462 suhteet: Aasinsilta, Abstrakti taide, Ada Lovelace, Adrien-Marie Legendre, Ajanvietematematiikka, Aksiooma, Albrecht Dürer, Alfred Petrelius, Alfred Tarski, Algebra, Algebrallinen geometria, Alkeet, Almagest, Alvar Aalto -museo, Analyyttinen geometria, Anamnesis, André-Marie Ampère, Andrei Belyi, Antiikin Kreikan tekniikka, Antiprisma, Anu Tuominen, Apolloniuksen lause, Arabiankielinen matematiikka keskiajalla, Aristoteleen matematiikka, Aritmeettinen keskiarvo, Aspekti (astrologia), Astemitta, Ateneumin taidemuseo, Attikan öitä, Attraktori, Aulus Gellius, Avaruusgeometria, Avaruuskulma, Émilie du Châtelet, Évariste Galois, Bimediaani, Birger Carlstedt, Bisentrinen nelikulmio, Blaise Pascal, Bonaventura Cavalieri, Brahmagupta, Brahmaguptan kaava, Bravais’n hila, Bretschneiderin lause, Brocardin pisteet, Bruce Kleiner, Caseyn lause, Cevan lause, Ceviaani, Ceviaanikolmio, ..., Ceviaanipiste, Christophorus Clavius, Clark Kimberling, Comanchet, Coxeterin diagrammi, D, Daina Taimina, Data, David Bomberg, Delaunay’n rataelementit, Demokritos, Diagonaali (sommittelu), Diderot’n ja d’Alembertin puu, Diedrinen symmetria kolmessa ulottuvuudessa, Differentiaali- ja integraalilaskenta, Diodotos (filosofi), Diogenes Sinopelainen, Diskreetti matematiikka, Dodekaedri, Dusa McDuff, Einsteinin kenttäyhtälöt, Elliptinen geometria, Elliptinen käyrä, Enneagrammi, Enrico Le Donne, Ensimmäinen vuosituhat eaa., Epäkäs (geometria), Episykloidi, Eratosthenes, Erotusosamäärä, Esisokraatikot, Eukleides, Euklidinen geometria, Eulerin identiteetti, Eulerin suora, Eupalinoksen tunneli, Fasetti, Felix Klein, Fermat’n pisteet, Filippos Opuslainen, Filolaos, Florence Nightingale, Frank Lloyd Wright, Fredrik Vilhelm (Brandenburg), Fuhrmannin lause, Fysiikka, Gabriel Cramer, Gabrielin torvi, Galileo Galilei, Garfunkelin epäyhtälö, Gaston Darboux, GeForce 8 -sarja, Gematria, Geometria (Descartes), Geometrinen kausi, Geometrinen konstruktiotehtävä, George Pólya, George Washington, Georges Braque, Georgios, Georgios Pakhymeres, Gergonnen piste, Gilles de Roberval, Giovanni Vailati, Girard Desargues, Gooni, Hadwigerin–Finslerin epäyhtälö, Halkaisija, Harppi, Henri Pitot, Hermann Minkowski, Hilbertin aksioomat, Hildegard Bingeniläinen, Hingen lause, Hippias (lyhyempi dialogi), Hippokrates Khioslainen, Hullu Haihattelija, Humen haarukka, Hyperbolinen geometria, Ideaoppi, Ikosaedri, Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Indianan pii-lakiehdotus, Inkavaltakunta, Interferometri, Inversio ympyrän suhteen, Isadore Singer, Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla, Isogonaalinen jana, Itseorganisoituva kartta, Jacob Barnett, Jaettu jana, Jakob Steiner, Jan Baptist van Helmont, Jana (geometria), Janan jakopiste, Janan keskipiste, Jännenelikulmio, Jerabekin keskus, Johann Balmer, John D. Barrow, John Milnor, John Playfair, Julius Petersen, Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos, Kaarevuus, Kaksoissuhde, Kaljuuden ylistys, Kalle Väisälä, Kalotti (geometria), Kannuksenpyörä, Kansainväliset matematiikkaolympialaiset, Kanta, Kantapiste, Kappale, Karen Smith, Karen Uhlenbeck, Karl Georg Christian von Staudt, Karl Menger, Kartio, Karttaprojektio, Katastrofiteoria, Käännökset latinaan keskiajalla, Kärki (geometria), Kehä (geometria), Kehäkulma, Keskiajan tiede, Keskiajan yliopisto, Keskijana, Keskinen kolmio, Keskinormaali, Keskuskulma, Kinematiikka, Klassinen fysiikka, Kollineaarisuus, Kolmion keskinormaalien leikkauspiste, Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste, Kolmion merkilliset pisteet, Kolmion painopiste, Kolmion sisään ja viereen piirretyt ympyrät, Kolmion sisään piirretty ympyrä, Kolmion ympäri piirretty ympyrä, Konkretismi, Konkurrenssi, Konnektio, Konsyklisyys, Konveksi monikulmio, Koordinaatisto, Korkeakoulutus Yhdysvalloissa, Korkeus (geometria), Kovera kulma, Kristallografia, Kulma, Kulmanpuolittaja, Kultainen kulma, Kupera kulma, Kuutio, Kuva, Lait (Platon), Laivalatomus, Lala Tulpan, Laseretäisyysmittari, Laskennallinen geometria, Lauri Pimiä, Lähimmän naapurin interpolaatio, Länsi-Amazonian arkeologiset kaivaukset, Länsimaiden perikato, Länsimainen kulttuuri, Lävistäjä (geometria), Lebesguen mitta, Leibnizin lause, Leija (geometria), Leikkaus, Leonard Hjelmman, Lien ryhmä, Lieriö, Liikennevalo-ohjaus, Loomisin–Whitneyn epäyhtälö, Lorenzo Mascheroni, Ludus, Luettelo matemaattisista merkeistä, Luettelo mittalaitteista ja antureista, Luettelo piin laskukaavoista, Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista, Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä, Luonnonoikeus, Luostarikoulu, Maailmankaikkeuden muoto, Maison Carrée, Mario Botta, Martin Johan Wallenius, Martti Jännes, Matematiikan filosofia, Matematiikan historia, Matematiikan kauneus, Matematiikka, Mathematical Bridge, Menon (dialogi), Metrinen tensori, Michael Atiyah, Michel Rolle, Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Mikko Salo (matemaatikko), Minimalismi, Mittalaite, Monikulmio, Monisto, Murtoviiva, Naisten koulutus teknistieteellisillä aloilla, Napoleonin lause, Napoleonin pisteet, Nathanael af Schultén nuorempi, Nathaniel Bliss, Neliö (geometria), Neliöjuuri 2, Nelikulmio, Neljäkäs, Neo-Geo (taidesuuntaus), Neulonta, Nicolaus I Bernoulli, Nikomakhos Gerasalainen, Nollakulma, Normaali (matematiikka), Numeerinen etuliite, Okkultismi, Oktaedri, Ontologia, Opetussuunnitelma, Ornamentti, Ortodiagonaalinen nelikulmio, Ortokeskus, Ortokolmio, Oscar Wergeland (kenraali), Oskar Becker, Otto Nevanlinna, Paikkatieto, Painopiste (geometria), Pallo (geometria), Pallogeometria, Pascalin simpukka, Patokaava, Pedaalinen kolmio, Pehr Hansinpoika Häggström, Pekka Aschan, Pentagrammi, Pentti Koivisto, Philip K. Dick, Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica, Pii (vakio), Piiri (geometria), PISA, Piste (geometria), Pistetulo, Platonin Akatemia, Pohja (geometria), Pohjois-Amerikan kummunrakentajat, Poi (esiintymisväline), Poincarén epäyhtälö, Portal 2, Principia Mathematica, Projektiivinen geometria, Projektiivinen taso, Pseudopallo, Ptolemaioksen lause, Puhtaan järjen kritiikki, Puolipiiri, Puolisuora, Puolisuunnikas, Puolitaso, Purserin lause, Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kulitsa ja pasha), Pyramidi (geometria), Pyramidologia, Pythagoras, R, Radio City Music Hall, Rationalismi (tietoteoria), Reaalinen projektiivinen taso, René Descartes, René Thom, Renderöinti, Renessanssin arkkitehtuuri, Revinnäiskirjonta, Rhindin papyrus, Risti, Ristikulma, Risto Rytin muistomerkki, Robert Baden-Powell, Rolf Nevanlinna, Rombinen triakontaedri, Routhin lause, Rubikin kuutio, Ryhmäteoria, Sagitta (geometria), Samuli Apajalahti, Satula (täsmennyssivu), Säännöllinen kuusikulmio, Säännöllinen monikulmio, Säännöllinen viisikulmio, Särmä (geometria), Särmiö, Sébastien Le Prestre de Vauban, Schläflin symboli, SEG, Seitsentoistakulmio, Select Sport, Separoituva avaruus, Seppo Kärkkäinen, Shinichi Mochizuki, Simone Weil, Simsonin suora, Sisä- ja ulkokulma, Sisäkolmio, Sivu (geometria), Sivunpuolittaja, Sokraattinen menetelmä, Sokrates, Sophie Germain, Spiekerin piste, Spiraali, Steinerin–Lehmusin lause, Steradiaani, Stereografinen projektio, Suhde, Suora, Suora kulma, Suorakulmainen kolmio, Suorakulmio, Suprematismi, Suunnattu jana, Suunnikas, Syklinen monikulmio, Sylvesterin–Gallain lause, Symmediaani, Symmediaaninen piste, Symmetria, Tadeusz Iwaniec, Tahko (geometria), Taidemuseo-ongelma, Tampereen VPK:n talo, Tangentiaalinen monikulmio, Tangentiaalinen nelikulmio, Tangentti (geometria), Tangenttikulma, Tasakulmainen monikulmio, Tasakylkinen puolisuunnikas, Tasasivuinen kolmio, Taso, Tasogeometria, Tason yhtenevyyskuvaus, Tekniikan historia, Teksturointi, Teoria, Terävä kulma, Terentius Varro, Tero Kilpeläinen, Thaleen lause, Thales, Thébaultin teoreema, Theaitetos, Thomas Hobbes, Thot, Tiedekritiikki, Tieteellinen vallankumous, Tilastollinen fysiikka, Toeplitzin konjektuuri, Topologia (matematiikka), Torus, Traktrix, Transversaali, Trigonometria, Turun katedraalikoulu, Tylppä kulma, Tylppäkulmainen kolmio, Unet noitatalossa, Universaalien ongelma, Uranometria, Uusi matematiikka, Vaippa (geometria), Van Aubelin lause, Vapaamuurarit, Vapaat taidot, Variaatiolaskenta, Varignonin lause (geometria), Vektori, Versailles’n palatsi, Viisikulmio, Viiva, Viivain, Vincenzo Viviani, Viron taide, Vivianin lause, Voronoin diagrammi, Weitzenböckin epäyhtälö, Wigner–Seitzin solu, Wilhelm Wirtinger, William Flinders Petrie, Yantra, Yhdeksän pisteen ympyrä, Yhdensuuntaisuus, Yhteismitallisuus (matematiikka), Yhtenevyys, Yksikköpallo, Yksinkertainen monikulmio, Yläpuolinen indeksointipilkku, Yleinen suhteellisuusteoria, Ympyrä, Ympyrän kaari, Ympyrän keskipiste, Zaum, Zhang Qiujian, 1600-luvun filosofia. Laajenna indeksi (412 lisää) »
Aasinsilta
Aasinsilta on a) kirjallinen siirtymätekniikka, jossa tekstiin lisätään irrallinen tai kömpelö viittaus siihen, mitä aiotaan käsitellä seuraavaksi,Nykysuomen sanakirja: osa 1, 14. painos 2000, s. 6 hakusana aasinsilta b) vaikea tai ongelmallinen tehtävä sekä c) tehtävän suorittamisen tai muistamisen apukeino. Ilmauksen merkitys vaihtelee kielestä toiseen: suomessa (ja myös suomenruotsissa) merkitykset ovat lähellä toisiaan, ja niissä aasinsilta tarkoittaa useimmiten kirjallista siirtymätekniikkaa ja joskus myös muistamisen apukeinoa.
Uusi!!: Geometria ja Aasinsilta · Katso lisää »
Abstrakti taide
Kazimir Malevitš, ''Suprematismi'', 1916. Abstrakti taide (myös ei-esittävä tai nonfiguratiivinen tai non-objektiivinen taide) tarkoittaa taidetta, joka ei pyri esittämään mitään luonnollisen maailman kohteita.
Uusi!!: Geometria ja Abstrakti taide · Katso lisää »
Ada Lovelace
Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär oli englantilainen matemaatikko, joka kirjoitti kuvauksen Charles Babbagen varhaisesta mekaanisesta yleistietokoneesta eli analyyttisestä koneesta.
Uusi!!: Geometria ja Ada Lovelace · Katso lisää »
Adrien-Marie Legendre
Adrien-Marie Legendre (18. syyskuuta 1752 – 10. tammikuuta 1833) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Adrien-Marie Legendre · Katso lisää »
Ajanvietematematiikka
Sudoku on suosittu ajanvietematematiikan laji, joka ei vaadi edistyneitä matemaattisia taitoja. Mancala on eräs matemaattinen pelityyppi. Ajanvietematematiikka tarkoittaa matemaattisia pulmatehtäviä ja pelejä, joita ihmiset harrastavat huvin vuoksi.
Uusi!!: Geometria ja Ajanvietematematiikka · Katso lisää »
Aksiooma
Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Uusi!!: Geometria ja Aksiooma · Katso lisää »
Albrecht Dürer
''Jänis'', vesiväri, 1502. ''Melankolia'', kaiverrus, 1514. ''Omakuva'', 1493. Albrecht Dürer (21. toukokuuta 1471 – 6. huhtikuuta 1528) oli saksalainen taidemaalari ja graafikko, puupiirrosten ja kuparikaiverrusten tekijä.
Uusi!!: Geometria ja Albrecht Dürer · Katso lisää »
Alfred Petrelius
Alfred Gustav Petrelius (26. kesäkuuta 1863 Savonlinna – 6. kesäkuuta 1931) oli suomalainen geodesian professori.
Uusi!!: Geometria ja Alfred Petrelius · Katso lisää »
Alfred Tarski
Tarski vuonna 1968. Banachin–Tarskin paradoksi: pallo voidaan hajottaa ja järjestää siten, että syntyy kaksi palloa, joista molemmat ovat yhtä suuria kuin alkuperäinen pallo. Alfred Tarski (14. tammikuuta 1901 Varsova, Puola – 26. lokakuuta 1983 Berkeley, Yhdysvallat) oli puolalainen loogikko ja matemaatikko, jolla on ollut myös suuri filosofinen merkitys.
Uusi!!: Geometria ja Alfred Tarski · Katso lisää »
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Geometria ja Algebra · Katso lisää »
Algebrallinen geometria
Algebrallinen geometria on matematiikan osa-alue, joka tutkii geometriaa abstraktin algebran avulla.
Uusi!!: Geometria ja Algebrallinen geometria · Katso lisää »
Alkeet
Alkeet (usein, harvemmin) on kreikkalaisen matemaatikon Eukleideen noin vuonna 300 eaa. laatima geometrian oppikirja.
Uusi!!: Geometria ja Alkeet · Katso lisää »
Almagest
Almagest on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos.
Uusi!!: Geometria ja Almagest · Katso lisää »
Alvar Aalto -museo
Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä.
Uusi!!: Geometria ja Alvar Aalto -museo · Katso lisää »
Analyyttinen geometria
Karteesinen koordinaatisto. Analyyttinen geometria on geometrian osa-alue, joka soveltaa geometristen ongelmien ratkaisemiseen matemaattista analyysiä ja algebraa.
Uusi!!: Geometria ja Analyyttinen geometria · Katso lisää »
Anamnesis
Anamnesis (”mieleen palauttaminen”) on Platonilta peräisin oleva filosofinen termi, jolla viitataan ajatukseen siitä, että tietäminen on sielussa jo olevien ideoiden uudelleen palauttamista mieleen.
Uusi!!: Geometria ja Anamnesis · Katso lisää »
André-Marie Ampère
André-Marie Ampère (22. tammikuuta 1775 Lyon – 10. kesäkuuta 1836 Marseille) oli ranskalainen fyysikko ja matemaatikko, jota pidetään yleisesti yhtenä klassisen sähkömagnetismin alan perustajista ja joka tunnetaan Ampèren lain löytäjänä.
Uusi!!: Geometria ja André-Marie Ampère · Katso lisää »
Andrei Belyi
Andrei Belyi, oikealta nimeltään Boris Nikolajevitš Bugajev; (26. lokakuuta (J: 14. lokakuuta) 1880 Moskova, Venäjän keisarikunta – 1. elokuuta 1934 Moskova Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija, runoilija, teoreetikko ja kirjallisuusarvostelija. Hän on jäänyt historiaan romaaninsa Peterburg ansiosta, joka uudisti voimakkaasti romaanikerrontaa. Andrei Belyi on Aleksandr Blokin ohella kenties kuuluisin venäläisen symbolismin edustaja.
Uusi!!: Geometria ja Andrei Belyi · Katso lisää »
Antiikin Kreikan tekniikka
hammasrattaineen kehittynyttä mekaniikkaa. Antiikin Kreikan tekniikka viittaa antiikin aikaisen Kreikan ja sen vaikutuspiirissä olleen hellenistisen maailman tekniikkaan ajanjaksolla alkaen noin 500 eaa.
Uusi!!: Geometria ja Antiikin Kreikan tekniikka · Katso lisää »
Antiprisma
Antiprisma on geometriassa monitahokas, jonka muodostaa kaksi keskenään yhtenevää, yhdensuuntaisille tasoille asetettua monikulmiota, joita sanotaan antiprisman pohjiksi ja joita yhdistää toisiinsa vuorotteleva nauha kolmioita.
Uusi!!: Geometria ja Antiprisma · Katso lisää »
Anu Tuominen
Anu Tuominen (1961 Lemi) on suomalainen kuvanveistäjä ja käsitetaiteilija.
Uusi!!: Geometria ja Anu Tuominen · Katso lisää »
Apolloniuksen lause
Apolloniuksen lause määrää geometriassa kolmion kulmasta sen vastakkaiselle sivulle piirretyn keskijanan pituuden suhteen kolmion sivuihin.
Uusi!!: Geometria ja Apolloniuksen lause · Katso lisää »
Arabiankielinen matematiikka keskiajalla
Sivu al-Khwarizmin kirjasta ''al-Kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-jabr wa-l-muqābala'', jonka nimestä on peräisin sana "algebra". Latinaksi käännettynä se oli oppikirjana Euroopassa 1500-luvulle asti. Arabiankielinen matematiikka, jota harjoitettiin islamilaisen sivilisaation maissa, oli maailman edistyneintä 800-luvulta 1400-luvulle ylittäen sekä Euroopassa, Intiassa että Kiinassa saavutetun tason.
Uusi!!: Geometria ja Arabiankielinen matematiikka keskiajalla · Katso lisää »
Aristoteleen matematiikka
Aristoteleen matematiikan filosofia voidaan nähdä kaikkien eksaktien tai matemaattisten tieteiden filosofiana ja monella tavalla vastakkaisena platonismille.
Uusi!!: Geometria ja Aristoteleen matematiikka · Katso lisää »
Aritmeettinen keskiarvo
Aritmeettinen keskiarvo (lyhenne ka.) tai lyhyesti keskiarvo on lukujen summa jaettuna niiden lukumäärällä.
Uusi!!: Geometria ja Aritmeettinen keskiarvo · Katso lisää »
Aspekti (astrologia)
Aspekti on astrologian termi, joka tarkoittaa kahden planeetan välistä kulmaa tai planeetan ja horisontin itäisen tai läntisen pään (AS-DS) tai planeetan ja ylä- tai alakulminaation (MC-IC) välistä kulmasuhdetta.
Uusi!!: Geometria ja Aspekti (astrologia) · Katso lisää »
Astemitta
Sekstantti Astemitta (tunnetaan myös nimellä kulmamitta) on pääasiassa geometriassa käytetty apuväline, jolla voidaan mitata kulman suuruus sekä piirtää halutun suuruinen kulma.
Uusi!!: Geometria ja Astemitta · Katso lisää »
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Uusi!!: Geometria ja Ateneumin taidemuseo · Katso lisää »
Attikan öitä
Attikan öitä (joskus myös Attikan yöt) on Aulus Gelliuksen kirjoittama antiikin aikainen latinankielinen teos, joka kokoaa 20 kirjaan sekalaisia huomioita kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta ja muista asioista.
Uusi!!: Geometria ja Attikan öitä · Katso lisää »
Attraktori
Lorenzin differentiaaliyhtälöiden outo attraktori on tunnetuimpia attraktoreja. Attraktori on faasiavaruuden joukko, johon dynaaminen systeemi päätyy, kun aikaa kuluu tarpeeksi ja jonka läheisyydessä se myös pysyy, vaikka systeemiä häirittäisiin hieman.
Uusi!!: Geometria ja Attraktori · Katso lisää »
Aulus Gellius
Aulus Gellius (noin 130–180) oli antiikin roomalainen kirjailija ja latinan kielen kieliopintutkija.
Uusi!!: Geometria ja Aulus Gellius · Katso lisää »
Avaruusgeometria
Kuutio on yksinkertainen avaruusgeometrinen kappale. Avaruusgeometria on geometrian osa-alue, jossa käsitellään kolmiulotteisia kappaleita.
Uusi!!: Geometria ja Avaruusgeometria · Katso lisää »
Avaruuskulma
Avaruuskulma (tunnus &Omega) on kolmiulotteinen kulmasuure, joka mittaa sitä, kuinka suurena havaitsija näkee tarkasteltavan kohteen.
Uusi!!: Geometria ja Avaruuskulma · Katso lisää »
Émilie du Châtelet
Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil, markiisitar du Châtelet (17. joulukuuta 1706 Pariisi – 10. syyskuuta 1749 Lunéville) oli valistuksen ajan ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja kirjailija.
Uusi!!: Geometria ja Émilie du Châtelet · Katso lisää »
Évariste Galois
Évariste Galois (ransk.) (25. lokakuuta 1811 Bourg-la-Reine, Ranska – 31. toukokuuta 1832 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Évariste Galois · Katso lisää »
Bimediaani
Bimediaani on geometriassa jana, joka yhdistää nelikulmion tai tetraedrin vastakkaisten sivujen keskipisteet toisiinsa.
Uusi!!: Geometria ja Bimediaani · Katso lisää »
Birger Carlstedt
John Birger Jarl Carlstedt (12. heinäkuuta 1907 Helsinki – 3. lokakuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja modernin taiteen edelläkävijä Suomessa.
Uusi!!: Geometria ja Birger Carlstedt · Katso lisää »
Bisentrinen nelikulmio
Bisentrinen nelikulmion ehdot: vastakkaisten kulmien summa on 180 astetta, vastakkaisten sivujen yhteispituus on puolipiiri. Nelikulmion lävistäjät leikkaavat pisteessä, jossa leikkaavat myös sivuamispisteitä yhdistävät janat, nämä vielä kohtaavat kohtisuorasti. Bisentristä nelikulmioita on samoin sijoitettujen ja samojen ympyröiden välissä ääretön määrä. Bisentrinen nelikulmion sisäympyrän keskuksen ja ulkoympyrän keskuksen välinen etäisyys w. Bisentrinen nelikulmio on geometriassa konveksi nelikulmio, joka on samalla sekä syklinen nelikulmio että tangentiaalinen nelikulmio.
Uusi!!: Geometria ja Bisentrinen nelikulmio · Katso lisää »
Blaise Pascal
Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi.
Uusi!!: Geometria ja Blaise Pascal · Katso lisää »
Bonaventura Cavalieri
Bonaventura Cavalieri. Francesco Bonaventura Cavalieri (1598 Milano – 30. marraskuuta 1647 Bologna) oli italialainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Bonaventura Cavalieri · Katso lisää »
Brahmagupta
Brahmagupta (n. 598–665) oli intialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Geometria ja Brahmagupta · Katso lisää »
Brahmaguptan kaava
Brahmaguptan kaavalla voidaan löytää geometriassa mielivaltaisen nelikulmion pinta-ala.
Uusi!!: Geometria ja Brahmaguptan kaava · Katso lisää »
Bravais’n hila
Bravais’n hila on geometriassa ja kristallografiassa ääretön pistejoukko, jonka muodostavat ne avaruuden pisteet, joiden paikkavektorit kolmiulotteisessa avaruudessa ovat muotoa missä a1, a2 ja a3 ovat kolme erisuuntaista, lineaarisesti riippumatonta vektoria ja n1, n2 ja n3 mielivaltaisia kokonaislukuja.
Uusi!!: Geometria ja Bravais’n hila · Katso lisää »
Bretschneiderin lause
Lauseen tuloksen laskemiseen tarvittavat luvut on merkitty kuvioon. Geometriassa Bretschneiderin lause avulla voidaan laskea nelikulmion pinta-ala, kun sen sivujen pituudet ja vastakkaisten kulmat tunnetaan.
Uusi!!: Geometria ja Bretschneiderin lause · Katso lisää »
Brocardin pisteet
Kolmion Brocardin piste saadaan kolmen ympyrän leikkauspisteestä. Kukin ympyrä sivuaa kolmion sivua tangentiaalisesti. Brocardin pisteet liittyvät geometriassa kolmioihin.
Uusi!!: Geometria ja Brocardin pisteet · Katso lisää »
Bruce Kleiner
Bruce Alan Kleiner on yhdysvaltalainen matemaatikko ja professori.
Uusi!!: Geometria ja Bruce Kleiner · Katso lisää »
Caseyn lause
Caseyn lause tilanteessa, jossa neljä ympyrää sivuavat kaikki suurta ympyrää sen sisäpuolelta. Geometriassa Caseyn lause kuuluu seuraavasti: Olkoon C1, C2, C3, C4 neljä ympyrää, jotka sivuavat annettua ympyrää C kaikki joko sisä- tai ulkopuolelta.
Uusi!!: Geometria ja Caseyn lause · Katso lisää »
Cevan lause
kulmanjakajat kolmion sivuille pisteisiin D, E ja F. Cevan lauseella voi geometriassa osoittaa kolmiossa kolmen kulmanjakajan leikkaavan kaikki toisensa yhteisessä pisteessä.
Uusi!!: Geometria ja Cevan lause · Katso lisää »
Ceviaani
Kolme ceviaania (katkoviivat), jotka leikkaavat toisensa ceviaanipisteessä. Ceviaanit kohtaavat kolmion sivut (mustat) kantapisteissä ja kantapisteet muodostavat ceviaanikolmion (punainen). Ceviaani on geometriassa kolmioon liittyvä jana.
Uusi!!: Geometria ja Ceviaani · Katso lisää »
Ceviaanikolmio
Kolme ceviaaniaa (katkoviivat) kohtaavat kolmion sivut kantapisteissä, joita yhdistämällä syntyy kolmio. Ceviaanikolmio on geometrinen käsite.
Uusi!!: Geometria ja Ceviaanikolmio · Katso lisää »
Ceviaanipiste
Kolme kulmanjakajaa (punaiset viivat) leikkaavat toisensa yhteisessä ceviaanipisteessä. Ceviaanipiste on geometriassa kolmioihin liittyvä piste.
Uusi!!: Geometria ja Ceviaanipiste · Katso lisää »
Christophorus Clavius
Christophorus Clavius (1538 Bamberg, Baijeri – 12. helmikuuta 1612 Rooma) oli saksalainen jesuiitta, matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka vaikutti merkittävästi gregoriaanisen kalenterin käyttöönottoon.
Uusi!!: Geometria ja Christophorus Clavius · Katso lisää »
Clark Kimberling
Clark Kimberling (7. lokakuuta 1942 Hinsdale, Illinois, Yhdysvallat) on matemaatikko, muusikko ja säveltäjä.
Uusi!!: Geometria ja Clark Kimberling · Katso lisää »
Comanchet
Comancheria eli comanchien asuma-alue vuosina 1750–1840.Fehrenbach s. 143. Comanchet eli komanssit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, jonka historialliseen asuinalueeseen kuuluvat itäinen New Mexico, eteläinen Colorado, eteläinen Kansas, koko Oklahoma sekä suuri osa Texasia.
Uusi!!: Geometria ja Comanchet · Katso lisää »
Coxeterin diagrammi
Coxetetin ryhmät tasossa vastaavine diagrammeineen. Alueen peilit on merkitty tunnuksilla ''m1'', ''m2'' jne. Kärjet on väritetty heijastumisen mukaisessa järjestyksessä. Prismaattinen ryhmä W2xW2 on esitetty R3:n kaksoiskappaleena, mutta se voidaan muodostaa myös suorakumaisista alueista kahdentamalla kolmiot V3. P3 saadaan kahdentamalla kolmio V3. Coxeterin ryhmät pallopinnalla ja vastaavat diagrammit. Perusalue on merkitty keltaisella reunaviivalla. Kärjet on väritetty heijastuksen mukaisessa järjestyksessä. Coxeterin ryhmät kolmiulotteisessa avaruudessa diagrammeineen. Peilit (kolmikulmaiset tahkot) on merkitty vastakkaisen kärjen mukaisesti 0...3. Särmät on väritetty heijastuksen mukaisessa järjestyksessä.R4 täyttää kuudesosan kuutiosta. Coxeterin diagrammi, Coxeterin–Dynkinin diagrammi eli Coxeterin graafi on geometriassa graafi, jolla kuvataan monitahokkaan tai muun polytoopin symmetriaa.
Uusi!!: Geometria ja Coxeterin diagrammi · Katso lisää »
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
Uusi!!: Geometria ja D · Katso lisää »
Daina Taimina
Daina Taimina (s. 19. elokuuta 1954) on latvialainen matemaatikko ja professori.
Uusi!!: Geometria ja Daina Taimina · Katso lisää »
Data
Data on tietoa, jolla itsessään ei ole välttämättä semanttista merkitystä tai informatiivista järjestystä.
Uusi!!: Geometria ja Data · Katso lisää »
David Bomberg
David Garshen Bomberg (5. joulukuuta 1890 – 19. elokuuta 1957) oli englantilainen taidemaalari, joka kuului Whitechapel Boys -nimellä tunnettuun taiteilijaryhmään.
Uusi!!: Geometria ja David Bomberg · Katso lisää »
Delaunay’n rataelementit
Delaunay'n rataelementit ovat taivaanmekaniikassa käytetty joukko vakioita, joilla voidaan ilmaista taivaankappaleen avaruudessa kulkema rata.
Uusi!!: Geometria ja Delaunay’n rataelementit · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Geometria ja Demokritos · Katso lisää »
Diagonaali (sommittelu)
Diagonaali on kuvataiteessa sommittelun käsite, joka tarkoittaa viistoa - väreistä ja muodoista koostuvaa - vyöhykettä tai viivaa.
Uusi!!: Geometria ja Diagonaali (sommittelu) · Katso lisää »
Diderot’n ja d’Alembertin puu
Alkuperäinen puu, ''Systême figuré des connoissances humaines''. Toinen näkemys puusta. Diderot’n ja d’Alembertin puu oli Encyclopédie-nimisessä valistusajan tietosanakirjassa esiintynyt inhimillisen tiedon luokittelujärjestelmä.
Uusi!!: Geometria ja Diderot’n ja d’Alembertin puu · Katso lisää »
Diedrinen symmetria kolmessa ulottuvuudessa
Diedrinen symmetria on geometriassa sellaisen kolmiulotteisen kappaleen tai pistejoukon symmetria, jolla on symmetriaryhmänä jokin abstakti diedriryhmä Dihn (n ≥ 2). Eri tavoin diedrisesti symmetrisiä kappaleita ovat muun muassa särmiöt, bipyramidit, antiprismat ja trapetsoedrit.
Uusi!!: Geometria ja Diedrinen symmetria kolmessa ulottuvuudessa · Katso lisää »
Differentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta on derivaatan ja integraalin käsitteeseen perustuva matematiikan haara, joka kehittyi algebrasta ja geometriasta.
Uusi!!: Geometria ja Differentiaali- ja integraalilaskenta · Katso lisää »
Diodotos (filosofi)
Diodotos (k. 59 eaa.) oli kreikkalais-roomalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Geometria ja Diodotos (filosofi) · Katso lisää »
Diogenes Sinopelainen
Diogenes Sinopelainen (useimmiten vain Diogenes) eli Diogenes Koira tai Diogenes Kyynikko (412 eaa. Sinope – 323 eaa. Korintti) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka edusti kyynikkojen koulukuntaa.
Uusi!!: Geometria ja Diogenes Sinopelainen · Katso lisää »
Diskreetti matematiikka
Diskreetti matematiikka on matematiikan osa-alue, joka keskittyy diskreettien ("epäjatkuvien") rakenteiden tutkimiseen.
Uusi!!: Geometria ja Diskreetti matematiikka · Katso lisää »
Dodekaedri
Dodekaedri eli 12-tahokas on geometrinen kappale, jonka muodostavat 12 monikulmiota eli tahkoa.
Uusi!!: Geometria ja Dodekaedri · Katso lisää »
Dusa McDuff
Dusa Waddington McDuff (s. 1945) on skotlantilainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Dusa McDuff · Katso lisää »
Einsteinin kenttäyhtälöt
Einsteinin kenttäyhtälöt tai Einsteinin yhtälöt ovat kymmenen Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian yhtälöä, jotka kuvaavat gravitaation massan ja energian aiheuttamana aika-avaruuden kaareutumana.
Uusi!!: Geometria ja Einsteinin kenttäyhtälöt · Katso lisää »
Elliptinen geometria
Elliptinen geometria on esimerkki geometriasta, jossa Eukleideen paralleelipostulaatti ei päde.
Uusi!!: Geometria ja Elliptinen geometria · Katso lisää »
Elliptinen käyrä
Matematiikassa elliptinen käyrä on epäsingulaarinen tasokäyrä, jonka määrittelee yhtälö jossa a ja b kuuluvat annettuun kuntaan K. Käyrän epäsingulaarisuus tarkoittaa, että käyrässä ei ole teräviä kohtia ja se ei leikkaa itseään.
Uusi!!: Geometria ja Elliptinen käyrä · Katso lisää »
Enneagrammi
Enneagrammi-symboli Enneagrammi ('yhdeksän' + gramma 'piirto') on esoteerinen symboli, jonka tarkka määritelmä kuuluu: Enneagrammi on siis yhdeksänkulmainen geometrinen symbolikuvio, joskaan se ei ole geometrian kannalta monikulmio, koska se ei ole itseään leikkaamaton.
Uusi!!: Geometria ja Enneagrammi · Katso lisää »
Enrico Le Donne
Enrico Le Donne (s. 9. lokakuuta 1981 Messina) Google Sites.
Uusi!!: Geometria ja Enrico Le Donne · Katso lisää »
Ensimmäinen vuosituhat eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometria ja Ensimmäinen vuosituhat eaa. · Katso lisää »
Epäkäs (geometria)
Epäkäs Epäkäs on geometriassa nelikulmio, jolla ei ole yhtään yhdensuuntaista sivuparia, eli nelikulmio, joka ei ole puolisuunnikas eikä suunnikas.
Uusi!!: Geometria ja Epäkäs (geometria) · Katso lisää »
Episykloidi
Geometriassa episykloidi on tasokäyrä, joka syntyy ympyrän kehällä olevan pisteen piirtämänä ympyrän vieriessä ilman luistoa toista ympyrää pitkin.
Uusi!!: Geometria ja Episykloidi · Katso lisää »
Eratosthenes
Eratosthenes Kyreneläinen (276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.
Uusi!!: Geometria ja Eratosthenes · Katso lisää »
Erotusosamäärä
Erotusosamäärä on matematiikassa funktion muutosnopeutta kuvaava mitta.
Uusi!!: Geometria ja Erotusosamäärä · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Geometria ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Geometria ja Eukleides · Katso lisää »
Euklidinen geometria
Euklidisessa geometriassa tutkitaan kuvioita käyttäen hyväksi pisteiden ja suorien välisiä etäisyyksiä sekä suorien välisiä kulmia. Kuvassa konstruktio, joka liittyy erääseen Newtonin teoriaan. Euklidinen geometria on geometrian osa-alue, jolla tarkoitetaan yleensä tasoa ja kolmiulotteista avaruutta tutkivaa geometriaa.
Uusi!!: Geometria ja Euklidinen geometria · Katso lisää »
Eulerin identiteetti
e^i\varphi,0\leq \varphi on yksikköympyrän parametrisointi kompleksitasossa. (1 + i \pi /N)^N lähestyy arvoa −1. Eulerin identiteetti on kompleksianalyysissä Eulerin lauseella saatu yhtälö jossa Eulerin identiteettiä on kutsuttu matematiikan kauneimmaksi kaavaksi, koska se sitoo toisiinsa useat nykymatematiikan tärkeät luvut: Neperin luvun, piin, imaginaariyksikön ja perusluvut 1:n ja 0:n.
Uusi!!: Geometria ja Eulerin identiteetti · Katso lisää »
Eulerin suora
Eulerin suora (punainen) on suora linja jolle kolmion eri korkeusjanojen leikkauspisteet sekä yhdeksän pisteen ympyrän keskipiste (punainen)sijoittuvat. thumb Eulerin suora on geometriassa eräiden kolmion merkillisten pisteiden kautta kulkeva suora.
Uusi!!: Geometria ja Eulerin suora · Katso lisää »
Eupalinoksen tunneli
Eupalinoksen tunneli (myös Eupalineion, Efpalínoksen tunneli) on antiikin aikainen tunneliakvedukti Sámoksen saarella Kreikassa.
Uusi!!: Geometria ja Eupalinoksen tunneli · Katso lisää »
Fasetti
Leikattu ja hiottu rubiini, jonka fasetit ovat selkeästi havaittavissa Fasetti-käsitettä käytetään useilla tieteenaloilla.
Uusi!!: Geometria ja Fasetti · Katso lisää »
Felix Klein
Christian Felix Klein oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan tutkimuksistaan ryhmäteorian, kompleksianalyysin ja epäeuklidisen geometrian aloilla sekä geometrian ja ryhmäteorian välisten yhteyksien selvittämisestä.
Uusi!!: Geometria ja Felix Klein · Katso lisää »
Fermat’n pisteet
Fermat’n piste löydetään Napoleonin lauseen konstruktiosta yhdistämällä janat kolmion kärjistä sen vastaisten sivujen tasasivuisten kolmioiden vapaisiin kärkipisteisiin. Fermat’n piste sijaitsee janojen leikkauspisteissä. Fermat’n pisteet liittyvät geometriassa kolmioihin ja sen vanhin esitys liittyy Pierre de Fermat’n kirjeeseen ystävälleen Evangelista Torricellille.
Uusi!!: Geometria ja Fermat’n pisteet · Katso lisää »
Filippos Opuslainen
Filippos Opuslainen (300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Geometria ja Filippos Opuslainen · Katso lisää »
Filolaos
Filolaos (n. 480 – 405 eaa.) oli kreikkalainen pythagoralainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Filolaos · Katso lisää »
Florence Nightingale
Florence Nightingale, OM (12. toukokuuta 1820 Firenze, Toscanan suurherttuakunta – 13. elokuuta 1910 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen sairaanhoitaja ja tilastotieteen pioneeri, joka tunnetaan modernin sairaanhoidon perustajana.
Uusi!!: Geometria ja Florence Nightingale · Katso lisää »
Frank Lloyd Wright
Frank Lloyd Wright (8. kesäkuuta 1867 Wisconsin, Yhdysvallat – 9. huhtikuuta 1959) oli yksi 1900-luvun alkupuolen näkyvimpiä ja vaikutusvaltaisimpia arkkitehteja, ja häntä pidetään edelleen Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kuuluisimpana arkkitehtina.
Uusi!!: Geometria ja Frank Lloyd Wright · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm (Brandenburg)
Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.
Uusi!!: Geometria ja Fredrik Vilhelm (Brandenburg) · Katso lisää »
Fuhrmannin lause
Fuhrmannin lause on Geometriassa jännenelikulmioita käsittelevän Ptolemaioksen lauseen yleistys syklisille kuusikulmioille.
Uusi!!: Geometria ja Fuhrmannin lause · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Geometria ja Fysiikka · Katso lisää »
Gabriel Cramer
Gabriel Cramer (31. heinäkuuta 1704 Geneve, Geneven tasalta – 4. tammikuuta 1752 Bagnols-sur-Cèze, Ranska) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka työskenteli analyysin ja determinanttien parissa.
Uusi!!: Geometria ja Gabriel Cramer · Katso lisää »
Gabrielin torvi
Gabrielin torvi eli Torricellin trumpetti on Evangelista Torricellin keksimä geometrinen kappale tai sen rajapinta, jolla on äärellinen tilavuus mutta ääretön pinta-ala.
Uusi!!: Geometria ja Gabrielin torvi · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Geometria ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Garfunkelin epäyhtälö
Garfunkelin epäyhtälö on geometrian lauseke, joka kuuluu seuraavasti: Olkoon I kolmion ABC sisään piirretyn ympyrän C keskipiste ja U, V ja W janojen IA, IB ja IC leikkauspisteet C:n kanssa.
Uusi!!: Geometria ja Garfunkelin epäyhtälö · Katso lisää »
Gaston Darboux
Jean Gaston Darboux ennen vuotta 1911. Jean Gaston Darboux (1842–1917) oli ranskalainen matemaatikko ja korkeamman geometrian tutkija.
Uusi!!: Geometria ja Gaston Darboux · Katso lisää »
GeForce 8 -sarja
GeForce 8 -sarja, koodinimeltään G80, on kahdeksas Nvidian GeForce-sarjan grafiikkasuoritin.
Uusi!!: Geometria ja GeForce 8 -sarja · Katso lisää »
Gematria
Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys. Gematria tai gimatria (Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten Zoharissa. Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi Platonin kappaletta, neljä Keplerin–Poinsot’n kappaletta ja kolmetoista Arkhimedeen kappaletta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale. Toinen esimerkki ovat heprealaiset luvut. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (sofit) kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta tavia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa qofista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.
Uusi!!: Geometria ja Gematria · Katso lisää »
Geometria (Descartes)
''La Géométrien'' ensimmäisen kirjan ensimmäinen sivu vuoden 1637 painoksesta. La Géométrie on René Descartesin vuonna 1637 julkaisema geometriaa käsittelevä teos, joka on laajennus Metodin esitys -teokseen.
Uusi!!: Geometria ja Geometria (Descartes) · Katso lisää »
Geometrinen kausi
Geometrinen kausi oli muinaisen Kreikan niin kutsuttuja pimeitä vuosisatoja seurannut aikakausi noin vuosina 900–725/700 eaa.
Uusi!!: Geometria ja Geometrinen kausi · Katso lisää »
Geometrinen konstruktiotehtävä
alkemisteja. Kuva Michael Maierin kirjasta ''Atalanta Fugiens'', 1618. Geometrisella konstruktiotehtävällä tarkoitetaan geometriassa tehtävää, jossa on annettu jokin alkuehto, josta lähtien pitää harpin ja viivaimen avulla käyttämällä konstruoida eli tiettyjä täsmällisiä sääntöjä noudattaen piirtää jokin kuvio.
Uusi!!: Geometria ja Geometrinen konstruktiotehtävä · Katso lisää »
George Pólya
George Pólya (13. joulukuuta 1887 Budapest, Unkari – 7. syyskuuta 1985 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli unkarilainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja George Pólya · Katso lisää »
George Washington
George Washington (22. helmikuuta 1732 Westmorelandin piirikunta, Virginia – 14. joulukuuta 1799 Mount Vernon, Virginia) oli yksi Yhdysvaltojen perustajista ja Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti vuosina 1789–1797.
Uusi!!: Geometria ja George Washington · Katso lisää »
Georges Braque
Georges Braque (13. toukokuuta 1882 Argenteuil-sur-Seine, Ranska – 31. elokuuta 1963 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä.
Uusi!!: Geometria ja Georges Braque · Katso lisää »
Georgios
Georgios tai Geórgios on kreikkalaisperäinen miehen etunimi, joka kreikan kielessä tarkoittaa maanviljelijää.
Uusi!!: Geometria ja Georgios · Katso lisää »
Georgios Pakhymeres
Georgios Pakhymeres. Georgios Pakhymeres (n. 1242–1310) oli bysanttilainen historioitsija ja filosofi, joka kirjoitti sekä keisarikunnan historiasta että monipuolisesti filosofian eri osa-alueista.
Uusi!!: Geometria ja Georgios Pakhymeres · Katso lisää »
Gergonnen piste
Sisäympyrän sivuamispisteisiin (TA, TB ja TC) kolmion kärjistä piirretyt janat (vihreät) leikkaavat toisensa Gergonnen pisteessä (Ge). Tämä ei osu samaan kohtaan sisäympyrän keskipisteen I kanssa. Gergonnen piste on geometriassa eräs kolmion merkillinen piste, joka ja se on luetteloitu Kimberlingin pisteiden luetteloon tunnuksella \scriptstyle X_.
Uusi!!: Geometria ja Gergonnen piste · Katso lisää »
Gilles de Roberval
Gilles de Roberval Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1666. Yksityiskohta Henri Testelinin maalauksesta 1600-luvun jälkipuoliskolta. Gilles Personne de Roberval (6. elokuuta 1602 Roberval – 27. lokakuuta 1675 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Gilles de Roberval · Katso lisää »
Giovanni Vailati
Giovanni Vailati Giovanni Vailati (24. huhtikuuta 1863 Crema, Italia – 14. toukokuuta 1909) oli italialainen analyyttinen ja pragmatistinen filosofi, tieteenhistorioitsija ja matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Giovanni Vailati · Katso lisää »
Girard Desargues
Gérard Desargues Girard Desargues (21. helmikuuta 1591, Lyon – 1661, Lyon) oli ranskalainen arkkitehti, sotilasinsinööri ja matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Girard Desargues · Katso lisää »
Gooni
Astelevy, jonka asteikko on gooneina. Gooni eli graadi eli uusaste on tasokulman mittayksikkö, joka on 1/100 suorasta kulmasta.
Uusi!!: Geometria ja Gooni · Katso lisää »
Hadwigerin–Finslerin epäyhtälö
Geometriassa Hadwigerin–Finslerin on epäyhtälö kolmion sivun pituuksien ja pinta-alan välillä.
Uusi!!: Geometria ja Hadwigerin–Finslerin epäyhtälö · Katso lisää »
Halkaisija
Halkaisija tarkoittaa suomen yleiskielessä useita erilaisia asioita.
Uusi!!: Geometria ja Halkaisija · Katso lisää »
Harppi
Harppi Ympyrän piirtäminen harpilla Itä-Saksan lipussa Harppi on piirtämiseen tai mittaamiseen tarkoitettu työväline.
Uusi!!: Geometria ja Harppi · Katso lisää »
Henri Pitot
Henri Pitot (1695–1771) oli ranskalainen matemaatikko, astronomi ja hydraulikko.
Uusi!!: Geometria ja Henri Pitot · Katso lisää »
Hermann Minkowski
Hermann Minkowski Hermann Minkowski (22. kesäkuuta 1864 – 12. tammikuuta 1909) oli saksalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Hermann Minkowski · Katso lisää »
Hilbertin aksioomat
Hilbertin aksioomat ovat matemaatikko David Hilbertin vuonna 1899 julkaisema geometrian aksioomajärjestelmä, joka käsittää 20 (alun perin 21) oletusta eli aksioomaa.
Uusi!!: Geometria ja Hilbertin aksioomat · Katso lisää »
Hildegard Bingeniläinen
Hildegard Bingeniläinen (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Kurpfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 17. syyskuuta 1179 Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Kurpfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä.
Uusi!!: Geometria ja Hildegard Bingeniläinen · Katso lisää »
Hingen lause
Hingen lauseen todistuksen merkinnät. Hingen lause eli Hingen teoreema on geometriassa yksinkertainen kolmon geometriaan liittyvä lause.
Uusi!!: Geometria ja Hingen lause · Katso lisää »
Hippias (lyhyempi dialogi)
Lyhyempi Hippias on Platonin kirjoittama dialogi.
Uusi!!: Geometria ja Hippias (lyhyempi dialogi) · Katso lisää »
Hippokrates Khioslainen
viivoittimella on myöhemmin todistettu mahdottomaksi. Hippokrates Khioslainen (noin 470 – noin 410 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Hippokrates Khioslainen · Katso lisää »
Hullu Haihattelija
Hullu Haihattelija (esiintynyt Suomessa myös nimellä Ajattelija) on Marvel-kustantamon luoma superroisto, joka on erikoistunut robotiikkaan ja taidokkaasti toimiviin, äärimmilleen suunniteltuihin juoniin.
Uusi!!: Geometria ja Hullu Haihattelija · Katso lisää »
Humen haarukka
Humen haarukka on skotlantilaisen filosofin David Humen teoksessaan Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä esittelemä erottelu, joka jakaa ihmisjärjen objektit kahteen luokkaan: ideoiden suhteisiin ja tosiasioihin.
Uusi!!: Geometria ja Humen haarukka · Katso lisää »
Hyperbolinen geometria
thumb Hyperbolinen geometria käsittelee kaksiulotteista, negatiivisesti kaarevaa pintaa.
Uusi!!: Geometria ja Hyperbolinen geometria · Katso lisää »
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Uusi!!: Geometria ja Ideaoppi · Katso lisää »
Ikosaedri
Animoitu kolmiulotteisuutta simuloiva kuva säännöllisestä ikosaedristä. Ikosaedri eli 20-tahokas on geometrinen kappale.
Uusi!!: Geometria ja Ikosaedri · Katso lisää »
Ilkka Juhani Takalo-Eskola
Ilkka Juhani Takalo-Eskola (s. 5. syyskuuta 1937 Keminmaa) on taidemaalari ja performanssitaiteilija.
Uusi!!: Geometria ja Ilkka Juhani Takalo-Eskola · Katso lisää »
Indianan pii-lakiehdotus
Indianan pii-lakiehdotus tarkoittaa Yhdysvaltain Indianan osavaltion edustajainhuoneelle vuonna 1897 esitettyä lakialoitetta nro 246.
Uusi!!: Geometria ja Indianan pii-lakiehdotus · Katso lisää »
Inkavaltakunta
Machu Picchu, inkojen kaupunki Perussa. Inkavaltakunta (ketšuaksi Tawantinsuyu) oli eteläamerikkalaisten intiaanien Andien vuoristoon luoma suuri imperiumi.
Uusi!!: Geometria ja Inkavaltakunta · Katso lisää »
Interferometri
Michelsonin interferometri Interferometri on optiikassa laite, joka yhdistää kahdesta eri lähteestä tulevat valoaallot tai muut aallot yhdeksi kuvaksi eli interferenssikuvioksi.
Uusi!!: Geometria ja Interferometri · Katso lisää »
Inversio ympyrän suhteen
Inversio ympyrän suhteen on geometriassa kuvaus, jossa tason pisteet kuvautuvat ympyrään nähden erityisen säännön mukaisesti.
Uusi!!: Geometria ja Inversio ympyrän suhteen · Katso lisää »
Isadore Singer
Isadore Singer vuonna 1977. Isadore Manuel Singer (3. toukokuuta 1924 Detroit, Michigan, Yhdysvallat – 11. helmikuuta 2021 Boxborough, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Isadore Singer · Katso lisää »
Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla
www.
Uusi!!: Geometria ja Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla · Katso lisää »
Isogonaalinen jana
Kolmion kärjestä '''''A''''' on piirretty vastaiselle sivulle '''''BC''''' kaksi janaa '''''a''''' ja '''''a'''''', jotka ovat isogonaalisia kulmanpuolittajaan '''''p''''' nähden. Silloin α.
Uusi!!: Geometria ja Isogonaalinen jana · Katso lisää »
Itseorganisoituva kartta
Itseorganisoituva kartta on ohjaamattomaan oppimiseen perustuva neuroverkkomalli.
Uusi!!: Geometria ja Itseorganisoituva kartta · Katso lisää »
Jacob Barnett
Jacob L. Barnett (s. 26. toukokuuta 1998 Indianapolis, USA) on jatko-opiskelija ja opiskelee teoreettisen fysiikan instituutissa (Perimeter Institute for Theoretical Physics) Waterloossa Kanadassa.
Uusi!!: Geometria ja Jacob Barnett · Katso lisää »
Jaettu jana
Jaettu jana on yksi Platonin vertauksista.
Uusi!!: Geometria ja Jaettu jana · Katso lisää »
Jakob Steiner
Jakob Steiner (18. maaliskuuta 1796 – 1. huhtikuuta 1863) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka tutki lähinnä geometriaa.
Uusi!!: Geometria ja Jakob Steiner · Katso lisää »
Jan Baptist van Helmont
Jan Baptist van Helmont. Jan Baptist Helmont, muistomerkki, Bryssel. Jan Baptist van Helmont (12. tammikuuta 1579 Bryssel – 30. joulukuuta 1644 Vilvorde) oli uuden ajan alussa vaikuttanut flaamilainen kemisti, fysiologi ja lääkäri.
Uusi!!: Geometria ja Jan Baptist van Helmont · Katso lisää »
Jana (geometria)
Jana ''AB'' on muodostettu suorasta päätepisteiden A ja B avulla. Kaikki päätepisteet, ja niiden väliset sisäpisteet (punainen osa), muodostavat yhdessä ''janan AB''. Kolmio, jota rajoittavat janat AB, BC ja AC. Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa, johon kuuluvat kaikki pisteiden väliset suoran pisteet.
Uusi!!: Geometria ja Jana (geometria) · Katso lisää »
Janan jakopiste
Janan jakopiste on geometriassa piste, joka sijaitsee janalla ja jakaa janan kahteen osaan.
Uusi!!: Geometria ja Janan jakopiste · Katso lisää »
Janan keskipiste
Keskipisteen määrittäminen animaationa. Mustan janan keskipiste sijaitsee punaisen suoran leikkauspisteessä. Janan keskipiste on geometriassa jakopiste, joka sijaitsee janalla ja on yhtä etäällä kummastakin janan päätepisteestä.
Uusi!!: Geometria ja Janan keskipiste · Katso lisää »
Jännenelikulmio
Erilaisia jännenelikulmioita: neliö, suorakulmio, tasakylkinen puolisuunnikas ja yleinen syklinen nelikulmio. Syklinen nelikulmio eli jännenelikulmio. Syklisen nelikulmion lävistäjien jakamat samansuuruiset kulmat. Pisteen potenssi. Nelikulmio voi olla myös "perhonen". Jännenelikulmio eli syklinen nelikulmio on geometriassa nelikulmio, jonka kärjet sijaitsevat ympyrän kehällä.
Uusi!!: Geometria ja Jännenelikulmio · Katso lisää »
Jerabekin keskus
Jerabekin keskus on geometrian alaan kuuluva termi.
Uusi!!: Geometria ja Jerabekin keskus · Katso lisää »
Johann Balmer
Johann Jakob Balmer (1. toukokuuta 1825 Lausen, Basel-Landschaft, Sveitsi – 12. maaliskuuta 1898 Basel, Sveitsi) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka tunnetaan erityisesti yhtälöstä, jolla pystytään laskemaan spektriviivoja.
Uusi!!: Geometria ja Johann Balmer · Katso lisää »
John D. Barrow
John D. Barrow FRS (29. marraskuuta 1952 Lontoo – 26. syyskuuta 2020) oli englantilainen kosmologi, teoreettinen fyysikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja John D. Barrow · Katso lisää »
John Milnor
John Milnor John Willard Milnor (s. 20. helmikuuta 1931 Orange, New Jersey) on yhdysvaltalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja John Milnor · Katso lisää »
John Playfair
John Playfair (10. maaliskuuta 1748 Benvie, Forfarshire, Skotlanti – 20. heinäkuuta 1819 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen matemaatikko ja fyysikko.
Uusi!!: Geometria ja John Playfair · Katso lisää »
Julius Petersen
Julius Petersen Petersenin graafi piirretään useimmiten viisikulmion sisäisenä pentagrammina. Julius Peter Christian Petersen (16. kesäkuuta 1839 Sorø, Sjælland – 5. elokuuta 1910 Kööpenhamina) oli tanskalainen matemaatikko, joka tunnettiin lähinnä graafiteorian tutkijana.
Uusi!!: Geometria ja Julius Petersen · Katso lisää »
Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos
Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos on yksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan neljästä laitoksesta.
Uusi!!: Geometria ja Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos · Katso lisää »
Kaarevuus
Vaeltava ''Dictyostelium discoideun'' -ameeban solu, jonka rajapinnan väri vaihtelee sen kaarevuuden mukaan. Mittakaava: 5 µm. Matematiikassa kaarevuudella tarkoitetaan useita toisiinsa läheisesti liittyviä geometrisia käsitteitä.
Uusi!!: Geometria ja Kaarevuus · Katso lisää »
Kaksoissuhde
Pisteet A', B', C' ja D' ovat pisteiden A, B, C ja D projektiot niiden kautta kulkevalla suoralla. Kaksoissuhteet (A, B, C, D) ja (A', B', C', D') ovat yhtä suuret. pikseleinä ilmoitettujen etäisyyksien kaksoissuhde. Kohdassa (1) on laskettu poikkikadun leveys (8 m) rakennusten tunnettujen leveyksien (ja 6 m) avulla. Kohdassa (2) riittää, että yhden rakennuksen leveys tunnetaan, koska pakopiste V on näkyvissä. Geometriassa kaksoissuhde on neljän samalla suoralla olevien pisteiden A, B, C ja D muodostama suhde \frac.
Uusi!!: Geometria ja Kaksoissuhde · Katso lisää »
Kaljuuden ylistys
Kaljuuden ylistys on Synesios Kyreneläisen kirjoittama retorinen essee, joka on nimensä mukaisesti ylistys kaljuudelle.
Uusi!!: Geometria ja Kaljuuden ylistys · Katso lisää »
Kalle Väisälä
Kalle Väisälä (vuoteen 1906 Veisell; 19. elokuuta 1893 Utra, Kontiolahti – 16. syyskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Kalle Väisälä · Katso lisää »
Kalotti (geometria)
Kalotti on geometriassa pallon pinnan osa, joka syntyy, kun pallo leikataan tasolla.
Uusi!!: Geometria ja Kalotti (geometria) · Katso lisää »
Kannuksenpyörä
Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä. Geometrisesti säännöllinen oktagrammi. Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio.
Uusi!!: Geometria ja Kannuksenpyörä · Katso lisää »
Kansainväliset matematiikkaolympialaiset
Kansainvälisten matematiikkaolympialaisten logo Kansainväliset matematiikkaolympialaiset on koululaisille tarkoitettu matematiikkakilpailu.
Uusi!!: Geometria ja Kansainväliset matematiikkaolympialaiset · Katso lisää »
Kanta
Kanta voi tarkoittaa muun muassa.
Uusi!!: Geometria ja Kanta · Katso lisää »
Kantapiste
Kantapiste on geometriassa janan tai suoran leikkauspiste kolmion sivulla tai sen jatkeella.
Uusi!!: Geometria ja Kantapiste · Katso lisää »
Kappale
Kappale voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Geometria ja Kappale · Katso lisää »
Karen Smith
Karen Ellen Smith (s. 9. toukokuuta 1965 Red Bank, New Jersey)O'Connor, J. J. & Robertson, E.F.: MacTutor History of Mathematics archive.
Uusi!!: Geometria ja Karen Smith · Katso lisää »
Karen Uhlenbeck
Karen Keskulla Uhlenbeck (s. 24. elokuuta 1942 Cleveland, Ohio, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen matemaatikko, joka on vaikuttanut matematiikan lisäksi fysiikassa.
Uusi!!: Geometria ja Karen Uhlenbeck · Katso lisää »
Karl Georg Christian von Staudt
Karl Georg Christian von Staudt (24. tammikuuta 1798 – 1. kesäkuuta 1867) oli saksalainen matemaatikko, joka tutki lähinnä geometriaa.
Uusi!!: Geometria ja Karl Georg Christian von Staudt · Katso lisää »
Karl Menger
Karl Menger Karl Menger (13. tammikuuta 1902, Wien – 5. lokakuuta 1985, Highland Park) oli itävaltalaissyntyinen laaja-alainen matemaatikko ja Wienin piirin jäsen.
Uusi!!: Geometria ja Karl Menger · Katso lisää »
Kartio
Kartio Kartio on geometrinen kappale, joka syntyy kun puolisuoraa liikutetaan pitkin tasossa olevaa suljettua (ja itseään leikkaamatonta) käyrää siten, että puolisuoran päätepiste pysyy koko ajan paikallaan.
Uusi!!: Geometria ja Kartio · Katso lisää »
Karttaprojektio
Karttaprojektio on menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi.
Uusi!!: Geometria ja Karttaprojektio · Katso lisää »
Katastrofiteoria
bifurkaatio eli katastrofi alueella a>0 saatetaan kiivetä alhaalta ylös. Mutta alueella a Katastrofiteoria on äkillisiä muutoksia käsittelevä matemaattinen teoria.
Uusi!!: Geometria ja Katastrofiteoria · Katso lisää »
Käännökset latinaan keskiajalla
Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.
Uusi!!: Geometria ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »
Kärki (geometria)
Kärjestä V lähtee kaksi puolisuoraa, joiden väliin jää kulma. Kuusikulmiolla on kuusi kärkeä A, B, C, D, E ja F, jotka on merkitty punaisella. Seitsentahokkaalla on 10 kärkeä A, B,...,I ja J 24-tahokkaalla on tahkoinaan pentagoneja eli viisikulmioita. Kärkiä, joista kolme on merkitty punaisilla ympyröillä, on kappaleella 38. Kuutio on eräs monitahokas. Kuvan kuution kärkiä ovat A, B, C, D, F, G, E ja H. Kärki on geometriassa ja avaruusgeometriassa tietynlainen piste, jollainen on monikulmion sivun tai avaruuskappaleen särmän molemmissa päissä tai monikulmaisen tahkon jokaisessa kulmassa.
Uusi!!: Geometria ja Kärki (geometria) · Katso lisää »
Kehä (geometria)
Piin arvon ja kehän pituuden välinen yhteys. Ympyrän halkaisija on yksi. Kehä on geometriassa ympyrän reunaviiva eli piiri, joka sulkee ympyräkiekon sisäänsä.
Uusi!!: Geometria ja Kehä (geometria) · Katso lisää »
Kehäkulma
Kaarta AB (punainen) vastaavat keskuskulma \alpha \,.
Uusi!!: Geometria ja Kehäkulma · Katso lisää »
Keskiajan tiede
Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.
Uusi!!: Geometria ja Keskiajan tiede · Katso lisää »
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Uusi!!: Geometria ja Keskiajan yliopisto · Katso lisää »
Keskijana
Keskijana (tai suora) piirretään kolmion kärjestä vastaisen sivun keskipisteeseen.Keskijana eli mediaani on geometriassa jana, jonka toinen päätepiste on kohdejanan keskipisteessä.
Uusi!!: Geometria ja Keskijana · Katso lisää »
Keskinen kolmio
Keskinen kolmio (punainen) muodostetaan yhdistämällä sivujen keskipisteet toisiinsa. Keskinen kolmio muodostetaan geometriassa yhdistämällä kolmion sivujen keskipisteet janoilla toisiinsa.
Uusi!!: Geometria ja Keskinen kolmio · Katso lisää »
Keskinormaali
Keskinormaalin konstruktio harpilla ja viivaimella. Keskinormaali on geometriassa suora, joka kulkee janan keskipisteen kautta eli jakaa sen kahteen yhtä suureen osaan ja on samalla janan normaali.
Uusi!!: Geometria ja Keskinormaali · Katso lisää »
Keskuskulma
Kaarta AB (punainen) vastaavat keskuskulma \alpha.
Uusi!!: Geometria ja Keskuskulma · Katso lisää »
Kinematiikka
Kinematiikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka esim. ympyräradalla tietyllä ajan hetkellä. Kinematiikka eli geometrinen liikeoppi on mekaniikan ala, joka tutkii kappaleiden liikettä geometriselta kannalta kuvailevasti, kiinnittämättä lainkaan huomiota liikkeen syihin tai niihin voimiin, jotka vaikuttavat liikkeeseen.
Uusi!!: Geometria ja Kinematiikka · Katso lisää »
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Uusi!!: Geometria ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »
Kollineaarisuus
Siniset pisteet A1, B1, A2 ja B2 ovat kollineaariset Epäkollineaariset pisteet Kollineaarisuus tarkoittaa geometriassa pistejoukon ominaisuutta, kun ne sijaitsevat kaikki samalla suoralla.
Uusi!!: Geometria ja Kollineaarisuus · Katso lisää »
Kolmion keskinormaalien leikkauspiste
Keskinormaalit leikkaavat toisensa yhteisessä pisteessä. Kolmion keskinormaalien leikkauspiste on geometriassa piste, joka syntyy jokaisen sivun keskinormaalin kohdatessa toisensa.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion keskinormaalien leikkauspiste · Katso lisää »
Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste
Kulman puolittajat leikkaavat pisteessä ''I'', joka on yhtä etäällä kolmion sivuista. Jos keskipisteeseen piirretään ympyrä, jonka säde on kyseinen etäisyys, jolloin ympyrä sivuaa kolmion kaikkia sivuja (piste). Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste on geometriassa kolmion sisäpiste, joka syntyy, kun kolmion jokaisen kärjen kulmanpuolittaja leikkaa toisensa.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste · Katso lisää »
Kolmion merkilliset pisteet
Osa kolmion merkillisistä pisteistä asettuu Eulerin suoralle. Kuvassa näkyvät tunnetuimmat merkilliset pisteet: kolmion painopiste, ortokeskus, yhdeksän pisteen ympyrän keskipiste ja kolmion keskinormaalien leikkauspiste. Kolmion merkillisellä pisteellä tarkoitetaan geometriassa yleensä leikkauspistettä, jossa kolmioon liittyvät kolme samalla tavalla muodostettua suoraa tai janaa leikkaavat toisensa.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion merkilliset pisteet · Katso lisää »
Kolmion painopiste
Teräväkulmaisen kolmion keskijanat leikkaavat painopisteessä. Kolmion painopiste tarkoittaa geometriassa kolmion keskijanojen leikkauspistettä.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion painopiste · Katso lisää »
Kolmion sisään ja viereen piirretyt ympyrät
Sisäympyrä ja vierusympyrät Kolmion sisään- ja viereen piirretyt ympyrät ovat geometriassa kolmion sivuja, tai niiden jatkeita, sivuavien ympyröiden lyhennetyt nimitykset.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion sisään ja viereen piirretyt ympyrät · Katso lisää »
Kolmion sisään piirretty ympyrä
Kolmion sisälle piirretty ympyrän keskipiste on samalla kolmion kulmien puolittajien leikkauspiste.Sisään piirretyn ympyrän (keskipiste ''I'') sivuamispisteiden ja kolmion kärkien yhdistävät janat leikkaavat yhteisessä pisteessä ''Ge'', jota kutsutaan Gergonnen pisteeksi. Kolmion sisälle piirretty ympyrä eli kolmion sisäympyrä tarkoittaa geometriassa kolmion kolmea sivua sen sisäpuolelta sivuavaa ympyrää.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion sisään piirretty ympyrä · Katso lisää »
Kolmion ympäri piirretty ympyrä
Kolmion ympäri piirretty ympyrä voidaan konstruoiden sivujen keskinormaalien avulla. Keskinormaalit leikkaavat samassa pisteessä, missä on ympyrän keskipiste. Kolmion ympäri piirretty ympyrä tarkoittaa geometriassa kolmion kärkien kautta kulkevaa ympyrää.
Uusi!!: Geometria ja Kolmion ympäri piirretty ympyrä · Katso lisää »
Konkretismi
Konkretismi oli abstraktin taiteen suuntaus, joka kehittyi 1930-luvulla De Stijl -ryhmän, futuristien ja Kandinskyn taiteesta.
Uusi!!: Geometria ja Konkretismi · Katso lisää »
Konkurrenssi
Suorat leikkaavat toisensa kaikille yhteisessä pisteessä. Konkurrenssi tarkoittaa geometriassa suorien leikkautumista, jossa suorilla, puolisuorilla tai janoilla on kaikille yhteinen leikkauspiste tai kohtaamispiste.
Uusi!!: Geometria ja Konkurrenssi · Katso lisää »
Konnektio
Konnektio antaa geometriassa täsmällisen määritelmän kuljettaa tietoa käyrää pitkin.
Uusi!!: Geometria ja Konnektio · Katso lisää »
Konsyklisyys
Pistejoukon kautta kulkeva ympyrä. Pisteparin A ja F kautta on piirretty punainen keskinormaali, joka leikkaa ympyrän keskipisteessä pisteparien F ja E sinisen keskinormaalin ja pisteparien B ja C vihreän keskinormaalin. Konsyklisyys tarkoittaa geometriassa pistejoukon ominaisuutta, että joukon kaikkien pisteiden kautta voidaan piirtää yhteinen ympyrä.
Uusi!!: Geometria ja Konsyklisyys · Katso lisää »
Konveksi monikulmio
Konveksi viisikulmio Geometriassa konveksi monikulmio eli kupera monikulmio on yhtenäinen monikulmio, jonka sisäpisteiden muodostama joukko on konveksi.
Uusi!!: Geometria ja Konveksi monikulmio · Katso lisää »
Koordinaatisto
Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tai muiden sellaisten ilmoittamiseen.
Uusi!!: Geometria ja Koordinaatisto · Katso lisää »
Korkeakoulutus Yhdysvalloissa
Korkeakoulutus Yhdysvalloissa tarkoittaa toisen asteen koulutuksen jälkeisiä, vapaaehtoisia opintoja Yhdysvalloissa sijaitsevassa korkeakoulussa, joista yleisimpiä ovat colleget ja yliopistot (university).
Uusi!!: Geometria ja Korkeakoulutus Yhdysvalloissa · Katso lisää »
Korkeus (geometria)
Kolmiolla on aina kolme korkeusjanaa, vaikka kuvassa on merkitty näkyviin vain kaksi. Terväväkulmaisessa kolmiossa korkeusjanojen kantapisteet sijaitsevat kolmion sivuilla, mutta tylppäkulmaisella kolmiolla ne voivat sijaita kolmion kannan jatkeella (katkoviiva). Korkeus on geometriassa korkeusjanan pituus pisteen ja toisen janan välillä siten, että korkeusjana on kohtisuorassa toista, usein kannaksi kutsuttua, janaa, tai sen jatketta, vastaan.
Uusi!!: Geometria ja Korkeus (geometria) · Katso lisää »
Kovera kulma
Kovera kulma tarkoittaa geometriassa kulmaa, joka mahtuu oikokulman sisälle, eli on suuruudeltaan alle 180°.
Uusi!!: Geometria ja Kovera kulma · Katso lisää »
Kristallografia
Kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä.
Uusi!!: Geometria ja Kristallografia · Katso lisää »
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Uusi!!: Geometria ja Kulma · Katso lisää »
Kulmanpuolittaja
Kuva 1: Kulmanpuolittaja (punainen puolisuora AD) jakaa kulman BAC kahteen yhtäsuureen osaan. Kulmanpuolittajan pisteet sijaitsevat yhtä etäällä kummastakin kulman kyljestä. Esimerkiksi piste D on yhtä kaukana pisteistä E ja F, jotka ovat korkeusjanan kantapisteitä. Kulmanpuolittaja on geometriassa suora tai sen osa, joka jakaa kulman kahteen yhtä suureen osaan.
Uusi!!: Geometria ja Kulmanpuolittaja · Katso lisää »
Kultainen kulma
Kultaisen kulman Ψ ja sen eksplementtikulman suhde on kultainen leikkaus φ.Kultainen kulma on geometriassa kulma, jonka suuruus määräytyy kultaisen leikkauksen mukaisesta suhteesta täydestä kulmasta.
Uusi!!: Geometria ja Kultainen kulma · Katso lisää »
Kupera kulma
Kuperan kulman suuruus on 180° ja 360° väliltä.Kupera kulma tarkoittaa geometriassa kulmaa, joka on suurempi kuin oikokulma, mutta joka mahtuu täyden kulman sisälle, eli on suuruudeltaan 180° ja 360° väliltä.
Uusi!!: Geometria ja Kupera kulma · Katso lisää »
Kuutio
right Kuutio eli säännöllinen heksaedri eli säännöllinen kuusitahokas on kuusitahkoinen geometrinen kappale, joka on säännöllinen monitahokas.
Uusi!!: Geometria ja Kuutio · Katso lisää »
Kuva
Kuva on kaksi- tai kolmiulotteinen esitys. Brian MacKay & Ahmad Abas ''Mahdoton kolmio'' (eli Penrosen kolmio) veistoksena. Kuva Kuva on näköaistin tai tuntoaistin avulla havaittava kaksi- tai kolmiulotteinen esitys.
Uusi!!: Geometria ja Kuva · Katso lisää »
Lait (Platon)
Lait on Platonin kirjoittama dialogi, joka esittää hahmotelman ihanneyhteiskunnan laeista.
Uusi!!: Geometria ja Lait (Platon) · Katso lisää »
Laivalatomus
Tjelvarin laivalatomus on tiiviillä kivetyksellä rakennettu hauta.Badelundan eli Anundshögin laivalatomusElgesemin laivalatomusSaksassa.Rannarve on laivalatomussarja. Laivalatomus on yleisnimitys megaliittimaisille kiviasetelmille, jotka muodostavat maastoon palkomaisen tai laivamaisen kuvion.
Uusi!!: Geometria ja Laivalatomus · Katso lisää »
Lala Tulpan
Lala Tulpan tai Lala-Tulpan eli tulppaani kukkii, toisinaan sanotaan Lala Tulip (jossa Tulip tarkoittaa tulppaaneja) on Baškortostanin pääkaupungissa Ufassa sijaitseva islamilainen pyhäkkö, suurmoskeija, kulttuurikasvatuskeskus ja madrasa.
Uusi!!: Geometria ja Lala Tulpan · Katso lisää »
Laseretäisyysmittari
Laserkeilain. Laseretäisyysmittari on laite, jolla mitataan kohteiden etäisyyksiä käyttäen apuna laservaloa.
Uusi!!: Geometria ja Laseretäisyysmittari · Katso lisää »
Laskennallinen geometria
indeksointimenetelmä pistemuotoiselle datalle. Laskennallinen geometria on tietojenkäsittelytieteen osa-alue joka tutkii algoritmeja liittyen geometrisiin ja spatiaalisiin ongelmiin.
Uusi!!: Geometria ja Laskennallinen geometria · Katso lisää »
Lauri Pimiä
Lauri Pimiä (25. maaliskuuta 1911 Kivennapa – 14. helmikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen geometrikko ja Turun yliopiston matematiikan apulaisprofessori.
Uusi!!: Geometria ja Lauri Pimiä · Katso lisää »
Lähimmän naapurin interpolaatio
Lähimmän naapurin interpolointi tuottaa yhden muuttujan tapauksessa askelfunktion kuvaajan.Tasossa lähimmän naapurin interpolointi tuottaa erikokoisia näytteitä ympäröiviä alueita, joissa on kussakin sama arvo kuin näytteessä (kuvassa sama väri).Mikäli näytteet sijaitsevat hilamaisesti järjestäytyneinä, ovat syntyneet näytteen lähiympäristöt suorakulmion muotoisia.Lähimmän naapurin interpolointimenetelmä on yksinkertainen monimuuttujainen interpolointimenetelmä.
Uusi!!: Geometria ja Lähimmän naapurin interpolaatio · Katso lisää »
Länsi-Amazonian arkeologiset kaivaukset
Länsi-Amazonian arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 2007 Brasiliassa.
Uusi!!: Geometria ja Länsi-Amazonian arkeologiset kaivaukset · Katso lisää »
Länsimaiden perikato
Länsimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian ääriviivoja (on kulttuurifilosofi Oswald Spenglerin pääteos.
Uusi!!: Geometria ja Länsimaiden perikato · Katso lisää »
Länsimainen kulttuuri
Kreikkalainen Platon on yksi länsimaisen filosofian perustajista. Länsimainen kulttuuri on Länsi-Euroopassa alkunsa saanut kulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan.
Uusi!!: Geometria ja Länsimainen kulttuuri · Katso lisää »
Lävistäjä (geometria)
Konkaavissa monikulmiossa lävistäjät kulkevat sekä sisosan läpi (punaiset janat) että monikulmion ulkopuolella (vihreät). Sivut ovat mustia janoja. Kuutio on monitahokas, jolla on sekä avaruuslävistäjiä (sininen) että tahkon lävistäjiä (punainen). Lävistäjä eli diagonaali on geometriassa jana, joka yhdistää monikulmion kulmat toisiinsa kulkien kokonaan tai osittain monikulmion sisäosan läpi taikka joskus monikulmion ulkopuolellakin.
Uusi!!: Geometria ja Lävistäjä (geometria) · Katso lisää »
Lebesguen mitta
Lebesguen mitta on reaalilukujen joukon mitta, jota kutsutaan havainnollisuutensa vuoksi myös luonnolliseksi mitaksi.
Uusi!!: Geometria ja Lebesguen mitta · Katso lisää »
Leibnizin lause
Leibnizin lause on geometriassa kolmiota koskeva tulos, joka kuuluu seuraavasti: Olkoon G kolmion ABC keskijanojen leikkauspiste.
Uusi!!: Geometria ja Leibnizin lause · Katso lisää »
Leija (geometria)
Leija on symmetrinen nelikulmio, jolla on kahden pituisia sivuja ja jolla lävistäjät leikkaavat toisensa kohtisuoraan. Leija eli deltoidi on geometriassa nelikulmio, jolla on kaksi viereistä sivua yhtä pitkät ja kaksi muuta sivua keskenään yhtä pitkät.
Uusi!!: Geometria ja Leija (geometria) · Katso lisää »
Leikkaus
Leikkaus voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Geometria ja Leikkaus · Katso lisää »
Leonard Hjelmman
Alexander Leonard Hjelmman (22. kesäkuuta 1869 Rantasalmi – 7. huhtikuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, joka toimi puolustusministerinä Kallion II hallituksessa 1925–1926 Kokoomuksen edustajana.
Uusi!!: Geometria ja Leonard Hjelmman · Katso lisää »
Lien ryhmä
Matematiikassa Lien ryhmä on (reaalinen tai kompleksinen) monisto ja samalla ryhmä, jonka tulo ja käänteisalkio ovat analyyttisiä kuvauksia.
Uusi!!: Geometria ja Lien ryhmä · Katso lisää »
Lieriö
Suora, ympyräpohjainen lieriö Lieriö on pinta, jonka suora muodostaa kulkiessaan umpinaista käyrää pitkin, pysyen koko ajan samansuuntaisena.
Uusi!!: Geometria ja Lieriö · Katso lisää »
Liikennevalo-ohjaus
Saksalaiset monikäyttöiset liikennevalot, joissa on linja-autoille, raitiovaunille sekä polkupyörille omat opastimet. Liikennevalo-ohjausta käytetään liikenteen ohjaamiseen, ja värit ovat yleensä punainen, keltainen ja vihreä.
Uusi!!: Geometria ja Liikennevalo-ohjaus · Katso lisää »
Loomisin–Whitneyn epäyhtälö
Loomisin–Whitneyn epäyhtälö on geometriaan liittyvä epäyhtälö.
Uusi!!: Geometria ja Loomisin–Whitneyn epäyhtälö · Katso lisää »
Lorenzo Mascheroni
Lorenzo Mascheroni (13. toukokuuta 1750 – 14. heinäkuuta 1800) oli italialainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Lorenzo Mascheroni · Katso lisää »
Ludus
''Ludus duodecim scriptorum'' -pelilauta Sanalla ludus (monikko ludi) voitiin antiikin Roomassa viitata joko peruskouluun, lautapeliin tai gladiaattorikouluun.
Uusi!!: Geometria ja Ludus · Katso lisää »
Luettelo matemaattisista merkeistä
Seuraavassa taulukossa on matematiikassa usein käytettyjä symboleja.
Uusi!!: Geometria ja Luettelo matemaattisista merkeistä · Katso lisää »
Luettelo mittalaitteista ja antureista
Luettelo mittauslaitteista ja antureista Seuraavaan luetteloon on kerätty eri suureiden mittaamiseen käytettyjä mittauslaitteita ja antureita.
Uusi!!: Geometria ja Luettelo mittalaitteista ja antureista · Katso lisää »
Luettelo piin laskukaavoista
Laskukaavoja piin määrittämiseksi algebrallisesti.
Uusi!!: Geometria ja Luettelo piin laskukaavoista · Katso lisää »
Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista
Tämä artikkeli on epätäydellinen luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista.
Uusi!!: Geometria ja Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista · Katso lisää »
Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometria ja Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä · Katso lisää »
Luonnonoikeus
Luonnonoikeus (myös luontaisoikeus, luonnollinen laki, lex naturalis) on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleispäteviä, ihmisestä ja kulttuurista sekä ajasta ja paikasta riippumattomia oikeusnormejaLaakso 2012, s. 104.
Uusi!!: Geometria ja Luonnonoikeus · Katso lisää »
Luostarikoulu
Luostarikoulut (tai scholae clausrales) olivat eurooppalaisten luostarien yhteydessä toimineita kouluja.
Uusi!!: Geometria ja Luostarikoulu · Katso lisää »
Maailmankaikkeuden muoto
Maailmankaikkeuden muoto on epämuodollinen nimitys kosmologian osa-alueelle, joka tutkii kaikkeuden geometriaa.
Uusi!!: Geometria ja Maailmankaikkeuden muoto · Katso lisää »
Maison Carrée
Nîmesin Maison Carrée rakennettiin roomalaiseksi temppeliksi. Maison Carrée on alun perin roomalaisten rakentama temppeli, joka sijaitsee Etelä-Ranskassa Nîmesin kaupungin keskustassa.
Uusi!!: Geometria ja Maison Carrée · Katso lisää »
Mario Botta
Mario Botta vuonna 2010 Mario Botta (s. 1. huhtikuuta 1943 Mendrisio, Sveitsi) on sveitsiläinen arkkitehti.
Uusi!!: Geometria ja Mario Botta · Katso lisää »
Martin Johan Wallenius
Martin Johan Wallenius (7. maaliskuuta 1731 Paimio – 22. lokakuuta 1773 Turku) oli Turun akatemian matematiikan professori.
Uusi!!: Geometria ja Martin Johan Wallenius · Katso lisää »
Martti Jännes
Martti Paavo Juhani Jännes (18. maaliskuuta 1936 Tampere – 15. huhtikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja, graafinen suunnittelija ja valaisinsuunnittelija.
Uusi!!: Geometria ja Martti Jännes · Katso lisää »
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Uusi!!: Geometria ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »
Matematiikan historia
Matematiikan historia on hyvin pitkä.
Uusi!!: Geometria ja Matematiikan historia · Katso lisää »
Matematiikan kauneus
Esimerkki ”menetelmän kauneudesta” – Pythagoraan lauseen yksinkertainen todistus. Matematiikan kauneudella tarkoitetaan sitä, että monet matemaatikot saavat esteettistä mielihyvää työstään ja matematiikasta yleensäkin ja kuvaavat tätä tunnetta sanomalla matematiikkaa (tai jotain sen osa-aluetta) ”kauniiksi”.
Uusi!!: Geometria ja Matematiikan kauneus · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Geometria ja Matematiikka · Katso lisää »
Mathematical Bridge
Mathematical Bridge nykyään. Kuva vuodelta 2005. Alkuperäinen Mathematical Bridge noin vuonna 1865. Mathematical Bridge on tunnetumpi nimi puiselle sillalle, joka ylittää Camjoen ja yhdistää Queens’ Collegen kaksi osaa toisiinsa Cambridgen kaupungissa Englannissa.
Uusi!!: Geometria ja Mathematical Bridge · Katso lisää »
Menon (dialogi)
Menon on Platonin kirjoittama dialogi.
Uusi!!: Geometria ja Menon (dialogi) · Katso lisää »
Metrinen tensori
Metrinen tensori eli perustensori on avaruutta kuvaava symmetrinen tensori, joka kertoo kuinka etäisyydet kyseisessä avaruudessa tulee mitata.
Uusi!!: Geometria ja Metrinen tensori · Katso lisää »
Michael Atiyah
Michael Atiyah. Michael Francis Atiyah (22. huhtikuuta 1929 – 11. tammikuuta 2019) oli brittiläinen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Michael Atiyah · Katso lisää »
Michel Rolle
Michel Rolle Michel Rolle oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Michel Rolle · Katso lisää »
Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta
Teoksen ''Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta'' kansi. Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, alaotsikoltaan jossa todistetaan Jumalan olemassaolo ja sielun kuolemattomuus, on René Descartesin kirjoittama filosofinen, metafysiikkaa käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Geometria ja Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta · Katso lisää »
Mikko Salo (matemaatikko)
Mikko Johannes Salo (s. 1979 Oulu)Mari Heikkilä: Helsingin Sanomat.
Uusi!!: Geometria ja Mikko Salo (matemaatikko) · Katso lisää »
Minimalismi
Tony Smith, ''Free Ride'', 1962. Minimalismi on abstraktin taiteen suuntaus muun muassa kuvataiteessa, muotoilussa, arkkitehtuurissa, musiikissa ja elokuvassa, jossa pyritään keskittymään kaikkein olennaisimpaan ja karsimaan ilmaisu turhista rönsyistä.
Uusi!!: Geometria ja Minimalismi · Katso lisää »
Mittalaite
Mittanauha Mittalaite (mittauslaite, mittausväline, mittari) on laite, jolla mittauksen tulokset kiinnostavista suureista saadaan esille.
Uusi!!: Geometria ja Mittalaite · Katso lisää »
Monikulmio
Eräitä monikulmoita Monikulmio eli polygoni on geometriassa tasokuvio, jonka reuna on suljettu murtoviiva.
Uusi!!: Geometria ja Monikulmio · Katso lisää »
Monisto
Pallon pinta on kaksiulotteinen ''monisto'', koska se voidaan esittää kaksiulotteisilla kartoilla. Matematiikassa monisto on topologinen avaruus, joka näyttää lokaalisti euklidiselta avaruudelta \R^n.
Uusi!!: Geometria ja Monisto · Katso lisää »
Murtoviiva
Yksinkertainen avoin murtoviiva, joka ei leikkaa itseään. Itseään leikkaava avoin murtoviiva. Suljettu murtoviiva, joka ei leikkaa itseään. Murtoviiva on geometriassa käyrä, joka koostuu peräkkäisten janojen ketjusta.
Uusi!!: Geometria ja Murtoviiva · Katso lisää »
Naisten koulutus teknistieteellisillä aloilla
Prosentuaalinen osuus korkeakoulutuksen insinööri-, valmistus- ja rakennusohjelmiin osallistuvista naisopiskelijoista eri puolilla maailmaa. Unescon vuoden 2012 datan perusteella Iranissa on maailman eniten naisia insinööriopinnoissa.https://web.archive.org/web/20140805064915/http://factfish.com/statistic/enrolment%2C%20engineering%2C%20manufacturing%20and%20construction%2C%20tertiary%2C%20female Naisten koulutus teknistieteellisillä aloilla (Female education in STEM) käsittää tyttöjen ja aikuisten naisten koulutuksen tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloilla.
Uusi!!: Geometria ja Naisten koulutus teknistieteellisillä aloilla · Katso lisää »
Napoleonin lause
Napoleonin lause sen alkuperäisessä muodossa. Napoleonin lause on geometriaan liittyvä tulos, joka todistaa erään kolmioon liittyvän konstruktion synnyttävän sisäänsä aina tasasivuisen kolmion.
Uusi!!: Geometria ja Napoleonin lause · Katso lisää »
Napoleonin pisteet
Napoleonin pisteet liittyvät geometriassa kolmioihin ja siellä erityisesti Napoleonin lauseena tunnettuun konstruktioon.
Uusi!!: Geometria ja Napoleonin pisteet · Katso lisää »
Nathanael af Schultén nuorempi
pienoiskuva Nathanael Gerhard af Schultén nuorempi (16. kesäkuuta 1794 Nauvo – 5. elokuuta 1860 Turku) oli matematiikan professori ja kanslianeuvos.
Uusi!!: Geometria ja Nathanael af Schultén nuorempi · Katso lisää »
Nathaniel Bliss
Nathaniel Bliss (28. marraskuuta 1700 – 2. syyskuuta 1764 oli englantilainen tähtitieteilijä ja neljäs Astronomer Royal vuosina 1762–1764.
Uusi!!: Geometria ja Nathaniel Bliss · Katso lisää »
Neliö (geometria)
Neliö ABCD ja lävistäjä d. Neliö on geometriassa nelikulmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkät ja kaikki kulmat ovat suoria eli 90°.
Uusi!!: Geometria ja Neliö (geometria) · Katso lisää »
Neliöjuuri 2
Jos suorakulmaisen kolmion sivujen pituus on 1, sen hypotenuusan pituus on neliöjuuri 2. Neliöjuuri 2 eli luvun 2 neliöjuuri (myös Pythagoraan vakio, merkitään \sqrt) on positiivinen reaaliluku, joka itsellään kerrottuna on 2.
Uusi!!: Geometria ja Neliöjuuri 2 · Katso lisää »
Nelikulmio
Nelikulmio eli tetragoni on geometriassa monikulmio, jossa on neljä kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Geometria ja Nelikulmio · Katso lisää »
Neljäkäs
Kaksi neljäkästä. Neljäkäs on geometriassa nelikulmio, jonka kaikki neljä sivua ovat yhtä pitkät.
Uusi!!: Geometria ja Neljäkäs · Katso lisää »
Neo-Geo (taidesuuntaus)
Neo-Geo on taidesuuntaus, joka sai alkunsa 1980-luvun alussa.
Uusi!!: Geometria ja Neo-Geo (taidesuuntaus) · Katso lisää »
Neulonta
Anders Zorn, ''Neulova nainen'', 1901 Neulonta eli neulominen on menetelmä, jolla langasta tehdään vaatteita ja asusteita eli neuleita.
Uusi!!: Geometria ja Neulonta · Katso lisää »
Nicolaus I Bernoulli
Nicolaus I Bernoulli (myös Nicolas ja Nikolas, 21. lokakuuta 1687 Basel – 29. marraskuuta 1759 Basel) oli sveitsiläinen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Nicolaus I Bernoulli · Katso lisää »
Nikomakhos Gerasalainen
Nikomakhos Gerasalainen (n. 60 – n. 120) oli antiikin kreikkalainen uuspythagoralainen filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Nikomakhos Gerasalainen · Katso lisää »
Nollakulma
Nollakulma on geometriassa kulma, jossa kulman kylkien väliin ei jää tilaa eli sen suuruus on 0°.
Uusi!!: Geometria ja Nollakulma · Katso lisää »
Normaali (matematiikka)
Kohtisuoruus merkitään kuvioon kulmakaarella, jonka sisällä on piste tai pienellä neliöllä. Normaali on geometriassa vektori tai suora, joka leikkaa tasossa kohtisuorasti toista janaa, suoraa, vektoria tai käyrää vasten, taikka tilassa myös tasoa tai pintaa vasten.
Uusi!!: Geometria ja Normaali (matematiikka) · Katso lisää »
Numeerinen etuliite
Numeeriset etuliitteet ovat pääasiassa kreikan-, osittain myös latinankielisistä lukusanoista johtuvia etuliitteitä, jotka esiintyvät useissa tieteellisissä termeissä.
Uusi!!: Geometria ja Numeerinen etuliite · Katso lisää »
Okkultismi
Evelyn de Morgan, ''The Love Potion'', 1903. Okkultismi eli salaoppi tai salatiede tarkoittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa.
Uusi!!: Geometria ja Okkultismi · Katso lisää »
Oktaedri
Säännöllinen oktaedri. Oktaedri eli 8-tahokas on geometrinen kappale, jonka pinnan muodostavat 8 monikulmiota eli tahkoa.
Uusi!!: Geometria ja Oktaedri · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Geometria ja Ontologia · Katso lisää »
Opetussuunnitelma
Opetussuunnitelma (OPS) on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään.
Uusi!!: Geometria ja Opetussuunnitelma · Katso lisää »
Ornamentti
William Morris, ''Fruit'', 1866. Morrisin tapetit edustavat 1800-luvun lopulla syntynyttä arts and crafts -tyyliä. Ornamentti, koriste tai dekoraatio on tavallisesti geometrisesti tyylitelty ja usein symmetrinen koristemuoto.
Uusi!!: Geometria ja Ornamentti · Katso lisää »
Ortodiagonaalinen nelikulmio
Ortodiagonaalisen nelikulmion sivuille piirrettyjen sinisten neliöiden yhteispinta-ala on yhtä suuri kuin punaisten. Ortodiagonaalisen nelikulmion bimediaanien ja maltitudien päätepisteet muodostavat 8 pisteen ympyrän Ortodiagonaalisen nelikulmion lävistäjien leikkauspisteen L pedaalipisteet ja niiden kautta kulkevien normaalien leikkauspisteet vastaisille sivuille muodostavat kahdeksan pisteen ympyrän. Ortodiagonaalinen nelikulmio on geometriassa nelikulmio, jonka lävistäjät leikkaavat toisensa kohtisuoraan.
Uusi!!: Geometria ja Ortodiagonaalinen nelikulmio · Katso lisää »
Ortokeskus
thumb Ortokeskus liittyy geometriassa kolmioihin, jossa kolmion korkeusjanat, tai niiden jatkeet, kohtaavat yhteisessä leikkauspisteessä, ortokeskuksessa.
Uusi!!: Geometria ja Ortokeskus · Katso lisää »
Ortokolmio
Punaisten korkeusjanojen kantapisteet a, b ja c muodostavat tummansinisen ortokolmion. Ortokolmion sisään voidaan piirtää sen kaikkia sivuja sivuava ympyrä, jonka keskipiste sijaitsee kolmion ortokeskuksessa. Ortokolmioksi kutsutaan geometriassa sellaista kolmiota, joka saadaan yhdistämällä referenssikolmion korkeusjanojen kantapisteet janoilla toisiinsa.
Uusi!!: Geometria ja Ortokolmio · Katso lisää »
Oscar Wergeland (kenraali)
Oscar Wergeland 1860-luvulla. Wergelandin patsas Ravnedalenissa. Joseph Frantz Oscar Wergeland (1815 Kristiansand, Norja – 19. elokuuta 1895 Kristiansand), tunnetaan myös vain kenraali Wergelandina, oli norjalainen kenraali, kartografi, sotilaallisen hiihtokoulutuksen alullepanija ja puistojen puolestapuhuja.
Uusi!!: Geometria ja Oscar Wergeland (kenraali) · Katso lisää »
Oskar Becker
Oscar Becker (5. syyskuuta 1889 Leipzig, Saksa – 13. marraskuuta 1964 Bonn, Länsi-Saksa) oli saksalainen filosofi, loogikko, matemaatikko ja matematiikan historioitsija.
Uusi!!: Geometria ja Oskar Becker · Katso lisää »
Otto Nevanlinna
Otto Wilhelm Nevanlinna (vuoteen 1906 saakka Neovius) (15. kesäkuuta 1867 Hamina – 15. syyskuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen matematiikanopettaja.
Uusi!!: Geometria ja Otto Nevanlinna · Katso lisää »
Paikkatieto
Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti.
Uusi!!: Geometria ja Paikkatieto · Katso lisää »
Painopiste (geometria)
Geometrisellä painopisteellä tarkoitetaan tasokuvion tai avaruuskappaleen tasapainokohtaa, jossa se olisi fysikaalisena esineenä tasapainossa fysikaalisen painopisteensä suhteen.
Uusi!!: Geometria ja Painopiste (geometria) · Katso lisää »
Pallo (geometria)
Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.
Uusi!!: Geometria ja Pallo (geometria) · Katso lisää »
Pallogeometria
Pallokolmion kulmien summa ei ole 180°. Pallopinta on kaareva pinta, mutta lokaalisti euklidisen tasogeometrian säännöt ovat siinä likipitäen voimassa. Maapallon pinnalla pienen kolmion kulmien summa on vain vähän yli 180 astetta. Pallopinta ja sille piirretty pallokolmio. Pallogeometria on kaksiulotteisen pallopinnan geometria.
Uusi!!: Geometria ja Pallogeometria · Katso lisää »
Pascalin simpukka
Pascalin simpukan r.
Uusi!!: Geometria ja Pascalin simpukka · Katso lisää »
Patokaava
Patokaava on fysikaalinen lauseke, jolla voidaan arvioida tietyntyyppisen padon läpi kulkevan nesteen (yleensä veden) virtaamaa Q yläpuolisen altaan vedenkorkeuden h funktiona.
Uusi!!: Geometria ja Patokaava · Katso lisää »
Pedaalinen kolmio
Pedaalinen piste (sininen) toimii normaalien (pisteviivat) leikkauspisteenä, ja normaalien kantapisteet (harmaat) ovat pedaalisen kolmion (punainen) kärkinä. Pedaalinen kolmio on geometriassa kolmioon, annetun pisteen P avulla, muodostettu uusi kolmio.
Uusi!!: Geometria ja Pedaalinen kolmio · Katso lisää »
Pehr Hansinpoika Häggström
Pehr (Petter) Hansinpoika Häggström (Högström, Höggström) (s. 24. marraskuuta 1734 Lappeenranta – 25. tammikuuta 1817 Hauho) oli kolmannen sukupolven maanmittari, joka vaikutti erityisesti isoonjakoon, mutta toimitti myös merkittäviä kanava- ja koskenperkaustöihin liittyviä mittauksia ja vaaituksia.
Uusi!!: Geometria ja Pehr Hansinpoika Häggström · Katso lisää »
Pekka Aschan
Petter Adolf (Pekka) Aschan (18. lokakuuta 1818 Laukaa – 3. kesäkuuta 1896 Sakkola) oli suomalainen matematiikan lehtori ja kirkkoherra.
Uusi!!: Geometria ja Pekka Aschan · Katso lisää »
Pentagrammi
Pentagrammeja Stanislas de Guaitan vuonna 1897 ilmestyneestä kirjasta ''La Clef de la Magie Noire''. Pentagrammi eli viisikanta on viiden yhtä pitkän janan muodostama tähtimäinen kuvio, joka on vanha ja usein käytetty symboli.
Uusi!!: Geometria ja Pentagrammi · Katso lisää »
Pentti Koivisto
Pentti Kullervo Koivisto (17. toukokuuta 1917 Oulu – 5. joulukuuta 1961 Oulu) oli oululainen taidemaalari ja lapinaiheistaan tunnetun taiteilija Aukusti Koiviston poika.
Uusi!!: Geometria ja Pentti Koivisto · Katso lisää »
Philip K. Dick
Philip Kindred Dick (16. joulukuuta 1928 Chicago – 2. maaliskuuta 1982 Santa Ana) oli yhdysvaltalainen tieteiskirjailija.
Uusi!!: Geometria ja Philip K. Dick · Katso lisää »
Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Newtonin oma kopio ''Principian'' ensimmäisestä painoksesta, jossa on hänen tekemiään korjauksia toista painosta varten. Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica on Isaac Newtonin 5.
Uusi!!: Geometria ja Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica · Katso lisää »
Pii (vakio)
kehä on pii. Pii eli '''π''' on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.
Uusi!!: Geometria ja Pii (vakio) · Katso lisää »
Piiri (geometria)
Piiri (tunnus p) on geometriassa tasokuviota rajaava reunakäyrä eli -viiva.
Uusi!!: Geometria ja Piiri (geometria) · Katso lisää »
PISA
PISA tai Pisa on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaiden eli OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitoja mittaava tutkimus.
Uusi!!: Geometria ja PISA · Katso lisää »
Piste (geometria)
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla piste on yksinkertaisin olio, jolla muut oliot voidaan määritellä.
Uusi!!: Geometria ja Piste (geometria) · Katso lisää »
Pistetulo
Pistetulo eli skalaaritulo on matematiikassa vektoreille määritelty laskutoimitus, jonka tulos on skalaari.
Uusi!!: Geometria ja Pistetulo · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Geometria ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Pohja (geometria)
Pohja on avaruusgeometriassa symmetria-akselin suhteen suuntautuneiden kappaleiden pinnan osa, joka voi olla yksi- tai kaksiosainen.
Uusi!!: Geometria ja Pohja (geometria) · Katso lisää »
Pohjois-Amerikan kummunrakentajat
Mississippin alueen Emerald Mound oli kukoistusaikanaan 1250–1600 toiseksi suurin seremonioissa käytetty maarakennelma nyky-Yhdysvaltojen alueella. Kummunrakentajat olivat Pohjois-Amerikan mantereen itäosissa asuneita muinaisia intiaaneja.
Uusi!!: Geometria ja Pohjois-Amerikan kummunrakentajat · Katso lisää »
Poi (esiintymisväline)
Poi-näytös Uudessa-Seelannissa Poi on uusiseelantilaisten maorien kehittämä performanssitaiteen laji ja toisaalta ko.
Uusi!!: Geometria ja Poi (esiintymisväline) · Katso lisää »
Poincarén epäyhtälö
Poincarén epäyhtälö on syntynyt Sobolev-avaruuksien teorian tuloksena ja nimetty ranskalaisen matemaatikon Henri Poincarén mukaan.
Uusi!!: Geometria ja Poincarén epäyhtälö · Katso lisää »
Portal 2
GlaDOS robotti Portal 2 -pelissä ''Portal 2'' jatkaa portaalien käyttämistä testikammion sisällä liikkumiseen. Pelaaja voi lineaarisen liikkeen voimakkuuden säilymistä hyödyntäen ”sinkauttaa” itsensä tasolta toiselle. Portal 2 on Valve Corporationin kehittämä pulmapeli, joka julkaistiin huhtikuussa 2011 Mac OS X:lle, PlayStation 3:lle, Windowsille ja Xbox 360:lle.
Uusi!!: Geometria ja Portal 2 · Katso lisää »
Principia Mathematica
Principia Mathematica on kolmiosainen matematiikan perusteita käsittelevä teos, jonka kirjoittivat Alfred North Whitehead ja Bertrand Russell ja joka julkaistiin vuosina 1910–1913.
Uusi!!: Geometria ja Principia Mathematica · Katso lisää »
Projektiivinen geometria
Projektiivinen geometria on geometrian ala, joka tutkii ominaisuuksia, jotka säilyvät keskeisprojektioissa tasolta tasolle.
Uusi!!: Geometria ja Projektiivinen geometria · Katso lisää »
Projektiivinen taso
horisontissa, pakopisteessä, jonka voidaan ajatella olevan äärettömän kaukana Projektiivinen taso on geometrinen struktuuri, joka laajentaa tason käsitettä.
Uusi!!: Geometria ja Projektiivinen taso · Katso lisää »
Pseudopallo
Pseudopallo on geometriassa pinta, jolla on vakio negatiivinen Gaussin kaarevuus.
Uusi!!: Geometria ja Pseudopallo · Katso lisää »
Ptolemaioksen lause
Syklinen nelikulmio, jolle pätee Ptolemaioksen ensimmäinen- ja toinen lause. Yleinen nelikulmio, joka ei ole syklinen. Tälle pätee Ptolemaioksen epäyhtälö. Ptolemaioksen lauseet ovat geometriassa nelikulmioihin liittyviä tuloksia.
Uusi!!: Geometria ja Ptolemaioksen lause · Katso lisää »
Puhtaan järjen kritiikki
''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.
Uusi!!: Geometria ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »
Puolipiiri
Puolipiiri eli piirin puolikas tarkoittaa geometriassa monikulmion tai muun tasokuvion piirin jakamista kahteen yhtäpitkään osaan, joiden yhteinen pituus on koko kuvion piiri.
Uusi!!: Geometria ja Puolipiiri · Katso lisää »
Puolisuora
Suora, puolisuora ja jana. Puolisuora eli säde on geometriassa suoran puolikas.
Uusi!!: Geometria ja Puolisuora · Katso lisää »
Puolisuunnikas
Puolisuunnikas ja siihen liittyviä janoja ja kulmia. Puolisuunnikas on geometriassa yksinkertainen nelikulmio, jonka kaksi vastakkaista sivua ovat keskenään yhdensuuntaiset.
Uusi!!: Geometria ja Puolisuunnikas · Katso lisää »
Puolitaso
Puolitaso on eräs geometrian käsite.
Uusi!!: Geometria ja Puolitaso · Katso lisää »
Purserin lause
Purserin lause on geometriassa Ptolemaioksen lausetta yleistävä tulos ja Caseyn lauseen erikoistapaus, joka kuuluu seuraavasti: Olkoon O kolmion ABC ympäri piirretty ympyrä, ja a.
Uusi!!: Geometria ja Purserin lause · Katso lisää »
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kulitsa ja pasha)
Pyhän Kolminaisuuden kirkko kellotorneineen. Pyhän Kolminaisuuden kirkko on klassismia edustava kirkkorakennus Pietarin kaakkoisosassa lähellä Nevan rantaa.
Uusi!!: Geometria ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kulitsa ja pasha) · Katso lisää »
Pyramidi (geometria)
Pyramidi Pyramidi on geometrinen kappale.
Uusi!!: Geometria ja Pyramidi (geometria) · Katso lisää »
Pyramidologia
Kheopsin pyramidi Pyramidologialla tarkoitetaan erilaisia Egyptin pyramideja koskevia näennäistieteellisiä spekulaatioita.
Uusi!!: Geometria ja Pyramidologia · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Geometria ja Pythagoras · Katso lisää »
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Uusi!!: Geometria ja R · Katso lisää »
Radio City Music Hall
Radio City Music Hall on kuuluisa viihdekeskittymä ja teatteri Yhdysvaltain New Yorkissa sijaitsevassa Rockefeller Centerin rakennuskeskittymässä.
Uusi!!: Geometria ja Radio City Music Hall · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Geometria ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
Reaalinen projektiivinen taso
Reaalinen projektiivinen taso on eräs ei-orientoituva pinta eli kaksiulotteinen monisto, jolla on keskeinen merkitys varsinkin projektiivisessa geometriassa, mutta myös muilla matematiikan aloilla.
Uusi!!: Geometria ja Reaalinen projektiivinen taso · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Geometria ja René Descartes · Katso lisää »
René Thom
René Frédéric Thom (2. syyskuuta 1923 Montbéliard – 25. lokakuuta 2002 Bures-sur-Yvette) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja René Thom · Katso lisää »
Renderöinti
Tietokoneella luotu fotorealistinen kuva, joka on luotu käyttämällä POV-Ray 3.6 -ohjelmaa. Lasit, tuhkakuppi ja kannu on mallinnettu Rhinoceros 3D:llä ja nopat Cinema 4D:llä. Renderöinti (sanotaan myös renderointi) tai hahmonnus tarkoittaa tiettyjen kappaleiden tai kuvien esittämistä näytöllä.
Uusi!!: Geometria ja Renderöinti · Katso lisää »
Renessanssin arkkitehtuuri
Filippo Brunelleschin ''Santa Maria del Fioren'' kupoli, josta renessanssin arkkitehtuurin katsotaan alkaneen. Pietarille omistettu kappeli. Renessanssin arkkitehtuuri oli eurooppalaisen arkkitehtuurin ajanjakso 1400-luvun alusta 1600-luvun alulle.
Uusi!!: Geometria ja Renessanssin arkkitehtuuri · Katso lisää »
Revinnäiskirjonta
Reikäommel nenäliinan reunassa. Revinnäiskirjonta on kirjontaa, jossa kankaasta poistetaan lankoja ja jäljelle jääneet langat vahvistetaan pistettävän langan avulla erilaisiksi ryhmiksi ja aukoista muodostuviksi kuvioiksi.
Uusi!!: Geometria ja Revinnäiskirjonta · Katso lisää »
Rhindin papyrus
Rhindin papyruksen osa Rhindin papyrus (Rhindin matemaattinen papyrus, RMP, usein myös Ahmesin papyrus tai Ahmosen papyrus), jolla on myös tunnisteet British Museum 10057 ja pBM 10058, on matemaattisia probleemoja sisältävä papyruskäärö, jota pidetään parhaana osoituksena muinaisten egyptiläisten matemaattisesta tietämyksestä.
Uusi!!: Geometria ja Rhindin papyrus · Katso lisää »
Risti
Risti on geometrinen kuvio, joka koostuu kahdesta viivasta, jotka leikkaavat toisensa 90° kulmassa niin että toinen tai kumpikin viivoista jakaantuu kahteen osaan.
Uusi!!: Geometria ja Risti · Katso lisää »
Ristikulma
Ristikulma on geometriassa kahden suoran leikatessa syntyvästä neljästä kulmasta se, joka on vastakkaisella puolella leikkauspistettä kuin kohdekulma ja on sen kanssa yhtä suuri.
Uusi!!: Geometria ja Ristikulma · Katso lisää »
Risto Rytin muistomerkki
Risto Rytin muistomerkki eli Vastuun vuodet on Helsingin Töölössä sijaitseva kuvanveistäjä Veikko Myllerin toteuttama Suomen viidennen presidentin Risto Rytin virallinen muistomerkki.
Uusi!!: Geometria ja Risto Rytin muistomerkki · Katso lisää »
Robert Baden-Powell
Robert Baden-Powell Robert Stephenson Smyth Baden-Powell, 1.
Uusi!!: Geometria ja Robert Baden-Powell · Katso lisää »
Rolf Nevanlinna
Rolf Herman Nevanlinna (ent. Neovius; 22. lokakuuta 1895 Joensuu – 28. toukokuuta 1980 Helsinki) oli akateemikko ja yksi tunnetuimmista suomalaisista matemaatikoista.
Uusi!!: Geometria ja Rolf Nevanlinna · Katso lisää »
Rombinen triakontaedri
Rombinen triakontaedri Rombisen triakontaedrin tahko. Sen lävistäjien pituuksien suhde on kultainen leikkaus. Tämä animaatio osoittaa, miten kuutio voidaan muuntaa rombiseksi triakontaedriksi jakamalla sen neliömäiset sivut neljään neliöön ja yhdistämällä kärkien keskipisteet uusiksi neljäkkään muotoisiksi tahkoiksi. Rombinen triakontaedri, jota toisinaan sanotaan lyhyesti triakontaedriksi, on geometriassa kupera monitahokas, jonka tahkoina on 30 neljäkästä.
Uusi!!: Geometria ja Rombinen triakontaedri · Katso lisää »
Routhin lause
Routh'in teoreema antaa ceviaanien sisälle sulkeman kolmion pinta-alan suhteessa referenssikolmioon. Routhin lause antaa geometriassa kolmen ceviaanin sisällensä rajoittaman kolmion pinta-alan.
Uusi!!: Geometria ja Routhin lause · Katso lisää »
Rubikin kuutio
Ratkaistu ja sekoitettu Rubikin kuutio. Rubikin kuutio on unkarilaisen Ernő Rubikin vuonna 1974 kehittämä älypeli.
Uusi!!: Geometria ja Rubikin kuutio · Katso lisää »
Ryhmäteoria
Ryhmäteoria on matematiikan osa-alue, joka keskittyy tutkimaan ryhmiä.
Uusi!!: Geometria ja Ryhmäteoria · Katso lisää »
Sagitta (geometria)
Jana s on sagitta, l on jänne ja r on säde Geometriassa sagitta on ympyrään ja säännölliseen monikulmioon liittyvä käsite.
Uusi!!: Geometria ja Sagitta (geometria) · Katso lisää »
Samuli Apajalahti
Eino Lauri Samuli Apajalahti oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja kouluneuvos.
Uusi!!: Geometria ja Samuli Apajalahti · Katso lisää »
Satula (täsmennyssivu)
Satula voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Geometria ja Satula (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Säännöllinen kuusikulmio
Säännöllisen kuusikulmion sisäkulmat ovat 120° ja sivua vastaavat keskuskulmat 60°. Säännöllinen kuusikulmio eli kuusio on geometriassa säännöllinen kuusisivuinen monikulmio, jonka kaikki kulmat ja sivut ovat yhtä suuria.
Uusi!!: Geometria ja Säännöllinen kuusikulmio · Katso lisää »
Säännöllinen monikulmio
Säännöllinen monikulmio on geometriassa konveksi monikulmio, joka on samalla sekä syklinen monikulmio että tangentiaalinen monikulmio, ja jolla erityisesti kaikki sivut ovat yhtä pitkiä ja kaikki kulmat yhtä suuria.
Uusi!!: Geometria ja Säännöllinen monikulmio · Katso lisää »
Säännöllinen viisikulmio
Säännöllinen konveksi viisikulmio Säännöllinen itseään leikkaava viisikulmio eli pentagrammi Säännöllinen viisikulmio on geometriassa viisikulmainen monikulmio eli viisikulmio, jossa kaikki sivut ja kulmat ovat yhtä suuria.
Uusi!!: Geometria ja Säännöllinen viisikulmio · Katso lisää »
Särmä (geometria)
Kuutio on monitahokas. Esimerkiksi kärjet A ja B määrittävät särmän a. Myös tahkot ABFE ja ABCD määrittävät särmän a. Viisikulmiopohjaisen pyramidin eli kuusitahkoisen avaruuskappaleen särmät. Särmiä on 10 kappaletta. Kuusitahkoinen avaruuskappale voi olla myös kuutio. Kuutiossa 12 särmää 8 kärjen välissä. 24-tahokkaalla on 60 särmää. Särmä on geometriassa ja avaruusgeometriassa tietynlainen jana, jossa avaruuskappaleen tahkot kohtaavat.
Uusi!!: Geometria ja Särmä (geometria) · Katso lisää »
Särmiö
Särmiö eli prisma on geometriassa monitahokas, jonka tahkoina on kaksi keskenään yhtenevää monikulmiota, joiden vastaavat sivut ovat yhdensuuntaiset, sekä joukko suunnikkaita, jotka yhdistävät nämä monitahokkaat toisiinsa.
Uusi!!: Geometria ja Särmiö · Katso lisää »
Sébastien Le Prestre de Vauban
Sébastien Le Prestre, Vaubanin markiisi ja Ranskan marsalkka. Tuntemattoman taiteilijan muotokuva 1700-luvulta. Sébastien Le Prestre, Vaubanin markiisi (toukokuu 1633 Saint Leger – 30. maaliskuuta 1707 Pariisi) oli ranskalainen sotilasarkkitehti ja piiritystekniikan asiantuntija, joka loi Ranskan rajoille 160 linnoitusta käsittävän ”rautavyön” (ceinture de fer).
Uusi!!: Geometria ja Sébastien Le Prestre de Vauban · Katso lisää »
Schläflin symboli
Dodekaedri on säännöllinen monitahokas, jonka Schläflin symboli on 5,3. Sillä on sen jokaisen kärjen ympärillä tahkoina 3 säännöllistä viisikulmiota. Schläflin symboli on geometriassa muotoa oleva merkintä, joka määrittää säännöllisen monikulmion, monitahokkaan tai korkeampiulotteisen polytoopin taikka tessellaation.
Uusi!!: Geometria ja Schläflin symboli · Katso lisää »
SEG
SEG eli Searl Effect Generator on tyypiltään magneettinen ylijännitelaite, jonka keksi englantilainen John Searl (s. 4. toukokuuta 1932) noin vuonna 1949.
Uusi!!: Geometria ja SEG · Katso lisää »
Seitsentoistakulmio
Säännöllinen seitsentoistakulmio Seitsentoistakulmio, 17-kulmio eli heptadekagoni on geometriassa 17-sivuinen monikulmio.
Uusi!!: Geometria ja Seitsentoistakulmio · Katso lisää »
Select Sport
Select Sport A/S on tanskalainen urheiluvälinevalmistaja.
Uusi!!: Geometria ja Select Sport · Katso lisää »
Separoituva avaruus
Topologiassa ja vastaavilla matematiikan aloilla topologista avaruutta sanotaan separoituvaksi jos se sisältää numeroituvan tiheän osajoukon eli joukon, jossa on numeroituvan monta alkiota ja jonka sulkeuma on koko avaruus.
Uusi!!: Geometria ja Separoituva avaruus · Katso lisää »
Seppo Kärkkäinen
Veli Seppo Kalervo Kärkkäinen (7. syyskuuta 1935 Pielisjärvi – 10. kesäkuuta 2022 Järvenpää) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.
Uusi!!: Geometria ja Seppo Kärkkäinen · Katso lisää »
Shinichi Mochizuki
Shinichi Mochizuki (s. 29. maaliskuuta 1969 Tokio, Japani) on japanilainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Shinichi Mochizuki · Katso lisää »
Simone Weil
Simone Adolphine Weil (3. helmikuuta 1909 Pariisi, Ranska – 24. elokuuta 1943 Ashford, Kent, Englanti) oli ranskalainen filosofi.
Uusi!!: Geometria ja Simone Weil · Katso lisää »
Simsonin suora
Simsonin suora/jana syntyy pedaalipisteen kantapisteiden keskinäisestä kollineaarisuudesta. Simsonin suora on geometriassa kolmioon ja ympyrään liittyvä seuraava tulos.
Uusi!!: Geometria ja Simsonin suora · Katso lisää »
Sisä- ja ulkokulma
external angle). Sisä- ja ulkokulma ovat geometriassa monikulmioihin liittyviä käsitteitä.
Uusi!!: Geometria ja Sisä- ja ulkokulma · Katso lisää »
Sisäkolmio
Pedaalikolmio syntyy kolmion sisäpisteen normaalien, jotka osuvat kohtisuoraan sivuja vastaan, kantapisteiden muodostamasta kolmiosta. Ceviaanikolmio syntyy, kun ceviaanit leikkaavat toisensa sisäpisteessä ja kun janojen päissä kantapisteet muodostavat kolmion. Sisäkolmio syntyy geometriassa, kun kolmion kullekin sivulle merkitään piste, jotka yhdistetään janoilla kolmioksi.
Uusi!!: Geometria ja Sisäkolmio · Katso lisää »
Sivu (geometria)
Monikulmio ABCDE. Esimerkiksi jana AB on yksi monikulmion sivuista. Sivu on geometriassa monikulmion jana, joka yhdistää monikulmion vierekkäiset kärjet toisiinsa.
Uusi!!: Geometria ja Sivu (geometria) · Katso lisää »
Sivunpuolittaja
Sivunpuolittaja on geometriassa jana tai suora, joka kulkee monikulmion sivun keskipisteen kautta tai päättyy siihen.
Uusi!!: Geometria ja Sivunpuolittaja · Katso lisää »
Sokraattinen menetelmä
Sokrates keskustelemassa. Sokraattinen menetelmä (elenkhos, 'kumoaminen') on Sokrateen kehittämä dialektinen, dialogia hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä.
Uusi!!: Geometria ja Sokraattinen menetelmä · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Geometria ja Sokrates · Katso lisää »
Sophie Germain
Marie-Sophie Germain (1. huhtikuuta 1776 – 27. kesäkuuta 1831) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Sophie Germain · Katso lisää »
Spiekerin piste
Spiekerin piste on geometriassa eräs kolmion merkillinen piste.
Uusi!!: Geometria ja Spiekerin piste · Katso lisää »
Spiraali
Spiraali eli kierukka on viiva tai kuvio, joka kiertää itseään leikkaamatta monta kierrosta saman keskipisteen tai akselin ympäri.
Uusi!!: Geometria ja Spiraali · Katso lisää »
Steinerin–Lehmusin lause
Steinerin-Lehmusin lause (tunnetaan myös nimillä Lehmusin lause ja sisäisen kulmanpuolittajan ongelma) on geometriassa kolmiota koskeva tulos.
Uusi!!: Geometria ja Steinerin–Lehmusin lause · Katso lisää »
Steradiaani
Steradiaani ω (lyhenne sr) on SI-järjestelmän mukainen avaruuskulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Geometria ja Steradiaani · Katso lisää »
Stereografinen projektio
Havainnekuva stereografisesta projektiosta pohjoisnavalta pallon alla olevalle tasolle Stereografinen projektio on geometrinen kuvaus, joka kuvaa koko pallopinnan tasolle yhtä pistettä lukuun ottamatta.
Uusi!!: Geometria ja Stereografinen projektio · Katso lisää »
Suhde
x:n ja y:n suhde. Suhde tarkoittaa matematiikassa kahden luvun tai suureen jakolaskua, jonka tarkoitus on verrata kahta lukua tai suuretta keskenään.
Uusi!!: Geometria ja Suhde · Katso lisää »
Suora
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.
Uusi!!: Geometria ja Suora · Katso lisää »
Suora kulma
Suora kulma on geometriassa sellainen kulma, joka on yhtä suuri kuin sen kumpi tahansa vieruskulma.
Uusi!!: Geometria ja Suora kulma · Katso lisää »
Suorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio, missä 90 asteen kulma on kulma C. Sivua c kutsutaan ''hypotenuusaksi'' ja sivuja a ja b ''kateeteiksi''. Suorakulmainen kolmio on geometriassa kolmio, jonka yksi kulma on suora eli 90 astetta.
Uusi!!: Geometria ja Suorakulmainen kolmio · Katso lisää »
Suorakulmio
Suorakulmio eli suorakaide on geometriassa yksinkertainen nelikulmio, jonka kaikki kulmat ovat määritelmän mukaan suoria eli 90°.
Uusi!!: Geometria ja Suorakulmio · Katso lisää »
Suprematismi
Suprematismi oli venäläisten avantgarde-taiteilijoiden 1900-luvun alussa omaksuma taidesuuntaus, jonka perustajana toimi vuonna 1915 taiteilija Kazimir Malevitš.
Uusi!!: Geometria ja Suprematismi · Katso lisää »
Suunnattu jana
Suunnattu jana on geometriassa janan laajennus, jossa sen pituuteen liitetty mitta voi olla myös negatiivinen.
Uusi!!: Geometria ja Suunnattu jana · Katso lisää »
Suunnikas
Yleinen suunnikas, johon on merkitty osat ja mittojen esittämistä varten sivujen, lävistäjien ja korkeusjanojen pituudet muuttujat. Suunnikas on geometriassa nelikulmio, jonka vastakkaiset sivut ovat määritelmän mukaan pareittain yhdensuuntaiset.
Uusi!!: Geometria ja Suunnikas · Katso lisää »
Syklinen monikulmio
konkaavi monikulmio. Konsyklisistä pisteistä voidaan helposti piirtää ympyrän keskipisteen paikka. Syklinen kuusikulmio, joka on kompleksinen. Syklinen monikulmio eli ympyrän sisään piirretty monikumio on geometriassa monikulmio, jonka kaikki kärjet sijaitsevat ympyrän kehällä.
Uusi!!: Geometria ja Syklinen monikulmio · Katso lisää »
Sylvesterin–Gallain lause
On määrätty tasolla n kpl pisteitä (A, B, C ja P), jotka eivät kuulu samalle suoralle. Sylvesterin-Gallain lauseen mukaisesti tällöin on olemassa sellainen suora (m), joka kulkee täsmälleen kahden pisteen kautta. Sylvesterin–Gallain lause on kuuluisa geometrian lause, joka kuuluu seuraavasti: Jos on määrätty n pistettä tasossa eivätkä ne sijaitse samalla suoralla, on aina olemassa sellainen suora, joka kulkee täsmälleen kahden määrätyn tason pisteen kautta. Lauseen otaksui James Joseph Sylvester vuonna 1893 ja todisti Tibor Gallai vuonna 1944.
Uusi!!: Geometria ja Sylvesterin–Gallain lause · Katso lisää »
Symmediaani
Symmediaanit (punaiset) sijaitsevat mediaaneja (siniset) isogonaalisesti eli saman suuruisen kulman verran kulmanpuolittajan (vihreät) toisella puolella. Merkinnät: symmediaanien leikkauspiste (L), kulmanpuolittajien leikkauspiste (I) ja mediaanien leikkauspiste (G). Symmediaani on geometriassa kolmion kulmaan liittyvä jana.
Uusi!!: Geometria ja Symmediaani · Katso lisää »
Symmediaaninen piste
Symmediaaninen piste on symmediaanien (siniset) leikkauspisteessä. Piste sijaitsee vastakkaisella puolella kolmion painopistettä (vihreät linjat leikkaavat) kulmanpuolittajien leikkauspisteeseen nähden (katkoviivat leikkaavat). Symmediaaninen piste (myös Lemoinen piste tai Greben piste) on geometriassa kolmion kulmien symmediaanien leikkauspiste.
Uusi!!: Geometria ja Symmediaaninen piste · Katso lisää »
Symmetria
Vasemmalla symmetrinen, oikealla epäsymmetrinen kuvio Pallosymmetrinen ryhmä o. Leonardo da Vincin ''Vitruviuksen miestä'' (noin vuodelta 1487) käytetään usein osoituksena ihmisruumiin ja laajemmassa mielessä myös luonnollisen maailman symmetriasta. Symmetrisiä arkadeja Kairouanin suuressa moskeijassa Tunisiassa Symmetria merkitsee tasasuhtaisuutta, kokonaisuuden eri osien välistä yhdenmukaisuutta.
Uusi!!: Geometria ja Symmetria · Katso lisää »
Tadeusz Iwaniec
Tadeusz Iwaniec (s. 9. lokakuuta 1947 Elbląg)Career data from American Men and Women of Science.
Uusi!!: Geometria ja Tadeusz Iwaniec · Katso lisää »
Tahko (geometria)
Kuutio on monitahokas, jonka kaikki tahkot ovat samanlaisia neliöitä. Kärjet ABFE määrittää etutahkon. Kuution keltaiset pallukat ovat kärkiä, hopeiset janat särmiä ja punaiset levyt tahkoja. Pyramidin pohja on viisikulmainen tahko, josta nousevat kolmion muotoiset tahkot. Ne yhtyvät pyramidin huipulla samaan kärkeen. Tällä 24-tahokkaalla kaikki tahkot ovat samanlaisia viisikulmioita (en:http://en.wikipedia.org/wiki/Pentagonal_icositetrahedron Pentagonal icositetrahedron). Tahko on geometriassa ja avaruusgeometriassa monitahokkaassa olevan pinnan monikulmion muotoinen osa.
Uusi!!: Geometria ja Tahko (geometria) · Katso lisää »
Taidemuseo-ongelma
Taidemuseo-ongelma on paljon tutkittu matemaattinen ongelma geometrian osa-alueelta.
Uusi!!: Geometria ja Taidemuseo-ongelma · Katso lisää »
Tampereen VPK:n talo
Tampereen VPK:n talo (eli Vapaaehtoisen palokunnan talo) on vuonna 1910 valmistunut vapaapalokunnan toimitalo ja seurantalo, joka sijaitsee Tampereen keskustassa, Pirkankadun ja Kortelahdenkadun kulmauksessa.
Uusi!!: Geometria ja Tampereen VPK:n talo · Katso lisää »
Tangentiaalinen monikulmio
Tangentiaalisessa monikulmiossa sisäympyrän säteet ovat sivuamispisteiden normaaleja ja sisäympyrän keskipisteen ja kärken välinen jana on kulmanpuolittaja. Tangentiaalinen monikulmio eli ympyrän ympäri piirretty monikulmio on geometriassa monikulmio, jonka kaikki sivut sivuavat monikulmion sisälle piirrettyä ympyrää.
Uusi!!: Geometria ja Tangentiaalinen monikulmio · Katso lisää »
Tangentiaalinen nelikulmio
Tangentiaalisen nelikulmion sivuamispisteet ovat tangentteja ja ne ovat kohtisuorassa säteitä eli korkeusjanoja vastaan. Tangentiaalisen nelikulmion tangenttien välissä kulmanpuolittaja osuu ympyrän keskipisteeseen. Tangentiaalinen nelikulmio eli ympyrän ympäri piirretty nelikulmio on geometriassa nelikulmio, jonka jokainen sivu sivuaa sisään piirrettyä ympyrää.
Uusi!!: Geometria ja Tangentiaalinen nelikulmio · Katso lisää »
Tangentti (geometria)
Ympyrän tangentti on kohtisuorassa ympyrän sädettä vastaan. Ympyrän kehäpisteeseen piirrettävän tangentin piirto-ohje. Ulkopuolisesta pisteestä ympyrää sivuavien tangenttien piirto-ohje. Tangentti, eli vanhalta nimeltään sivuaja, on geometriassa suora, jana tai taso, joka sivuaa (yksi yhteinen piste) "samansuuntaisena" käyrää tai pintaa.
Uusi!!: Geometria ja Tangentti (geometria) · Katso lisää »
Tangenttikulma
Ympyrän tangenttikulma α ja sitä vastaava keskuskulma β. Jana AD puolittaa tangenttikulman kulmiksi α ja α’. Punaisen suorakulmaisen kolmion ABD kulmille pätee α + β.
Uusi!!: Geometria ja Tangenttikulma · Katso lisää »
Tasakulmainen monikulmio
Tasakulmainen monikulmio on geometriassa monikulmio, joka kaikki kulmat ovat yhtä suuret.
Uusi!!: Geometria ja Tasakulmainen monikulmio · Katso lisää »
Tasakylkinen puolisuunnikas
Tasakylkinen puolisuunnikkaan tavallisimmat suureet. Tasakylkisen puolisuunnikkaan symmetrialinja. Tasakylkinen puolisuunnikas on geometriassa nelikulmainen monikulmio, jossa on kaksi yhdensuuntaista sivua ja kaksi muuta erisuuntaista sivua (eli kylkeä), jotka ovat saman pituiset.
Uusi!!: Geometria ja Tasakylkinen puolisuunnikas · Katso lisää »
Tasasivuinen kolmio
250px Tasasivuinen kolmio on geometriassa kolmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkiä.
Uusi!!: Geometria ja Tasasivuinen kolmio · Katso lisää »
Taso
Taso on geometriassa kaksiulotteisen avaruuden yleisnimitys.
Uusi!!: Geometria ja Taso · Katso lisää »
Tasogeometria
Tasogeometria on tasoa eli kaksiulotteista avaruutta (esim. X- ja Y-akselit) ja sen osia käsittelevä geometrian osa-alue.
Uusi!!: Geometria ja Tasogeometria · Katso lisää »
Tason yhtenevyyskuvaus
Tason yhtenevyyskuvaus eli tason isometria on geometriassa euklidisen tason yhtenevyyskuvaus itselleen eli kuvaus, jossa tasokuvioiden geometriset ominaisuudet kuten janojen pituus ja kulmat säilyvät.
Uusi!!: Geometria ja Tason yhtenevyyskuvaus · Katso lisää »
Tekniikan historia
Tekniikan historia kuvaa niiden välineiden ja menetelmien kehitystä, joita ihminen on käyttänyt selvitäkseen luonnossa hengissä, puolustaakseen itseään, muokatakseen ympäristöään, viihdyttääkseen itseään ja kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa.
Uusi!!: Geometria ja Tekniikan historia · Katso lisää »
Teksturointi
Kaksi M1A2 Abrams -taistelupanssarivaunua esittävää kolmiulotteista mallia, joista alempi teksturoitu. Teksturoinnilla eli pintakuvioinnilla tai tekstuurimappauksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa geometrisen perusmuodon pinnoittamista useimmiten bittikarttakuvalla eli tekstuurilla.
Uusi!!: Geometria ja Teksturointi · Katso lisää »
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Uusi!!: Geometria ja Teoria · Katso lisää »
Terävä kulma
Terävä kulma on alle 90°Terävä kulma tarkoittaa geometriassa kulmaa, joka mahtuu suoran kulman sisälle eli on suuruudeltaan alle 90°.
Uusi!!: Geometria ja Terävä kulma · Katso lisää »
Terentius Varro
Marcus Terentius Varro tai Varro Reatinus (116–27 eaa.) oli roomalainen kirjailija.
Uusi!!: Geometria ja Terentius Varro · Katso lisää »
Tero Kilpeläinen
Tero Kilpeläinen (s. 7. syyskuuta 1960 Helsinki) on suomalainen matemaatikko ja professori.
Uusi!!: Geometria ja Tero Kilpeläinen · Katso lisää »
Thaleen lause
Thaleen lause puoliympyrän kehäkulmasta, joka on suora Thaleen lause on geometrian lause, jonka mukaan puoliympyrän sisältämä kehäkulma on suora.
Uusi!!: Geometria ja Thaleen lause · Katso lisää »
Thales
Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Geometria ja Thales · Katso lisää »
Thébaultin teoreema
Thébaultin teoreema on nimitys useille geometrisille ongelmille, jotka esitti ranskalainen matemaatikko Victor Thébault.
Uusi!!: Geometria ja Thébaultin teoreema · Katso lisää »
Theaitetos
Theaitetos (n. 417–369 eaa.) oli antiikin kreikkalainen geometriaan erikoistunut matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Theaitetos · Katso lisää »
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Geometria ja Thomas Hobbes · Katso lisää »
Thot
Thoth kuvattuna paviaanina British Museumissa olevassa patsaassa. Thot (egyptiksi ḏḥwty) oli muinaisessa Egyptissä palvottu kuun, magian, viisauden ja kirjoitustaidon jumala.
Uusi!!: Geometria ja Thot · Katso lisää »
Tiedekritiikki
Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä.
Uusi!!: Geometria ja Tiedekritiikki · Katso lisää »
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Uusi!!: Geometria ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Geometria ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Toeplitzin konjektuuri
Toeplitzin konjektuuri ( tai square peg problem) on eräs matemaattiinen ratkaisematon geometrinen ja topografinen ongelma, eli konjektuuri.
Uusi!!: Geometria ja Toeplitzin konjektuuri · Katso lisää »
Topologia (matematiikka)
torukseksi Topologia on matematiikan alue, joka käsittelee topologisiksi avaruuksiksi kutsuttuja pistejoukkoja ja niiden sellaisia ominaisuuksia, jotka säilyvät homeomorfismeissa, toisin sanoen sellaisissa jatkuvissa bijektiivisissä kuvauksissa, joiden käänteiskuvaukset ovat myös jatkuvia.
Uusi!!: Geometria ja Topologia (matematiikka) · Katso lisää »
Torus
Torus on geometriassa pyörähdyspinta, joka syntyy ympyrän pyörähtäessä kolmiulotteisessa avaruudessa ympyrän kanssa samassa tasossa olevan akselin ympäri.
Uusi!!: Geometria ja Torus · Katso lisää »
Traktrix
Traktrix, joka syntyy, kun langan toista päätä ensin työnnetään ja sitten vedetään vakionopeudella. Traktrix eli traktriks on geometrinen käyrä, jota pitkin vedettävä kappale etenee, kun se on kiinnitetty venymättömän langan toiseen päähän, ja langan toisessa päässä oleva vetäjä etenee suoraa pitkin tasaisella nopeudella siten, että alkutilanteessa lanka on kohtisuorassa mainittuun suoraan nähden ja kappaleen liikesuunta on koko ajan suoraan kohti vetäjää.
Uusi!!: Geometria ja Traktrix · Katso lisää »
Transversaali
Geometriassa suora l, joka leikkaa kaksi eri suoraa l1 ja l2 eri pisteissä P1 ja P2, on suorien l1 ja l2 transversaali.
Uusi!!: Geometria ja Transversaali · Katso lisää »
Trigonometria
Suorakulmainen kolmio Trigonometria (kolmekulmainen, ja, métron, mitata), kolmiomitanto, on matematiikan ala, joka käsittelee kolmioiden sivujen ja kulmien välisiä suhteita sekä tiettyjä, kolmion kulmista riippuvia funktioita ja niiden soveltamista laskutoimituksissa.
Uusi!!: Geometria ja Trigonometria · Katso lisää »
Turun katedraalikoulu
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta.
Uusi!!: Geometria ja Turun katedraalikoulu · Katso lisää »
Tylppä kulma
Tylppä kulma on 90° ja 180° väliltä.Tylppä kulma tarkoittaa geometriassa kulmaa, joka ei mahdu suoran kulman sisälle, mutta joka mahtuu oikokulman sisälle, eli on suuruudeltaan 90° ja 180° väliltä.
Uusi!!: Geometria ja Tylppä kulma · Katso lisää »
Tylppäkulmainen kolmio
Tylppäkulmaisella kolmiolla on yksi kulmista yli 90° eli se on tylppä kulma. Tylppäkulmainen kolmio on geometriassa kolmio, jolla on yksi kulmista yli 90° eli tylppä kulma, ja muut kaksi kulmaa teräviä kulmia.
Uusi!!: Geometria ja Tylppäkulmainen kolmio · Katso lisää »
Unet noitatalossa
Unet noitatalossa on yhdysvaltalaisen kauhukirjailija H. P. Lovecraftin helmikuussa 1932 kirjoittama novelli, joka julkaistiin heinäkuussa 1933 pulp-lehti Weird Talesissa.
Uusi!!: Geometria ja Unet noitatalossa · Katso lisää »
Universaalien ongelma
Universaalien ongelmalla tarkoitetaan ongelmaa siitä, mikä on mielen yleisten ideoiden, universaalien eli yleiskäsitteiden, suhde partikulaareista eli yksilöolioista koostuvaan mielen ulkopuoliseen todellisuuteen.
Uusi!!: Geometria ja Universaalien ongelma · Katso lisää »
Uranometria
Uranometria on Johannes Bayerin laatima tähtikartasto.
Uusi!!: Geometria ja Uranometria · Katso lisää »
Uusi matematiikka
Uusi matematiikka (tai New Math) on nimitys, jota käytettiin 1960- ja 1970-luvuilla ensin Yhdysvalloissa, myöhemmin myös useimmissa Euroopan maissa toteutetusta varsin perusteellisesta, mutta lyhytaikaiseksi jääneestä koulujen matematiikan opetuksen uudistuksesta.
Uusi!!: Geometria ja Uusi matematiikka · Katso lisää »
Vaippa (geometria)
Pyörähdyskappaleen vaippa (keltainen) muodostuu käyrän pyörähtämisestä akselin ympäri. Ylä- ja alapohja ovat piirtämättä. Vaippa on avaruusgeometriassa symmetria-akselin suhteen suuntautuneiden kappaleiden ympäröimä pinta, joka voi olla yksi- tai moniosainen.
Uusi!!: Geometria ja Vaippa (geometria) · Katso lisää »
Van Aubelin lause
thumb van Aubelin konstruktio toimii nelikulmion ollessa yksinkertainen tai kompleksinen. van Aubelin lause esittää geometriassa nelikulmioiden sivuille piirrettävien neliöiden erään ominaisuuden.
Uusi!!: Geometria ja Van Aubelin lause · Katso lisää »
Vapaamuurarit
Suorakulma ja harppi on vapaamuurareiden yleisimmin käyttämä symboli. Vapaamuurarit on yksi maailman vanhimmista, suurimmista ja kansainvälisesti laajimmista miesten yleisuskonnollisista liikkeistä.
Uusi!!: Geometria ja Vapaamuurarit · Katso lisää »
Vapaat taidot
Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.
Uusi!!: Geometria ja Vapaat taidot · Katso lisää »
Variaatiolaskenta
Variaatiolaskenta on matemaattisen analyysin ala, joka käsittelee tiettyihin integraaleihin liittyviä ääriarvotehtäviä.
Uusi!!: Geometria ja Variaatiolaskenta · Katso lisää »
Varignonin lause (geometria)
Nelikulmion sivujen keskipisteitä yhdistävät janat muodostavat nelikulmion (punainen), joka on aina suunnikas.Varignonin lause on geometriassa Pierre Varignon vuonna 1831 todistama tulos, jonka mukaan nelikulmion sivujen keskipisteitä yhdistävät janat muodostavat aina suunnikkaan, oli nelikulmio minkä muotoinen tahansa.
Uusi!!: Geometria ja Varignonin lause (geometria) · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Geometria ja Vektori · Katso lisää »
Versailles’n palatsi
Versailles’n palatsi on suuri palatsi Versailles’ssa Pariisin lounaispuolella.
Uusi!!: Geometria ja Versailles’n palatsi · Katso lisää »
Viisikulmio
Viisikulmio eli pentagoni on geometriassa monikulmio, jossa on viisi kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Geometria ja Viisikulmio · Katso lisää »
Viiva
Geometrisissa yhteyksissä viiva on yksiulotteinen, mielivaltaisen muotoinen ja mittainen kappale.
Uusi!!: Geometria ja Viiva · Katso lisää »
Viivain
Erilaisia viivaimia. Viivaimet valmistetaan nykyään tavallisesti muovista. Viivain eli viivoitin on suorien viivojen piirtämiseen käytettävä väline.
Uusi!!: Geometria ja Viivain · Katso lisää »
Vincenzo Viviani
Vincenzo Viviani. Domenico Tempestin maalaama muotokuva noin vuodelta 1690. Vincenzo Viviani (5. huhtikuuta 1622 – 22. syyskuuta 1703) oli italialainen matemaatikko ja tieteilijä.
Uusi!!: Geometria ja Vincenzo Viviani · Katso lisää »
Viron taide
Viron taide voi olla sekä Virossa luotua että virolaisten luomaa taidetta.
Uusi!!: Geometria ja Viron taide · Katso lisää »
Vivianin lause
''s'' + ''u'' + ''t'' on yhtä suuri kuin kolmion korkeus. Vivianin lause on geometrian teoreema, jonka mukaan tasasivuisen kolmion sivujen etäisyydet kolmion sisällä olevasta pisteestä ovat yhteenlaskettuna sama kuin kolmion korkeus.
Uusi!!: Geometria ja Vivianin lause · Katso lisää »
Voronoin diagrammi
20 pistettä ja niiden Voronoin solut Voronoin diagrammi on matematiikassa tason jako osiin annetusta erillisten pisteiden joukosta mitattujen etäisyyksien perusteella.
Uusi!!: Geometria ja Voronoin diagrammi · Katso lisää »
Weitzenböckin epäyhtälö
Geometriassa Weitzenböckin epäyhtälö on epäyhtälö kolmion sivun pituuksien ja pinta-alan välillä.
Uusi!!: Geometria ja Weitzenböckin epäyhtälö · Katso lisää »
Wigner–Seitzin solu
Wigner–Seitzin solu on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa se kiteen kutakin atomia ympäröivä alue, joka on lähempänä kyseisen atomin ydintä kuin minkään muun atomin ydintä.
Uusi!!: Geometria ja Wigner–Seitzin solu · Katso lisää »
Wilhelm Wirtinger
Wilhelm Wirtinger Wilhelm Wirtinger (15. heinäkuuta 1865 – 15. tammikuuta 1945) oli itävaltalainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometria ja Wilhelm Wirtinger · Katso lisää »
William Flinders Petrie
William Matthew Flinders Petrie (3. kesäkuuta 1853 – 28. heinäkuuta 1942) oli englantilainen arkeologi ja egyptologi.
Uusi!!: Geometria ja William Flinders Petrie · Katso lisää »
Yantra
Shri-yantra-kuvio Yantra on geometrinen kuvio, jota käytetään meditaation aikana keskittymiskeinona mielen vapauttamiseksi.
Uusi!!: Geometria ja Yantra · Katso lisää »
Yhdeksän pisteen ympyrä
Yhdeksän pisteen ympyrä Yhdeksän pisteen ympyrä eli Eulerin ympyrä eli Feuerbachin ympyrä tarkoittavat geometriassa samaa kolmioon liittyvää ympyrää.
Uusi!!: Geometria ja Yhdeksän pisteen ympyrä · Katso lisää »
Yhdensuuntaisuus
Kaksiulotteisessa xy-koordinaatistossa esitettävät suorat y.
Uusi!!: Geometria ja Yhdensuuntaisuus · Katso lisää »
Yhteismitallisuus (matematiikka)
Matematiikassa kahta reaalilukua a ja b, joista kumpikaan ei ole nolla, sanotaan yhteismitallisiksi, jos niiden suhde \frac on rationaaliluku.
Uusi!!: Geometria ja Yhteismitallisuus (matematiikka) · Katso lisää »
Yhtenevyys
Kahden geometrisen kuvion yhtenevyys eli kongruenssi tarkoittaa sitä, että kuviot ovat mitoiltaan samanlaiset ja muodoltaan joko samanlaiset tai toistensa peilikuvat.
Uusi!!: Geometria ja Yhtenevyys · Katso lisää »
Yksikköpallo
Yksikköpallon säde on 1.Geometriassa yksikköpallo on koordinaatistossa oleva pallo, jonka keskipiste on origo ja säde 1.
Uusi!!: Geometria ja Yksikköpallo · Katso lisää »
Yksinkertainen monikulmio
Eräitä yksinkertaisia monikulmioita. Yksinkertainen monikulmio on geometriassa monikulmio, joka ei leikkaa itseään.
Uusi!!: Geometria ja Yksinkertainen monikulmio · Katso lisää »
Yläpuolinen indeksointipilkku
Yläpuolinen indeksointipilkku, lyhyesti myös indeksointipilkku tai pilkku, on matematiikassa, luonnontieteissä ja kielitieteessä käytettävä merkki.
Uusi!!: Geometria ja Yläpuolinen indeksointipilkku · Katso lisää »
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Uusi!!: Geometria ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Ympyrä
Ympyrä ja sen osia Ympyrä on geometriassa kaikkien niiden tason pisteiden joukko, joiden etäisyys annetusta pisteestä (ympyrän ''keskipisteestä'') on yhtä suuri kuin ympyrän säde r. Kehän pisteeltä toiselle kulkevaa janaa kutsutaan jänteeksi.
Uusi!!: Geometria ja Ympyrä · Katso lisää »
Ympyrän kaari
Kaari (violetti), jänne (sininen), sagitta (musta) ja säteet (punainen). Ympyrän kaari tarkoittaa geometriassa ympyrän kehän osaa.
Uusi!!: Geometria ja Ympyrän kaari · Katso lisää »
Ympyrän keskipiste
'''Ympyrän keskipiste O''' on säteen '''r''' matkan päässä ympyrän kehän pisteistä.Ympyrän keskipiste on geometriassa tason piste, joka on säteeksi kutsutun etäisyyden päässä ympyrän kehän pisteistä.
Uusi!!: Geometria ja Ympyrän keskipiste · Katso lisää »
Zaum
Zaum (ven. за 'yli' + ум 'mieli, järki' > заумь 'mielen ylittävä; metalooginen; rikkiviisaus, viisastelu', заумный язык 'hölynpöly, nonsense') on käsite, joka liittyy venäläisten futuristirunoilijoiden kielikokeiluihin.
Uusi!!: Geometria ja Zaum · Katso lisää »
Zhang Qiujian
Zhang Qiujian (ehkä noin 430–490) oli kiinalainen matemaatikko, joka kirjoitti teoksen Zhang Qiujian suanjing (’Zhang Qiujianin matemaattinen ohjekirja’) noin vuosina 468–486.
Uusi!!: Geometria ja Zhang Qiujian · Katso lisää »
1600-luvun filosofia
1600-luvun filosofialle oli tyypillistä nykyaikaisen filosofisen ajattelun synty sekä keskiaikaisten lähestymistapojen, ennen kaikkea skolastiikan, syrjäyttäminen.
Uusi!!: Geometria ja 1600-luvun filosofia · Katso lisää »