi aik. Gustaf Erik Rosenström; 14. syyskuuta 1893 Helsinki – 15. huhtikuuta 1969) oli suomalainen eversti, joka toimi 1920-luvulla Suomen yleisesikunnan tiedustelun palveluksessa ja jatkosodan aikana Päämajan valvontaosaston päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kustaa Rautsuo · Katso lisää »

Kustaa Tapola

Kustaa Anders (K. A.) Tapola (29. maaliskuuta 1895 Lempäälä – 2. huhtikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali, armeijakunnankomentaja ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Kustaa Tapola · Katso lisää »

Kustaa Tiitu

Kustaa Emil Tiitu (10. kesäkuuta 1896 Lapua – 7. heinäkuuta 1990 Lapua) oli suomalainen maanviljelijä ja Maalaisliitto-Keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Kustaa Tiitu · Katso lisää »

Kustaa Ylimäki

Kustaa Paavali Ylimäki oli suomalainen jääkäriyliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Kustaa Ylimäki · Katso lisää »

Kustannusliike Kirja

Kustannusliike Kirja oli Neuvostoliitossa vuosina 1923–1937 toiminut suomenkielinen kirja- ja lehtikustantamo.

Uusi!!: Jatkosota ja Kustannusliike Kirja · Katso lisää »

Kusti Kulo

Gustaf Ludvik (Kustaa, Kusti) Kulo (vuoteen 1906 Källberg, 17. marraskuuta 1887 Hämeenlinna – 13. huhtikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n puheenjohtajana vuosina 1948–1966.

Uusi!!: Jatkosota ja Kusti Kulo · Katso lisää »

Kuudes käsky

Kuudes käsky on Orvo Saarikiven ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1947.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuudes käsky · Katso lisää »

Kuujärvi

Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuujärvi · Katso lisää »

Kuulustelu (elokuva)

Kuulustelu on Jörn Donnerin ohjaama ja Olli Soinion käsikirjoittama lähihistoriallinen elokuva, joka sai ensi-iltansa syyskuussa 2009.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuulustelu (elokuva) · Katso lisää »

Kuunari Koivisto

Kuunari Koivisto kunnostettavana Särkisalossa 1980-luvulla. Kuunari Koivisto oli suomalainen moottoroitu purjealus, joka valmistui vuonna 1946.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuunari Koivisto · Katso lisää »

Kuuno Sevander

Kauno Aksel ”Kuuno” Sevander (12. helmikuuta 1898 Oulu – 24. kesäkuuta 1989 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen näyttelijä, laulaja ja teatteriohjaaja, joka 1930-luvun alusta lähtien vaikutti Neuvosto-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuuno Sevander · Katso lisää »

Kuusamo-opisto

Kuusamo-opisto on Kuusamossa toimiva kansanopisto, jonka toimintaan kuuluu myös paikkakunnan kansalaisopisto ja kesäyliopisto.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuusamo-opisto · Katso lisää »

Kuusimäki

Kuusimäki on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuusimäki · Katso lisää »

Kuuskajaskari

152/50 T -rannikkotykin tuliasema Kuuskajaskarin saaressa. Kuuskajaskarin pitäjä. Kuuskajaskari on 26,5 hehtaarin kokoinen saari Rauman saaristossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuuskajaskari · Katso lisää »

Kuuterselän taistelu

Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15.

Uusi!!: Jatkosota ja Kuuterselän taistelu · Katso lisää »

Kyösti Karhila

Curtiss Hawk, konetyyppi jonka pudotustilaston toisella tilalla Karhila oli.Keskinen; Stenman 2004 s. 96 Messerschmitt Bf 109 G-6/R-6, "tykki-Mersu", alatyyppi jolla Karhila saavutti kahdeksan ilmavoittoa kesällä 1944.Stenman; Keskinen 2001 s. 95 Convair 340. Kyösti Keijo Ensio Karhila (2. toukokuuta 1921 Rauma – 16. syyskuuta 2009 Helsinki)Keskinen; Stenman 2006 s. 67 oli suomalainen lentäjä, lentokapteeni ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kyösti Karhila · Katso lisää »

Kyösti Viljakainen

Lauri Kyösti Viljakainen (25. toukokuuta 1922 Savonlinna – 18. kesäkuuta 2000 Espoo) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Kyösti Viljakainen · Katso lisää »

Kyllikki Väre

Elli Kyllikki Väre oli suomalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kyllikki Väre · Katso lisää »

Kylmäkosken hautausmaa

Kylmäkosken hautausmaa sijaitsee Kylmäkosken kirkon välittömässä läheisyydessä Akaan kaupungissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kylmäkosken hautausmaa · Katso lisää »

Kymen jääkäripataljoona

Kymen Jääkäripataljoona (lyh. KymJP) on Karjalan Prikaatiin kuuluva jalkaväkeä kouluttava maavoimien joukkoyksikkö Kouvolan Vekaranjärvellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kymen jääkäripataljoona · Katso lisää »

Kymen pioneeripataljoona

Kymen pioneeripataljoona on Suomen maavoimien valmiusyhtymään Karjalan prikaatiin kuuluva pioneeriaselajin joukkoyksikkö Vekaranjärvellä Kouvolassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Kymen pioneeripataljoona · Katso lisää »

Kymijokilinja

Kymijokilinja (myös K-linja) oli talvisotaa ennen ja sen jälkeen vuosina 1939–1940 Taavetista Kotkaan suunniteltu ja osin rakennettu puolustuslinja.

Uusi!!: Jatkosota ja Kymijokilinja · Katso lisää »

Kymin Korkeakosken-Kymin Läntisen työväentalo

Karhulan läntisen työväentalon sijaintipaikka Kierikkalassa. Työväentalon muistolaatta on taustalla olevassa kalliossa. Kymin Korkeakosken – Kymin/Karhulan Läntisen työväentalo tunnettiin nimellä Länskä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kymin Korkeakosken-Kymin Läntisen työväentalo · Katso lisää »

Kymin lentokenttä

Kymin lentopaikka on Kotkassa sijaitseva lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kymin lentokenttä · Katso lisää »

Kypärämäki

Kypärämäen kartta Kypärämäki on Jyväskylän kaupunginosa keskustaajaman länsilaidalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Kypärämäki · Katso lisää »

Kyynel (radio)

Kyynel Sotamuseossa. Utissa erikoisjääkärirykmentin perinnehuoneessa. Kyynel oli Suomessa kehitetty kevyt sähkötyspartioradio.

Uusi!!: Jatkosota ja Kyynel (radio) · Katso lisää »

Kyyrölä (kylä)

Kyyrölän katukuvaa ennen talvisotaa. Kyyrölän kirkko ennen talvisotaa. Kyyrölä (ennen v. 1948 Красное Село, Krasnoje Selo) on Kyyrölän maalaiskunnan keskuskylä Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Kyyrölä (kylä) · Katso lisää »

L. A. Puntila

Lauri Aadolf (L. A.) Puntila (24. elokuuta 1907 Hattula – 24. toukokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen politiikan ja historian tutkija, joka osallistui myös itse poliittiseen toimintaan.

Uusi!!: Jatkosota ja L. A. Puntila · Katso lisää »

Laaja (Soanlahti)

Laaja oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Laaja (Soanlahti) · Katso lisää »

Laajalahti (Kokkola)

Muistolaatta Laajalahden entisellä lentokentällä. Laajalahti on osin Kokkolassa ja Kruunupyyssä sijaitseva entinen merenlahti, joka 1969 padottiin teollisuuden tarpeisiin makeanvedenaltaaksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Laajalahti (Kokkola) · Katso lisää »

Laajasalo

Ei kuvausta.

Uusi!!: Jatkosota ja Laajasalo · Katso lisää »

Laanila (Inari)

Laanila on kylä valtatien 4 varrella Lapissa Inarin kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Laanila (Inari) · Katso lisää »

Laatokan ja Äänisjärven taistelut

Laatokan ja Äänisjärven taistelut käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton välillä Laatokalla ja Äänisjärvellä talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Laatokan ja Äänisjärven taistelut · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa

Läntisestä Lemetistä sotasaaliina saatu BT-5 panssari Laatokan Karjalan mottitaistelut (6. tammikuuta 1940 – 13. maaliskuuta 1940) olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Vaikka tapahtumia on kuvattu Karjalankannaksen taistelujen ohella talvisodan toiseksi merkittävimmäksi sotanäyttämöksi ne tunnetaan suhteellisen huonosti.

Uusi!!: Jatkosota ja Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa · Katso lisää »

Laatokan puolustuksen perinnearkisto

Laatokan puolustuksen perinnearkisto on yksityisarkiston luonteinen perinnekokoelma.

Uusi!!: Jatkosota ja Laatokan puolustuksen perinnearkisto · Katso lisää »

Laatokka (sanomalehti)

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Laatokka oli Sortavalassa sekä myöhemmin Joensuussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä vuosina 1881–1951 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Laatokka (sanomalehti) · Katso lisää »

Lahden historia

Tämä artikkeli käsittelee Lahden historiaa esihistoriallisesta asutuksesta nykypäivään saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahden historia · Katso lisää »

Lahden radioasema

Lahden radiomastot Radiomäellä Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahden radioasema · Katso lisää »

Lahdenpohja

Lahdenpohja on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahdenpohja · Katso lisää »

Lahja Aalto

Lahja Johannes Aalto (myöh. Valakivi) (29. elokuuta 1892 Iitti – 19. syyskuuta 1956 Askola) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, opettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahja Aalto · Katso lisää »

Lahti (Karjalan tasavalta)

250px Lahti on kylä ja entinen kylähallintoalue Säämäjärven koillisrannalla Prääsän piirin pohjoisosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahti (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Lahti L-35

Lahti L-35 on Aimo J. Lahden suunnittelema pistooli, jota valmistettiin vuosina 1935–1952, neljänä eri valmistussarjana noin 9 000 kappaletta.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahti L-35 · Katso lisää »

Lahti L-39

Lahti L-39 on Aimo Lahden vuonna 1939 kehittämä panssarintorjuntakivääri.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahti L-39 · Katso lisää »

Lahti-Vesivehmaan lentokenttä

Lahti-Vesivehmaan lentokenttä sijaitsee Päijät-Hämeessä, Asikkalan kunnan Vesivehmaan kylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahti-Vesivehmaan lentokenttä · Katso lisää »

Lahtinen (Tuntematon sotilas)

Yrjö Lahtinen, useimmiten vain Lahtinen, on kuvitteellinen henkilö Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Lahtinen (Tuntematon sotilas) · Katso lisää »

Laidinmäen työväentalo

Laidinmäen työväentalo oli Iisalmen kaupungin (vuoteen 1970 Iisalmen maalaiskunnan) Laidinmäen kylässä sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Laidinmäen työväentalo · Katso lisää »

Laila Hirvisaari

Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies; 7. kesäkuuta 1938 Viipuri – 16. kesäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Laila Hirvisaari · Katso lisää »

Laivasto-osasto K

8,8 cm FlaK -ilmatorjuntatykki Laivasto-osasto K oli jatkosodan aikana syksyllä 1942 Laatokalla toiminut suomalais-saksalais-italialainen sotatoimiyhtymä.

Uusi!!: Jatkosota ja Laivasto-osasto K · Katso lisää »

Lakeuden miehet

Lakeuden miehet on Jorma Kurvisen kirjoittama sotaromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Lakeuden miehet · Katso lisää »

Lammin työväentalo Rauhala

Lammin työväentalo Rauhala on entisen Lammin kunnan (vuodesta 2009 lähtien osa Hämeenlinnaa) kirkonkylässä sijaitseva entinen työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Lammin työväentalo Rauhala · Katso lisää »

Lamminpään osuuskuntatalo

Lamminpään osuuskuntatalo on Tampereen Lamminpään kaupunginosassa sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Lamminpään osuuskuntatalo · Katso lisää »

Lammio

Lammio on hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas, karikatyyrimaisena kuvattu tärkeilevä upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Lammio · Katso lisää »

Langinkosken koulu

Entinen Langinkosken koulu pihoineen Allintien puolelta kuvattuna. Langinkosken koulu on Kotkan Metsolassa sijaitseva peruskoulu, jossa on noin 500 oppilasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Langinkosken koulu · Katso lisää »

Lantmannaskolan i Östra Nyland

Brofogdas Lantmannaskolan i Östra Nyland oli 3.

Uusi!!: Jatkosota ja Lantmannaskolan i Östra Nyland · Katso lisää »

Lapin historia

Lapin historia alkaa mannerjään vetäytyessä alueelta viimeisen jääkauden lopulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapin historia · Katso lisää »

Lapin lääni

Lapin lääni oli vuodesta 1938 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapin lääni · Katso lisää »

Lapin sota

Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapin sota · Katso lisää »

Lapinjärven kirkko

Lapinjärven kirkko on valmistunut vuonna 1746 aivan Lapinjärven keskustaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapinjärven kirkko · Katso lisää »

Lappajärvi

järvestä, jonka rantaviivasta 124 kilometriä on kunnan alueella. Yleisurheilukenttä Stadio Nissi. Purolan kylää. Lappajärven Kirkonkylää. Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa Lappajärven pohjois- ja länsirannoilla ja saarissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lappajärvi · Katso lisää »

Lappeen Marian kirkko

Kellotapuli Lappeen Marian kirkko on luterilainen kirkko Lappeenrannan keskustassa Keskuksen kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lappeen Marian kirkko · Katso lisää »

Lappeenrannan Lyseon lukio

Lappeenrannan Lyseon lukio on lukio-opetusta antava oppilaitos Lappeenrannan keskustassa Leirin kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lappeenrannan Lyseon lukio · Katso lisää »

Lappeenranta

Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Lappeenranta · Katso lisää »

Lappi

Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Uusi!!: Jatkosota ja Lappi · Katso lisää »

Lapplandsender

Lapplandsender (virallisesti Soldatensender Lappland) oli saksalaisten radioasema Suomen Lapissa jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapplandsender · Katso lisää »

Lappohjan rautatieasema

Lappohjan rautatieasema (ratakm 189+639) on rautatieliikennepaikka -radalla Hangon Lappohjan taajamassa noin 17,5 kilometriä Hangosta Tammisaaren suuntaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Lappohjan rautatieasema · Katso lisää »

Lapuan päivä

Lapuan päivä on Suomen sodan Lapuan taistelun muistopäivä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapuan päivä · Katso lisää »

Lapuanliike

Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.

Uusi!!: Jatkosota ja Lapuanliike · Katso lisää »

Lars Erik Carpelan

Lars Erik Bertelsson Carpelan (19. joulukuuta 1913 Helsinki – 2. helmikuuta 1987 Tukholma) oli suomalainen toimittaja, joka kuului vapaaherralliseen Carpelan-sukuun.

Uusi!!: Jatkosota ja Lars Erik Carpelan · Katso lisää »

Lars Hattinen

Lars Paul-Erich "Lasse" Hattinen (16. toukokuuta 1923 Kuorevesi – 3. tammikuuta 1961 Koivulahti) oli suomalainen sodanaikainen hävittäjälentäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lars Hattinen · Katso lisää »

Lars Junttila

Lars Levi Junttila (30. kesäkuuta 1904 Kittilä – 11. maaliskuuta 1999) oli suomalainen kommunisti, joka toimi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) toimitsijana.

Uusi!!: Jatkosota ja Lars Junttila · Katso lisää »

Lars Pettersson (taidehistorioitsija)

Lars ”Lasse” Karl Johan Pettersson (12. elokuuta 1918 Ruovesi – 4. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen taidehistorioitsija, joka tutki Suomen vanhaa kirkko- ja linna-arkkitehtuuria.

Uusi!!: Jatkosota ja Lars Pettersson (taidehistorioitsija) · Katso lisää »

Lars Westerlund

Lars Westerlund (s. 1951) on oikeus- ja hallintohistorian dosentti Åbo Akademissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lars Westerlund · Katso lisää »

Lasse Blom

Lars Ture Blom (25. tammikuuta 1920 Helsinki – 19. maaliskuuta 1944 Ontajärvi oli suomalainen jääkiekkomaalivahti. Hän pelasi uransa helsinkiläisissä Karhu-Kissoissa ja pelasi Suomen jääkiekkomaajoukkueessa, joka osallistui ensimäisen kerran MM-kisoihin Sveitsissä keväällä 1939. Opiskelija Lasse Blom aloitti jääkiekkouransa vuonna 1938 perustetussa uudessa helsinkiläisessä jääkiekon erikoisseurassa Karhu-Kissoissa. Vaikka seura ei pelannut vielä pääsarjaa, Lasse Blom valittiin toiseksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahdiksi Sveitsin MM-kisoihin. Siellä hän pelasi kolme ottelua eli Saksaa, Yhdysvaltoja ja Italiaa vastaan. Ottelussa Yhdysvaltoja vastaan hän oli joukkueen parhaimmistoa, vaikka Suomi hävi numeroin 0–4. Jääkiekon pääsarjaa Blom pääsi pelaamaan vasta talvella 1942–1943. Kaikkiaan hänen pääsarjauransa kesti kaksi kautta ennen kaatumista keväällä 1944. Lasse Blom osallistui sotiimme ja toimi jatkosodassa vänrikkinä Rajajääkäripataljoona 6:ssa. Hän kaatui maaliskussa 1944 Itä-Karjalassa Ontajärvellä. Näin hänestä tuli neljäs sodan uhri vuoden 1939 MM-joukkueesta. Häntä ennen olivat kaatuneet Holger Granström, Olof Nyholm ja Erkki Rintala.

Uusi!!: Jatkosota ja Lasse Blom · Katso lisää »

Lasse Heikkilä (runoilija)

Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista.

Uusi!!: Jatkosota ja Lasse Heikkilä (runoilija) · Katso lisää »

Lasse Nevanlinna

Lasse Otto Wilhelm Nevanlinna (11. huhtikuuta 1924 Helsinki – 17. joulukuuta 2012 Kauniainen) oli suomalainen professori, diplomi-insinööri ja Imatran Voima Oy:n kehitysjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lasse Nevanlinna · Katso lisää »

Lasse Terho

Lasse Kullervo Terho (25. syyskuuta 1920 Kotka – 4. joulukuuta 2006 Helsinki) oli satamajohtaja ja Satamaliiton toimitusjohtaja, joka sai ensimmäisenä Suomessa satamaneuvoksen arvonimen, vuonna 1985.

Uusi!!: Jatkosota ja Lasse Terho · Katso lisää »

Latva (Venäjä)

Latvan maalaiskunta Äänisenrannan piirin kartalla Muurmannin rautatie ja Lavdan asema. Kuva:Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski 1915 Latva eli Ladva on maalaiskunta ja sen keskustaajama Äänisenrannan piirin etelärajalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Latva (Venäjä) · Katso lisää »

Latva-Vetka

Latva-Vetkan kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Latva-Vetka on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Latva-Vetka · Katso lisää »

Lauri af Heurlin (professori)

Lauri Olavi af Heurlin (26. helmikuuta 1913 Helsinki – 29. huhtikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä ja Helsingin yliopiston kansantalouden professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri af Heurlin (professori) · Katso lisää »

Lauri Airila

Lauri Aarno Airila (10. marraskuuta 1902 Viipurin maalaiskunta – 29. heinäkuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Airila · Katso lisää »

Lauri Öhman

Lauri Johannes Öhman (ent. Sauramo; 25. lokakuuta 1902 Viipuri – 16. elokuuta 1969) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja yleisesikuntaupseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Öhman · Katso lisää »

Lauri Äijö

Lauri Alfred Äijö (17. toukokuuta 1917 Kauhajoki – 20. tammikuuta 2004 Mikkeli) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Äijö · Katso lisää »

Lauri Boldt

Johan Lauri Daniel Boldt (21. marraskuuta 1910 Turku – 18. tammikuuta 1982 Helsinki (Maksullinen lähde.)) oli suomalainen jalkaväen upseeri, joka palveli sodassa pataljoonankomentajana ja myöhemmin rauhan aikana muun muassa prikaatinkomentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Boldt · Katso lisää »

Lauri Hallman

Lauri Hallman (1933) Lauri Gustaf Hallman (4. joulukuuta 1883 Kuopio – 11. joulukuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen Itä-Suomessa vaikuttanut kauppaneuvos ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Hallman · Katso lisää »

Lauri Harvila

Lauri (Lassi) Ilmari Harvila, vuoteen 1931 Hellberg (26. elokuuta 1901 Pälkäne – 24. lokakuuta 1991 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Harvila · Katso lisää »

Lauri Heino

Lauri Aleksanteri Heino (24. elokuuta 1918 Somero – 3. helmikuuta 2001 Somero) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Heino · Katso lisää »

Lauri Hiisi

Lauri Hiisi (sukunimi vuoteen 1918 Helenius; 20. elokuuta 1897 Orimattila – 15. toukokuuta 1989 Helsinki (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 27.5.1989, HS Aikakone. Viitattu 16.5.2018.) oli suomalainen everstiluutnantti, joka toimi Suomen sotilasasiamiehenä Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Hiisi · Katso lisää »

Lauri Kalaja

Lauri Ilmari Kalaja (14. syyskuuta 1904 Kotka – 1. maaliskuuta 1976 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 7.3.1976, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Kalaja · Katso lisää »

Lauri Kaunisvesi

Lauri Jalmari Kaunisvesi oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Kaunisvesi · Katso lisää »

Lauri Kettunen (urheilija)

Lauri Kettunen (12. helmikuuta 1905 Antrea – 15. elokuuta 1941) oli suomalainen nykyaikainen viisiottelija ja miekkailija sekä yleisesikuntaupseeri (majuri).

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Kettunen (urheilija) · Katso lisää »

Lauri Koho

Lauri (Lassi) Anselm Koho (23. maaliskuuta 1926 Kurkijoki – 5. huhtikuuta 2014 Lappeenranta) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka palveli ison osa urastaan sotilasneuvonantajana Yhdistyneissä kansakunnissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Koho · Katso lisää »

Lauri Korhonen

Lauri Edvard Korhonen (22. lokakuuta 1894 Kuopio - 22. marraskuuta 1947) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Korhonen · Katso lisää »

Lauri Koskela

Lauri Koskela (16. toukokuuta 1907 Lapua – 3. elokuuta 1944 Äyräpää, Vuosalmi) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija ja olympiavoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Koskela · Katso lisää »

Lauri Laitinen (kirkkoherra)

Lauri Johannes Laitinen, sukunimi vuodesta 1946 Lanjala (31. elokuuta 1882 Mouhijärvi – 7. syyskuuta 1955 Kemijärvi) oli suomalainen kirkkoherra, joka herätti ristiriitoja poliittisilla mielipiteillään.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Laitinen (kirkkoherra) · Katso lisää »

Lauri Lång

Karl Lauri Henrik (Lasse) Lång (s. 2. kesäkuuta 1892 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Lång · Katso lisää »

Lauri Leppäluoto

Lauri Aukusti Leppäluoto (23. marraskuuta 1900 Haukipudas – 24. heinäkuuta 1973 Rovaniemi) oli suomalainen vaatealalla toiminut yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1966.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Leppäluoto · Katso lisää »

Lauri Malmberg

Kaarlo Lauri Torvald Malmberg (8. toukokuuta 1888 Helsinki – 14. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotaväen päällikkönä vuonna 1925 ja suojeluskuntien komentajana vuosina 1921–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Malmberg · Katso lisää »

Lauri Maskula

Lauri Alaksander Maskula (14. marraskuuta 1893 Turku – 26. elokuuta 1953 Turku Helsingin Sanomat 27.8.1953, s. 3.) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Maskula · Katso lisää »

Lauri Mölsä

Lauri Henrik Mölsä (28. kesäkuuta 1912 Loimaa – 14. tammikuuta 2002 Tampere) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Mölsä · Katso lisää »

Lauri Mela

Lauri Antero Mela, vuoteen 1906 Melander (4. elokuuta 1903 Suomusjärvi – 1. huhtikuuta 1987 Nummi-Pusula) oli suomalainen maanviljelijä, opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Mela · Katso lisää »

Lauri Nautela

Lauri Villiam Nautela (v. 1925–1935 Lagerström, 13. lokakuuta 1914 Helsinki – 5. syyskuuta 1998 Lieto) oli suomalainen keräilijä ja mesenaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Nautela · Katso lisää »

Lauri Nissinen

Lauri Vilhelm Nissinen (31. heinäkuuta 1918 Joensuu – 17. kesäkuuta 1944 Kaukjärvi) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Nissinen · Katso lisää »

Lauri Nurmi (toimittaja, 1905)

Lauri Johannes Nurmi (23. maaliskuuta 1905 Vihti – 18. maaliskuuta 1971 Kerava) oli suomalainen toimittaja ja urheiluvaikuttaja, joka oli 1930–1950-luvuilla yksi Työväen Urheiluliiton johtohahmoista.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Nurmi (toimittaja, 1905) · Katso lisää »

Lauri Nurminen

Lauri Nurminen (9. syyskuuta 1906 – 20. helmikuuta 2009) oli ennen kuolemaansa viimeinen elossa ollut Suomen sisällissodassa valkoisten puolella palvellut henkilö.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Nurminen · Katso lisää »

Lauri Orispää

Kaarlo Lauri Orispää, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Orispää · Katso lisää »

Lauri Paavola

Lauri Paavola (11. lokakuuta 1906 Vehkalahti – 25. kesäkuuta 1988) oli suomalainen upseeri, joka toimi Panssarikoulun ja Kanta-aliupseerikoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Paavola · Katso lisää »

Lauri Pekuri

Lauri Pekuri Lauri Olavi Pekuri (vuoteen 1942 OhukainenKeskinen; Stenman 2006 s. 16 6. marraskuuta 1916 Helsinki – 3. elokuuta 1999 Espanja) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Pekuri · Katso lisää »

Lauri Pieti

Lauri Heikki Pieti oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Pieti · Katso lisää »

Lauri Pietikäinen

Lauri (Lassi) Uljas Pietikäinen (25. toukokuuta 1919 Kuopio – 16. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen mäkihyppääjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Pietikäinen · Katso lisää »

Lauri Pikkarainen

Lauri Veikko Pikkarainen (10. elokuuta 1913 Kiuruvesi – 4. lokakuuta 1941 Äänislinna) oli suomalainen luonnontutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Pikkarainen · Katso lisää »

Lauri Rosendal

Lauri Fredrik Rosendal (13. joulukuuta 1879 Oulu – 28. helmikuuta 1948 Oulu) oli suomalainen toimittaja ja tarkastaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Rosendal · Katso lisää »

Lauri Salpakari

Lauri Albin Salpakari (ent. Lars Albin Stenbom) on kuvitteellinen rovasti Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Salpakari · Katso lisää »

Lauri Seiterä

Lauri Wilhelm Seiterä, sukunimi vuoteen 1937 Cederholm (28. toukokuuta 1915 Terijoki – 15. huhtikuuta 1992 Kauniala, Kauniainen) oli suomalainen tivolinjohtaja ja Tivoli Seiterän perustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Seiterä · Katso lisää »

Lauri Sutela

Lauri Johannes Sutela (vuoteen 1929 Schroderus; 11. lokakuuta 1918 Äänekoski – 8. marraskuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kenraali, joka toimi puolustusvoimain komentajana 1974–1983.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Sutela · Katso lisää »

Lauri Tamminen

Lauri Esko Olavi Tamminen (1. joulukuuta 1919 Helsinki – 2. joulukuuta 2010 Lipen, Bulgaria) oli suomalainen moukarinheittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Tamminen · Katso lisää »

Lauri Törni

Lauri Allan Törni (vuodesta 1954 Larry A. Thorne; 28. toukokuuta 1919 Viipuri – 18. lokakuuta 1965 Khâm Đứcin alue, Etelä-Vietnam) oli kolmen maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Törni · Katso lisää »

Lauri Teivainen

Lauri Jalmari Teivainen (10. elokuuta 1924 Jyväskylä – 27. tammikuuta 2018 Jyväskylä) oli suomalainen rehtori, kirjailija, keksijä ja puoluejohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Teivainen · Katso lisää »

Lauri Tiainen

Lauri Taavetti Tiainen Lauri Taavetti Tiainen (käytti Saksassa peitenimeä Tienen), (15. helmikuuta 1890 Rantasalmi – 18. syyskuuta 1958) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Tiainen · Katso lisää »

Lauri Vähälä

Lauri Elis Vähälä (9. huhtikuuta 1914 Ullava – 5. huhtikuuta 1995 Oulu) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvon.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Vähälä · Katso lisää »

Lauri Viding

Lauri Kullervo Viding (10. elokuuta 1913 Viipuri – 20. huhtikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauri Viding · Katso lisää »

Laurin Zilliacus

Laurin Zilliacus (4. lokakuuta 1895 Jokohama, Japani – 9. heinäkuuta 1959 Porvoo) oli suomalainen rehtori, pedagogi ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Laurin Zilliacus · Katso lisää »

Laus-Dei Saxell

Laus-Dei (Lasse) Saxell (9. lokakuuta 1914 Helsinki – 1. helmikuuta 2001) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Laus-Dei Saxell · Katso lisää »

Lauttasaaren välikohtaus

Lauttasaaren välikohtaus oli ampumistapaus, joka sattui Lauttasaaressa nykyisen Helsingin silloisen Huopalahden kunnan alueella 3. marraskuuta 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauttasaaren välikohtaus · Katso lisää »

Lauttasaari

Lauttasaari on Lounais-Helsingissä sijaitseva Lauttasaarensalmen Helsingin mantereesta ja kantakaupungista erottama saari, kaupunginosa sekä peruspiiri.

Uusi!!: Jatkosota ja Lauttasaari · Katso lisää »

Lavansaaren kirkko

alt.

Uusi!!: Jatkosota ja Lavansaaren kirkko · Katso lisää »

Lavia

Lavia on Suomen entinen kunta Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lavia · Katso lisää »

Längelmäki

Längelmäki (vuosien 1500–1510 aikaan nimi oli Längelmä) on entinen Suomen kunta, jonka alue nykyään jakautuu Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Oriveden kaupungin ja Keski-Suomen maakuntaan kuuluvan Jämsän kaupungin kesken.

Uusi!!: Jatkosota ja Längelmäki · Katso lisää »

Länsikorkee

Länsikorkee on Espoon Tapiolan kaupunginosan pienalue ja yli 30 metrin korkeuteen yltävänä Tapiolan kaupunginosan korkein kohouma.

Uusi!!: Jatkosota ja Länsikorkee · Katso lisää »

Länsilinjat

Tampereen seudun joukkoliikenteen bussi. Kuva elokuulta 2013. Länsilinjat Oy (vuoteen 1980 saakka Länsi-Linjat Oy) on pirkanmaalainen linja-autoyritys.

Uusi!!: Jatkosota ja Länsilinjat · Katso lisää »

Läskelä (yritys)

Läskelän tehtaat ennen sotia. Läskelän paperitehtaan rakennukset syksyllä 2008. Osakeyhtiö Läskelä Aktiebolag (nimi vuoteen 1929 Läskelän Tehdas Oy – Läskelä Bruks Aktiebolag) eli Läskelän paperitehdas oli Laatokan Karjalassa entisessä Harlun kunnan Läskelässä sijainnut metsäteollisuusyhtiö, johon kuului parhaimmillaan puuhiomo, paperitehdas ja saha.

Uusi!!: Jatkosota ja Läskelä (yritys) · Katso lisää »

Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas

Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas eli Hallan Ukon tervauuni oli Hyrynsalmella vuosina 1924–1939 toiminut tervaa ja tärpättiä valmistanut tehdaslaitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas · Katso lisää »

Lea Joutseno

Lea Ruth Margit Joutseno (ent. Jönsson) oli suomalainen elokuva­näyttelijä ja -käsikirjoittaja sekä kielen­kääntäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lea Joutseno · Katso lisää »

Lebensraum

Idän yleissuunnitelmaan'', sekä Natsi-Saksan hallinnon ja Schutzstaffelin asiakirjoihin. Natsi-Saksan käynnistämä suurhyökkäys Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa) vuonna 1941. Lebensraum (saksaa, suomeksi elintila, elinalue) on 1900-luvun alussa vakiintunut käsite, jolla tarkoitettiin Saksan alueen väitettyä tai pelättyä ylikansoittumista ja siitä seurannutta ajatusta aluelaajennuksista.

Uusi!!: Jatkosota ja Lebensraum · Katso lisää »

Leevi Kinnunen

Pastori Tobias Leevi Kinnunen Tobias Leevi Kinnunen (21. lokakuuta 1905 Tornio – 30. toukokuuta 1988 Oulu) oli suomalainen rovasti ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Leevi Kinnunen · Katso lisää »

Lehmivaara

Lehmivaara oli kylä Korpiselän kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Lehmivaara · Katso lisää »

Lehmusten kaupunki -sarja

Lehmusten kaupunki -sarja (tunnetaan myös Lappeenranta-sarjana) on Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) kirjoittama seitsenosainen romaanisarja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lehmusten kaupunki -sarja · Katso lisää »

Lehto (Karjalan tasavalta)

Lehto on kylä ja entinen Tunkuan piirin keskus Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lehto (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Lehtomäki (Soanlahti)

Lehtomäki oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Lehtomäki (Soanlahti) · Katso lisää »

Leif Wager

Leif Christian Wager oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Leif Wager · Katso lisää »

Leinon vangit

Sisäministeri Yrjö Leino huhtikuussa 1948. ”Leinon vangit” oli yhdeksäntoista henkilön ryhmä, jotka Suomen sisäministeri Yrjö Leino (SKDL) luovutti huhtikuussa 1945 liittoutuneiden valvontakomission neuvostoliittolaisille edustajille ja jotka vietiin vankeina Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Leinon vangit · Katso lisää »

Leiri (Lappeenranta)

Leiri on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue.

Uusi!!: Jatkosota ja Leiri (Lappeenranta) · Katso lisää »

Lempaala

alt.

Uusi!!: Jatkosota ja Lempaala · Katso lisää »

Lempäälä

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Uusi!!: Jatkosota ja Lempäälä · Katso lisää »

Lempäälän taistelut

Lempäälän taistelut tarkoittaa Suomen sisällissodan taisteluja, jotka käytiin Lempäälän ja Vesilahden pitäjissä maalis–huhtikuussa 1918.

Uusi!!: Jatkosota ja Lempäälän taistelut · Katso lisää »

Lempi Alanko

Lempi Alanko (o.s. Kettunen) (2. heinäkuuta 1898 Viipuri – 4. kesäkuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen kansakoulunopettaja, joka toimi Kulosaaren huvilakaupungin suomalaisen alakoulun opettajana ja johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Lempi Alanko · Katso lisää »

Lempi Jääskeläinen

Lempi Inkeri Jääskeläinen (15. joulukuuta 1900 Viipuri – 13. syyskuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan Viipuriin sijoittuvista historiallisista romaaneistaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Lempi Jääskeläinen · Katso lisää »

Lempola

Lempola on Lohjan 23.

Uusi!!: Jatkosota ja Lempola · Katso lisää »

Lend-Lease

Roosevelt allekirjoittaa H.R. 1776:n laiksi. Lend-Lease-ohjelman puitteissa toimitettu jeeppi Puolan armeijan käytössä vuonna 1945. Lend-Lease oli Yhdysvaltain liittovaltion toisen maailmansodan aikainen ohjelma, joka mahdollisti sotamateriaalin toimittamisen ensin Britannialle ja vuoden 1942 alusta lähtien Neuvostoliitolle ja muillekin liittoutuneille.

Uusi!!: Jatkosota ja Lend-Lease · Katso lisää »

Leningradin piiritys

Leningradin piiritys oli toisen maailmansodan aikana suoritettu sotilasoperaatio, jossa Leningradin (nyk. Pietari) maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon katkaistiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Leningradin piiritys · Katso lisää »

Lennart Hannelius

Lennart Wilhelm Hannelius Lennart Wilhelm Hannelius (8. marraskuuta 1893 Hanko – 4. toukokuuta 1950 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen jääkärieversti ja olympiaurheilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Lennart Hannelius · Katso lisää »

Lennart Oesch

Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892 Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Lennart Oesch · Katso lisää »

Lennart Rönnback

Lennart Rönnback (21. toukokuuta 1905 – 4. marraskuuta 2007) oli yksi Suomen vanhimmista asukkaista sekä viimeinen aseistettu Suomen sisällissodassa valkoisten puolella taistellut sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Lennart Rönnback · Katso lisää »

Lentiera

Lentieran kunta Mujejärven piirin kartalla. Lentiera (myös Lendiera, Lentiira) on maalaiskunta ja sen keskustaajamaGeneralnyi plan, s. 4.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentiera · Katso lisää »

Lento-osasto Kuhlmey

1./SG 3:n Ju 87 D-5 -kone Immolassa 21. kesäkuuta 1944. 4./JG 54:n Fw 190 A-6 -konetta huolletaan Immolassa kesäkuussa 1944. Lento-osasto Kuhlmey oli komentajansa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty toisen maailmansodan aikainen Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen osasto, joka oli koottu Kuhlmeyn komentaman Schlachtgeschwader 3:n ympärille.

Uusi!!: Jatkosota ja Lento-osasto Kuhlmey · Katso lisää »

Lentolaivue 10

Lentolaivue 10 (LLv 10) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoimintalaivue talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 10 · Katso lisää »

Lentolaivue 14

Lentolaivue 14 (LLv 14) oli Suomen ilmavoimien 1.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 14 · Katso lisää »

Lentolaivue 15

Lentue X:n ja Lentolaivue 15:n käytössä ollut Heinkel He 115, tunnus HE-115. Laivueen käytössä ollut konetyyppi, Høver M.F. 11. Lentolaivue 15 (LLv 15) oli Suomen ilmavoimien lentolaivue, joka perustettiin jatkosodan alkuvaiheessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 15 · Katso lisää »

Lentolaivue 16

Lentolaivue 16 (LLv 16 1938–toukokuu 1942, LeLv 16 toukokuu 1942–helmikuu 1944, TLeLv 16 helmikuusta 1944 alkaen) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoimintalaivue, joka perustettiin ilmavoimien uudelleenjärjestelyn yhteydessä vuonna 1938.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 16 · Katso lisää »

Lentolaivue 24

Lentolaivue 24 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 24 · Katso lisää »

Lentolaivue 26

Lentolaivue 26 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 26 · Katso lisää »

Lentolaivue 28

Lentolaivue 28 oli Suomen ilmavoimien toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentolaivue.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 28 · Katso lisää »

Lentolaivue 30

Lentolaivue 30 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin 9.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 30 · Katso lisää »

Lentolaivue 32

Lentolaivue 32 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin nimeämällä talvisodan aikana perustettu lentolaivue 22 uudelleen 9.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 32 · Katso lisää »

Lentolaivue 34

Lentolaivue 34 oli Suomen ilmavoimien lentolaivue, joka perustettiin ensimmäisen kerran 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 34 · Katso lisää »

Lentolaivue 44

Lentolaivue 44 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin vuonna 1934.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 44 · Katso lisää »

Lentolaivue 48

Lentolaivue 48 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin jatkosodan alkupuolella vuonna 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentolaivue 48 · Katso lisää »

Lentomestari

Lentomestari oli Suomen ilmavoimien toimi, joka vastasi maavoimien sotilasmestaria.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentomestari · Katso lisää »

Lentopommi

SC250-lentopommi Lentopommi on lentokoneesta, ilmalaivasta tai helikopterista pudotettava räjähde, joka laukeaa yleensä osuttuaan maahan tai pienellä viivellä sen jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentopommi · Katso lisää »

Lentorykmentti 1

Lentorykmentti 1 (LeR 1) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoiminnan joukko-osasto vuosina 1938–1941 ja 1942–1952.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentorykmentti 1 · Katso lisää »

Lentorykmentti 2

Lentorykmentti 2 (LeR 2) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1938–1952.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentorykmentti 2 · Katso lisää »

Lentorykmentti 3

Lentorykmentti 3 (LeR 3) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1940–1952.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentorykmentti 3 · Katso lisää »

Lentorykmentti 4

Rykmentin lukumääräisesti enemmistönä ollut konetyyppi, Bristol Blenheim ilmailumuseossa Tikkakoskella. Lentorykmentti 4 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalaivueista koostunut joukko-osasto.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentorykmentti 4 · Katso lisää »

Lentotukialus

Cavour Lentotukialus INS Vikrant Lentotukialus on sota-alus, joka on tarkoitettu toimimaan lentotukikohtana merellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lentotukialus · Katso lisää »

Leo Kyander

Leo Kyander Leo Kyander (24. joulukuuta 1886 Nurmes – 24. lokakuuta 1949) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Kyander · Katso lisää »

Leo Laakso

Leo Laakso ilmalennossa 1940-luvulla.''finna.fi'' Leo Unto Edvard Laakso (21. elokuuta 1918 Heinola – 4. huhtikuuta 2002 Helsinki) oli 1940-luvulla kilpaillut mäkihyppääjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Laakso · Katso lisää »

Leo Lastumäki

Leo Antero Lastu­mäki oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Lastumäki · Katso lisää »

Leo Lehtonen

Leo Lehtonen (13. marraskuuta 1916 Hausjärvi – 12. lokakuuta 2002 Helsinki)Leena Pallari: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.11.2002.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Lehtonen · Katso lisää »

Leo Meller (toimittaja)

Leo Ilmari Meller (26. syyskuuta 1915 Helsinki – 25. kesäkuuta 1990 Helsinki) oli pitkäaikainen Yleisradion toimittaja sekä Mainos-TV:n ohjelmajohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Meller (toimittaja) · Katso lisää »

Leo Saressalo

Leo Anton Saressalo, entinen Skippari (23. syyskuuta 1921 Virolahti – 2. marraskuuta 1983) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Saressalo · Katso lisää »

Leo Skurnik

Leo Skurnik vuonna 1940. Leo Skurnik (28. maaliskuuta 1907 Helsinki – 4. joulukuuta 1976 Oulu) oli lääkäri ja yksi jatkosodan aikana rautaristillä palkituista, mutta siitä kieltäytyneistä suomenjuutalaisista.

Uusi!!: Jatkosota ja Leo Skurnik · Katso lisää »

Leonid Govorov

Leonid Govorov Leonid Aleksandrovitš Govorov) (22. helmikuuta 1897 Kirov – 19. maaliskuuta 1955) oli neuvostoliittolainen kenraali, joka toimi tykistökomentajana talvisodassa 1939–1940 ja komensi jatkosodassa puna-armeijan joukkoja suurhyökkäyksen aikana Karjalankannaksella vuoden 1944 kesällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Leonid Govorov · Katso lisää »

Leppäsyrjän luterilainen kirkko

Leppäsyrjän luterilainen kirkko sijaitsi Leppäsyrjän kylässä entisen Suistamon kunnan eteläosassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Leppäsyrjän luterilainen kirkko · Katso lisää »

Lesogorskin vesivoimalaitos

Rouhialan voimalaitos syyskuussa 1944 Lesogorskin vesivoimalaitos (tai Роухиала ГЭС, Rouhiala GES eli ГЭС-10, alkuperäinen nimi: Rouhialan vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Jääskessä Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Lesogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »

Liekinheitin

Liekinheitintä käyttävä sotilas Vietnamin sodassa. Saksalainen liekinheitin käytössä vuonna 1917. Merijalkaväen sotilas M2-2 liekinheittimen kanssa Iwo Jimalla helmikuussa 1945.Yhdysvaltalainen M67 tankki (liekinheittimellä varustettu M48 Patton) Vietnamin sodassa 1966. Liekinheitin on laite, jonka toimintaperiaatteena on ruiskuttaa palavaa nestettä (erilaiset öljypohjaiset seokset) tai hyytelöä (kuten napalmia) ja siten mahdollistaa kohteen sytyttäminen tuleen matkan päästä.

Uusi!!: Jatkosota ja Liekinheitin · Katso lisää »

Liekkejä laulumailla

Liekkejä laulumailla on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan kymmenes osa.

Uusi!!: Jatkosota ja Liekkejä laulumailla · Katso lisää »

Lieksan räjähdysonnettomuus 1950

Lieksan räjähdysonnettomuus tapahtui Lieksan kauppalassa 2.

Uusi!!: Jatkosota ja Lieksan räjähdysonnettomuus 1950 · Katso lisää »

Lietmajärvi

Lietmajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Lietmajärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lietmajärvi · Katso lisää »

Lihaniemi

Lihaniemi on niemi ja entinen kylä Viipurinlahden itärannalla Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Lihaniemi · Katso lisää »

Liikekannallepano

Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Liikekannallepano · Katso lisää »

Liikkuva poliisi

Liikkuvan poliisin auto vuonna 2005. Liikkuva poliisi (lyhenne LP) oli poliisille kuuluvia turvallisuustehtäviä hoitanut, liikennevalvontaan erikoistunut poliisin valtakunnallinen yksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Liikkuva poliisi · Katso lisää »

Liinahamari

Liinahamari on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Liinahamari · Katso lisää »

Liinahamarin reitti

Liinahamarin reitti Rovaniemi-Petsamo Liikennettä hoitamaan asetettu Paavo Talvela sai suuret valtuudet asian hoitamiseksi. Tarvittaessa hallitus oli valmis turvautumaan jopa sotatilalakiin. Kuvassa kenraalimajuri Talvela talvisodan aikana. Liinahamarin reitti oli välirauhan aikana 1940–1941 Suomen ja Ruotsin ainoa vapaa ulkomaankauppareitti ohi Saksan ja Neuvostoliiton hallitsemien alueiden.

Uusi!!: Jatkosota ja Liinahamarin reitti · Katso lisää »

Liisa Tomberg

Elisabeth ”Liisa” Tomberg (28. tammikuuta 1909 Inkere – 5. marraskuuta 1988 Petroskoi) oli inkeriläinen näyttelijä, joka teki uransa Neuvostoliitossa Leningradin ja Petroskoin suomenkielisissä teattereissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Liisa Tomberg · Katso lisää »

Liittoutuneiden valvontakomissio

Liittoutuneiden valvontakomissio oli vuosina 1944–1947 Suomessa toiminut toisen maailmansodan voittajavaltioita edustanut elin, joka valvoi jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen toimeenpanoa.

Uusi!!: Jatkosota ja Liittoutuneiden valvontakomissio · Katso lisää »

Linnansilta (Viipuri)

Linnansilta (Krepostnoj most, vanhalta suomalaiselta nimeltään Turunsilta) on Viipurissa sijaitseva silta, joka ylittää Linnasalmen ja yhdistää vanhan kaupunkikeskustan sen länsipuoliseen Linnasaareen.

Uusi!!: Jatkosota ja Linnansilta (Viipuri) · Katso lisää »

Lintulan luostari

Sisänäkymä Lintulan luostarin kirkosta. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari.

Uusi!!: Jatkosota ja Lintulan luostari · Katso lisää »

Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille

Suomalaissotilaat nostavat sotalipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päättymisen jälkeen. Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille on kuuluisa toisen maailmansodan valokuva, joka otettiin Lapin sodan päättymisen jälkeen 27.

Uusi!!: Jatkosota ja Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille · Katso lisää »

Lista 1:n vangit

Lista 1:n vangit Riihimäen keskusvankilan Tornin pihalla Lista 1:n vangit olivat joukko suomalaisia, jotka Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vangittiin vuonna 1944 epäiltynä jatkosodan aikana tehdyistä sotarikoksista.

Uusi!!: Jatkosota ja Lista 1:n vangit · Katso lisää »

Lohdutus (hevonen)

Lohdutus (1929–1955) oli punarautias suomenhevosori, jonka isä oli Sisu, emä Hultu ja emänisä Alarikin Kaima.

Uusi!!: Jatkosota ja Lohdutus (hevonen) · Katso lisää »

Lohjan rukoushuone

Lohjan rukoushuone (aiemmin n.k Lembergin huvila) sijaitsee Lohjan keskustassa, Uudellamaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Lohjan rukoushuone · Katso lisää »

Lohjan sankarihautausmaa

Lohjan sankarihautausmaa on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten vainajien hautausmaa-alue Lohjan Pyhän Laurin kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Lohjan sankarihautausmaa · Katso lisää »

Loimolan luterilainen kirkko

Loimolan kirkko 1930-luvulla. Loimolan luterilainen kirkko sijaitsi Loimolan kylässä rajakarjalaisen Suistamon kunnan itäosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Loimolan luterilainen kirkko · Katso lisää »

Lokalahti

Lokalahti on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Lokalahti · Katso lisää »

Lom (Parainen)

Lom (myös Lohm) on Turun saaristossa Korppoon ja Nauvon erottavan Storströmmenin salmen länsipuolella sijaitseva saari.

Uusi!!: Jatkosota ja Lom (Parainen) · Katso lisää »

Lontoon Jenny

Lontoon Jenny oli tunnettu radiokuuluttaja, joka harjoitti jatkosodan aikana Englannin radiossa Suomen vastaista propagandaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lontoon Jenny · Katso lisää »

Loppuheitto

Loppuheitto eli apokopee (.

Uusi!!: Jatkosota ja Loppuheitto · Katso lisää »

Lotat (dokumenttielokuva)

Lotat (myös Lotat - naiset kertovat) on Taru Mäkelän ohjaama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1995.

Uusi!!: Jatkosota ja Lotat (dokumenttielokuva) · Katso lisää »

Lotinapelto

Lotinapelto (myös Pellonlinna;, käytössä myös ven.) on kaupunki ja kaupunkikunta Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lotinapelto · Katso lisää »

Lotta Svärd

Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Lotta Svärd · Katso lisää »

Luettelo Aero Oy:n ja Finnairin lentokalustosta

Finnairin Airbus A350 -kone (OH-LWA). Finnairin Airbus A350 -kone (OH-LWA) laskeutumassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle maaliskuussa 2016. Aero O/Y:n, myöhemmin Finnairin historiallinen ja nykyinen lentokalusto vuodesta 1923 alkaen aina nykyhetkeen saakka, lähinnä Mäkisen & Ritarannan (2001), Planespottersin ja rzjetsin mukaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Aero Oy:n ja Finnairin lentokalustosta · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä A

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä A · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä E

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä E · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä I

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä I · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä L

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä L · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä M

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä M · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä P

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä P · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä R

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo jääkäreistä R · Katso lisää »

Luettelo kenraaleista

jatkosodan aikana. Tämä on epätäydellinen luettelo kenraaleista.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo kenraaleista · Katso lisää »

Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä

Tämä on aikajärjestyksessä esitetty luettelo kuuluisista henkilöistä, jotka on tuomittu kuolemanrangaistukseen ja joiden rangaistus on pantu täytäntöön.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo Lapin kullankaivajista

Tämä on luettelo tunnetuista Lapissa Lemmenjoella ja Ivalojoella työskennelleistä kullankaivajista.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Lapin kullankaivajista · Katso lisää »

Luettelo Lentolaivue 32:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista

Luettelo erittelee Suomen ilmavoimien Lentolaivue 32:n jatkosodassa saavuttamat ilmavoitot sekä sotatoimitappiot.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Lentolaivue 32:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista · Katso lisää »

Luettelo Lentolaivue 34:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista

Luettelo erittelee Suomen ilmavoimien Lentolaivue 34:n jatkosodassa saavuttamat ilmavoitot (väitteet ilmavoitoista) sekä sotatoimitappiot.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Lentolaivue 34:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista · Katso lisää »

Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Naantalin kaupungissa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä · Katso lisää »

Luettelo natsi-Saksan kenraaleista

Tämä on epätäydellinen luettelo natsi-Saksan kenraaleista.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo natsi-Saksan kenraaleista · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton sodista

Tämä on luettelo Neuvostoliiton käymistä sodista ja muista merkittävistä konflikteista.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Neuvostoliiton sodista · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä

Tämä on luettelo Neuvosto-Venäjän (vuoteen 1922) ja Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä (vuoteen 1954 saakka nimike oli lähettiläs).

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä · Katso lisää »

Luettelo suomalaisista sotavankileireistä 1941–1945

Suomalaiset sotavankileirit vuosina 1941–1945 on luettelo vuosina 1941–1945 käytyjen jatkosodan ja Lapin sodan aikana perustetuista sotavankien järjestelyleireistä, yksittäisistä leireistä ja muista sotavankiyhtymistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo suomalaisista sotavankileireistä 1941–1945 · Katso lisää »

Luettelo Suomen entisistä kunnista

Tämä on aakkosellinen luettelo kuntaliitosten tai nimenmuutosten yhteydessä tai muuten hävinneistä Suomen kunnista ja kaupungeista.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Suomen entisistä kunnista · Katso lisää »

Luettelo Suomen historian sodista

Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »

Luettelo Suomen ilmatorjunnan jatkosodassa pudottamien viholliskoneiden lukumääristä vuosittain

Suomalaisten ilmatorjuntajoukkojen sanotaan pudottaneen jatkosodassa Neuvostoliiton ilma-aseen lentokoneita seuraavasti vuosittain jaoteltuna.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Suomen ilmatorjunnan jatkosodassa pudottamien viholliskoneiden lukumääristä vuosittain · Katso lisää »

Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan · Katso lisää »

Luettelo Suomen sokeritehtaista

Luettelo Suomessa toimineista sokeritehtaista.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo Suomen sokeritehtaista · Katso lisää »

Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä

Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä sisältää suomalaiset yhdistykset, jotka lakkautettiin jatkosodan päättäneen Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1944 solmiman Moskovan välirauhansopimuksen nojalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Jatkosota ja Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Luftflotte 5

Luftflotte 5 (Saksan 5. ilma-armeija) oli toisen maailmansodan aikainen Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan ilmavoimien, Luftwaffen, ilma-armeija.

Uusi!!: Jatkosota ja Luftflotte 5 · Katso lisää »

Lulu Paasipuro

Lyyli Kyllikki Lehtiniemi-Sulasalmi, taiteilijanimi Lulu Paasipuro (12. lokakuuta 1906 Helsinki – 12. joulukuuta 1969 Lahti) oli suomalainen iskelmälaulaja ja teatteri- ja elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lulu Paasipuro · Katso lisää »

Lumijoen kunnantalo

Lumijoen kunnantalo on Lumijoen kunnan omistama, alun perin suojeluskuntataloksi rakennettu, vuonna 1938 valmistunut puinen funktionalismia edustava kaksikerroksinen historiallisesti arvokas rakennus.

Uusi!!: Jatkosota ja Lumijoen kunnantalo · Katso lisää »

Lumivaaran kirkko

Lumivaaran kirkko toukokuussa 2016. Lumivaaran kirkon vihkiäiset 7. heinäkuuta 1935. Lumivaaran luterilainen kirkko sijaitsee entisen Lumivaaran kunnan kirkonkylässä Kumolassa olevalla Rokkapatakukkulalla luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lumivaaran kirkko · Katso lisää »

Lunkulansaari

Lunkulansaari on saari ja kylä Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Lunkulansaari · Katso lisää »

Luontolan parantola

Luontola eli Luonnonhoitola Oy oli Vihdissä vuosina 1931–1992 toiminut luontaiskylpylä.

Uusi!!: Jatkosota ja Luontolan parantola · Katso lisää »

Luostari (Petsamon piiri)

Luostari (vanhalta suom. nimeltään Yläluostari) on Venäjällä Murmanskin alueella Petsamon piirissä Korzunovon maalaiskunnassa sijaitseva taajama, jossa on noin 2 200 asukasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Luostari (Petsamon piiri) · Katso lisää »

Luottovanki

Luottovanki on yleensä hyvällä käytöksellä tiettyjä erivapauksia ansainnut vanki.

Uusi!!: Jatkosota ja Luottovanki · Katso lisää »

Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.

Uusi!!: Jatkosota ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »

Luovutettujen alueiden maantiede

Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »

Luovutetut alueet

Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Luovutetut alueet · Katso lisää »

Lupaus (elokuva)

Lupaus on Ilkka Vanteen ohjaama suomalainen lotista kertova elokuva, joka sai ensi-iltansa 2.

Uusi!!: Jatkosota ja Lupaus (elokuva) · Katso lisää »

Luumäki

kirkko. Luumäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Luumäki · Katso lisää »

Lyydiläiset

Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lyydiläiset · Katso lisää »

Lyydin kieli

Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Lyydin kieli · Katso lisää »

Lyykylänjärvi

Lyykylänjärvi, myös Lyykylä tai Lyykkylä, oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Venäjällä, Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Lyykylänjärvi · Katso lisää »

Lyyli Hagan

Lyyli Ingrid Hagan (14. helmikuuta 1889 Kokkola – 7. lokakuuta 1980 Helsinki) oli sairaanhoitaja, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä kouluhoitajattarena Helsingin kansakouluissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Lyyli Hagan · Katso lisää »

Lyyli Heinonen

Agnes Lydia (Lyyli) Heinonen (21. tammikuuta 1889 Viipurin maalaiskunta – 6. marraskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, vasemmistolaisen naisliikkeen vaikuttaja ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Lyyli Heinonen · Katso lisää »

M. K. Stewen

Martin Kasimir Stewen (18. helmikuuta 1896 Sääminki – 26. syyskuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi Suomen sotilasasiamiehenä Tukholmassa jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja M. K. Stewen · Katso lisää »

M/S Selandia

M/S Selandia M/S Selandia oli maailman ensimmäinen dieselmoottorikäyttöinen valtamerialus, joka valmistui 1912.

Uusi!!: Jatkosota ja M/S Selandia · Katso lisää »

Maanpetos

Maanpetos on rikos, joka kohdistuu valtion ulkoiseen turvallisuuteen ja osoittaa petollisuutta omaa maata tai isäntämaata kohtaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Maanpetos · Katso lisää »

Maaselän kannas

Maaselän kannas (ven. Maselgski perešejek) on Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen pohjoisimman vuonon ja Seesjärven välissä oleva kannas.

Uusi!!: Jatkosota ja Maaselän kannas · Katso lisää »

Maaselän Radio

Maaselän Radio oli suomalainen jatkosodan aikana Maaselän rintamalla toiminut radioasema joka oli toiminnassa 1942–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Maaselän Radio · Katso lisää »

Maaselän ryhmä

Maaselän ryhmä oli Päämajan alainen sotatoimiyhtymä asemasodan aikana jatkosodassa Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Maaselän ryhmä · Katso lisää »

Maasotakoulu

Maasotakoulu (MAASK) on Suomen maavoimien joukko-osasto ja puolustushaarakoulu, jonka kotipaikka on Lappeenranta.

Uusi!!: Jatkosota ja Maasotakoulu · Katso lisää »

Maatalousministeriön asutusasiainosasto

Maatalousministeriön asutusasiainosasto (lyhenne ASO) oli vuosina 1938–1959 asutustoimintaa Suomessa johtanut virasto.

Uusi!!: Jatkosota ja Maatalousministeriön asutusasiainosasto · Katso lisää »

Magnus Cedercreutz

Magnus Gustaf Folkern Cedercreutz (23. syyskuuta 1917 Helsinki – 8. elokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Magnus Cedercreutz · Katso lisää »

Magnus Haaksalo

Magnus Haaksalo (vuoteen 1940 Hagner), (29. toukokuuta 1920 Viipuri – 17. marraskuuta 1989 Helsinki oli suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti. Haaksalo valmistui Kadettikoulusta 1941 ja Sotakorkeakoulusta 1952 (yleisesikuntaupseeriksi 1953). Hän toimi 1941 JR 5:ssä komppanianpäällikkönä. 1942 hän toimi RUK:ssa kouluttajana. 1943–1944 hän toimi komppanianpäällikkönä ja pataljoonan komentajan viransijaisena. Puolustusvoimien komentajan adjutanttina hän työskenteli 1945–1949. Vaasan sotilaspiirin esikunnassa hän oli toimistopäällikkönä 1953–1954. Taistelukoulussa hän opetti 1954–1956. Egyptissä hän toimi suomalaisen YK-komppanian yhteysupseerina 1957. Sotakorkeakoulussa hän opetti taktiikkaa vuosina 1957–1963. Rannikkojääkäripataljoonaa Haaksalo komensi 1963–1966. Kadettikoulun johtajana hän toimi everstiksi ylennettynä 1966–1971. Sisä-Suomen sotilasläänin komentajana hän toimi 1971–1974 ja Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana 1974–1980 josta tehtävästä jäi reserviin. Ylennykset: vänrikki 1941, luutnantti 1941, kapteeni 1943, majuri 1954, everstiluutnantti 1959, eversti 1966, kenraalimajuri 1971, kenraaliluutnantti 1976. (Runeberg.org) Hänen tuhkauurnansa kätkettiin Hietaniemen uurnalehtoon. Sittemmin uurna on siirretty Kulosaaren hautausmaalle.

Uusi!!: Jatkosota ja Magnus Haaksalo · Katso lisää »

Mai Guban isku

Mai Guban isku oli suomalaisten jatkosodan aikana 18.

Uusi!!: Jatkosota ja Mai Guban isku · Katso lisää »

Mailis Vaaja

Mailis Vaaja (myös Mailis Marne, oik. Mailis Laaksonen, 8. huhtikuuta 1917 Turku – 8. lokakuuta 1995 Oslo, Norja) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mailis Vaaja · Katso lisää »

Mainilan laukaukset

Mainila vuoden 1939 rajojen kartalla Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Mainilan laukaukset · Katso lisää »

Maitojuna

Maitojuna oli jatkosodanaikainen huoltojuna, joka huolsi sodan aikana muun muassa elintarvikkein Niinisalon varuskuntaa, missä oli reserviupseerikoulutusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Maitojuna · Katso lisää »

Majakkalaiva

Majakkalaiva ''Breeveertien'' Majakkalaiva on valolaitteella varustettu kelluva merenkulun turvalaite, joka on ankkuroitu paikkaan, jonne kiinteän turvalaitteen pystyttäminen ei ole ollut mahdollista.

Uusi!!: Jatkosota ja Majakkalaiva · Katso lisää »

Majakkalaiva Helsinki

Majakkalaiva Helsinki (myöhemmin S/S Hyöky) on entinen Helsingin edustan Äransgrundin matalikon majakkalaiva.

Uusi!!: Jatkosota ja Majakkalaiva Helsinki · Katso lisää »

Majakkalaiva Kemi

Kemi oli Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva.

Uusi!!: Jatkosota ja Majakkalaiva Kemi · Katso lisää »

Majakkalaiva Storbrotten

Majakkalaiva Storbrottenin ankkurit muistomerkkinä Merenkulkulaitoksen toimitalon edessä Porkkalankadulla Helsingissä; etualalla sieniankkuri. Storbrotten oli majakkalaiva, jonka sijoituspaikka oli vaarallinen matalikko Ahvenanmerellä Lågskäristä pohjoiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Majakkalaiva Storbrotten · Katso lisää »

Makkarkosken osuusmeijeri

Makkarkosken osuusmeijeri oli vuonna 1903 perustettu osuusmeijeri Oripäässä, Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Makkarkosken osuusmeijeri · Katso lisää »

Malcolm Murray

Charles Gustaf Uno Malcolm Murray (9. heinäkuuta 1904 Tukholma – 21. huhtikuuta 1995 Tukholma) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti, joka toimi merkittävän osan uraansa Ruotsin sotilasoppilaitosten opetustehtävissä sekä uransa jälkeen Ruotsin kuningashuoneen palveluksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Malcolm Murray · Katso lisää »

Malmin ampumarata

Malmin ampumarata oli Helsingissä vuosina 1937–1993 toiminut ampumarata.

Uusi!!: Jatkosota ja Malmin ampumarata · Katso lisää »

Malmin hautausmaa

Malmin hautausmaa ilmasta. Käytävä. Malmin hautausmaa on Helsingin Malmin kaupunginosassa sijaitseva Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Malmin hautausmaa · Katso lisää »

Manillaköysi

Manillaköysi on Veijo Meren vuonna 1957 julkaistu romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat jatkosodan aikaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Manillaköysi · Katso lisää »

Mannerheim-linja

Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Mannerheim-linja · Katso lisää »

Mannerheim-risti

Mannerheim-risti (yllä 1.lk ja alla 2.lk, Ristikkäiset marsalkansauvat merkitsevät toiseen kertaan myönnettyä II luokkaa). Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Mannerheim-ristin 1.

Uusi!!: Jatkosota ja Mannerheim-risti · Katso lisää »

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry - Mannerheims Barnskyddsförbund rf (lyhenne MLL, engl. The Mannerheim League for Child Welfare) on vuonna 1920 perustettu avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Uusi!!: Jatkosota ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto · Katso lisää »

Mannikkala

Mannikkala (v:sta 1948) on kylä Lyykylänjärven etelärannalla Viipurin koillispuolella Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Mannikkala · Katso lisää »

Manssila

Manssila on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Manssila · Katso lisää »

Mantsinsaari

Mantsinsaari, Mantsi on saari Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mantsinsaari · Katso lisää »

Manu Paajanen

Manu Paajanen (12. toukokuuta 1941 Hämeenlinna – 27. tammikuuta 2018) oli suomalainen Espoon Tapiolassa ja viimeksi Forssassa asunut toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Manu Paajanen · Katso lisää »

Maple Cross

Maple Cross on jääliläinen thrash metal -yhtye, joka on perustettu vuonna 1985.

Uusi!!: Jatkosota ja Maple Cross · Katso lisää »

Maria Guzenina

Maria Edith Guzenina (o.s. Stieren, ent. Guzenina-Richardson, ent. Lindell, s. 12. tammikuuta 1969 Helsinki) on suomalainen poliitikko, toimittaja ja juontaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Maria Guzenina · Katso lisää »

Maria-Pia Boëthius

Maria-Pia Boëthius (s. 9. huhtikuuta 1947 Täby) on ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja feministi.

Uusi!!: Jatkosota ja Maria-Pia Boëthius · Katso lisää »

Marianne Thesleff

Marianne Alice Johanna Thesleff (14. heinäkuuta 1908 Viipuri – 31. maaliskuuta 1992 Tukholma) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut muistelmakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Marianne Thesleff · Katso lisää »

Marija Melentjeva

Marija Melentjevan muistomerkki Petroskoin Melentjevankadulla. Marija Vladimirovna Melentjeva (24. tammikuuta 1924 Prääsä – 2. heinäkuuta 1943 nykyinen Karhumäen piiri) oli suomalaisten selustassa jatkosodan aikana toiminut tiedustelija, josta muodostui yksi Neuvostoliiton suuren isänmaallisen sodan karjalaisista sankarihahmoista.

Uusi!!: Jatkosota ja Marija Melentjeva · Katso lisää »

Marjatan talo

Marjatan talo on Helsingin Sörnäisessä Vilhonvuorenkadulla sijaitseva kerrostalo, joka on rakennettu vuonna 1927.

Uusi!!: Jatkosota ja Marjatan talo · Katso lisää »

Marmoripalatsi (Helsinki)

Marmoripalatsi on kaupunkipalatsi, joka sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa osoitteessa Itäinen Puistotie 1.

Uusi!!: Jatkosota ja Marmoripalatsi (Helsinki) · Katso lisää »

Marsalkansauva

Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki.

Uusi!!: Jatkosota ja Marsalkansauva · Katso lisää »

Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset

Vasemmalla suojeluskuntien toimesta Mannerheimille vuonna 1928 lahjoitettu epävirallinen marsalkansauva, oikealla vuoden 1933 sotamarsalkan arvonimen yhteydessä lahjoitettu sauva.Presidentti, Suomen marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset ovat eri maiden myöntämiä kunnianosoituksia aina ritarikuntien suurristeistä muistomerkkeihin ja lippujuhlapäiviin.

Uusi!!: Jatkosota ja Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset · Katso lisää »

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä monumentti, jossa Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim istuu hevosensa selässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas · Katso lisää »

Marskin Maja

Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja on nykyinen museo ja ravintola Lopella.

Uusi!!: Jatkosota ja Marskin Maja · Katso lisää »

Martin Andersson

Martin Andersson (s. 1964) on suomalainen Sipoossa asuva valtiotieteiden maisteri ja tietokirjailija, joka kirjoittaa ruotsiksi ja suomeksi historiasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Martin Andersson · Katso lisää »

Martin Berg

Martin Rafael Berg (7. kesäkuuta 1894 Kruunupyy – 12. elokuuta 1985 Vaasa) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Martin Berg · Katso lisää »

Martin Ekström

Martin Ekström Martin Eugén Ekström (7. joulukuuta 1887 Gålsbo, By (nyk. Avestan kunta), Ruotsi – 28. joulukuuta 1954 Helsinki, Suomi) oli ruotsalainen ammattisotilas ja seikkailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Martin Ekström · Katso lisää »

Martin Wetzer

Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Martin Wetzer · Katso lisää »

Marton Taiga

Marton Taiga, oikealta nimeltään Martti Erik Hjalmar Löfberg, (5. maaliskuuta 1907 Helsinki – 24. helmikuuta 1969 Järvenpää) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Marton Taiga · Katso lisää »

Martti (Turku)

IV eli Martti on kaupunginosa Turussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti (Turku) · Katso lisää »

Martti Aho

Jalkaväkirykmentti 50:n komentaja everstiluutnantti Martti Aho. Martti Johannes "Juhani" Aho (19. marraskuuta 1896 Kemin maalaiskunta – 21. kesäkuuta 1968 Kokkola) oli suomalainen eversti ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Aho · Katso lisää »

Martti Ahtisaari

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Ahtisaari · Katso lisää »

Martti Avela

Martti Sakari Avela (4. joulukuuta 1910 Tornio – 1. lokakuuta 1996) oli suomalainen Rajavartioston kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Avela · Katso lisää »

Martti Frick

Martti Leonard Frick (1. huhtikuuta 1916 Uusikaupunki – 15. elokuuta 1994 Hämeenlinna) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana ja Porin prikaatin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Frick · Katso lisää »

Martti Hovi

Martti Kalervo Hovi (20. tammikuuta 1915 Virenoja, Orimattila – 6. helmikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Hovi · Katso lisää »

Martti Huhtala

Martti Elias Huhtala (12. marraskuuta 1918 Rovaniemi – 25. lokakuuta 2005 Rovaniemi) oli suomalainen yhdistetyn hiihtäjä ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Huhtala · Katso lisää »

Martti Kasari

Martti Jaakko Kasari (7. marraskuuta 1913 Kurikka – 1. kesäkuuta 1990 Kurikka) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Kasari · Katso lisää »

Martti Kemppi

Martti Kemppi (13. syyskuuta 1919 Antrea - 3. marraskuuta 2002 Lahti) oli suomalainen yrittäjä, yritysjohtaja, Kemppi-yhtiön perustaja ja teollisuusneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Kemppi · Katso lisää »

Martti Koivistoinen

Martti Hjalmar Koivistoinen (25. toukokuuta 1909 Viipuri – 17. helmikuuta 1943 Helsinki) oli jatkosodan aikaisessa vastarintaliikkeessä toiminut suomalainen kommunisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Koivistoinen · Katso lisää »

Martti Lappalainen

Martti Eemil Lappalainen (11. huhtikuuta 1902 Liperi – 6. lokakuuta 1941 Mäntysova, Itä-Karjala) oli suomalainen maastohiihtäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Lappalainen · Katso lisää »

Martti Lintulahti

Martti Ilmari Lintulahti (25. elokuuta 1917 Viipuri – 26. marraskuuta 1982 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 30.11.1982, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Lintulahti · Katso lisää »

Martti Lujanen (pastori)

Martti Aulis Lujanen (16. toukokuuta 1905 Tornio – 27. elokuuta 1941 Muolaa) oli suomalainen pastori.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Lujanen (pastori) · Katso lisää »

Martti Miettinen (sotilas)

Martti Juho Miettinen (14. lokakuuta 1903 Muuruvesi – 3. toukokuuta 1976 Espoo) oli suomalainen sotilas, kenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Miettinen (sotilas) · Katso lisää »

Martti Miettunen

Martti Juhani Miettunen (17. huhtikuuta 1907 Simo – 19. tammikuuta 2002 Kauniainen) oli suomalainen poliitikko ja virkamies joka toimi Suomen kolminkertaisena pääministerinä sekä Lapin läänin maaherrana.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Miettunen · Katso lisää »

Martti Peltonen (kansanedustaja)

Martti Herman Peltonen (31. elokuuta 1901 Orivesi – 3. lokakuuta 1973 Vihti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1939–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Peltonen (kansanedustaja) · Katso lisää »

Martti Ruola

Martti Olavi Ruola (8. heinäkuuta 1917 Kustavi – 18. syyskuuta 1988 Turku) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Ruola · Katso lisää »

Martti Salomaa

Martti Salomaa (16. syyskuuta 1920 Viipurin mlk – 30. tammikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen pikaluistelija ja kauppaneuvos (1987).

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Salomaa · Katso lisää »

Martti Tiitola

Martti Uolevi Tiitola (31. heinäkuuta 1904 Tampere – 1980) oli koulutukseltaan diplomi-insinööri ja monipuolinen urheilija, parhaiten tunnettu jääkiekosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Tiitola · Katso lisää »

Martti Ulkuniemi

Martti Oskari Ulkuniemi (19. joulukuuta 1913 Salla – 13. helmikuuta 1996) oli suomalainen rehtori, kouluneuvos ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Ulkuniemi · Katso lisää »

Martti V. Terä

Martti Vihtori Terä (17. toukokuuta 1902 Pielisensuu – 4. kesäkuuta 1969) oli suomalainen everstiluutnantti ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti V. Terä · Katso lisää »

Martti Viluksela

Martti Johannes Viluksela, vuoteen 1907 Olin (8. lokakuuta 1889 Lehtimäki (Viitattu 3.6.2019) – 5. toukokuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka toimi yli 40 vuoden ajan rautateiden rakentamisen parissa, vuodesta 1931 koko Suomen ratahankkeissa ja vuodesta 1936 rautateiden rakentamisesta vastanneen rautatiehallituksen rakentamisosaston päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Martti Viluksela · Katso lisää »

Marutei Tsurunen

Marutei Tsurunen (syntyjään Martti Ilmari Turunen, s. 30. huhtikuuta 1940 Höntönvaara, Pielisjärvi (nyk. Lieksa) on suomalaissyntyinen japanilainen poliitikko. Tsurunen toimi demokraattien edustajana Japanin parlamentin ylähuoneessa vuosina 2002–2013 sen ensimmäisenä länsimaalaissyntyisenä jäsenenä. Pudottuaan ylähuoneesta vuoden 2013 vaaleissa Tsurunen jätti politiikan.

Uusi!!: Jatkosota ja Marutei Tsurunen · Katso lisää »

Mary Pekkala

Mary Rhodes Moorhouse-Pekkala (4. syyskuuta 1889 Tonbridge and Malling, Britannia – 15. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli brittiläissyntyinen suomalainen kulttuurivaikuttaja ja kansalaisaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Mary Pekkala · Katso lisää »

Masa Niemi

Masa Niemen hauta Hietaniemen hautausmaalla kesällä 2010. Martti Elis ”Masa” Niemi oli suomalainen näyttelijä, koomikko, muusikko ja viihdyttäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Masa Niemi · Katso lisää »

Matinharju

Matinharju (aik. Viasvuori) on Harjavallan Hiittenharjulla sijaitseva muinaisjäännös, joka käsittää neljä Skandinavian pronssikauden hautaröykkiötä.

Uusi!!: Jatkosota ja Matinharju · Katso lisää »

Matroosa

Matroosan kunta Prääsän piirin kartalla. Matroosan taajamaa linja-auton ikkunasta kuvattuna toukokuussa 2013. Matroosa (myös Matrossa, Matrosi, Matruusi) on maaseututaajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Prääsän piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Matroosa · Katso lisää »

Matti

Matti tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti · Katso lisää »

Matti (kätkö)

Matti oli jatkosodan aikaisen kaukopartioiden täydennys- eli huoltojärjestelmän osana toiminut varustekätkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti (kätkö) · Katso lisää »

Matti Aarnio

Matti Armas Aarnio (24. helmikuuta 1901 Kouvola – 16. joulukuuta 1984) oli suomalainen upseeri ja eversti, joka kuului talvisodan kuuluisimpiin komentajiin ja ansioitui erityisesti Laatokan koillispuoleisissa mottitaisteluissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Aarnio · Katso lisää »

Matti Bergström (lääkäri)

Rudolf Alarik Matias (Matti) Bergström (1. maaliskuuta 1922 Teisko – 13. heinäkuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston fysiologian professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Bergström (lääkäri) · Katso lisää »

Matti Hannila

Matti Sakari Hannila (entinen Hannelin; 10. elokuuta 1915 Kotka – 27. syyskuuta 1970) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Hannila · Katso lisää »

Matti J. Pulkka

Matti Jalmari Pulkka (8. marraskuuta 1903 Iisalmen maalaiskunta – 23. joulukuuta 1993) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai talousneuvoksen ja teollisuusneuvoksen arvonimet.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti J. Pulkka · Katso lisää »

Matti Järvenpää

Matti Heimo Järvenpää (27. elokuuta 1923 Tyrvää – 14. kesäkuuta 1988 Pori) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1970–1983.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Järvenpää · Katso lisää »

Matti Järvinen (juoksija, s. 1910)

Matti Arvo Järvinen (30. joulukuuta 1910 – 27. marraskuuta 1972 Hyvinkää) oli suomalainen kestävyysjuoksija 1930-luvun lopulta yli sotavuosien 1950-luvun alkuun.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Järvinen (juoksija, s. 1910) · Katso lisää »

Matti Järvinen (keihäänheittäjä)

Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere – 22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Järvinen (keihäänheittäjä) · Katso lisää »

Matti Kallela

Matti Anselmi Kallela (1. helmikuuta 1923 Ahlainen – 10. elokuuta 1986 Vihti) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Kallela · Katso lisää »

Matti Kassila

Matti Uolevi Kassila (12. tammikuuta 1924 Keuruu – 13. joulukuuta 2018 Vantaa) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja sekä kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Kassila · Katso lisää »

Matti Kaukinen

Matti Kaukinen (24. marraskuuta 1925 Muolaa – 12. syyskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Kaukinen · Katso lisää »

Matti Koponen

Matti Koponen (26. huhtikuuta 1917 Kuopio – 17. maaliskuuta 1994 Tampere) oli suomalainen rovasti ja sosiaalineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Koponen · Katso lisää »

Matti Kuiri

Matti Joeli Kuiri oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Kuiri · Katso lisää »

Matti Kuusi

Matti Akseli Kuusi (25. maaliskuuta 1914 Helsinki – 16. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Kuusi · Katso lisää »

Matti Lehtinen

Matti Kalervo Lehtinen (24. huhtikuuta 1922 Lappee – 16. elokuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen laulaja, jonka ääniala oli baritoni.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Lehtinen · Katso lisää »

Matti Luttinen

Vilho Matti Luttinen (14. toukokuuta 1936 Haapavesi – 14. toukokuuta 2009 Lahti) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Luttinen · Katso lisää »

Matti Myllylä

Matti Ilkka Johannes Myllylä (3. toukokuuta 1920 Helsinki – 3. heinäkuuta 2004 Kangasala) oli suomalainen järjestö- ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Myllylä · Katso lisää »

Matti Nurminen (näyttelijä)

Matti Nurminen (s. 30. heinäkuuta 1942 Lempäälä) on suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Nurminen (näyttelijä) · Katso lisää »

Matti Pekkanen

Teuvo Matias (Matti) Pekkanen (1. marraskuuta 1925 Ähtäri – 16. huhtikuuta 2004 Helsinki) oli 1970-luvulta alkaen vahva suomalaisen talouselämän taustavaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Pekkanen · Katso lisää »

Matti Pesola

Matti Kalevi Pesola (13. lokakuuta 1925 Helsinki – 21. marraskuuta 2005) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Pesola · Katso lisää »

Matti Piippo

Matti Piippo (24. lokakuuta 1910 Suonenjoki – 3. maaliskuuta 1996 Lempäälä) oli suomalainen insinööri, teollisuusneuvos ja Piippo Oy:n perustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Piippo · Katso lisää »

Matti Rajula

Matti Viljam Rajula (4. maaliskuuta 1905 Oulu – 24. toukokuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen muusikko, jonka instrumentteja olivat klarinetti ja saksofoni.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Rajula · Katso lisää »

Matti Rantasila

Matti Henrik Rantasila (26. joulukuuta 1922 Tampere – 15. maaliskuuta 2004 Pori) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Rantasila · Katso lisää »

Matti Ruponen

Matti Armas Ruponen (11. elokuuta 1901 Antrea – 25. lokakuuta 1997 Savonlinna) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai sekä talousneuvoksen että liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Ruponen · Katso lisää »

Matti S. Martela

Matti Sakari Martela, vuoteen Malenius (9. marraskuuta 1913 Somero – 27. marraskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti S. Martela · Katso lisää »

Matti Sadeniemi

Matti Sadeniemi vuonna 1959 Matti Juho Sadeniemi (vuoteen 1928 Sadenius; 12. huhtikuuta 1910 Tampere – 29. heinäkuuta 1989 Tyrväntö) oli suomen kielen dosentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Sadeniemi · Katso lisää »

Matti Suominen

Matti Aleksi Suominen (29. tammikuuta 1933 Suodenniemi – 26. huhtikuuta 2021 Sastamala) oli suomalainen yrittäjä, kuntapoliitikko ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Suominen · Katso lisää »

Matti Tapio

Matti Tapio Johansson (käytti taiteilijanimeä Matti Tapio; 27. syyskuuta 1926 Helsinki – 11. joulukuuta 1978 Tampere) oli suomalainen ohjaaja, näyttelijä ja teatterinjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Tapio · Katso lisää »

Matti Varstala

Martti Varstala (ent. Villman; 31. lokakuuta 1919 Vaasa – 25. kesäkuuta 1944 Konkkala) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 26.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Varstala · Katso lisää »

Matti Väisänen (talousneuvos)

Matti Väisänen, sukunimi alkuaan Jevremov (21. tammikuuta 1890 Kontokki, Vienan Karjala – 14. elokuuta 1973) oli suomalainen Suolahdessa vaikuttanut kauppias, tehtailja ja talousneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Väisänen (talousneuvos) · Katso lisää »

Matti Visanti

August Mattias (Matti) Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 31. toukokuuta 1885 Oulu – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Visanti · Katso lisää »

Matti Wasama

Matti Wasama (14. tammikuuta 1918 Tampere, Suomi – 10. heinäkuuta 1970 Tampere, Suomi) oli suomalainen jääkiekkoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Matti Wasama · Katso lisää »

Mauno Kirjonen

Mauno Ilmari Kirjonen Curtiss Hawk -hävittäjä. Mauno Ilmari Kirjonen (20. huhtikuuta 1916 Viipuri – 7. maaliskuuta 1999 Heinola) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauno Kirjonen · Katso lisää »

Mauno Koivisto

Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauno Koivisto · Katso lisää »

Mauno Liesi

Maunu Samuel Liesi ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauno Liesi · Katso lisää »

Mauno Pekkala

Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauno Pekkala · Katso lisää »

Mauno Suoramaa

Mauno Oskar Suoramaa (29. elokuuta 1919 Taivassalo – 19. joulukuuta 1996 Rauma) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauno Suoramaa · Katso lisää »

Mauno Tamminen

Mauno Johannes Tamminen (14. elokuuta 1920 TurkuKuka kukin on 1974, s. 950–951. Otava, Helsinki 1974. – 15. helmikuuta 1977 Helsinki (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 17.2.1977, HS Aikakone. Viitattu 13.4.2018.) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton pääsihteerinä vuosina 1962–1964 ja Yleisradion apulaisjohtajana vuosina 1965–1977.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauno Tamminen · Katso lisää »

Maunu Kohijoki

Maunu Mikael Kohijoki (26. syyskuuta 1923 Huittinen – 24. tammikuuta 2008 Pori) oli suomalainen kokoomuksen kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Maunu Kohijoki · Katso lisää »

Maunu Siitonen

Maunu Siitosen omakuva RUK XIX-kurssilehdestä (1931) Maunu Keijo Siitonen (27. maaliskuuta 1911 Helsinki – 16. lokakuuta 1986) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Maunu Siitonen · Katso lisää »

Mauri Melamies

Mauri Robert Melamies (vuoteen 1935 Mellenius) (22. syyskuuta 1916 Sodankylä – 3. helmikuuta 2008 Helsinki) oli Kemi Oy:n toimitusjohtaja ja vuorineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauri Melamies · Katso lisää »

Mauri Räty

Mauri Uljas Räty (4. heinäkuuta 1922 Ruskeala – 20. huhtikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauri Räty · Katso lisää »

Mauri Ryömä

Mauri Ryömä (30. lokakuuta 1911 Helsinki – 28. marraskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1936–1937 ja SKDL:n kansanedustajana 1945–1958.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauri Ryömä · Katso lisää »

Maurits Ylismäki

Maurits Eskild Ylismäki (8. lokakuuta 1905 Vehmaa – 30. heinäkuuta 1987 Turku) oli suomalainen rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Maurits Ylismäki · Katso lisää »

Mauritz Nylund

Edmund Mauritz Nylund (4. maaliskuuta 1892 Turku – 19. joulukuuta 1941) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Mauritz Nylund · Katso lisää »

Max Jakobson

Max Jakobson (30. syyskuuta 1923 Viipuri – 9. maaliskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti, ministeri ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja, joka paljolti muovasi Suomen puolueettomuuspolitiikkaa 1960-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Max Jakobson · Katso lisää »

Max von Hellens

Maximilian von Hellens (13. joulukuuta 1898 Pietari – 28. kesäkuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, majuri, Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Max von Hellens · Katso lisää »

Maximilian Savonius

Maximilian Lars Helge Savonius Maximilian Lars Helge Savonius (7. syyskuuta 1886 Helsingin pitäjä – 28. kesäkuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Maximilian Savonius · Katso lisää »

Mäkiluodon historia

Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.

Uusi!!: Jatkosota ja Mäkiluodon historia · Katso lisää »

Mäkiluoto

Eteläkärjen ammusvarasto ja 130 TK -tornikanuuna. Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.

Uusi!!: Jatkosota ja Mäkiluoto · Katso lisää »

Mäkrälä

Yö Orjansaaren kylässä (Krutaja Gora). Mäkrälän kunta Käkisalmen piirin kartalla. Mäkrälä (myös Mäkrä) eli Razdolje on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mäkrälä · Katso lisää »

Mäkriä

Mäkriän kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Mäkriä (aikaisemmin myös Nekkula) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mäkriä · Katso lisää »

Mälkölä

Mälkölä (vuoteen 1948 asti Мялькёля) on kylä Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mälkölä · Katso lisää »

Mäntän työväentalo

Mäntän työväentalo oli Mäntän kunnassa (vuodesta 2009 Mänttä-Vilppula) sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Mäntän työväentalo · Katso lisää »

Mäntsälän kesäkapina

Mäntsälän kesäkapina oli Mäntsälässä kesäkuussa 1932 tapahtunut yhteenotto paikallisten edellistalviseen Mäntsälän kapinaan osallistuneiden Lapuan liikkeen kannattajien ja viranomaisten välillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mäntsälän kesäkapina · Katso lisää »

Märta Donner

Märta Maria Donner (1. kesäkuuta 1922 Helsinki – 18. maaliskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Märta Donner · Katso lisää »

Mätäsvaaran kaivos

Mätäsvaaran kaivos oli Lieksan Mätäsvaarassa vuosina 1939–1947 toiminut molybdeenikaivos.

Uusi!!: Jatkosota ja Mätäsvaaran kaivos · Katso lisää »

Mätysova

Mätysova (myös Mätässyvä, Mättäinen, Mätäskylä) on kylä Leningradin alueen Podporožjen piirin Podporožjen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mätysova · Katso lisää »

Mårten Flink

Mårten Isak Flink Mårten Isak Flink (19. kesäkuuta 1897 Kuopio – 1. helmikuuta 1943) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Mårten Flink · Katso lisää »

Mörssäri

Škodan valmistama 305 mm:n mörssäri vuodelta 1911. Putken suhteellinen lyhyys näkyy selvästi. Toisen maailmansodan aikainen saksalainen Sturmtiger -rynnäkkömörssäri. Mörssäri on käytöstä pois jäänyt tykkityyppi, jota käytettiin pääasiassa kenttätykistössä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mörssäri · Katso lisää »

Meeri Kalavainen

Meeri Sirkka Kalavainen (27. huhtikuuta 1918 Tuprova – 27. lokakuuta 2010 Espoo) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1948-1979.

Uusi!!: Jatkosota ja Meeri Kalavainen · Katso lisää »

Mehiläinen (yritys)

Mehiläinen on Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Virossa toimiva terveys- ja sosiaalipalveluja julkiselle sektorille ja yksityisille asiakkaille tarjoava konserni.

Uusi!!: Jatkosota ja Mehiläinen (yritys) · Katso lisää »

Meri-Tuuli

Höyrylaiva Meri-Tuuli oli Kotkaan rekisteröity vuonna 1905 Yhdysvalloissa rakennettu pikimänty- ja tammirunkoinen 770 bruttorekisteritonnin rahtialus.

Uusi!!: Jatkosota ja Meri-Tuuli · Katso lisää »

Merikosken voimalaitos

Merikosken vesivoimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos ja se sijaitsee Oulun Koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Merikosken voimalaitos · Katso lisää »

Merja Mäki

Merja Mäki (s. 1983 Seinäjoki) on Kauhavalla asuva lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, jonka 2022 ilmestynyt esikoisromaani voitti Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon.

Uusi!!: Jatkosota ja Merja Mäki · Katso lisää »

Mertjärvi (kylä)

Mertjärvi oli kylä Kirvun länsilaidalla luovutetussa Karjalassa, saman nimisen järven kaakkoiskulmalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Mertjärvi (kylä) · Katso lisää »

Mervi Järventaus

Mervi Kyllikki Järventaus (oik. Mervi Sirén, 25. maaliskuuta 1919 Sodankylä – 17. maaliskuuta 2006 Joensuu) oli suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Mervi Järventaus · Katso lisää »

Messukylä

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Jatkosota ja Messukylä · Katso lisää »

Metamfetamiini

Pervitiinipakkaus Metamfetamiini on amfetamiineihin kuuluva synteettinen stimulantti, joka tuottaa vahvan euforian tunteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Metamfetamiini · Katso lisää »

Metsäkaarti

Metsäkaartilla tai käpykaartilla tarkoitetaan Suomessa sodanaikaisia rintamakarkureita.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsäkaarti · Katso lisää »

Metsäkalmisto

Metsäkalmiston portti Siunauskappeli Metsäkalmisto on Tallinnassa sijaitseva hautausmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsäkalmisto · Katso lisää »

Metsämaa

Metsämaan kirkko. Metsämaa on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsämaa · Katso lisää »

Metsämiesten Säätiö

Metsämiesten Säätiö on 18. marraskuuta 1948 perustettu metsäalan yleishyödyllinen säätiö.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsämiesten Säätiö · Katso lisää »

Metsäntaka

Metsäntaka (vepsäksi Mecäntaga) on pieni vepsäläiskylä Soutjärvellä Karjalan tasavallan vepsäläisalueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsäntaka · Katso lisää »

Metsäpirtti (Käkisalmen piiri)

Metsäpirtin kunta Käkisalmen piirin kartalla. Metsäpirtti eli Zaporožskoje on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsäpirtti (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »

Metsolat

Metsolat oli Yleisradion tuottama, alun perin vuosina 1993–1995 esitetty suomalainen draamasarja.

Uusi!!: Jatkosota ja Metsolat · Katso lisää »

Miekkavala

Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23.

Uusi!!: Jatkosota ja Miekkavala · Katso lisää »

Mies Reenkola

Mies Arno Heikki Reenkola, sukunimi vuoteen 1939 Renvall (29. helmikuuta 1908 Helsinki – 11. lokakuuta 1988 Rauma) oli suomalainen gynekologi, joka tuli tunnetuksi 1970-luvulla julkaisemistaan muistelmista.

Uusi!!: Jatkosota ja Mies Reenkola · Katso lisää »

Miessaari

Miessaari on 61 hehtaarin laajuinen saari Espoon edustalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Miessaari · Katso lisää »

Mihail R. Sturdza

Mihail R. Sturdza (14. syyskuuta 1886 Târgu Ocna – 5. helmikuuta 1980 Madrid) oli romanialainen ruhtinas, poliitikko ja diplomaatti, joka toimi Romanian ulkoministerinä neljän kuukauden ajan syyskuusta 1940 tammikuuhun 1941 niin sanotussa kansallisessa legioonalaishallituksessa Rautakaartin edustajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Mihail R. Sturdza · Katso lisää »

Mihin menet Suomen kansa?

Mihin menet Suomen kansa? oli opettaja ja filosofian maisteri Lauri Mikael Sainion salanimellä M. Lausa kirjoittama vuonna 1942 ilmestynyt ja kohua herättänyt sosiaalipoliittinen pamfletti.

Uusi!!: Jatkosota ja Mihin menet Suomen kansa? · Katso lisää »

Miinala

Miinalan kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Miinala on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä VenäjälläGeneralnyi plan, s. 3.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinala · Katso lisää »

Miinala (Salmi)

Miinala on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinala (Salmi) · Katso lisää »

Miinalaiva Poseidon

Miinalaiva Poseidon oli Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinalaiva Poseidon · Katso lisää »

Miinalaiva Riilahti

Miinalaiva Riilahti oli Suomen merivoimien miinalaiva vuosina 1940–1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinalaiva Riilahti · Katso lisää »

Miinalaiva Ruotsinsalmi

Miinalaiva Ruotsinsalmi oli Suomen merivoimissa 1941–1974 ollut miinalaiva, jonka sisaralus oli Riilahti.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinalaiva Ruotsinsalmi · Katso lisää »

Miinalaiva Suomi

Miinalaiva Suomi oli Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinalaiva Suomi · Katso lisää »

Miinanraivaaja SM 4

Miinanraivaaja SM 4 oli Suomen merivoimien miinanraivaaja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinanraivaaja SM 4 · Katso lisää »

Miinavene Loimu

Miinavene Loimu (aiemmin T 21) oli Suomen merivoimien venäläisten maahanjättämä maayhdysmiinakenttien laskualus, joka oli valmistunut 1915 Porin Konepaja Oy:n telakalta.

Uusi!!: Jatkosota ja Miinavene Loimu · Katso lisää »

Mikael Agricolan kirkko

Kuori ja alttari. Mikael Agricolan kirkko on Helsingin Punavuoressa sijaitseva kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikael Agricolan kirkko · Katso lisää »

Mikael Agricolan muistomerkki

Alkuperäinen muistomerkki Viipurin tuomiokirkon edustalla, kuvattuna patsaan paljastuspäivänä 21. kesäkuuta 1908. Mikael Agricolan muistomerkki on suomalaisen kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä Mikael Agricolaa esittävä puolivartalokuva, joka paljastettiin vuonna 1908 Viipurin tuomiokirkon edustalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikael Agricolan muistomerkki · Katso lisää »

Mikael Höckert

Ernst John Mikael (Mikko) Höckert (1. lokakuuta 1882 Helsinki – 1966) oli suomalainen konsuli ja pankkiiriliike Mikael Höckert & Co:n omistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikael Höckert · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikkeli · Katso lisää »

Mikkelin Sanomat

Mikkelin Sanomat oli suomalainen Mikkelissä julkaistu sanomalehti joka ilmestyi 1885–1893 ja 1896–1954.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikkelin Sanomat · Katso lisää »

Mikkelin tuomiokirkko

Mikkelin tuomiokirkko on Mikkelin kaupungin pääkirkko ja Mikkelin hiippakunnan piispankirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikkelin tuomiokirkko · Katso lisää »

Mikkelin vaakuna

Mikkelin kaupungin vaakuna Mikkelin vaakuna on Mikkelin kaupungin virallinen tunnus ja sen aiheena on Savon jousi ja marsalkansauvat.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikkelin vaakuna · Katso lisää »

Mikkelin Yhteiskoulun lukio

Mikkelin Yhteiskoulun lukio oli Mikkelissä sijaitseva, vuonna 1905 perustettu toisen asteen oppilaitos.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio · Katso lisää »

Mikko Ampuja

Mikko Ampuja (25. lokakuuta 1882 ViipuriSeppinen 2006, 97 – 15. syyskuuta 1947 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n ja sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajana vuosina 1919–1941 ja 1944–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Ampuja · Katso lisää »

Mikko Anttonen

Parikkalan ritarimuistomerkki Harjulinnassa. Mikko Johannes Anttonen (15. maaliskuuta 1911 Parikkala – 22. helmikuuta 2005) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja maanviljelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Anttonen · Katso lisää »

Mikko Asunta

Mikko Pellervo Asunta (12. elokuuta 1911 Ruovesi – 1. huhtikuuta 2005 Ruovesi) oli suomalainen poliitikko ja kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Asunta · Katso lisää »

Mikko Hurtta

Alvar Hjalmar Mikael (Mikko) Hurtta (vuoteen 1936 Schreck; 3. joulukuuta 1896 Tampere – 13. toukokuuta 1989) oli suomalainen varatuomari, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä vuosina 1939–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Hurtta · Katso lisää »

Mikko Juva

Mikko Einar Juva (vuoteen 1935 Juvelius; 22. marraskuuta 1918 Kaarlela – 1. tammikuuta 2004 Turku) oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa ja yliopistomies, oppiarvoltaan teologian ja filosofian tohtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Juva · Katso lisää »

Mikko Kantola

Mikko (Esra Mikael) Kantola (9. lokakuuta 1916 Pieksämäki – 24. marraskuuta 1997 Kanarian saaret, Espanja) oli Työtehoseuran toimitusjohtaja, professori ja metsätöiden koneellistamisen kehittämisen pioneereja Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Kantola · Katso lisää »

Mikko Kolehmainen (metsäneuvos)

Mikko Kolehmainen (1956) Mikko Veli Kolehmainen (29. heinäkuuta 1906 Suonenjoki – 8. kesäkuuta 1994 Kuopio) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Kolehmainen (metsäneuvos) · Katso lisää »

Mikko Korpijaakko

Mikko Martin Korpijaakko (sukunimi vuoteen 1929 asti Stenij; 11. huhtikuuta 1923 Paltamo – 5. syyskuuta 1977 Kuhmo) oli suomalainen varatuomari, osastopäällikkö ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Korpijaakko · Katso lisää »

Mikko Matilainen

Mikko Olavi Matilainen (19. lokakuuta 1920 Liperi - 12. heinäkuuta 1996 Tikkakoski) oli Mannerheim-ristillä n:o 58 palkittu suomalainen sotilas, sotilasarvoltaan korpraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Matilainen · Katso lisää »

Mikko Pöllä

Ylikersantti Mikko Pöllä Mikko Pöllä (16. syyskuuta 1916 Valkeasaari – 28. huhtikuuta 1994 Mäntyharju) oli suomalainen sotilas, kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Pöllä · Katso lisää »

Mikko Pohtola

Arvo Mikael (Mikko) Pohtola (vuoteen 1936 Österholm, 3. joulukuuta 1925 Ylistaro – 16. syyskuuta 2007 Helsinki) oli Suomen Kuvalehden päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Pohtola · Katso lisää »

Mikko Porvali

Mikko Pietari Porvali (s. 15. huhtikuuta 1980 Petäjävesi) on suomalainen kirjailija, juristi, rikostutkintaan erikoistunut poliisi ja tiedusteluhistorian tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Porvali · Katso lisää »

Mikko Reponen

Mikko Reponen (18. kesäkuuta 1892 Revonsaari, Johannes – 22. lokakuuta 1951 Ylihärmä) oli suomalainen Viipurissa ennen sotia asunut kalakauppias, joka tuli tunnetuksi Karjalan profeettana.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Reponen · Katso lisää »

Mikko Samulinen

Mikko Samulinen (18. syyskuuta 1933 Kuhmo – 18. tammikuuta 1983 Vantaa) oli suomalainen kirjailija, jonka tuotanto koostui pääasiassa nuorten- ja lastenkirjoista.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikko Samulinen · Katso lisää »

Mikojan–Gurevitš

Mikojanin–Gurevitšin lentokonesuunnittelutoimisto ja -tehdas (MiG) on Neuvostoliitossa perustettu ja nykyisin Venäjällä toimiva lentokonevalmistaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Mikojan–Gurevitš · Katso lisää »

Mimmi Haapasalo

Vilhelmiina (Mimmi) Haapasalo (o.s. Jokinen, 16. marraskuuta 1881 Kuorevesi – 16. toukokuuta 1970 Joensuu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1914–1917.

Uusi!!: Jatkosota ja Mimmi Haapasalo · Katso lisää »

Mirjami Kuosmanen

Anni Mirjam Mielikki Kuosmanen (oik. Blomberg) oli suomalainen näyttelijä ja elokuvakäsikirjoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Mirjami Kuosmanen · Katso lisää »

Misin rautatieasema

Misin rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Misin kylässä Rovaniemen kaupungissa Lapin maakunnassa rataosalla Laurila–Kelloselkä.

Uusi!!: Jatkosota ja Misin rautatieasema · Katso lisää »

Miss Suomi

Miss Suomi -kilpailun tunnus. Miss Suomi on kerran vuodessa järjestettävä kauneuskilpailu.

Uusi!!: Jatkosota ja Miss Suomi · Katso lisää »

Missä kuljimme kerran

Missä kuljimme kerran on suomenruotsalaisen kirjailijan Kjell Westön vuonna 2006 julkaistu romaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Missä kuljimme kerran · Katso lisää »

Mittauspatteristo

Mittauspatteristo (lyhenne MittPsto) oli Suomen puolustusvoimien entinen joukkoyksikkö, joka toimi Tykistöprikaatissa Niinisalossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Mittauspatteristo · Katso lisää »

Molotohvin koktaili

Molotohvin koktaili – Sota-ajan propagandaa levyillä 1940–1942 on vuonna 2002 julkaistu kokoelma-albumi, joka koostuu suomalaisista sota-ajan propagandalauluista alkuperäisinä levytyksinä.

Uusi!!: Jatkosota ja Molotohvin koktaili · Katso lisää »

Monni (Hausjärvi)

Monni on kylä Hausjärvellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Monni (Hausjärvi) · Katso lisää »

Monrepos

Monrepos (viralliselta nimeltään Valtion historiallinen arkkitehtuuri- ja luonnonsuojelumuseo Park Monrepo) on Viipurin Linnasaaressa sijaitseva 161 hehtaarin laajuinen puisto- ja luonnonsuojelualue.

Uusi!!: Jatkosota ja Monrepos · Katso lisää »

Moottorikelkka

Ski-doo-moottorikelkka. Moottorikelkka jossa on lämmitetty ohjaamo. Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton avulla kulkeva ajoneuvo.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottorikelkka · Katso lisää »

Moottoripyörä

Honda 2000 Hornet. Moottoripyörä (lyhenne mp.) on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa pyörät ovat peräkkäin samassa linjassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoripyörä · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Häijy

Moottoritorpedovene Häijy (H 5) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen Hurja-luokan moottoritorpedovene jatkosodan lopulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Häijy · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hurja

Moottoritorpedovene Hurja oli Suomen merivoimien Sisu-luokan moottoritorpedovene, joka hankittiin 1920 Italiasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Hurja · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hurja (H 3)

Hurja (H 3) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen jatkosodan lopun Hurja-luokan moottoritorpedovene, joka Pariisin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti muutettiin 1949 moottoritykkiveneeksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Hurja (H 3) · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hyöky

Moottoritorpedovene Hyöky (H 1) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen jatkosodan lopun Hurja-luokan moottoritorpedovene, joka Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti muutettiin 1949 moottoritykkiveneeksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Hyöky · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hyrsky

Moottoritorpedovene Hyrsky (H 4) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen Hurja-luokan moottoritorpedovene jatkosodan lopulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Hyrsky · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Isku

Moottoritorpedovene Isku (MTV 3) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Isku · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jylhä

Jylhä (J 1) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Jylhä · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jymy

Jymy (J 4) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Jymy · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jyry

Jyry (J 2) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Jyry · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jyske

Jyske (J 3) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Moottoritorpedovene Jyske · Katso lisää »

Morane-Saulnier M.S.406

Morane-Saulnier M.S.406 oli ranskalaisen Morane-Saulnier-tehtaan valmistama toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone, joka otettiin käyttöön vuonna 1938.

Uusi!!: Jatkosota ja Morane-Saulnier M.S.406 · Katso lisää »

Moskova (Petsamo)

Moskovan kylää Alexander Borisovin öljymaalauksessa vuodelta 1896. Moskova oli lähinnä kolttien asuttama kylä Petsamossa Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Moskova (Petsamo) · Katso lisää »

Moskovan radio

Moskovan radion tunnus QSL-kortissa vuodelta 1969. Moskovan radion 50-vuotisjuhlalle omistettu postimerkki. Moskovan radio oli Neuvostoliiton radion vuonna 1929 perustettu ulkomaanpalvelu, joka lähetti vuodesta 1939 lähtien myös suomenkielistä ohjelmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Moskovan radio · Katso lisää »

Moskovan rauhansopimus (1940)

Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.

Uusi!!: Jatkosota ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »

Moskovan välirauha

Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Moskovan välirauha · Katso lisää »

Motti

Motti (motitus, saarros) tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, laajemmin käytettynä saartorengasta, sen sisällä olevia joukkoja ja renkaan vartijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Motti · Katso lisää »

Motti (ravintola)

Ravintola Motti oli Helsingissä Taka-Töölössä vuosina 1941–1987, 1997–2007 ja 2011–2012 toiminut ravintola.

Uusi!!: Jatkosota ja Motti (ravintola) · Katso lisää »

Muisto Lassila

Muisto Adolf "Kusti" Lassila (10. maaliskuuta 1920 Viipuri – 12. heinäkuuta 2012 Imatra) oli suomalainen jatkosodan aikainen kaukopartioradisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Muisto Lassila · Katso lisää »

Muistomitali

Muistomitali on jonkun asian tai tapahtuman muistoksi annettava mitali.

Uusi!!: Jatkosota ja Muistomitali · Katso lisää »

Muistomitali inhimillisestä auliudesta

Muistomitalin kunniamerkkinauha Muistomitali inhimillisestä auliudesta (Pro Benignitate Humana, PBH) on Pohjoismaissa Suomen hyväksi sodan aikana tehdystä työstä jaettu muistomitali.

Uusi!!: Jatkosota ja Muistomitali inhimillisestä auliudesta · Katso lisää »

Muistoristi

Summan risti Muistoristi on toisen maailmansodan, Suomessa talvi- ja jatko- ja Lapin sodan eli vuosien 1939–1945 sotien aikaisten ponnistusten luoman yhteishengen vaalimiseksi luotu muistomitali.

Uusi!!: Jatkosota ja Muistoristi · Katso lisää »

Mujejärven piiri

Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Mujejärven piiri · Katso lisää »

Mujejärvi

Mujejärvi eli Muujärvi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Mujejärvi · Katso lisää »

Munjärvenlahti

Munjärvenlahti (myös Munjärven Lahti, Lahti, Lahtenkylä) on Petrovskin kunnan keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Munjärvenlahti · Katso lisää »

Munjärvi

Munjärvi (myös Mundjärvi) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Munjärvi · Katso lisää »

Munkkiniemen sankarihautausmaa

Munkkiniemen sankarihautausmaa sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä Gert Skytten puistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Munkkiniemen sankarihautausmaa · Katso lisää »

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu (MYK, "Munkka") on yksityinen koulu Helsingin Munkkiniemessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Munkkiniemen yhteiskoulu · Katso lisää »

Munsalan radikalismi

Munsalan radikalismi eli Munsalan sosialismi tai munsalalaisuus oli poliittis-idealistinen liike, joka vaikutti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, erityisesti Munsalan kunnassa, 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Munsalan radikalismi · Katso lisää »

Muolaa

Muolaan epävirallinen perinnevaakuna Muolaa (aiemmin Äyräpää ja Pyhä Risti) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Muolaa · Katso lisää »

Muolaan kirkko

Muolaan kirkko ennen talvisotaa. Muolaan kirkon peruskivi, joka löytyi kirkon paikan raivastöiden yhteydessä. Muolaan kirkko oli Muolaan luterilaisen seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Muolaan kirkko · Katso lisää »

Muolaankylä

Muolaankylä (myös Muolaa,, v:een 1948 Муолаанкюля) on kylä Muolaanjärven pohjoisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Muolaankylä · Katso lisää »

Muonion taistelu

Muonion taistelu 26.–30. lokakuuta 1944 oli yksi toisen maailmansodan aikaisen Lapin sodan taisteluista.

Uusi!!: Jatkosota ja Muonion taistelu · Katso lisää »

Murtuneet mielet

Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 on historiantutkija Ville Kivimäen kirjoittama suomalainen tietokirja, joka käsittelee toisen maailmansodan aikaista sotilaspsykiatriaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Murtuneet mielet · Katso lisää »

Museo Militaria

Museo Militaria on Hämeenlinnassa Linnanniemen kaupunginosassa sijaitseva erikoismuseo, johon ovat yhdistyneet Pioneerimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Viestimuseo vuoden 2013 alussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Museo Militaria · Katso lisää »

Mussalo

Mussalo on saari Suomenlahden pohjoisrannikolla Kotkassa kaupungin keskustan Kotkansaaren länsipuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Mussalo · Katso lisää »

Musta pörssi

Saksalaiset poliisit tutkivat mustan pörssin tuotteita vuonna 1947. Musta pörssi on luvatonta kaupankäyntiä, jota esiintyy usein erilaisten poikkeustilanteiden, kuten sodan tai laajojen lakkojen yhteydessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Musta pörssi · Katso lisää »

Mustamäen kirkko

Mustamäen Kristuksen kirkastumisen kirkko oli yksi entisen Uudenkirkon ortodoksisen seurakunnan kirkoista ja se sijaitsi entisen Kanneljärven kunnan Sykiälän kylässä luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Mustamäen kirkko · Katso lisää »

Mustat ja punaiset vuodet

Mustat ja punaiset vuodet on Liisa Vuoriston käsikirjoittama ja Eila Arjoman ohjaama kymmenosainen television minisarja vuodelta 1973.

Uusi!!: Jatkosota ja Mustat ja punaiset vuodet · Katso lisää »

Mustavuori (Tampere)

Mustavuori on harju, joka sijaitsee Tampereen länsiosassa Villilän kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Mustavuori (Tampere) · Katso lisää »

Mustolan koulu

Mustolan koulu oli Lappeenrannassa Saimaan kanavan itäpuolella valtatie 6:n eteläpuolella Mustolan sulun läheisyydessä vuosina 1896–2017 toiminut noin 100 oppilaan kuusiluokkainen koulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Mustolan koulu · Katso lisää »

Muumi

Tove Janssonin piirtämä sarjakuvakirjan kansikuva. Muumihahmot vasemmalta oikealle: Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Mymmelin tytär, Mörkö, Niiskuneiti, Samun serkku ja hattivatteja. Muumi on suomenruotsalaisen kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmolaji.

Uusi!!: Jatkosota ja Muumi · Katso lisää »

Muurmannin rata

Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Muurmannin rata · Katso lisää »

Myrsky Koillismaassa

Myrsky Koillismaassa on Kalle Päätalon Koillismaa -sarjan kolmas osa.

Uusi!!: Jatkosota ja Myrsky Koillismaassa · Katso lisää »

Myrskyn aikaa

Myrskyn aikaa on Arvo ”Poika” Tuomisen neljäs muistelmakirja.

Uusi!!: Jatkosota ja Myrskyn aikaa · Katso lisää »

Naarajärven lentokenttä

Naarajärven lentokenttä tai Pieksämäen lentokenttä (ICAO:n lentokenttätunnus EFPK) on Pieksämäen Naarajärvellä sijaitseva lentokenttä, jolla on kesäisin vilkasta purjelento- ja ultrakevytlentotoimintaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Naarajärven lentokenttä · Katso lisää »

Naarajärven sotavankileiri

Naarajärven sotavankileiri, virallisesti Sotavankien järjestelyleiri n:o 2 (Sv.Jär.leiri 2) oli suomalainen jatkosodan aikainen sotavankileiri, joka sijaitsi Pieksämäellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Naarajärven sotavankileiri · Katso lisää »

Nagant M1895

Nagant M1895 (Venäjällä / Neuvostoliitossa) on belgialaisen Léon Nagantin yhdessä veljensä Emilen kanssa vuonna 1892 suunnittelema yksi- tai yksi- ja kaksitoiminen, seitsemästilaukeava revolveri, jota valmistettiin vuosina 1895–1945 Belgiassa, Venäjällä / Neuvostoliitossa ja pieni määrä Puolassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Nagant M1895 · Katso lisää »

Nainen on valttia

Nainen on valttia on Ansa Ikosen ohjaama mustavalkoinen suomalainen komediaelokuva vuodelta 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Nainen on valttia · Katso lisää »

Naissaari

NaissaariKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on saari Tallinnan edustalla, Virossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Naissaari · Katso lisää »

Naistenjärvi

Naistenjärven kunta Suojärven piirin kartalla. Naistenjärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Naistenjärvi · Katso lisää »

Naisvuori

Naisvuorta vesitornista nähtynä. Mikkelin vanha vesitorni rakennettiin Naisvuorelle vuonna 1912. Naisvuori on Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva korkea mäki.

Uusi!!: Jatkosota ja Naisvuori · Katso lisää »

Nakkila

Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Nakkila · Katso lisää »

Narvi (saari)

Narvi on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Narvi (saari) · Katso lisää »

Nastola

Nastolan kunnantalo. Nastola on nykyisin Lahteen kuuluva entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Nastola · Katso lisää »

Natalia (kappale)

Natalia on Kaj Chydeniuksen Elvi Sinervon runoon säveltämä poliittinen laulu vuodelta 1970.

Uusi!!: Jatkosota ja Natalia (kappale) · Katso lisää »

Naulasaari (Tienhaara)

Naulasaari (Otradnoje) on Viipurin lähistöllä Karjalankannaksella, Tienhaaran kunnassa sijaitseva vanha suomalaiskylä, jonka Suomi menetti talvi- ja jatkosodissa Neuvostoliitolle.

Uusi!!: Jatkosota ja Naulasaari (Tienhaara) · Katso lisää »

Nääjärvi (kuivatettu järvi)

Nääjärvi on kuivatettu järvi Pirkanmaalla Lempäälän Lastusissa, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Myllyojan valuma-alueeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Nääjärvi (kuivatettu järvi) · Katso lisää »

Näätälä

Näätälä (v:sta 1948) on kylä Kähärin kunnallishallintoalueella Viipurin piirissä Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Näätälä · Katso lisää »

Näkkileipä

Näkkileipiä. Suorakaiteen muotoisia näkkileipäpaloja. Ruotsalainen näkkileipäpaketti. Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Näkkileipä · Katso lisää »

Nõmme

Mente et Manu -silta. Nõmmen rautatieasema. Nõmmen rautatieasema etelästä. Nõmme on omakotitalovaltainen kaupunginosa Tallinnan eteläosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Nõmme · Katso lisää »

Nebelwerfer

Nebelwerfer on saksalainen raketinheitin, joka kehitettiin 1930-luvulla ja jota käytettiin toisessa maailmansodassa erityisesti jalkaväkeä vastaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Nebelwerfer · Katso lisää »

Neidonkenkä (romaani)

Neidonkenkä on Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan viides osa.

Uusi!!: Jatkosota ja Neidonkenkä (romaani) · Katso lisää »

Neitsyt Marian syntymän kirkko (Käkisalmi)

Käkisalmen ortodoksinen kirkko on jälleen kirkollisessa käytössä. Käkisalmen Neitsyt Marian syntymän kirkko (myös Käkisalmen ortodoksinen kirkko) oli entisen Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Neitsyt Marian syntymän kirkko (Käkisalmi) · Katso lisää »

Neljä naista

Hans (Reimas) ja Marja (Kara) katselevat puutarhaa opintojensa lomassa. Neljä naista on suomalainen draamaelokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Neljä naista · Katso lisää »

Nero (täsmennyssivu)

Nero tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Jatkosota ja Nero (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Nestor Rusi

Nestor Rusi (19. maaliskuuta 1916 Kuolemanjärvi – 2. kesäkuuta 2003 Espoo) oli suomalainen sotaveteraani, joka oli sodan jälkeen vankina ja karkotettuna Neuvostoliitossa lähes 50 vuoden ajan ja pääsi palaamaan Suomeen vasta vuonna 1993.

Uusi!!: Jatkosota ja Nestor Rusi · Katso lisää »

Neuvostoliiton 14. armeija

Neuvostoliiton 14.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostoliiton 14. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 7. armeija

Neuvostoliiton 7. armeijan joukkoja Karjalankannaksella 7.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostoliiton 7. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa

Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa - artikkeli käsittelee taulukkomuotoisena Puna-armeijan Suomen vastaisella rintamalla olleita divisioonia.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa · Katso lisää »

Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen

Partisaanihyökkäyksessä kuolleita suomalaisia naisia vuonna 1943. Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan maanteillä tai heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen · Katso lisää »

Neuvostoliiton sotarikokset

Neuvostoliiton sotarikoksilla tarkoitetaan Neuvostoliiton (1922–1991) armeijan suorittamia sotarikoksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostoliiton sotarikokset · Katso lisää »

Neuvostopartisaanit

Neuvostopartisaanit olivat vastarintaliikkeen jäseniä, jotka taistelivat Neuvostoliiton puolella akselivaltoja ja sen myötäsotijoita vastaan toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostopartisaanit · Katso lisää »

Neuvostosotilaiden muistomerkki (Pori)

Neuvostosotilaiden muistomerkki on Porissa sijaitseva hautamuistomerkki, joka on omistettu ”toisen maailmansodan vuosina Suomessa kaatuneille Neuvostoliiton kansalaisille”.

Uusi!!: Jatkosota ja Neuvostosotilaiden muistomerkki (Pori) · Katso lisää »

Nevanlinna

Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa Carl von Bonsdorffin piirros Nevanlinnan sinetistä vuodelta 1891. Nevanlinna on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Nevanlinna · Katso lisää »

Niemelänkylän lentokenttä

Niemelänkylän lentokenttä oli Ylivieskan keskustasta noin 5 kilometriä luoteeseen sijainnut lentokenttä, joka rakennettiin talvisodan aikana Kauhavan Lentosotakoulun apukentäksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Niemelänkylän lentokenttä · Katso lisää »

Nietjärven taistelu

Nietjärven taistelu oli jatkosodassa heinäkuussa 1944 Aunuksen ryhmän ja erityisesti vahvennetun 5.

Uusi!!: Jatkosota ja Nietjärven taistelu · Katso lisää »

Niihama

Niihaman siirtolapuutarhamuseossa. Niihama on Tampereen kaupunginosa.

Uusi!!: Jatkosota ja Niihama · Katso lisää »

Niilo Hämäläinen

Niilo Eemil Hämäläinen (7. heinäkuuta 1922 Viitasaari – 21. lokakuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko, joka toimi muun muassa SAK:n puheenjohtajana 1969–1974 sekä SDP:n kansanedustajana 1979–1983.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Hämäläinen · Katso lisää »

Niilo Honkala

Niilo Mikael Honkala ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Honkala · Katso lisää »

Niilo Kivakka

Nikolai (Nikke) Ievanen, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Kivakka · Katso lisää »

Niilo Koskinen

Niilo Johannes Koskinen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Koskinen · Katso lisää »

Niilo Lahdenperä

Niilo Johannes Lahdenperä Niilo Johannes Lahdenperä (5. lokakuuta 1896 Ii – 19. marraskuuta 1944) oli suomalainen jääkärikapteeni ja liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Lahdenperä · Katso lisää »

Niilo Lauttamus

Niilo Johannes Lauttamus (16. toukokuuta 1924 Sakkola – 8. toukokuuta 1977 Jyväskylä) oli suomalainen sotakirjailija ja armeijan kanta-aliupseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Lauttamus · Katso lisää »

Niilo Nikkilä

Pauli Niilo Nikkilä (16. syyskuuta 1907 Kemi – 1. helmikuuta 1957 Oulu) oli suomalainen toimittaja ja kommunistipoliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Nikkilä · Katso lisää »

Niilo Pesonen

Niilo Natanael Pesonen (14. lokakuuta 1902 Helsinki – 26. joulukuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, anatomian professori ja lääkintöhallituksen pääjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Pesonen · Katso lisää »

Niilo Sario

Niilo Nikolai Sario (30. huhtikuuta 1895 Naantali – 30. joulukuuta 1963) oli suomalainen sotilas, kenraalimajuri vuodesta 1953.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Sario · Katso lisää »

Niilo Simojoki

Niilo Armas Alarik Simojoki (9. lokakuuta 1910 Muhos – 10. joulukuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaeversti, joka kuului Suomen ilmatorjunnan keskeisiin kehittäjiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Simojoki · Katso lisää »

Niilo Tammilehto

Niilo Sigfrid Tammilehto (ent. Eklund; 17. heinäkuuta 1908 Pirkkala – 30. kesäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen teknikko ja autoalalla toiminut yritysjohtaja ja yrittäjä, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1971.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Tammilehto · Katso lisää »

Niilo Tarvajärvi

Niilo Einar ”Tarva” Tarvajärvi (6. joulukuuta 1914 Espoo – 25. elokuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen radio- ja televisiotoimittaja, majuri evp ja kamarineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Tarvajärvi · Katso lisää »

Niilo Wälläri

Niilo Wälläri vuonna 1955. Niilo Frans Wälläri (alk. Välläri; 6. heinäkuuta 1897 Lieto – 25. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistyspoliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Niilo Wälläri · Katso lisää »

Nikke Pärmi

Nikke Pärmi (alkujaan Nikolai Pärmini, 9. toukokuuta 1887 Alahärmä – 17. lokakuuta 1957 Kuopio) oli jääkärieverstiluutnantti ja suojeluskuntaupseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Nikke Pärmi · Katso lisää »

Nikkeli (Murmanskin alue)

Nikkeli eli Nikel (suom. aikaisemmin Kolosjoki) on kaupunkityyppinen taajama ja samannimisen kaupunkikunnan keskus Petsamon piirissä, Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Nikkeli (Murmanskin alue) · Katso lisää »

Nikkilän sairaala

Nikkilän sairaala oli psykiatrinen sairaala Sipoon Nikkilässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Nikkilän sairaala · Katso lisää »

Nikolaus von Falkenhorst

Paul Nikolaus von Falkenhorst (17. tammikuuta 1885 Breslau, Sleesia – 18. kesäkuuta 1968 Holzminden, Ala-Saksi) oli saksalainen kenraalieversti (Generaloberst), joka suunnitteli Tanskan ja Norjan valloituksen, operaatio Weserübungin, vuonna 1940.

Uusi!!: Jatkosota ja Nikolaus von Falkenhorst · Katso lisää »

Nils Helander

Nils (Niilo) Helander (24. huhtikuuta 1922 Heinola – 2. heinäkuuta 1944 Immola) oli suomalainen TK-valokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Nils Helander · Katso lisää »

Nils Katajainen

Brewster B-239. Katajainen saavutti konetyypillä 17 ilmavoittoa. Nils Edvard Katajainen (31. toukokuuta 1919 Helsinki – 16. tammikuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Nils Katajainen · Katso lisää »

Nils Meinander

Tor Nils Hilding Meinander (4. elokuuta 1910 Tammisaari – 3. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tiedemies ja RKP:n poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Nils Meinander · Katso lisää »

Nils Stolpe

Nils Thorfinn Stolpe (26. maaliskuuta 1903 Kangasniemi – 21. syyskuuta 1985 Espoo) oli suomalainen sotilas, metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Nils Stolpe · Katso lisää »

Nils Westermarck

Nils Christian Westermarck (14. heinäkuuta 1910 Helsinki – 17. maaliskuuta 2002 Espoo) oli suomalainen akateemikko, professori, RKP:n poliitikko ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Nils Westermarck · Katso lisää »

Nils-Gustav Hahl

Nils-Gustav Hahl (7. elokuuta 1904 Helsinki – 3. syyskuuta 1941 Bromarv) oli suomalainen taidehistorioitsija ja kriitikko, joka oli Artekin perustajia ja sen ensimmäinen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Nils-Gustav Hahl · Katso lisää »

Niobe (ilmatorjunta-alus)

Niobe oli Saksan laivaston ilmatorjunta-alus.

Uusi!!: Jatkosota ja Niobe (ilmatorjunta-alus) · Katso lisää »

Niska (Kiestinki)

Niska on kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Niska (Kiestinki) · Katso lisää »

Niskavuori

Niskavuori on Hella Wuolijoen kirjoittama viisiosainen näytelmäsarja Niskavuoren suurtilan ja sen asukkaiden vaiheista 1880-luvulta 1940-luvun puoliväliin.

Uusi!!: Jatkosota ja Niskavuori · Katso lisää »

Niskavuori taistelee

Niskavuori taistelee on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1957.

Uusi!!: Jatkosota ja Niskavuori taistelee · Katso lisää »

Njolgamjärvi

Njolgamjärvi (myös Nielkamajärvi) on maaseututaajama ja entinen asutushallinto Kontupohjan piirin läntisimmässä osassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Njolgamjärvi · Katso lisää »

Nogeuš

Nogeuš (myös Nokeuš, Nokeus;, aikaisemmin Большая Ногеукса, Bolšaja Nogeuksa) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Nogeuš · Katso lisää »

Noisniemi

Noisniemi on nykyisin Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin maalaiskuntaan kuuluva taajama Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Noisniemi · Katso lisää »

Nord-Österbotten

Nord-Österbotten oli Kokkolassa vuosina 1943–1945 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Nord-Österbotten · Katso lisää »

Norsjoki

Myllypellon rautatieasemalta. Norsjoen kunta Käkisalmen piirin kartalla. Norsjoki eli Larionovo (ven. Ларио́ново) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Norsjoki · Katso lisää »

Nouseva Suomi

Nouseva Suomi oli suomalainen poliittinen yhdistys, joka perustettiin 5.

Uusi!!: Jatkosota ja Nouseva Suomi · Katso lisää »

Novikovin huvila

Novikovin huvila on Terijoella sijaitseva huvila, joka on rakennettu vuonna 1914.

Uusi!!: Jatkosota ja Novikovin huvila · Katso lisää »

Novosti Kalevaly

Lehden etusivu joulukuussa 2023. Novosti Kalevaly (nimiössä myös Kalevalan Uutiset) on Karjalan tasavallassa Uhtualla ilmestyvä Kalevalan piirin paikallislehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Novosti Kalevaly · Katso lisää »

NSDAP:n Suomen puoluejärjestö

Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) Suomen puoluejärjestö oli Suomessa asuneiden Saksan kansalaisten muodostama Saksan natsipuolueen paikallisryhmä.

Uusi!!: Jatkosota ja NSDAP:n Suomen puoluejärjestö · Katso lisää »

Nuijamaan kirkko

Kellotapuli Nuijamaan kirkko on Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitseva Tarja Salmio-Toiviaisen ja Esko Toiviaisen suunnittelema, vuosina 1947–1948 talkootyönä rakennettu puinen torniton pitkäkirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Nuijamaan kirkko · Katso lisää »

Nuoraa

Nuoraa eli Sokolinskoje on maaseututaajama ja rautatiepysäkki (ennen asema) Viipuri–Koivisto-radalla Johanneksen kunnassa Viipurin eteläpuolella, nykyisin Venäjälle kuuluvalla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Nuoraa · Katso lisää »

Nuorisosiirtola

Nuorisosiirtola oli 1930-luvun laman aikana eri maihin perustettujen, nuorisolle tarkoitettujen, väliaikaisten leirien ja asumuksilla varustettujen laitosten nimitys.

Uusi!!: Jatkosota ja Nuorisosiirtola · Katso lisää »

Nuorten Talkoot

Nuorten Talkoot r.y. oli Suomessa vuosina 1941–1949 toiminut avustusjärjestö, johon kuuluivat kaikki maan merkittävimmät nuorisojärjestöt.

Uusi!!: Jatkosota ja Nuorten Talkoot · Katso lisää »

Nurmi (Vahviala)

Nurmi oli kylä ja rautatieasema Vahvialan pohjoisosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Nurmi (Vahviala) · Katso lisää »

Nurmii

Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylilleRepo 1952, s. 483-484 Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Nurmii · Katso lisää »

Nurmoila

Nurmoila on Koveran maalaiskunnan keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen kansallisessa piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Nurmoila · Katso lisää »

Nya Pressen (1921–1974)

Yhdistetyn lehden ensimmäinen numero jatkoi molempien edeltäjiensä numerointia. Nya Pressen oli Helsingissä vuosina 1921–1974 ilmestynyt ruotsinkielinen iltapäivälehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Nya Pressen (1921–1974) · Katso lisää »

Nykysuomen sanakirja

Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.

Uusi!!: Jatkosota ja Nykysuomen sanakirja · Katso lisää »

Nyrki Tapiovaara

Veikko Nyyrikki "Nyrki" Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Nyrki Tapiovaara · Katso lisää »

O. J. Tuulio

O. J. Tuulio 1920-luvun alussa. Oiva Johannes Tuulio (vuoteen 1933 Tallgren; 17. tammikuuta 1878 Pyhäjärvi Ul – 21. kesäkuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija ja Helsingin yliopiston professori.

Uusi!!: Jatkosota ja O. J. Tuulio · Katso lisää »

O. R. Bäckman

Nuorempi adjutantti kapteeni Bäckman (oik.) ylipäällikkö Mannerheimin työhuoneessa. Osvald Rafael Bäckman (4. heinäkuuta 1911 Tyrvää – 12. helmikuuta 2007 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja O. R. Bäckman · Katso lisää »

Ošta

Oštan kunta Vytegran piirin kartalla. Ošta (vepsäksi Šušt) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Vologdan alueen Vytegran piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ošta · Katso lisää »

Ohtola (Virrat)

Ohtola on Virtain kylä, joka sijaitsee Toisveden rannalla keskustasta 13 kilometriä pohjoiseen Ähtäriin suuntaan kantatie 68:n varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ohtola (Virrat) · Katso lisää »

Oi, aika vanha, kultainen...!

Oi, aika vanha, kultainen...! on Orvo Saarikiven ohjaama elokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Oi, aika vanha, kultainen...! · Katso lisää »

Oinala

Oinala (myös Oinaala, v:sta 1948) oli kylä Muolaan kunnan keskiosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Oinala · Katso lisää »

Oitin työväentalo Torppa

Oitin työväentalo Torppa on Hausjärven kunnan Oitin kylässä sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Oitin työväentalo Torppa · Katso lisää »

Oiva Autio

Oiva Iivari Autio (26. huhtikuuta 1933 Suistamo – 23. tammikuuta 1976 Iisalmi) oli suomalainen ekonomi ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Autio · Katso lisää »

Oiva Mentula

Oiva Ensio Mentula (12. huhtikuuta 1908 Muolaa – 8. joulukuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kiekonheittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Mentula · Katso lisää »

Oiva Rönkä

Oiva Vilho Rönkä (11. heinäkuuta 1913 Iisalmi – 21. marraskuuta 1983 Kemi) oli Mannerheim-ristin ritari numero 32.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Rönkä · Katso lisää »

Oiva Somppi

Oiva Jalmari Somppi (käytti Saksassa peitenimeä Hjalmar Mattsson, 24. tammikuuta 1892 Kauhava – 18. maaliskuuta 1987 Jyväskylä) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Somppi · Katso lisää »

Oiva Tuomela

Oiva Olavi Tuomela (29. heinäkuuta 1919 Iitti – 1. maaliskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Tuomela · Katso lisää »

Oiva Tuominen

Oiva Emil Kalervo "Oippa" Tuominen (5. maaliskuuta 1908, Iitti – 28. tammikuuta 1976, Helsinki) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari numero 6.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Tuominen · Katso lisää »

Oiva Turunen

Oiva Antero Turunen (19. marraskuuta 1910 Ilomantsi – 23. syyskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja Turo Oy:n perustajia ja yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja 1938–1962.

Uusi!!: Jatkosota ja Oiva Turunen · Katso lisää »

Ojamon kalkkikivikaivos

Ojamon kaivoslampi syyskuussa 2008. Vasemmalla pelastusvenetakila ja oikealla kaivostorni, kaivoksen ainoa jäljelle jäänyt maanpäällinen rakenne. Ojamon kalkkikivikaivos oli Lohjan Ojamolla vuosina 1925–1965 toiminut Lohjan Kalkkitehdas Oy:n omistama kalkkikivikaivos.

Uusi!!: Jatkosota ja Ojamon kalkkikivikaivos · Katso lisää »

Oksenja Mäkiselkä

Oksenja (Ksenia) Mäkiselkä, sukunimi vuoteen 1931 Buljugina, o.s. Valokainen (21. tammikuuta 1878 Suistamo – 16. toukokuuta 1946 Laihia) oli suomalainen itkuvirsien esittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Oksenja Mäkiselkä · Katso lisää »

Ola Fogelberg

Ola ”Fogeli” Fogelberg (20. heinäkuuta 1894 Helsinki – 25. elokuuta 1952 Tammisaari) oli suomenruotsalainen sarjakuvataiteilija ja Osuusliike Elannon mainospäällikkö, jota pidetään yhtenä suomalaisen sarjakuvan tärkeimmistä pioneereista.

Uusi!!: Jatkosota ja Ola Fogelberg · Katso lisää »

Olavi Alakulppi

Olavi Eelis Alakulppi (17. heinäkuuta 1915 Rovaniemen maalaiskunta – 19. elokuuta 1990 Petersburg, Virginia) oli suomalainen maastohiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Alakulppi · Katso lisää »

Olavi Ehrnrooth

Erkki Olavi Ehrnrooth (4. heinäkuuta 1907 Oulu – 27. maaliskuuta 1943 Utti) oli suomalainen sotilaslentäjä ja toisen maailmansodan aikainen hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Ehrnrooth · Katso lisää »

Olavi Eronen (everstiluutnantti)

Olavi Eronen (14. helmikuuta 1922 Viipuri – 27. marraskuuta 2017 Hamina) oli suomalainen everstiluutnantti ja toimi Suomen Ampujainliiton (SAL) valmennus- ja koulutuspäällikkönä 13 vuotta ja oli myös olympiakomitean valmennusvaliokunnan päällikkönä kahdeksan vuotta.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Eronen (everstiluutnantti) · Katso lisää »

Olavi Haaskivi

Olavi Haaskivi (6. lokakuuta 1923 Mikkeli – 11. tammikuuta 2007 Helsinki) oli suomalaisen jalkapallovalmennuksen kehittäjä ja Suomen Palloliiton koulutuspäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Haaskivi · Katso lisää »

Olavi Haikala

Olavi Haikala (7. huhtikuuta 1912 Lappee – 14. kesäkuuta 1994) oli Suomen merivoimien muun muassa sodan aikana panssarilaivoilla palvellut ja useissa merenkulun ja meriupseerien luottamustehtävissä toiminut meriupseeri, sotilasarvoltan kommodori.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Haikala · Katso lisää »

Olavi Huhtala

Vilho Olavi Huhtala (1. tammikuuta 1903 Ulvila – 2. toukokuuta 1977 HelsinkiKuolleita. Helsingin Sanomat, 3.5.1977, s. 21.) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Huhtala · Katso lisää »

Olavi J. Mattila

Olavi Johannes Mattila (24. lokakuuta 1918 Hyvinkää – 4. elokuuta 2013 Hyvinkää) oli suomalainen diplomi-insinööri, Valmet Oy:n pääjohtaja ja moninkertainen ministeri 1960–1970-luvuilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi J. Mattila · Katso lisää »

Olavi Kaakinen

Olavi Kaakinen (17. lokakuuta 1916 Oulu – 21. tammikuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti Suomen rajavartiolaitoksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Kaakinen · Katso lisää »

Olavi Karpalo

Olavus (Olavi) Gustavus Adolphus Karpalo (21. lokakuuta 1916 Helsinki – 1988 Venezuela) oli suomalainen SS-vapaaehtoinen.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Karpalo · Katso lisää »

Olavi Kortealho

Olavi Aleksander Kortealho (8. lokakuuta 1920 Helsinki – 12. lokakuuta 2009 Vihti) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Kortealho · Katso lisää »

Olavi Laine

Olavi Einar Laine (20. joulukuuta 1922 Oulu – 15. joulukuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Laine · Katso lisää »

Olavi Lanu

Lennart Olavi Lanu (10. heinäkuuta1925 Viipurin maalaiskunta, Suomi – 11. toukokuuta 2015 Lahti) oli taidemaalari ja kuvanveistäjä, jolle myönnettiin taiteilijaprofessorin arvo vuonna 1989.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Lanu · Katso lisää »

Olavi Larkas

Larkas vuonna 1961 Helge Nestor Olavi Larkas (vuoteen 1935 Lindberg, 30. syyskuuta 1913 Helsinki – 6. toukokuuta 1984 Vantaa) oli suomalainen yleisesikuntaeversti sekä nykyaikainen viisiottelija ja miekkailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Larkas · Katso lisää »

Olavi Lindblom

Olavi Lindblom (11. joulukuuta 1911 Helsinki – 13. elokuuta 1990 Espoo) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi kansanedustajana 1954–1966 ja ministerinä 1958–1959.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Lindblom · Katso lisää »

Olavi Linnove

Olavi Linnove (9. kesäkuuta 1898 – 20. marraskuuta 1950) oli suomalainen juristi, joka toimi äärioikeistolaisissa liikkeissä 1930- ja 1940-luvuilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Linnove · Katso lisää »

Olavi Lumes

Olavi Antero ”Luce” Lumes (ent. Lucenius, 1. helmikuuta 1924 Helsinki – 12. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen ilmailualan vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Lumes · Katso lisää »

Olavi Martikainen (taidemaalari)

Olavi Martikainen (7. lokakuuta 1920 Kiihtelysvaara – 26. maaliskuuta 1979 Espoo) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Martikainen (taidemaalari) · Katso lisää »

Olavi Merinen

Aarre Olavi Merinen (23. huhtikuuta 1917 Nurmijärvi – 24. tammikuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Merinen · Katso lisää »

Olavi Puro (lentäjä)

Olavi Puro vuonna 1944. Olavi (Olli) Kauko Puro (18. marraskuuta 1918 Helsinki – 20. kesäkuuta 1999) oli suomalainen hävittäjälentäjä joka saavutti jatkosodan aikana 36 vahvistettua ilmavoittoa.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Puro (lentäjä) · Katso lisää »

Olavi Seeve

Fjalar Olavi Seeve (vuoteen 1927 Sevón; 12. syyskuuta 1909 TurkuOtavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1217. Otava, 1966. – 7. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen sotilaslentäjä, Suomen ilmavoimien upseeri ja komentaja 1958–1964.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Seeve · Katso lisää »

Olavi Siippainen

Otto Olavi Siippainen (15. heinäkuuta 1915 Kuopio – 1. marraskuuta 1963 Siilinjärvi) oli suomalainen prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Siippainen · Katso lisää »

Olavi Silvo (teollisuusneuvos)

Pentti Edvard Olavi Silvo (26. kesäkuuta 1919 Vehkalahti – 30. tammikuuta 1999 Lahti) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Silvo (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Olavi Tuomaala

Oiva August Olavi Tuomaala (29. toukokuuta 1908 Kemi – 13. helmikuuta 2002 Raahe) oli suomalainen, Saloisissa asunut Valimo-yrittäjä, kunnallisneuvos, pitkäaikainen Saloisten kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varakaupunginjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Tuomaala · Katso lisää »

Olavi Vaalamo

Eino Olavi Kustaa Vaalamo (ent. Wallin, 20. maaliskuuta 1907 Sotkamo – 18. syyskuuta 1941) oli suomalainen kiekonheittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Vaalamo · Katso lisää »

Olavi Valtonen

Jouna Olavi Valtonen (28. elokuuta 1907 Masku – 8. tammikuuta 1965 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 9.1.1965, s. 9.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Valtonen · Katso lisää »

Olavi Virta

Oskari Olavi ”Ola” Virta (vuoteen 1926 Ilmén, 27. helmikuuta 1915 Sysmä – 14. heinäkuuta 1972 Tampere) oli laulaja, näyttelijä ja yksi Suomen eniten levyttäneistä artisteista.

Uusi!!: Jatkosota ja Olavi Virta · Katso lisää »

Ole Malmstén

Ole Georgsson Malmstén (23. syyskuuta 1925 Helsinki – 23. toukokuuta 1981 Helsinki) oli teollisuusneuvos ja perustamansa Kuntek Oy:n toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ole Malmstén · Katso lisää »

Olga Terho

Olga Lydia Terho (o.s. Virtanen, 23. heinäkuuta 1910 Siikainen – 22. marraskuuta 2003 Pori) oli suomalainen ompelija ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Olga Terho · Katso lisää »

Olivia Gebhard

Lilja Olivia Gebhard (23. marraskuuta 1897 San Francisco – 24. heinäkuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen laulaja, näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Olivia Gebhard · Katso lisää »

Olli Aulanko

Olli Sakari Aulanko (30. elokuuta 1921 Helsinki – 30. huhtikuuta 1964 Valkeakoski) oli suomalainen panssariässä, kansanedustaja ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Aulanko · Katso lisää »

Olli Bergman

Olli Oleg Bergman (5. marraskuuta 1919 Helsinki Runeberg.org. – 5. joulukuuta 2000 Heinola)Leena Pallari: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 16.12.2000.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Bergman · Katso lisää »

Olli Kepsu

Olavi (Olli) Kepsu (19. joulukuuta 1922 Tampere – 13. lokakuuta 2001 Kotka) oli suomalainen jatkosodan pommikone- ja sissilentäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Kepsu · Katso lisää »

Olli Kleemola

Olli Kleemola (s. 20. kesäkuuta 1987 Kaarina) on suomalainen sotahistoriakeräilijä, tietokirjailija ja tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Kleemola · Katso lisää »

Olli Korhonen (sotilas)

Antti Olavi ”Olli” Korhonen (9. tammikuuta 1911 Raahe – 3. elokuuta 1992 Hattula)Jaana Laitinen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 12.8.1992.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Korhonen (sotilas) · Katso lisää »

Olli Lehto

Olli Erkki Lehto (30. toukokuuta 1925 Helsinki – 31. joulukuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen matematiikan professori, tietokirjailija ja akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Lehto · Katso lisää »

Olli Lokki

Olli Kristian Lokki (28. huhtikuuta 1916 Helsinki – 6. maaliskuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Lokki · Katso lisää »

Olli Remes

Olli Remes (8. syyskuuta 1909 Iisalmen maalaiskunta – 31. joulukuuta 1942 Krivi) oli suomalainen maastohiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari numero 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Remes · Katso lisää »

Olli Sarantola

Olli Antero Sarantola (24. lokakuuta 1922 Noormarkku – 2. helmikuuta 2008 Tampere) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Sarantola · Katso lisää »

Olli Soinio

Olli Pekka Soinio (27. marraskuuta 1948 Helsinki – 29. marraskuuta 2018 Porvoo), Opettajamatrikkeli 1973-2003, Taideteollinen korkeakoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Soinio · Katso lisää »

Olli Tikka

Olli Yrjö Julius Tikka (3. lokakuuta 1923 Viipuri – 11. tammikuuta 2012) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin ja Panssariprikaatin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Olli Tikka · Katso lisää »

Olof Lindeman

Lindeman (kesk.) vierailulla Ruotsissa vuonna 1970 Carl Olof Lindeman (4. syyskuuta 1911 Helsinki – 26. lokakuuta 1990 Turku) oli suomalainen ratsuväkitaustainen upseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi erityisesti useissa sotilaallisen aluehallinnon tehtävissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Olof Lindeman · Katso lisää »

Olonija

Lehden etusivu joulukuussa 2023. Olonija (Олония) on Karjalan tasavallan Aunuksessa ilmestyvä Aunuksen kansallisen piirin venäjänkielinen paikallislehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Olonija · Katso lisää »

Olvi

Olvi Oyj on suomalainen juomakonserni, jonka pääkonttori ja tuotantolaitos sijaitsevat Iisalmessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Olvi · Katso lisää »

Olympiatammi

Naisten keihäänheiton kultamitalisti Tilly Fleischer ja olympiatammi. Olympiatammiksi kutsutaan kultamitalisteille vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa kunniapalkinnoiksi luovutettuja tammia.

Uusi!!: Jatkosota ja Olympiatammi · Katso lisää »

Oma maa (elokuva)

Oma maa on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut suomalainen romanttinen draamaelokuva, jonka on ohjannut Markku Pölönen ja käsikirjoittanut Antti Heikkinen yhdessä Pölösen kanssa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oma maa (elokuva) · Katso lisää »

Ompelijatar (elokuva)

Ompelijatar on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut historiallinen dokumenttielokuva, jonka on ohjannut Ville Suhonen.

Uusi!!: Jatkosota ja Ompelijatar (elokuva) · Katso lisää »

Onnen saari

Onnen saari on Maunu Kurkvaaran ohjaama elokuva vuodelta 1955.

Uusi!!: Jatkosota ja Onnen saari · Katso lisää »

Onni Kohonen

Onni Armas Kohonen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Kohonen · Katso lisää »

Onni Mantere

Onni Olavi Mantere (30. tammikuuta 1911 Keuruu – 25. huhtikuuta 1970 Ähtäri) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 13.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Mantere · Katso lisää »

Onni Määttänen

Onni Henrik Määttänen (10. helmikuuta 1908 Ilomantsi – 13. kesäkuuta 2010 Joensuu) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 119 ja ainoa 100 vuotta täyttänyt ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Määttänen · Katso lisää »

Onni Mäkelä

Onni Alarik Mäkelä (12. toukokuuta 1916 Jyväskylä – 28. marraskuuta 1978 Kuopio) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Mäkelä · Katso lisää »

Onni Palaste

Onni Palaste (vuoteen 1945 Onni Bovellán, 27. joulukuuta 1917 Kiuruvesi – 1. heinäkuuta 2009 Helsinki) oli tuottelias suomalainen sotakirjailija, genressään yksi maan tunnetuimmista.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Palaste · Katso lisää »

Onni Paronen

Vääpeli Paronen MT-229:n ohjaamossa 9. kesäkuuta 1943. Onni Kullervo Paronen (2. tammikuuta 1918 Viipuri – 22. elokuuta 2010 Oulu) oli suomalainen lentomestari ja hävittäjälentäjä, joka saavutti talvi- ja jatkosodan aikana kaikkiaan 12,5 ilmavoittoa Fokker D.XXI, Fiat G.50 ja Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäkoneilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Paronen · Katso lisää »

Onni Petäys

Sulo Onni Petäys, sukunimi vuoteen 1905 Friberg (31. tammikuuta 1885 Tuusula – 17. maaliskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen hovioikeudenneuvos ja korkeimman oikeuden oikeusneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Petäys · Katso lisää »

Onni Saarelainen

Onni Oiva Saarelainen (s. 19. heinäkuuta 1900 Nurmes – 15. lokakuuta 1959) oli suomalainen sotilas, joka taisteli talvisodassa ja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Saarelainen · Katso lisää »

Onni Suuronen

Onni (takana) ja Kalevi Suuronen vuonna 2003. Taustalla surmanajotynnyri. Onni Suuronen (28. elokuuta 1923 Kangasniemi – 9. tammikuuta 2014 Jyväskylä) oli suomalainen surmanajaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Onni Suuronen · Katso lisää »

Ontrosenvaara

Ontrosenvaara on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lietmajärven kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ontrosenvaara · Katso lisää »

Onttoni Miihkali

Onttoni Miihkali (oik. Mikko Miihkali Karvonen, vuodesta 1952 Mikael Karresand; 3. tammikuuta 1904 Kiestinki – 2. joulukuuta 1979 Lövbo, Ruotsi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Onttoni Miihkali · Katso lisää »

Operaatio Alaska

Operaatio Alaska, Finalaska tai Uusi Suomi oli joidenkin Yhdysvaltain viranomaisten ehdottama suunnitelma ottaa suomalaispakolaisia Alaskaan, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen.

Uusi!!: Jatkosota ja Operaatio Alaska · Katso lisää »

Operaatio Finljandija

Operaatio Finljandija on Ville Kaarnakarin kirjoittama, jatkosodasta kertova sotatrilleri.

Uusi!!: Jatkosota ja Operaatio Finljandija · Katso lisää »

Operaatio Hopeakettu

Operaatio Hopeakettu oli Saksan operaatio Barbarossan alaoperaatio, jonka tavoitteina oli Petsamon Saksalle hyvin tärkeiden nikkelikaivosten turvaaminen ja Neuvostoliiton ainoan jäätymättömän sataman Murmanskin valtaaminen.

Uusi!!: Jatkosota ja Operaatio Hopeakettu · Katso lisää »

Operaatio Platinakettu

Operaatio Hopeaketun hyökkäyssuunnat ja suomalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset joukot jatkosodan alkaessa kesällä 1941. Operaatio Platinakettu oli pohjoisin, lännestä kohti Murmanskia suuntautunut hyökkäys. Operaatio Platinakettu oli toisen maailmansodan aikainen Saksan Norjan-armeijan vuoristojoukkojen operaatio Neuvostoliittoa vastaan pohjoisella rintamalla, Petsamossa ja Murmanskin alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Operaatio Platinakettu · Katso lisää »

Operaatio Stella Polaris

Eversti Reino Hallamaa, Stella Polariksen johtaja ja suunnittelija. Operaatio Stella Polaris (lat. ’Pohjantähti’) oli operaatio, jossa pyrittiin turvaamaan Suomen puolustusvoimien tiedustelutoiminnan edellytyksiä, jos Neuvostoliitto miehittäisi Suomen jatkosodan päätyttyä aselepoon syksyllä 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Operaatio Stella Polaris · Katso lisää »

Operaatio Tanne Ost

Suursaaren strategisesti tärkeä sijainti keskellä itäistä Suomenlahtea Operaatio Tanne Ost oli saksalaisten maihinnousu Suursaareen 15.

Uusi!!: Jatkosota ja Operaatio Tanne Ost · Katso lisää »

Opioidit

Oopiumiunikko (''Papaver somniferum''), josta saadaan oopiumialkaloideja sellaisenaan hyödynnettäväksi tai puolisynteettisten opioidien – esimerkiksi heroiinin – raaka-aineeksi. Opioidit eli euforisoivat analgeetit (ent. narkoottiset analgeetit) ovat kehossa oleviin opioidireseptoreihin vaikuttavia yhdisteitä.

Uusi!!: Jatkosota ja Opioidit · Katso lisää »

Oranki (Pello)

Teos Oranki Art -ympäristötaidenäyttelystä Oranki on kylä Pellon kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oranki (Pello) · Katso lisää »

Oravisalo

Oravisalo on saari Rääkkylän kunnassa, Itä-Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oravisalo · Katso lisää »

Orimattila

Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Orimattila · Katso lisää »

Oripää

Oripää on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oripää · Katso lisää »

Oritkarin lentokenttä

Aero Oy:n de Havilland D.H.89 Dragon Rapide matkustajakone OH-BLB "Lappi" laskeutui Oritkarin kentälle 15.6.1939. Oritkarin lentokenttä oli Oulun ensimmäinen lentokenttä, joka rakennettiin 1934–1936 Oritkariin alueelle nykyisen Äimäraution raviradan länsipuolelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Oritkarin lentokenttä · Katso lisää »

Orrilan kartano

Orrilan kartano on Nastolassa Villähteen Orrilanmäellä sijaitseva kartano.

Uusi!!: Jatkosota ja Orrilan kartano · Katso lisää »

Orusjärvi

Orusjärvi on kylä Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Orusjärvi · Katso lisää »

Orvar Nilsson

Orvar Nilsson (20. huhtikuuta 1919 – 21. joulukuuta 2008 Halmstad, Ruotsi) oli ruotsalainen sotilas, joka osallistui vapaaehtoisena sekä talvi- että jatkosotaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Orvar Nilsson · Katso lisää »

Osasto Pennanen

Osasto Pennanen (myös Osasto Petsamo) oli talvisodan aikana Lapissa taistelleeseen talvisodan Lapin Ryhmään kuulunut pohjoisempi osasto, joka taisteli Petsamossa Neuvostoliiton 52. divisioonaa vastaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Osasto Pennanen · Katso lisää »

Oscar Enckell

Talvisodan unkarilainen vapaaehtoisjoukko lähtökatselmuksessa Turun satamassa. Lähtökatselmuksen suoritti kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Vapaaehtoisjoukon päällikkönä toimi kapteeni Imre Kémeri Nagy. Oscar Paul Enckell (2. maaliskuuta 1878 Pietari, Venäjä – 5. marraskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja teollisuusmies, joka oli merkittävän osan urastaan keisarillisen Venäjän armeijassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oscar Enckell · Katso lisää »

Oskar Engberg

Oskar Engberg. Oskar Leander Engberg (9. maaliskuuta 1875 Viipuri – 5. joulukuuta 1955 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen työväenliikkeen aktiivi ja sosialidemokraatti, joka vallankumouksellisena pidetyn toimintansa johdosta oli 1800-luvun lopulla karkotettuna Siperiassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskar Engberg · Katso lisää »

Oskar Mandelin

Oskar Valdemar Mandelin (3. joulukuuta 1898 Helsinki – 28. tammikuuta 1998) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskar Mandelin · Katso lisää »

Oskar Sippola

Oskar Isak Sippola oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskar Sippola · Katso lisää »

Oskari Fredrik Laine

Oskar (Oskari) Fredrik Laine (synt. Heilander, 19. huhtikuuta 1870 Kiikoinen – 29. kesäkuuta 1947 Asikkala) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskari Fredrik Laine · Katso lisää »

Oskari Heikinheimo

Oskari Fredrik Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel; 3. elokuuta 1873 Kittilä – 27. maaliskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen piirilääkäri, lääkintöneuvos ja kokoomuksen kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskari Heikinheimo · Katso lisää »

Oskari Jalava

Johan Oskar (Juho Oskari) Jalava (vuoteen 1898 Alm, 7. heinäkuuta 1876 Huittinen – 10. maaliskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysaktiivi, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1918.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskari Jalava · Katso lisää »

Oskari Lamminen

Oskari M. Lamminen (8. elokuuta 1897 Rauma – 4. maaliskuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen urheilutoimittaja ja urheiluvaikuttaja, joka kuului 1920–1930-luvuilla Työväen Urheiluliiton kommunistioppositioon.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskari Lamminen · Katso lisää »

Oskari Pyhälahti

Oskari Peltola myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Oskari Pyhälahti · Katso lisää »

Osmo Ahtokari

Osmo Aatos Aleksander Ahtokari (kirjailijanimi Ahti Karikko; 8. tammikuuta 1926 Reposaari – 26. syyskuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen rikostarkastaja ja nuortenkirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo Ahtokari · Katso lisää »

Osmo Alaja

Osmo Viktor Johannes Alaja (vuoteen 1935 Alander, 26. tammikuuta 1915 Helsinki – 30. kesäkuuta 2001 Tampere) oli Mikkelin hiippakunnan piispa lähes yhdeksäntoista vuoden ajan 1959–1978.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo Alaja · Katso lisää »

Osmo Aulamo

Osmo Ilmari Aulamo (12. toukokuuta 1895 Helsinki – 12. syyskuuta 1941 Volomajärvi) oli suomalainen lehtori ja päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo Aulamo · Katso lisää »

Osmo Kivilinna

Osmo Kullervo Kivilinna (29. marraskuuta 1910 Turku – 23. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kapteeniluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo Kivilinna · Katso lisää »

Osmo Laakso

Osmo Laakso Osmo Tapio Laakso (11. toukokuuta 1916 Hämeenlinna – 10. marraskuuta 2004 Hämeenlinna) oli Mannerheim-ristin ritari numero 61.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo Laakso · Katso lisää »

Osmo P. Karttunen

Osmo Pekka Karttunen (8. marraskuuta 1922 Helsinki – 29. kesäkuuta 1985) oli suomalainen juristi ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo P. Karttunen · Katso lisää »

Osmo Vesikansa

Osmo Olavi Vesikansa (ent. Sjöstedt; 13. toukokuuta 1917 Tampere – 27. heinäkuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen sosiaalipäällikkö, kaupunginvaltuutettu ja partioliikkeen vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Osmo Vesikansa · Katso lisää »

Ossippa Borissainen

Ossippa Borissainen, nimenmuutoksen jälkeen Oskari Kivinen (Borisoff) (16. marraskuuta 1886 Tunkua, Vienan Karjala – 10. elokuuta 1964 Ruotsi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija ja yksi Itä-Karjalan kansannousun johtajista yhdessä Ilmarisen eli Jalmari Takkisen ja Ukki Väinämöisen kanssa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ossippa Borissainen · Katso lisää »

Ostretšiny

Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva Ostretšinysta vuodelta 1909. Ostretšiny (suomeksi myös Ahnus) oli seurakunta ja volosti Aunuksen Karjalassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ostretšiny · Katso lisää »

Otava (Mikkeli)

Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut kaupunginosa ja taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Otava (Mikkeli) · Katso lisää »

Otso Pietinen

Otso Aarne Pietinen (19. syyskuuta 1916 Pietari – 25. syyskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen teollisuus- ja mainosvalokuvaaja, joka tunnetaan erityisesti lasiesineiden ja vaimonsa Eila Hiltusen veistosten tallentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Otso Pietinen · Katso lisää »

Otto Ahmala

Otto Johannes Ahmala Otto Johannes Ahmala (8. toukokuuta 1898 Oulu – 23. maaliskuuta 1972) oli suomalainen jääkäriluutnantti, joka teki myöhemmän työuransa armeijan palveluksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Otto Ahmala · Katso lisää »

Otto Brusiin

Karl Otto Brusiin (2. kesäkuuta 1906 Helsinki – 31. lokakuuta 1973 Turku) oli merkittävä ja kansainvälisesti tunnustettu suomalainen oikeusfilosofi.

Uusi!!: Jatkosota ja Otto Brusiin · Katso lisää »

Otto Ehrich

Willi Daugs (vas.) ja Otto Ehrich Suomessa 1930-luvun lopulla. Otto Johannes Julius Max Ehrich (6. kesäkuuta 1897 Birnbaum, Posenin provinssi, Saksan keisarikunta – 26. marraskuuta 1988 Lindenberg im Allgäu, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen liikemies ja taiteilija, joka asui Suomessa 1930–1940-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Otto Ehrich · Katso lisää »

Otto Korpijaakko

Otto Albert Korpijaakko (sukunimi vuoteen 1929 Stenij; 10. marraskuuta 1900 Jyväskylä – 30. syyskuuta 1958 Imatra) oli suomalainen rovasti ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Otto Korpijaakko · Katso lisää »

Otto Lilius

Carl Otto Lilius (2. heinäkuuta 1902 Espoo – 1. helmikuuta 1979) oli suomalainen everstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Otto Lilius · Katso lisää »

Oula Silvennoinen

Oula Silvennoinen (s. 29. elokuuta 1970 Jyväskylä) on suomalainen filosofian tohtori ja historiantutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Oula Silvennoinen · Katso lisää »

Oulun historia

Oulu 1840-luvulla, J. Boströmin piirros Oulun historia alkaa luonnollisesti jo kauan ennen kaupungin perustamista ja ulottuu kivikauden lopulle, jolloin kaupungin alue paljastui merestä.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun historia · Katso lisää »

Oulun kaupunginteatteri

Oulun kaupunginteatteri itsenäisyyspäivän iltana 2008. Oulun teatteri on Oulussa toimiva ammattiteatteri.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun kaupunginteatteri · Katso lisää »

Oulun keskusaukio

Oulun keskusaukio / Rotuaari Oulun keskusaukio (oik. Rotuaarinaukio) on aukio Oulun keskustassa Pakkahuoneenkadun ja Kirkkokadun risteyksessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun keskusaukio · Katso lisää »

Oulun keskuskansakoulu

Entinen Oulun keskuskansakoulu on Oulun Vanhatullin kaupunginosassa toiminut kansakoulu ja loppuvaiheessa peruskoulun ala-aste sekä myöhemmin terveysasemana toiminut rakennus.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun keskuskansakoulu · Katso lisää »

Oulun lentoasema

Oulun lentoaseman terminaali. Sisäkuva terminaalista. Uusi terminaali. Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalossa Kylänpuolen kaupunginosassa noin 10 kilometriä Oulun keskustasta lounaaseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun lentoasema · Katso lisää »

Oulun palo 1916

Oulun palo vuonna 1916 oli Suomen viimeinen varsinainen kaupunkipalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun palo 1916 · Katso lisää »

Oulun Rautateollisuus

Oulun Rautateollisuus Osakeyhtiö oli suomalainen Oulussa toiminut konepajayritys.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun Rautateollisuus · Katso lisää »

Oulun työväentalo

Oulun työväentalo (myös Oulun Työväenyhdistyksen talo) sijaitsi Oulun keskustassa Vaaran kaupunginosassa nykyisten Pakkahuoneenkadun ja Mäkelinkadun (ent. Itäinen Pitkäkatu) kulmauksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Oulun työväentalo · Katso lisää »

Ovako

Ovako AB on suomalaislähtöinen terästeollisuuskonserni, jonka nykyinen kotipaikka on Ruotsissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ovako · Katso lisää »

Ovako Imatra

Ovako Imatra Oy Ab on imatralainen terästehdas, joka valmistaa pyörö-, neliö- ja lattaterästankoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ovako Imatra · Katso lisää »

Ove Andersen

Ove Andersen (22. elokuuta 1899 Kymi Kymi – 13. tammikuuta 1967 Lahti) oli suomalainen estejuoksija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ove Andersen · Katso lisää »

Ovomaltine

Ovomaltine Ovomaltine on sveitsiläinen kaakaojuoma.

Uusi!!: Jatkosota ja Ovomaltine · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Uusi!!: Jatkosota ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »

Paakkola

Paakkola on kylä Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Paakkola · Katso lisää »

Paatene

Paatenen kunta Karhumäen piirin kartalla. Paatene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Paatene · Katso lisää »

Paatsjoki

Paatsjoki (inarinsaameksi Paččvei,, tai Патсойоки) on Paatsjoen vesistön Inarijärven Barentsinmereen laskeva laskujoki, joka virtaa Suomen, Venäjän ja Norjan alueilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Paatsjoki · Katso lisää »

Paavali (arkkipiispa)

Paavali (maallikkonimeltään Georgij Aleksandrovitš Gusev,, myöhemmin Yrjö Olmari; 28. elokuuta 1914 Pietari, Venäjän keisarikuntaOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 811 – 2. joulukuuta 1988 Kuopio, Suomi) oli suomalainen Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa vuosina 1960–1987.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavali (arkkipiispa) · Katso lisää »

Paavo Aalto

Paavo Reino Aalto (8. marraskuuta 1898 Pori – 2. marraskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen ekonomi, yritysjohtaja ja taidekauppias, joka sai intendentin arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Aalto · Katso lisää »

Paavo Aitio

Paavo Johannes Aitio (14. heinäkuuta 1918 Turku – 1. kesäkuuta 1989 Turku) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana vuosina 1951–1977, ministerinä kahdessa hallituksessa sekä Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1977–1985.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Aitio · Katso lisää »

Paavo Alkio

Ista Paavo Alkio (21. lokakuuta 1902 Laihia – 14. toukokuuta 1983 Laihia) oli suomalainen juristi ja hovioikeudenneuvos joka toimi Vaasan hovioikeuden presidenttinä 1970-luvun alussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Alkio · Katso lisää »

Paavo Berg

Paavo Daavid "Pate" Berg (23. marraskuuta 1911 Lahti – 1. marraskuuta 1941 Hanko) oli suomalainen hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Berg · Katso lisää »

Paavo Forsblom

Paavo Birger Forsblom (12. huhtikuuta 1917 Porvoo – 21. syyskuuta 2001) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvon.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Forsblom · Katso lisää »

Paavo Haanpää

oikea Paavo Jalmari Haanpää (20. marraskuuta 1893 Merikarvia – 4. maaliskuuta 1985 Merikarvia) oli suomalainen jääkärivääpeli.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Haanpää · Katso lisää »

Paavo Harve

Paavo Vilho Harve, vuoteen 1931 Heinonen (8. helmikuuta 1907 Helsinki – 26. marraskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, opettaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Harve · Katso lisää »

Paavo Hynynen

Paavo Hynynen (20. marraskuuta 1917 Kittilä – 11. heinäkuuta 1941 Salla) oli suomalainen jatkosodassa kaatunut lakitieteen ylioppilas ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Hynynen · Katso lisää »

Paavo Ilmola

Paavo Ilmola (vuoteen 1918 Ivkov; 21. toukokuuta 1911 Terijoki – 31. tammikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka jatkosodan aikaan toimi viestitehtävissä ja sodan jälkeen niin ikään eri tehtävissä erityisesti Pääesikunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Ilmola · Katso lisää »

Paavo Kahla

Paavo Kahla Fokker C.X, konetyyppi jolla Kahla lensi kaikki sotalentonsa. Paavo Elias Kahla (4. marraskuuta 1918 Lohtaja – 23. lokakuuta 1944 Kittilä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Kahla · Katso lisää »

Paavo Kairinen

Paavo A. Kairinen (5. maaliskuuta 1912 Yläne – 12. elokuuta 2000 Turku) oli suomalainen upseeri ja asekätkijä, joka pakeni vuonna 1945 perheineen Ruotsiin sekä vuonna 1947 edelleen Yhdysvaltoihin, jonka armeijassa hän palveli 21 vuotta.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Kairinen · Katso lisää »

Paavo Kajanoja

Paavo Oskar Kajanoja (3. maaliskuuta 1904 Paimio – 2. marraskuuta 1961 Helsinki) oli maataloustieteilijä, ja hän työskenteli maataloushallituksen kotieläinosaston päällikkönä 1950–1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Kajanoja · Katso lisää »

Paavo Karikko

Pauli (Paavo) Allan Antero Karikko (15. helmikuuta 1903 Keuruu – 15. elokuuta 1978 Turku) oli suomalainen urheiluvalmentaja, joka toimi muun muassa Turun kunnallisena urheiluohjaajana vuosina 1938–1969.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Karikko · Katso lisää »

Paavo Kastari

Paavo Kristian Kastari (13. marraskuuta 1907 Kuru – 27. huhtikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Kastari · Katso lisää »

Paavo Kekomäki

Paavo Kekomäki (7. tammikuuta 1900 Udelnaja, Pohjois-Inkeri – 6. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen juristi, lakitieteen tohtori 1933.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Kekomäki · Katso lisää »

Paavo Koli

Paavo Koli Tampereen yliopiston rehtorina 1960-luvun puolessavälissä. Paavo Olavi Koli (21. toukokuuta 1921 Oulu – 25. maaliskuuta 1969 Tampere) oli suomalainen sosiologi ja tamperelainen tiedevaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Koli · Katso lisää »

Paavo Korpi

Paavo Armas Korpi (18. marraskuuta 1919 Sievi – kadonnut 8. joulukuuta 1941 Poventsa) oli Mannerheim-ristin ritari numero 34.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Korpi · Katso lisää »

Paavo Korven-Korpinen

Paavo Korven-Korpinen (sukunimi vuoteen 1911 Korpinen; 3. huhtikuuta 1884 Janakkala – 22. maaliskuuta 1969) oli suomalainen opettaja, suojeluskuntien valistusupseeri ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Korven-Korpinen · Katso lisää »

Paavo Koskinen

Paavo Koskinen (23. helmikuuta 1903 Janakkala – 30. syyskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kommunistipoliitikko, joka kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Koskinen · Katso lisää »

Paavo Koskinen (liikenneneuvos)

Paavo Armas Koskinen (1. toukokuuta 1912 Hausjärvi – 7. kesäkuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen liikennöintialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Koskinen (liikenneneuvos) · Katso lisää »

Paavo Lammetmaa

Paavo Lammetmaa (16. kesäkuuta 1908 Viipuri – 21. helmikuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Lammetmaa · Katso lisää »

Paavo Lumme

Paavo Olavi Lumme (2. elokuuta 1923 Helsinki – 9. helmikuuta 2005) viitattu 25.3.2015 (Runeberg.org) oli suomalainen kemisti ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Lumme · Katso lisää »

Paavo Myllylä

Kuvan Hurricane Mk.1 vuonna 1942 Tiiksjärvellä. Urho Paavo Johannes "Pampsa" Myllylä oli suomalainen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Myllylä · Katso lisää »

Paavo Olkinuora

Paavo Veikko Olkinuora (5. helmikuuta 1919 Viipuri – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen maatalouskaupan alan yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Olkinuora · Katso lisää »

Paavo Palletvuori

Paavo Anto Albinus Palletvuori (30. heinäkuuta 1897 Taivassalo – 6. syyskuuta 1979) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Palletvuori · Katso lisää »

Paavo Poutiainen (valokuvaaja)

Paavo Johannes Poutiainen (3. lokakuuta 1903 – 3. helmikuuta 1953) oli suomalainen lehtivalokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Poutiainen (valokuvaaja) · Katso lisää »

Paavo Rautkallio

Paavo Rautkallio. Paavo Eelis Rautkallio (v:een 1948 Kallio; 2. elokuuta 1918 Hankasalmi – 12. maaliskuuta 2001 Espoo) oli suomalainen varatuomari, kihlakunnanneuvos ja poliisineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Rautkallio · Katso lisää »

Paavo Ravila

Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Ravila · Katso lisää »

Paavo Salmensuu

Paavo Vilho Salmensuu oli Suomen ensimmäinen televisiometeorologi.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Salmensuu · Katso lisää »

Paavo Talvela

Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Talvela · Katso lisää »

Paavo Tiilikainen

Paavo Herman Tiilikainen (12. heinäkuuta 1923 Ruokolahti – 15. huhtikuuta 2007 Imatra) oli suomalainen SDP:tä edustanut poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Tiilikainen · Katso lisää »

Paavo V. Suominen

Paavo Viljo Mikael Suominen (12. helmikuuta 1920 Hanko – 9. huhtikuuta 2022 Tampere) oli suomalainen vuorineuvos ja kylmälaitteita valmistaneen Huurre Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo V. Suominen · Katso lisää »

Paavo Velander

Paavo Kalervo Velander (2. syyskuuta 1909 Hanko – 29. tammikuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja Ylen teknillinen johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo Velander · Katso lisää »

Paavo von Pandy

Paavo von Pandy (unk. Pándy Pál) (7. elokuuta 1905 Gyula, Unkari – 24. syyskuuta 1986 Inari) oli suomenunkarilainen sotilas, matkanjohtaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Paavo von Pandy · Katso lisää »

Paijala

Paijala on kylä Tuusulassa, Tuusulanjärven länsipuolella Hyrylästä luoteeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Paijala · Katso lisää »

Pak 40

PaK 40 eli 7,5 cm Panzerabwehrkanone 40 (L/46) oli saksalainen toisen maailmansodan aikainen 75 mm panssarintorjuntatykki.

Uusi!!: Jatkosota ja Pak 40 · Katso lisää »

Pakkorajalta Syvärille

Pakkorajalta Syvärille on Hannu Lemisen, Orvo Saarikiven sekä Valentin Vaalan suunnittelelema suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Pakkorajalta Syvärille · Katso lisää »

Palkealan kirkko

Palkealan kirkko. Palkealan kirkko eli Pyhän apostoli Andreaan ja pyhän apostoleinvertaisen Maria Magdalenan kirkko oli Palkealan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Palkealan kylässä Raudun entisessä kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Palkealan kirkko · Katso lisää »

Palokki

Palokin sijainti Palokki on kylä Heinävedellä, seututie 542:n varrella ja Juojärven reitin loppupisteessä sekä Heinäveden reitin laivareitin äärellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Palokki · Katso lisää »

Paltamo

Paltamo (aiemmin) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Paltamo · Katso lisää »

Paltamon kirkko

Paltamon kirkko on Paltamon seurakunnan vuonna 1946 käyttöön vihitty kirkko Paltamon kirkonkylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Paltamon kirkko · Katso lisää »

Panssariauto

toisen maailmansodan aikainen venäläinen panssariauto Parolan Panssarimuseossa. Panssariauto on sotilaskäyttöön tarkoitettu yleensä kevyesti aseistettu ja panssaroitu joukkojenkuljetus-, tiedustelu- ja taisteluajoneuvo.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssariauto · Katso lisää »

Panssaridivisioona

Saksan maavoimien panssaridivisioonien organisaatio 1941. Panssaridivisioona (PsD) on mekanisoitu ja moottoroitu divisioona, joka koostuu panssarivaunu- ja avustavista yksiköistä, joihin kuuluu muun muassa jalkaväkeä ja tykistöä.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssaridivisioona · Katso lisää »

Panssarieste

ensimmäisen maailmansodan rintamalta Verdunista. Panssarieste (myös panssarineste) on sotilaallinen rakennelma, jonka tarkoituksena on estää vastustajan panssarivaunujen ja muiden ajoneuvojen etenemistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarieste · Katso lisää »

Panssarijuna

ensimmäisen maailmansodan ajalta. Panssarijuna on sotilaskäyttöön tarkoitettu juna, joka on suojattu lähinnä kevyiden aseiden tulitukselta vahvistamalla sen kuorta panssaroimalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarijuna · Katso lisää »

Panssarikauhu

Kanadalainen sotilas sotasaalis-panssarikauhun kanssa. Panssarikauhu (alun perin panssarinkauhu) (viralliselta nimeltään Raketenpanzerbüchse, lyhennettynä RPzB), on saksalaisten toisessa maailmansodassa kehittämä 88 millimetrin uudelleenladattava sinko.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarikauhu · Katso lisää »

Panssarilaiva Ilmarinen

Panssarilaiva Ilmarinen oli vuonna 1931 vesillelaskettu rannikkopanssarilaiva, joka oli Suomen laivaston lippulaiva.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarilaiva Ilmarinen · Katso lisää »

Panssarilaiva Väinämöinen

Panssarilaiva Väinämöinen oli vuonna 1932 valmistunut Suomen merivoimien rannikkopanssarilaiva.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarilaiva Väinämöinen · Katso lisää »

Panssarimarssi

Panssarimarssi on Yrjö Jylhän jatkosodan aikana Taipaleenjoella kirjoittama suomalaisille panssarivoimille omistettu runo.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarimarssi · Katso lisää »

Panssarimuseo

Parolan panssarimuseon pihamaa. Vasemmalla uusin näyttelyhalli, oikealla moottorihalli. T-26 panssarimuseon rinteessä. Panssarivaunu museon uudemmassa näyttelyhallissa. Parolan panssarimuseo on Hattulassa sijaitseva panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja ja niiden historiaa esittelevä aselajimuseo, jossa on esillä kattava kokoelma itsenäisyyden ajan panssarivaunuja, -autoja ja panssarintorjunta-aseita sekä panssarijuna.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarimuseo · Katso lisää »

Panssarinyrkki

Panssarinyrkkejä Sotamuseossa Helsingissä. Panssarinyrkki ja panssarikauhun ammus Tali-Ihantalassa vuonna 1944. Panssarinyrkki oli saksalainen toisen maailmansodan aikainen kevyt kertasinko.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssarinyrkki · Katso lisää »

Panssariprikaati

Panssariprikaati on maailmanlaajuisesti tunnettu itsenäiseen toimintaan kykenevä rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuista koostuva sotilasyksikkö, jonka nimitys ja koko vaihtelee maittain.

Uusi!!: Jatkosota ja Panssariprikaati · Katso lisää »

Panu Toivonen (poliitikko)

Panu Antti Toivonen (27. syyskuuta 1921 Helsinki – 24. elokuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, toimittaja, kaupunginvaltuutettu ja Perustuslaillisen Kansanpuolueen ja sen seuraajan Perustuslaillisen oikeistopuolueen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Panu Toivonen (poliitikko) · Katso lisää »

Panzer-Abteilung 211

Saksan 211.

Uusi!!: Jatkosota ja Panzer-Abteilung 211 · Katso lisää »

Panzerkampfwagen I

PzKpfw I museossa. Panzerkampfwagen I (lyh. PzKpfw I) eli Sonderkraftfahrzeug 101 (Sd.Kfz. 101) oli Saksassa vuonna 1932 suunniteltu panssarivaunu, jonka sarjavalmistus alkoi vuonna 1934.

Uusi!!: Jatkosota ja Panzerkampfwagen I · Katso lisää »

Panzerkampfwagen IV

Afrikakorpsin väreissä. Tuhottu Panzerkampfwagen IV. Panzerkampfwagen IV (PzKpfw IV, Panzer IV) eli Sonderkraftfahrzeug 161 on natsi-Saksassa 1930-luvulla kehitetty panssarivaunu, jota käytettiin laajasti toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Panzerkampfwagen IV · Katso lisää »

Papulanvuori

Papulanvuoren televisiotorni. Papulanvuori (myös Papulanmäki,, Gora Papula) on Viipurissa sijaitseva kallioinen mäki, joka kohoaa yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Papulanvuori · Katso lisää »

Parikkalan-Rautjärven Sanomat

Parikkalan-Rautjärven Sanomat on Etelä-Karjalassa pääosin Parikkalan ja Rautjärven alueella kerran viikossa torstaisin ilmestyvä sitoutumaton paikallislehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat · Katso lisää »

Parkkila (Muolaa)

Parkkila ((Suomessa) Паркино, Parkino, v:sta 1948 (Venäjällä) Подгоре, Podgorje) on entinen Suomen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Parkkila (Muolaa) · Katso lisää »

Partisaani

saksalaissotilasta Chartresissa, poseeraa MP-40-konepistoolin kanssa, 23. elokuuta 1944. Partisaani on yleisnimitys sissitaistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään.

Uusi!!: Jatkosota ja Partisaani · Katso lisää »

Partolan kartano

Partolan kartano 1918 Partolan kartano oli 1600 luvulta vuoteen 1982 asti Pirkkalassa sijainnut kartano josta muodostui Partolan kylä.

Uusi!!: Jatkosota ja Partolan kartano · Katso lisää »

Pasi Jaakkonen

Pasi Jaakkonen (s. 1967) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pasi Jaakkonen · Katso lisää »

Patterinmäki (Viipuri)

Patterinmäki (Batarejnaja gora) on Viipurissa sijaitseva puisto ja entinen suomalainen kaupunginosa.

Uusi!!: Jatkosota ja Patterinmäki (Viipuri) · Katso lisää »

Paukanevan teloitukset

Paukanevan teloitukset tapahtuivat Nurmon Paukanevan suolla Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918.

Uusi!!: Jatkosota ja Paukanevan teloitukset · Katso lisää »

Paukkaja

Paukkaja on yksi Joensuun kylistä entisen Enon kunnan alueella Pohjois-Karjalassa, kantatien 73 ja Pielisjoen varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Paukkaja · Katso lisää »

Paul Eriksson (jääkäri)

Paul Eriksson (31. tammikuuta 1896 Kokkola – 13. heinäkuuta 1959) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Paul Eriksson (jääkäri) · Katso lisää »

Paul Påhlson

Paul Emil Påhlson Paul Emil Påhlson (käytti Saksassa peitenimeä Pauwald; 14. lokakuuta 1882 Pietarsaari – 29. toukokuuta 1961) oli suomenruotsalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Paul Påhlson · Katso lisää »

Paul Saar

Paul Saar vuonna 2007. Paul Saar (7. kesäkuuta 1919 Tallinna – 5. maaliskuuta 2010) oli Viron evankelis-luterilaisen kirkon ja Inkerin kirkon pastori sekä jatkosodassa Suomen-poika.

Uusi!!: Jatkosota ja Paul Saar · Katso lisää »

Paula Vesala

Paula Julia Vesala (ent. Paula Anneli Kivivuori, s. 10. joulukuuta 1981 Kärsämäki) on suomalainen laulaja, muusikko, sanoittaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Paula Vesala · Katso lisää »

Pauli Marttina

Paul (Pauli) Marttina (14. joulukuuta 1898 ViipuriJanhila (toim.) 2009, 105 – 25. tammikuuta 1963http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1963_01-02_234a.pdf) oli suomalainen sotilas.

Uusi!!: Jatkosota ja Pauli Marttina · Katso lisää »

Pauli Pitkänen

Paul (Pauli) Einar Pitkänen (2. joulukuuta 1911 Nilsiä – 28. syyskuuta 1941 Siilinjärvi) oli suomalainen maastohiihtäjä ja maailmanmestari.

Uusi!!: Jatkosota ja Pauli Pitkänen · Katso lisää »

Pauli Raunio

Pauli Valdemar Raunio (3. kesäkuuta 1923 Kemin maalaiskunta – 15. heinäkuuta 2000 Lahti) oli suomalainen ortopedi.

Uusi!!: Jatkosota ja Pauli Raunio · Katso lisää »

Pauli Räsänen

Pauli Räsänen (23. helmikuuta 1928 Tampere – 22. maaliskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen laulaja, muusikko, säveltäjä ja sanoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pauli Räsänen · Katso lisää »

Pauli Suhonen

Pauli Juhani Suhonen (16. tammikuuta 1912 Helsinki – 9. helmikuuta 1994 Kouvola) oli suomalainen lääkäri ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pauli Suhonen · Katso lisää »

Pääkallokehrääjä

Pääkallokehrääjä on Ilkka Remeksen vuonna 1997 julkaistu ensimmäinen romaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Pääkallokehrääjä · Katso lisää »

Päämaja

Ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Mannerheim aamuratsastuksella Päämajalla tarkoitetaan tässä artikkelissa Suomen sisällissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista ylimmän sodanjohdon toimintaympäristöä, ylipäällikön esikuntaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Päämaja · Katso lisää »

Päämajakoulu

Päämajakoulu on Mikkelin keskustassa, Kaukolan kaupunginosassa toimiva alakoulu (peruskoulun luokka-asteet 1-6).

Uusi!!: Jatkosota ja Päämajakoulu · Katso lisää »

Päämajamuseo

Päämajamuseo on Mikkelin Kaukolassa toimiva museo, joka esittelee talvi- ja jatkosodan aikaisia ylipäällikön ja muun ylimmän sodanjohdon (päämajan) työskentelytiloja silloisessa Mikkelin Keskuskansakoulussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Päämajamuseo · Katso lisää »

Päämajan radiopataljoona

Päämajan radiopataljoonan kuunteluasema korsussa, 7.10.1942(SA-kuva 111799) Päämajan radiopataljoona (PMRad.P) oli Suomen puolustusvoimien radiotiedustelua ja eräitä viestiliikenteen toimintoja hoitanut joukko-osasto jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Päämajan radiopataljoona · Katso lisää »

Päätyy

Päätyy tai Päätyekylä oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Päätyy · Katso lisää »

Päiväkivi

Päiväkivi oli kylä entisen Vuokselan kunnan eteläosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Päiväkivi · Katso lisää »

Päivärinteen parantola

Päivärinteen parantola oli vuosina 1930–1932 Oulujoen rantaan rakennettu 160-paikkainen keuhkotautiparantola Päivärinteen kylässä MuhoksellaManninen 1998, s. 117.

Uusi!!: Jatkosota ja Päivärinteen parantola · Katso lisää »

Päivö Oksala

Päivö Nyyrikki Oksala (14. elokuuta 1907 Jyväskylä – 28. joulukuuta 1974 Jyväskylä) oli suomalainen professori, latinisti, antiikin tutkija ja antiikin kirjallisuuden kääntäjä, joka vaikutti pitkään Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Päivö Oksala · Katso lisää »

Päivi (albumi)

Päivi on Päivi Kautto-Niemen albumi vuodelta 1977.

Uusi!!: Jatkosota ja Päivi (albumi) · Katso lisää »

Pällilä

Pällilä (v:een 1948 ja v:sta 1948 Вишнёвка Višnjovka) on kylä Yskjärven itärannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pällilä · Katso lisää »

Pätärin talomuseo

Pätärin talomuseo on Ylijärvellä, Lappeenrannan Ylämaalla sijaitseva museo, joka esittelee tyypillistä 1800-1900 -lukujen talonpoikaismiljöötä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pätärin talomuseo · Katso lisää »

Pölhön koulu

Pölhön koulu on Lautiosaaren kylässä Keminmaassa sijaitseva alakoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Pölhön koulu · Katso lisää »

Pölläkkälä

Äyräpään kirkko. Pölläkkälän rukoushuone, joka toimi väliaikaisena kirkkona ennen Äyräpään kirkon rakentamista. Pölläkkälä (vuodesta 1948) oli taajaväkinen yhdyskunta ja kylä Äyräpään kunnassa Vuoksen varrella Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Pölläkkälä · Katso lisää »

Pedon merkki

Pedon merkki on Jaakko Pakkasvirran vuonna 1981 ohjaama historiallinen sodanvastainen taide-elokuva, joka sijoittuu jatkosodan vuosiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Pedon merkki · Katso lisää »

Pedon syleily

Pedon syleily on vuonna 1999 ilmestynyt Ilkka Remeksen jännitysromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Pedon syleily · Katso lisää »

Pehr Norrmén

Pehr Herman Norrmén Pehr Herman Norrmén oli suomalainen jääkäri ja aktivisti, suomenruotsalainen teollisuus- ja pankkimies sekä saksalaismielinen ja oikeistoradikaali taustavaikuttaja Suomen politiikassa 1930-luvulla ja sotien aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Pehr Norrmén · Katso lisää »

Pehr Sommar

Pehr Georg Johan Sommar (14. syyskuuta 1915 Heinola – 18. tammikuuta 2008 Kauniainen) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pehr Sommar · Katso lisää »

Pehr-Axel Wahren

Pehr-Axel Wahren (29. syyskuuta 1898 Urjala – 21. kesäkuuta 1961) oli suomalainen jääkärimajuri ja myyntipäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Pehr-Axel Wahren · Katso lisää »

Pehr-Johan Gummerus

Pehr-Johan Gummerus (30. kesäkuuta 1911 Helsinki – 8. tammikuuta 1967) oli suomalainen kenraalimajuri, joka teki uraansa erityisesti viestitehtävissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pehr-Johan Gummerus · Katso lisää »

Peikola

Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Peikola · Katso lisää »

Peippola (Muolaa)

Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Peippola (Muolaa) · Katso lisää »

Pekka Aalto (kirjailija)

Pekka Aalto (26. toukokuuta 1897 Tunkua, Itä-Karjala – 8. lokakuuta 1941 Porajärvi, Itä-Karjala) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Aalto (kirjailija) · Katso lisää »

Pekka Jauho

Pekka Antti Olavi Jauho oli suomalainen fysiikan professori, akateemikko ja VTT:n pääjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Jauho · Katso lisää »

Pekka Jokipaltio

Pekka Jokipaltio (19. toukokuuta 1901 Nurmo – 31. toukokuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka tuli tunnetuksi Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentajana jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Jokipaltio · Katso lisää »

Pekka Liljendahl

Pekka Erkki Sakari Liljendahl (12. kesäkuuta 1921 Kärkölä – 24. maaliskuuta 2002 Kärkölä) oli suomalainen maanviljelijä ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Liljendahl · Katso lisää »

Pekka Mutanen

Pekka Mutanen (21. kesäkuuta 1935 Suuri-Kikkeri – 8. toukokuuta 2015) oli Karjalan tasavallasta kotoisin ollut toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Mutanen · Katso lisää »

Pekka Pöllä

Pekka Pöllä (10. elokuuta 1940 Inkeri – 22. maaliskuuta 1989) oli Karjalan tasavallassa asunut suomen kielellä kirjoittanut toimittaja, kääntäjä ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Pöllä · Katso lisää »

Pekka Pellervo Halonen

Pekka Pellervo Halonen (27. maaliskuuta 1912 Valkeala – 30. joulukuuta 1967 Las Palmas) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Pellervo Halonen · Katso lisää »

Pekka Perttu

Pekka Perttu (ven. Пётр Алексеевич Пертту, Pjotr Alekseevitš Perttu; 14. lokakuuta 1917 – 10. elokuuta 1992) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Perttu · Katso lisää »

Pekka Puupää

Pekka Puupää on sarjakuvapiirtäjä Ola Fogelbergin luoma hahmo, joka esiintyi 1925–1975 samannimisessä suositussa sarjakuvassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Puupää · Katso lisää »

Pekka Savinainen

Pekka Savinainen (ent. Pjotr Fjodorovitš Savinov, 1895 Paatene, Karjalan tasavalta – 1958 Karlskoga, Ruotsi) oli metsätyönjohtaja, Venäjän armeijan kapteeni, Suomen armeijan vääpeli, pitkäaikainen tiedustelija ja kaukopartiomies.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Savinainen · Katso lisää »

Pekka Tiilikainen

Pekka Tiilikainen (29. kesäkuuta 1911 Kouvola – 12. syyskuuta 1976 Helsinki) oli uimari, esiintyjä ja Yleisradion pitkäaikainen urheiluselostaja, lempinimeltään ”Sinivalkoinen ääni”.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Tiilikainen · Katso lisää »

Pekka Toropainen

Pekka Toropainen (17. elokuuta 1890 Rääkkylä – 7. huhtikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen ravintoloitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekka Toropainen · Katso lisää »

Pekkalan hallitus

Pekkalan hallitus oli Suomen tasavallan 31.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekkalan hallitus · Katso lisää »

Pekkalan kartano (Ruovesi)

Pekkalan kartano Ruovedellä. Maanviljelysneuvos Alexander Aminoff seisoo portaikolla. Valokuva on otettu vuosien 1900–1905 välisenä aikana. Pekkalan kartano on Ruoveden Jäminkipohjassa sijaitseva kartano.

Uusi!!: Jatkosota ja Pekkalan kartano (Ruovesi) · Katso lisää »

Pelastusarmeija

Pelastusarmeijan toiminnan laajeneminen 1865–1990. Nils Dardell, ''Pelastusarmeija'', 1915. Ensimmäisen maailmansodan aikainen Pelastusarmeijan juliste Yhdysvalloissa. Pelastusarmeijan joulupatakeräys Lausannessa. Pelastusarmeijan Booth Memorial -sairaala Japanissa. Pelastusarmeija on kansainvälinen avustusjärjestö ja kristillinen liike, joka toimii paikallisesti 134 eri maassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pelastusarmeija · Katso lisää »

Pelastusarmeija Suomessa

Pelastusarmeija Suomessa on sosiaalista avustustyötä tekevä hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Pelastusarmeija Suomessa · Katso lisää »

Pellervo Saarinen

Pellervo Saarinen (26. huhtikuuta 1910 Taivalkoski – 7. lokakuuta 2010 Helsinki) oli Valion pääjohtaja ja Maa­talouden tutkimus­keskuksen ylijohtaja, sekä kotieläintieteen professori ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Pellervo Saarinen · Katso lisää »

Pellervo Takatalo

Ahti Pellervo "Peuhu" Takatalo (2. huhtikuuta 1914Selin, s. 126–127. – 1976) oli suomalainen kommunisti, joka jatkosodan aikana toimi sotaa vastustaneessa maanalaisessa vastarintaliikkeessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pellervo Takatalo · Katso lisää »

Penaty

Penaty oli Karjalan kannaksella Kuokkalassa (nyk. Repino) sijainnut huvila, jossa taiteilija Ilja Repin asui ja työskenteli 30 vuoden ajan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Uusi!!: Jatkosota ja Penaty · Katso lisää »

Pentti Ahola

Pentti Aholan suunnittelema Hampurin suomalainen merimieskirkko (1966). Pentti Ahola (12. heinäkuuta 1919 Helsinki – 5. lokakuuta 1972 Helsinki) Arkkitehtuurimuseo.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Ahola · Katso lisää »

Pentti E. Vuento

Pentti Edvard Vuento (sukunimi aik. Trukki; 14. heinäkuuta 1921 Alatornio – huhtikuussa 2005) oli suomalainen sähköinsinööri ja eräkirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti E. Vuento · Katso lisää »

Pentti H. Tikkanen

Pentti Henrik Tikkanen (myös nimimerkki Närästyksiä; 9. maaliskuuta 1927 Kajaanin maalaiskunta – 13. joulukuuta 2006 Turku) oli suomalainen majuri evp.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti H. Tikkanen · Katso lisää »

Pentti Haanpää

Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905 Piippola – 30. syyskuuta 1955 Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Haanpää · Katso lisää »

Pentti Iisalo

Keijo Pentti Iisalo (8. helmikuuta 1920 Akaa – 30. lokakuuta 2008 Lahti) oli Mannerheim-ristin ritari numero 16 ja samalla ensimmäinen vänrikki, joka nimitettiin ritariksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Iisalo · Katso lisää »

Pentti Koivisto

Pentti Kullervo Koivisto (17. toukokuuta 1917 Oulu – 5. joulukuuta 1961 Oulu) oli oululainen taidemaalari ja lapinaiheistaan tunnetun taiteilija Aukusti Koiviston poika.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Koivisto · Katso lisää »

Pentti Kokko (päätoimittaja)

Pentti Tuomas Kokko (9. maaliskuuta 1921 Kiikka – 13. maaliskuuta 2018 Tampere) oli ''Viialan Sanomien'' perustaja ja päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Kokko (päätoimittaja) · Katso lisää »

Pentti Kujala

Pentti Johannes Kujala (18. toukokuuta 1919 Isokyrö – 13. heinäkuuta 2005) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Kujala · Katso lisää »

Pentti Kyrölä

Pentti Elmeri Kyrölä (aik. Randell; 12. kesäkuuta 1925 Mietoinen – 30. elokuuta 1999 Mietoinen)Suurnimenmuutto, Kunnallisia tietoja Vakka-Suomesta, 1935, No 45, sivu 4, julkaistu 7.11.1935 oli Mietoisista kotoisin ollut kansakoulun käynyt puukäsityön opettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Kyrölä · Katso lisää »

Pentti Laamanen

Kauko Pentti Ilmari Laamanen (24. joulukuuta 1927 Mikkeli – 20. elokuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri ja eräs suomalaisen rauhanturvatoiminnan pioneereista.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Laamanen · Katso lisää »

Pentti Laasonen

Veikko Pentti Johannes Laasonen (14. maaliskuuta 1916 Helsinki – 12. elokuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Laasonen · Katso lisää »

Pentti Lammio

Pentti Johannes Lammio (alk. Lindell; 24. lokakuuta 1919 Tampere – 25. heinäkuuta 1999 Kulju, Lempäälä) oli suomalainen pikaluistelija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Lammio · Katso lisää »

Pentti Larvo

Pentti Karl Isak Larvo (alun perin Lindsten, 22. joulukuuta 1907 Urjala – 1. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Larvo · Katso lisää »

Pentti Lehtonen

Pentti Robert Lehtonen (2. lokakuuta 1922 Pyhäjärvi Vpl – 22. marraskuuta 2007) oli suomalainen upseeri, joka toimi Reserviupseerikoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Lehtonen · Katso lisää »

Pentti Liedes

Pentti Paavali Liedes (5. toukokuuta 1921 Ii – 6. elokuuta 1985 Ii) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana (1954–1966, 1970–1983 ja 1983–1985) ja Iin kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Liedes · Katso lisää »

Pentti Myyryläinen

Pentti Kalervo Myyryläinen (11. huhtikuuta 1920 Helsinki – 27. marraskuuta 2008 Helsinki)Esa Salminen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 7.1.2009.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Myyryläinen · Katso lisää »

Pentti Niemi

Pentti Olavi Niemi (9. heinäkuuta 1902 Tampere – 7. helmikuuta 1962 Eura) oli suomalainen poliitikko ja kirkkoherra, joka toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuosina 1948–1954 sekä 1958–1962.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Niemi · Katso lisää »

Pentti Papunen

Pentti Papunen (16. maaliskuuta 1925 Ikaalinen – 8. maaliskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen kustannustoimittaja ja tietokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Papunen · Katso lisää »

Pentti Perttuli

Pentti Olavi Perttuli (13. maaliskuuta 1916 Hausjärvi – 23. toukokuuta 2017 Laitila) oli suomalainen maanviljelysneuvos ja talvisodan ja jatkosodan veteraani.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Perttuli · Katso lisää »

Pentti Poukka

Kalle Pentti Poukka (13. syyskuuta 1919 Tampere – 31. lokakuuta 2012 Helsinki) oli Uuden Suomen päätoimittaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Poukka · Katso lisää »

Pentti Rauhalammi

Pentti Sakari Rauhalammi (5. helmikuuta 1912 Pori – 29. marraskuuta 1980 Noormarkku) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Rauhalammi · Katso lisää »

Pentti Rautajärvi

Pentti Rautajärvi on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa esiintyvä kuvitteellinen kansakoulunopettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Rautajärvi · Katso lisää »

Pentti Rautalahti

Pentti Olavi Rautalahti (24. lokakuuta 1925 Helsinki – 10. lokakuuta 2010 Espoo), vuorineuvos, oli Veitsiluoto Osakeyhtiön toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Rautalahti · Katso lisää »

Pentti Renvall

Alice ja Pentti Renvallin häät vuonna 1931. Bengt Uno Nathanael (Pentti) Renvall (29. maaliskuuta 1907 Turku – 29. lokakuuta 1974 Kauniainen) oli suomalainen historiantutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Renvall · Katso lisää »

Pentti Saaritsa

Pentti Saaritsa vuonna 2006. Pentti Juhani Saaritsa (s. 29. joulukuuta 1941 Helsinki) on suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Saaritsa · Katso lisää »

Pentti Sarpaneva

Pentti (vas.) ja Timo Sarpaneva äitinsä kanssa vuonna 1944. Pentti Akseli Sarpaneva (4. kesäkuuta 1925 Tampere – 10. heinäkuuta 1978 Turku) oli suomalainen korusuunnittelija ja muotoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Sarpaneva · Katso lisää »

Pentti Syrjä

Pentti Heikki Syrjä (14. lokakuuta 1919 Teisko – 25. elokuuta 2002 Kuopio) oli suomalainen upseeri, kenraalimajuri ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Syrjä · Katso lisää »

Pentti T. Ahola

Toimitusjohtaja Pentti Ahola (1966) Pentti Tapio Ahola (29. huhtikuuta 1912 Hausjärvi – 11. syyskuuta 1978) oli suomalainen merikapteeni, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti T. Ahola · Katso lisää »

Pentti Talvitie

Aarni Pentti Juhani Talvitie (1. maaliskuuta 1922 Helsinki – 14. syyskuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja suurlähettiläs, koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Talvitie · Katso lisää »

Pentti Valkonen

Pentti Pekka Valkonen (11. helmikuuta 1911 Sakkola – 6. lokakuuta 1944 Alatornio) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 156.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Valkonen · Katso lisää »

Pentti Väyrynen

Pentti Väyrynen (10. toukokuuta 1926 Lappee – 20. tammikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Pentti Väyrynen · Katso lisää »

Per Ekholm

Per Ole Ekholm Per Ole Ekholm (12. toukokuuta 1893 Vaasa – 8. elokuuta 1973) oli suomalainen jääkärieversti, joka teki upseeriuransa pääasiassa Suojeluskuntajärjestön päällikkötehtävissä toimien muun muassa Helsingin suojeluskuntapiirin päällikkönä vuosina 1924–1927 ja 1934–1939.

Uusi!!: Jatkosota ja Per Ekholm · Katso lisää »

Per von Bonsdorff

150px Per Adolf von Bonsdorff (13. elokuuta 1896 Helsinki – 7. joulukuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen jääkärimajuri ja vapaaherra (vapaaherrallinen suku numero 49, von Bonsdorff).

Uusi!!: Jatkosota ja Per von Bonsdorff · Katso lisää »

Perevalssi

Perevalssi on yksi Petroskoin kaupunginosista.

Uusi!!: Jatkosota ja Perevalssi · Katso lisää »

Perinneradiotapahtuma

Perinneradiotapahtuma on Suomessa kaksi kertaa vuodessa toistuva tapahtuma, jossa pääasiassa sodanaikaisilla radiolla suoritetaan radioamatööriliikennettä ja pyritään saamaan yhteyksiä mahdollisimman laajalta alueelta museoikäisillä radiolaitteilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Perinneradiotapahtuma · Katso lisää »

Perkjärven ampuma-alue

Kenttätykistörykmentti 2:n iltahartaus Perkjärvellä kesällä 1936; vasemmalla miehistöparakit, oikealla tykkipiha Perkjärven ampuma-alue sijaitsi Uudenkirkon Kaukjärven kylässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Perkjärven ampuma-alue · Katso lisää »

Perkjärven asemakylä

Perkjärven asemakylä eli Kirillovskoje on maaseututaajama Kyyrölän maalaiskunnassa Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Perkjärven asemakylä · Katso lisää »

Perkjärven kirkko

Perkjärven ortodoksinen kirkko ennen sotia. Perkjärven Pyhän Sergei Radonežilaisen kirkko oli yksi entisen Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan kirkoista Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Perkjärven kirkko · Katso lisää »

Perkjärvi

Perkjärvi (v:een 1948 Перк-ярви ja v:sta 1948 Кирпичное, Kirpitšnoje) on kylä Perkjärven eteläpuolella Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Perkjärvi · Katso lisää »

Perojoensuu

Perojoensuu (myös Perojoki) on entinen kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Perojoensuu · Katso lisää »

Pertti Rapio

Arvid Perttu (Pertti Arvid) Rapio (24. elokuuta 1902 Hämeenkyrö – 20. huhtikuuta 1992 Hämeenkyrö) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1951–1966.

Uusi!!: Jatkosota ja Pertti Rapio · Katso lisää »

Pertti Vuola

Pertti Untamo Vuola (2. lokakuuta 1935 Mietoinen – 23. toukokuuta 2023 Mynämäki) oli suomalainen poliitikko, liikemies ja kunta-alan vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pertti Vuola · Katso lisää »

Perttu Laakso

Perttu Vihtori Laakso (12. toukokuuta 1916 Tampere – 14. lokakuuta 1970) oli suomalainen kemisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Perttu Laakso · Katso lisää »

Perushankintaohjelma

Perushankintaohjelma oli Suomessa 1930-luvulla toteutettu hanke, jolla pyrittiin kohentamaan armeijan kaluston määrällistä ja laadullista tasoa.

Uusi!!: Jatkosota ja Perushankintaohjelma · Katso lisää »

Pesiökylä

Aamuista maisemaa Pesiökylän Uutelanvaarassa. Pesiökylä on kylä Suomussalmen kunnassa, noin 18 kilometriä kuntakeskuksesta länteen Pesiöjärven lounaispuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Pesiökylä · Katso lisää »

Pessi ja Illusia

Pessi ja Illusia on Yrjö Kokon kirjoittama satu.

Uusi!!: Jatkosota ja Pessi ja Illusia · Katso lisää »

Peter Gabrian

Peter Gabrian (oik. Peter Karl Gabrian, 1. toukokuuta 1922 Offenbach, Saksa – 24. joulukuuta 2015) oli saksalainen taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Peter Gabrian · Katso lisää »

Petkeljärven kansallispuisto

Petkeljärven kansallispuisto sijaitsee Ilomantsin kunnassa Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Petkeljärven kansallispuisto · Katso lisää »

Petljakov Pe-2

Petljakov Pe-2 Petljakov Pe-2 oli toisen maailmansodan aikainen yksitasoinen, kaksimoottorinen neuvostoliittolainen syöksypommituslentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja Petljakov Pe-2 · Katso lisää »

Petroskoi

Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Petroskoi · Katso lisää »

Petrovski

Petrovski on maalaiskunta Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Petrovski · Katso lisää »

Petrovskin piiri

Petrovskin piiri oli Karjalan ASNT:n hallintoyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Petrovskin piiri · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Petsamo · Katso lisää »

Petsamon luostari

Trifon Petsamolaisen luostarin sisäänkäynti (2014) Trifon Petsamolaisen luostarin rakennuksia (2014) Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Petsamon luostari · Katso lisää »

Petsamon luterilainen seurakunta

Petsamon seurakunta oli evankelis-luterilainen seurakunta Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Petsamon luterilainen seurakunta · Katso lisää »

Petsamon rata

Petsamon rata oli vuosina 1918–1944 suunnitteilla ollut rautatiehanke, joka olisi yhdistänyt Jäämeren rannikon Suomen rataverkkoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Petsamon rata · Katso lisää »

Petsamon vakoilujuttu

Petsamon vakoilujuttu oli Valpon syksyllä 1939 tutkima vakoilutapaus, johon liittyen pidätettiin ja kuulusteltiin yli sata petsamolaista siviili- ja sotilashenkilöä epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Petsamon vakoilujuttu · Katso lisää »

Petter Forsström

Petter Teodor Forsström (7. marraskuuta 1877 Särkisalo – 13. marraskuuta 1967 Lohja) oli suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos ja Lohjan kalkkiteollisuuden isä.

Uusi!!: Jatkosota ja Petter Forsström · Katso lisää »

Petter Pirhonen

Petter Pirhonen (1974) Petter Olavi Pirhonen (19. lokakuuta 1904 Jääski – 23. elokuuta 1984 Forssa) oli suomalainen opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Petter Pirhonen · Katso lisää »

Peuran seisake

Peuran seisake oli liikennepaikka rataosuudella Laurila-Kelloselkä.

Uusi!!: Jatkosota ja Peuran seisake · Katso lisää »

Pielisen museo

Pielisen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka sijaitsee Lieksan Pappilanniemessä Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pielisen museo · Katso lisää »

Pieninkä

Pieningän kunta Mujejärven piirin kartalla. Pieninkä on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pieninkä · Katso lisää »

Pieninkä (romaani)

Pieninkä: Erätarinoita Itä-Karjalasta 1942–44 on Jorma Ollikaisen eräromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Pieninkä (romaani) · Katso lisää »

Pienviljelijäin puolue

Pienviljelijäin puolue (1940-luvun alkuun asti Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue, PMP) oli suomalainen 1930-luvulta 1950-luvulle toiminut pientalonpoikien etupuolue.

Uusi!!: Jatkosota ja Pienviljelijäin puolue · Katso lisää »

Pietarhovi

Pietarhovi (vuosina 1944–1997) on Pietariin kuuluva kaupunki Suomenlahden etelärannalla 29 kilometriä Pietarin keskustasta lounaaseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pietarhovi · Katso lisää »

Pietari Autti

Pietari Aleksanteri Autti. Pietari Aleksanteri Autti (17. elokuuta 1893 Rovaniemi – 23. lokakuuta 1959 Rovaniemi) oli suomalainen jääkärikenraali, talvi- ja jatkosotien rykmentinkomentaja ja Mannerheim-ristin ritari n:o 51.

Uusi!!: Jatkosota ja Pietari Autti · Katso lisää »

Pietari Suuren patsas (Viipuri)

Pietari Suuren patsas on pronssiveistos Pietarinpuistossa Viipurissa, Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pietari Suuren patsas (Viipuri) · Katso lisää »

Pietari Tiikkiläinen

Tiikkiläisen muistomerkki Suojärvellä. Pietari Tiikkiläinen (3. elokuuta 1921 nykyisen Leningradin alueen Volossovan piirin Pekunitsan kunnan Markkovan kylä – 28. heinäkuuta 1941 Suojärven piirin Tolvajärven lähellä) oli puna-armeijan alikersantti, joka kuolemansa jälkeen sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Pietari Tiikkiläinen · Katso lisää »

Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri)

Pietari–Paavalin kirkko Viipurissa kesällä 2012. Pietari–Paavalin kirkko on nykyisin Viipurin ainoa säilynyt luterilainen kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri) · Katso lisää »

Pihkala (Viipurin mlk)

Pihkala oli luovutetulle alueelle jääneen Viipurin maalaiskunnan pohjoisin kylä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pihkala (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Pika-asutuslaki

Pika-asutuslailla tarkoitetaan 28. kesäkuuta 1940 hyväksyttyä lakia, jonka perusteella valtio hankki haltuunsa kantaväestön maa-alueita ja jakoi niitä uudelleen talvisodan evakoille.

Uusi!!: Jatkosota ja Pika-asutuslaki · Katso lisää »

Pikku Ilona ja hänen karitsansa

Pikku Ilona ja hänen karitsansa on vuonna 1957 valmistunut suomalainen mustavalkoinen elokuva.

Uusi!!: Jatkosota ja Pikku Ilona ja hänen karitsansa · Katso lisää »

Pikku-Berliini

Pikku-Berliini tarkoittaa jatkosodan aikana joitakin Suomen alueella sijainneita saksalaisia tukikohtia.

Uusi!!: Jatkosota ja Pikku-Berliini · Katso lisää »

Pikonlinna

Pikonlinna (Keski-Hämeen parantola, Pikonlinnan parantola, myöhemmin Pikonlinnan sairaala) on Kangasalle vuonna 1931 perustettu sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana.

Uusi!!: Jatkosota ja Pikonlinna · Katso lisää »

Pilalehti

”Meidän vihollisiamme: tyhmyys, ihmisviha, häveliäisyys, kiihkoilu.” Josef Benedikt Englin pilakuva ''Simplicissimuksessa'' vuonna 1896. Pilalehti on humoristis-satiirinen aikakauslehti, jonka tarkoitus on hauskuuttaa ja huvittaa, mutta tarvittaessa myös ivata, pilkata ja ironisoida.

Uusi!!: Jatkosota ja Pilalehti · Katso lisää »

Pinduinen

Pinduisin kunta Karhumäen piirin kartalla. Pinduinen on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pinduinen · Katso lisää »

Pioneeripataljoona 11 (jatkosota)

Pioneeripataljoona 11 (Pion.P 11) oli Suomen puolustusvoimien joukko-osasto jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pioneeripataljoona 11 (jatkosota) · Katso lisää »

Pioneeripataljoona 15 (jatkosota)

Korpijoen silta. Pioneerit uutta siltaa tekemässä. (Pion.P. 15). Korpijoki 15. lokakuuta 1944, SA-kuvaPioneeripataljoona 15 eli Pion.P 15 oli jatkosodan aikainen Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin perustama armeijakunnan pioneeripataljoona, joka kuului III armeijakuntaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Pioneeripataljoona 15 (jatkosota) · Katso lisää »

Pioneeripataljoona 23 (jatkosota)

Pioneeripataljoona 23 eli PionP 23 oli jatkosodan aikainen Pirkka-Hämeen sotilasläänin Jyväskylän Suojeluskuntapiirissä perustettu divisioonan pioneeripataljoona, joka kuului 18. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Pioneeripataljoona 23 (jatkosota) · Katso lisää »

Pioneeripataljoona 26 (jatkosota)

Pioneeripataljoona 26 (Pion.P 26) oli jatkosotaan Hirvensalmella perustettu divisioonan pioneeripataljoona, joka kuului 10. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Pioneeripataljoona 26 (jatkosota) · Katso lisää »

Pioneeripataljoona 28 (jatkosota)

Pioneeripataljoona 28 eli PionP 28 oli jatkosodan aikainen Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Sisä-Suomen suojeluskuntapiirissä perustettu divisioonan pioneeripataljoona, joka kuului 11. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Pioneeripataljoona 28 (jatkosota) · Katso lisää »

Pioneeripataljoona 34 (jatkosota)

Pioneeripataljoona 34 eli Pion.P 34 oli jatkosodan aikainen Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin perustama divisioonan pioneeripataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja Pioneeripataljoona 34 (jatkosota) · Katso lisää »

Pirkan Pirtti

PIrkan Pirtti Pirkan Pirtti on Pirkkalassa sijaitseva juhlatalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Pirkan Pirtti · Katso lisää »

Pirkkala (Harjavalta)

Pirkkala on Harjavallan kaupunginosa, joka sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella parin kilometrin päässä keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Pirkkala (Harjavalta) · Katso lisää »

Pirkko Työläjärvi

Pirkko Annikki Työläjärvi (o.s. Salo, s. 8. syyskuuta 1938 Jämsä) on suomalainen poliitikko ja maaherra, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1972–1985.

Uusi!!: Jatkosota ja Pirkko Työläjärvi · Katso lisää »

Pirttilahti

Pirttilahti on Vienan Karjalassa sijaitseva kylä, joka on yksi Vienan runokylistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pirttilahti · Katso lisää »

Pitkäniemen sairaalan hautausmaa

Pitkäniemen sairaalan hautausmaa (käytetty myös nimeä Kappelinmäen hautausmaa) on Nokialla Maatialanharjun Kappelinmäellä Sarpatintien pohjoispuolella sijaitseva käytöstä poistettu hautausmaa jonne on haudattu vuosina 1902–1964 426 läheisessä Pitkäniemen sairaalassa kuollutta potilasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Pitkäniemen sairaalan hautausmaa · Katso lisää »

Pitkäranta

Pitkärannan kaupunkikunta Pitkärannan piirin kartalla. Pitkäranta on kaupunki, kaupunkikunta ja Pitkärannan piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pitkäranta · Katso lisää »

Pjotr Sokolov

Pjotr Petrovitš Sokolov (28. joulukuuta 1890 Pietari – 11. toukokuuta 1971 Enköping) oli venäläinen jalkapalloilija ja vakooja.

Uusi!!: Jatkosota ja Pjotr Sokolov · Katso lisää »

Podporožje

Svirskajakatu Podporožjessa. Voimalaitoksen ohittava kanava. Ylä-Manderin matkailukeskus. Podporožje (suomeksi myös Koskenala) on kaupunki ja Podporožjen piirin hallinnollinen keskus Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Podporožje · Katso lisää »

Pohjankankaan ampuma-alue

Pohjankankaan ampuma-alue sijaitsee Pohjankankaalla Kankaanpään Niinisalossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pohjankankaan ampuma-alue · Katso lisää »

Pohjanmaa (elokuva)

Pohjanmaa on Pekka Parikan ohjaama elokuva vuodelta 1988.

Uusi!!: Jatkosota ja Pohjanmaa (elokuva) · Katso lisää »

Pohjois-Haaga

Pohjois-Haaga on Haagan kaupunginosan osa-alue Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pohjois-Haaga · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan historia

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan historiaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pohjois-Pohjanmaan historia · Katso lisää »

Poikamies-pappa

Poikamies-pappa (myös: Poikamiespappa) on Orvo Saarikivien ohjaama mustavalkoinen elokuva vuodelta 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Poikamies-pappa · Katso lisää »

Pojat (elokuva)

''Pojat''-elokuvan kuvauksia Oulussa helmikuussa 1962. Pojat on Mikko Niskasen ohjaama ja Paavo Rintalan samannimiseen romaaniin perustuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1962.

Uusi!!: Jatkosota ja Pojat (elokuva) · Katso lisää »

Pola (yritys)

Pola Oy oli suomalainen vaateyritys ja Kurikan perheen sukuyritys, jonka historiaan liittyy myös paitavalmistaja Pallo-Paita Oy.

Uusi!!: Jatkosota ja Pola (yritys) · Katso lisää »

Poliittinen virkanimitys

Poliittinen virkanimitys (myös poliittinen nimitys) on yleisesti hakijan nimittäminen virkamieheksi siten, että hakijan poliittinen tai ideologinen sitoutuminen vaikuttaa asiaan, vaikka kyseessä ei ole de jure poliittinen virka.

Uusi!!: Jatkosota ja Poliittinen virkanimitys · Katso lisää »

Polikarpov I-15

Polikarpov 1-15bis Polikarpov I-15 ja I-15bis ja niistä edelleen kehitetty I-153 olivat neuvostoliittolaisia kaksitasoisia hävittäjälentokoneita, joita käyttivät tasavaltalaiset Espanjan sisällissodassa, Kiina sodassa Japania vastaan ja Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Polikarpov I-15 · Katso lisää »

Polikarpov R-5

Polikarpov R-5 on neuvostoliittolaisen Polikarpovin valmistama kevyt, kaksitasoinen ja yksimoottorinen lentokone, jota käytettiin tiedustelu- ja pommitustehtävissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Polikarpov R-5 · Katso lisää »

Poppe Berg

1963 Eurovision laulukilpailun Suomen pisteet. Vierellään avustamassa Tuula Ignatius. Poppe Berg (toinen oikealta) vierellään Carl Mesterton tarkastelemassa ''Arpa on heitetty'' -tietokilpailun lavastesuunnitelmaa lokakuussa 1964. Ralf-Erik ”Poppe” Berg (17. maaliskuuta 1921 Helsinki – 18. heinäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, juontaja ja tietokilpailujen vetäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Poppe Berg · Katso lisää »

Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »

Porajärvi (Suojärven piiri)

Porajärven kunta Suojärven piirin kartalla. Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Porajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Porin lentoasema

Porin lentoasema sijaitsee Porin kaupungissa, Satakunnan maakunnassa, kaksi kilometriä keskustasta etelään.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin lentoasema · Katso lisää »

Porin metsä

Porin metsän lenkkeilypolkuverkoston alkupiste Porin urheilukeskuksen tuntumassa. Valaistua lenkkeilypolkua Porin metsässä. Porin metsä on Porissa sijaitseva noin 320 hehtaarin (n.3,2 km²) laajuinen ulkoilu- ja virkistysalue.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin metsä · Katso lisää »

Porin rautatieasema

Porin rautatieasema sijaitsee Porin ydinkeskustan etelälaidalla Riihikedon kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin rautatieasema · Katso lisää »

Porin ravirata

Porin ravirata on Porissa Impolan kaupunginosassa sijaitseva ravirata, jonka omistaa Porin Ravit Oy.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin ravirata · Katso lisää »

Porin suojeluskuntatalo

Porin suojeluskuntatalo eli Karhulinna on Porin keskustassa sijaitseva vuonna 1928 valmistunut rakennus, jossa nykyään toimii Porin seudun steinerkoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin suojeluskuntatalo · Katso lisää »

Porin työväentalo

Porin työväentalo eli Torppa oli vuonna 1893 rakennettu työväentalo Porissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin työväentalo · Katso lisää »

Porin urheilukeskus

Maauimala Porin urheilukeskus on kaupungin ylläpitämä urheilukeskus Porissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Porin urheilukeskus · Katso lisää »

Porkansaari

Porkansaari on Viipurinlahden saari ja entinen kylä entisen Viipurin maalaiskunnan alueella Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Porkansaari · Katso lisää »

Porlammen motti

Porlammen motti (Porlammen–Sommeen motti) on Suomen sotahistorian suurin motti ja sotasaalis jatkosodan hyökkäysvaiheessa Karjalankannaksen takaisin valtauksessa Viipurin eteläpuolella Porlammen kylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Porlammen motti · Katso lisää »

Porvoon ajot

Porvoon ajot on Porvoossa vuosittain ajettava Suomen vanhin pyöräilykilpailu.

Uusi!!: Jatkosota ja Porvoon ajot · Katso lisää »

Porvoon tuomiokirkko

Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Porvoon tuomiokirkko · Katso lisää »

Poventsa

Poventsan kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Poventsan ortodoksinen kirkko. Poventsa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Poventsa · Katso lisää »

PPŠ-41

PPŠ-41 (ven. ППШ-41.

Uusi!!: Jatkosota ja PPŠ-41 · Katso lisää »

Prääsä

Prääsän piirin keskuskirjasto Prääsä (karjalaksi Priäžä, aikaisemmin myös Teru) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä Kuolan valtatien (M18) varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Prääsä · Katso lisää »

Prääsän kansallinen piiri

Prääsän kansallinen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Prääsän kansallinen piiri · Katso lisää »

Probus Rahikainen

Probus (Prokopi, Prokko) Rahikainen (19. heinäkuuta 1885 Jyskyjärvi, Vienan Karjala – 2. helmikuuta 1946 Kuopio) oli vienankarjalainen liikemies, toimitusjohtaja ja heimoaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Probus Rahikainen · Katso lisää »

Profeetta Elian kirkko (Viipuri)

Profeetta Elian kirkko kesällä 2012. Profeetta Elian kirkko (aikaisemmin Neitsyt Marian elävöittävän lähteen ikonin kirkko) on Viipurissa sijaitseva ortodoksinen kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Profeetta Elian kirkko (Viipuri) · Katso lisää »

Prolavaara

Prolavaara tai Prolanvaara oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Prolavaara · Katso lisää »

Propaganda-Aseveljet

R. W. (Reino Wilhelm) Palmroth eli Palle (1906–1992). Propaganda-Aseveljet ry oli suomalainen erityisesti jatkosodan aikana aktiivisesti toiminut järjestö, joka perustettiin kesällä 1940 henkisen sodankäynnin tueksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Propaganda-Aseveljet · Katso lisää »

PSS-asema

Pisi-Saarimäki-Sammatus -asema, johon liitettiin myöhemmin Mäkriäjärvi–Syvärinkaupunki–Syväri -alue, oli jatkosodassa käytetty taisteluasema Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja PSS-asema · Katso lisää »

Psykiatrinen sairaala Suomessa

Keroputaan psykiatrisen sairaalan rakennuksia Torniossa. Psykiatrinen sairaala (ent. mielisairaala) on sairaala, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivien henkilöiden hoitoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Psykiatrinen sairaala Suomessa · Katso lisää »

Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa

Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa käsittelee Suomen psykiatristen sairaaloiden historiaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa · Katso lisää »

Pudasjärvi

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Pudasjärvi · Katso lisää »

Puhdetyö

Kannaksella Lempaalassa 4.4.1944 "Toinille" puhdetyönä tehty puinen valokuvakehys. Puhdetyö tarkoittaa perinteisesti sisätyötä, sellaista työtä, jota voitiin tehdä hämärän aikaan tai silloin kun ulkotöihin ei päästy, käsityötä.

Uusi!!: Jatkosota ja Puhdetyö · Katso lisää »

Puhtaat valkeat lakanat

Puhtaat valkeat lakanat on vuosina 1993–1996 MTV3:lla esitetty suomalainen televisiosarja.

Uusi!!: Jatkosota ja Puhtaat valkeat lakanat · Katso lisää »

Puna-armeija

Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.

Uusi!!: Jatkosota ja Puna-armeija · Katso lisää »

Puna-armeijan kuoro ja orkesteri

Aleksandrovin yhtye, koko nimeltään Venäjän armeijan akateeminen A. V. Aleksandroville nimetty laulu- ja tanssiyhtye, tunnettu yleisesti nimellä Puna-armeijan kuoro, on Venäjän asevoimiin kuuluva erillinen ja itsehallinnollinen joukko-osasto.

Uusi!!: Jatkosota ja Puna-armeijan kuoro ja orkesteri · Katso lisää »

Punainen Valpo

Punainen Valpo tarkoittaa Suomen Valtiollisen poliisin vaihetta, jossa viraston organisaatio oli suurelta osin kommunistien hallussa vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Punainen Valpo · Katso lisää »

Punakaarti

Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Punakaarti · Katso lisää »

Punalesket

Punaleskiksi kutsuttiin vuonna 1918 käydyn Suomen sisällissodan seurauksena kuolleiden punaisten leskiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Punalesket · Katso lisää »

Punnus (Käkisalmen piiri)

Näkymä Svetlojen radioteleskoopista Vasiljevon laskettelurinteille. Punnuksen kunta Käkisalmen piirin kartalla. Punnus eli Krasnoozjornoje on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä VenäjälläProjekt, s. 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Punnus (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »

Punnus (Muolaa)

Punnus (v:sta 1948 tai Красноозерное, Krasnoozernoje) on Suomen entiseen Muolaan kuntaan kuulunut kylä ja nykyisen Venäjän Leningradin alueen Käkisalmen piirin Punnuksen eli Krasnoozernojen kunnan keskuskylä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Punnus (Muolaa) · Katso lisää »

Puolisotilaalliset joukot

Puolisotilaallinen joukko on siviileistä koostuva, sotilaallisesti järjestynyt ja koulutettu yksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Puolisotilaalliset joukot · Katso lisää »

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäivänä Ensossa 1944 Ohimarssissa Ensossa 1944 saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.

Uusi!!: Jatkosota ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Katso lisää »

Puolustusvoimien ylipäällikkö

Puolustusvoimien ylipäällikkö Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia.

Uusi!!: Jatkosota ja Puolustusvoimien ylipäällikkö · Katso lisää »

Purekkari neem

Purekkari neem vuonna 2007. Purekkari neem on Kuusalun kunnan Pärispean kylässä olevan Pärispean niemen päässä sijaitseva Manner-Viron pohjoisin kohta.

Uusi!!: Jatkosota ja Purekkari neem · Katso lisää »

Putaankylä

Putaankylä on kylä Oulun Haukiputaalla, Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Putaankylä · Katso lisää »

Putkimiina PM-43 ja PM-68

Toisen maailmansodan aikainen putkimiina m/43 Putkimiinat PM-43 ja PM-68 ovat Suomessa valmistettuja sirpalevaikutteisia jalkaväkimiinoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Putkimiina PM-43 ja PM-68 · Katso lisää »

Puujoki

Puujoen kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Puujoki eli Derevjannoje (vepsäksi Pujeg) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Puujoki · Katso lisää »

Puukemia

Puukemia on orgaanisen kemian osa-alue, joka tutkii puun kemiallista koostumusta, puun rakenneosien reaktioita ja puunjalostusta (mm. sellunkeitto ja paperinvalmistus).

Uusi!!: Jatkosota ja Puukemia · Katso lisää »

Puukemia (yritys)

Puukemia Oy oli vuosina 1943–1965 toiminut Oy Alkoholiliike Ab:n tytäryhtiö.

Uusi!!: Jatkosota ja Puukemia (yritys) · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)

Pyhäjärven kunta Prääsän piirin kartalla. Pyhäjärvi (karjalaksi ja lyydiksi Pyhärv) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi)

Pyhän Andreaksen kirkko 1920- tai 1930-luvulla Pyhän Andreaksen kirkko (myös Käkisalmen vanha luterilainen kirkko) oli Pyhälle Andreaalle omistettu Käkisalmen luterilaisen seurakunnan vanhempi kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi) · Katso lisää »

Pyhän Hyacinthuksen kirkko

Pyhän Hyacinthuksen kirkko oli katolinen kirkko Viipurissa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pyhän Hyacinthuksen kirkko · Katso lisää »

Pyhän Nikolauksen kirkko

Pyhän Nikolauksen kirkko on Helsingin Hietaniemessä sijaitseva Venäjän ortodoksisen kirkon piiriin kuuluvan Pyhän Nikolauksen seurakunnan kirkko, jota ympäröi seurakunnan pieni hautausmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pyhän Nikolauksen kirkko · Katso lisää »

Pyhäntä

Pyhännän kirkko kesällä 2008 Pyhäntä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Pyhäntä · Katso lisää »

Raajarikkoisten työkoulu

Raajarikkoisten työkoulu on Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen vuonna 1890 Helsinkiin perustama koulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Raajarikkoisten työkoulu · Katso lisää »

Radikaalinen Kansanpuolue

Radikaalinen Kansanpuolue oli suomalainen 1940- ja 1950-luvuilla toiminut populistinen puolue, jota johti Ernesti Hentunen.

Uusi!!: Jatkosota ja Radikaalinen Kansanpuolue · Katso lisää »

Radiohäirintä

Radiohäirintä on toimintaa, jolla pyritään estämään tai vaikeuttamaan radiotaajuuksien käyttöä.

Uusi!!: Jatkosota ja Radiohäirintä · Katso lisää »

Radiomajakka

VORTAC TGO, ilmailussa käytettävä radiomajakka Aichtalissa, Saksassa. Radiomajakka on radioaaltoja lähettävä laite, joka lähettää vakioitua radiosignaalia määritellyllä radiotaajuudella.

Uusi!!: Jatkosota ja Radiomajakka · Katso lisää »

Radiomiina

Radiomiina on miina, joka voidaan kaukolaukaista radioaaltojen avulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Radiomiina · Katso lisää »

Rafael Helling

Verner Rafael Helling (8. heinäkuuta 1907 Turku – 6. heinäkuuta 1988 Kauniainen)Dödsfall, Filosofie doktor Rafael Helling, Hufvudstadsbladet, 1988, No 189, sivu 4, julkaistu 17.7.1988 oli suomalainen filosofian tohtori, opettaja ja ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Rafael Helling · Katso lisää »

Rafael Stenius

Rafael Stenius (30. syyskuuta 1897 Helsinki – 9. maaliskuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja teatteriohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Rafael Stenius · Katso lisää »

Rafael Svinhufvud

Rafael Armand Sigismund Svinhufvud oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Rafael Svinhufvud · Katso lisää »

Ragnar Aakenus

Ragnar (Raku) Johannes Aakenus, vuoteen 1945 Allén (12. lokakuuta 1897 Juva – 22. maaliskuuta 1977 Tampere) oli suomalainen metsänhoitaja, joka työskenteli koko uransa Metsähallituksen palveluksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ragnar Aakenus · Katso lisää »

Ragnar Dunkers

Ragnar Johannes Dunkers (17. helmikuuta 1900 Pori – 20. lokakuuta 1941 Bromarv) oli suomalainen diplomi-insinööri ja teollisuuskoulun lehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Ragnar Dunkers · Katso lisää »

Ragnar Grönvall

Ragnar Robert Grönvall (28. helmikuuta 1901 Helsinki – 12. syyskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Ragnar Grönvall · Katso lisää »

Ragnar Nordström

Gustav Ragnar Enos Nordström (16. tammikuuta 1894 Loviisa – 25. joulukuuta 1982 Loviisa) oli suomalainen laivanvarustaja, jääkärieverstiluutnantti, heimoaktivisti ja poliittinen taustavaikuttaja, harmaa eminenssi.

Uusi!!: Jatkosota ja Ragnar Nordström · Katso lisää »

Ragnar Wahlbeck

Osasto W:n alias Jalkaväkirykmentti 49:n komentaja eversti Ragnar Wahlbeck. Frans Ragnar Wahlbeck (31. tammikuuta 1899 Helsinki – 4. heinäkuuta 1944) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ragnar Wahlbeck · Katso lisää »

Ragni Karlsson

Ragnhild (Ragni) Emilia Karlsson (28. huhtikuuta 1894 Parainen – 25. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen agronomi ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ragni Karlsson · Katso lisää »

Raikuun salpa-asema

Raikuun salpa-asema on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusrakennelmaa, joka sijaitsee Kerimäellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Raikuun salpa-asema · Katso lisää »

Raili Nuortila

Raili Nuortila (o.s. Vilppula, 12. huhtikuuta 1929 Asikkala – 6. joulukuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri, joka toimi 1978–1993 Kemian Keskusliiton ja sitten Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Raili Nuortila · Katso lisää »

Raimo Heiskanen

Raimo Valmari Heiskanen (9. heinäkuuta 1922 Viipuri – 4. huhtikuuta 2000 Vantaa) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi pitkään Suomen rauhanaikaisen sotilastiedustelun rakentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Raimo Heiskanen · Katso lisää »

Raimo Ilaskivi

Raimo Ilaskivi (vuoteen 1947 Hämäläinen; s. 26. toukokuuta 1928 Ruokolahti) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Raimo Ilaskivi · Katso lisää »

Raimo Paavola

Raimo Paavola (20. maaliskuuta 1933 Teisko – 20. tammikuuta 2006) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Raimo Paavola · Katso lisää »

Raimo Raimela

Raimo Raimelan juliste 1950-luvulta. Raimo Olavi Raimela (25. helmikuuta 1916 Kristiinankaupunki – 24. huhtikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen graafinen suunnittelija, animaattori ja Mainosgraafikkojen koulun rehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Raimo Raimela · Katso lisää »

Raimo Vuoristo

Raimo Johannes Vuoristo (s. 1. maaliskuuta 1943 Viipuri) on suomalainen rovasti ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1987–1995.

Uusi!!: Jatkosota ja Raimo Vuoristo · Katso lisää »

Rainer Ahonius

Carl Rainer Rudolf Ahonius (11. helmikuuta 1896 Kangasala – 7. helmikuuta 1975) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Rainer Ahonius · Katso lisää »

Raisa Lardot

Raisa Lardot (o.s. Larjuškin; s. 17. tammikuuta 1938 Šoksu, Neuvostoliitto) on vepsäläissyntyinen suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Raisa Lardot · Katso lisää »

Raisio (yritys)

Raisio Oyj on kansainvälinen elintarviketeollisuuden pörssiyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Raisio (yritys) · Katso lisää »

Raivaaja Vilppula

Vilppula (aiemmin Zashthitnik (Puolustaja) sekä T-2) oli Suomen merivoimien miinanraivaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Raivaaja Vilppula · Katso lisää »

Raja-Jooseppi (henkilö)

Raja-Joosepin asuinkenttä Inarissa. Joosef ”Jooseppi” Juhonpoika Sallila eli Raja-Jooseppi (1. tammikuuta 1877 Kuivasjärvi, Parkano – 10. toukokuuta 1946)Johanna Heiskanen: Retkipaikka.fi 24.9.2019.

Uusi!!: Jatkosota ja Raja-Jooseppi (henkilö) · Katso lisää »

Raja-Karjala

Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Raja-Karjala · Katso lisää »

Rajajääkäripataljoona 4

Rajajääkäripataljoona 4 (RjP 4) oli Suomen maavoimien rajamiehistä koottu pataljoona jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rajajääkäripataljoona 4 · Katso lisää »

Rajajoen rautatieasema

Rajajoen rautatieasema (lyh. Rj, ratakm 409+000) sijaitsi Riihimäki–Pietari-radan varrella Terijoen Rajajoen kylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rajajoen rautatieasema · Katso lisää »

Rajajoki

Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rajajoki · Katso lisää »

Rajamäki

Toinen Rajamäen tykkitorneista. Tykkitornit rakennettiin puolustamaan vieressä sijaitsevaa silloisen Alkon (nyk. Anora) viinatehdasta. Rajamäen kirkon torni. Rajamäki on Nurmijärven kunnan kolmanneksi suurin kylä ja sen kolmesta päätaajamasta pohjoisin.

Uusi!!: Jatkosota ja Rajamäki · Katso lisää »

Rajasuon muistomerkki

Rajasuon muistomerkki eli Kotirintamalla menehtyneiden muistokivi on desanttien uhrien muistomerkki Haminassa, entisen Vehkalahden kunnan alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Rajasuon muistomerkki · Katso lisää »

Rajavartiolaitos

Suomen Rajavartiolaitos, lyh.

Uusi!!: Jatkosota ja Rajavartiolaitos · Katso lisää »

Rakel Linnanheimo

Lyyli Rakel Linnanheimo (oik. Rakel Tuomi, ent. Oksanen, vuoteen 1924 saakka Leino) Viitattu 21.11.2013 oli suomalainen elokuvanäyttelijä, malli ja naamioija.

Uusi!!: Jatkosota ja Rakel Linnanheimo · Katso lisää »

Rakel Wihuri

Rakel Justiina Wihuri (o.s. Hellberg, vuosina 1938–1945 Aarnio; 10. kesäkuuta 1905 Porvoo – 15. marraskuuta 1987 Helsinki) oli merkittävä suomalainen kulttuurin tukija.

Uusi!!: Jatkosota ja Rakel Wihuri · Katso lisää »

Rakkaus vainoaikaan

Rakkaus vainoaikaan on Mika Waltarin vuonna 1943 ilmestynyt romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat välirauhan aikaan 1940–41.

Uusi!!: Jatkosota ja Rakkaus vainoaikaan · Katso lisää »

Rangellin hallitus

Rangellin hallitus oli Jukka Rangellin johtama koalitiohallitus, joka työskenteli 3.

Uusi!!: Jatkosota ja Rangellin hallitus · Katso lisää »

Rannikkojääkäripataljoona

rannikkojääkärin baretti Rannikkojääkäripataljoona (RannJP) oli Suomen puolustusvoimien rannikkojääkärikoulutukseen erikoistunut maavoimien joukko-osasto, joka toimi vuosina 1960–1989 Porkkalan varuskunnassa Kirkkonummen Upinniemessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rannikkojääkäripataljoona · Katso lisää »

Rannikkopuolustus

Rannikkopuolustus käsittää kaikki ne puolustukselliset toimet, mitä rannikon puolustamiseksi tarvitaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Rannikkopuolustus · Katso lisää »

Rannikkosotilaskoti

Rannikkosotilaskotiyhdistys on perustettu 3. marraskuuta 1918 Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rannikkosotilaskoti · Katso lisää »

Rantarata

Rantarata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Helsingistä Turkuun ja edelleen Turun satamaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Rantarata · Katso lisää »

Rantasalmen lentokenttä

Rantasalmen lentokenttä on Rantasalmella 3,5 kilometrin päässä Rantasalmen keskustasta sijaitseva lentopaikka (ICAO: EFRN).

Uusi!!: Jatkosota ja Rantasalmen lentokenttä · Katso lisää »

Rasalahti

Rasalahti eli Novinka on maaseututaajama Leningradin alueella Tienhaaran kunnassa Venäjällä Suomen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Rasalahti · Katso lisää »

Raskas patteristo 14 (jatkosota)

Raskas patteristo 14 (Rask.Psto 14) oli Riihimäellä 18.

Uusi!!: Jatkosota ja Raskas patteristo 14 (jatkosota) · Katso lisää »

Rastilan kartano

Kartanon päärakennus Rastilan kartano sijaitsee Helsingissä, Vuosaaressa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rastilan kartano · Katso lisää »

Raudun taistelu

Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.

Uusi!!: Jatkosota ja Raudun taistelu · Katso lisää »

Rauhanaate

Rauhanmerkki, pasifistien tunnus. ”Johtajat haluavat sotaa ja julistavat sodan; johdettavat sotivat”. Pilapiirros vuodelta 1910. Uskonnollisia johtajia koolla ''World Day of Prayer for Peace'' -tapahtumassa Italian Assisissa vuonna 2011. Rauhanaate eli pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.

Uusi!!: Jatkosota ja Rauhanaate · Katso lisää »

Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi

Aukusti Veuro, ''Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi, Someron sankaripatsas'', 1949. Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi on Suomen talvisodassa 1939–1940 ja jatkosodassa 1941–1944 kuolleitten somerolaisten sankarivainajien sankarihautojen muistomerkki.

Uusi!!: Jatkosota ja Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi · Katso lisää »

Rauhanoppositio

Rauhanoppositio oli jatkosodan loppuvaiheessa Suomen politiikassa toiminut sodan jatkamista vastustanut ryhmä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rauhanoppositio · Katso lisää »

Rauhansopimus

Rauhansopimus on kahden tai useamman osapuolen, yleensä valtion tai liittoutuman välinen sopimus, jolla lopetetaan osapuolten välinen sotatila.

Uusi!!: Jatkosota ja Rauhansopimus · Katso lisää »

Rauli Tuomi

Rauli Rafael Arvid Tuomi oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rauli Tuomi · Katso lisää »

Rautalampi

Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rautalampi · Katso lisää »

Rautavaaran lentokeskus

Rautavaaran lentokeskus on Rautavaaran kunnassa sijaitseva lähinnä harrasteilmailun käytössä oleva lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rautavaaran lentokeskus · Katso lisää »

Rautu (Viipurin lääni)

Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Rautu (Viipurin lääni) · Katso lisää »

Ravansaaren rukoushuone

Ravansaaren rukoushuone oli luterilainen rukoushuone Viipurin kaupungin ulkosatama-alueeseen kuuluneella Ravansaarella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ravansaaren rukoushuone · Katso lisää »

Ravattila

Ravattilan koulu. Ravattila on kylä Joutsenossa, joka on nykyisin osa Lappeenrantaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ravattila · Katso lisää »

Räihäranta

Räihäranta (nyk.) on entinen Suomen kylä luovutetun entisen Vuokselan kunnan länsiosassa ja nykyinen taajama Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin eli Romaškin maalaiskunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Räihäranta · Katso lisää »

Räisälän kansanopisto

Räisälän kansanopisto oli vuosina 1908–2009 toiminut suomalainen kansanopisto.

Uusi!!: Jatkosota ja Räisälän kansanopisto · Katso lisää »

Räisälän kirkko

Räisälän kirkko lokakuussa 2016. Räisälän kirkko elokuussa 2009. Räisälän kirkko sijaitsee entisessä Räisälän kunnassa Karjalankannaksella Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Räisälän kirkko · Katso lisää »

Räjähtävä tyhjyys

Räjähtävä tyhjyys on kenraaliluutnantti Veikko Koppisen (1910-1993)Johdanto, s. 17 salanimellä Viljami Korpi kirjoittama romaani sissisodasta miehitetyssä Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Räjähtävä tyhjyys · Katso lisää »

Räshid Nasretdin

Räshid Nasretdin (ent. Abdul-Räshid; 14. heinäkuuta 1920 – 28. elokuuta 2010) oli tataaritaustainen suomalainen valokuvaaja, joka piti Helsingissä vaimonsa kanssa kymmenien vuosien ajan omaa valokuvausliikettä.

Uusi!!: Jatkosota ja Räshid Nasretdin · Katso lisää »

Röytän maihinnousu

Röytän maihinnousu (myös Tornion maihinnousu) oli suomalaisten Lapin sodan alkuvaiheessa lokakuun alussa 1944 saksalaisjoukkojen selustaan, Röytän saaressa olevaan Tornion satamaan tekemä maihinnousu.

Uusi!!: Jatkosota ja Röytän maihinnousu · Katso lisää »

Regia Marina

Regia Marina (Italian kuninkaallinen laivasto) perustettiin Italian yhdistyttyä Italian kuningaskunnaksi 1861.

Uusi!!: Jatkosota ja Regia Marina · Katso lisää »

Regina Linnanheimo

Axa Regina Elisabeth Linnanheimo (vuoteen 1924 saakka Leino, vuodesta 1948 Mörner) oli suomalainen elo­kuva­näyttelijä ja -käsikirjoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Regina Linnanheimo · Katso lisää »

Reijo K. Kuusinen

Reijo Kalevi Kuusinen (29. syyskuuta 1924 Helsinki – 15. huhtikuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Reijo K. Kuusinen · Katso lisää »

Reinhold Stackelberg

Berndt Reinhold Hjalmar Stackelberg (11. huhtikuuta 1899 Vihti – 23. toukokuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen ratsuväenupseeri ja eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Reinhold Stackelberg · Katso lisää »

Reinhold Svento

Reinhold Konstantin Svento (vuoteen 1938 Sventorzetski; 24. heinäkuuta 1881 Pietari, Venäjän keisarikunta – 30. maaliskuuta 1973 Lappeenranta) oli suomalainen poliitikko, joka toimi 1922–1945 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) ja 1945–1948 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana, 1944–1948 toisena ulkoasiainministerinä kolmessa hallituksessa sekä 1948–1951 Suomen lähettiläänä Bernissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Reinhold Svento · Katso lisää »

Reino Ala-Kulju

Reino Ala-Kulju (25. huhtikuuta 1898 Kuortane – 5. elokuuta 1983 Seinäjoki) oli suomalainen poliitikko, rehtori, rovasti ja kouluneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Ala-Kulju · Katso lisää »

Reino Artola

Reino Evert Artola, vuoteen 1926 Ahlgren, (Runeberg.org) (10. lokakuuta 1907 Lohja – 7. tammikuuta 1994) toimi Suomen ilmavoimien komentajana 1. joulukuuta 1952 – 5. joulukuuta 1958.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Artola · Katso lisää »

Reino Castrén

Reino Jalmari Castrén (4. joulukuuta 1908 Helsinki – 2. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen rautatienrakentamiseen ja liikennesuunnitteluun erikoistunut insinööri,Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1982, s. 84.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Castrén · Katso lisää »

Reino Halkilahti

Reino Oskari Halkilahti (6. elokuuta 1915 Uskela – 16. joulukuuta 2004 Salo) oli suomalainen maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Halkilahti · Katso lisää »

Reino Hallamaa

Eversti Reino Hallamaa. Reino Henrik Hallamaa (sukunimi alkuaan Hummelin, käytti Espanjassa asuessaan nimeä Ricardo Palma) (12. maaliskuuta 1899 Kokemäki – 11. elokuuta 1979 Churriana, Malaga, Espanja) oli suomalainen eversti ja Suomen radiotiedustelun alkuunpanija ja kehittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Hallamaa · Katso lisää »

Reino Häyhänen

Reino Häyhänen alias Eugen Nikolai Mäki (s. 1920 Kaskisaari, Inkerinmaa - k. 1961Pohjonen 2000, 277) oli Neuvostoliiton hyväksi toiminut illegaali, amerikansuomalaista peitehenkilöllisyyttä käyttänyt vakoilija, joka oli KGB:n palveluksessa ja sotilasarvoltaan everstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Häyhänen · Katso lisää »

Reino Helanto

Reino Arvid Helanto, vuoteen 1926 Helander (15. kesäkuuta 1906 Viipuri – 11. syyskuuta 1984) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Helanto · Katso lisää »

Reino Helismaa

Reino Vihtori ”Repe” Helismaa, vuoteen 1934 Helenius, (12. heinäkuuta 1913 Helsinki – 21. tammikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen sanoittaja, säveltäjä, kuplettilaulaja, viihdetaiteilija, elokuvanäyttelijä ja käsikirjoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Helismaa · Katso lisää »

Reino Hirva

Reino Erkki Hirva (ent. Hellgren, 20. lokakuuta 1906 Sortavala – 25. huhtikuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti tykistön aselajissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Hirva · Katso lisää »

Reino Honkanen

Reino Edvard Honkanen (16. heinäkuuta 1909 Helsinki – 28. joulukuuta 1995) oli suomalainen upseeri, joka toimi Panssarikoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Honkanen · Katso lisää »

Reino Inkinen

Reino Kalervo Inkinen (11. maaliskuuta 1904 Kivennapa – 9. huhtikuuta 1971) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja pitkäaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Inkinen · Katso lisää »

Reino Kuuskoski

Reino Iisakki Kuuskoski (18. tammikuuta 1907 Loimaa – 27. tammikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja juristi, joka toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 1946–1947 ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuosina 1958–1965.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Kuuskoski · Katso lisää »

Reino Lehväslaiho

Reino Veikko Lehväslaiho (13. huhtikuuta 1922 Akaa – 27. maaliskuuta 2019 Seinäjoki) oli suomalainen panssariässä, arvonimeltään sotakamreeri ja tuotteliaimpia suomalaisia sotakirjailijoita.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Lehväslaiho · Katso lisää »

Reino Leppänen

Reino Leppänen (1919 Kiihtelysvaara – 26. tammikuuta 2013 Joensuu) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Leppänen · Katso lisää »

Reino Mäkeläinen

Reino Tapio Mäkeläinen (21. toukokuuta 1915 Tammela – 15. heinäkuuta 1999) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Mäkeläinen · Katso lisää »

Reino Reunanen

Reino Lauri Sakari Reunanen (10. elokuuta 1902 Hämeenlinna – 11. lokakuuta 1978) oli sodassa palvelut suomalainen jalkaväen upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Reunanen · Katso lisää »

Reino Rinne

Reino Rinne oli koillismaalainen toimittaja, kirjailija ja luonnonsuojelija.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Rinne · Katso lisää »

Reino Saarinen

Reino Kaarlo Saarinen (2. heinäkuuta 1924 Salmi – 30. joulukuuta 1994 Seinäjoki) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Saarinen · Katso lisää »

Reino Tenkanen

Reino Ensio Tenkanen (9. kesäkuuta 1899 Mikkeli – 19. syyskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen sotilaselokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Tenkanen · Katso lisää »

Reino Tikkanen

Reino Tikkanen (16. heinäkuuta 1920 Iisalmen maalaiskunta – 27. joulukuuta 2011) oli suomalainen juoksija, jonka päälajeina olivat 800 ja 1 500 metriä.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Tikkanen · Katso lisää »

Reino Turkki

Reino Johan Turkki (5. syyskuuta 1913 Valkjärvi – 4. joulukuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen lentäjä, joka toimi Ilmavoimien komentajana vuodesta 1964 lähtien kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Turkki · Katso lisää »

Reino Uusisalmi

Edvard Reinhold (Reino Edvard) Uusisalmi (12. heinäkuuta 1898 Kittilä – 14. kesäkuuta 1945 Helsinki oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuonna 1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Uusisalmi · Katso lisää »

Reino Valtonen

Reino Ilmari Valtonen (27. elokuuta 1916 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 25. heinäkuuta 1941 Virolahti) oli suomalainen koripalloilija ja nyrkkeilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Valtonen · Katso lisää »

Reino Vuorinen

Reino Olavi Vuorinen (11. tammikuuta 1923 Turku – 1. joulukuuta 2007 Turku) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Reino Vuorinen · Katso lisää »

Reko Paulo

Reko Paulo, nimi vuoteen 1931 Grigori Pawlow (22. tammikuuta 1891 Tedre, Viro – 10. toukokuuta 1957) oli virolaissyntyinen suomalainen ravintoloitsija ja liikemies.

Uusi!!: Jatkosota ja Reko Paulo · Katso lisää »

Rekola

Rekola on Vantaan kaupunginosa Helsingin–Riihimäen radan varrella Koivukylän ja Korson välissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rekola · Katso lisää »

Renault

Renault on ranskalainen autonvalmistaja, joka valmistaa henkilö- ja pakettiautoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Renault · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Repola · Katso lisää »

Reposaaren linnakepuisto

Reposaaren linnakepuisto on Porin Reposaaressa sijaitseva 1930-luvulla rakennettu rannikkopuolustusjärjestelmä.

Uusi!!: Jatkosota ja Reposaaren linnakepuisto · Katso lisää »

Reserviläinen (lehti)

Reserviläinen on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Reserviläinen (lehti) · Katso lisää »

Reserviupseerikoulun lippu

Reserviupseerikoulun lippu Reserviupseerikoulun lippu on Reserviupseerikoulun (RUK) tunnus, johon kerättiin varat 14.

Uusi!!: Jatkosota ja Reserviupseerikoulun lippu · Katso lisää »

Reserviupseerikurssi

Reserviupseerikurssi on sotilasopetusta, jonka tarkoituksena on pätevöittää upseerioppilas upseerikokelaaksi, jotta hänet voidaan ylentää kotiutuessaan asepalveluksesta ylentää vänrikiksi tai merivoimissa aliluutnantiksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Reserviupseerikurssi · Katso lisää »

Rex Bosley

Reginald Walter ”Rex” Bosley (22. maaliskuuta 1909 Erdington – 22. heinäkuuta 1989) Kotakallio 2014, 180 oli Ison-Britannian ulkomaantiedustelu M16:n eli Secret Intelligence Servicen (SIS) tiedustelu-upseeri, joka toimi pitkään Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rex Bosley · Katso lisää »

Rhönbussard

Rhönbussard oli saksalainen yksipaikkainen puurakenteinen purjelentokone, jonka suunnitteli Hans Jacobs vuonna 1933.

Uusi!!: Jatkosota ja Rhönbussard · Katso lisää »

Richard Faltin nuorempi

Richard Faltin lääkintäupseerin univormussa vuonna 1916. Richard Wilhelm Gottlieb Faltin (28. lokakuuta 1867 Viipuri – 23. elokuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirurgi ja eräs keskeisimpiä suomalaisen kirurgian kehittäjiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Richard Faltin nuorempi · Katso lisää »

Richard Lorentz

Richard Julius Lorentz (17. tammikuuta 1900 Viipurin Uusikirkko – 23. marraskuuta 1963 Espanja) oli suomalainen eversti, jota on kutsuttu myös Suomen hävittäjäilmailun isäksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Richard Lorentz · Katso lisää »

Riihimäen Pallonlyöjät

Riihimäen Pallonlyöjät (RPL) on vuonna 1924 perustettu riihimäkeläinen pesäpalloseura, jonka edustusjoukkue pelaa kaudella 2023 miesten Maakuntasarjaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Riihimäen Pallonlyöjät · Katso lisää »

Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Riihimäki · Katso lisää »

Rikhard Sotamaa

Karl Johannes Rikhard "Rikke" Sotamaa, ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Rikhard Sotamaa · Katso lisää »

Rintamaelämää (kirja)

Rintamaelämää: Valokuvia sieltä jostakin 1939–1944 on vuonna 1979 julkaistu Unio Hiitosen teos hänen ottamistaan rintamavalokuvista.

Uusi!!: Jatkosota ja Rintamaelämää (kirja) · Katso lisää »

Rintamamiesliitto

Rintamamiesliitto (vuoteen 1940 Vapaussodan Rintamamiesten Liitto, VRL) oli Suomessa vuosina 1929–1944 toiminut sisällissodan valkoisten veteraanijärjestö, jolla oli myös äärioikeistolaisia poliittisia tavoitteita.

Uusi!!: Jatkosota ja Rintamamiesliitto · Katso lisää »

Rintamanaisten Liitto

Rintamanaisten Liitto r.y. oli vuosina 1980–2013 toiminut suomalainen järjestö, johon kuului talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikana sotatoimialueilla ja rintamilla hoito-, huolto-, viesti-, valvonta-, toimisto- ja siivoustehtävissä lottina, sairaanhoitajina, apusisarina sekä työkomennuksen saaneina toimineita.

Uusi!!: Jatkosota ja Rintamanaisten Liitto · Katso lisää »

Rintamaveteraaniliitto

Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, jonka Suomen puolustusministeri pystyi myöntämään liiton esityksestä henkilölle, joka on antanut arvokasta tukea sotien veteraaneille. Rintamaveteraaniliitto – Frontveteranernas förbund ry (vuoteen 1999 Rintamamiesveteraanien liitto – Frontmannaveteranernas förbund ry) on vuonna 1964 perustettu suomalainen talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistuneiden rintamaveteraanien ja heidän perheenjäsentensä etujärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Rintamaveteraaniliitto · Katso lisää »

Ristijärvi

Ristijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa viitostien ja Ämmänsaaren radan varrella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ristijärvi · Katso lisää »

Ristimäen hautausmaa (Viipuri)

Ristimäen hautausmaa sijaitsee Viipurin keskustan itäpuolella entisen Ristimäen kaupunginosan alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ristimäen hautausmaa (Viipuri) · Katso lisää »

Risto Hyvärinen

Risto Ilmari Antero Hyvärinen (23. huhtikuuta 1926 Kuopio – 8. maaliskuuta 2018 Espoo) oli suomalainen diplomaatti, upseeri ja kansainvälisen politiikan tutkija, joka toimi Suomen ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkönä vuosina 1967–1972.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Hyvärinen · Katso lisää »

Risto Jarva

Risto Antero Jarva (15. heinäkuuta 1934 Helsinki – 16. joulukuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Jarva · Katso lisää »

Risto Kare

Risto Ilmari Kare (vuoteen 1927 Karén) (3. syyskuuta 1905 Hattula – 20. marraskuuta 1982 Hattula) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi puolustusvoimissa erityisesti viestitehtävissä uransa ajan.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Kare · Katso lisää »

Risto Knaapi

Risto Jussi Knaapi (27. toukokuuta 1921 Isokyrö – 8. joulukuuta 2018) oli suomalainen maanviljelijä, opettaja ja päätoimittaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Knaapi · Katso lisää »

Risto Kuusava

Risto Iisakki Kuusava (1. tammikuuta 1916 Uusikaupunki – 29. kesäkuuta 1942 Peninsaari, Suomenlahti) oli suomalainen jatkosodan aikana kaatunut lentäjä ja runoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Kuusava · Katso lisää »

Risto Mäkelä

Risto Väinö Kalevi Mäkelä oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Mäkelä · Katso lisää »

Risto Niini

Risto Ilmari Niini (vuoteen 1926 Lind; 16. tammikuuta 1907 Pori – 20. huhtikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen fyysikko ja professori sekä Akavan puheenjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Niini · Katso lisää »

Risto Pajari

Risto Pajari (17. kesäkuuta 1909 Oulu – 26. marraskuuta 1995 HelsinkiKuolleita. Eversti evp. Risto Pajari. Helsingin Sanomat, 3.12.1995, s. 4.) oli suomalainen eversti, virkamies, vakuutusalan toimihenkilö ja sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Pajari · Katso lisää »

Risto Ryti

Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Ryti · Katso lisää »

Risto Tiitola

Risto Tapani Tiitola (24. huhtikuuta 1915 Tampere – 20. marraskuuta 2015 Tampere) oli diplomi-insinööriKuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 12.12.2015 s. 31 ja suomalainen jääkiekkohyökkääjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Tiitola · Katso lisää »

Risto Vasara

Risto Antero Vasara (27. marraskuuta 1908 Lavia – 14. lokakuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen maanviljelysneuvos, virkamies ja Valtion viljavaraston pitkäaikainen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Vasara · Katso lisää »

Risto Westerlund

Risto Emil Westerlund (1917 Pori – 1. syyskuuta 1944 Vaasa) oli suomalainen desantti, joka teloitettiin jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Risto Westerlund · Katso lisää »

Rivilotta

Rivilotta on Turo Karton ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Rivilotta · Katso lisää »

Rjurik Lonin

Rjurik Petrovič Lonin (22. syyskuuta 1930 nykyisen Äänisenrannan piirin Kaskesojan kylä, Karjalan tasavalta – 17. heinäkuuta 2009 Šoutjärvi, Äänisenrannan piiri) oli vepsäläinen kotiseutututkija ja kansanperinteen kerääjä, Soutjärven vepsäläisen etnografisen museon perustaja, kirjailija ja vepsäläisen kulttuurin puolestapuhuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Rjurik Lonin · Katso lisää »

Robert Raines

Robert Ferdinand Rysell vuoteen 1935 saakka ja myöhemmin Raines hän käytti Saksassa peitenimeä Malm, (16. lokakuuta 1893 Kajaani – 16. syyskuuta 1983) oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Jatkosota ja Robert Raines · Katso lisää »

Roi

Roi ja ROI voivat tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.

Uusi!!: Jatkosota ja Roi · Katso lisää »

Roihuvuori

Roihuvuori on Helsingin 43. kaupunginosaan eli Herttoniemeen kuuluva osa-alue Strömsinlahden ja Porolahden rannalla, Herttoniemenrannan, Marjaniemen ja Tammisalon naapurissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Roihuvuori · Katso lisää »

Rokuan turveöljytehdas

Rokuan turveöljytehdas oli Suomeen 1940-luvun alkuvuosina jatkosodan aikana nykyisen Vaalan alueelle suunniteltu tuotantolaitos, joka olisi valmistanut turpeesta synteettisiä poltto- ja voiteluöljyjä monivaiheisessa kemiallisessa prosessissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rokuan turveöljytehdas · Katso lisää »

Roland af Hällström

Gustaf Gabriel Roland af Hällström oli suomalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja journalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Roland af Hällström · Katso lisää »

Rolf Sundström

Rolf Elis Sundström (14. joulukuuta 1922 Helsinki – 20. joulukuuta 2011) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Rolf Sundström · Katso lisää »

Rolf Winqvist

Suomen Ilmavoimien Bristol Blenheim Mk. IV (BL-129). LeLv 44:n Junkers Ju 88 A-4, JK-265. Rolf Robert Winqvist (3. maaliskuuta 1919 Tuusula – 23. kesäkuuta 1944 Salmi) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Rolf Winqvist · Katso lisää »

Rolf Witting

Rolf Johan Witting (30. syyskuuta 1879 Viipuri – 11. lokakuuta 1944 Porvoon maalaiskunta) oli suomalainen merentutkija ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Rolf Witting · Katso lisää »

Rovaniemen II hautausmaa

Rovaniemen II hautausmaa eli toinen hautausmaa on vuonna 1838 käyttöön otettu Rovaniemen seurakunnan hautausmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rovaniemen II hautausmaa · Katso lisää »

Rovaniemen lentoasema

Rovaniemen lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Rovaniemen lentoasema · Katso lisää »

Rovaniemi

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rovaniemi · Katso lisää »

Rovaniemi (sanomalehti)

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Rovaniemi oli Rovaniemellä vuosina 1921–1955 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Rovaniemi (sanomalehti) · Katso lisää »

Ruben Lagus

Ernst Ruben Lagus oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruben Lagus · Katso lisää »

Ruben Nirvi

Ruben Erik Nirvi (vuoteen 1928 Snirvi; 16. joulukuuta 1905 Askola – 26. tammikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruben Nirvi · Katso lisää »

Rudolf Hemnell

Rudolf Väinö Hemnell (19. heinäkuuta 1889 Espoo – 1. helmikuuta 1964) oli suomalainen jääkärieläinlääkintäeverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Rudolf Hemnell · Katso lisää »

Rudolf Molnár

Rudolf Molnár (14. elokuuta 1915 Budapest – 14. toukokuuta 2003 Turku) oli unkarilainen teologian tohtori joka asui vuodesta 1957 alkaen Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rudolf Molnár · Katso lisää »

Rudolf Sykiäinen

Gunnar Rudolf Sykiäinen (26. toukokuuta 1924 Savotta, Inkeri – 30. joulukuuta 2005 Moskova) oli neuvostoliittolainen tiedustelumies, toimittaja, tulkki ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Rudolf Sykiäinen · Katso lisää »

Rudolf Walden

Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Rudolf Walden · Katso lisää »

Rukajärven piiri

Rukajärven piiri oli Neuvosto-Karjalan paikallinen itsehallintoalue.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärven piiri · Katso lisää »

Rukajärven rintamatunnus

Rukajärven rintamatunnus Rukajärven rintamatunnus eli Rukajärven miesten merkki on kenraalimajuri Erkki Raappanan johtamien Rukajärven suunnalla jatkosodassa taistelleiden joukko-osastojen epävirallinen tunnus.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärven rintamatunnus · Katso lisää »

Rukajärven Teatteri

Rukajärven Teatteri oli yksi kuudesta jatkosodan aikaisesta niin sanotusta sotateatterista.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärven Teatteri · Katso lisää »

Rukajärven tie

Rukajärven tie on historiallinen sotatie Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärven tie · Katso lisää »

Rukajärven tie (elokuva)

Rukajärven tie on Olli Saarelan ohjaama sotaelokuva, jonka ensi-ilta oli tammikuussa 1999.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärven tie (elokuva) · Katso lisää »

Rukajärven tiellä

Rukajärven tiellä on Antti Tuurin kirjoittama romaani, joka on ensimmäinen osa hänen kolmiosaisesta Rukajärvi-sarjastaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärven tiellä · Katso lisää »

Rukajärvi

Rukajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Rukajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rukajärvi · Katso lisää »

Runar Björkman

Runar Sven Björkman (29. huhtikuuta 1911 Uusikaarlepyy – 22. syyskuuta 1941) oli suomalainen keihäänheittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Runar Björkman · Katso lisää »

Runonlaulajapatsas (Tolvajärvi)

Runonlaulajapatsas oli Korpiselän Tolvajärven kylässä niin sanotun Kivisillan luona sijainnut muistopatsas, joka paljastettiin 20. heinäkuuta 1929.

Uusi!!: Jatkosota ja Runonlaulajapatsas (Tolvajärvi) · Katso lisää »

Ruotsalainen prikaati

Ruotsalainen prikaati oli valkoisten länsiarmeijaan kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruotsalainen prikaati · Katso lisää »

Ruotsi toisessa maailmansodassa

Internointileiri Pajalan pommitusten tuhoja Ruotsi pysyi ulkopuolella toisesta maailmansodasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruotsi toisessa maailmansodassa · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Ruotsin sotahistoria

Voitto Narvassa (''Segern vid Narva''). Gustaf Cederströmin maalaus vuodelta 1910. Narvan taistelua pidetään yhtenä Ruotsin historian suurimpana voittona. Ruotsin sotahistoria käsittää ajanjakson Ruotsin yhtenäistymisestä viikinkiajalla aina nykypäivään asti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruotsin sotahistoria · Katso lisää »

Ruotsinpyhtään kirkko

Ruotsinpyhtään kirkko (myös; Strömforsin kirkko, ruots. Strömfors kyrka) on kirkkorakennus Loviisan Ruotsinpyhtäällä Uudellamaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruotsinpyhtään kirkko · Katso lisää »

Ruskie neitsyt

Ruskie neitsyt on Lauri Kokkosen kirjoittama näytelmä vuodelta 1969.

Uusi!!: Jatkosota ja Ruskie neitsyt · Katso lisää »

Ryhmä Oinonen

Ryhmä Oinonen (Ryhmä O tai RO) oli jatkosodan alkupuolella toiminut Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ryhmä Oinonen · Katso lisää »

Ryhmy ja Romppainen (elokuva)

Ryhmy ja Romppainen on Risto Orkon ohjaama mustavalkoinen farssielokuva vuodelta 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Ryhmy ja Romppainen (elokuva) · Katso lisää »

Rykmenttimotti

Rykmenttimotti kuului alkujaan Kitilän suurmottiin, joka syntyi talvisodassa Suomen IV Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen seurauksena 6.–17.

Uusi!!: Jatkosota ja Rykmenttimotti · Katso lisää »

Rykmenttipommitukset

Rykmenttipommitukset olivat toisen naailmansodan aikana ilmapommituksia, joihin käytettiin kokonaista tai lähes kokonaista pommituslentorykmenttiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Rykmenttipommitukset · Katso lisää »

Rynnäkkötykki

Syyrialta sotasaaliina saatu Sturmgeschütz III Ausf. G esillä israelilaisessa museossa vuonna 2005. Huomaa edestä katsottuna vasemmalla tornin päällä oleva Rundum-Feuer-tyyppinen kk-jalusta, jolla asetta voidaan käyttää myös vaunun sisältä. toisen maailmansodan historian kansallismuseossa Kiovassa. Rynnäkkötykki on panssaroitu, etupäässä jalkaväen tukitehtäviin tarkoitettu tela-alustainen suorasuuntaustykki, jossa ei yleensä ole kääntyvää tornia.

Uusi!!: Jatkosota ja Rynnäkkötykki · Katso lisää »

Rynnäkkötykkiprikaati 303

panssarinyrkit olallaan kersantit Kalle Niemelä ja Heino Nikulassi. Nikulassi kaatui kuvaamista seuraavana päivänä. Rynnäkkötykkiprikaati 303 oli toisen maailmansodan aikainen saksalainen rynnäkkötykkiyksikkö, joka osallistui Suomen jatkosodassa Ihantalan taisteluun Karjalankannaksella kesä–heinäkuussa 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Rynnäkkötykkiprikaati 303 · Katso lisää »

Ryti–Ribbentrop-sopimus

Ryti–Ribbentrop-sopimus (myös pelkkä Ribbentrop-sopimus) oli Suomen presidentti Risto Rytin kansallissosialistisen Saksan johtajalle Adolf Hitlerille jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 lähettämä kirje, jossa hän sitoutui olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää.

Uusi!!: Jatkosota ja Ryti–Ribbentrop-sopimus · Katso lisää »

Rytmi (levy-yhtiö)

Rytmi oli suomalainen levy-yhtiö, jonka Yleisradion insinöörit Paavo Arni ja Rafael Ylkänen perustivat jatkosodan aikana 1940-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Rytmi (levy-yhtiö) · Katso lisää »

Ryttylän lasitehdas

Ryttylän lasitehdas toimi vuosina 1920–1961 Ryttylässä Hausjärvellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ryttylän lasitehdas · Katso lisää »

S/S Aallotar

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöllä oli omistuksessaan kaksi S/S Aallotar-nimistä matkustajahöyrylaivaa.

Uusi!!: Jatkosota ja S/S Aallotar · Katso lisää »

S/S Argo

S/S Argo oli suomalainen Gustaf Eriksonin omistama höyrylaiva jonka Neuvostoliiton laivaston sukellusvene Štš-317 torpedoi Bogskärin lähistöllä jatkosodan aikana 16.

Uusi!!: Jatkosota ja S/S Argo · Katso lisää »

S/S Ariadne

S/S Ariadne oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama matkustajahöyrylaiva, joka oli liikenteessä 1914–1968.

Uusi!!: Jatkosota ja S/S Ariadne · Katso lisää »

S/S Koli

S/S Koli oli suomalainen vuonna 1902 rakennettu matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi aluksi Pielisellä ja Saimaalla ja sen jälkeen Turun saariston reiteillä sekä Selkämeren ja Suomenlahden rannikkolinjoilla.

Uusi!!: Jatkosota ja S/S Koli · Katso lisää »

S/S Kronoborg

S/S Kronoborg oli uusikaupunkilaisen Rederibolaget Zachariassen & Co. -varustamon omistama rahtilaiva, joka oli 1930-luvun lopulla Suomen kauppalaivaston suurin alus (ja kaikista Suomen lipun alla purjehtineista höyrylaivoista toiseksi suurin, suurin höyrylaiva oli S/S Albertina/Kotka).

Uusi!!: Jatkosota ja S/S Kronoborg · Katso lisää »

S/S Polaris

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöllä oli omistuksessaan kaksi S/S Polaris-nimistä matkustajahöyrylaivaa.

Uusi!!: Jatkosota ja S/S Polaris · Katso lisää »

SA-kuva-arkisto

Hitlerin Suomen-vierailun aikana 4. kesäkuuta 1942 otettu kuva. Lähde: SA-kuva. SA-kuva-arkisto eli SA-kuva-sivusto on Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämä kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista, pääasiassa TK-komppanioiden kuvaajien ottamaa valokuvaa.

Uusi!!: Jatkosota ja SA-kuva-arkisto · Katso lisää »

Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945

Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945 on Suomen puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp.

Uusi!!: Jatkosota ja Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945 · Katso lisää »

Saamelaisten historia

Saamelaisten historia juontaa muiden uralilaisten kansojen tavoin Volgan seudulle, nykyisen Venäjän alueelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Saamelaisten historia · Katso lisää »

Saara Kanerva

Saara Ilona Kanerva (o.s. Routamaa, 23. toukokuuta 1912 Kangasala – 15. syyskuuta 2019 Tornio) oli Suomen vanhimmaksi elänyt lotta.

Uusi!!: Jatkosota ja Saara Kanerva · Katso lisää »

Saara Rampanen

Saara Rampanen oli suomalainen sairaanhoitaja (Schwester) suomalaisissa jääkärijoukoissa Saksassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Saara Rampanen · Katso lisää »

Saaren kartano (Mietoinen)

Saaren kartano on Mietoisten Saaren kylässä Mietoistenlahden rannalla sijaitseva kartano, jossa toimii nykyään Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen Saaren kartanon residenssi ammattitaiteilijoille ja tutkijoille.

Uusi!!: Jatkosota ja Saaren kartano (Mietoinen) · Katso lisää »

Saari (Mietoinen)

Saaren kartanon päärakennus ja puisto. Saari eli Saarinen on kylä Mynämäen kunnan Mietoisissa, Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Saari (Mietoinen) · Katso lisää »

Saari (Suomen entinen kunta)

Saari on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Saari (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Saariselkä

Saariselän kylä kuvattuna Iisakkipäältä Saariselkä (kirjaimellisesti Saariselkä) on Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnissa, osittain Urho Kekkosen kansallispuiston alueella sijaitseva tunturijono ja erämaa-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Saariselkä · Katso lisää »

Saattaja Uisko

Saattaja Uisko (aiemmin Celtic) oli Suomen merivoimien saattaja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Saattaja Uisko · Katso lisää »

Saimaan kanava

Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Saimaan kanava · Katso lisää »

Saimi Kuivala

Saimi Kuivala (o.s. Mönkkönen, 1909 tai 1910 – 5. maaliskuuta 1998) oli neuvostoliitonsuomalainen toimittaja ja kääntäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Saimi Kuivala · Katso lisää »

Saimi Lindroth

Saimi Elina Lindroth (23. huhtikuuta 1903 Hollola – 30. kesäkuuta 1977 Mäntsälä Kirjasampo.fi) oli suomalainen terveyssisar ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Saimi Lindroth · Katso lisää »

Saimi Virtanen

Saimi Maria Virtanen (os. Tarvainen, 3. tammikuuta 1906 Kuopio – 24. maaliskuuta 1970 Petroskoi) oli neuvostoliitonsuomalainen radiokuuluttaja, joka tunnettiin Suomessa ”Petroskoin Tiltuna”.

Uusi!!: Jatkosota ja Saimi Virtanen · Katso lisää »

Sairilan kartano

Sairilan kartano on kartano Mikkelin Sairilassa noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Sairilan kartano · Katso lisää »

Sakari Jotuni

Sakari Jotuni (3. heinäkuuta 1907 Ilomantsi – 14. heinäkuuta 1941 Soanlahti) oli suomalainen filosofian maisteri ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Jotuni · Katso lisää »

Sakari Kirjavainen

Sakari Rafael Kirjavainen (s. 30. lokakuuta 1960 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Kirjavainen · Katso lisää »

Sakari Rusama

Heikki Sakari Rusama (4. huhtikuuta 1918 Viipuri – 30. kesäkuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Karjalan prikaatin komentajana ja Taistelukoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Rusama · Katso lisää »

Sakari Salo

Sakari Salo (21. joulukuuta 1919 – 13. joulukuuta 2011 Espoo) oli suomalainen urheilija, joka pelasi tennistä ja jääpalloa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Salo · Katso lisää »

Sakari Sandroos

Sakari August Sandroos (6. marraskuuta 1919 Vihti – 9. toukokuuta 1997 Nurmijärvi) oli suomalainen korpraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 124.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Sandroos · Katso lisää »

Sakari Selin

Sakari Selin (26. heinäkuuta 1924 Tampere – 16. maaliskuuta 2014 VantaaVeli-Pekka Leppänen) oli suomalainen toimittaja, joka toimi pitkään Kansan Uutisten urheilutoimittajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Selin · Katso lisää »

Sakari Simelius

Jaakko Sakari Simelius (13. marraskuuta 1900 Kuopio – 18. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Suomen puolustusvoimain komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Simelius · Katso lisää »

Sakari Vapaasalo

Tauno Sakari Vapaasalo (6. syyskuuta 1911 Kemi – 22. kesäkuuta 1984 Ruotsi) oli suomalainen 1930-luvun opiskelijajohtaja, päätoimittaja ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakari Vapaasalo · Katso lisää »

Sakkola

Sakkolan epävirallinen perinnevaakuna Sakkola (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Sakkola · Katso lisää »

Sako

Sako Finnlight.243 kivääri. Sako Oy, alkujaan Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy 1921–1938 ja vuoteen 1985 asti Oy Sako Ab, on italialaisen aseyhtiö Berettan omistama asetehdas, joka valmistaa aseita Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sako · Katso lisää »

Saksa toisessa maailmansodassa

Saksa toisessa maailmansodassa on ajanjaksona seurausta Saksassa vuonna 1933 valtaan nousseen Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen toimista.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksa toisessa maailmansodassa · Katso lisää »

Saksalainen yhteysesikunta Nord

Saksalainen yhteysesikunta Nord oli jatkosodan aikainen Saksan OKW:n esikunta, jonka tehtävänä oli pitää yhteyttä Suomen armeijan Päämajaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksalainen yhteysesikunta Nord · Katso lisää »

Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945

Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945 on luettelo natsi-Saksan jatkosodan ja Lapin sodan aikana Suomen alueella ylläpitämistä vanki- ja työleireistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945 · Katso lisää »

Saksan 163. jalkaväkidivisioona

Saksan 163.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksan 163. jalkaväkidivisioona · Katso lisää »

Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa

Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa olivat Pohjois-Suomessa jatkosodan aikaan vuonna 1942 toimineita natsi-Saksan vankileirejä tuomituille saksalaisille sotilaille.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa · Katso lisää »

Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941

Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 – Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa on tohtori, eversti Pekka Visurin toimittama teos, joka sisältää jalkaväenkenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan vuodelta 1941, jonka Visuri on suomentanut, sekä Visurin taustoituksen päiväkirjalle.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 · Katso lisää »

Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta

XXXVI vuoristoarmeijakunta oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta · Katso lisää »

Salainen ase

''Salainen ase'' dokumentoi kiitettävästi jatkosodan aikaisia Helsingin katunäkymiä. Salainen ase on suomalainen vakoiluelokuva vuodelta 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Salainen ase · Katso lisää »

Salainen käsky

Salainen käsky on Jorma Kurvisen kirjoittama sotaromaani, joka julkaistiin vuonna 2001.

Uusi!!: Jatkosota ja Salainen käsky · Katso lisää »

Salaliitto

Mainilan laukausten jälkeen vuonna 1939. Salaliitto eli salahanke on kahden tai useamman henkilön salainen sopimus jonkin rikollisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Salaliitto · Katso lisää »

Salkovaara

Salkovaara on taajama, kylä sekä entinen kylähallinto Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Salkovaara · Katso lisää »

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo esittelee Sallan, vuoteen 1936 Kuolajärven kunnan historiaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo · Katso lisää »

Sallan–Kuusamon alue

Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.

Uusi!!: Jatkosota ja Sallan–Kuusamon alue · Katso lisää »

Sallansuu

Sallansuu (myöh. Куолоярви, Kuolojärvi) oli Sallan kylä sijaiten Sallajoen suussa eli kohdassa, jossa Sallajoki laskee Kuolajokeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Sallansuu · Katso lisää »

Salme Haltia

Salme Sylvia Haltia (o.s. Halonen, 9. heinäkuuta 1912 Haukipudas – 31. heinäkuuta 2021 Oulu) oli kuollessaan Suomen vanhin lotta.

Uusi!!: Jatkosota ja Salme Haltia · Katso lisää »

Salme Vuorinen

Salme Ingegerd Vuorinen (1. marraskuuta 1913 – 2011) oli suomalainen kommunisti, joka oli mukana kielletyn Suomen Kommunistisen Puolueen toiminnassa 1930–1940-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Salme Vuorinen · Katso lisää »

Salmi (Karjalan tasavalta)

Salmin kunta Pitkärannan piirin kartalla. Salmi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Salmi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Salmijärven lentokenttä

Salmijärven lentokenttä oli sodanaikainen Petsamossa 12 kilometriä Kolosjoen nikkelikaivoksen kylästä lounaaseen sijainnut lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Salmijärven lentokenttä · Katso lisää »

Salmijärven työväentalo

Salmijärven työväentalo oli Juankosken (vuoteen 1925 osa Muuruvettä, vuodesta 2017 osa Kuopiota) Salmijärvellä sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Jatkosota ja Salmijärven työväentalo · Katso lisää »

Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta

Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Salmin kihlakunta

Salmin kihlakunta oli yksi Viipurin läänin kihlakunnista, joka käsitti läänin pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta.

Uusi!!: Jatkosota ja Salmin kihlakunta · Katso lisää »

Salmin ortodoksinen kirkko

Pyhän Nikolauksen kirkko. Kuva vuodelta 2011. Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko on raunioitunut ortodoksinen kirkko Salmissa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Salmin ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Salomiehikkälän työväentalo

Salomiehikkälän työväentalo sijaitsee Miehikkälän Salomiehikkälän kylässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Salomiehikkälän työväentalo · Katso lisää »

Salpalinja

Salpalinja Moskovan rauhan rajojen kartalla Salpalinja (myös Salpa-asema), viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.

Uusi!!: Jatkosota ja Salpalinja · Katso lisää »

Samfundet Folkgemenskap

Samfundet Folkgemenskap oli vuosina 1940–1944 Suomessa toiminut ruotsinkielinen kansallissosialistinen järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Samfundet Folkgemenskap · Katso lisää »

Sammy Babitzin

Aleksandr ”Sammy” Babitzin (11. heinäkuuta 1948 Helsinki – 29. huhtikuuta 1973 Jyväskylä) oli suomalainen laulaja ja muusikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Sammy Babitzin · Katso lisää »

Samola

Samola oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Samola · Katso lisää »

Sampo-konekivääri

Sampo-konekivääri L-41 on Aimo Lahden suunnittelema ilmajäähdytteinen, vyösyöttöinen ja kaasumäntätoiminen kevyt konekivääri.

Uusi!!: Jatkosota ja Sampo-konekivääri · Katso lisää »

Samuli Autio

Samuli Ilmari Autio Samuli Ilmari Autio (13. marraskuuta 1889 Jalasjärvi – 14. elokuuta 1968) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Samuli Autio · Katso lisää »

Samuli Inkinen

Samuli Inkinen Samuli Inkinen (17. joulukuuta 1894 Kirvu – 30. toukokuuta 1977) oli suomalainen jääkäri ja suojeluskuntaupseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Samuli Inkinen · Katso lisää »

Sankarihauta

Sankarihauta on hauta, johon on haudattu sodassa, suoraan sodan seurauksena tai sotatoimialueella kuolleita sotilaita ja heidän palvelustoimiinsa rinnastettavia eli sankarivainajia.

Uusi!!: Jatkosota ja Sankarihauta · Katso lisää »

Sankarivainaja

Sankarivainaja on sotatoimissa surmansa saanut omiin joukkoihin kuulunut henkilö.

Uusi!!: Jatkosota ja Sankarivainaja · Katso lisää »

Santahamina

Hevossalmen silta – tie Santahaminaan. Nimikyltissä oleva kirjoitusvirhe on nykyään korjattu. Santahamina on saari ja Helsingin 51. kaupunginosa, joka sijaitsee Laajasalon eteläpuolella Itä-Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Santahamina · Katso lisää »

Santeri Jehkonen

Santeri Jehkonen (26. maaliskuuta 1887 Kaitajärvi, Suojärvi – 8. elokuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Santeri Jehkonen · Katso lisää »

Santtu Tschernichin

Alexander (Santtu) Tschernichin (1889 Kuopio – 28. joulukuuta 1960 Tampere) oli suomalainen kapteeni ja varhainen ilmailun pioneeri Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Santtu Tschernichin · Katso lisää »

Sapilasmaa

Sapilasmaan entinen koulurakenmnus heinäkuussa 2007. Sapilasmaa on kylä Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Sapilasmaa · Katso lisää »

Sarjatulta!

Sarjatulta! Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat on Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen kirja suomalaisista talvi- ja jatkosodan pilapiirroksista.

Uusi!!: Jatkosota ja Sarjatulta! · Katso lisää »

Satalinnan sairaala

Satalinnan sairaala on Harjavallan Pirilän kaupunginosassa sijaitseva entinen sairaala.

Uusi!!: Jatkosota ja Satalinnan sairaala · Katso lisää »

Sauli Kousa

Sauli Kousa (3. tammikuuta 1912 Mäntyharju – 13. joulukuuta 1956 Heinola) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 65.

Uusi!!: Jatkosota ja Sauli Kousa · Katso lisää »

Saustala

Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylilleRepo 1952, s. 483-484 Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Saustala · Katso lisää »

Savitaipaleen lentokenttä

Savitaipaleen lentokenttä oli 19 kilometrin päässä Savitaipaleen kirkonkylästä Niinimäen Kupulankankaalla sijainnut vuonna 1940 valmistunut lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Savitaipaleen lentokenttä · Katso lisää »

Savo-Karjalan Osake-Pankki

Savo-Karjalan Osake-Pankki oli vuonna 1916 perustettu suomalainen liikepankki.

Uusi!!: Jatkosota ja Savo-Karjalan Osake-Pankki · Katso lisää »

Savon prikaati

Savon prikaati (lyh. SavPr) oli Suomen puolustusvoimien 31.

Uusi!!: Jatkosota ja Savon prikaati · Katso lisää »

Savon Suunta

Savon Suunta oli Kuopiossa vuosina 1934–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Savon Suunta · Katso lisää »

Savonlinna

Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Savonlinna · Katso lisää »

Savukosken partisaanitukikohta

Savukosken partisaanitukikohta sijaitsi jatkosodan aikana Savukosken koillisosassa Sotatunturien alueella Petäjä-Raatelmaselässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Savukosken partisaanitukikohta · Katso lisää »

Savukoski

Savukoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Savukoski · Katso lisää »

Säkkijärven polkka

Säkkijärven polkka on tunnettu suomalainen polkka, joka koostuu alun perin kolmesta Säkkijärven seudulta peräisin olevasta kansansävelmästä.

Uusi!!: Jatkosota ja Säkkijärven polkka · Katso lisää »

Säkylä

Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Säkylä · Katso lisää »

Söderskärin majakka

Söderskärin majakka (ruots. Söderskär fyr) on Suomenlahdessa Porvoon uloimmassa saaristossa, Mattlandetin saarella sijaitseva majakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Söderskärin majakka · Katso lisää »

Scholem Bolotowsky

Scholem Bolotowsky (13. helmikuuta 1922 Helsinki – 14. toukokuuta 2002 Helsinki) oli näkyvä hahmo Suomen juutalaisten uskonnollisena johtomiehenä.

Uusi!!: Jatkosota ja Scholem Bolotowsky · Katso lisää »

Seesjärvi

Seesjärvi on järvi Karjalan tasavallan keskiosassa Karhumäen piirin ja Segežan piirin rajalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Seesjärvi · Katso lisää »

Segeža

Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla. Segeža (suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Segeža · Katso lisää »

Seija Karpiomaa

Seija Karpiomaa-Myllys (4. heinäkuuta 1932 Viipuri – 28. kesäkuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen 1950–1960-luvun vaihteessa levyttänyt iskelmälaulaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Seija Karpiomaa · Katso lisää »

SEK (mainostoimisto)

Oy SEK Ab (aiemmin SEK & Grey Oy) on suomalainen mainostoimisto, jonka perustivat vuonna 1935 yhdessä Jorma Suhonen, Holger Erkelenz ja Aarno Knuus.

Uusi!!: Jatkosota ja SEK (mainostoimisto) · Katso lisää »

Semiulla Wafin

Semiulla Wafin (Вафин,, ; 8. helmikuuta 1909 – 18. joulukuuta 1983) oli tataaritaustainen suomalainen liikemies, johtaja, julkaisija ja kulttuurillinen vaikuttaja Tampereella.

Uusi!!: Jatkosota ja Semiulla Wafin · Katso lisää »

Sensuela

Sensuela on Teuvo Tulion ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen elokuva vuodelta 1972.

Uusi!!: Jatkosota ja Sensuela · Katso lisää »

Seppo Jaakkola

Seppo Kaarlo Jaakkola (28. tammikuuta 1920 Tampere – 25. joulukuuta 2006 Nokia) oli suomalainen jääkiekkoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Seppo Jaakkola · Katso lisää »

Seppo Leivo

Seppo Jouko Immanuel Leivo (11. helmikuuta 1924 Helsinki, Suomi − 15. lokakuuta 2006, Parry Sound, Kanada) oli tasapainotaiteilija, jonglööri ja opettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Seppo Leivo · Katso lisää »

Seppo Rihlama

Seppo Rihlama, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Seppo Rihlama · Katso lisää »

Sergei Kabanov

Sergei Ivanovitš Kabanov (31. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1901 Pietari, Venäjä – 30. kesäkuuta 1973 Leningrad, Neuvostoliitto) Venäjän puolustusministeriö.

Uusi!!: Jatkosota ja Sergei Kabanov · Katso lisää »

Seuramatka

Playa de Palma de Mallorca Seuramatka on matka, jossa matkanjärjestäjä paketoi seuramatkapalvelun.

Uusi!!: Jatkosota ja Seuramatka · Katso lisää »

Severin Dobrovolski

Severin Tsezarevitš Dobrovolski (myös Dolivo-Dobrovolski; 10. syyskuuta 1881 Pietari, Venäjän keisarikunta – 26. tammikuuta 1946 Neuvostoliitto) oli venäläinen valkoinen kenraali, joka asui Venäjän sisällissodan jälkeen poliittisena pakolaisena Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Severin Dobrovolski · Katso lisää »

Shakin Suomen-mestaruus

Shakin Suomen-mestaruus on kilpailu, jossa pelataan šakkipelin Suomen mestaruudesta.

Uusi!!: Jatkosota ja Shakin Suomen-mestaruus · Katso lisää »

Sicherheitsdienst

Sicherheitsdienst, lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan Schutzstaffelin (SS) tiedustelupalvelu.

Uusi!!: Jatkosota ja Sicherheitsdienst · Katso lisää »

Siellä miestä kylmeni

Siellä miestä kylmeni on Eino Pietolan kirjoittama sotaromaani, joka kertoo Jatkosodan perääntymisvaiheesta.

Uusi!!: Jatkosota ja Siellä miestä kylmeni · Katso lisää »

Sigurd Hiiliranta

Sigurd Albert Hillebrand Sigurd Albert Hillebrand myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Sigurd Hiiliranta · Katso lisää »

Siikakankaan lentokenttä

Siikakankaan lentokenttä oli Pirkanmaalla Ruoveden Siikakankaalla sijainnut lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Siikakankaan lentokenttä · Katso lisää »

Siinä näkijä missä tekijä

Siinä näkijä missä tekijä on Hannu Salaman vuonna 1972 ilmestynyt romaani, joka kuvaa jatkosodan aikaisen vastarintaliikkeen toimintaa Tampereen Pispalan kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Siinä näkijä missä tekijä · Katso lisää »

Siiranmäen taistelu

Siiranmäen taistelu oli puolustustaistelu entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Siiranmäen taistelu · Katso lisää »

Siiranmäki

Siiranmäki on kylä entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Siiranmäki · Katso lisää »

Siiri Angerkoski

Siiri Saimi Angerkoski (o.s. Palmu, vuoteen 1904 Pelkonen) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Siiri Angerkoski · Katso lisää »

Siiri Åkerberg

Siiri Juliana (Johanna) Åkerberg (o.s. Lunden, 1. lokakuuta 1896 Nivala – 24. heinäkuuta 1971 Nivala) oli suomalainen opettaja, matkapuhuja ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Siiri Åkerberg · Katso lisää »

Siiri Vihantola

Siiri Margareta Vihantola (vuoteen 1906 Grönroos, 30. toukokuuta 1905 Turku – 30. tammikuuta 1983 Lapua) oli suomalainen lehtori ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Siiri Vihantola · Katso lisää »

Siirtokansa

Siirtokansa oli Helsingissä vuonna 1941 ilmestynyt karjalaiselle siirtoväelle tarkoitettu lehti, jonka taustalla oli välirauhan aikana aktiivisesti toiminut Suomen Kommunistinen Puolue.

Uusi!!: Jatkosota ja Siirtokansa · Katso lisää »

Siirtoväki

Evakkoja siirtymässä luovutetusta Karjalasta jäljelle jääneen Suomen alueelle talvisodan päätyttyä. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta, vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Siirtoväki · Katso lisää »

Sillanpään marssilaulu

Sillanpään marssilaulu on isänmaallinen sota-aikana 1940 syntynyt laulu, joka on edelleen suosittu muun muassa varusmiesten marsseilla.

Uusi!!: Jatkosota ja Sillanpään marssilaulu · Katso lisää »

Silmien välliin

”Silmien välliin” on Reino Palmrothin eli nimimerkki Pallen sanoittama sota-ajan kupletti.

Uusi!!: Jatkosota ja Silmien välliin · Katso lisää »

Simo Brofeldt

Simo Brofeldt. Simo Antero Brofeldt (22. marraskuuta 1892 Kuopio – 15. lokakuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, kirurgian professori, lääkintäeversti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Brofeldt · Katso lisää »

Simo Härkönen

Simo Härkönen (31. elokuuta 1906 Impilahti – 27. tammikuuta 2004 Porvoo) oli suomalainen juristi, joka toimi yli 30 vuotta Karjalan Liitossa, muun muassa järjestön toiminnanjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Härkönen · Katso lisää »

Simo Häyhä

Simo Häyhä oli suomalainen sotilas Neuvostoliittoa vastaan käydyssä talvisodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Häyhä · Katso lisää »

Simo Juntunen

Simo Juntunen (14. lokakuuta 1920 Iisalmi − 17. lokakuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Juntunen · Katso lisää »

Simo Pursiainen

Simo Pursiainen oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Pursiainen · Katso lisää »

Simo Taavetti Hämäläinen

Simo Taavetti Hämäläinen (30. joulukuuta 1913 Pielisjärvi – 30. joulukuuta 1977 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.1.1978, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Taavetti Hämäläinen · Katso lisää »

Simo Zitting

Simo Johannes Zitting (14. helmikuuta 1915 Muuruvesi – 6. helmikuuta 2012 Espoo) oli suomalainen esineoikeutta tutkinut oikeustieteilijä, joka toimi virkaa tekevänä ja varsinaisena Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina vuosina 1957–1978.

Uusi!!: Jatkosota ja Simo Zitting · Katso lisää »

Simolan pommitus 1944

Pommituksen jäljet näkyvät vesitornin seinässä. Simolan pommitus tapahtui jatkosodan aikana 19.–20.

Uusi!!: Jatkosota ja Simolan pommitus 1944 · Katso lisää »

Simon kirkko

Simon kirkko on Simon kunnan kirkonkylällä Simoniemessä sijaitseva kirkkorakennus.

Uusi!!: Jatkosota ja Simon kirkko · Katso lisää »

Simpele–Elisenvaara-rata

Simpele–Elisenvaara-rata oli Suomen rataverkon rautatieosuus Elisenvaarasta Simpeleelle, ja virallinen osa Lappeenranta–Elisenvaara-rataa.

Uusi!!: Jatkosota ja Simpele–Elisenvaara-rata · Katso lisää »

Simpelejärvi

Simpelejärvi on järvi Etelä-Karjalassa, lähes kokonaan Parikkalan kunnan alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Simpelejärvi · Katso lisää »

Sinipunahallitus

Sinipunahallitus on Suomen hallitus, jossa päähallituskumppanit ovat Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.

Uusi!!: Jatkosota ja Sinipunahallitus · Katso lisää »

Sintola

Sintola on kylä Karjalankannaksella Vuoksen itärannalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Sintola · Katso lisää »

Sintosi

Sintosi on kylä Inkerinmaalla Leningradin alueella Puškinin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sintosi · Katso lisää »

Sinuhe egyptiläinen

Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin kirjoittama historiallinen romaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Sinuhe egyptiläinen · Katso lisää »

Siperiansuomalaiset

Siperiansuomalaiset ovat Venäjän itäosissa, kuten Siperiassa, asuvia suomalaisia.

Uusi!!: Jatkosota ja Siperiansuomalaiset · Katso lisää »

Sipi Siljamäki

Sipi Johannes Siljamäki, vuoteen 1934 Virtanen (22. elokuuta 1904 Turku – 29. tammikuuta 2004 Turku) oli suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Sipi Siljamäki · Katso lisää »

Sirpa Kähkönen

Sirpa Helena Kähkönen (s. 15. syyskuuta 1964 Kuopio) on suomalainen kirjailija ja suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sirpa Kähkönen · Katso lisää »

Sissipataljoona 2

Sissipataljoona 2 (SissiP 2) oli Jatkosodan erikoisyksikkö, joka koottiin kesäkuussa 1941 Kiuruvedellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sissipataljoona 2 · Katso lisää »

Sissipataljoona 3 (jatkosota)

Sissipataljoona 3 (SissiP 3) on kesäkuussa 1941 jatkosotaan perustettu sissipataljoona, joka liitettiin III armeijakuntaan ja oli siten alistettu saksalaisille syyskuusta joulukuuhun 1941 ja uudelleen heinäkuusta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Sissipataljoona 3 (jatkosota) · Katso lisää »

Sissipataljoona 5

Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.

Uusi!!: Jatkosota ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »

Sissisota

Sissisota on pienten hajanaisten aseistettujen joukkojen taistelua vihollista vastaan yllätyshyökkäyksin, joilla isketään pelkästään heikkoihin kohtiin kuten pieniin ryhmiin ja huoltoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Sissisota · Katso lisää »

Sissit

Sissit on vuonna 1963 valmistunut Mikko Niskasen ohjaama sotaelokuva.

Uusi!!: Jatkosota ja Sissit · Katso lisää »

Sisu Auto

Oy Sisu Auto Ab on vuonna 1931 perustettu suomalainen autotehdas, joka syntyi nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab.

Uusi!!: Jatkosota ja Sisu Auto · Katso lisää »

Siuntio

Siuntio on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Siuntio · Katso lisää »

Siviilipalvelus Suomessa

Lapinjärvellä sijaitsevan Siviilipalveluskeskuksen A-talo. Siviilipalvelus on Suomen perustuslain 127 §:n tarkoittama vaihtoehto varusmiespalvelukselle.

Uusi!!: Jatkosota ja Siviilipalvelus Suomessa · Katso lisää »

Skogbyn seisake

Skogbyn seisake on rautatieliikennepaikka -rataosalla Raaseporin kaupungin eteläosassa noin 10 kilometriä Tammisaaresta lounaaseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Skogbyn seisake · Katso lisää »

SKP:n Tampereen piirijärjestö

SKP:n Tampereen piirijärjestö on Suomen Kommunistisen Puolueen toimintaa Pirkanmaan vaalipiirissä ohjaava järjestö, jonka piiritoimisto sijaitsee Tampereella.

Uusi!!: Jatkosota ja SKP:n Tampereen piirijärjestö · Katso lisää »

SKP:n Turun piirijärjestö

Suomen Kommunistisen Puolueen Turun piirijärjestö on SKP:n toimintaa Varsinais-Suomen vaalipiirissä ohjaava yhdistys, jonka piiritoimisto sijaitsee Turussa T-talolla.

Uusi!!: Jatkosota ja SKP:n Turun piirijärjestö · Katso lisää »

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö on Suomen Kommunistisen Puolueen toimintaa Uudenmaan vaalipiirissä ohjaava järjestö, jonka piiritoimisto sijaitsee Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja SKP:n Uudenmaan piirijärjestö · Katso lisää »

Smetlivyi (1937)

Smetlivyi (tunnuskirjaimet SV (Itämeren laivasto) ja SM (Pohjoinen laivasto)) oli Neuvostoliiton laivaston Gnevnyi-luokan hävittäjä (Projekti 7).

Uusi!!: Jatkosota ja Smetlivyi (1937) · Katso lisää »

Snellmankoti

Snellmankoti on entinen lastenparantola ja joulumerkkikoti Mäntylän kaupunginosassa Oulussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Snellmankoti · Katso lisää »

Soanlahden kirkko

Soanlahden kirkko oli Soanlahden evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko Soanlahdella Laatokan Karjalan pohjoisosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Soanlahden kirkko · Katso lisää »

Soanlahden ortodoksinen kirkko

Soanlahden Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Suistamon ortodoksiselle seurakunnalle kuulunut kirkko Soanlahden kirkonkylässä Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman Karjalan pohjoisosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Soanlahden ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Soanlahden seurakunta

Soanlahden seurakunta oli Viipurin hiippakuntaan ja Sortavalan rovastikuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta Raja-Karjalan länsiosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Soanlahden seurakunta · Katso lisää »

Sodan ja Fasisminvastainen Työ

Sodan ja Fasisminvastainen Työ (SFT) on suomalainen vuonna 1959 perustettu antifasistinen järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Sodan ja Fasisminvastainen Työ · Katso lisää »

Sodan murtamat

Sodan murtamat on Timo Korhosen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2016.

Uusi!!: Jatkosota ja Sodan murtamat · Katso lisää »

Sofia Hjulgrén

Edla Sofia Hjulgrén (o.s. Lundström, 28. kesäkuuta 1875 Kullaa – 22. toukokuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen kutoja ja työväenliikkeen vaikuttaja, joka toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuosina 1914–1917.

Uusi!!: Jatkosota ja Sofia Hjulgrén · Katso lisää »

Soihtu (opiskelijalehti)

Soihtu oli vuosina 1931–1991 Helsingissä ilmestynyt vasemmistolainen opiskelijalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Soihtu (opiskelijalehti) · Katso lisää »

Soini Mikkonen

Soini Armas Mikkonen oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 31.

Uusi!!: Jatkosota ja Soini Mikkonen · Katso lisää »

Soittola

Vuotjärven nuorisoseurantalo Soittolassa. Soittola oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Soittola · Katso lisää »

Solmu Salonmies

Solmu Kullervo Salonmies, alkujaan Salonius (24. joulukuuta 1903 Viipuri – 15. huhtikuuta 1988) oli suomalainen upseeri, joka toimi Jääkäripataljoona 1:n ja sen tultua uudelleen nimetyksi Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Solmu Salonmies · Katso lisää »

Someri

Someri on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Someri · Katso lisää »

Somerin taistelu

Somerin taistelu oli jatkosotaan liittyvä meritaistelu Suomenlahden itäosassa, pienen Somerin kalliosaaren luona.

Uusi!!: Jatkosota ja Somerin taistelu · Katso lisää »

Sommers, af Hällström & Waldens

Kone ja Terä Oy:n konepajaa 1930-luvulla Osakeyhtiö Sommers, af Hällström & Waldens (vuodesta 1933 Kone ja Terä Oy, yhtiöstä käytettiin myös nimeä Tampereen Konetehdas) oli suomalainen Tampereella toiminut konepajayritys, joka valmisti muun muassa laivoja ja rautatievaunuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sommers, af Hällström & Waldens · Katso lisää »

Sonderkommando Nord

Sonderkommando Nord oli toisen maailmansodan loppuvaiheissa Lapin sodan aikaan natsi-Saksan tiedustelupalvelun perustama erikoisyksikkö, jonka tehtävänä oli johtaa ja tukea Suomessa toimivaa saksalaismielistä vastarintaliikettä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sonderkommando Nord · Katso lisää »

Sormula

Sormula (v:sta 1948) on kylä Yskjärven etelärannalla Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sormula · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavala · Katso lisää »

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko

320px Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, myös Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin katedraali, on ortodoksinen kirkko Sortavalassa Luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko · Katso lisää »

Sortavalan luterilainen kirkko

Sortavalan luterilainen kirkko 1930-luvulla. Sortavalan luterilainen kirkko vuonna 1927. Sortavalan luterilainen kirkko (1801-1940) oli Sortavalan maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan yhteinen kirkko Kisamäellä Sortavalassa Luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan luterilainen kirkko · Katso lisää »

Sortavalan lyseo

Sortavalan lyseo oli Sortavalassa vuosina 1893–1940 ja 1942–1944 toiminut oppikoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan lyseo · Katso lisää »

Sortavalan piiri

Sortavalan piiri on paikallishallinnollinen alue Karjalan tasavallan lounaisosassa, Laatokan pohjoispään ja Suomen rajan välisellä alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan piiri · Katso lisää »

Sortavalan pyhän Johannes Teologin kirkko

Pyhän Johannes Teologin kirkko vuonna 1983. Pyhän Johannes Teologin kirkko on ortodoksinen kirkko Sortavalassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan pyhän Johannes Teologin kirkko · Katso lisää »

Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko

Pyhän Nikolaoksen kirkko (myös Miikkulan kirkko) on ortodoksinen kirkko Sortavalan itäpuolella Riekkalansaaren Rantueen kylässä Luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko · Katso lisää »

Sortavalan tyttökoulu

Sortavalan tyttökoulu oli vuosina 1857–1944 useilla eri nimillä Sortavalassa toiminut tyttökoulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan tyttökoulu · Katso lisää »

Sortavalan yleisradioasema

Sortavalan yleisradioasema oli Sortavalassa vuosina 1934–1944 toiminut radioasema, joka välitti Suomen Yleisradion lähetysten lisäksi myös paikallisohjelmia.

Uusi!!: Jatkosota ja Sortavalan yleisradioasema · Katso lisää »

Sorvalin hautausmaa

Metsittynyttä hautausmaata vuonna 2012. Sorvalin hautausmaa (Sorvalskoje kladbištše) on Viipurissa Sorvalin saaressa sijaitseva hautausmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sorvalin hautausmaa · Katso lisää »

Sosialistinen eduskuntaryhmä

Sosialistinen eduskuntaryhmä oli Suomen sosialidemokraattisesta puolueesta (SDP) elokuussa 1940 erotettujen kansanedustajien alkuvuodesta 1941 muodostama eduskuntaryhmä, joka arvosteli voimakkaasti Suomen valtiollisen johdon omaksumaa poliittista suuntaa ja vaati ystävällismielisempää asennoitumista Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Sosialistinen eduskuntaryhmä · Katso lisää »

Sota-arkisto

Sota-arkisto (lyhenne SArk) oli Suomen puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen keskusarkisto, joka toimi vuosina 1918–2007 Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sota-arkisto · Katso lisää »

Sotahevonen

Sotahevonen on Arto Paasilinnan romaani, jonka WSOY julkaisi vuonna 1979.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotahevonen · Katso lisää »

Sotainvalidi

Sotainvalideja saksalaisessa julisteessa vuodelta 1917. Sotainvalidi (myös sotavammainen) on sodassa pysyvästi vammautunut henkilö.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotainvalidi · Katso lisää »

Sotakirjallisuus

Sotakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka aiheena on sota.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotakirjallisuus · Katso lisää »

Sotakorvauskuunari

Sotakorvauskuunari on Suomessa vuosina 1946–1952 rakennettu kolmimastoinen rahtipurjealus apukoneineen (kuunari).

Uusi!!: Jatkosota ja Sotakorvauskuunari · Katso lisää »

Sotakuukausipalkka

Sotakuukausipalkka on korvaus, jota valtio voi maksaa sotapalveluksessa olosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotakuukausipalkka · Katso lisää »

Sotalapset

Turussa. Sotalapset ovat lapsia, jotka lähetettiin Suomesta toista maailmansotaa pakoon muihin Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotalapset · Katso lisää »

Sotalapset (elokuva)

Sotalapset on suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2003, jonka on ohjannut Erja Dammert.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotalapset (elokuva) · Katso lisää »

Sotamarsalkka

Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotamarsalkka · Katso lisää »

Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana

Saksasta saatiin välirauhan aikana ostaa mm. 48 kpl moderneja 150 mm:n haupitseja. Sotamateriaalitilanne Suomessa oli parantunut jo talvisodan aikana, mutta Moskovan välirauhan ajan viitenätoista kuukautena materiaalinen puolustusvalmius kohentui entisestään mm.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana · Katso lisää »

Sotamies Hytin tapaus

Sotamies Hytin ampumistapaus tapahtui jatkosodan loppuvaiheessa Ilomantsin mottitaistelujen aikana kun 21. prikaatin I pataljoonan komentaja majuri S. O. Lindgren ampui pistoolilla sotamies Eemil Hytin 5. elokuuta 1944 sotaväen järjestyssäännön 5.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotamies Hytin tapaus · Katso lisää »

Sotamuseo

Sotamuseo on Helsingissä sijaitseva Maanpuolustuskorkeakoulun alainen valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo ja Suomen puolustusvoimien keskusmuseo.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotamuseo · Katso lisää »

Sotamuseon Maneesi

Yleiskuva Maneesin näyttelystä Sotamuseon Maneesi on Suomenlinnassa Isolla Mustasaarella sijaitseva Sotamuseolle kuuluva näyttelytila, joka on alun perin rakennettu venäläisten tykkivarastoksi vuosina 1880–1881.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotamuseon Maneesi · Katso lisää »

Sotapäiväkirja

Sotapäiväkirja on kirja tai vihko, johon tehdään muistiinpanot päivittäisistä tapahtumista sodan tai sotaharjoituksen aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotapäiväkirja · Katso lisää »

Sotapoika

Sotapoika on Markku Onttosen ohjaama suomalainen televisioelokuva vuodelta 1993, joka perustuu Heikki Hietamiehen samannimiseen romaaniin vuodelta 1986.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotapoika · Katso lisää »

Sotarikos

Malmedyn verilöylyssä teloitetun tykkipatteri B:n kuuluneen miehistön ruumiita. Japanilaiset hautaavat vankeja elävältä Nanjingin verilöylyn yhteydessä. Japanilainen sotilas Yasuno Chikao mestaa australialaisen sotavangin, Leonard G. Siffleetin. My Lain verilöylyn uhreja. Sotarikos on sodan tai siihen verrattavissa olevan konfliktin yhteydessä tapahtuva kansainvälisillä sopimuksilla rikokseksi määritelty teko, josta on Suomessa tarkemmin määritelty kansallisesti rikoslain 11 luvussa: ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan”.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotarikos · Katso lisää »

Sotasaalista Itä-Karjalasta

Sotasaalista Itä-Karjalasta: suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944 on Tenho Pimiän kirjoittama tietokirja suomalaisten tutkijoiden toiminnasta suomalaisten jatkosodassa valloittamien Itä-Karjalan alueiden kansankulttuurin parissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotasaalista Itä-Karjalasta · Katso lisää »

Sotasairaala

Yhdysvaltain sisällissodan aikainen pohjoisvaltioiden suuri sotasairaalakompleksi. Huomaa myös kuvan sairasjuna. Kuva noin vuodelta 1863. Sotasairaala on sairaala, jossa hoidetaan ensisijaisesti sodassa haavoittuneita.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotasairaala · Katso lisää »

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäsenet hevosenkengän muotoisen pöydän takana, heidän edessään sihteerit ja pikakirjoittajat, selin kolmessa rivissä pöytien ääressä syytetyt ja heidän avustajansa. Vasemmalla syyttäjä, valvontakomission edustajia ja ulkomaisia diplomaatteja, etualalla yleisöä ja lehtimiehiä.Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'', s. 181. Sotasyyllisyys­oikeuden­käynnillä tarkoitetaan Suomessa vuosina 1945 ja 1946 käytyä oikeuden­käyntiä, jossa tuomittiin Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotasyyllisyysoikeudenkäynti · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa talvisodan aikana

Talvisodan alkaessa Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius oli heikko. Kansalaiskeräyksin hankittiin muun muassa suksia armeijan käyttöön. Sotatalous Suomessa talvisodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotatalous Suomessa talvisodan aikana · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana

Talvisodan alkaessa Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius oli heikko. Kansalaiskeräyksin hankittiin muun muassa suksia armeijan käyttöön. Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa välirauhan aikana

Sotatalous Suomessa välirauhan aikana käsittelee talvi- ja jatkosodan välistä ajanjaksoa, jonka aikana valtakunnan talouselämä sopeutettiin valtiojohdon määräyksin ja talouselämän sopeutuessa myös omaehtoisesti muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotatalous Suomessa välirauhan aikana · Katso lisää »

Sotateatteri

Sotateatteri oli jatkosodan aikaista Suomen puolustusvoimien alaista viihdytystoimintaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotateatteri · Katso lisää »

Sotatoimialue

Sotatoimialue on alue, jossa käydään sotaa ja joka on julistettu tämän vuoksi sotatoimialueeksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotatoimialue · Katso lisää »

Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana

Rukajärven tiellä jatkosodan aikana. Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana olivat vuosina 1939–1945 vangittuina pidettyjä sotilaita.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Sotavanki

Saksalaisia sotavankeja 1944. Sotavanki on jonkin valtion sotilas, joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä sodankäynnissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotavanki · Katso lisää »

Sotaveteraani

Sotaveteraani, myös rintamaveteraani ja joskus lyhyemmin veteraani on sotaan osallistunut ja siitä hengissä selvinnyt henkilö.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotaveteraani · Katso lisää »

Sotiemme Veteraanit

Sotiemme Veteraanit on suomalaisen, sotaveteraanien hyväksi toteutettavan valtakunnallisen varainhankinnan tunnus.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotiemme Veteraanit · Katso lisää »

Sotilaan ääni

Sotilaan ääni oli jatkosodan aikana Sorokassa ilmestynyt Neuvostoliiton painama suomenkielinen rintamalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotilaan ääni · Katso lisää »

Sotilaspoika (runo)

Albert Edelfeltin piirtämää kuvitusta ”Sotilaspoika”-runoon (1900). Sotilaspoika on Johan Ludvig Runebergin kirjoittaman runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat vuonna 1860 ilmestyneen toisen osan ensimmäinen runo.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotilaspoika (runo) · Katso lisää »

Sotilaspojat

Sotilaspojat olivat jatkosodan aikainen Suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuusikää nuoremmille pojille.

Uusi!!: Jatkosota ja Sotilaspojat · Katso lisää »

Soturi

Soturi on henkilö, jonka elämäntapaan kuuluu sotiminen, tai joka on taitava sotimaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Soturi · Katso lisää »

Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo

Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo (Šoltozerski vepsski etnografitšeski muzei imeni R. Lonina) on Karjalan tasavaltassa Äänisenrannan piirissä Soutjärvellä sijaitseva, vepsäläiskulttuuria esittelevä kotiseutumuseo.

Uusi!!: Jatkosota ja Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo · Katso lisää »

Soutjärvi

Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Soutjärvi · Katso lisää »

Soutujärvi

Soutujärvi (myös Soutjärvi, karj. Soudarvi) on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Soutujärvi · Katso lisää »

Sportklubben Unitas

Sportklubben Unitas oli vuosina 1905–1945 toiminut helsinkiläinen urheiluseura, joka tunnetaan ensimmäisenä jalkapallon Suomen mestarina.

Uusi!!: Jatkosota ja Sportklubben Unitas · Katso lisää »

SS Herakles

S/S Herakles oli ensimmäinen laiva, joka toi aitoa kahvia Suomeen jatkosodan jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja SS Herakles · Katso lisää »

SS Raimo-Ragnar

SS Raimo-Ragnar oli suomalainen 83-metrinen höyrylaiva, joka liikennöi pääasiassa Itämeren hakurahtiliikenteessä.

Uusi!!: Jatkosota ja SS Raimo-Ragnar · Katso lisää »

St. Nikolai (fregatti)

Sviatoi Nikolai (St. Nikolai) oli Venäjän keisarikunnan laivaston soutufregatti.

Uusi!!: Jatkosota ja St. Nikolai (fregatti) · Katso lisää »

Stalag 309

Stalag 309 oli jatkosodan aikana Pohjois-Suomessa rintamavastuuta pitäneiden natsi-Saksan sotavoimien sotavankileiri neuvostoliittolaisille sotavangeille.

Uusi!!: Jatkosota ja Stalag 309 · Katso lisää »

Stefan Smirnov

Stefan Smirnov (1924 – 1995) oli venäläinen meriupseeri, toimittaja ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen työntekijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Stefan Smirnov · Katso lisää »

Sten Suvio

Sten Suvio (aik. Schuschin, 25. marraskuuta 1911 Hannila, Viipurin mlk – 19. lokakuuta 1988 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sten Suvio · Katso lisää »

Stepan Petritšenko

NKVD:n pidätyskuvassa vuonna 1945. Stepan Maksimovitš Petritšenko (6. tammikuuta 1893 (J: 25. joulukuuta 1892) Kamenka, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 2. kesäkuuta 1947 Vladimir, Neuvostoliitto)Halén 2010, s. 25–29, 128.

Uusi!!: Jatkosota ja Stepan Petritšenko · Katso lisää »

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas liikerakennus ja tavaratalo Helsingin keskustassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo · Katso lisää »

Strömberg (yritys)

Oy Strömberg Ab oli suomalainen sähköteknisen alan yritys.

Uusi!!: Jatkosota ja Strömberg (yritys) · Katso lisää »

Sturmgeschütz III

Sturmgeschütz III (StuG III) oli saksalainen rynnäkkötykki, joka oli Saksan eniten valmistama panssaroitu ajoneuvo toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sturmgeschütz III · Katso lisää »

Stutthofin keskitysleiri

Leirin pääsisäänkäynti vuonna 2007 Stutthof oli ensimmäinen toisen maailmansodan alettua Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri Puolassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Stutthofin keskitysleiri · Katso lisää »

Sudenoja

Sudenoja ((Suomessa) Развоз, Razvoz, v:sta 1948 (Venäjällä) Среднегорье, Srednegorje) on entinen Suomen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Sudenoja · Katso lisää »

Suhon majakka

Suhon majakka sijaitsee Venäjällä Laatokan kaakkoisosassa noin 35 kilometriä luoteeseen Novaja Ladogan kaupungista.

Uusi!!: Jatkosota ja Suhon majakka · Katso lisää »

Suistamon kirkko

Suistamon kirkko ennen sotia. Suistamon kirkko vuonna 2009. Suistamon pyhän Nikolaoksen kirkko on ortodoksinen kirkko Suistamolla luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suistamon kirkko · Katso lisää »

Sujut

Sujut on tv-elokuva Veijo Meren romaanista.

Uusi!!: Jatkosota ja Sujut · Katso lisää »

Sukellusvene Saukko

Sukellusvene Saukko oli Suomen merivoimien sukellusvene, joka oli käytössä Itämerellä vuosina 1930–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Sukellusvene Saukko · Katso lisää »

Sukellusvene Vesikko

Vesikko oli Suomen laivaston 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Sukellusvene Vesikko · Katso lisää »

Sulkutuli

Sulkutuli on tykistön tulenkäytön muoto, jossa vihollisen liikkumista pyritään estämään.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulkutuli · Katso lisää »

Sulo Auer

Sulo Lahja Auer (13. marraskuuta 1896 Kangasala – 31. elokuuta 1941 sotasairaala) oli suomalainen Kemissä asunut Etsivän Keskuspoliisin ja Valpon etsivä joka tuli tunnetuksi Petsamon vakoilujutun yhteydessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Auer · Katso lisää »

Sulo Hostila

Sulo Armas Hostila (27. elokuuta 1920 Pietari – 2. joulukuuta 2002) oli suomalainen Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja ja sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Hostila · Katso lisää »

Sulo Iivari Söyrinki

Sulo Iivari Söyrinki (4. toukokuuta 1888 Vesilahti – 9. huhtikuuta 1918 Valkeala) oli suomalainen pastori ja kansanopiston johtaja, jonka punaiset surmasivat Suomen sisällissodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Iivari Söyrinki · Katso lisää »

Sulo Malm

Sulo Aate Malm (4. elokuuta 1895 Ropsu, Inkerinmaa – 4. huhtikuuta 1959) oli Suomen armeijan eversti, joka sodanaikana vastasi sotavangeista.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Malm · Katso lisää »

Sulo Muuri

Sulo Alvar Muuri (1. maaliskuuta 1910 Kymi – 16. tammikuuta 1995 Vantaa) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Muuri · Katso lisää »

Sulo Paaso

Sulo Paaso (1913–1988) oli yksi Espanjan sisällissotaan osallistuneista suomalaisista.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Paaso · Katso lisää »

Sulo Penttilä

Sulo Penttilä puhuu Jyväskylän vappujuhlassa 1983. Sulo Vihtori Penttilä (17. kesäkuuta 1923 Töysä – 3. elokuuta 1994 Helsinki) oli merkittävä suomalainen sosiaalidemokraatti ja ammattiyhdistysjohtaja, jonka ura huipentui toimintaan Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtajana vuosina 1967–1983.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Penttilä · Katso lisää »

Sulo Seteri

Sulo Eelis Seteri (loppuvuoteen 1936 saakka Sulo Elis Cederström, 11. helmikuuta 1903 Valkeala – 26. kesäkuuta 1944 Karisalmi, Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen ampuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Seteri · Katso lisää »

Sulo Tuorila

Sulo Tuorila (22. kesäkuuta 1911 Rovaniemi – 19. elokuuta 1979 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja, joka teki elämäntyönsä Neuvosto-Karjalassa Petroskoin Kansallisessa teatterissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sulo Tuorila · Katso lisää »

Sunku

Sungun kunta Karhumäen piirin kartalla. Sunku (myös Šungu) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Sunku · Katso lisää »

Suodenniemi

Suodenniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Suodenniemi · Katso lisää »

Suojärven piiri

Suojärven piiri on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suojärven piiri · Katso lisää »

Suojelupoliisi

Suojelupoliisi (lyhenne Supo, SUPO tai supo, aiemmin epävirallisesti Suopo;, kansainvälisissä yhteyksissä Finnish Security and Intelligence Service) on Suomen valtion kansallisesta turvallisuudesta vastaava sisäministeriön alainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu.

Uusi!!: Jatkosota ja Suojelupoliisi · Katso lisää »

Suojoki

Suojoki eli Suoju(joki) on Äänisen valuma-alueeseen kuuluva joki Karjalan tasavallan Suojärven, Prääsän ja Äänisenrannan piireissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suojoki · Katso lisää »

Suoju

Suojun kunta Äänisenrannan piirin kartalla. Suoju on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suoju · Katso lisää »

Suokumaanjärvi

Suokumaanjärvi on järvi Lappeenrannassa Suokumaan kylän lähettyvillä Suomen ja Venäjän rajalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Suokumaanjärvi · Katso lisää »

Suolahden tervatehdas

Suolahden tervatehdas oli Suolahdessa Ala-Keiteleen rannalla Likolahdessa vuosina 1945–1998 toiminut tervaa kuivatislaamalla valmistanut tehdas, jonka omisti Suolahden Terva Oy.

Uusi!!: Jatkosota ja Suolahden tervatehdas · Katso lisää »

Suolusmäen tiilitehtaan asutus

Suolusmäen tiilitehtaan asutus on Petroskoin kaupunkiin kuuluva taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suolusmäen tiilitehtaan asutus · Katso lisää »

Suolusmäki

Yksi Suolusmäen suojelluista hirsitaloista. Suolusmäki on yksi Petroskoin kaupunginosista.

Uusi!!: Jatkosota ja Suolusmäki · Katso lisää »

Suomalais-Saksalainen seura

Suomalais-Saksalainen Seura (SSS) oli Suomen ja Saksan välisiä kulttuuripoliittisia yhteyksiä ensimmäisen maailmansodan jälkeen luonut ja ylläpitänyt suomalainen ystävyysseura.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalais-Saksalainen seura · Katso lisää »

Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärän kehitys vuosina 1941–1944

Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärä jatkosodan aikana vv.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärän kehitys vuosina 1941–1944 · Katso lisää »

Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa

Jatkosodan alussa puolustusvoimien runsaslukuisin (200kpl) tykki oli Yhdysvalloissa valmistettu 75 mm:n kanuuna. Jatkosodan kenttätykistön kalustoa käsittelevässä artikkelissa esitellään Suomen puolustusvoimien käytössä ollut tykistökalusto taulukkomuodossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa · Katso lisää »

Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota)

Suomalaisen rannikkotykistön kalusto talvi- ja jatkosodan aikana koostui pääasiallisesti venäläisten vetäytyessään (Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917) jättämästä kalustosta, jonka poissiirtämiseen ei jäänyt aikaa tai sitä ei ollut mahdollista siirtää kuljetusvaikeuksien vuoksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota) · Katso lisää »

Suomalaiset historiapäivät

Suomalaiset historianpäivät on Lahdessa vuosittain toistuva historianluentotapahtuma, jossa käsitellään historian aiheita eri näkökulmista.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaiset historiapäivät · Katso lisää »

Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella

Alueen laajuus, etäisyys Port Arthurista Astoriaan vastaa välimatkaa Helsingistä Namibiaan Suomalainen virkamiesjohto Pohjoisen Tyynenmeren alueella Pohjoinen Tyynenmeren pyörre on yksi viidestä suuresta merten merivirtauspyörteestä. Luonnontieteellisessä museossa. Tyynen valtameren pohjoisosaan luetaan Bohainmeri, Koreanlahti, Keltainenmeri, Itä-Kiinan meri, Japaninmeri, Ohotanmeri, Beringinmeri, Alaskanlahti, Brittiläisen Kolumbian rannikko Kanadassa, Yhdysvaltain Länsirannikko sekä Havaijin pohjoispuolinen Tyynen valtameren alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella · Katso lisää »

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa olivat Suomen puolustusvoimissa talvisodan ja jatkosodan aikana taistelleita sotilaita, jotka joutuivat vangituksi ja kuljetetuksi Neuvostoliiton vankileireille.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa · Katso lisää »

Suomalaissosialistinen puolue

Puolueen juliste ja mustavalkoinen versio vuonna 1933 käyttöön otetusta tunnuksesta, jossa sosialismia symboloivan punaisen neliön ympärillä oli itsenäisyyttä, suomalaisuutta, työn oikeutta ja valtiollista tietoa symboloivat neljä sinistä neliötä. Suomalaissosialistinen puolue oli 1930-luvulla toiminut kansallisuusaatetta ja sosialismia yhdistänyt puolue, jonka kantava voima ja ideologi oli professori Yrjö Ruutu.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaissosialistinen puolue · Katso lisää »

Suomalaissosialistinen Työväen Puolue

Suomalaissosialistinen Työväen Puolue (SSTP) oli 1930-luvulla toiminut suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti insinööri Ensio Uoti.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomalaissosialistinen Työväen Puolue · Katso lisää »

Suomen alkoholipolitiikka

Valtion omistamalla Alkolla on yksinoikeus yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin Suomessa. Suomen alkoholipolitiikan ohjenuorana on useimmiten pidetty alkoholin haittojen minimointia, johon on pyritty kohdistamalla interventio kaikkiin kansalaisiin ja vähentämällä kokonaiskulutusta hinnan ja saatavuuden sääntelyn kautta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen alkoholipolitiikka · Katso lisää »

Suomen Antimilitaristinen liitto

Suomen Antimilitaristisen Liiton johtohahmo, Aarne Selinheimo. Suomen Antimilitaristinen liitto oli vuosina 1923–1941 toiminut suomalainen rauhanjärjestö, joka edusti aikanaan radikaalia ja vasemmistohenkistä antimilitaristista suuntausta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Antimilitaristinen liitto · Katso lisää »

Suomen Aseveljien Liitto

Suomen Aseveljien Liitto (alkuperäiseltä nimeltään Suomen Aseveliliitto) oli vuosina 1940–1945 toiminut, vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehnyt järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Aseveljien Liitto · Katso lisää »

Suomen Etelä-Amerikan linja

Suomen Etelä-Amerikan linja (AL) oli vuonna 1926 perustettu suomalainen purjehdusosuuskunta, jonka jäseniä olivat Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (FÅA), Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy ja Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Etelä-Amerikan linja · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »

Suomen Huolto

Suomen Huolto oli jatkosodan ja sitä seuranneiden pulavuosien aikana toiminut, vapaaehtoista kansalaisten huoltoa tehneiden järjestöjen keskuselin, jonka tarkoituksena oli taata avustustyön tasapuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Huolto · Katso lisää »

Suomen huoltoreitit

Suomen huoltoreitit ovat liikenneväyliä, joita myöten sodan tai muun kriisin yhteydessä maahan kuljetetaan ulkomailta aseita, ammuksia, humanitääristä apua ja kaupallisia tuotteita.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen huoltoreitit · Katso lisää »

Suomen I armeijakunta (jatkosota)

Suomen I armeijakunta oli Suomen armeijan yhtymä jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen I armeijakunta (jatkosota) · Katso lisää »

Suomen II armeijakunta (jatkosota)

Suomen II armeijakunta oli jatkosodassa Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä, joka perustettiin Itä-Karjalan valtaamiseksi lokakuussa 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen II armeijakunta (jatkosota) · Katso lisää »

Suomen III armeijakunta (jatkosota)

III armeijakunta oli Suomen maavoimien yhtymä jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen III armeijakunta (jatkosota) · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat tarkoittaa Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden valintakriteerien asettamista, vertailua, valintaa, ostamista ja rakennuttamista vuodesta 1918 nykypäivään saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat tarkoittaa Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden valintakriteerien asettamista, vertailua, valintaa, ostamista ja rakennuttamista vuosina 1940–1944 eli talvisodan ja jatkosodan sekä niiden välisen välirauhan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944 · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien historia

Suomen ilmavoimien historia käsittelee Suomen ilmavoimien organisaatiota, kalustohankintoja sekä koulutus- ja taistelutoimintaa puolustushaaran perustamisesta vuodesta 1918 alkaen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ilmavoimien historia · Katso lisää »

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus oli syksyllä 1940 Suomen ja Saksan välillä solmittu ryhmä sopimuksia, jotka sallivat saksalaisten sotilasjoukkojen kuljetukset Pohjanmaan satamien ja Pohjois-Norjan rajan välillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus · Katso lisää »

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 käsittelee talvisodan jälkeisen välirauhan aikana tapahtunutta maiden ulkopoliittista lähentymistä ja tapahtumia ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja jatkosodan alkua.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 · Katso lisää »

Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941

Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 käsittelee välirauhan aikaista maiden sotilaallista yhteistyötä ja toimenpiteitä talvisodan lopusta jatkosodan syttymiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 · Katso lisää »

Suomen jääkärien elämäkerrasto

Suomen jääkärien elämäkerrasto on Preussin kuninkaallisessa jääkäripataljoona 27:ssä palvelleiden suomalaisten sotilaiden eli jääkärien matrikkeli.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen jääkärien elämäkerrasto · Katso lisää »

Suomen jääkiekkomaajoukkue

Suomen jää­kiekko­maa­joukkue on Suomen Jää­kiekko­liiton hallinnoima joukkue, joka edustaa Suomea kansain­välisissä miesten jääkiekko-otteluissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen jääkiekkomaajoukkue · Katso lisää »

Suomen jääkiekkomaajoukkueen historia

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue on pelannut 1920-luvulta asti.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen historia · Katso lisää »

Suomen Joutsen

Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) oli Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Joutsen · Katso lisää »

Suomen juutalaiset

Suomen juutalaiset on noin 1 500 hengen kokoinen vähemmistö ja etninen ryhmä Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen juutalaiset · Katso lisää »

Suomen juutalaisluovutukset

Suomen juutalaisluovutuksilla viitataan jatkosodan aikaisiin tapauksiin, joissa Suomi luovutti Saksalle juutalaisia pakolaisia ja sotavankeja.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen juutalaisluovutukset · Katso lisää »

Suomen kansallismaisemat

Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen kansallismaisemat · Katso lisää »

Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö

Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT) oli suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Teo Snellman.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö · Katso lisää »

Suomen Kansallissosialistit

Suomen Kansallissosialistit (SKS) oli vuosina 1941–1944 toiminut suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Yrjö Raikas.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Kansallissosialistit · Katso lisää »

Suomen Kansan Demokraattinen Liitto

Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958).

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto · Katso lisää »

Suomen kansanarmeija

Suomen kansanarmeija oli Neuvostoliiton 1930-luvun lopulla luoma armeija Suomen kansantasavallalle ja sen Terijoen hallitukselle.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen kansanarmeija · Katso lisää »

Suomen kansanvaltuuskunta

alt.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »

Suomen karjalankieliset

Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »

Suomen kaukopartiotoiminta

Jatkosodan hiihtopartio etenee ahkioineen. Etummaisena Tauno Kivikoski. Suomen kaukopartiotoiminta oli Suomen armeijan lähinnä päämajan johdolla tai sen käskemänä tapahtunutta tiedustelu- ja tuhoamistoimintaa syvällä vihollisen selustassa jatkosodan ja Lapin sodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen kaukopartiotoiminta · Katso lisää »

Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »

Suomen Kommunistisen Puolueen historia

Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustettiin 29.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Kommunistisen Puolueen historia · Katso lisää »

Suomen koripallon historia

Vasemmalta oikealle: Raimo Lindholm, Martti Liimo, Markku Torkkeli. Suomen koripallon historia käsittelee koripallon historiaa Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen koripallon historia · Katso lisää »

Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö oli aikaisemmin yksi Suomen valtioneuvoston ministeriöistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö · Katso lisää »

Suomen kulkuneuvot

Suomen kulkuneuvot eli Turisti on vuosina 1891–2010 ilmestynyt Suomen julkisen liikenteen aikataulukirja.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen kulkuneuvot · Katso lisää »

Suomen Laatokan-laivasto

Laatokan laivasto oli suomalainen laivasto Laatokalla, joka oli muodostettu 1919 järjestettäessä alueen puolustusta itsenäistymisen jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Laatokan-laivasto · Katso lisää »

Suomen maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM, ruots. jord- och skogsbruksministeriet) on yksi Suomen valtioneuvoston alaisuudessa toimivista ministeriöistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen maa- ja metsätalousministeriö · Katso lisää »

Suomen merivoimat

Suomen merivoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja ilmavoimien ohella.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen merivoimat · Katso lisää »

Suomen Moskovan-suurlähetystö

Suurlähetystön pääsisäänkäynti Suurlähetystö on osoitteessa Kropotkinski pereulok 15-17 Suomen Venäjän-suurlähetystö sijaitsee Venäjän pääkaupungissa Moskovassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Moskovan-suurlähetystö · Katso lisää »

Suomen Palloliiton Saimaan piiri

Saimaan piiri (vuosina 1924–1945 Viipurin piiri) oli vuosina 1924–1994 toiminut Suomen Palloliiton piirijärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Palloliiton Saimaan piiri · Katso lisää »

Suomen Pankin talo (Tampere)

Suomen Pankin talo Hämeenkadun toiselta puolelta nähtynä. Kuva lokakuulta 2013. Suomen Pankin talo on Tampereella Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien kulmauksessa sijaitseva 7-kerroksinen liike- ja toimistotalo, joka valmistui vuonna 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Pankin talo (Tampere) · Katso lisää »

Suomen panssaridivisioona

Panssaridivisioona (PsD tai Ps.D) oli suomalainen panssaroitu divisioona jatkosodan ja Lapin sodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen panssaridivisioona · Katso lisää »

Suomen pojat Espanjassa

Suomen pojat Espanjassa on vuonna 1939 ilmestynyt muistelmateos, jolla kerättiin varoja Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolella osallistuneille suomalaisille vapaaehtoisille ja heidän perheilleen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen pojat Espanjassa · Katso lisää »

Suomen poliittinen historia

Tämä artikkeli käsittelee Suomen poliittista historiaa esihistorialliselta ajalta alkaen, Ruotsin vallan ajalla (Ruotsi-Suomi, n.1200–1808), Venäjän vallan ajalla (Suomen suuriruhtinaskunta, 1809–1917) ja itsenäisen Suomen ajalla (1917–).

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen poliittinen historia · Katso lisää »

Suomen postilaitoksen historia

Suomen postilaitoksen historia alkaa vuodesta 1638, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan Suomeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen postilaitoksen historia · Katso lisää »

Suomen presidentin valinta 1973

Suomen presidentin valinta vuonna 1973 tapahtui eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka jatkoi Urho Kekkosen vuonna 1968 alkanutta toimikautta vuoteen 1978 asti.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen presidentin valinta 1973 · Katso lisää »

Suomen presidentinvaali

Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan Suomen tasavallan presidentti kuuden vuoden toimikaudeksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen presidentinvaali · Katso lisää »

Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö

Apusisar pesemässä potilaan jalkoja Äänislinnassa. Kuva: SA-kuva, Ensio Liesmaa Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö tai apusisaret tai pikkusisaret oli jatkosodan aikana toiminut vapaaehtoisten naisten terveydenhuoltojärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö · Katso lisää »

Suomen punakaarti

Suomen punakaarti on kansanedustaja Emil Saarisen salanimellä ”Arvid Luhtakanta” kirjoittama muistelmateos Suomen sisällissodan tapahtumista Tampereella.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen punakaarti · Katso lisää »

Suomen puolustusneuvosto

Gustaf Mannerheim vierellään luottomiehensä kenraali Rudolf Walden (toinen vasemmalta). Puolustusneuvosto (PLN) oli Suomessa vuosina 1924–2000 toiminut tasavallan presidentin alainen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen hallintoelin, jonka koostumus ja rooli vaihteli historian eri aikoina.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen puolustusneuvosto · Katso lisää »

Suomen puolustusvoimat

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen puolustusvoimat · Katso lisää »

Suomen rannikkotykistö

Johannes Indrenius vuonna 1902 Isosaaressa Helsingissä. Suomen rannikkotykistö on osa merivoimia.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen rannikkotykistö · Katso lisää »

Suomen rataverkon historia

Suomen itsenäistymisen aikoihin. Suomen rataverkon historian voidaan katsoa ulottuvan ainakin maaliskuun 20.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen rataverkon historia · Katso lisää »

Suomen sisällissodan nimet

Suomen sisällissodan nimillä tarkoitetaan eri nimityksiä, joita käytetään vuonna 1918 käydystä sodasta Suomessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen sisällissodan nimet · Katso lisää »

Suomen sisällissota Lapissa

Suomen sisällissodan tapahtumat Lapissa keskittyivät silloiseen Peräpohjolaan Kemin, Tornion ja Rovaniemen seuduille.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen sisällissota Lapissa · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia alkaa puolueen perustamisesta nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia · Katso lisää »

Suomen sotahistoria

Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »

Suomen sotavankileirit jatkosodassa

Suomen sotavankileirit jatkosodassa olivat suomalaisten jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 saamien sotavankien vankileirejä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen sotavankileirit jatkosodassa · Katso lisää »

Suomen sukellusveneet

Suomen sukellusveneet on filosofian maisterin ja Sotamuseon johtajan Markku Melkon kirja vuodelta 2008.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen sukellusveneet · Katso lisää »

Suomen Suurloosi

Suomen Suurloosi on Suomessa toimiva vapaamuurarijärjestö, jossa oli noin 7 500 jäsentä vuonna 2020.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Suurloosi · Katso lisää »

Suomen tasavallan presidentin adjutantit

Suomen tasavallan presidentillä on nykyisin käytössään kolme adjutanttia.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen tasavallan presidentin adjutantit · Katso lisää »

Suomen tataarit

Suomen tataarit on noin 600–700 hengen etninen vähemmistö, joka muodostui 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana, kun Venäjän keisarikunnan Nižni Novgorodin kuvernementista lähtöisin olevat kauppiaat asettuivat maahan.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen tataarit · Katso lisää »

Suomen Toverikuntien Liitto

Suomen Toverikuntien Liitto (STL, 1945–195x) oli vasemmistolainen entisten sotilaiden, metsäkaartilaisten, työvelvollisten ja heidän omaistensa etujärjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Toverikuntien Liitto · Katso lisää »

Suomen Tykistömuseo

Suomen Tykistömuseo oli tykistöaselajin historiaan ja nykypäivään keskittyvä Tykkimiehet ry:n ylläpitämä erikoismuseo Linnankasarmin alueella Hämeenlinnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Tykistömuseo · Katso lisää »

Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana

203 mm:n järeitä haupitseja. Kuva sotamuseosta. Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana-artikkeli käsittelee niitä hankintoja, joita Suomen valtio teki talvi- ja jatkosodan välillä vallinneen ns.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana · Katso lisää »

Suomen ulkopolitiikka

Suomen ulkopolitiikka tarkoittaa Suomen valtion harjoittamaa politiikkaa sen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen ulkopolitiikka · Katso lisää »

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta

Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n komentajamerkki eli rintatähti ja kaulanauhassa kannettava risti.Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) perustettiin valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin päätöksellä 28.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta · Katso lisää »

Suomen Valtakunnan Liitto

Suomen Valtakunnan Liitto (lyh. SVL) oli jatkosodan aikana Suomessa toiminut järjestö, jonka tehtävänä oli koota natsi-Saksaan myönteisesti suhtautuneet tahot saman katto-organisaation alle ja samalla lähentää niitä toisiinsa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen Valtakunnan Liitto · Katso lisää »

Suomen vapausradio

Suomen vapausradio oli vuosina 1941–1945 toiminut radioasema, joka välitti Neuvostoliiton suomenkielistä propagandaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen vapausradio · Katso lisää »

Suomen VI armeijakunta

Suomen VI Armeijakunta oli suomalainen armeijakunta jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen VI armeijakunta · Katso lisää »

Suomen viestijoukkojen historia

Viestirykmentin lippu Suomen viestijoukkojen historia perustuu paljolti jääkäriliikkeen Saksassa saamiin viestialan opetuksiin, koska Venäjän keisarikunta ei sallinut Suomen suuriruhtinaskunnalle teknisiä aselajeja, vaan pelkän jalkaväen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen viestijoukkojen historia · Katso lisää »

Suomen VII armeijakunta

Suomen VII Armeijakunta oli Suomen maavoimien armeijakunta jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen VII armeijakunta · Katso lisää »

Suomen-pojat

Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana. Mannerheimin tervehdys virolaisille vapaaehtoisille. Kuva on JR 200 -kirjasta. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen-pojat · Katso lisää »

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS, myöhemmässä kirjallisuudessa myös SNS I) oli talvisodan jälkeen, välirauhan aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen ystävyysseura.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura · Katso lisää »

Suomenhevonen

Suomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja vaikutusta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomenhevonen · Katso lisää »

Suomenlahdelta Äänisjärvelle

Suomenlahdelta Äänisjärvelle on suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomenlahdelta Äänisjärvelle · Katso lisää »

Suomenlahden tykistösulku

Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomenlahden tykistösulku · Katso lisää »

Suomenlinna

Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomenlinna · Katso lisää »

Suomenmaa

Suomenmaa on suomalainen verkkolehti ja Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja, joka perustettiin vuonna 1908 nimellä Maakansa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomenmaa · Katso lisää »

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi · Katso lisää »

Suomi 1940-luvulla

Rintamamiestyylisen talon rakentamista välirauhan aikana syyskuussa 1940. Yhdysvaltain armeijan ylijäämätavaraan kuuluneita elintarvikepakkauksia lajitellaan kansanhuoltoministeriössä. Elokuu 1946. Suomi 1940-luvulla oli vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton kanssa sotaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi 1940-luvulla · Katso lisää »

Suomi 1950-luvulla

Oulun Karjasiltaa 1950-luvun alussa. Vuosikymmenen merkittävimpiä tapahtumia olivat Helsingin kesäolympialaiset 1952. Paavo Nurmi sytyttämässä olympiatulta. Suomi 1950-luvulla oli maatalousvaltainen runsaan neljän miljoonan ihmisen yhtenäiskulttuuri, joka kaupungistui, vaurastui ja teollistui ripeää tahtia.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi 1950-luvulla · Katso lisää »

Suomi ilman naamiota

Suomi ilman naamiota on suomalaisen kommunistin Otto Wille Kuusisen jatkosodan aikana Neuvostoliitossa kirjoittama kirja.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi ilman naamiota · Katso lisää »

Suomi kuvina

Suomi kuvina on WSOY:n kustantama suurikokoinen valokuvakirja, joka ilmestyi vuosina 1930–1951 monina erikielisinä ja eri sisältöisinä painoksina.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi kuvina · Katso lisää »

Suomi toisessa maailmansodassa

Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945. Suomi toisessa maailmansodassa käsittelee tapahtumia Suomessa toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi toisessa maailmansodassa · Katso lisää »

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto (lyh. SAM, ent. lyh. SAYL) on suomalainen ystävyysseurojen liitto, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto · Katso lisää »

Suomi-konepistooli

Suomi-konepistooli on Aimo Lahden vuonna 1922 suunnittelema avoimelta lukolta ampuva massasulkutoiminen konepistooli, jota Oy Tikkakoski Ab valmisti vuosina 1931–1953 kaikkiaan noin 80 000 kappaletta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi-konepistooli · Katso lisää »

Suomi–Neuvostoliitto-Seura

Suomi–Neuvostoliitto-Seura (lyhenne SNS tai SN-Seura) oli suomalainen ystävyysseura, joka perustettiin 15. lokakuuta 1944 sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt aselevon Neuvostoliiton kanssa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi–Neuvostoliitto-Seura · Katso lisää »

Suomi–Venäjä-Seura

Suomi–Venäjä-Seura (SVS, ruots. Samfundet Finland-Ryssland ry) on Suomen ja Venäjän välinen ystävyysseura.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomi–Venäjä-Seura · Katso lisää »

Suomisen Ollin tempaus

Suomisen Ollin tempaus on Orvo Saarikiven ohjaama mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1942 ja toinen kuudesta Suomisen perhe -elokuvasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomisen Ollin tempaus · Katso lisää »

Suomussalmi

Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suomussalmi · Katso lisää »

Surman suo

Surman suo on Heikki Luoman esikoisromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Surman suo · Katso lisää »

Susisaari

Suuren linnanpihan rakennuksia. Bastioni Kunnia. Susisaari on yksi Suomenlinnan saarista Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Susisaari · Katso lisää »

Suulajärven lentokenttä

Suulajärven lentokenttä oli jatkosodan aikainen sotilaslentokenttä Karjalankannaksella Suulajärven luoteispuolella, joka kuului Lentorykmentti 3:n vastuualueeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Suulajärven lentokenttä · Katso lisää »

Suur-Merijoen lentokenttä

Suur-Merijoen lentokenttä (myöh. Seleznjovon lentokenttä,, myös Viipurin lentokenttä) on vuonna 1929 Viipurin maalaiskuntaan perustettu lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Suur-Merijoen lentokenttä · Katso lisää »

Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Uusi!!: Jatkosota ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suuret nälkävuodet

Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »

Suurhyökkäys

Suurhyökkäyksellä tarkoitetaan yleensä 9.

Uusi!!: Jatkosota ja Suurhyökkäys · Katso lisää »

Suurhyökkäys Syväriltä 1944

Linnoitustöitä Syvärillä kolme päivää ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. Suurhyökkäys Syväriltä 1944 oli puna-armeijan suorittama suurhyökkäys Syväriltä U-asemaan jatkosodassa kesällä 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Suurhyökkäys Syväriltä 1944 · Katso lisää »

Suuri isänmaallinen sota

Äiti synnyinmaa''). Veistoksen korkeus on 62 metriä, museon piilottavan jalustarakennuksen kanssa 102 metriä. Alueella on sotahistoriallisen museon ja sotilaskalustonäyttelyn lisäksi myös sotilaiden ja partisaanien taistelulle sekä sodan ja keskitysleirien siviiliuhreille omistettuja monumentteja. Museo nimettiin uudelleen vuonna 2015; sen aikaisempi nimi oli Suuren isänmaallisen sodan museo. Suuri isänmaallinen sota on Venäjällä ja entisissä neuvostotasavalloissa (lukuun ottamatta Baltian maita, Georgiaa ja Ukrainaa) käytetty nimitys, jolla viitataan natsi-Saksan ja Neuvostoliiton väliseen sotaan toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Suuri isänmaallinen sota · Katso lisää »

Suuri kommunistijuttu 1923

Suuri kommunistijuttu 1923 (myös niin sanottu ”Kallion leikkaus”) oli pääministeri Kyösti Kallion johtaman hallituksen vuonna 1923 toimeenpanema Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) jäsenten maanlaajuinen joukkopidätys, jota seurasi laaja oikeudenkäynti.

Uusi!!: Jatkosota ja Suuri kommunistijuttu 1923 · Katso lisää »

Suuri vakoilujuttu 1933

Suuri vakoilujuttu oli vuonna 1933 paljastunut vakoiluverkosto, joka oli vuosien ajan toimittanut Neuvostoliitolle tietoja Suomen armeijasta, puolustuksesta, liikenneverkosta ja sotatarviketeollisuudesta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suuri vakoilujuttu 1933 · Katso lisää »

Suurpero

Suurpero on kylä Viipurin itäpuolella Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Suurpero · Katso lisää »

Suursaaren valtaus

Suursaaren valtaus oli suomalaisten tekemä sotilasoperaatio jatkosodassa 27.

Uusi!!: Jatkosota ja Suursaaren valtaus · Katso lisää »

Suursaari

Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suursaari · Katso lisää »

Suviseurat

Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä hengellinen, kaikille avoin tilaisuus, jossa käy vilkkaimman päivän aikana lähes 90 000 seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta.

Uusi!!: Jatkosota ja Suviseurat · Katso lisää »

Svante Sundman

Svante Sundman (12. toukokuuta 1895 Helsinki – 14. helmikuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen meriupseeri, kauppa- ja teollisuusministeriön merenkulkuosaston osastopäällikkö ja myöhemmin merenkulkuhallituksen pääjohtaja sekä entinen merivoimien komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Svante Sundman · Katso lisää »

Sven B. Oksanen

Sven Bernhard Oksanen (1. toukokuuta 1915 – 27. syyskuuta 1960) oli suomalainen 1930- ja 1940-luvuilla vaikuttanut äärioikeistolainen toimittaja ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Sven B. Oksanen · Katso lisää »

Sven Donner

Sven Evert Donner (12. toukokuuta 1890 Helsinki – 8. syyskuuta 1970) oli suomalainen lääkäri, partiojohtaja sekä itsenäisyysaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Sven Donner · Katso lisää »

Sven Lokka

Sven Lokka (taiteilijanimi Oskar Talvi, 3. maaliskuuta 1924 Päiväjärvi, Murmanskin alue, Neuvostoliitto – 15. marraskuuta 2008 Ylä-Tuuloma, Venäjä) oli kuolansuomalainen kirjailija ja taidemaalari.

Uusi!!: Jatkosota ja Sven Lokka · Katso lisää »

Sven Oskar Lindgren

Sven Oskar "Linkku" Lindgren (29. joulukuuta 1905 Helsinki – 18. tammikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, joka kunnostautui urheilijana ja talvisodassa, mutta sai huonon maineen sotamies Hytin ampujana.

Uusi!!: Jatkosota ja Sven Oskar Lindgren · Katso lisää »

Svenska frivilligbataljonen

Svenska frivilligbataljonen (SFB) eli Hangon pataljoona oli jatkosodassa ruotsalaisista vapaaehtoisista koostunut pataljoona, joka vuonna 1941 osallistui Lounais-Suomen Hankoniemellä olleen Neuvostoliiton laivastotukikohdan piiritykseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Svenska frivilligbataljonen · Katso lisää »

Svenska frivilligkompaniet

Svenska frivilligbataljonen viralliselta nimeltä Erillinen Komppania oli ruotsalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Svenska frivilligkompaniet · Katso lisää »

Svenska Privatskolan i Uleåborg

Svenska Privatskolan i Uleåborg on yksityinen ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio Oulun kaupungissa Vanhatullin kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Svenska Privatskolan i Uleåborg · Katso lisää »

Svenska Tysklandsvänner i Finland

Svenska Tysklandsvänner i Finland oli jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 Suomessa toiminut ruotsinkielinen saksalaismielinen järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Svenska Tysklandsvänner i Finland · Katso lisää »

Svetlana Probirskaja

Svetlana Probirskaja on käännöstieteilijä ja venäjän kääntämisen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Svetlana Probirskaja · Katso lisää »

Svirstroi

Kunnan sijainti Lotinapellon piirin kartalla. Svirstroi (suomeksi myös Syvärin voimala) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Lotinapellon piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Svirstroi · Katso lisää »

SVT-40

SVT-40 (Samozarjadnaja vintovka Tokareva, obrazets 1940 goda) on Fjodor Tokarevin (1871–1968) 1930–luvulla Neuvostoliitossa SVT-38 (Samozarjadnaja vintovka Tokareva, obrazets 1938 goda) kivääristään kehittämä itselataava kivääri, joka oli käytössä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja SVT-40 · Katso lisää »

Sylvester Mankki

Sylvester Mankki (18. joulukuuta 1899 – 5. tammikuuta 1963) oli suomalainen alun perin Viipurissa toiminut liikemies ja konsuli.

Uusi!!: Jatkosota ja Sylvester Mankki · Katso lisää »

Sylvi Paaso

Sylvi Paaso (myöh. Udaltsova) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen desantti, joka toimi jatkosodan aikana miehitetyssä Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Sylvi Paaso · Katso lisää »

Sylvi Salonen

Sylvi Inkeri Salonen oli suomalainen näyttelijä, jonka nimeen on yhdistetty sellaisia määritteitä kuin diiva ja grande dame.

Uusi!!: Jatkosota ja Sylvi Salonen · Katso lisää »

Sylvi-Kyllikki Kilpi

Kilpi vuonna 1937. Sylvi-Kyllikki Kilpi (alk. Sylvia-Kyllikki Brink, vuoteen 1920 Sinervo; 23. huhtikuuta 1899 Helsinki – 22. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja kulttuurivaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Sylvi-Kyllikki Kilpi · Katso lisää »

Synkkä yksinpuhelu

Synkkä yksinpuhelu on Olavi Paavolaisen vuonna 1946 kahtena osana julkaistu lähes tuhatsivuinen kirja.

Uusi!!: Jatkosota ja Synkkä yksinpuhelu · Katso lisää »

Synnöve Isaksson

Synnöve Aurelia Isaksson (15. syyskuuta 1925 Parainen – 25. marraskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Synnöve Isaksson · Katso lisää »

Syvänniemi

Syvänniemi on kylä Kuopion Karttulassa Kuttajärven itärannalla, noin 30 kilometriä länsilounaaseen Kuopion keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Syvänniemi · Katso lisää »

Syväri

Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Syväri · Katso lisää »

Syysmanööverit

Syysmanööverit oli syyskuussa vuonna 1944 toisen maailmansodan aikaan Pohjois-Suomessa olleiden Saksan ja Suomen armeijoiden kesken tehty salainen sopimus saksalaisjoukkojen asteittaisesta rauhanomaisesta vetäytymisestä kohti Norjaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Syysmanööverit · Katso lisää »

T-34

T-34 (lyhennys sanasta танк-34) on neuvostoliittolainen keskiraskas panssarivaunu, jonka valmistus alkoi vuonna 1940.

Uusi!!: Jatkosota ja T-34 · Katso lisää »

T. M. Kivimäki

Toivo Mikael (T. M.) Kivimäki (5. kesäkuuta 1886 Tarvasjoki – 6. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1932–1936.

Uusi!!: Jatkosota ja T. M. Kivimäki · Katso lisää »

Taaperniemi

Taaperniemi (v:een 1948 ja v:sta 1948 Глубо́кое, Glubokoje) on kylä Muolaanjärven lounaisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Taaperniemi · Katso lisää »

Taavetti Heikkinen

Tuomas Taavetti Heikkinen (30. kesäkuuta 1906 Ristijärvi – 10. joulukuuta 1969) oli suomalainen poliisi joka toimi jatkosodan aikana valvontaupseerina.

Uusi!!: Jatkosota ja Taavetti Heikkinen · Katso lisää »

Taavi Taina

Taavi Taina (käytti Saksassa peitenimeä Mäkelä), oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Taavi Taina · Katso lisää »

Taavi Törmälehto

Taavi Armas Törmälehto (27. maaliskuuta 1922 Haapavesi – 15. joulukuuta 2007 Kauniainen) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Taavi Törmälehto · Katso lisää »

Taipaleen taistelu

Suvannosta ja kiertää kuvassa näkyvän Koukkuniemen ja kääntyy sitten oikealle kohti Laatokkaa. Taipaleenjoella Karjalankannaksella Viipurin läänin Metsäpirtin pitäjässä käytiin talvisodan (30.11.1939–13.3.1940) ratkaisevia taisteluita joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940 ja myös jatkosodan (25.6.1941–19.9.1944) taisteluita kesällä 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Taipaleen taistelu · Katso lisää »

Taipalsaaren lentokenttä

Taipalsaaren lentokenttä oli Talvisodan jälkeen kesällä 1940 valmistunut lentokenttä Taipalsaaressa.

Uusi!!: Jatkosota ja Taipalsaaren lentokenttä · Katso lisää »

Taistelijan talo

Taistelijan talo on Ilomantsin Hattuvaaran kylässä sijaitseva museo jossa esitellään talvi- ja jatkosodan, evakkoajan sekä sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden tapahtumia ja esineistöä.

Uusi!!: Jatkosota ja Taistelijan talo · Katso lisää »

Taistelu Aunuksesta

Taistelu Aunuksesta on Martti Haavion ja Olavi Paavolaisen jatkosodan aikana toimittama kirja, joka joutui julkaisukieltoon.

Uusi!!: Jatkosota ja Taistelu Aunuksesta · Katso lisää »

Taistelujen tie

Taistelujen tie on Risto Orkon, K. J. Mikolan sekä Sakari Salokankaan suunnittelema dokumenttielokuva vuodelta 1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Taistelujen tie · Katso lisää »

Taisto Olavi Lehti

Taisto Olavi Lehti (4. kesäkuuta 1915 Vaasa – 17. helmikuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka toimi Kainuun prikaatin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Taisto Olavi Lehti · Katso lisää »

Taisto Tähkämaa

Taisto Toivo Johannes Tähkämaa (vuoteen 1935 Blomqvist) (s. 11. joulukuuta 1924 Parainen) on suomalainen agrologi sekä maanviljelysneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Taisto Tähkämaa · Katso lisää »

Taito Mörk

Taito Ensio Mörk (3. heinäkuuta 1922 – 7. marraskuuta 2005) oli suomalainen Jyväskylässä asunut varastopäällikkö, keräilijä ja kotiseutuneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Taito Mörk · Katso lisää »

Tali-Ihantala 1944

Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama elokuva, joka perustuu jatkosodan lopulla käytyyn Talin–Ihantalan taisteluun.

Uusi!!: Jatkosota ja Tali-Ihantala 1944 · Katso lisää »

Talikkalan Toverit

Talikkalan Toverit (TaTo), oli viipurilainen vuonna 1903 perustettu urheiluseura, joka toimi Talikkalan kaupunginosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Talikkalan Toverit · Katso lisää »

Talin rautatieasema

Talin rautatieasema (lyh. Ti, ratakm 323+288) oli rautatieliikennepaikka Viipuri–Joensuu-rataosalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Talin rautatieasema · Katso lisää »

Talin–Ihantalan taistelu

Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä kesällä 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Talin–Ihantalan taistelu · Katso lisää »

Taloussprii

Taloussprii eli T-sprii (lempinimet tenttu, tenu ja liekkiviina) oli Suomessa vuoteen 1972Rantanen 2000, sivu 50.

Uusi!!: Jatkosota ja Taloussprii · Katso lisää »

Talvisodan merisotatoimet

Miinalaiva ''Louhi'' ja sukellusveneet ''Vetehinen'', ''Vesihiisi'' ja ''Iku-Turso'' kesällä 1939. Talvisodassa käytyjä merisotatoimia ovat Suomen merivoimien ja Neuvostoliiton laivaston alusten sekä Suomen rannikkotykistön välillä käydyt taistelut talvisodassa 30.

Uusi!!: Jatkosota ja Talvisodan merisotatoimet · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Jatkosota ja Talvisota · Katso lisää »

Tammi (kirjankustantamo)

Kustannusyhtiö Tammi on vuonna 1943 perustettu suomalainen kirjankustantamo.

Uusi!!: Jatkosota ja Tammi (kirjankustantamo) · Katso lisää »

Tammisaaren rautatieasema

Tammisaaren rautatieasema (ratakm 174+056) on rautatieliikennepaikka Tammisaaressa Raaseporin kaupungissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tammisaaren rautatieasema · Katso lisää »

Tammisuon rata

Tammisuon rata oli Viipurin maalaiskunnassa Tammisuon kylässä sijainnut kapearaiteinen rautatie.

Uusi!!: Jatkosota ja Tammisuon rata · Katso lisää »

Tammisuon seisake

Tammisuon seisake on rautatieliikennepaikka Viipurissa Viipuri–Joensuu-rataosalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Tammisuon seisake · Katso lisää »

Tampere-Härmälän lentoasema

Tampere-Härmälän lentoasema oli Tampereella sijainnut kansainvälinen lentoasema.

Uusi!!: Jatkosota ja Tampere-Härmälän lentoasema · Katso lisää »

Tampereen Ilves kausina 1940–1950

Ilves–HJK 29.12.1949 Tampereen Ilveksen jääkiekkojoukkue oli 1940-luvulla mukana SM-sarjassa joka vuosi, kun sarja onnistuttiin pelaamaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Tampereen Ilves kausina 1940–1950 · Katso lisää »

Tampereen Liikenne (yritys)

Tampereen Liikenne Oy, vuodesta 1949 Takra Oy, oli Tampereella toiminut, linja-autoliikennettä harjoittanut yritys.

Uusi!!: Jatkosota ja Tampereen Liikenne (yritys) · Katso lisää »

Tampereen linja-autoasema

Tampereen linja-autoasema on matkustajaterminaali Tampereella.

Uusi!!: Jatkosota ja Tampereen linja-autoasema · Katso lisää »

Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys

Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys oli Tampereella ja lähialueilla toiminut yhdistys, jonka päätavoitteet olivat tieteellisen maailmankuvan levittäminen ja vakaumusten tasa-arvon ajaminen.

Uusi!!: Jatkosota ja Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys · Katso lisää »

Tampereen vankileiri

Tampereen vankileiri (myös Kalevankankaan vankileiri) oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia.

Uusi!!: Jatkosota ja Tampereen vankileiri · Katso lisää »

Taneli Typpö

Taneli Typpö (2. maaliskuuta 1878 Virolahti – 17. maaliskuuta 1960 Lohjan mlk) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1918 ja 1922–1929.

Uusi!!: Jatkosota ja Taneli Typpö · Katso lisää »

Tankavaara

Hyttysistä varoittava epävirallinen liikennemerkki Tankavaarassa. Tankavaara eli Tankavaaran Kultakylä on kylä valtatien 4 /E75 varressa Sodankylässä, Sodankylän ja Ivalon välillä, noin 90 kilometriä pohjoiseen Sodankylän keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Tankavaara · Katso lisää »

Tankki-Veikko

Tankki-Veikko oli rintamalehti, joka ilmestyi ainakin jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Tankki-Veikko · Katso lisää »

Tanssikielto Suomessa

Tanssikielto oli voimassa Suomessa sotavuosina 1939–1944 ja lievennettynä sotien jälkeen vielä vuoteen 1948 saakka.

Uusi!!: Jatkosota ja Tanssikielto Suomessa · Katso lisää »

Tapani Klöf

Tapani Ensio Klöf (16. maaliskuuta 1916 Ikaalinen – 9. marraskuuta 1983) oli suomalainen tykistössä palvellut kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapani Klöf · Katso lisää »

Tapio Hiisivaara

Tapio Felix Hiisivaara (16. kesäkuuta 1907 Helsinki – 25. joulukuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Hiisivaara · Katso lisää »

Tapio Kaitaharju

Ilmari Tapio Kaitaharju (18. kesäkuuta 1923 Hamina – 28. tammikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja henkiparantaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Kaitaharju · Katso lisää »

Tapio Kunnas

Tapio Kunnas (21. lokakuuta 1921 Ruokolahti – 25. elokuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja sähkölaitosalan vaikuttaja, joka toimi sekä yritys- että järjestöjohtajana ja sai professorin arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Kunnas · Katso lisää »

Tapio Lehto (teollisuusneuvos)

Frans Tapio Lehto (19. syyskuuta 1925 Hanko – 4. helmikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kemisti ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Lehto (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Tapio M. Köykkä

Tapio Matti Köykkä (22. huhtikuuta 1911 Jalasjärvi – 12. lokakuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen äänentoistoalan keksijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio M. Köykkä · Katso lisää »

Tapio Nurkka

Tapio Nurkka oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Nurkka · Katso lisää »

Tapio Rautavaara

Kaj Tapio Rautavaara (8. maaliskuuta 1915 Pirkkala – 25. syyskuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja, jousiampuja ja elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Rautavaara · Katso lisää »

Tapio Tarjanne

Johannes Tapio Tarjanne (sukunimi vuoteen 1906 Törnqvist; 13. maaliskuuta 1901 Hämeenlinna – 27. elokuuta 1941 Kuukauppi, Antrea) oli suomalainen juristi ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Tapio Tarjanne · Katso lisää »

Tarja Halonen

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Tarja Halonen · Katso lisää »

Tarja Lappalainen

Kirjailija, kirjoittamisen maisteri (FM) Tarja Lappalaisella on laaja ja monipuolinen tuotanto. Tarja Anneli Lappalainen on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tarja Lappalainen · Katso lisää »

Tarmo Manni

Tarmo Manni oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tarmo Manni · Katso lisää »

Tarnala

Näkymä Tarnalaan Pien-Rautjärven yli. Tarnala on kylä Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tarnala · Katso lisää »

Taru Stenvall

Taru Stenvall (15. kesäkuuta 1909 Kiukainen – 5. joulukuuta 1999 Helsinki) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelissä Päämajan upseerien käytössä olleiden ravintoloiden tarjoilijana ja myöhemmin Kulosaaren Casinolla hovimestarina.

Uusi!!: Jatkosota ja Taru Stenvall · Katso lisää »

Tataarit Suomen sotilaina

Naim Nasibullen, Letfulla Baibulat, Fatih Bedretdin; seisomassa Abdulhak Asis, Haider Alautdin, Zinnetulla Hakim, Semiulla Wafin, Haider Asis, Abdul-Hamid Bedretdin, Semiulla Hakim. Suomen talvi- ja jatkosodassa palveli yhteensä 156 tataariyhteisön jäsentä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tataarit Suomen sotilaina · Katso lisää »

Tatu Malmivaara

Arvi Taneli (Tatu) Malmivaara (29. huhtikuuta 1908 Lapua – 8. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen pappi, upseeri, uskonnon opettaja, kansanedustaja ja rehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Tatu Malmivaara · Katso lisää »

Tatu Nissinen

David (Tatu) Nissinen (22. elokuuta 1883 Maaninka – 2. helmikuuta 1966 Kuopio) Viitattu 22.3.2013 oli suomalainen kansanedustaja edistyspuolueesta, agronomi ja maanviljelysneuvos, joka vaikutti alan järjestöissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tatu Nissinen · Katso lisää »

Tauno Aho

Tauno Aukusti Aho (10. heinäkuuta 1914 Hibbing, Minnesota, Yhdysvallat – 1996 Kuortane, Suomi) oli suomalainen harmonikansoittaja ja mestaripelimanni.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Aho · Katso lisää »

Tauno Hannus

Tauno Hannus (synt. Hannelius, 3. helmikuuta 1895 Uusikirkko – 11. tammikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen lentokapteeni ja Suomen ilmavoimien majuri, jota pidetään yhtenä Suomen ilmailun pioneereista.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Hannus · Katso lisää »

Tauno Iisalo

Tauno Veikko Ilmari Iisalo (23. heinäkuuta 1916 Ähtäri – 18. kesäkuuta 1947 Laukaa) oli Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari numero 168.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Iisalo · Katso lisää »

Tauno Kivimäki

Tauno Johannes Kivimäki (14. toukokuuta 1917 Salo – 2002) oli suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1970.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Kivimäki · Katso lisää »

Tauno Kopra

Tauno Toivo Kopra (11. toukokuuta 1906 Hiitola – 13. toukokuuta 1995 Hämeenlinna) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Kopra · Katso lisää »

Tauno Kukko

Tauno Kukko (15. syyskuuta 1916 Kuolemajärvi – 4. syyskuuta 2001 Espoo) oli suomalainen trumpetisti, säveltäjä ja sanoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Kukko · Katso lisää »

Tauno Kuosa

Tauno Ilmari Kuosa (6. elokuuta 1917 Varkaus – 1. lokakuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaeversti ja historioitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Kuosa · Katso lisää »

Tauno Kurki

Tauno Valter Kurki (12. lokakuuta 1914 Valkjärvi – 20. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija 1930-luvun lopulta yli sotavuosien 1940-luvun lopulle.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Kurki · Katso lisää »

Tauno Larmi

Tauno Reino Antero Larmi, entinen Lindroos (2. tammikuuta 1926 Lappi – 15. kesäkuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen silmälääkäri ja lääkintöneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Larmi · Katso lisää »

Tauno Mustanoja

Tauno Mustanoja Tauno Frans Mustanoja (vuoteen 1945 Salminen; 30. maaliskuuta 1912 Tampere – 2. maaliskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori, joka saavutti kansainvälistä arvostusta keskiajan englannin kielen tutkijana.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Mustanoja · Katso lisää »

Tauno Palo

Tauno Valdemar Palo (ent. Brännäs, Paloniemi) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Palo · Katso lisää »

Tauno Paronen

Tauno Ilmari Paronen (23. syyskuuta 1912 Viipuri – 3. helmikuuta 1998 Kotka) oli metsänhoitaja ja Mannerheim-ristin ritari numero 151.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Paronen · Katso lisää »

Tauno Pohjanlehto

Tauno Poju Verner Pohjanlehto (30. elokuuta 1920 Karjalankannas Kanneljärvi – 23. heinäkuuta 1995 Kotka) oli suomalainen metsänhoitaja ja panssarikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Pohjanlehto · Katso lisää »

Tauno Ratsula

Tauno Johannes Ratsula (16. helmikuuta 1922 Turku – 22. heinäkuuta 2004 Kauniainen) oli suomalainen opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Ratsula · Katso lisää »

Tauno Rauman-Aalto

Tauno Rauman-Aalto (20. huhtikuuta 1925 Rauma – 25. syyskuuta 1985 Rauma) oli suomalainen diplomi-insinööri ja sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Rauman-Aalto · Katso lisää »

Tauno Räisänen

Tauno Räisänen (1911 – 1977) oli suomalainen lehtori, rehtori ja tietokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Räisänen · Katso lisää »

Tauno Salo

Tauno Ilmari Salo (30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka teki työuransa Keskus-Sato Oy:ssä ja omassa suunnittelutoimistossaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Salo · Katso lisää »

Tauno Saukkonen (kenraalimajuri)

Tauno Sakari Saukkonen (15. elokuuta 1906 Savonlinna – 12. huhtikuuta 1968 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 19.4.1968, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Saukkonen (kenraalimajuri) · Katso lisää »

Tauno Savolainen

Tauno Toivo Savolainen (16. joulukuuta 1913 Valkjärvi – 1. syyskuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 24.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Savolainen · Katso lisää »

Tauno Tönning

Oulun yliopistollinen sairaala Kontinkankaalla oli Tönning Oy:n suurimpia rakennuskohteita 1960-luvun lopulla. Tauno Tönning (26. huhtikuuta 1916 Oulujoki – 10. lokakuuta 1985 Korpilahti) oli suomalainen rakennusalan yrittäjä ja liikkeenjohtaja, joka perusti nimeään kantavan säätiön.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Tönning · Katso lisää »

Tauno V. Mäki

Tauno Vilhelmi Mäki (6. helmikuuta 1912 Karinainen – 7. lokakuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen ampuja, olympiamitalisti, metsästysasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästysosaston ylijohtaja, agronomi, majuri ja eräkirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno V. Mäki · Katso lisää »

Tauno Valkama

Suomi kesäparalympialaisissa 1960 Tauno Valkama (8. lokakuuta 1923 – 11. tammikuuta 2001 Lempäälä) oli suomalainen vammaisurheilija, joka toi ensimmäisen paralympiamitalin Suomeen Rooman paralympialaisista 1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Valkama · Katso lisää »

Tauno Viiri

Tauno Johannes Viiri (16. joulukuuta 1908 Ylitornio – 22. lokakuuta 2002 Vancouver, Kanada) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 35.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Viiri · Katso lisää »

Tauno Viljanen

Tauno Viktor (T. V.) Viljanen (6. syyskuuta 1901 Helsinki – 17. huhtikuuta 1973) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi Suomen yleisesikunnan päällikkönä vuosina 1955–1961.

Uusi!!: Jatkosota ja Tauno Viljanen · Katso lisää »

Tšiipakka

Korpijärven maamiesseurantalo Tšiipakassa. Tšiipakka oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Tšiipakka · Katso lisää »

Tšikki

Tšikki oli kylä Korpiselän kunnan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Tšikki · Katso lisää »

Tšokki

Tšokki (aiemmin myös Saavanvaara) oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Tšokki · Katso lisää »

Tšopina

Tšopinan kunta Karhumäen piirin kartalla. Tšopina, Tšepina tai Tšobene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tšopina · Katso lisää »

Tähtitaivas talon yllä

Tähtitaivas talon yllä on Saara Cantellin ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 2012.

Uusi!!: Jatkosota ja Tähtitaivas talon yllä · Katso lisää »

Täktomin neuvostomonumentti

Täktomin neuvostomonumentti Täktomintien varrella Hangossa on pystytetty jatkosodassa Hangon taisteluiden yhteydessä kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistoksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Täktomin neuvostomonumentti · Katso lisää »

Täydennyslentolaivue 17

Täydennyslentolaivue 17 (T-LLv 17 toukokuu–elokuu 1940 ja kesäkuu–marraskuu 1941, T-LeLv 17 marraskuu 1942–syyskuu 1944) oli Suomen ilmavoimien koulutuslentolaivue välirauhan aikana ja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Täydennyslentolaivue 17 · Katso lisää »

Täydennyslentolaivue 25

Täydennyslentolaivue 25 (T-LLv 25) oli Suomen ilmavoimien koulutuslentolaivue jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Täydennyslentolaivue 25 · Katso lisää »

Täydennyslentolaivue 35

Täydennyslentolaivue 35 (T-LLv 35) oli Suomen ilmavoimien koulutuslentolaivue talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Täydennyslentolaivue 35 · Katso lisää »

Täydennyslentorykmentti (jatkosota)

Täydennyslentorykmentti oli Suomen ilmavoimien jatkolentokoulutuksesta vastannut lentorykmentti jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Täydennyslentorykmentti (jatkosota) · Katso lisää »

Töölön kisahalli

Kisahalli Olympiastadionin tornista kuvattuna. Hallin takana sen suuntaisesti kulkee Mannerheimintie. Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, on urheiluhalli Helsingin Taka-Töölössä.

Uusi!!: Jatkosota ja Töölön kisahalli · Katso lisää »

Töölön sairaala

Töölön sairaala. Taustalla vuonna 1932 valmistunut valkoinen, vanhempi osa, etualalla vuonna 1959 valmistunut punatiilinen lisärakennus. Töölön sairaala oli Helsingissä Taka-Töölön kaupunginosassa sijaitseva HYKSiin kuuluva sairaala.

Uusi!!: Jatkosota ja Töölön sairaala · Katso lisää »

Törnin–Männistön asekätkö

Törnin - Männistön asekätkön muistotaulu itse kätköpaikassa. Törnin–Männistön asekätkön muistotaulu. Törnin–Männistön asekätkö on kallionkolo Joensuun kaupungissa, entisessä Enon kunnassa Eno–Ahveninen–Kelvä-tien (seututie 518, kantatie 73:n oikotie) varrella; se on merkitty tien varrella olevalla nähtävyys-liikennemerkillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Törnin–Männistön asekätkö · Katso lisää »

Tea Holm

Tea Holm on suomalainen tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tea Holm · Katso lisää »

Tedjärvi

Tedjärvi (myös Kedrojärvi, Keträjärvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tedjärvi · Katso lisää »

Teija Sopanen

Teija Sopanen (oik. Teija Anneli Väärä, ent. Purhonen 1970–1974, ent. Oravisto, o.s. Sopanen) oli suomalainen televisiokuuluttaja, toimittaja, missi ja elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Teija Sopanen · Katso lisää »

Teikarsaari

Teikarsaaren sijainti Viipurinlahdella Teikarsaari on aiemmin Suomelle kuulunut saari ja kylä Viipurinlahdella luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Teikarsaari · Katso lisää »

Teivo Pentikäinen

Teivo Pentikäinen (1917 Viipuri – 12. kesäkuuta 2006 Espoo) oli vakuutusmatemaatikko ja professori, jota nimitetään Suomen työeläkejärjestelmän isäksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Teivo Pentikäinen · Katso lisää »

Telkkälä (Muolaa)

Telkkälä (v:sta 1948) on kylä Kirkkojärven itärannalla Punnuksen kunnassa Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Telkkälä (Muolaa) · Katso lisää »

Temmes (taajama)

Temmeksen vanhan osuusmeijerin rakennus. Temmeksen kirkko. Temmes on Tyrnävän kunnassa sijaitseva kylä ja taajama.

Uusi!!: Jatkosota ja Temmes (taajama) · Katso lisää »

Teppo Hirvi-Kunnas

Teppo Taneli Hirvi-Kunnas (joissain lähteissä Hirvikunnas) (4. kesäkuuta 1919 Puumala – 10. maaliskuuta 1942 Vasilitskajan saari, Ääninen) oli Mannerheim-ristin ritari numero 53.

Uusi!!: Jatkosota ja Teppo Hirvi-Kunnas · Katso lisää »

Terävälä

Terävälä oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Terävälä · Katso lisää »

Terho Pulkkinen

Terho Untamo Pulkkinen (28. maaliskuuta 1926 Siilinjärvi – 13. toukokuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen yhteiskuntatieteilijä ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Terho Pulkkinen · Katso lisää »

Terijoen ortodoksinen kirkko

Terijoen ortodoksinen kirkko sijaitsee Karjalan kannaksella Zelenogorskin (ent. Terijoki) kaupungissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Terijoen ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Terjo Markkanen

Terjo Tapani Markkanen (24. maaliskuuta 1934, Kotka – 24. heinäkuuta 2007, Kotka)Tuominen, Risto: Tuonen viita - Terjo Markkanen.

Uusi!!: Jatkosota ja Terjo Markkanen · Katso lisää »

Tervajärvi (Lempäälä, kuivatettu järvi)

Tervajärvi on kuivatettu järvi Pirkanmaalla Lempäälän Lastusissa, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Myllyojan valuma-alueeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Tervajärvi (Lempäälä, kuivatettu järvi) · Katso lisää »

Tervola (Muolaa)

Tervola oli kylä Muolaan kunnan keskiosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Tervola (Muolaa) · Katso lisää »

Teuvo Castrén

Teuvo Castrén 1930-luvulla. Teuvo Aimo Johannes Castrén (16. syyskuuta 1918 Tampere – 21. elokuuta 1991 Lund) oli suomalainen jääkiekkoilija, joka edusti Tampereen Ilvestä SM-sarjassa aikana 1934–1941 ja voitti kolme Suomen-mestaruutta.

Uusi!!: Jatkosota ja Teuvo Castrén · Katso lisää »

Teuvo Lehtinen

Teuvo Lehtinen (19. maaliskuuta 1927 Hämeenlinna – 26. tammikuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Teuvo Lehtinen · Katso lisää »

Teuvo Lindfors

Teuvo Lindfors (8. heinäkuuta 1922 Turku – 1. kesäkuuta 2015) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Teuvo Lindfors · Katso lisää »

Teuvo Syvänen

Teuvo Syvänen (14. elokuuta 1926 Kurkijoki – 13. elokuuta 1986 Loimaa) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Teuvo Syvänen · Katso lisää »

Teuvo Tulio

Teuvo Tulio (alun perin Theodor Antonius Deroschinsky-Tugai) oli suomalainen elokuvaohjaaja, -leikkaaja, -käsikirjoittaja ja -näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Teuvo Tulio · Katso lisää »

Teuvo Wartiovaara

Theodor (Teuvo) Kosti Wartiovaara Theodor (Teuvo) Kosti Wartiovaara (10. syyskuuta 1896 Joensuu – 19. maaliskuuta 1979) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Teuvo Wartiovaara · Katso lisää »

Thelma Saastamoinen

Thelma Pirkko Annikki Saastamoinen (17. syyskuuta 1922 Viipuri – 14. syyskuuta 2015) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Thelma Saastamoinen · Katso lisää »

Theodor Luts

Theodor Luts (14. elokuuta 1896 Palamuse, Viro – 24. syyskuuta 1980 São Paulo, Brasilia) oli virolaissyntyinen elokuvaohjaaja ja -kuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Theodor Luts · Katso lisää »

Thoralf Kyrre

Thoralf Kyrre Thoralf Kyrre (1913 – 27. marraskuuta 1960 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen diplomi-insinööri, joka oli mukana saksalaisten Sonderkommando Nord -vakoiluoperaatiossa Suomessa vuosina 1944–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Thoralf Kyrre · Katso lisää »

Thorbjörn Kramer

Mauritz Thorbjörn Hieronymus Kramer (27. heinäkuuta 1878 Turku – 10. elokuuta 1951 Turku) oli suomalainen merikapteeni, yritysjohtaja ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Thorbjörn Kramer · Katso lisää »

Thure Larjo

Thure Johannes Larjo ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Thure Larjo · Katso lisää »

Thure Svedlin

Thure William Svedlin (20. helmikuuta 1891 Uusikaarlepyy – 30. syyskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija, kustannusjohtaja ja itsenäisyysaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Thure Svedlin · Katso lisää »

Thyra von Beetzen-Östman

Thyra Elvira von Beetzen-Östman (23. helmikuuta 1872 Tukholma − 18. lokakuuta 1954) oli Suomessa vaikuttanut ruotsalaissyntyinen naisasianainen ja ihmisoikeusaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Thyra von Beetzen-Östman · Katso lisää »

Tienhaara (Viipurin mlk)

Tienhaara oli taajama entisessä Viipurin maalaiskunnassa, rautatien ja maantien varrella heti Viipurin ja Suomenvedenpohjan länsipuolella ja se kuului Ykspään kylän alueeseen Viipurin Maalaiskuntaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Tienhaara (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Tienhaaran taistelu

Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu.

Uusi!!: Jatkosota ja Tienhaaran taistelu · Katso lisää »

Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä

Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä · Katso lisää »

Tiiksjärven lentokenttä

Tiiksjärven sotilaslentokenttä oli Suomen ilmavoimien jatkosodassa käyttämä lentokenttä Tiiksjärven tuntumassa Lietmajärven alueella Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tiiksjärven lentokenttä · Katso lisää »

Tikkakosken mannekiini

Tikkakosken mannekiini on kuvaannollinen sanonta, jolla tarkoitetaan taitavaa konepistooliampujaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tikkakosken mannekiini · Katso lisää »

Timo Brofeldt

Timo Kullervo Brofeldt (10. maaliskuuta 1894 Kuopio – 22. tammikuuta 1951 Renko) oli suomalainen metsänhoitaja, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Timo Brofeldt · Katso lisää »

Timo Lipitsä

Timo Lipitsä (1. toukokuuta 1857 Suistamo – 5. huhtikuuta 1950 Kiuruvesi) oli Laatokan Karjalasta Suistamon Koiton kylästä kotoisin ollut runonlaulaja ja kanteleensoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Timo Lipitsä · Katso lisää »

Timo Puustinen

Timo Puustinen Timo Johannes Puustinen (19. kesäkuuta 1909 Iisalmi – 13. helmikuuta 1962 Kuopio) oli Mannerheim-ristin ritari numero 117.

Uusi!!: Jatkosota ja Timo Puustinen · Katso lisää »

Tiurulan ortodoksinen seurakunta

Tiurulan pyhittäjä Serafim Sarovilaisen muistolle pyhitetty kirkko. Tiurulan ortodoksinen seurakunta sijaitsi Laatokan länsipuolella, pääasiassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tiurulan ortodoksinen seurakunta · Katso lisää »

Tiutinen

Tiutinen on Kotkan kaupunginosa ja saari Suomenlahdessa Kotkansaaren itäpuolella.

Uusi!!: Jatkosota ja Tiutinen · Katso lisää »

TK-komppania

arkistoitu.

Uusi!!: Jatkosota ja TK-komppania · Katso lisää »

Toijalan satamarata

Toijalan satamarata oli Suomen rataverkkoon kuulunut vuosina 1925–1926 rakennettu noin neljän kilometrin pituinen sivurataosuus Toijalan rautatieasemalta Toijalan satamaan Vanajaveden rantaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Toijalan satamarata · Katso lisää »

Toimi Simokorpi

Toimi Elis Simokorpi ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Toimi Simokorpi · Katso lisää »

Toimi Tulikoura

Toimi Tulikoura (vuoteen 1906 Brandstaka) (19. helmikuuta 1905 Vehkalahti – 30. heinäkuuta 1983 Kuopio) oli suomalainen lakimies ja urheilujohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Toimi Tulikoura · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Jatkosota ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Toivo Alajärvi

Toivo Alajärvi (10. maaliskuuta 1906 Helsinki – 13. maaliskuuta 1981 Nurmijärvi) oli suomalainen iltamien juontaja, viihdetaiteilija ja elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Alajärvi · Katso lisää »

Toivo Armas Putkonen

Toivo Armas Putkonen (1912 Viipuri – 25. maaliskuuta 1980 Espoo) oli suomalainen lintutieteilijä ja opettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Armas Putkonen · Katso lisää »

Toivo Åsvik

Toivo Aleksanteri Åsvik (28. helmikuuta 1917 Vaasa – 31. tammikuuta 1988 Vaasa) oli suomalainen työmies, toimitsija ja Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Åsvik · Katso lisää »

Toivo Elomaa

Toivo Mikael Elomaa (10. joulukuuta 1893 Kälviä – 5. heinäkuuta 1944 Tulemajoki, Salmi) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Elomaa · Katso lisää »

Toivo Haaki

Toivo William Haaki (1. toukokuuta 1896 Hollola – 25. helmikuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen eri esikuntatehtävissä toiminut kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Haaki · Katso lisää »

Toivo Härkönen

Toivo Johannes Härkönen (9. syyskuuta 1917 Mikkeli – 9. marraskuuta 2002 Mikkeli) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Härkönen · Katso lisää »

Toivo Hj. Långström

Toivo Hjalmar (Toivo Hj.) Långström (12. toukokuuta 1889 Helsinki – 30. syyskuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Hj. Långström · Katso lisää »

Toivo Hoppania

Toivo Hoppania (23. heinäkuuta 1907 Kivennapa – 21. syyskuuta 1941 Tokkari, Itä-Karjala) oli suomalainen keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Hoppania · Katso lisää »

Toivo Horelli

Toivo Johannes Horelli (11. lokakuuta 1888 Kokemäki – 28. kesäkuuta 1975 Tampere) oli suomalainen juristi, pankinjohtaja ja poliitikko, joka toimi kokoomuksen kansanedustajana 1933–1945 ja Suomen sisäministerinä 1941–1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Horelli · Katso lisää »

Toivo Kaario

Toivo Juhani Kaario (7. kesäkuuta 1912 Helsinki – 20. lokakuuta 1970 Tampere) oli suomalainen insinööri ja keksijä, joka kehitteli 1930-luvulta lähtien pintaliitäjiä rakentaen niistä useita prototyyppejä.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Kaario · Katso lisää »

Toivo Kärnä

Toivo Kärnä (8. tammikuuta 1895 Lappajärvi – 10. heinäkuuta 1941) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin kapteeni Kaarnan todennäköinen esikuvaIlkka Malmberg: Huolehtiva isä vie poikansa sotaan, Tuntemattomat sotilaat -sarja 1/16, Helsingin Sanomat 6.12.2006.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Kärnä · Katso lisää »

Toivo Kittelä

Toivo Johan William Kittelä (16. heinäkuuta 1903 Nurmijärvi – 26. toukokuuta 1974 Kemi) oli suomalainen opettaja, kouluneuvos ja rehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Kittelä · Katso lisää »

Toivo Kolehmainen

Toivo Kalervo Kolehmainen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Kolehmainen · Katso lisää »

Toivo Koljonen

Toivo Harald Koljonen (12. joulukuuta 1910 Lahti – 21. lokakuuta 1943 Maaria) oli Huittisten varavankilasta karannut vanki, joka maaliskuussa 1943 surmasi Huittisten Karhiniemen kylässä viisihenkisen Hakasen perheen ja naapurissa asuneen Anna Maria Mäkisen.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Koljonen · Katso lisää »

Toivo Korhonen (arkkitehti)

Toivo Korhonen vuonna 1957. Lauritsalan kirkko. Toivo Sakari Korhonen (15. heinäkuuta 1926 Kuopio – 10. toukokuuta 2014 Helsinki) Suomen Arkkitehtuurimuseo.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Korhonen (arkkitehti) · Katso lisää »

Toivo Korpela

Toivo Korpela (seisomassa) noin vuonna 1945 Toivo Aleksanteri Korpela (13. tammikuuta 1900 Ähtäri – 9. tammikuuta 1963 Ähtäri) oli pienviljelijä ja metsätyömies, joka tuli tunnetuksi nimeään kantavasta uskonnollisesta hurmosliikkeestä.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Korpela · Katso lisää »

Toivo Korte

Toivo Korte (18. huhtikuuta 1911 Kaukola – 10. elokuuta 1965 Rovaniemi) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 94.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Korte · Katso lisää »

Toivo Laitinen

Toivo Vilho Kultimo Laitinen (25. marraskuuta 1905 Suomussalmi – 24. marraskuuta 1977 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 27.11.1977, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Laitinen · Katso lisää »

Toivo Lång

Toivo Aapeli Lång (aik. Long, (2. syyskuuta 1903 Nastola – 5. maaliskuuta 1970 Lahti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948. Lång oli myös SKP:n Kymen piirisihteeri ja Lahden kaupunginvaltuuston jäsen. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuonna 1950. Ammatiltaan Lång oli muurari. Hän oli poliittisista syistä vangittuna useaan otteeseen vuosina 1929–1944. Jatkosodan aikana Lång oli turvasäilössä muun muassa Koveron keskitysleirillä. Toivo Långin veli oli desantti Matti Lång.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Lång · Katso lisää »

Toivo Lepistö

Toivo Ilmari Lepistö (9. syyskuuta 1921 Kiukainen – 14. huhtikuuta 2010 Kankaanpää) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Lepistö · Katso lisää »

Toivo Luukko

Toivo Herman Luukko (30. tammikuuta 1903 Nurmo – 5. maaliskuuta 1979) oli suomalainen upseeri, joka palveli puolustusvoimissa ja Helsingin suojeluskunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Luukko · Katso lisää »

Toivo Manninen (sotilas)

Toivo Kaarlo Manninen (10. tammikuuta 1915 Calumet, Michigan, Yhdysvallat – 29. joulukuuta 1943 Oulu) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 100.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Manninen (sotilas) · Katso lisää »

Toivo Matilainen

Toivo Johannes Matilainen (16. helmikuuta 1918 Turku – 19. kesäkuuta 2011 Espoo) oli suomalainen metsänhoitaja ja järjestöjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Matilainen · Katso lisää »

Toivo Reponen

Toivo Erik Immanuel Reponen (9. heinäkuuta 1900 Kuopio – 14. kesäkuuta 1960 Helsinki) oli yleisesikuntaeversti, joka palveli sodan rannikotykistöyksikköjen komentajana ja sodan jälkeen Merisotakoulun johtajana ja viime vaiheessa Suomenlahden Rannikkotykistörykmentin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Reponen · Katso lisää »

Toivo Ruotsalainen

Toivo Wilhelm Johannes Ruotsalainen (7. heinäkuuta 1919 Iisalmi – 9. huhtikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen auto- ja kuljetusalan järjestöjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvon.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Ruotsalainen · Katso lisää »

Toivo Soini

Toivo Frans Matias Soini oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Soini · Katso lisää »

Toivo Toivanen

Toivo Adrian Toivanen (16. maaliskuuta 1913 Merimasku – 15. marraskuuta 1995 Luvia) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Toivanen · Katso lisää »

Toivo Tommola

Toivo Tommola (31. heinäkuuta 1905 Muolaa – 21. heinäkuuta 1986 Ivanovo, Neuvostoliitto) oli suomalaissyntyinen Neuvostoliiton armeijan kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Tommola · Katso lisää »

Toivo Tuomainen

Toivo ”Topi” Tuomainen Toivo ”Topi” Tuomainen (25. syyskuuta 1926 Maaninka – 13. marraskuuta 2002 Juankoski) oli suomalainen elokuvanäyttelijä, muusikko ja kenttäpäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo Tuomainen · Katso lisää »

Toivo V. Narva

Toivo Vihtori Narva, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Toivo V. Narva · Katso lisää »

Tollonjoki

Vanha ''kyly'' (saunarakennus) Hukkalantermällä Tollonjoella 2007 Talo Tollonjoen rannalla 2007 Tollonjoki (tai Толлорека, Tolloreka) on Vuokkiniemen kylähallinnon alueeseen kuuluva kylä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tollonjoki · Katso lisää »

Tolvajärven matkailumaja

Tolvajärven matkailumaja oli Laatokan Karjalassa Korpiselän Tolvajärven kylässä sijainnut Suomen Matkailjayhdistyken matkailumaja, joka vihittiin käyttöön 18. heinäkuuta 1939.

Uusi!!: Jatkosota ja Tolvajärven matkailumaja · Katso lisää »

Tolvajärvi

Tolvajärvi on järviryhmä Vuoksen vesistön Pielisen reitin latvoilla Loimolan kunnassa Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tolvajärvi · Katso lisää »

Tolvajärvi (kylä)

Tolvajärven tsasouna ennen talvisotaa. Tolvajärvi on Loimolan maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tolvajärvi (kylä) · Katso lisää »

Tom of Finland

Touko Valio Laaksonen (8. toukokuuta 1920 Kaarina – 7. marraskuuta 1991 Helsinki), taiteilijanimeltään Tom of Finland, oli suomalainen homoeroottinen kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, jonka tuotanto vaikutti merkittävästi 1900-luvun lopun homokulttuuriin.

Uusi!!: Jatkosota ja Tom of Finland · Katso lisää »

Tonteri (Kivennapa)

Tonteri oli Kivennavalla, luovutetussa Karjalassa sijainnut kylä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tonteri (Kivennapa) · Katso lisää »

Topi Vaara

Toivo Ilmari Malmivaara, kirjailijanimi Topi Vaara (22. tammikuuta 1913 Ilmajoki – 5. toukokuuta 1989 Kauhajoki) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Topi Vaara · Katso lisää »

Topi Vikstedt

Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (12. kesäkuuta 1891 Viipuri – 6. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen piirtäjä, pilapiirtäjä ja taidegraafikko, jota on pidetty yhtenä aikansa parhaista.

Uusi!!: Jatkosota ja Topi Vikstedt · Katso lisää »

Tor Högnäs

Tor Harald Rafael Högnäs (21. maaliskuuta 1922 Alaveteli – 29. maaliskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tor Högnäs · Katso lisää »

Torgny Segerstedt

Torgny Segerstedt Torgny Karl Segerstedt (1. marraskuuta 1876 Karlstad – 31. maaliskuuta 1945 Göteborg) oli ruotsalainen lehtimies ja uskonnonhistorian tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Torgny Segerstedt · Katso lisää »

Torjuntavoitto

Torjuntavoitto on termi, jolla kuvataan taistelua tai sotaa, joka muodollisesti on hävitty, mutta jolla on estetty viholliselta sen tavoitteeseen pääsy.

Uusi!!: Jatkosota ja Torjuntavoitto · Katso lisää »

Torkkeli Knuutinpojan patsas

Torkkeli Knuutinpojan patsas on Viipurissa Torkkeli Knuutinpojan torilla eli Vanhalla raatihuoneen torilla sijaitseva veistos, joka esittää Viipurin linnan perustajaa Torkkeli Knuutinpoikaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Torkkeli Knuutinpojan patsas · Katso lisää »

Torpedovene S5

Torpedovene S5 (aiemmin Podvishnij ja Albatros) oli Sokol-luokan torpedovene, joka palveli aluksi Venäjän keisarikunnan laivastossa ja myöhemmin Suomen merivoimissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Torpedovene S5 · Katso lisää »

Torppi

Torpin aluetta Torppi on Tornion kaupunginosa.

Uusi!!: Jatkosota ja Torppi · Katso lisää »

Torsten Björkman

Torsten Torolf Björkman Torsten Torolf Björkman (21. maaliskuuta Helsinki 1897 – 28. tammikuuta 1951) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Torsten Björkman · Katso lisää »

Torsten Hiiskero

Lapuan liikkeen valtuuskunta vuonna 1930. Torsten Hiiskero neljäs vasemmalta. Torsten Sanfrid Hiiskero (vuoteen 1937 Hedman, 1. heinäkuuta 1893 Kalajoki – 1962) oli suomalainen everstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Torsten Hiiskero · Katso lisää »

Torsten Liljeberg

Evald Johan Torsten ”Nappus” Liljeberg (26. lokakuuta 1916 Lauttasaari, Helsingin maalaiskunta – 26. helmikuuta 2019 HelsinkiKuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet 10.3.2019, s. 45.) oli suomalainen meloja.

Uusi!!: Jatkosota ja Torsten Liljeberg · Katso lisää »

Torsti Blom

Torsti Kalevi Blom (7. syyskuuta 1924 Metsämaa – 30. toukokuuta 2000 Lahti) oli suomalainen vakuutusvirkailija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Torsti Blom · Katso lisää »

Torvald Ekman

Torvald Erik Ekman (26. lokakuuta 1900 Helsinki – 16. kesäkuuta 1981 Turku) oli suomalainen kenraaliluutnantti vuodesta 1954.

Uusi!!: Jatkosota ja Torvald Ekman · Katso lisää »

Toto Fogelberg-Kaila

Ruth Elisabeth ”Toto” Fogelberg-Kaila (o.s. Fogelberg, vuosina 1944–1947 Viinikka; 4. tammikuuta 1924 Helsinki – 8. helmikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen sarjakuvapiirtäjä, joka piirsi Pekka Puupää -sarjakuvaa isänsä Ola Fogelbergin kuoleman jälkeen vuodesta 1952 vuoteen 1975 asti ja oli jo isänsä aikana osallistunut sarjakuvien tekstittämiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Toto Fogelberg-Kaila · Katso lisää »

Totti Noisniemi

Torkel (Totti) Rikhard Noisniemi (sukunimi vuoteen 1935 Nyberg, 28. elokuuta 1916 Helsinki – 23. elokuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen taiteilija ja kuvittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Totti Noisniemi · Katso lisää »

Tounan

Tounan on taajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin Hiitolan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tounan · Katso lisää »

Tove Jansson

Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.

Uusi!!: Jatkosota ja Tove Jansson · Katso lisää »

Tove Janssonin elämäkerta

Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian kunniatohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.

Uusi!!: Jatkosota ja Tove Janssonin elämäkerta · Katso lisää »

Trokari

Trokari on laittomasti tai ainakin paheksuttavasti toimiva epävirallinen kauppias, joka myy tai välittää vaikeasti saatavia tai kiellettyjä tuotteita tai myy tuotteita asiakkaille, joilta ne on kielletty.

Uusi!!: Jatkosota ja Trokari · Katso lisää »

TUL Cup

TUL Cup on vuosittain järjestettävä Suomen Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruusturnaus, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.

Uusi!!: Jatkosota ja TUL Cup · Katso lisää »

TUL:n jalkapallomestaruuskilpailut 1943

TUL:n jalkapallomestaruuskilpailut 1943 olivat 30.

Uusi!!: Jatkosota ja TUL:n jalkapallomestaruuskilpailut 1943 · Katso lisää »

TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940

TUL:n jalkapallon Suursarjan kausi 1940 oli Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruuskilpailujen 21.

Uusi!!: Jatkosota ja TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940 · Katso lisää »

TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1941

TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1941 oli 22.

Uusi!!: Jatkosota ja TUL:n jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1941 · Katso lisää »

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuntematon sotilas · Katso lisää »

Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva) · Katso lisää »

Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)

Tuntematon sotilas on vuonna 1985 valmistunut suomalainen sotaelokuva.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva) · Katso lisää »

Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva)

Tuntematon sotilas on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut suomalainen sotaelokuva, jonka on ohjannut Aku Louhimies.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva) · Katso lisää »

Tuntemattomalle jumalalle

Tuntemattomalle jumalalle on suomalainen television draamasarja vuodelta 1993.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuntemattomalle jumalalle · Katso lisää »

Tuomas Bryggari

Tuomas Bryggari (myös Bryggare, 8. joulukuuta 1881 Jääski – 31. lokakuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1965 ja Suomen Rakennustyöläisten Liiton puheenjohtajana 1930–1939.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuomas Bryggari · Katso lisää »

Tuomas Gerdt

Kaiho Tuomas Albin Gerdt (28. toukokuuta 1922 Heinävesi – 1. marraskuuta 2020 Helsinki) oli Mannerheim-ristin ritari numero 95 ja 191 ritarista viimeinen elossa ollut.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuomas Gerdt · Katso lisää »

Tuomas Haapanen

Tuomas Jaakko Haapanen (s. 29. joulukuuta 1924 Helsinki) on Sibelius-Akatemian viulunsoiton professori emeritus, joka työurallaan ehti olla viulisti, kapellimestari, opettaja ja rehtori.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuomas Haapanen · Katso lisää »

Tuomas Iisalo

Tuomas Iisalo (s. 29. heinäkuuta 1982 Helsinki) on suomalainen koripallovalmentaja ja aktiiviuransa lopettanut koripalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuomas Iisalo · Katso lisää »

Tuomas Peltonen (professori)

Tuomas Eetvartti Peltonen (3. toukokuuta 1924 Virrat – 13. joulukuuta 2009 Turku) oli suomalainen lääkäri ja Turun yliopiston professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuomas Peltonen (professori) · Katso lisää »

Tuomo Lindroos

Tuomo Lindroos. Tuomo Antero Lindroos (12. toukokuuta 1923 Tampere – 17. toukokuuta 1968 Tampere) oli suomalainen jääkiekkoerotuomari ja tärkeä tuomaritoiminnan kehittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuomo Lindroos · Katso lisää »

Tuovi Nousiainen

Tuovi Nousiainen (12. joulukuuta 1908 Tervo tai Karttula – 24. joulukuuta 1989 Vihti) oli suomalainen elo- ja valokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuovi Nousiainen · Katso lisää »

Tupolev SB-2

SB-2 Tupolev SB tai Tupolev ANT-40 oli Tupolevin Neuvostoliitossa vuosina 1934–1941 valmistama kaksimoottorinen keskiraskas pommikone.

Uusi!!: Jatkosota ja Tupolev SB-2 · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Jatkosota ja Turku · Katso lisää »

Turku 1900-luvulla

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla.

Uusi!!: Jatkosota ja Turku 1900-luvulla · Katso lisää »

Turulila

Turulila oli kylä Muolaan kunnan keskiosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Turulila · Katso lisää »

Turun Höyhen

Oy Turun Höyhen – Åbo Fjäder Ab oli suomalainen yritys, joka erikoistui tehdasmaiseen höyhenten ja untuvien jalostamiseen sekä sänkyvaatteiden valmistamiseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun Höyhen · Katso lisää »

Turun historia

Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja se oli pitkään myös maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun historia · Katso lisää »

Turun Historiallinen Yhdistys

Turun Historiallinen Yhdistys ry (THY) on vuonna 1923 perustettu Turun vanhin tieteellinen seura, jonka tavoitteena on tuoda yhteen historian tutkijat, opettajat, opiskelijat ja harrastajat, edistää historiantutkimusta ja historiatieteellistä harrastusta sekä ylläpitää yhteyttä alan tutkijoiden ja suuren yleisön välillä.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun Historiallinen Yhdistys · Katso lisää »

Turun linna

Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun linna · Katso lisää »

Turun linnan kirkko

Vain rippikello säilyi vuoden 1941 pommituksen aiheuttamasta tulipalosta. Kuningattaren aition katos, kilvessä Sofia Magdalenan nimikirjaimet. Turun linnan kirkko on Juhana Herttuan aikaiseen Turun linnan eteläsiiven pitosaliin sisustettu luterilainen kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun linnan kirkko · Katso lisää »

Turun Lyseo

Turun Lyseo on Turussa toimivan Turun Lyseon koulun epävirallinen käyttönimi.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun Lyseo · Katso lisää »

Turun nähtävyydet

Turun 750-vuotisjuhlapostimerkki vuodelta 1979. Merkissä esiintyy lukuisia Turun nähtävyyksiä. Turussa, Suomen vanhimmassa kaupungissa, sijaitsee useita nähtävyyksiä ja valtakunnallisesti tärkeitä kohteita.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun nähtävyydet · Katso lisää »

Turun punaisten muistomerkit

Turun punaisten muistomerkit ovat Suomen sisällissodan punaisten hautamuistomerkkejä, jotka sijaitsevat Turun hautausmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun punaisten muistomerkit · Katso lisää »

Turun rannikkorykmentti

Turun rannikkorykmentti (TurRR) oli Suomen rannikkotykistön Turun saariston ja Saaristomeren alueen joukko-osasto, joka muodostettiin 10.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun rannikkorykmentti · Katso lisää »

Turun tuomiokirkon kello lyö 12

Yksi tuomiokirkon kelloista Turun tuomiokirkon kello lyö 12 merkitsee joka arkipäivä (maanantaista lauantaihin) kuultavia Turun tuomiokirkon kellojen lyöntejä keskipäivällä Yle Radio 1 -kanavalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 · Katso lisää »

Turun Urheilupuisto

Turun Urheilupuisto on Turun keskustassa, Aurajoen itärannalla sijaitseva urheilu- ja virkistysalue.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun Urheilupuisto · Katso lisää »

Turun yliopisto

Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.

Uusi!!: Jatkosota ja Turun yliopisto · Katso lisää »

Turvasäilö

Turvasäilö on poikkeuksellinen vangitsemisen muoto, joka tarkoittaa yleensä henkilön vangitsemista turvallisuusuhkana ilman normaalia tutkintaa ja syyteharkintaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Turvasäilö · Katso lisää »

Tuttu Jänis

Tuttu Arvo Rafael Jänis (26. lokakuuta 1905 Pietari – 18. helmikuuta 1980 Kuopio) oli suomalainen Kuopiossa vaikuttanut valokuvaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuttu Jänis · Katso lisää »

Tuulessa ja tuiskussa

Tuulessa ja tuiskussa on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan yhdestoista osa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuulessa ja tuiskussa · Katso lisää »

Tuulijärvi (Repola)

Tuulijärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan ja Lentieran kunnissa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuulijärvi (Repola) · Katso lisää »

Tuulivaara

Tuulivaara (Туливары, Tulivary ja muita nimimuotoja) on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuulivaara · Katso lisää »

Tuure Junnila

Tuure Jaakko Kalervo Junnila (24. heinäkuuta 1910 Kiikka – 21. kesäkuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen pankkimies, taloustieteilijä ja kokoomuspoliitikko, joka tuli tunnetuksi Urho Kekkosen ulkopoliittisen linjan, kommunismin ja Neuvostoliiton arvostelijana sekä taitavana puhujana ja kirjoittajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuure Junnila · Katso lisää »

Tuure Lehén

Thure (Tuure) Valdemar Lehén (28. huhtikuuta 1893 Jämsänkoski – 12. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen punaupseeri, kommunistipoliitikko, filosofi, toimittaja ja kääntäjä, joka vaikutti Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1918–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuure Lehén · Katso lisää »

Tuusulan venäläinen varuskuntakirkko

Tuusulan venäläinen ortodoksinen varuskuntakirkko. Tuusulan venäläinen varuskuntakirkko eli Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Tuusulan varuskunta-alueella sijainnut ortodoksinen kirkkorakennus.

Uusi!!: Jatkosota ja Tuusulan venäläinen varuskuntakirkko · Katso lisää »

Työ (yhtiö)

Osakeyhtiö Työ oli suomalainen vasemmistolainen kirjapainotoimintaa harjoittanut yritys, joka toimi vuosina 1920–1930.

Uusi!!: Jatkosota ja Työ (yhtiö) · Katso lisää »

Työläiskynäilijäin ja -kuvaajain liitto

Työläiskynäilijäin ja -kuvaajain liitto Yhteisvoima (TKL Yhteisvoima) oli vusina 1928-1930 ja 1945-1946 Suomessa toiminut kommunistinen kirjoittajaliitto.

Uusi!!: Jatkosota ja Työläiskynäilijäin ja -kuvaajain liitto · Katso lisää »

Työläisrintamamiehet

Työläisrintamamiehet oli välirauhan aikana syksyllä 1940 perustettu kommunismia kannattaneiden talvisodan veteraanien liike, joka oli tarkoitettu Suomen Aseveljien Liiton ja varsinkin sisällissodan valkoista perintöä edustaneen Rintamamiesliiton vasemmistolaiseksi kilpailijaksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Työläisrintamamiehet · Katso lisää »

Työväen Arkisto

Työväen Arkisto (TyArk) on vuonna 1909 perustettu Suomen vanhin työväenliikkeeseen liittyvä arkisto ja samalla maan vanhin kansanliikearkisto.

Uusi!!: Jatkosota ja Työväen Arkisto · Katso lisää »

Työväenlehti

Kansan Lehden toimituskuntaa vuonna 1944. Työväenlehdiksi kutsutaan Suomessa poliittisia tai aatteellisia sanomalehtiä, jotka ovat läheisesti sidoksissa työväenliikkeeseen, vasemmistopuolueisiin tai ammattiyhdistysliikkeeseen.

Uusi!!: Jatkosota ja Työväenlehti · Katso lisää »

Työvelvollisuus Suomessa

Työvelvollisuus on Suomen laissa tunnettu poikkeusolojen aikainen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomessa asuvia 18–67-vuotiaita henkilöitä.

Uusi!!: Jatkosota ja Työvelvollisuus Suomessa · Katso lisää »

Tykinjyskeessä jatkosodassa

Tykinjyskeessä jatkosodassa on Lauri Jäntin kirjoittama sotadokumentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Tykinjyskeessä jatkosodassa · Katso lisää »

Tykkivene Aunus

Tykkivene Aunus oli vuonna 1919 käyttöönotettu Suomen merivoimien tykkivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Tykkivene Aunus · Katso lisää »

Tykkivene Karjala (1918)

Tykkivene Karjala oli Suomen merivoimien tykkivene vuosina 1918-1953.

Uusi!!: Jatkosota ja Tykkivene Karjala (1918) · Katso lisää »

Tykkivene Turunmaa (1916)

Tykkivene Turunmaa oli Suomen merivoimien tykkivene vuosina 1918–1953.

Uusi!!: Jatkosota ja Tykkivene Turunmaa (1916) · Katso lisää »

Tykkivene Uusimaa

Tykkivene Uusimaa oli 1920-1953 Suomen merivoimien tykkivene, joka oli alun perin Venäjän keisarikunnan laivaston Suomessa valmistettu Golub-luokan vartioalus.

Uusi!!: Jatkosota ja Tykkivene Uusimaa · Katso lisää »

Tyko Reinikka

Tyko Henrik Reinikka (10. joulukuuta 1887 Oulu – 18. tammikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, opettaja ja pankinjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyko Reinikka · Katso lisää »

Tyrjän rykmentti (kirja)

Tyrjän rykmentti.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyrjän rykmentti (kirja) · Katso lisää »

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on noin vuosina 1506–1516Hiekkanen 2007 s. 263 rakennettu myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko Tyrväällä Sastamalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko · Katso lisää »

Tytärsaari

Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Jatkosota ja Tytärsaari · Katso lisää »

Tyttö astuu elämään

Tyttö astuu elämään (En flicka i grått) on suomalainen lottaelokuva vuodelta 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyttö astuu elämään · Katso lisää »

Tyyne Hinkkala

Tyyne Hinkkala (31. lokakuuta 1908 Ulvila – 18. heinäkuuta 2018 Ulvila) oli pitkäikäinen suomalainen.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyyne Hinkkala · Katso lisää »

Tyyne Martikainen

Tyyne Martikainen, o.s. Kuosku (s. 1931 Kuosku, Savukoski) on suomalainen Espoossa asuva terveydenhuoltoneuvos, valtiotieteen maisteri ja terveystieteiden lisensiaatti sekä kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyyne Martikainen · Katso lisää »

Tyyne-Kerttu Virkki

Tyyne-Kerttu Virkki nuorena. Tyyne-Kerttu Virkki (aik. Wirkki, 5. kesäkuuta 1907 Sakkola – 20. marraskuuta 2000 Helsinki) oli käsityönopettaja, yrittäjä ja Omin Käsin -lehden päätoimittaja 1944–1970.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyyne-Kerttu Virkki · Katso lisää »

Tyyni Vahter

viitattu.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyyni Vahter · Katso lisää »

Tyyppitalo

Asutushallituksen tyyppi ”Er.As.tyyppi no 4” vuodelta 1937. Asutushallituksen tyyppien ”Er.As.” rakennedetaljeja. Kaupunkityypin ”ruotsalaistaloja” Salon Kärkänkadulla syksyllä 1940. Talo Lyyli Vänslä, Tapanila, Helsinki. Tyyppitalosuunnitelman mukaan tehty piirustus. Asutusvaliokunnan suunnittelutoimisto 11. elokuuta 1947. Enso Gutzeit Oy:n työntekijöilleen rakennuttamia taloja Säynätsalossa, Jyväskylässä. Myyntiyhdistys Puutalon omakotitalomalli Einontalo vuodelta 1959. K3-talomallin mukainen nykyaikainen ''Arkkitalotyyppi A4''. 3h+k+rt 108-m², sauna 24 h-m². Arkkitalotyypin pihanäkymä. Tyyppitalo on talo, joka on rakennettu kaikkien rakentajien käytettävissä olevan yleiskäyttöisen talomallin mukaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Tyyppitalo · Katso lisää »

U-asema

U-asema eli Pitkärannan–Loimolan linja (U-linja) oli Laatokan Karjalassa sijaitseva jatkosodan aikainen puolustuslinja.

Uusi!!: Jatkosota ja U-asema · Katso lisää »

U. A. Käkönen

Uljas Antero Käkönen (29. kesäkuuta 1906 Kaukola – 25. toukokuuta 1975) oli suomalainen yleisesikuntaeversti Käkösen vanhemmat olivat Antti Käkönen ja Maria Niemi.

Uusi!!: Jatkosota ja U. A. Käkönen · Katso lisää »

U. E. Moisala

Uuno Erkki Moisala (9. maaliskuuta 1923 Paavola – 4. maaliskuuta 2011 Espoo) oli suomalainen liikkeenjohdon asiantuntija, tutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja U. E. Moisala · Katso lisää »

Uhtua

Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Uhtua · Katso lisää »

Uittamo

Uittamo on kaupunginosa Turussa, noin neljä kilometriä etelään keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Uittamo · Katso lisää »

Uki Nieminen

Uki Nieminen (22. maaliskuuta 1898 Kuhmoinen – 20. marraskuuta 1942 Impilahti) oli suomalainen Sortavalassa ilmestyneen Laatokka-lehden päätoimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Uki Nieminen · Katso lisää »

Ukkosen ääni

Ukkosen ääni on Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen romaanisarjan Juuret Iijoen törmässä eli Iijoki-sarjan yhdeksäs osa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ukkosen ääni · Katso lisää »

Ukkosmyrsky (sotaromaani)

Ukkosmyrsky on Lauri Vaalan kirjoittama sotaromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Ukkosmyrsky (sotaromaani) · Katso lisää »

Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta

Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta (myös Ulkomaisen omaisuuden hoitokunta, lyhenne UOH) oli Suomen valtion toimielin, joka toimi kahdessa vaiheessa jatkosodan aikana ja sen jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta · Katso lisää »

Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953

Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953 on Mikko Uolan kirjoittama ja Minervan vuonna 2013 julkaisema tutkimus jatkosodan tuloksen ja vuoden 1944 välirauhansopimuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomessa, tilanteesta, jota äärivasemmisto pyrki hyödyntämään johtaakseen Suomen sosialismiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953 · Katso lisää »

Unelma Konkka

Unelma Konkka (21. elokuuta 1921 Konkkala, ToksovaU istokov, s. 5. – 4. toukokuuta 2011 Lappeenranta) oli inkeriläissyntyinen kansanperinteen tutkija.

Uusi!!: Jatkosota ja Unelma Konkka · Katso lisää »

Unilever

Unilever on brittiläinen päivittäistavaroita valmistava yrityskonserni.

Uusi!!: Jatkosota ja Unilever · Katso lisää »

Unio Hiitonen

Sakari Unio Felix Hiitonen (vuoteen 1932 Hidén; 10. kesäkuuta 1910 Helsinki – 8. elokuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen kiinteistöneuvos, joka oli tunnettu myös sotavuosien rintamakuvaajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Unio Hiitonen · Katso lisää »

Unio Sarlin

Unio Bernhard Sarlin (6. tammikuuta 1893 Helsinki – 19. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja kilpa-ampuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Unio Sarlin · Katso lisää »

Uno Fagernäs

Uno Fagernäs Frans Uno Fagernäs (käytti Saksassa nimeä Fichte) (4. maaliskuuta 1894 Teerijärvi – 31. lokakuuta 1980) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Uno Fagernäs · Katso lisää »

Uno Forss

Uno Harald Forss (31. maaliskuuta 1892 Turku – 5. joulukuuta 1972 Espoo) oli suomalainen järjestö- ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Uno Forss · Katso lisää »

Uno Järvela

Uno Järvela (20. kesäkuuta 1926 Tallinna, Viro – 23. tammikuuta 2012 Tallinna, Viro) oli virolainen musiikin professori ja Suomen jatkosodan veteraani.

Uusi!!: Jatkosota ja Uno Järvela · Katso lisää »

Uno Lamminen

Uno Lamminen (1910 Härjänoja, Somerniemi – 1985 Salo) oli suomalainen kauppaneuvos ja kilpa-autoilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Uno Lamminen · Katso lisää »

Uno Paunu

Uno Henrik Berndt Paunu, vuoteen 1906 Dufva, (26. helmikuuta 1873 Koski Hl – 24. heinäkuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen pappi ja lähetysteologi ja Suomen Lähetysseuran seitsemäs lähetysjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Uno Paunu · Katso lisää »

Unto Ahokivi

Unto Kalervo Hämäläinen, kirjailijanimi Unto Ahokivi (6. elokuuta 1916 Lappeenranta – 26. maaliskuuta 1986 Farsta, Tukholma, Ruotsi)Hämäläinen, Unto Kalervo, Sveriges Dödbok (8/2021) 1830–2020, Sveriges Släktforskarförbund, ISBN 978-91-89310-09-4 oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Ahokivi · Katso lisää »

Unto Kumpulainen

Unto Kumpulainen (27. lokakuuta 1917 Helsinki – 29. helmikuuta 2000 Riihimäki) oli suomalainen elokuvaaja, joka 40 vuoden aikana kuvasi noin 400 lyhytelokuvaa ja 11 pitkää näytelmäelokuvaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Kumpulainen · Katso lisää »

Unto Lehtonen

Unto Erkki Olavi Lehtonen (31. lokakuuta 1919 Elimäki – 1. heinäkuuta 1944 Manssila, Rajakontu) oli suomalainen runoilija joka kaatui jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Lehtonen · Katso lisää »

Unto Mielonen

Unto Oskar Mielonen (5. tammikuuta 1915 Viipuri – 6. tammikuuta 1976 Hollola) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 10.1.1976, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Mielonen · Katso lisää »

Unto Miettinen

Unto Olavi Miettinen (11. helmikuuta 1915 Helsinki – 2. lokakuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja ja kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Miettinen · Katso lisää »

Unto Oksala

Suomen Ilmavoimien Bristol Blenheim Mk. IV (BL-129). LeLv 44:n Junkers Ju 88 A-4, JK-265. Unto Johannes Oksala (15. maaliskuuta 1915 Jyväskylä – 6. elokuuta 1995 Tampere) oli Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Oksala · Katso lisää »

Unto Räty

Unto Räty (11. marraskuuta 1915 Virolahti – 1. elokuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen pikakirjoittaja ja eduskunnan pöytäkirjatoimiston päällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Räty · Katso lisää »

Unto Varjonen

Unto Uuno Mikael Varjonen (22. elokuuta 1916 Turku – 11. helmikuuta 1954 Washington DC, Yhdysvallat) oli suomalainen kansanedustaja, ministeri, sosiaalidemokraattinen poliitikko ja pankinjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Unto Varjonen · Katso lisää »

Uolevi Kettinen

Eino Uolevi Kettinen (25. marraskuuta 1920 Viipuri – 14. kesäkuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka toimi Suezin vuoden 1956 ja Kyproksen vuoden 1964 YK:n suomalaisosastojen ensimmäisenä komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Uolevi Kettinen · Katso lisää »

Uolevi Punnonen

Yrjö Uolevi Punnonen (26. elokuuta 1914 Savonlinna – 16. helmikuuta 1973) oli diplomi-insinööri ja everstiluutnantti, joka toimi virkamiehenä, yritysjohtajana ja Lahden apulaiskaupunginjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Uolevi Punnonen · Katso lisää »

Uotin parantola

Uotin parantola (nykyisin Lempäälän Luontaiskylpylä) on vuonna 1926 perustettu Lempäälässä toimiva luontaishoitola, jossa annetaan vesihoitoja.

Uusi!!: Jatkosota ja Uotin parantola · Katso lisää »

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON kirjasto

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON kirjasto on urheilun historiaan ja nykypäivään keskittynyt tutkimuskirjasto, joka luokitellaan kansallisessa kirjastoverkossa erikoiskirjastoksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON kirjasto · Katso lisää »

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto, aiemmalta nimeltään Urheilumuseo, on Helsingin olympiastadionilla sijaitseva urheilun ja liikunnan erikoismuseo.

Uusi!!: Jatkosota ja Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto · Katso lisää »

Urheilun pikku jättiläinen

Urheilun pikku jättiläinen – Ohjekirja nuorille urheilijoille, tietokirja kaikille urheilunharrastajille on Martti Jukolan laatima ja WSOY:n vuonna 1945 julkaisema urheiluaiheinen hakuteos.

Uusi!!: Jatkosota ja Urheilun pikku jättiläinen · Katso lisää »

Urho Jokinen

Urho Sven Valdemar Jokinen (26. maaliskuuta 1924 Raisio – 25. toukokuuta 1996 Rusko) oli suomalainen toimittaja ja kommunistinen teoreetikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Jokinen · Katso lisää »

Urho Kaipainen

Urho Johannes Kaipainen (17. kesäkuuta 1908 Jääski – 17. elokuuta 1942 Helsingin mlk) oli suomalainen kommunisti, joka teloitettiin jatkosodan aikana vakoojana.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Kaipainen · Katso lisää »

Urho Ketvel

Urho Johannes Ketvel (12. heinäkuuta 1923 Jyväskylän maalaiskunta – 16. lokakuuta 2012) oli suomalainen Tuusulassa asunut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Ketvel · Katso lisää »

Urho Lähteinen

Urho Herman Lähteinen (6. heinäkuuta 1890 Teisko - 24. marraskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kommunisti ja urheiluvaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Lähteinen · Katso lisää »

Urho Lehtovaara

Morane M.S. 406 -hävittäjä – Lehtovaara oli tyypin kärkiässä. Urho Sakari Lehtovaara (27. lokakuuta 1917 Pyhäjärvi – 15. tammikuuta 1949 Lapinlahti) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Lehtovaara · Katso lisää »

Urho Piha

Veikko Urho Ilmari Piha (28. joulukuuta 1896 – 4. elokuuta 1961) oli suomalainen Etsivän keskuspoliisin sekä valkoisen Valpon virkailija ja nimismies.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Piha · Katso lisää »

Urho Pikkarainen

Urho August Pikkarainen (käytti saksassa peitenimeä Anderson), (16. maaliskuuta 1895 Kajaani – 3. toukokuuta 1977) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Pikkarainen · Katso lisää »

Urho Seitola

Urho Wilhelm Seitola (synt. Frimodig, 31. toukokuuta 1886 Hamina – 22. maaliskuuta 1949 Hamina) oli suomalainen suojeluskuntaupseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Seitola · Katso lisää »

Urho Sihvonen

Urho Koitto Sihvonen Urho Koitto Sihvonen (11. maaliskuuta 1894 Kotka – 12. helmikuuta 1954) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Sihvonen · Katso lisää »

Urho Tähtinen

Urho Akseli Tähtinen (16. maaliskuuta 1899 Antrea – 22. joulukuuta 1982 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen rykmentin- ja prikaatinkomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Tähtinen · Katso lisää »

Urho Toivola

Urho Vilpitön Konstantin Toivola (vuoteen 1906 Kröger; 17. lokakuuta 1890 Heinola – 11. syyskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, Edistyspuolueen kansanedustaja ja diplomaatti.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Toivola · Katso lisää »

Urho Tuurala

Urho Anshelm Tuurala (7. marraskuuta 1882 Virrat − 1943/1944 Sorokka) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Urho Tuurala · Katso lisää »

Urjala

Urjalan kirkko. Nuutajärven lasitehdas Urjalassa. Kortejärvi, yksi Urjalan järvistä Urjala (myös Urdiala, aiemmin Airanne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Urjala · Katso lisää »

Urpo Jokinen

Urpo Oskari Jokinen (6. helmikuuta 1920 Hollola – 21. lokakuuta 2007 Pori Helsingin Sanomat) oli suomalainen musiikkipedagogi, musiikkikirjailija sekä -toimittaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Urpo Jokinen · Katso lisää »

Urpo Leppänen

Urpo Olavi Leppänen (10. helmikuuta 1944 Polvijärvi – 14. maaliskuuta 2010 Forssa) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Urpo Leppänen · Katso lisää »

Urpo Pesonen

Urpo Rafael Pesonen (8. toukokuuta 1915 Helsinki – 22. tammikuuta 1994 Lahti)Hannu-Ilari Lampila: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.1.1994.

Uusi!!: Jatkosota ja Urpo Pesonen · Katso lisää »

Urpo Viinikka

Toivo Urpo Viinikka (6. maaliskuuta 1920 Helsinki – 25. elokuuta 1944) oli suomalainen lääketieteen kandidaatti ja sotilasvirkamies joka teloitettiin elokuun lopulla 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Urpo Viinikka · Katso lisää »

Usko Haahti

Usko Sakari Haahti (20. toukokuuta 1909 Helsinki – 25. lokakuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, joka johti jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 salaista asekätkentätoimintaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Usko Haahti · Katso lisää »

Uskonnottomuus Suomessa

Uskonnottomuus Suomessa: Vuonna 2022 Suomessa uskontokuntiin kuulumattomia oli 32,0 prosenttia väestöstä eli noin 1 782 000 henkilöä.

Uusi!!: Jatkosota ja Uskonnottomuus Suomessa · Katso lisää »

Utö

Utön majakka. Utö Paraisten kaupungissa entisen Korppoon kunnan alueella on Suomen eteläisin asuttu saari.

Uusi!!: Jatkosota ja Utö · Katso lisää »

Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuus

Uudenkylän asevarikon räjähdys on Puolustusvoimien silloisella Asevarikko 2:lla Nastolan ja Orimattilan rajalla Terrikalliolla aamulla 14.

Uusi!!: Jatkosota ja Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuus · Katso lisää »

Uudenkylän kartano

Uudenkylän kartano oli Nastolan Uudessakylässä nykyisen Mustakallion tilan mailla vuosina 1879–1949 sijainnut kartano.

Uusi!!: Jatkosota ja Uudenkylän kartano · Katso lisää »

Uudenmaan historia

Nykyisin Uutenamaana tunnettu maa-alue Suomen etelärannikolla oli esihistoriallisella ajalla Varsinais-Suomen ja Hämeen takamaata.

Uusi!!: Jatkosota ja Uudenmaan historia · Katso lisää »

Uudenmaan rakuunarykmentti

Gaston Ahrenberg Uudenmaan rakuunarykmentti (URR) oli vuosina 1918-1947 toiminut ratsuväkiyksikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Uudenmaan rakuunarykmentti · Katso lisää »

Uukuniemi

Uukuniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Karjalassa ja joka liitettiin vuoden 2005 alusta Parikkalaan samaan aikaan Saaren kunnan kanssa.

Uusi!!: Jatkosota ja Uukuniemi · Katso lisää »

Uuno F. Inkinen

Uuno Ferdinand Inkinen (21. kesäkuuta 1913 Jääski – 22. joulukuuta 2003) oli suomalainen maalari, somistaja ja mainostoimiston graafikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno F. Inkinen · Katso lisää »

Uuno Hakola

Uuno Harald Hakola, vuoteen 1936 Skog (6. kesäkuuta 1909 Lestijärvi – 1. elokuuta 2002) oli suomalainen liikennöintialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Hakola · Katso lisää »

Uuno Hannula

Uuno Yrjö Hannula (22. lokakuuta 1891 Alatornio – 26. heinäkuuta 1963 Kemi) oli suomalainen poliitikko, virkamies ja toimittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Hannula · Katso lisää »

Uuno Klami

Uuno Kalervo Klami (20. syyskuuta 1900 Virolahti – 29. toukokuuta 1961 Virolahti) oli suomalainen säveltäjä ja akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Klami · Katso lisää »

Uuno Koivisto

Uuno Antero Koivisto (18. syyskuuta 1895 Loimaa – 8. lokakuuta 1978 Loimaa) oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Koivisto · Katso lisää »

Uuno Mikael Heinonen

Uuno Mikael (Uti) Heinonen (2. lokakuuta 1905 Taivassalo – 21. marraskuuta 1993 Turku) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai ensimmäisenä Suomessa liikenneneuvoksen arvon, vuonna 1960.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Mikael Heinonen · Katso lisää »

Uuno Tiirikkala

Uuno Vilhelm Tiirikkala oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Tiirikkala · Katso lisää »

Uuno Veirilä

Uuno Villiam Veirilä (ent. Veidt, 4. kesäkuuta 1907 Espoo – 10. tammikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen moukarinheittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuno Veirilä · Katso lisää »

Uuras

Uuras (vanh. Uuraansalmi) on Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä sijaitseva satamakaupunki, kaupunkikunta, satama, rautatieasema ja saari.

Uusi!!: Jatkosota ja Uuras · Katso lisää »

Uusi Kuvalehti

Uusi Kuvalehti oli suomalainen vuosina 1952–1963 ilmestynyt aikakauslehti, jota kustansi Uuden kuvalehden kustannusosakeyhtiö.

Uusi!!: Jatkosota ja Uusi Kuvalehti · Katso lisää »

Uusi Suomalainen Puolue

Uusi Suomalainen Puolue oli 1930- ja 1940-luvuilla toiminut suomalainen äärioikeistolainen puolue, jota johti insinööri Niilo Rauvala.

Uusi!!: Jatkosota ja Uusi Suomalainen Puolue · Katso lisää »

Uusi Viipuri

Uusi Viipuri on Anna Kortelaisen kirjoittama vaihtoehtohistoriallinen romaani, jossa Urho Kekkonen rakennuttaa talvisodan jälkeen Viipurin evakoille uuden kaupungin.

Uusi!!: Jatkosota ja Uusi Viipuri · Katso lisää »

Uusi-Vilka

Uusi-Vilka Äänisenrannan piirin kartalla Uusi-Vilka on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Uusi-Vilka · Katso lisää »

Uusikylä (Karjalan tasavalta)

Uudenkylän maalaiskunta Äänisenrannan piirin kartalla Uusikylä eli Derevjanka on maalaiskunta ja sen keskustaajama Äänisenrannan piirin keskiosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Uusikylä (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Uusikylä (Vuoksela)

Vuokselan osuuskaupan Uudenkylän myymälä ennen talvisotaa. Uusikylä oli kylä Vuokselan kunnan länsiosassa Äyräpään rajalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Uusikylä (Vuoksela) · Katso lisää »

V. A. M. Karikoski

V. A. M. Karikoski. Väinö Adolf Mathias Karikoski (vuoteen 1906 Holmström, 9. syyskuuta 1899 Juankoski – 20. huhtikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen eversti, kokoomusnuorten puheenjohtaja 1937–1945 ja Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1945.

Uusi!!: Jatkosota ja V. A. M. Karikoski · Katso lisää »

V. J. Myyrinmaa

Viljo Johannes Myyrinmaa (vuoteen 1932 Myhrberg; 14. huhtikuuta 1910 Nurmijärvi – 11. toukokuuta 2007) oli suomalainen diplomiarkkitehti, joka suunnitteli muun muassa huviloita, maatalousrakennuksia ja puusepäntehtaita.

Uusi!!: Jatkosota ja V. J. Myyrinmaa · Katso lisää »

V. J. Sukselainen

Vieno Johannes (Jussi, V. J.) Sukselainen, (vuoteen 1928 Saari, 12. lokakuuta 1906 Paimio – 6. huhtikuuta 1995 Espoo) oli suomalainen Maalaisliittoa edustanut poliitikko, joka toimi muun muassa Suomen pääministerinä vuosina 1957 ja 1959–1961 sekä valtiovarainministerinä, sisäministerinä ja ulkoministerinä 1950–1960-luvuilla.

Uusi!!: Jatkosota ja V. J. Sukselainen · Katso lisää »

V. O. Juvelius

Verner Ossian Juvelius (15. marraskuuta 1869 Pyhäjoki – 21. huhtikuuta 1937 Oulu Viitattu 17.2.2014.) oli suomalainen vankilanjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja V. O. Juvelius · Katso lisää »

Vaaženi

Vaaženin taajamaa Syväriltä nähtynä. Näkymä Vatšozerolle. Oikealla Pietarin ja Paavalin tsasouna. Pyhän Nikolaoksen kirkko Soginitsyssa. Vaaženi eli Vaaseni on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Podporožjen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vaaženi · Katso lisää »

Vaakunakylä

Saksalainen sotilas Vaakunakylän portilla. Vaakunakylä oli saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Oulun Hietasaaren kaupunginosaan perustama varuskunta-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Vaakunakylä · Katso lisää »

Vaaran vuodet

Moskovan välirauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Porkkalan vuokra-alueen rajoista. Vaaran vuodet on Suomessa käytetty nimitys toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko Neuvostoliiton miehityksen tai kommunistien vallankaappauksen kautta.

Uusi!!: Jatkosota ja Vaaran vuodet · Katso lisää »

Vahviala

Vahvialan epävirallinen perinnevaakuna. Vahviala oli Suomen kunta Viipurin länsipuolella Viipurin läänissä Karjalan historiallisen maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Vahviala · Katso lisää »

Vahvialan kirkko

Vahvialan kirkko 1930-luvulla. Vahvialan luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Vahvialan kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Vahvialan kirkko · Katso lisää »

Vako

Vako Oy oli jatkosodan aikana Suomen hallussa olleilla alueilla Itä-Karjalassa vuosina 1941–1944 toiminut vähittäiskauppaa harjoittanut yritys, jossa olivat osakkaina yhtä suurilla osuuksilla Tukkukauppojen Oy, SOK, OTK ja Kesko Oy.

Uusi!!: Jatkosota ja Vako · Katso lisää »

Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori

Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori (myös Karjala-Ilmarisen talo) on Viipurissa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut 11-kerroksinen rakennus, joka on korkeudeltaan 40,5 metriä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori · Katso lisää »

Valamo

Valamon rantakallioita. Valamo on saaristo, joka sijaitsee keskellä Pohjois-Laatokkaa noin 40 kilometriä Sortavalasta etelään.

Uusi!!: Jatkosota ja Valamo · Katso lisää »

Valamon luostari (Heinävesi)

Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Valamon luostari (Heinävesi) · Katso lisää »

Valamon luostari (Laatokka)

Valamon luostarin pääkirkko. Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Valamon luostari (Laatokka) · Katso lisää »

Valde Hämäläinen

Valte Viljo Vieno Hämäläinen (aik. Lohi; 29. syyskuuta 1910 Rautalampi – 10. huhtikuuta 1992 Nastola) oli suomalainen opettaja ja sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Valde Hämäläinen · Katso lisää »

Valde Sorsa

Valde Matias Sorsa (29. joulukuuta 1920, Kontiolahti – 15. kesäkuuta 1942, Vuottaa, Kivennapa) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Valde Sorsa · Katso lisää »

Valdemar Kosonen

Valdemar Kosonen (5. maaliskuuta 1916 Nuijamaa – 22. huhtikuuta 1942 Viipuri) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 25.

Uusi!!: Jatkosota ja Valdemar Kosonen · Katso lisää »

Valdemar Pirhonen

Valdemar Pirhonen oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Valdemar Pirhonen · Katso lisää »

Valentin Vaala

Valentin Vaala (oik. Valentin Jakovitsh Ivanoff) oli suomalainen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Valentin Vaala · Katso lisää »

Valkealinna (Oulu)

Valkelinna on asuntojen lisäksi lukuisia liikehuoneistoja, ravintoloita ja toimistoja sisältävä seitsenkerroksinen funktionalistinen rakennus, joka sijaitsee Hallituskadun varrella Otto Karhin puiston reunalla Pokkisen kaupunginosassa Oulussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Valkealinna (Oulu) · Katso lisää »

Valkeasaaren läpimurto

Valkeasaaren läpimurto oli jatkosodan taistelu, jossa puna-armeija mursi suomalaisten pääaseman Karjalankannaksella kesällä 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Valkeasaaren läpimurto · Katso lisää »

Valkjärven kirkko

Valkjärven kirkko oli Valkjärven luterilaisen seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Valkjärven kirkko · Katso lisää »

Valkjärvi (Viipurin lääni)

Valkjärven epävirallinen perinnevaakuna. Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Valkjärvi (Viipurin lääni) · Katso lisää »

Valmet Lentokoneteollisuus

Valmet Lentokoneteollisuus oli Suomen valtion omistama sotilaslentokoneita valmistava ja huoltava osuus Valmetista vuodesta 1952 vuoteen 1996, minkä jälkeen toiminta on jatkunut Patria-konsernissa, etenkin Patria Aviation -yhtiössä.

Uusi!!: Jatkosota ja Valmet Lentokoneteollisuus · Katso lisää »

Valmet Tuuli

Valmet Tuuli (myös VL Tuuli) oli suomalainen alkuun Valtion lentokonetehtaan ja myöhemmin Valmetin kehittämä ja valmistama koulukonesarja.

Uusi!!: Jatkosota ja Valmet Tuuli · Katso lisää »

Valokuvaus Suomessa

Henrik Cajanderin dagerrotypia Turun Nobelin talosta 3.11.1842. Daniel Nyblin: Zachris Topelius, 1898. Valopainokuva tehtiin myyntiin Topeliuksen kuolinvuonna. Valokuvaus Suomessa alkoi 1840-luvulla.

Uusi!!: Jatkosota ja Valokuvaus Suomessa · Katso lisää »

Valpo I

Valtiollinen poliisi (lyh. Valpo) oli Suomen valtion poliisi- ja tiedusteluorganisaationa Etsivän Keskuspoliisin seuraaja, joka toimi vuosina 1938–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Valpo I · Katso lisää »

Valtalaki (1941)

Laki talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa eli niin sanottu valtalaki oli Suomessa vuosina 1941–1955 voimassa ollut poikkeuslaki, jolla valtioneuvostolle annettiin erityiset valtuudet säännöstellä maan talouselämää jatkosodan aikana ja sen jälkeen.

Uusi!!: Jatkosota ja Valtalaki (1941) · Katso lisää »

Valtatie 18

Valtatie 18 on Jyväskylästä Petäjäveden, Ähtärin, Alavuden, Seinäjoen ja Laihian kautta Vaasaan johtava valtatie.

Uusi!!: Jatkosota ja Valtatie 18 · Katso lisää »

Valter Sipiläinen

Valter Sipiläinen (29. tammikuuta 1923 Muolaa – 29. joulukuuta 1995 Kauniainen) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 178.

Uusi!!: Jatkosota ja Valter Sipiläinen · Katso lisää »

Valter Valli

Valter Valli Valter Juhonpoika Valli (25. elokuuta 1900 Eurajoki – 3. elokuuta 1969 Pjatigorsk) oli suomalaissyntyinen neuvostoarmeijan eversti, joka johti jatkosodan aikana Jalkaväkirykmentti 126:ta Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Valter Valli · Katso lisää »

Valter Vieska

Valter Göran Vieska (ent. Forsman, 10. lokakuuta 1896 Sysmä – 8. marraskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Valter Vieska · Katso lisää »

Valtion tiedoituslaitos

Valtion tiedoituslaitos (lyh. VTL) oli Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana toiminut tiedotus- ja sensuurielin.

Uusi!!: Jatkosota ja Valtion tiedoituslaitos · Katso lisää »

Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta

Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta oli Suomen opetusministeriön vuonna 1941 perustama toimikunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta · Katso lisää »

Valtiopetos

Valtiopetos on rikos, joka loukkaa valtion alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä.

Uusi!!: Jatkosota ja Valtiopetos · Katso lisää »

Valto Aulamo

Valto Aulamo (29. toukokuuta 1919 Lahti – 4. tammikuuta 1975 Tampere), taiteilijanimeltään Pelle Jali, oli suomalainen klovni.

Uusi!!: Jatkosota ja Valto Aulamo · Katso lisää »

Valto Maunula

Valto Maunula (15. helmikuuta 1936 Kittilä – 8. huhtikuuta 2016) oli suomalainen sähköteknikko ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Valto Maunula · Katso lisää »

Vammala

Vammala oli Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva Suomen kaupunki.

Uusi!!: Jatkosota ja Vammala · Katso lisää »

Vammelsuu

Serovon kunnallishallintoalueen sijainti Pietarissa Vammelsuu on entinen suomalainen kylä ja nykyään yksi Pietarin kaupunkiin kuuluvan Kurortin piirin kunnallishallintoalueista.

Uusi!!: Jatkosota ja Vammelsuu · Katso lisää »

Vanajan Autotehdas

Vetävällä etuakselistolla varustettu Vanaja 690. Vanajan Autotehdas Oy (VAT) oli Vanaja-merkkisten kuorma-autojen ja linja-autojen alustojen valmistaja, joka toimi vuosina 1948–1968.

Uusi!!: Jatkosota ja Vanajan Autotehdas · Katso lisää »

Vanja

Vanja on venäläislähtöinen etunimi, joka voi olla miehen tai naisen nimi.

Uusi!!: Jatkosota ja Vanja · Katso lisää »

Vankisurmat

Vankisurmat – neuvostovankien laittomat ampumiset jatkosodassa on dosentti Antti Kujalan vuoden 2008 tietokirja, joka käsittelee suomalaisten sotilaiden ja siviilien neuvostoliittolaisia sotavankeja vastaan jatkosodan aikana tehtyjä henkirikoksia.

Uusi!!: Jatkosota ja Vankisurmat · Katso lisää »

Vankka Vankkoja

Vankka Valdemar Vankkoja (19. huhtikuuta 1908 – 25. elokuuta 1980) oli suomalainen kääntäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vankka Vankkoja · Katso lisää »

Vansjärvi

Vansjärvi (Vanzozero) on taajama ja rautatieasema Pinduisen kaupunkikunnassa Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vansjärvi · Katso lisää »

Vapaa Karjala (1941–1944)

Vapaa Karjala oli jatkosodan aikana 1941–1944 ilmestynyt Itä-Karjalan sotilashallinnon sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Vapaa Karjala (1941–1944) · Katso lisää »

Vapaa Sana (sanomalehti)

Vapaa Sana oli vasemmistolainen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Vapaa Sana (sanomalehti) · Katso lisää »

Vapaa-ajattelijain liitto

Vapaa-ajattelijain Liitto ry on suomalainen vuonna 1937 perustettu uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja aatteellinen järjestö.

Uusi!!: Jatkosota ja Vapaa-ajattelijain liitto · Katso lisää »

Vapaa-ajattelu

Kieli.

Uusi!!: Jatkosota ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Vapaudenristin ritarikunta

Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Vapaudenristin ritarikunta · Katso lisää »

Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys

Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys (lyh. VIA) oli Suomessa jatkosodan aikana toiminut, Valtion tiedoituslaitoksen perustama salainen organisaatio.

Uusi!!: Jatkosota ja Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys · Katso lisää »

Varaventtiili

Varaventtiili on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Varaventtiili · Katso lisää »

Varjoja Kannaksella

Varjoja Kannaksella on suomalainen elokuva vuodelta 1943.

Uusi!!: Jatkosota ja Varjoja Kannaksella · Katso lisää »

Vartioitu kylä 1944

Vartioitu kylä 1944 on Timo Linnasalon ohjaama elokuva vuodelta 1978.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartioitu kylä 1944 · Katso lisää »

Vartiolaiva Tursas

Vartiolaiva Tursas oli Suomen merivartiolaitoksen ulkovartiolaiva, joka talvi-jatkosodassa liitettiin Suomen merivoimiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiolaiva Tursas · Katso lisää »

Vartiomoottorivene

Vartiomoottorivene 1930- tai 1940-luvulta. Merikeskus Vellamossa entisöitynä ja näytteillä oleva ''Vartiomoottorivene 11'', on viimeinen nykypäiviin säilynyt vartiomoottorivene. Vartiomoottoriveneet (lyhenne VMV) olivat Suomen Merivartiolaitoksen keveitä ja nopeita puurunkoisia aluksia, jotka rakennettiin 1930-luvulla merivartiointiin sekä kieltolain aikaiseen pirtusalakuljetuksen torjuntaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 12

Vartiomoottorivene 12 (VMV 12) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene 12 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 13

Vartiomoottorivene 13 (VMV 13) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene 13 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 14

Vartiomoottorivene 14 (VMV 14) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene 14 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 15

Vartiomoottorivene 15 (VMV 15) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene 15 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 16

Vartiomoottorivene 16 (VMV 16) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene 16 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 17

Vartiomoottorivene 17 (VMV 17) oli Suomen merivartioston vuonna 1935 valmistunut vartiomoottorivene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiomoottorivene 17 · Katso lisää »

Vartiotykkivene 1

Vartiotykkivene 1 (VTV 1) oli Suomen merivoimissa palvellut panssaroitu vartiovene.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiotykkivene 1 · Katso lisää »

Vartiovene Turja

Vartiolaiva Turja (VL Turja, nykyinen Petsamo) oli Lapin rajavartioston vartiolaiva, joka rakennettiin vuonna 1928 Helsingissä Hietalahden telakalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Vartiovene Turja · Katso lisää »

Vasas flora och fauna

Vasas flora och fauna on vuonna 2012 perustettu suomenruotsalainen Indie pop -yhtye, jonka jäseniä ovat Mattias Björkas, Tina Kärkinen ja Daniel Ventus.

Uusi!!: Jatkosota ja Vasas flora och fauna · Katso lisää »

Vasemmisto

Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin vasemmassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vasemmisto · Katso lisää »

Vassorin vapaaseurakunta

Vassorin vapaaseurakunta on vuonna 1926 perustettu, Mustasaaren Vassorin kylässä sijaitseva helluntaiseurakunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Vassorin vapaaseurakunta · Katso lisää »

Väärämäen kyläkirkko

Väärämäen kyläkirkko on Kesälahden kappeliseurakunnan kirkkorakennus entisen Kesälahden kunnan alueella Kiteellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Väärämäen kyläkirkko · Katso lisää »

Väinämö Killinen

Väinämö Killinen (29. huhtikuuta 1888 Kuopio – 9. marraskuuta 1941 Tilkan sotilassairaala, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja insinöörikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinämö Killinen · Katso lisää »

Väinö Auer

Väinö Auer vuonna 1929. Väinö Auer (7. tammikuuta 1895 Helsinki – 20. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen maantieteilijä ja geologi, jonka Argentiinan Tulimaassa ja Patagoniassa tekemät tutkimukset olivat aikoinaan uraauurtavia.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Auer · Katso lisää »

Väinö B. Wahlgrén

Väinö Bertil Wahlgrén (3. joulukuuta 1922 Sortavala – 17. tammikuuta 1994 Jyväskylä) oli suomalainen vaatetusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö B. Wahlgrén · Katso lisää »

Väinö E. Koskinen

Väinö Einari Koskinen (23. toukokuuta 1913 Ikaalinen – 30. joulukuuta 1989 Karkkila) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö E. Koskinen · Katso lisää »

Väinö Forsberg

Väinö Ilmari Forsberg Väinö Ilmari Forsberg (19. tammikuuta 1895 Turku – 2. lokakuuta 1966) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Forsberg · Katso lisää »

Väinö Hakkila

Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Hakkila · Katso lisää »

Väinö Havas

Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Havas · Katso lisää »

Väinö Hämäläinen (Mannerheim-ristin ritari)

Väinö Hämäläinen Väinö Alpiin Hämäläinen (1. maaliskuuta 1920 Kerimäki – 26. lokakuuta 2005) oli suomalainen sotilasmestari ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Hämäläinen (Mannerheim-ristin ritari) · Katso lisää »

Väinö Heusala

Väinö Jalmar Heusala (16. toukokuuta 1914 Kalajoki – 17. toukokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen ampuja, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Heusala · Katso lisää »

Väinö Horelli

Väinö Valpas Horelli (5. lokakuuta 1882 Kokemäki – 18. elokuuta 1973 Harjavalta) oli suomalainen ylilääkäri ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Horelli · Katso lisää »

Väinö Iisakkala

Väinö Iisakkala Väinö Iisakkala (20. tammikuuta 1890 Viipurin maalaiskunta – 12. joulukuuta 1960) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Iisakkala · Katso lisää »

Väinö Kainula

Väinö Olavi Kainula (5. joulukuuta 1918 Kuortane – 21. lokakuuta 1942 Paimio) oli suomalainen keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Kainula · Katso lisää »

Väinö Kallio (jääkäri)

Väinö Armas Kallio (24. toukokuuta 1896 Orimattila – 6. joulukuuta 1974) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Kallio (jääkäri) · Katso lisää »

Väinö Kannisto

Väinö Olavi Kannisto (24. syyskuuta 1916 Helsinki – 16. helmikuuta 2002 Lissabon, Portugali) oli suomalainen väestötieteilijä joka oli suurimman osan urastaan kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Kannisto · Katso lisää »

Väinö Karanko

Väinö Karanko (ent. Savolainen; 5. huhtikuuta 1901 Valtimo – 24. huhtikuuta 1983) oli rajavartiolaitoksessa ja Suomen Puolustusvoimissa palvellut eversti toimien toisen maailmansodan aikana erilaisissa joukko-osastojen esikuntatehtävissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Karanko · Katso lisää »

Väinö Karvinen

Väinö Ilmari Mikael Karvinen (27. marraskuuta 1907 Viipuri – 20. syyskuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Karvinen · Katso lisää »

Väinö Kotilainen

Väinö Aleksanteri Kotilainen (24. helmikuuta 1887 Heinävesi – 16. maaliskuuta 1959 HelsinkiOtavan Iso tietosanakirja, osa 4, palsta 1402. Helsinki: Otava, 1962.) oli suomalainen varatuomari, vuorineuvos ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Kotilainen · Katso lisää »

Väinö Kristian Ahola

Väinö Kristian Ahola (19. elokuuta 1894 Helsinki – 18. joulukuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Kristian Ahola · Katso lisää »

Väinö Leivo

Väinö August Leivo (28. elokuuta 1912 Messukylä – 30. heinäkuuta 1980 Espanja) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Leivo · Katso lisää »

Väinö Lindén

Väinö Felix Lindén (10. helmikuuta 1889 Karjalohja – 19. elokuuta 1987 Hyvinkää) oli suomalainen ylilääkäri ja jääkärivärväri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Lindén · Katso lisää »

Väinö Linna

Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Linna · Katso lisää »

Väinö Marjanen

Edessä vasemmalla Väinö Marjanen, keskellä Risto Ryti ja oikealla Arvi Tynys syyskuussa 1941. Väinö Salomon Marjanen (24. marraskuuta 1886 Nurmijärvi – 23. huhtikuuta 1962) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja rannikkotykistön komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Marjanen · Katso lisää »

Väinö Mäkelä (elokuva-alan vaikuttaja)

Väinö Mäkelä Väinö Vilho Mäkelä (26. toukokuuta 1890 Hollola – 25. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen elokuva-alan vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Mäkelä (elokuva-alan vaikuttaja) · Katso lisää »

Väinö Merikallio

Väinö Leopold Merikallio (15. marraskuuta 1897 Oulu – 25. kesäkuuta 1942) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Merikallio · Katso lisää »

Väinö Myllyrinne

Väinö Myllyrinne (27. helmikuuta 1909 Helsinki – 13. huhtikuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen mies, joka on tunnettu suuren kokonsa ansiosta.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Myllyrinne · Katso lisää »

Väinö Oinonen

Väinö Johannes Oinonen (21. maaliskuuta 1897 Kuopio – 4. helmikuuta 1975) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja divisioonan komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Oinonen · Katso lisää »

Väinö Ossian Anthoni

Väinö Ossian Anthoni (19. helmikuuta 1868 Rauma – 15. maaliskuuta 1933 Toijala) oli suomalainen juristi, joka toimi muun muassa Rauman pormestarina.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Ossian Anthoni · Katso lisää »

Väinö Palomäki

Väinö Iisakki Palomäki (hän käytti Saksassa peitenimeä Palm), (11. marraskuuta 1888 Oulu – 10. heinäkuuta 1965) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Palomäki · Katso lisää »

Väinö Pääkkönen

Väinö Johannes Pääkkönen (16. heinäkuuta 1923 Viipurin maalaiskunta – 23. joulukuuta 1997 Turku) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Pääkkönen · Katso lisää »

Väinö Peltonen

Väinö Rafael Peltonen (23. kesäkuuta 1902 Askola – 18. tammikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen Aamulehden päätoimittaja 1964–1970.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Peltonen · Katso lisää »

Väinö Piirainen

Väinö Olavi Piirainen (29. heinäkuuta 1907 Kajaani – 17. joulukuuta 1961 Porvoo) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Piirainen · Katso lisää »

Väinö Salmela

Väinö Salmela (25. syyskuuta 1915 Sortavala – 14. tammikuuta 2004 Espoo) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Salmela · Katso lisää »

Väinö Salmi (muistelmakirjailija)

Väinö Salmi (1895 Pukkila – 1981 Borås) oli suomalainen puuseppä ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Salmi (muistelmakirjailija) · Katso lisää »

Väinö Seiro

Väinö Ilmari Seiro, vuoteen 1928 Snellman (29. tammikuuta 1895 Kuopio – 29. marraskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Seiro · Katso lisää »

Väinö Suvivuo

Väinö Armas Suvivuo (syntyjään Söderström, 17. helmikuuta 1917 Hamina – 2. toukokuuta 1985 Lahti) oli suomalainen aitajuoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Suvivuo · Katso lisää »

Väinö Svanström

Väinö Vilhelm Svanström (7. marraskuuta 1884 Helsinki – 22. tammikuuta 1966 Helsinki) oli Venäjällä koulutuksensa saanut ja Suomen armeijassa kenraalimajuriksi ylennyt tykistöupseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Svanström · Katso lisää »

Väinö Tanner

Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Tanner · Katso lisää »

Väinö Tattari

Väinö Tattari (23. tammikuuta 1902 Hiitola – 25. lokakuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kommunistipoliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja, joka toimi vuosina 1946–1949 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) varapuheenjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Tattari · Katso lisää »

Väinö Tuomisto

Väinö Adolf Tuomisto (25. heinäkuuta 1912 Lammi – 14. lokakuuta 1993 Lahti) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Tuomisto · Katso lisää »

Väinö Vainio

Väinö Heikki Vainio (16. lokakuuta 1892 Hiitola – 4. marraskuuta 1989 Helsinki), kirjailijanimeltään V. H. Vainio, oli suomalainen jääkärikenraalimajuri, pioneeriupseeri ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Vainio · Katso lisää »

Väinö Vainio (urheilija)

Väinö Niklas Vainio (14. toukokuuta 1912 Tampere – 2. huhtikuuta 1942 Tytärsaari) oli suomalainen yleisurheilija ja pesäpalloilija.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Vainio (urheilija) · Katso lisää »

Väinö Valve

Väinö Lahja Rikhard Valve (vuoteen 1915 Vähätupa; 28. joulukuuta 1895 Lappeenranta – 11. maaliskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi Suomen rannikkopuolustuksen ja merivoimien komentajana vuosina 1927–1946 sekä puolustusministerinä joulukuusta 1944 huhtikuuhun 1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Valve · Katso lisää »

Väinö Ventoniemi

Edvard Väinö Ventoniemi, vuoteen 1930 Walldén (5. maaliskuuta 1906 Porvoo – 26. joulukuuta 1997 Tuusula) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Ventoniemi · Katso lisää »

Väinö Wäinölä

Väinö Arvi Stenlund myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Väinö Wäinölä · Katso lisää »

Välirauha

Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).

Uusi!!: Jatkosota ja Välirauha · Katso lisää »

Värtsilä (Suomen entinen kunta)

Värtsilä on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Jatkosota ja Värtsilä (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Värtsilä (Venäjä)

Värtsilän kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Värtsilä on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Värtsilä (Venäjä) · Katso lisää »

Vågspel

Vågspel (FIN-6) on viimeisiä Suomessa rakennettuja 8mR-purjeveneitä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vågspel · Katso lisää »

Vöyrin puukirkko

Vöyrin puukirkko on Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko.

Uusi!!: Jatkosota ja Vöyrin puukirkko · Katso lisää »

Vehmaan kirkko

Vehmaan kirkko (myös Pyhän Margareetan kirkko) on Vehmaalla sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu vuosina 1425–1440.

Uusi!!: Jatkosota ja Vehmaan kirkko · Katso lisää »

Veijo Heimo

Veijo Ilmari Heimo (20. huhtikuuta 1923 Turku – 5. kesäkuuta 2004 Turku) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Veijo Heimo · Katso lisää »

Veikko

Veikko on suomalainen miehen etunimi.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko · Katso lisää »

Veikko Axelson

Axel Veikko Axelson (1. maaliskuuta 1910 Helsinki – 20. maaliskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos, joka toimi Kemijoki Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1960–1975.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Axelson · Katso lisää »

Veikko Ennala

Sot.virk. Veikko Ennala (1944) Veikko Ennala (10. syyskuuta 1922 Mänttä – 29. elokuuta 1991 Tampere) oli suomalainen toimittaja ja eräs aikansa tunnetuimmista mediapersoonista.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Ennala · Katso lisää »

Veikko Ervasti

Veikko Ervasti (salanimi Valter Vuoksi; 18. huhtikuuta 1914 Kuusamo – 4. maaliskuuta 1947 Petroskoi) oli neuvostoliitonsuomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Ervasti · Katso lisää »

Veikko Hannuniemi

Veikko Kullervo Hannuniemi (29. kesäkuuta 1920 Sortavala – 19. kesäkuuta 1998 Raisio) oli suomalainen upseeri ja meriaiheista kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Hannuniemi · Katso lisää »

Veikko Hassinen

Veikko Hassinen (30. syyskuuta 1906 Ilomantsi – 24. kesäkuuta 1979) oli Suomen puolustusvoimien upseeri ja eversti, joka palveli pääasiassa rannikkotykistössä.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Hassinen · Katso lisää »

Veikko Hauhia

Veikko Hauhia (1908–1992) oli suomalainen puoluetoimitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Hauhia · Katso lisää »

Veikko Hauru

Veikko Johannes Hauru (9. heinäkuuta 1913 – 13. lokakuuta 1977, s.1151. Runeberg.org. Viitattu 25.3.2021.) oli suomalainen vakuutusjohtaja ja shakinpelaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Hauru · Katso lisää »

Veikko Huovinen

Veikko Johannes Huovinen (7. toukokuuta 1927 Simo – 4. lokakuuta 2009 Sotkamo) oli suomalainen kirjailija ja metsänhoitaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Huovinen · Katso lisää »

Veikko Hursti

Veikko Stefanus Hursti (25. marraskuuta 1924 Helsinki – 10. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen kodittomien, alkoholistien ja huono-osaisten auttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Hursti · Katso lisää »

Veikko Ilmari Suorsa

Veikko Ilmari Suorsa (21. toukokuuta 1911 Oulu – 27. elokuuta 2000) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin komentajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Ilmari Suorsa · Katso lisää »

Veikko Ilmasti

Veikko Ilmasti (s. 1928) on suomalainen keksijä ja yrittäjä, joka on saanut yli 40 patenttia erilaisille elektronisille laitteille.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Ilmasti · Katso lisää »

Veikko Kallio (maanviljelysneuvos)

Veikko Kallis Kallio (16. helmikuuta 1906 Nivala – 22. kesäkuuta 1980 Nivala) oli suomalainen maanviljelijä, maanviljelysneuvos ja presidentti Kyösti Kallion poika.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Kallio (maanviljelysneuvos) · Katso lisää »

Veikko Karhunen

Veikko Evert Karhunen (15. maaliskuuta 1905 Hanko – 5. elokuuta 1986 Espoo) oli suomalainen kenraalimajuri ja sotakirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Karhunen · Katso lisää »

Veikko Karu

Fokker D.XXI, konetyyppi jolla Karu saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa. Veikko Johannes Karu (8. marraskuuta 1910 Kajaani – 30. heinäkuuta 1991 Kärkölä) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Karu · Katso lisää »

Veikko Kasslin

Veikko Ilmari Kasslin (9. tammikuuta 1919 Helsingin maalaiskunta – 19. marraskuuta 2021 Sumiainen) oli suomalainen maantiepyöräilijä ja sodan aikana Suomen armeijan lisäksi suomalaisessa SS-vapaaehtoispataljoonassa täydennysmiehenä.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Kasslin · Katso lisää »

Veikko Korttila

Veikko Alfred Korttila (30. heinäkuuta 1903 Kuopio – 30. tammikuuta 1987) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Korttila · Katso lisää »

Veikko Lavi

Toivo Veikko Lavi (23. huhtikuuta 1912 Kotka – 22. toukokuuta 1996 Hamina) oli suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Lavi · Katso lisää »

Veikko Leväaho

Veikko Leväaho (1. kesäkuuta 1924 Leningrad, Neuvostoliitto – 25. tammikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen vapaa toimittaja ja anarkisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Leväaho · Katso lisää »

Veikko Linnakko

Veikko Aukusti Linnakko (7. joulukuuta 1921 Inkeroinen – 2. kesäkuuta 1997) oli suomalainen upseeri, joka toimi Savon prikaatin komentajana ja Reserviupseerikoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Linnakko · Katso lisää »

Veikko Loppi

Matti Veikko Loppi (1. helmikuuta 1907 Pyhäjärvi Ol – 27. maaliskuuta 2005) oli osuustoiminnan parissa työskennellyt järjestöaktiivi.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Loppi · Katso lisää »

Veikko Matikainen

Veikko Ilmari Matikainen (7. syyskuuta 1923 Savonlinna – 24. elokuuta 2006 Tampere) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Matikainen · Katso lisää »

Veikko Matilainen

Veikko Matilainen (5. huhtikuuta 1921 Kuopio – 11. huhtikuuta 2022 VesantoHytönen 2022.) oli suomalainen muovitehtailija ja toisen maailmansodan veteraani.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Matilainen · Katso lisää »

Veikko Merenmies

Maunu Veikko Merenmies (alk.Sjöman vuoteen 1935, 17. syyskuuta 1907 Marttila – 31. lokakuuta 1941 Segeza) oli suomalainen pituushyppääjä ja kolmiloikkaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Merenmies · Katso lisää »

Veikko Mikkola

Veikko Olavi Mikkola (16. marraskuuta 1913 Temmes – 26. joulukuuta 1999 Borås, Ruotsi) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Mikkola · Katso lisää »

Veikko Niemi-Aro

Veikko Johannes Niemi-Aro (23. syyskuuta 1913 Kauhajoki – 23. heinäkuuta 1998 Oulu) oli suomalainen sahateollisuuden yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Niemi-Aro · Katso lisää »

Veikko Onttonen

Veikko Onttonen (28. heinäkuuta 1923 Rautu – 15. helmikuuta 1996 Lahti) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Onttonen · Katso lisää »

Veikko Pöysti

Veikko Henrik Pöysti (26. kesäkuuta 1909 Hamina – 23. joulukuuta 1942 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen työmies ja militantti kommunisti, joka kuului jatkosodan aikaiseen vastarintaliikkeeseen ja sai surmansa tulitaistelussa häntä pidättämään tulleiden Valtiollisen poliisin kanssa Tikkurilan Hiekkaharjussa.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Pöysti · Katso lisää »

Veikko Porkkala

Veikko Ilmari Porkkala (22. marraskuuta 1908 Loviisa – 3. syyskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen kommunisti ja ammattiyhdistysmies, joka toimi Kansainvälisen rakennus-, rakennusaine- ja puutyöväenliiton (UITBB) pääsihteerinä vuosina 1960–1983.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Porkkala · Katso lisää »

Veikko Räsänen (jääkäri)

Veikko Räsänen (7. syyskuuta 1893 Kuopio – 11. maaliskuuta 1954) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Räsänen (jääkäri) · Katso lisää »

Veikko Räsänen (vuorineuvos)

Veikko Oskari Räsänen (12. huhtikuuta 1916 Kuopio – 5. lokakuuta 1992 Kuopio) oli suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Räsänen (vuorineuvos) · Katso lisää »

Veikko Reinikainen

Veikko Olavi Reinikainen (4. kesäkuuta 1920 Helsinki – 30. huhtikuuta 1998 Vence, Ranska)Ermei Kanninen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.5.1998.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Reinikainen · Katso lisää »

Veikko Saarelainen

Veikko Saarelainen (13. syyskuuta 1919 Kontiolahti – 26. joulukuuta 1968 Pielisjärvi) oli Mannerheim-ristin ritari numero 37.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Saarelainen · Katso lisää »

Veikko Sjöblom (teollisuusneuvos)

Veikko Herman Sjöblom (28. helmikuuta 1927 Helsinki – 2. syyskuuta 1996 Helsinki)Erkki Salonen: (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 7.9.1996, s. 4, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Sjöblom (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Veikko Tavastila

Veikko Olavi Tavastila (9. lokakuuta 1922 Jyväskylän maalaiskunta – 6. toukokuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Tavastila · Katso lisää »

Veikko Tolamo

Veikko Johannes Tolamo, vuoteen 1930 Topelius (5. maaliskuuta 1911 Helsinki – 20. elokuuta 1976) oli suomalainen pikajuoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Tolamo · Katso lisää »

Veikko Tuomi

Vieno Veikko Tuomi (24. maaliskuuta 1924 Kiukainen – 11. tammikuuta 1992 Pori) oli suomalainen muusikko, iskelmälaulaja, -säveltäjä ja -sanoittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Tuomi · Katso lisää »

Veikko Tuominen (juoksija)

Veikko Päiviö Tuominen (14. marraskuuta 1915 Iitti – 13. heinäkuuta 1941 Ylämaa) oli suomalainen kestävyysjuoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Tuominen (juoksija) · Katso lisää »

Veikko Valpas

Veikko Vilho Valpas (16. syyskuuta 1906 Viiala – 20. huhtikuuta 1983) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Valpas · Katso lisää »

Veikko Valtonen

Veikko Valio Valtonen (30. syyskuuta 1905 Helsinki – 7. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen hammaslääkäri, lääkintäeverstiluutnantti ja professori.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Valtonen · Katso lisää »

Veikko Vehviläinen

Veikko Kalevi Vehviläinen (23. huhtikuuta 1920 Suonenjoki – 4. helmikuuta 1998 Suonenjoki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Vehviläinen · Katso lisää »

Veikko Vennamo

Veikko Emil Aleksander Vennamo (vuoteen 1938 Fennander, 11. kesäkuuta 1913 Jaakkima – 12. kesäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) perustaja ja puheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, tullineuvos ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Veikko Vennamo · Katso lisää »

Veli Aine

Veli Valo Aine (17. helmikuuta 1919 Tornio – 30. joulukuuta 2008 Tornio) oli suomalainen yrittäjä ja liikemies, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen ja tuli tunnetuksi myös taiteen keräilijänä.

Uusi!!: Jatkosota ja Veli Aine · Katso lisää »

Veli Arrela

Veli Uula Arrela (vuoteen 1935 Grönlund, 4. elokuuta 1915 Kemijärvi – 10. syyskuuta 2000 Tornio) oli suomalainen Tornionjokilaaksossa ja Lapissa tunnettu kotiseututyön toimija ja kunnallispoliitikko, arvoltaan kanslianeuvos ja ammatiltaan pankinjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veli Arrela · Katso lisää »

Veli Klami

Veli Aulis Klami (30. maaliskuuta 1909, Virolahti – 6. marraskuuta 1982) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Veli Klami · Katso lisää »

Veli Lumiala

Veli Sune Kaarlo Lumiala (sukunimi vuoteen 1928 Lundson; 23. huhtikuuta 1906 Käkisalmi – 21. syyskuuta 1995 Alavus) oli suomalainen filosofian maisteri, rehtori ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Veli Lumiala · Katso lisää »

Veli Merikoski

Veli Kaarlo Merikoski (2. tammikuuta 1905 Pyhtää – 28. tammikuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Veli Merikoski · Katso lisää »

Veli Orava

Veikko Olavi (Veli) Orava (12. heinäkuuta 1912 Viipuri – 26. syyskuuta 1967) oli suomalainen teollisuusneuvos ja Oravan Tehtaat Oy:n perustaja ja johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Veli Orava · Katso lisää »

Venäjän Helsingin-suurlähetystö

Venäjän suurlähetystön päärakennus Tehtaankadulla. Venäjän federaation Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Ullanlinnassa osoitteessa Tehtaankatu 1, aikanaan Neuvostoliiton lähetystölle rakennetuissa tiloissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Venäjän Helsingin-suurlähetystö · Katso lisää »

Venäläisvastaisuus

Puck'', Yhdysvallat, 1903. Venäläisvastaisuus eli russofobia voi esiintyä joko Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon tai yleisesti venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.

Uusi!!: Jatkosota ja Venäläisvastaisuus · Katso lisää »

Veripalvelu

Veripalvelu on voittoa tavoittelematon, taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisestikin erillinen osa Suomen Punaista Ristiä.

Uusi!!: Jatkosota ja Veripalvelu · Katso lisää »

Verner Viikla

Verner August Viikla (vuoteen 1940 Viklund) oli suomalainen jääkärieversti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Verner Viikla · Katso lisää »

Vesa E. Syrjänen

Vesa Erkki Syrjänen (17. maaliskuuta 1914 Urjala – 26. elokuuta 1972 Forssa) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija joka käytti nimimerkkiä Kapteeni Hell.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesa E. Syrjänen · Katso lisää »

Vesa-Matti Loiri

Vesa-Matti ”Vesku” Loiri oli suomalainen näyttelijä, koomikko, laulaja ja muusikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesa-Matti Loiri · Katso lisää »

Vesihiisi (sukellusvene)

Sukellusvene Vesihiisi oli Suomen laivaston Vetehis-luokan sukellusvene. Se oli palveluksessa 1930-luvun alusta jatkosodan päättymiseen, jolloin Suomi joutui Pariisin rauhansopimuksen mukaan luopumaan muun muassa sukellusveneistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesihiisi (sukellusvene) · Katso lisää »

Vesikkala

Vesikkala oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesikkala · Katso lisää »

Vesilahden hautausmaan sankaripatsas

Vesilahden hautausmaan sankaripatsas. Vesilahden hautausmaan sankaripatsas on muistomerkki Vesilahden hautausmaalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesilahden hautausmaan sankaripatsas · Katso lisää »

Vesilentokone

Pienikokoinen vesilentokone Hampurin satamassa. Vesilentokone (tai meritoimintakone) on lentokone, joka nousee lentoon vedestä ja laskeutuu veteen.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesilentokone · Katso lisää »

Vesilinna (Turku)

Näkymä seinäkiipeilyhalliin. Vesilinna on vuonna 1941 valmistunut vesitorni Turussa Yliopistonmäellä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vesilinna (Turku) · Katso lisää »

Veskelys

Veskelyksen kunta Suojärven piirin kartalla. Veskelys on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Veskelys · Katso lisää »

Vetehinen (sukellusvene)

Vetehinen oli Suomen laivaston Vetehis-luokan sukellusvene 1930-luvun alusta jatkosodan päättymiseen, jolloin Suomi joutui Pariisin rauhansopimuksen mukaan luopumaan sukellusveneistä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vetehinen (sukellusvene) · Katso lisää »

Vetehis-luokan sukellusvene

Vetehis-luokka oli Suomen merivoimien kolmen sukellusveneen muodostama alusluokka toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Vetehis-luokan sukellusvene · Katso lisää »

Vetterli M 1869

Vetterli M 1869 Vetterli M 1869 on sveitsiläisen Friedrich Vetterlin suunnittelema putkimakasiinilla varustettu jalkaväkikivääri.

Uusi!!: Jatkosota ja Vetterli M 1869 · Katso lisää »

Via

Via tai VIA voi tarkoittaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Via · Katso lisää »

Vickers 6-ton

Suomalainen Vickers 45 mm:n tykillä varustettuna. Suomalainen Vickers 45 mm:n tykillä varustettuna. Puolan armeijan kahdella konekivääritornilla varustettu Vickers E type A. Vickers 6-ton toiselta nimeltään Vickers Mark E oli brittiläinen kevyt panssarivaunu.

Uusi!!: Jatkosota ja Vickers 6-ton · Katso lisää »

Vidkun Quisling

Vidkun Abraham Lauritz Jonssøn Quisling (18. heinäkuuta 1887 Fyresdal, Ruotsi-Norja – 24. lokakuuta 1945 Akershusin linna, Oslo, Norja) oli norjalainen upseeri ja äärioikeistolainen poliitikko, joka toimi vuosina 1942–1945 kansallissosialistisen Saksan miehittämän Norjan nukkehallituksen johtajana miehityshallinnon alaisuudessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Vidkun Quisling · Katso lisää »

Vieksinki

Vieksinki oli kylä Korpiselän kunnan kaakkoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Vieksinki · Katso lisää »

Vieljärvi

Vieljärven profeetta Elian kirkko. Vieljärven kunta Prääsän piirin kartalla. Vieljärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän kansallisessa piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vieljärvi · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Uusi!!: Jatkosota ja Vienan Karjala · Katso lisää »

Vienanmeren–Itämeren kanava

Kanava ja sen jatkoyhteys Itämereen. Vienanmeren–Itämeren kanava eli Vienanmeren kanava on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vienanmeren–Itämeren kanava · Katso lisää »

Vieno Kekkonen

Vieno Hellevi Kekkonen-Sauri (s. 6. syyskuuta 1934 Karttula) on suomalainen iskelmälaulaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vieno Kekkonen · Katso lisää »

Viestijoukot

Saksalaisia puhelinmiehiä 1914 Valakiassa Viestijoukot ovat yleensä armeijoiden maavoimien taistelevien aselajien toimintaa tukeva aselaji pioneerien, kenttätykistön, ilmatorjunnan jne.

Uusi!!: Jatkosota ja Viestijoukot · Katso lisää »

Viestipataljoona 2 (jatkosota)

Viestipataljoona 2 eli VP 2 oli jatkosodan aikainen Pohjois-Hämeen Sotilasläänin Jyväskylän Suojeluskuntapiirissä perustettu viestipataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja Viestipataljoona 2 (jatkosota) · Katso lisää »

Viestipataljoona 3 (jatkosota)

Viestipataljoona 3 eli VP 3 oli jatkosodan aikainen linjanrakennuspataljoona.

Uusi!!: Jatkosota ja Viestipataljoona 3 (jatkosota) · Katso lisää »

Viestipataljoona 32 (jatkosota)

Viestipataljoona 32 (VP 32) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Sisä-Suomen suojeluskuntapiirissä perustettu divisioonan viestipataljoona, joka kuului 11. divisioonaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Viestipataljoona 32 (jatkosota) · Katso lisää »

Vihola (Muolaa)

Vihola (v:sta 1948) on kylä Muolaanjärven itärannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vihola (Muolaa) · Katso lisää »

Vihtori Huhta

Viktor (Vihtori) Emil Huhta (synt. Lindroos, 30. syyskuuta 1882 Hämeenlinna – 11. heinäkuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1914–1917 ja 1941–1945.

Uusi!!: Jatkosota ja Vihtori Huhta · Katso lisää »

Vihtori Kivioja

Vihtori ”Vikki” Kivioja on kuvitteellinen mieshenkilö Väinö Linnan kirjasarjassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Jatkosota ja Vihtori Kivioja · Katso lisää »

Vihtori Siivo

Vihtori Siivo (16. elokuuta 1913 Lappi Tl – 10. lokakuuta 2015 Kankaanpää) oli suomalainen sotaveteraani ja yrittäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vihtori Siivo · Katso lisää »

Viiden tien risteys

Viiden tien risteys on Mauri Sariolan vuonna 1964 kirjoittama romaani, joka kertoo hänen omista kokemuksistaan Niinisalon varuskunnan reserviupseerikoulussa jatkosodan aikana vuonna 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Viiden tien risteys · Katso lisää »

Viidentienristeys

Viidentienristeys Hämeenkankaalla. Viidentienristeys on Kankaanpäässä Hämeenkankaalla sijaitseva viiden maantien risteys, joka on noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Uusi!!: Jatkosota ja Viidentienristeys · Katso lisää »

Viihdytysjoukot

Viihdytysjoukot olivat aluksi Valtion tiedoituslaitoksen, myöhemmin Suomen puolustusvoimien alaisuudessa vuosina 1941–1944 toiminut organisaatio.

Uusi!!: Jatkosota ja Viihdytysjoukot · Katso lisää »

Viikko Pohjois-Karjala

Viikko Pohjois-Karjala on Joensuussa kerran viikossa ilmestyvä sosiaalidemokraattinen sanomalehti.

Uusi!!: Jatkosota ja Viikko Pohjois-Karjala · Katso lisää »

Viimeinen kesä (dokumenttielokuva)

Viimeinen kesä on Peter von Baghin ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1992.

Uusi!!: Jatkosota ja Viimeinen kesä (dokumenttielokuva) · Katso lisää »

Viimeinen partio Kannaksella

Viimeinen partio Kannaksella on Esa Anttalan kirjoittama ilmailuaiheinen sotaromaani.

Uusi!!: Jatkosota ja Viimeinen partio Kannaksella · Katso lisää »

Viimeinen reservi

Viimeinen reservi on Eino Pietolan kirjoittama sotaromaani, joka kertoo jatkosodan ajasta, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys on alkanut.

Uusi!!: Jatkosota ja Viimeinen reservi · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta

Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminnassa ollut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos

Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitoksen rakennus valmistui Viipuriin vuonna 1938.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos · Katso lisää »

Viipurin kauppahalli

Viipurin kauppahalli sijaitsee Viipurin keskustassa Kauppatorin luoteiskulmassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin kauppahalli · Katso lisää »

Viipurin Kaupunginteatteri

Viipurin Kaupunginteatteri 1930-luvulla. Viipurin Kaupunginteatteri oli suomenkielinen ammattimainen puheteatteri.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin Kaupunginteatteri · Katso lisää »

Viipurin Lauluveikot

Viipurin lauluveikkojen tunnus Viipurin Lauluveikot on Helsingissä toimiva mieskuoro.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin Lauluveikot · Katso lisää »

Viipurin linna

Viipurin linna Viipurin linna, Torsten Wilhelm Forsténin kuvaamana vuonna 1840.250x250px Viipurin linna sijaitsee Viipurissa, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan ja Viipurinlahden yhdistävässä Linnasalmessa.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin linna · Katso lisää »

Viipurin maaseurakunnan kirkko

Viipurin maaseurakunnan kirkko sijaitsee Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin maaseurakunnan kirkko · Katso lisää »

Viipurin päävartio

Päävartio sijaitsee Viipurin keskustassa Torkkeli Knuutinpojan torin etelälaidalla.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin päävartio · Katso lisää »

Viipurin piiri (Leningradin alue)

Viipurin piiri on hallintopiiri Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin piiri (Leningradin alue) · Katso lisää »

Viipurin radiomiinat

Viipurin radiomiinan laukaisulaite. Vasemmalla radiovastaanotin, oikealla akkulaatikko sekä edessä äänirautayksikkö ja kellokoneisto Kuukaupin silta, Karjalankannas Viipurin radiomiinat olivat radiolähetyksellä laukaistavia miinoja, joita Neuvostoliiton joukot asensivat Karjalankannaksella vetäytyessään jatkosodan alussa kesällä 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin radiomiinat · Katso lisää »

Viipurin raitioliikenne

Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912–1944 sekä 1946–1957.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin raitioliikenne · Katso lisää »

Viipurin rautatieasema

Viipurin rautatieasema (Vpi, ratakm 313+350) on Viipurin kaupungin merkittävin rautatieasema.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin rautatieasema · Katso lisää »

Viipurin rautatieasema (1913)

Vuonna 1913 valmistunut Viipurin rautatieasema oli toinen Viipuriin rakennettu rautatieasema.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin rautatieasema (1913) · Katso lisää »

Viipurin Reipas

Viipurin Reipas on 13.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin Reipas · Katso lisää »

Viipurin Reipas (jääpallo)

Viipurin Reipas on Viipurissa vuonna 1891 perustettu urheilu- ja voimisteluseura.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin Reipas (jääpallo) · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1941)

Viipurin taistelu oli osa Karjalankannaksen valtausoperaatiota jatkosodassa loppukesästä 1941.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin taistelu (1941) · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1944)

Viipurin taistelu käytiin jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin taistelu (1944) · Katso lisää »

Viipurin tuomiokirkko

Viipurin tuomiokirkko 1930-luvulla Viipurin tuomiokirkko (1893–1940) oli Viipurin luterilaisen seurakunnan pääkirkko ja Viipurin hiippakunnan tuomiokirkko vuodesta 1925 lähtien luovutetussa Karjalassa Viipurissa Linnankadulla (nyk. Krepostnaja-katu).

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin tuomiokirkko · Katso lisää »

Viipurin Urheilijat

Viipurin Urheilijat ry (VU) on vuonna 1918 perustettu yleisurheiluseura.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin Urheilijat · Katso lisää »

Viipurin yleisradioasema

Viipurin yleisradioasema oli Viipurissa vuosina 1927–1940 ja 1942–1944 toiminut radioasema, joka välitti Suomen Yleisradion lähetysten lisäksi myös paikallisesti tuotettuja ohjelmia.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurin yleisradioasema · Katso lisää »

Viipurinlahden taistelu (1944)

Viipurinlahden taistelu oli jatkosodassa Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäys kesä–heinäkuussa 1944 suomalaisjoukkojen hallussa oleville Viipurinlahden saarille ja Suomen mantereelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Viipurinlahden taistelu (1944) · Katso lisää »

Viivytystaistelu

Viivytystaistelu on sotilaallinen operaatio jossa joukko perääntyy hidastaen ja kuluttaen hyökkäävää vihollista.

Uusi!!: Jatkosota ja Viivytystaistelu · Katso lisää »

Viktor Andro

Viktor Andron muistomerkki Jämijärvellä Viktor Andro (Androsow) (3. maaliskuuta 1926 – 12. lokakuuta 1949 Jämijärvi) oli suomalainen lentäjä ja laskuvarjohyppääjä, joka kuoli syksyllä 1949 Jämijärvellä testatessaan kehittämäänsä lepakkopukua.

Uusi!!: Jatkosota ja Viktor Andro · Katso lisää »

Viktor Feigin

Viktor Feigin (27. kesäkuuta 1910 Pihkova - 17. heinäkuuta 1941 Pohja) oli virolainen kommunisti, joka teloitettiin desanttina Suomessa jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Viktor Feigin · Katso lisää »

Viktor Preiman

Viktor Preiman (27. huhtikuuta 1924 Narva, Viro – 28. marraskuuta 2021 Tallinna, Viro) oli virolainen huippu-urheilija, urheiluvalmentaja, Suomen-poika ja metsäveli.

Uusi!!: Jatkosota ja Viktor Preiman · Katso lisää »

Viktor Simolin

Elias Viktor Simolin (4. maaliskuuta 1896 Pietari – 15. tammikuuta 1958) oli Suomen Puolustusvoimien eversti tykistön aselajissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Viktor Simolin · Katso lisää »

Vilho Elo

Vilho Nikolai "Ville" Elo (27. kesäkuuta 1895 Tampere – 3. helmikuuta 1947 Helsinki Sports-Reference. Viitattu 3.1.2021.) oli suomalainen ampuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Elo · Katso lisää »

Vilho Helanen

Vilho Veikko Päiviö Helanen (vuoteen 1905 Helander, 24. marraskuuta 1899 Oulu – 8. kesäkuuta 1952 Frankfurt, Länsi-Saksa) oli suomalainen kirjailija, tiedemies, poliitikko, AKS:n puheenjohtaja ja lehtimies.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Helanen · Katso lisää »

Vilho Kankare

Vilho Villam Vieno Kankare (30. toukokuuta 1917 Turku – 2008) oli suomalainen sotakirjailija, joka osallistui talvi- ja jatkosotaan.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Kankare · Katso lisää »

Vilho Karvala

Vilho Karvala oli suomalainen jääkäriluutnantti ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Karvala · Katso lisää »

Vilho Korte

Vilho Korte Vilho Korte oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Korte · Katso lisää »

Vilho Koskela

Vilho Johannes Koskela on kuvitteellinen hahmo Väinö Linnan romaaneissa Tuntematon sotilas (1954) ja Täällä Pohjantähden alla (1959–1962).

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Koskela · Katso lisää »

Vilho Nenonen

Vilho Nenonen (oikealta nimeltään Wilho Petter Nenonen, 6. maaliskuuta 1883 Kuopio – 17. helmikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen, niin Suomen armeijassa kuin Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut tykistönkenraali.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Nenonen · Katso lisää »

Vilho Pentikäinen

Vilho Armas Pentikäinen (5. maaliskuuta 1903 Antrea – mahdollisesti 1942 Neuvostoliitto) oli suomalainen upseeri, joka tuli tunnetuksi vakoilustaan Neuvostoliiton hyväksi.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Pentikäinen · Katso lisää »

Vilho Pernu

Vilho Johannes Pernu oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Pernu · Katso lisää »

Vilho Pikkarainen

Vilho Antero Pikkarainen (12. helmikuuta 1918 Rovaniemi – 20. toukokuuta 1974 Ylitornio) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 174.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Pikkarainen · Katso lisää »

Vilho Rättö

Vilho Rättö (10. maaliskuuta 1913 Kanneljärvi – 21. tammikuuta 2002 Anjalankoski) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari, autoilija ja tuotantomies.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Rättö · Katso lisää »

Vilho Ryymin

Vilho Ryymin (7. huhtikuuta 1915 Suistamo – 16. joulukuuta 1972 Lohja) oli suomalainen musiikinopettaja ja itäkarjalaisten kansanlaulujen kerääjä ja sovittaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Ryymin · Katso lisää »

Vilho Tervasmäki

Vilho Olavi Tervasmäki (11. heinäkuuta 1915 Metsämaa – 15. heinäkuuta 2010 Kaunialan sotavammasairaala) oli suomalainen yleisesikuntaeversti, valtiotieteen tohtori ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Tervasmäki · Katso lisää »

Vilho Timonen

Vilho Timonen (28. maaliskuuta 1904 Luusalmi, Uhtua, Vienan Karjala – 20. tammikuuta 1977 Nurmijärvi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen opettaja, joka oli aktiivi karjalaisten asioiden puolestapuhuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Timonen · Katso lisää »

Vilho Torniainen

Vilho Torniainen oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Torniainen · Katso lisää »

Vilho Väyrynen

Vilho Ferdinand Valdemar Väyrynen (12. maaliskuuta 1912 Kemijärvi – 23. maaliskuuta 2000 Rovaniemi) oli suomalainen asianajaja, sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilho Väyrynen · Katso lisää »

Viljam Pylkäs

Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljam Pylkäs · Katso lisää »

Viljo Heino

Viljo Akseli Heino (1. maaliskuuta 1914 Iitti – 15. syyskuuta 1998) oli suomalainen kestävyysjuoksija.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Heino · Katso lisää »

Viljo Kajava

Viljo Lennart Kajava (22. syyskuuta 1909 Tampere – 2. helmikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen runoilija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja journalisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Kajava · Katso lisää »

Viljo Laakso

Viljo Aukusti Laakso (13. elokuuta 1895 Pälkäne – 30. syyskuuta 1950 Renko) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, joka sai lisänimen Puujalkaritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Laakso · Katso lisää »

Viljo Lantto

Viljo Nikolai Lantto (6. joulukuuta 1906 Alatornio – 24. joulukuuta 1985 Oulu) oli suomalainen kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Lantto · Katso lisää »

Viljo Luukka

Viljo Johannes Luukka (3. helmikuuta 1925 Muolaa – 14. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos ja vuorineuvos.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Luukka · Katso lisää »

Viljo Marttila

Viljo Erkki Marttila (23. maaliskuuta 1904 Helsinki – 1. kesäkuuta 1973 Helsinki) oli Kustannusosakeyhtiö Otavan kustannustoimittaja, sittemmin kuvatoimituksen päällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Marttila · Katso lisää »

Viljo Paloheimo

Viljo Veikko Paloheimo, ent.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Paloheimo · Katso lisää »

Viljo Parvio

Viljo Parvio (1950-l?) Viljo Ilmari Parvio, vuoteen 1919 Pehrsson (12. joulukuuta 1909 Naantali – 3. maaliskuuta 2003 Heinola) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies, järjestöjohtaja ja yksityismetsätalouden asiantuntija, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Parvio · Katso lisää »

Viljo Porkola

Viljo Henrik Porkola (vuoteen 1943 Pahikainen, 6. elokuuta 1914 Chicago – 8. huhtikuuta 2010 Kiuruvesi) oli suomalainen pappi ja kristillinen tietokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Porkola · Katso lisää »

Viljo Puustinen

Viljo Ilmari Puustinen (18. joulukuuta 1888 Kiihtelysvaara – 25. tammikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja heimoaktivisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Puustinen · Katso lisää »

Viljo Rantala

Viljo Johannes Rantala (18. marraskuuta 1892 Punkalaidun – 31. joulukuuta 1980 Punkalaidun) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Rantala · Katso lisää »

Viljo Salminen

Viljo Frithiof Salminen (11. elokuuta 1905 Askola – 8. lokakuuta 1991 Lahti) oli Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Salminen · Katso lisää »

Viljo Saraja

Viljo Anssi Saraja (sukunimi vuoteen 1927 Snellman; 24. elokuuta 1900 Hausjärvi – 8. maaliskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Saraja · Katso lisää »

Viljo Suhonen

Viljo Suhonen Kotkassa Viljo Suhonen sotisovassa Viljo Suhosen palveluskuva. Viljo Suhonen (1. syyskuuta 1916 Kotka – 18. heinäkuuta 1946 Joutseno) oli suomalainen nyrkkeilijä lempinimeltään "Tykki-Ville", jonka uran parhaat vuodet ajoittuivat 1930-luvun lopulle.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Suhonen · Katso lisää »

Viljo Suokas

Viljo Valter Suokas (31. tammikuuta 1920 Harlu – 4. lokakuuta 1943 Sekee) oli kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari n:o 44.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Suokas · Katso lisää »

Viljo Vesterinen

Viljo ”Vili” Vesterinen (26. maaliskuuta 1907 Terijoki, Kivennapa – 18. toukokuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen harmonikansoittaja ja säveltäjä.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Vesterinen · Katso lisää »

Viljo Vienola

Kalle Viljo Vienola (17. heinäkuuta 1908 Nurmijärvi – 20. heinäkuuta 1985) oli suomalainen rakennusmestari ja rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Vienola · Katso lisää »

Viljo Vyyryläinen

Viljo Ilmari Vyyryläinen (29. huhtikuuta 1917 Johannes – 24. heinäkuuta 1976 Kaarina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Viljo Vyyryläinen · Katso lisää »

Villateollisuuden muistomerkki

Villateollisuuden muistomerkki Hyvinkään Donnerinpuistossa Villateollisuuden muistomerkki tai Donnerin obeliski on Hyvinkään Donnerinpuistossa sijaitseva tehtailija Ossian Donnerin muistoksi pystytetty punagraniittinen obeliski, joka on noin 14 metriä korkea.

Uusi!!: Jatkosota ja Villateollisuuden muistomerkki · Katso lisää »

Ville Kivimäki

Kivimäki vuonna 2019 Ville Kivimäki (s. 1976 Helsinki) on suomalainen historiantutkija ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Kivimäki · Katso lisää »

Ville Kuronen

Ville Kuronen (29. tammikuuta 1917 Tohmajärvi – 30. toukokuuta 2000 Joensuu) oli Pohjois-Karjalassa asunut maanviljelijä ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Kuronen · Katso lisää »

Ville Paakonmaa

Ville Paakonmaa (oik. Viljo Heikki Paakkunainen) (22. syyskuuta 1913 Kesälahti – 21. helmikuuta 1986) oli suomalainen pienviljelijä ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Paakonmaa · Katso lisää »

Ville Pankko

Ville Ignatius Pankko (vuoteen 1935 Bang, 17. joulukuuta 1883 Sääksmäki – 18. marraskuuta 1988 Malmö) oli suomalainen varatuomari, joka toimi Etsivän keskuspoliisin ja sen seuraajan Valtiollisen poliisin apulaispäällikkönä vuosina 1923–1944.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Pankko · Katso lisää »

Ville Pessi

Ville Pessi (24. maaliskuuta 1902 Kaukola – 6. marraskuuta 1983 Vantaa) oli suomalainen poliitikko, Suomen kommunistisen puolueen (SKP) pitkäaikainen pääsihteeri (1944–1969) ja kunniapuheenjohtaja (vuodesta 1972).

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Pessi · Katso lisää »

Ville Rajakaltio

Wilhelm (Ville) Johan Abraham Rajakaltio, vuoteen 1936 Brüning (31. heinäkuuta 1908 Ii – 14. joulukuuta 1984 Oulu) oli teollisuusneuvos ja everstiluutnantti, joka toimi perustamansa betoni- ja rakennustuoteyrityksen johdossa 1950-luvulta 1970-luvulle ja vaikutti laajasti rakennusalan ja elinkeinoelämän järjestöissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Rajakaltio · Katso lisää »

Ville Salminen

Veikko Oskari Ville Salminen oli suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, lavastaja, elokuvakäsikirjoittaja ja ohjelmapäällikkö.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Salminen · Katso lisää »

Ville Tikkanen

Ville Tikkanen (18. elokuuta 1919 Pistojärvi, Venäjä – 26. toukokuuta 2013 Kajaani) oli suomalainen liikennöitsijä ja kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Tikkanen · Katso lisää »

Ville Zilliacus

Vilhelm (Ville) Valdemar Zilliacus (9. huhtikuuta 1914 Helsinki – 13. lokakuuta 2000 Helsinki) oli Yleisradion apulaisjohtaja ja television pitkäaikainen ohjelmapäällikkö, samoin kuin kirjailija ja esseisti.

Uusi!!: Jatkosota ja Ville Zilliacus · Katso lisää »

Vilppulan urhojen muistolle

Vilppulan urhojen muistolle (tunnetaan myös ensimmäisten sanojensa mukaan nimellä Kytösavun aukeilla mailla) on suomalaisen Heikki Klemetin vuonna 1918 sanoittama ja säveltämä isänmaallinen marssilaulu.

Uusi!!: Jatkosota ja Vilppulan urhojen muistolle · Katso lisää »

Virkkilä

Virkkilä on entisen Vuokselan kunnan kirkonkylä kunnan keskiosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Virkkilä · Katso lisää »

Viron Helsingin-suurlähetystö

Viron Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa Itäisen Puistotien ja Kalliolinnantien risteyksessä.

Uusi!!: Jatkosota ja Viron Helsingin-suurlähetystö · Katso lisää »

Visentti

Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on suurikokoinen nautaeläinlaji ja eurooppalainen vastine amerikkalaiselle biisonille.

Uusi!!: Jatkosota ja Visentti · Katso lisää »

Vitele

Vitelen kunta Aunuksen piirin kartalla. Vitelen ortodoksinen kirkko kesällä 2007. Vitele on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vitele · Katso lisää »

Vitsataipale

Vitsataipale (myös Vitsakylä,, Вичаны, Vitšany) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vitsataipale · Katso lisää »

VKT-linja

VKT-aseman sijainti. VKT-linja eli Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen linja oli suomalaisten kolmas ja viimeinen puolustusasema Karjalankannaksella jatkosodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja VKT-linja · Katso lisää »

VL Humu

VL Humu on Brewster 239:stä kehitetty suomalainen hävittäjäkone, jota valmisti Valtion lentokonetehdas.

Uusi!!: Jatkosota ja VL Humu · Katso lisää »

VL Myrsky

VL Myrsky oli Valtion lentokonetehtaan Suomen ilmavoimille jatkosodan aikana kehittämä hävittäjälentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja VL Myrsky · Katso lisää »

VL Pyörremyrsky

VL Pyörremyrsky oli DI Torsti Verkkolan suunnittelema ja Valtion Lentokonetehtaan rakentama toisen maailmansodan aikainen suomalainen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Jatkosota ja VL Pyörremyrsky · Katso lisää »

VL Tuisku

VL Tuisku oli suomalainen Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen kaksipaikkainen monitoimilentokone, jota käytettiin muun muassa lentäjäkoulutukseen sekä lento-, pommitus-, kuvaus- ja viestintäharjoituksiin.

Uusi!!: Jatkosota ja VL Tuisku · Katso lisää »

VL Vihuri (pommikone)

VL Vihuri (myös Mosquito-Vihuri) oli suomalainen Valtion lentokonetehtaan suunnittelma kaksimoottorisesta pommikoneesta, jonka jatkosuunnittelusta luovuttiin jatkosodan lopulla vuonna 1944.

Uusi!!: Jatkosota ja VL Vihuri (pommikone) · Katso lisää »

Vladi Marmo

Vladi Marmo (vuoteen 1935 Forsblom, 20. huhtikuuta 1914 Orjol, Venäjän keisarikunta – 23. elokuuta 1969 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta, Suomi) oli professori ja Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtaja 1960–1969.

Uusi!!: Jatkosota ja Vladi Marmo · Katso lisää »

Vladimir Kirpitšnikov

Vladimir Vasiljevitš Kirpitšnikov (7. heinäkuuta 1903, Simbirsk – 28. elokuuta 1950, Moskova) oli neuvostoliittolainen divisioonan komentaja toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Vladimir Kirpitšnikov · Katso lisää »

Vladimir Kukk

Vladimir Kukk (1. toukokuuta 1911 Riika, Liivinmaan kuvernementti – 11. tammikuuta 1990 Luzern Sveitsi) oli virolainen ampuja, joka on 1930-luvun MM-kisoissa menestynyt virolaisampuja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vladimir Kukk · Katso lisää »

Vladimir Kuts

Vladimir Petrovitš Kuts, ven.

Uusi!!: Jatkosota ja Vladimir Kuts · Katso lisää »

Vladimir Terjoškin

Vladimir Petrovitš Terjoškin (22. heinäkuuta 1903 Suoju – 8. huhtikuuta 1967 Moskova) oli neuvostoliittolainen puoluevirkailija ja Suomen asioiden asiantuntija.

Uusi!!: Jatkosota ja Vladimir Terjoškin · Katso lisää »

Voikkaa–Haarankallio-rata

Voikkaa–Haarankallio-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut teollisuusrata, joka johti Voikkaalta itään Savon radalle Harjun aseman pohjoispuolelle.

Uusi!!: Jatkosota ja Voikkaa–Haarankallio-rata · Katso lisää »

Voitto Ormasuo

Voitto Johannes Ormasuo, sukunimi aik.

Uusi!!: Jatkosota ja Voitto Ormasuo · Katso lisää »

Vojakkala (Tornio)

Suomen Vojakkala on kylä Tornion kaupungissa noin 9. km pohjoiseen kaupungin keskustasta. Ala- ja Ylävojakkala sijaitsevat Tornionjoen itäpuolella ja vastaavat Ruotsin kylät, Nedre ja Övre Vojakkala, joen länsipuolella. Vojakkala on kylä Tornionjoen varrella Tornion kaupungissa Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Vojakkala (Tornio) · Katso lisää »

Volkswagen Kübelwagen

VW Kübelwagen Volkswagen Kübelwagen (Kfz.1, l.gl.Pkw Typ K1, VW Typ 82) on Ferdinand Porschen vuonna 1939 suunnittelema ja Volkswagenin Saksan sotavoimille toisen maailmansodan aikana valmistama, Volkswagen Kuplaan perustuva takamoottorinen ja takavetoinen henkilöautomalli.

Uusi!!: Jatkosota ja Volkswagen Kübelwagen · Katso lisää »

Voloma

Voloman kunta Mujejärven piirin kartalla. Voloma on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Voloma · Katso lisää »

Voznesenje

Syvärin ylittävä lossi. Voznesenje (suomeksi myös Syvärinniska) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Podporožjen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Voznesenje · Katso lisää »

VT-linja

VT-aseman sijainti kartalla. Vammelsuun–Taipaleen linja eli VT-linja oli suomalaisten toinen puolustuslinja jatkosodassa Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja VT-linja · Katso lisää »

Vuokkiniemi

Vuokkiniemi vuonna 2005 Vuokkiniemi on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuokkiniemi · Katso lisää »

Vuokko Ahveninen

Vuokko Ahveninen (11. maaliskuuta 1910 Sortavala – 7. tammikuuta 1973) oli neuvostoliittolainen kaunokirjallisuuden suomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuokko Ahveninen · Katso lisää »

Vuoksela

Vuokselan epävirallinen perinnevaakuna. Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuoksela · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuoksi · Katso lisää »

Vuonokylä

Vuonokylä oli kylä Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuonokylä · Katso lisää »

Vuosaari

Vuosaari on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuosaari · Katso lisää »

Vuosalmen linja-autoturma 1943

Vuosalmen linja-autoturma tapahtui jatkosodan aikana 31. joulukuuta 1943 Karjalan kannaksella Vuosalmella kun linja-autoliikenne Rupasen Käkisalmen ja Viipurin välillä liikennöinyt linja-auto saapui illalla kello 18 aikaan Vuosalmen lossille.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuosalmen linja-autoturma 1943 · Katso lisää »

Vuosalmen yhteismetsä

Vuosalmen yhteismetsä oli Karjalankannaksen keskiosassa Äyräpään kunnan Vuosalmen kylässä sijainnut yhteismetsä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuosalmen yhteismetsä · Katso lisää »

Vuosalmi

Vuosalmi oli kylä Äyräpään kunnassa Karjalankannaksella Viipurin läänissä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuosalmi · Katso lisää »

Vuotson lentokenttä

Vuotson lentokenttä on Sodankylässä noin kilometrin päässä Vuotson kylän keskustasta sijaitseva epävirallinen lentopaikka.

Uusi!!: Jatkosota ja Vuotson lentokenttä · Katso lisää »

Vytegran piiri

Vytegran piiri Vologdan alueen kartalla. Kartta piirin kuntarajoista. Vytegran piiri on kunnallishallintoalue Vologdan alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Vytegran piiri · Katso lisää »

Walde Sario

Walde Sario Mäntsälän kapinan aikana maaliskuussa 1932. Walde (Valde, Vladimir) Sario (9. heinäkuuta 1888 Suistamo – 30. syyskuuta 1952) oli suomalainen konsuli ja liikkeenharjoittaja, joka osallistui vänrikkinä aktiivisesti niin Suomen sisällissotaan kuin myöhemmin heimosotiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Walde Sario · Katso lisää »

Waldemar Erfurth

Waldemar Erfurth (4. elokuuta 1879 Berliini, Saksa – 2. toukokuuta 1971 Tübingen, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen jalkaväenkenraali toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Jatkosota ja Waldemar Erfurth · Katso lisää »

Walter Aunesluoma

Walter Aleksander Aunesluoma (vuoteen 1935 Salonen; 12. marraskuuta 1899 Pori – 16. lokakuuta 1979 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.10.1979, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Walter Aunesluoma · Katso lisää »

Walter Suni

Walter Suni (17. joulukuuta 1909 Tuutari – 2. maaliskuuta 1979 Petroskoi) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Walter Suni · Katso lisää »

Weckmanin talo

Weckmanin talo on vuonna 1902 Oulun Sepänkadun ja Kirkkokadun kulmaan rakennettu alun perin jugendtyylinen asuintalo suunnittelijana arkkitehti Karl Hård af Segerstad.

Uusi!!: Jatkosota ja Weckmanin talo · Katso lisää »

Wendla Salokas

Wendla Matilda Salokas (o.s. Ivaska, 1. kesäkuuta 1889 Viipuri – 22. marraskuuta 1969 Lahti) oli suomalainen teologi ja opettaja, joka tunnetaan ensimmäisenä teologisen loppututkinnon suorittaneena suomalaisena naisena.

Uusi!!: Jatkosota ja Wendla Salokas · Katso lisää »

Wenzel Hagelstam

Turun kirjamessuilla 2012. Magnus Fabian Wenzel Hagelstam (s. 1. tammikuuta 1941 Helsinki) on suomenruotsalainen antiikkialan asiantuntija, joka juonsi aiemmin televisiossa Antiikkia, antiikkia -ohjelmaa.

Uusi!!: Jatkosota ja Wenzel Hagelstam · Katso lisää »

Werner Walldén

Werner Wallden (s. 1. tammikuuta 1906 Sortavala − 6. maaliskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenttäratsastaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Werner Walldén · Katso lisää »

When It's Lamp Lighting Time in the Valley

Countryballadista "When It's Lamp Lighting Time in the Valley" tuli Suomessa ikivihreä Usko Hurmerinnan sanoittamana ja Harmony Sistersin (kuvassa) tulkitsemana. Suomenkielisen version nimi on "Kodin kynttilät". When It's Lamp Lighting Time in the Valley (myös "When the Lamplight Shine in the Valley") on yhdysvaltalainen countryballadi vuodelta 1933.

Uusi!!: Jatkosota ja When It's Lamp Lighting Time in the Valley · Katso lisää »

Wihtori Kause

Wihtori Kause (synt. Pelander, 15. joulukuuta 1870 – 28. huhtikuuta 1961) oli suomalainen sahateollisuusmies, joka harjoitti merkittävää sahaustoimintaa 1920- ja 1930-luvulla Suojärvellä Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Wihtori Kause · Katso lisää »

Wilhelm Roos

Samuel Wilhelm (S. Wilh.) Roos (3. heinäkuuta 1858 Vehmaa – 10. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra, lääninrovasti, valtiopäivämies ja kansanedustaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Wilhelm Roos · Katso lisää »

Wilho Tikander

Wilho Tikander (20. huhtikuuta 1904 Biwabik, Minnesota – 16. joulukuuta 1965 Chicago) oli amerikansuomalainen lakimies, joka toimi jatkosodan aikana CIA:n edeltäjän OSS:n Tukholman-toimiston päällikkönä.

Uusi!!: Jatkosota ja Wilho Tikander · Katso lisää »

Wiljo Einar Tuompo

Viljo (Wiljo) Einar Tuompo (23. syyskuuta 1893 Pornainen – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja talvisodassa ja Päämajan komento-osaston päällikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Wiljo Einar Tuompo · Katso lisää »

Woldemar Wisa

Woldemar Weselow myöh.

Uusi!!: Jatkosota ja Woldemar Wisa · Katso lisää »

Wolf H. Halsti

Wolfgang Hallstén Halsti (vuoteen 1936 Hagman; 13. lokakuuta 1905 Helsinki – 29. heinäkuuta 1985 Joutsa) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, eversti, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Wolf H. Halsti · Katso lisää »

Y. P. I. Kaila

Yrjö Paavo Ilmari (Y. P. I.) Kaila (30. heinäkuuta 1912 Helsinki – 21. tammikuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen majuri, joka taisteli Francon joukoissa Espanjan sisällissodan aikana ja myöhemmin SS Wiking-divisioonassa Ukrainassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Y. P. I. Kaila · Katso lisää »

Y. S. Koskimies

Yrjö Samuel Koskimies (4. maaliskuuta 1908 Seinäjoki – 21. tammikuuta 1996 Hämeenlinna) oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston hoitaja ja historiaan perehtynyt tietokirjailija, joka sai professorin arvonimen ansioistaan historiantutkijana.

Uusi!!: Jatkosota ja Y. S. Koskimies · Katso lisää »

Yhdyntä (kirja)

Yhdyntä on suomalaisen kirjailijan Asko Sahlbergin kirjoittama 136-sivuinen romaani, joka ilmestyi vuonna 2005.

Uusi!!: Jatkosota ja Yhdyntä (kirja) · Katso lisää »

Yhteishallitus

Yhteishallitukseksi kutsutaan hallitusta, jossa ovat edustettuina kaikki eduskunnan puolueet.

Uusi!!: Jatkosota ja Yhteishallitus · Katso lisää »

Yhteistyö (yhtiö)

Yhteistyö oli suomalainen vasemmistolainen kustannusosakeyhtiö.

Uusi!!: Jatkosota ja Yhteistyö (yhtiö) · Katso lisää »

Yhteysesikunta Roi

Yhteysesikunta Roin upseereita tai vastaavia.Rovaniemi 5. syyskuuta 1943.SA-kuvaYhteysesikunta Roi oli jatkosodan aikainen suomalainen päämajan alainen esikunta, jonka tehtävänä oli pitää yhteyttä Pohjois-Suomessa olevien saksalaisjoukkojen, XX Armeijakunnan esikuntaan (AOK Norwegen).

Uusi!!: Jatkosota ja Yhteysesikunta Roi · Katso lisää »

Yhteysupseeri

Yhteysupseeri on muuhun kuin upseerin omaan joukko-osastoon kuuluvan esikunnan tai muun johtoportaan osaan yhteyksiä hoitamaan lähetetty upseeri.

Uusi!!: Jatkosota ja Yhteysupseeri · Katso lisää »

Ykspää

Ykspään kartano 1930-luvulla. Ykspää oli kylä ja rautatiepysäkki entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ykspää · Katso lisää »

Ylä-Hotokka

Ylä-Hotokka oli kylä Muolaan kunnan luoteisosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylä-Hotokka · Katso lisää »

Ylä-Kuusaa

Ylä-Kuusaa (v:sta 1948) on kylä Äyräpäänjärven eteläpuolella Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylä-Kuusaa · Katso lisää »

Ylä-Syvärin kenttärata

Ylä-Syvärin kenttärata oli suomalaisten jatkosodan aikana 1942–1944 Aunuksen Karjalaan rakentama 750 mm:n raideleveyksinen kapearaiteinen rautatie, joka oli tarkoitettu Syvärin yläjuoksun varrella olevien joukkojen huoltokuljetuksiin.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylä-Syvärin kenttärata · Katso lisää »

Ylä-Syvärin voimalaitos

Ylä-Syvärin voimalaitos on TGK-1-yhtiön operoima vesivoimalaitos Syvärillä Koskenalan kaupungissa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylä-Syvärin voimalaitos · Katso lisää »

Ylä-Urpala

Tax free kaupparakennus Ylä-Urpalan rajanylityspaikan lähellä. Ylä-Urpala eli Torfjanovka on maaseututaajama Venäjällä Suomen rajan tuntumassa, Leningradin alueen Viipurin piirin Tienhaaran kunnassa.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylä-Urpala · Katso lisää »

Yläjärvi (Korpiselkä)

Yläjärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Yläjärvi (Korpiselkä) · Katso lisää »

Yläluostarin lentokenttä

Yläluostarin lentokenttä oli sodanaikainen Petsamossa 5 kilometriä Yläluostarin kylästä lounaaseen sijainnut lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Yläluostarin lentokenttä · Katso lisää »

Ylämaa (Muolaa)

Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylämaa (Muolaa) · Katso lisää »

Yläsäiniö

Säiniön rautatieasema ennen talvisotaa. Yläsäiniö (nyk.) (myös Säiniö, ja v:sta 1948) on Leningradin alueen Viipurin piirin Kähärin (Gontšarovo) maalaiskuntaan kuuluva maaseututaajama Karjalankannaksella.

Uusi!!: Jatkosota ja Yläsäiniö · Katso lisää »

Yli rajan

Yli rajan on Wilho Ilmarin ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Jatkosota ja Yli rajan · Katso lisää »

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (lyh. YTHS) on säätiö, joka tarjoaa terveydenhuoltopalveluja suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoille.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö · Katso lisää »

Ylipäällikkö

Ylipäällikkö on maan asevoimien ylin johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylipäällikkö · Katso lisää »

Ylivesi

Ylivesi oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylivesi · Katso lisää »

Ylivieskan lentokenttä

Ylivieskan lentokenttä on Ylivieskan Vähäkankaalla, noin kymmenen kilometriä kaupungin keskustasta itäkaakkoon sijaitseva lentokenttä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ylivieskan lentokenttä · Katso lisää »

Ymär Abdrahim

Ymär Abdrahim (ent. Abdrahimoff, Умяр Абдрахимов; 24. maaliskuuta 1882 – 26. maaliskuuta 1975) oli Venäjän Nižni Novgorodin alueella syntynyt ja Suomeen muuttanut tataarikauppias, joka piti menestyksekästä kangas- ja lyhyttavarakauppaa Helsingissä.

Uusi!!: Jatkosota ja Ymär Abdrahim · Katso lisää »

Yngve Svinhufvud

Pehr Yngve Svinhufvud (24. syyskuuta 1890 – 16. syyskuuta 1991) oli presidentti Pehr Evind Svinhufvudin ja Ellen Svinhufvudin esikoispoika.

Uusi!!: Jatkosota ja Yngve Svinhufvud · Katso lisää »

Yrjö Ahomaa

Yrjö Johannes Ahomaa (1. heinäkuuta 1923 Kauhava – 4. lokakuuta 2001) oli suomalainen kaupunginjohtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Ahomaa · Katso lisää »

Yrjö Haahti

Yrjö Aarre Haahti (20. tammikuuta 1902 Virrat – 2. marraskuuta 1975) oli suomalainen everstiluutnantti ja sotahistorian opettaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Haahti · Katso lisää »

Yrjö Haapanen (metsäneuvos)

Yrjö Aleksander Haapanen (18. heinäkuuta 1917 Helsinki – 1. syyskuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritys- ja järjestöjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Haapanen (metsäneuvos) · Katso lisää »

Yrjö Hanste

Yrjö Johannes Hanste (vuoteen 1935 Hanstén) (15. marraskuuta 1897 Jyväskylä – 16. huhtikuuta 1962) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Hanste · Katso lisää »

Yrjö Hassi

Yrjö Johannes Hassi (3. elokuuta 1922 Jämsä – 9. helmikuuta 2008 Espoo) oli suomalainen metsänhoitaja ja järjestöjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Hassi · Katso lisää »

Yrjö K. Suominen

Yrjö Kaarlo Suominen (24. tammikuuta 1900 Pietari – 28. toukokuuta 1991 Vaasa) oli suomalainen psykiatrian ylilääkäri.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö K. Suominen · Katso lisää »

Yrjö Kallinen

Yrjö Henrik Kallinen (15. kesäkuuta 1886 Oulujoki – 1. tammikuuta 1976 Helsinki) oli osuustoimintaliikkeessä ja kansanvalistustyössä uransa luonut suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Kallinen · Katso lisää »

Yrjö Könni

150px Yrjö Johannes Könni (15. marraskuuta 1893 Ilmajoki – 1978) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Könni · Katso lisää »

Yrjö Keinonen

Yrjö Ilmari Keinonen (31. elokuuta 1912 Ruskeala – 29. lokakuuta 1977 Nurmijärvi) oli suomalainen jalkaväenkenraali, puolustusvoimain komentaja ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Keinonen · Katso lisää »

Yrjö Kilpeläinen

Yrjö Kaarle Kilpeläinen (3. lokakuuta 1907 Leppävirta – 30. tammikuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Kilpeläinen · Katso lisää »

Yrjö Kostermaa

Yrjö Kostermaa (23. helmikuuta 1921 Viipuri – 16. syyskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen oopperaohjaaja ja näyttelijä.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Kostermaa · Katso lisää »

Yrjö Kouti

Yrjö Leo Kouti (vuoteen 1951 Kankaanpää, 16. elokuuta 1903 Helsinki – 10. helmikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, radiotoimittaja, tietokirjailija, elokuvaaja, viestintäalan toimija ja rakennusalan vaikuttaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Kouti · Katso lisää »

Yrjö Lako

Yrjö Vihtori Lako (vuoteen 1935 Lindfors; 3. kesäkuuta 1896 Ulvila – 18. huhtikuuta 1952 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 24.4.1952, HS Aikakone.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Lako · Katso lisää »

Yrjö Massa

Yrjö Massa (7. huhtikuuta 1918 Alatornio – 6. helmikuuta 1983) toimi Puolustusvoimien kenttäpiispana eli kirkollisen työn johtajana vuosina 1969–1978.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Massa · Katso lisää »

Yrjö Nora

Yrjö Eevertti Nora (vuoteen 1933 Nygren) (9. syyskuuta 1910 Vanaja – 16. maaliskuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen pika- ja aitajuoksija ja urheilu-uransa jälkeen liikunnan järjestötoiminnan aktiivi.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Nora · Katso lisää »

Yrjö Nykänen

Yrjö Nykänen (25. joulukuuta 1890 Leppävirta – 9. maaliskuuta 1940 Äyräpää, Vuosalmi) oli suomalainen urheilujohtaja ja -valmentaja, joka tuli tunnetuksi erityisesti voimistelun alueella.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Nykänen · Katso lisää »

Yrjö Pöyhönen

Yrjö August Pöyhönen (22. marraskuuta 1897 – 10. lokakuuta 1971) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodan ajan rykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Pöyhönen · Katso lisää »

Yrjö Pernu

Yrjö Pernu oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Pernu · Katso lisää »

Yrjö Ponto

Yrjö Väinö Ponto oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Ponto · Katso lisää »

Yrjö Rajatora

Kai Yrjö Rajatora, entinen Rydman (22. maaliskuuta 1918 Tampere – 13. syyskuuta 2009 Tampere) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Rajatora · Katso lisää »

Yrjö Räisänen

Kaarlo Yrjö Räisänen (pakinoitsijanimimerkki Sasu Punanen; 16. helmikuuta 1888 Kuopio – 18. kesäkuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko, joka edusti ensin Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta (SDP), mutta siirtyi välirauhan aikana ”kuutosiin” ja sodan jälkeen Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon (SKDL).

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Räisänen · Katso lisää »

Yrjö Ruutu

Yrjö Oskar Ruutu (vuoteen 1927 Ruuth; 26. joulukuuta 1887 Helsinki – 27. elokuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteilijä ja poliitikko.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Ruutu · Katso lisää »

Yrjö Sairio

Yrjö Oskari Sairio (3. heinäkuuta 1892 Mäntsälä – 29. huhtikuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja johtaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Sairio · Katso lisää »

Yrjö Salmela (kauppaneuvos)

Yrjö Ferdinand Salmela (17. toukokuuta 1904 Masku – 22. marraskuuta 1984 Turku) oli suomalainen kauppias, kultaseppä, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Salmela (kauppaneuvos) · Katso lisää »

Yrjö Sariola

Yrjö Veikko Sariola (1. kesäkuuta 1932 LaukaaHarmanen, s. 55–57. – 10. syyskuuta 2016 Jyväskylä) oli Lapuan hiippakunnan piispa vuosina 1974–1995.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Sariola · Katso lisää »

Yrjö Sirolan Säätiö

Yrjö Sirolan Säätiö sr (YSS) on vuonna 1945 perustettu suomalainen säätiö, jonka ”kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kulttuuriharrastusten, julkaisutoiminnan, tieteellisen tutkimustyön ja kansansivistystyön edistäminen”.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Sirolan Säätiö · Katso lisää »

Yrjö Sora

Yrjö Waldemar Sora (synt. Sourander, 14. lokakuuta 1897 – 25. marraskuuta 1945 Helsinki) oli Suomen rajavartiolaitoksen eversti ja jatkosodan aikainen rykmentin- ja prikaatinkomentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Sora · Katso lisää »

Yrjö Takkula

Eversti Takkula Karl Yrjö Ilmari Takkula (4. helmikuuta 1899 Helsinki – 10. huhtikuuta 1962) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Takkula · Katso lisää »

Yrjö Tamminen

Yrjö Alfons Tamminen (26. huhtikuuta 1921 Kalvola – 12. heinäkuuta 1943 Kuuttilahti) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 39.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Tamminen · Katso lisää »

Yrjö Tikka

Yrjö Aleksanteri Tikka (25. elokuuta 1898 Viipuri – 3. elokuuta 1973 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien upseeri ja eversti.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Tikka · Katso lisää »

Yrjö Tuompo

Yrjö Rafael Tuompo (1. syyskuuta 1897 Pornainen – 27. maaliskuuta 1964 Kuopio) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Tuompo · Katso lisää »

Yrjö Valkama (sotilas)

Yrjö Armas Valkama (vuoteen 1906 Flaming) (5. kesäkuuta 1894 Helsinki – 3. maaliskuuta 1975) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Valkama (sotilas) · Katso lisää »

Yrjö Vasama

Yrjö Edvard Vasama (sukunimi vuoteen 1906 Selin; 18. maaliskuuta 1903 Ruovesi – 23. kesäkuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, toimittaja, kirjailija ja järjestömies.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Vasama · Katso lisää »

Yrjö von Grönhagen

Yrjö von Grönhagen. Yrjö von Grönhagen (3. lokakuuta 1911 Pietari – 17. lokakuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen antropologi ja tietokirjailija.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö von Grönhagen · Katso lisää »

Yrjö Vuorjoki

Yrjö Johannes Vuorjoki (sukunimi vuoteen 1929 Wegelius; 9. elokuuta 1899 Kempele – 20. heinäkuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri ja järjestövaikuttaja joka toimi muun muassa Akateemisen Karjalaseuran puheenjohtajana.

Uusi!!: Jatkosota ja Yrjö Vuorjoki · Katso lisää »

Ystäviä ja vihollisia

Ystäviä ja vihollisia on Jussi Talven kirjoittama sotakirja, joka ilmestyi vuonna 1954.

Uusi!!: Jatkosota ja Ystäviä ja vihollisia · Katso lisää »

YYA-sopimus

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.

Uusi!!: Jatkosota ja YYA-sopimus · Katso lisää »

Zareka

Aleksanteri Nevskin prospekti (entinen Uritskinkatu) vie Zarekasta Golikovkaan. Lunatšarskinkatu on yksi Zarekan pääväylistä. Zareka on yksi Petroskoin kaupunginosista Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja Zareka · Katso lisää »

1. divisioona (jatkosota)

1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

1. heinäkuuta

1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1. heinäkuuta · Katso lisää »

1. jääkäriprikaati (jatkosota)

1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1. jääkäriprikaati (jatkosota) · Katso lisää »

1. lokakuuta

1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1. lokakuuta · Katso lisää »

1. prikaati (välirauha)

1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1. prikaati (välirauha) · Katso lisää »

1. rannikkodivisioona

1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1. rannikkodivisioona · Katso lisää »

10. divisioona (jatkosota)

10.

Uusi!!: Jatkosota ja 10. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

10. heinäkuuta

10.

Uusi!!: Jatkosota ja 10. heinäkuuta · Katso lisää »

10. kesäkuuta

10.

Uusi!!: Jatkosota ja 10. kesäkuuta · Katso lisää »

100 56 TK

100 56 TK (myös 100 TK, 100 millimetrin tornikanuuna) oli suomalainen kevyt tornikanuuna, jonka kaliiperi oli sata millimetriä.

Uusi!!: Jatkosota ja 100 56 TK · Katso lisää »

105 K 34

105 K 34 105 K 34 kuvattuna Hämeenlinnan tykistömuseon pihalla. 105 K 34 oli ruotsalaisen Bofors-asetehtaan valmistama 105 millimetrin kanuuna.

Uusi!!: Jatkosota ja 105 K 34 · Katso lisää »

11. divisioona (jatkosota)

11.

Uusi!!: Jatkosota ja 11. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

11. prikaati (välirauha)

11.

Uusi!!: Jatkosota ja 11. prikaati (välirauha) · Katso lisää »

130/50 N

130/50 N eli 130 mm:n 50 kaliiperin merikanuuna mallia N on suomalainen nimike neuvostoliittolaiselle 130 mm vuoden 1935 laivatykille B-13.

Uusi!!: Jatkosota ja 130/50 N · Katso lisää »

14. divisioona (jatkosota)

14.

Uusi!!: Jatkosota ja 14. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

14. kesäkuuta

14.

Uusi!!: Jatkosota ja 14. kesäkuuta · Katso lisää »

14. Valonheitinpatteri

Valonheittimiä Ilmatorjuntamuseossa. 14.

Uusi!!: Jatkosota ja 14. Valonheitinpatteri · Katso lisää »

15 cm schwere Feldhaubitze M. 15

15 cm schwere Feldhaubitze M. 15 oli tšekkiläisen Škodan alun perin Itävalta-Unkarin tykistölle valmistama raskas haupitsi, joita käytettiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja 15 cm schwere Feldhaubitze M. 15 · Katso lisää »

15. kesäkuuta

15.

Uusi!!: Jatkosota ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »

152 H 88

152 H 88 on vedettävä 152-millinen 32 kaliiperin pituisella putkella varustettu raskas haupitsimalli.

Uusi!!: Jatkosota ja 152 H 88 · Katso lisää »

152 mm haupitsi M1910

152 mm haupitsi M1910 eli oikeammin 6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera oli ranskalaisen Schneiderin suunnittelema raskas haupitsi, jota valmistettiin lisenssillä Keisarillisella Venäjällä.

Uusi!!: Jatkosota ja 152 mm haupitsi M1910 · Katso lisää »

152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877

152 mm/35 -merikanuuna vm.

Uusi!!: Jatkosota ja 152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877 · Katso lisää »

152/50 T

Käytöstä poistettu 152/50T Kuuskajaskarin saaressa. 152/50 T (152 millimetrin 50 kaliiperin merikanuuna mallia Canet, putki Tampella) oli kaliiperiltaan 152-millimetrinen merikanuuna, joka oli 152/45 C -tykin nykyaikaistettu versio varustettuna Tampellan valmistamalla 50 pituuskaliiperin putkella.

Uusi!!: Jatkosota ja 152/50 T · Katso lisää »

16. maaliskuuta

16.

Uusi!!: Jatkosota ja 16. maaliskuuta · Katso lisää »

17. divisioona (jatkosota)

17.

Uusi!!: Jatkosota ja 17. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

17. kesäkuuta

17.

Uusi!!: Jatkosota ja 17. kesäkuuta · Katso lisää »

19. divisioona (jatkosota)

19.

Uusi!!: Jatkosota ja 19. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

19. syyskuuta

19.

Uusi!!: Jatkosota ja 19. syyskuuta · Katso lisää »

1940-luku

1940-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Jatkosota ja 1940-luku · Katso lisää »

1941

Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Jatkosota ja 1941 · Katso lisää »

1944

Vuosi 1944 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1944 · Katso lisää »

1945

Vuosi 1945 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1945 · Katso lisää »

1946

Vuosi 1946 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1946 · Katso lisää »

1954

Vuosi 1954 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1954 · Katso lisää »

1957

Vuosi 1957 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1957 · Katso lisää »

1987

Vuosi 1987 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1987 · Katso lisää »

1990

Vuosi 1990 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1990 · Katso lisää »

1994

Vuosi 1994 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1994 · Katso lisää »

1995

Vuosi 1995 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1995 · Katso lisää »

1999

1999 (MCMXCIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 1999 · Katso lisää »

2 cm Flak 30

2 cm Flak 30 eli 2 cm Flugzeugabwehrkanone 30 oli Saksan armeijan toisessa maailmansodassa käyttämä kevyt 20 mm ilmatorjuntatykki.

Uusi!!: Jatkosota ja 2 cm Flak 30 · Katso lisää »

2. divisioona (jatkosota)

2. divisioona sai lisänimen ”Murtajadivisioona” Tyrjän alueella käymistään taisteluista. Kuvassa alueelta saatua sotasaalista. 2.

Uusi!!: Jatkosota ja 2. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

2. jääkäriprikaati

2.

Uusi!!: Jatkosota ja 2. jääkäriprikaati · Katso lisää »

20 ITK 40 VKT

20 ItK 40 VKT eli ”20 mm kaksoisilmatorjuntakanuuna vuodelta 1940 valmistaja VKT” oli suomalainen jatkosodan aikainen Aimo Lahden suunnittelema kevyt ilmatorjuntatykki lempinimeltään Vekotin.

Uusi!!: Jatkosota ja 20 ITK 40 VKT · Katso lisää »

20. kesäkuuta

20.

Uusi!!: Jatkosota ja 20. kesäkuuta · Katso lisää »

2003

2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Jatkosota ja 2003 · Katso lisää »

2007

2007 (MMVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Jatkosota ja 2007 · Katso lisää »

203/45 C

203/45 C (203 millimetrin 45 kaliiperin merikanuuna mallia Canet) on suomalainen nimi kaliiperiltaan 203 millimetrin tykille, jonka valmistaja oli Obuhovin terästehdas.

Uusi!!: Jatkosota ja 203/45 C · Katso lisää »

203/50 VC

203/50 VC (203 millimetrin 50 kaliiperin merikanuuna mallia Vickers Canetin lavetilla) on suomalainen nimi kaliiperiltaan 203 millimetrin tykille, joka oli Vickersin 203/50 V -tykki Canetin lavetilla.

Uusi!!: Jatkosota ja 203/50 VC · Katso lisää »

23. syyskuuta

23.

Uusi!!: Jatkosota ja 23. syyskuuta · Katso lisää »

234/50 Be

234/50 Be -rannikkotykki Hangon Russarössä toukokuussa 2018. 234/50 Be (234 millimetrin 50 kaliiperin järeä merikanuuna mallia Bethlehem Steel) on suomalainen nimi yhdysvaltalaiselle kaliiperiltaan 234 millimetrin tykille, jonka valmistaja oli Bethlehem Steel Corporation.

Uusi!!: Jatkosota ja 234/50 Be · Katso lisää »

25. kesäkuuta

25.

Uusi!!: Jatkosota ja 25. kesäkuuta · Katso lisää »

26. kesäkuuta

26.

Uusi!!: Jatkosota ja 26. kesäkuuta · Katso lisää »

28. kesäkuuta

28.

Uusi!!: Jatkosota ja 28. kesäkuuta · Katso lisää »

28. maaliskuuta

28.

Uusi!!: Jatkosota ja 28. maaliskuuta · Katso lisää »

29. heinäkuuta

29.

Uusi!!: Jatkosota ja 29. heinäkuuta · Katso lisää »

29. kesäkuuta

29.

Uusi!!: Jatkosota ja 29. kesäkuuta · Katso lisää »

3. divisioona (jatkosota)

3.

Uusi!!: Jatkosota ja 3. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

30. Sotasairaala, Jyväskylä

30.

Uusi!!: Jatkosota ja 30. Sotasairaala, Jyväskylä · Katso lisää »

4. erillinen autokomppania

4.

Uusi!!: Jatkosota ja 4. erillinen autokomppania · Katso lisää »

4. heinäkuuta

4.

Uusi!!: Jatkosota ja 4. heinäkuuta · Katso lisää »

4. syyskuuta

4.

Uusi!!: Jatkosota ja 4. syyskuuta · Katso lisää »

44. ilmavalvontakomppania

44.

Uusi!!: Jatkosota ja 44. ilmavalvontakomppania · Katso lisää »

45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K)

45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K), 45-мм противотанковая пушка образца 1932 года (19-К) (Suomessa 45 K 32, tuttavallisemmin piiskatykki) oli toisessa maailmansodassa käytetty neuvostoliittolainen panssarintorjuntatykki.

Uusi!!: Jatkosota ja 45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K) · Katso lisää »

47 Pst.K/35

47 Pst.K/39 47 Pst.K/35 eli m/39 Böhler oli itävaltalainen panssarintorjuntatykki.

Uusi!!: Jatkosota ja 47 Pst.K/35 · Katso lisää »

5. divisioona (jatkosota)

5.

Uusi!!: Jatkosota ja 5. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

5. syyskuuta

5.

Uusi!!: Jatkosota ja 5. syyskuuta · Katso lisää »

57/55 J

57/55 J eli 57 mm 55 kaliiperimitan rannikkotykki mallia Jokinen oli Suomessa Jatkosodan aikana kehitetty kevyt rannikkotykki.

Uusi!!: Jatkosota ja 57/55 J · Katso lisää »

6. divisioona (jatkosota)

6.

Uusi!!: Jatkosota ja 6. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

6. joulukuuta

6.

Uusi!!: Jatkosota ja 6. joulukuuta · Katso lisää »

6. prikaati (välirauha)

6.

Uusi!!: Jatkosota ja 6. prikaati (välirauha) · Katso lisää »

7,62 ITKK 31 VKT

7,62 ITKK 31 VKT eli 7,62 mm kaksoisilmatorjuntakonekivääri malli 1931 valmistaja VKT oli Suomen armeijan pääasiallinen ilmatorjuntakonekivääri toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja 7,62 ITKK 31 VKT · Katso lisää »

7. divisioona (jatkosota)

7.

Uusi!!: Jatkosota ja 7. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

76 K 02

76 K 02 76 K 02 takaapäin. 76 K 02 on Venäjällä 1900-luvun alussa valmistettu, kenttätykistön käyttöön suunniteltu kanuuna.

Uusi!!: Jatkosota ja 76 K 02 · Katso lisää »

8,8 cm FlaK 18

88 ItK 37 RMB varustettuna Sonderanhänger 202-ajolaitteilla Ilmatorjuntamuseossa Tuusulan Hyrylässä Saksalainen 88 mm ilmatorjuntatykki tuliasemassa. Putkeen maalatut renkaat kertovat patterin yhdestätoista alasampumasta viholliskoneesta. 8,8 cm FlaK 18 oli saksalainen ilmatorjuntakanuuna, joka palveli enimmäkseen toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Jatkosota ja 8,8 cm FlaK 18 · Katso lisää »

8. divisioona (jatkosota)

8.

Uusi!!: Jatkosota ja 8. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

8. marraskuuta

8.

Uusi!!: Jatkosota ja 8. marraskuuta · Katso lisää »

8. tammikuuta

8.

Uusi!!: Jatkosota ja 8. tammikuuta · Katso lisää »

9. heinäkuuta

9.

Uusi!!: Jatkosota ja 9. heinäkuuta · Katso lisää »

9. kesäkuuta

9.

Uusi!!: Jatkosota ja 9. kesäkuuta · Katso lisää »