Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
96 suhteet: Adolf Erik Nordenskiöld, Adressi, Aftonposten, Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko), Albert Henrik de la Chapelle, Aleksei Kuropatkin, Asevelvollisuus Suomessa, Ateenalaisten laulu, August Fellman, Axel Carpelan, Constantin Linder, Dagmar Neovius, Edvard Isto, Ellen Salpakari, Emil Kärpänoja, Ensimmäinen sortokausi, Erkki Reijonen, Eugen Wolff, Fellmanin kartano, Finlandia (sävelruno), Fjodor Heiden, Haaksirikkoiset, Hämeenlinnan venäläinen varuskuntakirkko, Helmikuu, Helmikuun manifesti (elokuva), Henry Biaudet, Hyökkäys (maalaus), Iltapuhde, Isak Fellman, Juhani Kattelus, Juho Kusti Paasikivi, K. F. Ordin, Kansallinen Kirjakauppa, Kärsämäki (Turku), Kielimanifesti, Kolmekymmentä hopearahaa, Konni Zilliacus, Konstantin Pobedonostsev, Kullervon kirous, Lappeenranta, Laukkuryssä, Leo Mechelin, Linderin senaatti, Lucina Hagman, Maaliskuun manifesti, Manifesti, Marraskuun manifesti, Marttaliitto, Mihail Nikolajevitš Romanov, Nikolai Bobrikov, ..., Nikolai Bunge, Nikolai II, Nya Pressen (1882–1900), Olga Forstén, Paavo Virkkunen, Perustuslailliset, Porilaisten marssi (maalaus), Postimanifesti, Preeti Leppänen, Pro Finlandia (adressi), Robert Hermanson, Samuel Werner von Troil, Savo (sanomalehti), Säätyvaltiopäivät 1899, Sergei Witte, Sinfonia nro 2 (Sibelius), Sten Carl Tudeer, Suomen asevelvollisuuden historia, Suomen historia, Suomen historian aikajana, Suomen sisällissodan aikajana, Suomen suuriruhtinaskunta, Suuri adressi, Theodor Cederholm, Tudeerin senaatti, Uusi Suometar, Valapaton tulva, Valtakunnanlainsäädäntö, Vasili Suosaari, Venäjän valtakunnanneuvosto, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venny Soldan-Brofeldt, Victor Napoleon Procopé, Vjatšeslav von Plehwe, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Waldemar Schauman, Woldemar Söderhjelm, Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, 15. helmikuuta, 18. maaliskuuta, 1899, 1905, 1917, 3. maaliskuuta. Laajenna indeksi (46 lisää) »
Adolf Erik Nordenskiöld
Nils Adolf Erik Nordenskiöld (18. marraskuuta 1832 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 12. elokuuta 1901 Dalbyö, Södermanland, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, tutkimusmatkailija, mineralogi ja naparetkeilijä.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Adolf Erik Nordenskiöld · Katso lisää »
Adressi
Pro Finlandia -kulttuuriadressi. Kuvassa ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Adressi (ranskan sanasta adresse ’suunta, osoitus’) on useiden henkilöiden allekirjoittama, vallanpitäjille tai päättäjille suunnattu poliittinen julkilausuma.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Adressi · Katso lisää »
Aftonposten
''Aftonbladetin'' ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Aftonposten (vuosina 1892–1893 Aftonbladet, 1893–1895 Helsingfors Aftonblad) oli Helsingissä vuosina 1892–1900 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Aftonposten · Katso lisää »
Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)
Ajanlaskukiista oli Suomen ortodoksisessa kirkossa vuosina 1899–1924 käynnissä ollut oppiriita, joka koski siirtymistä vanhasta juliaanisesta ajanlaskusta uuteen gregoriaaniseen.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko) · Katso lisää »
Albert Henrik de la Chapelle
Albert Henrik de la Chapelle (23. helmikuuta 1871 Helsinki – 15. joulukuuta 1932 Helsinki) oli Marian sairaalan lastenosaston ylilääkäri.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Albert Henrik de la Chapelle · Katso lisää »
Aleksei Kuropatkin
Aleksei Kuropatkin. Aleksei Nikolajevitš Kuropatkin (29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1848 Pihkovan kuvernementti – 16. tammikuuta 1925 Pihkovan kuvernementti) oli venäläinen kenraali ja poliitikko, joka toimi maansa sotaministerinä 1898–1904.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Aleksei Kuropatkin · Katso lisää »
Asevelvollisuus Suomessa
varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Asevelvollisuus Suomessa · Katso lisää »
Ateenalaisten laulu
Ateenalaisten laulu on alkujaan ruotsalaisen Viktor Rydbergin kirjoittama runo, joka tunnetaan Suomessa Jean Sibeliuksen säveltämänä kappaleena.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Ateenalaisten laulu · Katso lisää »
August Fellman
August Abraham Fellman (16. syyskuuta 1839 Lappajärvi – 26. heinäkuuta 1912) oli lahtelainen yrittäjä, kapteeni, hovineuvos ja moninkertainen valtiopäivämies.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja August Fellman · Katso lisää »
Axel Carpelan
Axel Carpelan Carl Axel Frithiof Carpelan (15. tammikuuta 1858 Helsinki — 24. maaliskuuta 1919 Turku) oli suomalainen vapaaherra, joka muistetaan säveltäjä Jean Sibeliuksen läheisenä ystävänä, innoittajana ja tukijana.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Axel Carpelan · Katso lisää »
Constantin Linder
Constantin Linder (19. syyskuuta 1836 Pohja – 19. syyskuuta 1908 Nurmijärvi) oli suomalainen aatelismies ja tilanomistaja, joka toimi ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1900–1905 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja 1905 lyhytaikaisesti Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Constantin Linder · Katso lisää »
Dagmar Neovius
Dagmar Louisa Charlotta Neovius (21. toukokuuta 1867 Moskova – 27. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ensimmäinen naiskansanedustaja.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Dagmar Neovius · Katso lisää »
Edvard Isto
Edvard ”Eetu” Isto (28. marraskuuta 1865 Alatornio, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta – 14. lokakuuta 1905) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Edvard Isto · Katso lisää »
Ellen Salpakari
Ellen Salpakari (o.s. Sointuvuori) on fiktiivinen ruustinna ja fennomaani Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Ellen Salpakari · Katso lisää »
Emil Kärpänoja
Gustaf Emil Kärpänoja, sukunimi vuoteen 1906 Nikander (2. syyskuuta 1850 Hämeenlinna – 2. tammikuuta 1938 Loppi) oli suomalainen prokuristi ja lahjoittaja.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Emil Kärpänoja · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Erkki Reijonen
Emil Erkki Reijonen (18. toukokuuta 1869 Nurmes – 4. toukokuuta 1940) oli suomalainen toimittaja, toimitusjohtaja, valtiopäivämies ja lähettiläs.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Erkki Reijonen · Katso lisää »
Eugen Wolff
Carl Oskar Eugène (Eugen) Wolff (2. marraskuuta 1851 Vaasa – 20. toukokuuta 1937 Viipuri) oli suomalainen teollisuusmies ja metsäteollisuusyhtiö Tornator Oy:n perustaja.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Eugen Wolff · Katso lisää »
Fellmanin kartano
Kartanon päärakennus toukokuussa 2013. Emil Wikström: ''Aino'' (1909) Fellmanin kartano eli Lahden kartano (alun perin ja) on valtiopäivämies kapteeni August Fellmanin 1898 rakennuttama ja arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema alankomaalaistyyppinen kartano, joka sijaitsee Lahden keskustan ja Pikku-Vesijärven välissä.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Fellmanin kartano · Katso lisää »
Finlandia (sävelruno)
Finlandia, op.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Finlandia (sävelruno) · Katso lisää »
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Fjodor Heiden · Katso lisää »
Haaksirikkoiset
Haaksirikkoiset on pronssiveistos Helsingin Tähtitorninmäellä, Ullanlinnan kaupunginosassa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Haaksirikkoiset · Katso lisää »
Hämeenlinnan venäläinen varuskuntakirkko
Hämeenlinnan venäläinen varuskuntakirkko 1900-luvun alussa. Rakennus nykypäivänä. Hämeenlinnan venäläinen varuskuntakirkko eli Pyhien Nikolaoksen ja Aleksanteri Nevskin kirkko, rakennettiin 1800-luvun lopussa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Hämeenlinnan venäläinen varuskuntakirkko · Katso lisää »
Helmikuu
''Helmikuu''. 15. vuosisadan ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta helmikuun kohdalla.http://www.christusrex.org/www2/berry/f2v.html Lisätietoa maalauksesta englanniksi Helmikuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden toinen kuukausi.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Helmikuu · Katso lisää »
Helmikuun manifesti (elokuva)
Helmikuun manifesti on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1939.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Helmikuun manifesti (elokuva) · Katso lisää »
Henry Biaudet
Louis Alfred Henry Biaudet (5. huhtikuuta 1869 Heidelberg – 17. syyskuuta 1915 Rooma) oli suomalainen katolisen kirkon historiaan erikoistunut historiantutkija ja sortovuosien aktivisti.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Henry Biaudet · Katso lisää »
Hyökkäys (maalaus)
Hyökkäys on suomalaisen taidemaalarin Edvard Iston maalaus ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maalauksista.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Hyökkäys (maalaus) · Katso lisää »
Iltapuhde
Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Iltapuhde oli Porissa vuosina 1899–1901 ilmestynyt aikakauslehti.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Iltapuhde · Katso lisää »
Isak Fellman
Väinö Hämäläisen maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1921. Nils Isak Fellman (10. syyskuuta 1841 Lappajärvi – 28. lokakuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kasvitieteilijä, juristi, valtiopäivämies, senaattori ja Lapin tutkija.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Isak Fellman · Katso lisää »
Juhani Kattelus
Juhani Kattelus (24. kesäkuuta 1863 Joutseno – 9. toukokuuta 1909 Joutseno) oli suomalainen maanviljelijä ja runoilija.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Juhani Kattelus · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
K. F. Ordin
K. F. Ordin, ajankohta tuntematon. Kesar Filippovitš Ordin (1835 – 17. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1892 Muolaa) Finland.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja K. F. Ordin · Katso lisää »
Kansallinen Kirjakauppa
Linnankadulla. Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy on turkulainen vuonna 1899 perustettu kirjakauppa, jonka nykyisin omistaa kokonaan Kortteen perhe.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Kansallinen Kirjakauppa · Katso lisää »
Kärsämäki (Turku)
Kärsämäki on kaupunginosa Turussa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen Vähäjoen länsirannalla.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Kärsämäki (Turku) · Katso lisää »
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Kielimanifesti · Katso lisää »
Kolmekymmentä hopearahaa
''Kolmekymmentä hopearahaa'', János Pentelei Molnárin maalaus vuodelta 1909. Kolmekymmentä hopearahaa viittaa Raamatun Uuden testamentin Matteuksen evankeliumissa olevaan mainintaan, jonka mukaan Juudas Iskariot petti Jeesuksen saaden palkkioksi 30 hopearahaa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Kolmekymmentä hopearahaa · Katso lisää »
Konni Zilliacus
Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Konni Zilliacus · Katso lisää »
Konstantin Pobedonostsev
Konstantin Pobedonostsev. Konstantin Petrovitš Pobedonostsev (2. kesäkuuta (J: 21. toukokuuta) 1827 Moskova – 23. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen juristi, joka toimi Venäjän ortodoksisen kirkon ylimmän hallintoelimen eli pyhän synodin yliprokuraattorina vuosina 1880–1905 ja oli tuona aikana merkittävä poliittinen vaikuttaja Venäjän keisarikunnassa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Konstantin Pobedonostsev · Katso lisää »
Kullervon kirous
Kullervon kirous on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1899.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Kullervon kirous · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Lappeenranta · Katso lisää »
Laukkuryssä
Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Laukkuryssä · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Linderin senaatti
Linderin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1900–1905.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Linderin senaatti · Katso lisää »
Lucina Hagman
Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen edelläkävijä ja nuorsuomalainen poliitikko.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Lucina Hagman · Katso lisää »
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Maaliskuun manifesti · Katso lisää »
Manifesti
Manifesti (’julistus’ File:Manifest I of De Stijl.JPG|Theo van Doesburg: De Stijlin manifesti (1918). File:Stijl vol 04 nr 08 p 124.jpg|Theo van Doesburg: De Stijlin manifesti (1921). File:Art Concret Manifesto.jpg|Konkretistien manifesti (1930). File:Stuckists Turner Prize manifesto front.jpg|Stuckistien manifesti Turner-palkinnosta (2000).
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Manifesti · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Marttaliitto
Marttaliitto eli Martat on vuonna 1899 perustettu suomalainen kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Marttaliitto · Katso lisää »
Mihail Nikolajevitš Romanov
Mihail Nikolajevitš (25. lokakuuta (J: 13 lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1909 Cannes, Ranska) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut venäläinen suuriruhtinas, kenraalikuvernööri ja sotamarsalkka.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Mihail Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »
Nikolai Bunge
Nikolai Bunge, Ivan Tjurinin maalaama muotokuva vuodelta 1887. Nikolai Hristianovitš Bunge (23. marraskuuta (J: 11. marraskuuta) 1823 Kiova – 15. kesäkuuta (J: 3. kesäkuuta) 1895) oli venäläinen virkamies, joka toimi Venäjän taloutta uudistaneena rahaministerinä vuosina 1881–1887.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Nikolai Bunge · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Nikolai II · Katso lisää »
Nya Pressen (1882–1900)
Nya Pressen oli Helsingissä vuonna 1882 perustettu ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Nya Pressen (1882–1900) · Katso lisää »
Olga Forstén
Olga Forstén sisarenpoikansa kanssa pietarilaisessa kuvaamossa. Olga Forstén (o.s. Lönnroth; 1858–1918) oli suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kuoronjohtaja.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Olga Forstén · Katso lisää »
Paavo Virkkunen
Paavo Eemil Virkkunen (vuoteen 1906 Snellman, 27. syyskuuta 1874 Pudasjärvi – 13. heinäkuuta 1959 Pälkäne) oli suomalainen pappi ja poliitikko.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Paavo Virkkunen · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Porilaisten marssi (maalaus)
Porilaisten marssi on Albert Edelfeltin guassimaalaus vuodelta 1892.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Porilaisten marssi (maalaus) · Katso lisää »
Postimanifesti
Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Postimanifesti · Katso lisää »
Preeti Leppänen
Preeti Leppänen on yksinkertainen mieshenkilö Väinö Linnan kirjasarjassa Täällä Pohjantähden alla.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Preeti Leppänen · Katso lisää »
Pro Finlandia (adressi)
Kulttuuriadressin ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Alhaalla vasemmalla tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin allekirjoitus. Hän kuului myös kuusihenkiseen valtuuskuntaan, jonka tuli toimittaa adressi keisarille. Pro Finlandia -adressi eli Kulttuuriadressi tai Eurooppalainen adressi oli vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu adressi, jossa otettiin kantaa helmikuun manifestia vastaan ja pyydettiin keisaria säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja asema.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Pro Finlandia (adressi) · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Samuel Werner von Troil
Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Samuel Werner von Troil · Katso lisää »
Savo (sanomalehti)
''Savon'' ensimmäisen numeron etusivu. Savo, alkuun Sawo (vuonna 1891 Savotar, vuosina 1891–1903 Uusi Savo ja vuosina 1904–1909 Otava) oli Kuopiossa vuosina 1878–1972 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Savo (sanomalehti) · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1899
Säätyvaltiopäivät 1899 olivat ylimääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Säätyvaltiopäivät 1899 · Katso lisää »
Sergei Witte
Ilja Repin: Sergei Witten muotokuva. Sergei Juljevitš Witte (29. kesäkuuta (J: 17. kesäkuuta) 1849 Tiflis – 13. maaliskuuta (J: 28. helmikuuta) 1915 Pietari) oli venäläinen kreivi ja maltillisen uudistusmielinen hallintomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan valtiovarainministerinä vuosina 1892–1903 ja pääministerinä Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien aikana 1905–1906 suositellen maalle perustuslaillisen uudistuksen vallankumoukselliseksi muuttuvan liikkeen tyynnyttämiseksi perustuttamalla Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Sergei Witte · Katso lisää »
Sinfonia nro 2 (Sibelius)
kriittisestä kokonaisjulkaisusta. Jean Sibeliuksen sinfonia nro 2 D-duuri op.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Sinfonia nro 2 (Sibelius) · Katso lisää »
Sten Carl Tudeer
Sten Carl Tudeer 1900-luvun alussa. Sten Carl Tudeer (23. lokakuuta 1840 Vanaja – 5. tammikuuta 1905 Helsinki) Viitattu 7.5.2023.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Sten Carl Tudeer · Katso lisää »
Suomen asevelvollisuuden historia
Todistus asevelvollisen osallistumisesta kertausharjoituksiin vuonna 1897. Todistuksesta ilmenee painettuna hallintokieli ruotsi, koulutuskieli suomi ja Venäjän keisarillinen vaakuna. Varsinainen asevelvollisuus tuli Suomessa käyttöön säätyvaltiopäivien vuonna 1878 säätämällä lailla.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Suomen asevelvollisuuden historia · Katso lisää »
Suomen historia
ImageSize.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Suomen historia · Katso lisää »
Suomen historian aikajana
Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »
Suomen sisällissodan aikajana
Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Suomen sisällissodan aikajana · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suuri adressi
Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Suuri adressi · Katso lisää »
Theodor Cederholm
thumb Carl Adolf Theodor Cederholm (vuoteen 1886 Sederholm; 23. elokuuta 1824 Helsinki – 30. marraskuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen juristi ja virkamies, joka toimi senaatin oikeusosaston jäsenenä 1873–1877 ja 1882–1900, Suomen prokuraattorina 1877–1882 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana 1898–1900.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Theodor Cederholm · Katso lisää »
Tudeerin senaatti
Tudeerin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1891–1900.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Tudeerin senaatti · Katso lisää »
Uusi Suometar
Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Uusi Suometar · Katso lisää »
Valapaton tulva
Vedenkorkeus Valapaton tulvan aikaan hakattuna kallioon Olavinlinnan alapuolella. Kuva otettu 3. syyskuuta 2016, ja vertailukohtana on vallitseva vedenkorkeus. Kallioon hakattu päivämäärä, yksityiskohta ylemmästä kuvasta. Valapaton tulva tai Valarikon tulva oli Suomessa keväällä 1899 sattunut suurtulva.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Valapaton tulva · Katso lisää »
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »
Vasili Suosaari
Vasili (Basilius) Suosaari (vuoteen 1910 Tichanoff, myös Tichanow, 4. huhtikuuta 1861 Impilahti – 4. heinäkuuta 1939 Bli Bli) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1910.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Vasili Suosaari · Katso lisää »
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Venny Soldan-Brofeldt
Vendla ”Venny” Irene Soldan-Brofeldt (o.s. Soldan; 2. marraskuuta 1863 Helsinki – 10. lokakuuta 1945 Helsinki) oli suomenruotsalainen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvataiteilija ja taidemaalari.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Venny Soldan-Brofeldt · Katso lisää »
Victor Napoleon Procopé
Kenraaliluutnantti, senaattori, ministerivaltiosihteeri Victor Napoleon Procopé. Victor Napoleon Procopé (5. elokuuta 1839 Mietoinen – 23. syyskuuta 1906 Pietari) oli suomalainen sotilas, senaattori ja ministerivaltiosihteeri.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Victor Napoleon Procopé · Katso lisää »
Vjatšeslav von Plehwe
Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Vjatšeslav von Plehwe · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
Waldemar Schauman
Fredrik Waldemar Schauman (10. elokuuta 1844 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 16. syyskuuta 1911 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen salaneuvos, valtiopäivämies ja kenraaliluutnantti.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Waldemar Schauman · Katso lisää »
Woldemar Söderhjelm
Werner Woldemar Söderhjelm (3. toukokuuta 1832 Muolaa – 14. elokuuta 1904 Helsinki) oli suomalainen juristi, joka toimi Suomen prokuraattorina 1897–1900.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Woldemar Söderhjelm · Katso lisää »
Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää
Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää on sanonta, jota käytettiin Suomessa toisen maailmansodan aikana ja osittain sitä ennenkin.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää · Katso lisää »
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
15. helmikuuta
15.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja 15. helmikuuta · Katso lisää »
18. maaliskuuta
18.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja 18. maaliskuuta · Katso lisää »
1899
Vuosi 1899 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja 1899 · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja 1905 · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja 1917 · Katso lisää »
3. maaliskuuta
3.
Uusi!!: Helmikuun manifesti ja 3. maaliskuuta · Katso lisää »
