Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
227 suhteet: A-vitamiini, Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aaltofunktio, Aaltolevy (optiikka), Aaltoluku, Aaltovektori, Absorboitunut annos, Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Aine, Aistinreseptori, Albert Einstein, Alkeishiukkanen, Alkuräjähdyksen aikajana, Alkuräjähdyksen ydinsynteesi, Annihilaatio, Antton Laine, Arto Annila, ATLAS (koelaitteisto), Atomi, Atomiemissiospektroskopia, Augerin elektroni, Aurinkoenergia, Aurinkokenno, Aurinkopurje, Aurinkotuuli, Avaruus, Beerin ja Lambertin laki, Beetahajoaminen, Bender Bending Rodríguez, Blochin laki, Bohrin atomimalli, Bosen–Einsteinin kondensaatti, Bosen–Einsteinin statistiikka, Bosoni, CMS (koelaitteisto), Comptonin ilmiö, CUPP, De Broglien aallonpituus, Delta (baryoni), Diffraktio, Diffuusio, Digitaalinen valokuva, E=mc², Einstein (yksikkö), Ekstinktio, Ekvivalenttiannos, Elektroni, Elolaser, Energia, ..., Erityinen suhteellisuusteoria, Fermin–Diracin statistiikka, Fermioni, Filmi, Fissiili, Fluoresenssi, Fononi, Foolihappo, Fosforesenssi, Fotiino, Fotodiodi, Fotoluminesenssi, Fotoniepookki, Fotoniikka, Fotoniraketti, Fotosynteesi, Fototransistori, Fototrofi, Furanokumariinit, Fysiikan historia, Gamma, Gammasäteily, Gaugiino, Gilbert Newton Lewis, Gluoni, Gravifotoni, Gravitoni, Halobacterium salinarum, Hämärä- ja valoadaptaatio, Hehkulamppu, Hehkusukka, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Helisiteetti (hiukkasfysiikka), Hienorakennevakio, Higgsin bosoni, Hiilisykli, Hiukkasfysiikan standardimalli, Hydrogeeli, Irene Bredt, Juha Muhonen, Kaksoisrakokoe, Kardašovin asteikko, Katodisäde, Kaviteetti-QED, Käänteismiehitys, Kööpenhaminan tulkinta, Keinokemia, Kemiallinen kaasufaasipinnoitus, Kemiluminesenssi, Kenttä (fysiikka), Kerma (suure), Kevyin supersymmetrinen hiukkanen, Kidō senshi Gundam 00, Kirliankuvaus, Kokemus, Kosmisten säteiden visuaalinen ilmiö, Ksii (baryoni), Kvantittuminen, Kvantti, Kvantti-informaatiotiede, Kvanttihyppy, Kvanttiluku, Kvanttimekaniikan historia, Kvanttimekaniikka, Kvanttisalaus, Kvanttisähködynamiikka, Kvanttisuperpositio, Kvanttitietokone, Kvanttiväridynamiikka, Kylmä piste, Lämpökonduktanssikvantti, Lämpösäteily, Leptoniepookki, LET-arvo, Luettelo hiukkasista, Luminesenssi, Luminometri, Lusiferaasit, Maailmankaikkeuden lämpökuolema, Maailmankaikkeus, Magneettikuvauksen fysiikka, Magneettinen fotoni, Magneettinen purje, Massaspektrometria, Massaton hiukkanen, Massavaje, Max Planck, Maxwellin demoni, Mössbauerin ilmiö, Møllerin sironta, Mekaaninen energia, Melatoniini, Metallisidos, Mikroaallot, Mittabosoni, Mittakenttäteoria, Monokromaattinen säteily, Musta kappale, Muuttuva valonnopeus, Nelinopeus, Nelivektori, Neutraliino, Neutriino, Niels Bohr, OMG-hiukkanen, Opsiinit, Optinen suodatin, Parinmuodostus (fysiikka), Perusvuorovaikutus, Peter van Inwagen, Pioni (fysiikka), Planckin aika, Planckin laki, Planckin vakio, Planetaarinen sumu, Positroni, Positroniemissiotomografia, Poyntingin teoreema, Preoni, Protoni, Protoni-protoni-ketju, Protonin hajoaminen, Punertuma, Puolijohdeilmaisin, Radioaallot, Radioaktiivinen hajoaminen, Radioaktiivisuus, Ramansironta, Röntgendiffraktio, Relativistinen dispersiorelaatio, Revontulet, Rodopsiini, Sauvasolu, Sädehoito, Sähköheikko vuorovaikutus, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagneettinen spektri, Sähkömagnetismi, Sähkövaraus, Sähköverkko, Säteilypaine, Schrödingerin yhtälö, Sigma (baryoni), Solvay-konferenssi, Spektri, Spin, Spontaani emissio, Stimuloitu emissio, Sykloadditio, Syvä taivas, Tappisolu, Tau (alkeishiukkanen), Tähtitiede, Theodor Förster, Tiiviin aineen fysiikka, Tuikeilmaisin, Ultraviolettisäteily, Vahva vuorovaikutus, Valo, Valoherkkä kenno, Valokemia, Valokuvaus, Valomestari, Valonkesto, Valosähköinen ilmiö, Valovastus, Vapausaste (termodynamiikka), Väri, Väriaine, Väriaisti, Värivaraus, Väsyneen valon teoria, Wienin siirtymälaki, Yksittäistasapainoperiaate, Youngin kaksoisrakokoe, (E)-stilbeeni, 23. lokakuuta. Laajenna indeksi (177 lisää) »
A-vitamiini
A-vitamiini on nimi ryhmälle eläinperäisessä ruoassa esiintyviä retinoideja, joilla on samat biologiset toiminnot kuin A1-vitamiinilla eli retinolilla.
Uusi!!: Fotoni ja A-vitamiini · Katso lisää »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Fotoni ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Fotoni ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aaltofunktio
Aaltofunktio \psi(x,y,z,t) on kvanttimekaniikan tapa kuvata hiukkasta.
Uusi!!: Fotoni ja Aaltofunktio · Katso lisää »
Aaltolevy (optiikka)
Yhdistetty kenttä Aaltolevyyn saapuva lineaarisesti polaroitunut valo voidaan jakaa kahdeksi aalloksi, joista toinen on aaltolevyn optisen akselin suuntainen, toinen sitä vastaan kohtisuorassa. Levyssä optisen akselin suuntainen, ''paralleelinen'' aalto etenee hiukan hitaammin kuin sitä vastaan kohtisuora, ''perpendikulaarinen'' aalto. Levyn toisella puolella paralleelinen aalto on tasan puolen aallonpituuden verran jäljessä perpendikulaarisesta, ja tuloksena on alkuperäisen polarisaatiotilan peilikuva levyn optisen akselin suhteen. Aaltolevy on optinen laite, joka muuttaa sen läpi kulkevan valon polarisaatiotilaa.
Uusi!!: Fotoni ja Aaltolevy (optiikka) · Katso lisää »
Aaltoluku
Aaltoluku tarkoittaa aaltoliikkeiden fysiikassa aaltovektorin itseisarvoa.
Uusi!!: Fotoni ja Aaltoluku · Katso lisää »
Aaltovektori
Aaltovektori, merkitään usein tunnuksella \boldsymbol tai \vec, osoittaa aallon (esimerkiksi fotoni- tai elektroni-) etenemissuuntaan ja on pituudeltaan 2\pi/\lambda \! (kts. aaltoluku) Aaltovektorilla kuvataan esimerkiksi elektronin liikettä materiaalissa.
Uusi!!: Fotoni ja Aaltovektori · Katso lisää »
Absorboitunut annos
Absorboitunut annos (tunnus D) on fysikaalinen suure, joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa todellista säteilyannosta kohdeaineessa.
Uusi!!: Fotoni ja Absorboitunut annos · Katso lisää »
Absorptio (sähkömagneettinen säteily)
Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.
Uusi!!: Fotoni ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Fotoni ja Aine · Katso lisää »
Aistinreseptori
Aistinreseptori eli sensorinen reseptori on aistinelimen solu, jonka tarkoituksena on vastaanottaa ulkoisia fysikaalisia tai kemiallisia ärsykkeitä sekä muuttaa nämä hermoimpulsseiksi.
Uusi!!: Fotoni ja Aistinreseptori · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Fotoni ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alkeishiukkanen
kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.
Uusi!!: Fotoni ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »
Alkuräjähdyksen aikajana
Alkuräjähdyksen aikajana kuvaa alkuräjähdyksen jälkeistä maailmankaikkeuden kehittymistä.
Uusi!!: Fotoni ja Alkuräjähdyksen aikajana · Katso lisää »
Alkuräjähdyksen ydinsynteesi
Alkuräjähdyksen ydinsynteesi eli alkuräjähdyksen nukleosynteesi tarkoittaa kosmologiassa kaikkeuden varhaisen vaiheen aikana pian alkuräjähdyksen jälkeen tapahtunutta ydinsynteesiä eli atomiytimien muodostumista fuusioitumalla.
Uusi!!: Fotoni ja Alkuräjähdyksen ydinsynteesi · Katso lisää »
Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.
Uusi!!: Fotoni ja Annihilaatio · Katso lisää »
Antton Laine
Antton Laine (s. 18. elokuuta 1972 Mogidaz Gruzes, Brasilia) on suomalainen tanssija ja koreografi.
Uusi!!: Fotoni ja Antton Laine · Katso lisää »
Arto Annila
Arto Jaakko Annila (s. 5. marraskuuta 1962 Helsinki) on suomalainen fyysikko ja entinen biofysiikan professori.
Uusi!!: Fotoni ja Arto Annila · Katso lisää »
ATLAS (koelaitteisto)
ATLAS on yksi LHC-hiukkaskiihdyttimen kahdesta yleiskäyttöisestä hiukkasilmaisimesta, toinen on CMS.
Uusi!!: Fotoni ja ATLAS (koelaitteisto) · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Fotoni ja Atomi · Katso lisää »
Atomiemissiospektroskopia
ICP-AES-laiteisto Atomiemissiospektroskopia (AES) on spektroskopiamenetelmä, jonka käyttö analyyttisen kemian tutkimuksissa perustuu virittyneen atomin emittoiman sähkömagneettisen säteilyn havaitsemiseen.
Uusi!!: Fotoni ja Atomiemissiospektroskopia · Katso lisää »
Augerin elektroni
Augerin elektroni esiintyy esimerkiksi radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä.
Uusi!!: Fotoni ja Augerin elektroni · Katso lisää »
Aurinkoenergia
Aurinkoenergia on auringon säteilemän energian hyödyntämistä sähkö- tai lämpöenergiana.
Uusi!!: Fotoni ja Aurinkoenergia · Katso lisää »
Aurinkokenno
Aurinkokennoja. Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteily muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.
Uusi!!: Fotoni ja Aurinkokenno · Katso lisää »
Aurinkopurje
Aurinkopurje. Taiteilijan näkemys. Aurinkopurje (myös valopurje erityisesti silloin, kun valonlähde on muu kuin Aurinko) on avaruusaluksen työntövoiman lähde, joka perustuu valon säteilynpaineeseen.
Uusi!!: Fotoni ja Aurinkopurje · Katso lisää »
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Uusi!!: Fotoni ja Aurinkotuuli · Katso lisää »
Avaruus
Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.
Uusi!!: Fotoni ja Avaruus · Katso lisää »
Beerin ja Lambertin laki
Beerin ja Lambertin laki on spektroskopiassa havaittu laki, jonka mukaan sähkömagneettisen säteilyn absorboituminen riippuu absorboivan aineen määrästä eksponentiaalisesti.
Uusi!!: Fotoni ja Beerin ja Lambertin laki · Katso lisää »
Beetahajoaminen
Beetahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu beetahiukkanen (elektroni tai positroni).
Uusi!!: Fotoni ja Beetahajoaminen · Katso lisää »
Bender Bending Rodríguez
Bender Bending Rodríguez on yhdysvaltalaisessa Futurama-televisiosarjassa esiintyvä robotti.
Uusi!!: Fotoni ja Bender Bending Rodríguez · Katso lisää »
Blochin laki
Blochin laki on havaintopsykologiaan liittyvä psykofysiikan lainalaisuus, jonka mukaan vakiokokoisen ja kriittistä aikaa lyhyemmän valonvälähdyksen havaintokynnys on kääntäen verrannollinen ajan ja valon intensiteetin tuloon.
Uusi!!: Fotoni ja Blochin laki · Katso lisää »
Bohrin atomimalli
Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.
Uusi!!: Fotoni ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »
Bosen–Einsteinin kondensaatti
Rubidiumatomikaasun Bosen-Einsteinin kondensaatin nopeusjakauma Bosen–Einsteinin kondensaatti on kvantti-ilmiö, jossa suuri määrä hiukkasia menettää yksilöllisen luonteensa ja kondensaatti alkaa noudattaa kvanttimekaniikan lakeja kuin kyseessä olisi yksi hiukkanen.
Uusi!!: Fotoni ja Bosen–Einsteinin kondensaatti · Katso lisää »
Bosen–Einsteinin statistiikka
Bosen–Einsteinin statistiikka (BE-statistiikka) on statistisessa fysiikassa jakaumalaki, joka osoittaa samanlaatuisten bosonien energiatilojen jakauman termodynaamisessa tasapainotilassa.
Uusi!!: Fotoni ja Bosen–Einsteinin statistiikka · Katso lisää »
Bosoni
Bosen–Einsteinin kondensaattia Bosoniksi sanotaan alkeishiukkasia ja niiden yhdistelmiä, joiden spin on kokonaisluku.
Uusi!!: Fotoni ja Bosoni · Katso lisää »
CMS (koelaitteisto)
CMS rakennusvaiheessa maaliskuussa 2008 CMS:n rakenne havainnekuvassa. CMS eli Compact Muon Solenoid (suom. kompakti myonisolenoidi) on toinen Large Hadron Colliderin kahdesta yleiskäyttöisestä hiukkasilmaisimesta, toinen on ATLAS.
Uusi!!: Fotoni ja CMS (koelaitteisto) · Katso lisää »
Comptonin ilmiö
Kaaviokuva Comptonin ilmiön periaatteesta. Comptonin ilmiö eli Comptonin sironta on korkeataajuuksisen sähkömagneettisen säteilyn epäelastista siroamista väliaineen elektronista.
Uusi!!: Fotoni ja Comptonin ilmiö · Katso lisää »
CUPP
CUPP (Centre for Underground Physics in Pyhäsalmi) on Oulun yliopiston johtama projekti vuodesta 1997 lähtien liittyen Pyhäsalmen 1450 m syvän perusmetallikaivoksen käyttämisestä maanalaisfysiikan kokeisiin.
Uusi!!: Fotoni ja CUPP · Katso lisää »
De Broglien aallonpituus
De Broglien aallonpituus on hiukkasen aallonpituus kvanttimekaniikassa.
Uusi!!: Fotoni ja De Broglien aallonpituus · Katso lisää »
Delta (baryoni)
Delta-baryonit ovat ryhmä baryoneja, joiden spin on 3/2 ja outous nolla.
Uusi!!: Fotoni ja Delta (baryoni) · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Fotoni ja Diffraktio · Katso lisää »
Diffuusio
Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Uusi!!: Fotoni ja Diffuusio · Katso lisää »
Digitaalinen valokuva
Digijärjestelmäkamerassa peilin takana on matriisikenno Kuvassa matriisikennon taustalla on vertailun vuoksi 35 mm:n värinegatiivifilmi Digitaalisen valokuvan valotus: 1)Fotonit kameran linssin läpi; 2)Mikrolinssi kohdistaa valon kennolle; 3)Suodatin määrää valon aallonpituuden; 4)Valoa läpäisevä elektrodi; 5)Kvartsi eriste; 6)N- piikanava; 7)Mahdollinen kolo; 8)P-tyyppistä piitä. Digitaalisen valokuvan matriisirakenne Digitaalinen valokuva on digitaalikameran matriisikennolle valotettu fotonien varausta ilmaiseva digitaalinen tiedosto, jota voidaan tarkastella esimerkiksi tietokoneen näytöllä.
Uusi!!: Fotoni ja Digitaalinen valokuva · Katso lisää »
E=mc²
Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.
Uusi!!: Fotoni ja E=mc² · Katso lisää »
Einstein (yksikkö)
Einstein on valokemiassa käytetty yksikkö.
Uusi!!: Fotoni ja Einstein (yksikkö) · Katso lisää »
Ekstinktio
Ekstinktio tarkoittaa tähtitieteessä valon tai muun säteilyn vaimenemista sen kulkiessa väliaineen läpi.
Uusi!!: Fotoni ja Ekstinktio · Katso lisää »
Ekvivalenttiannos
Ekvivalenttiannos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa säteilyannosta ja nimenomaan sen biologista vaikutusta.
Uusi!!: Fotoni ja Ekvivalenttiannos · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Fotoni ja Elektroni · Katso lisää »
Elolaser
Elolaser on Marvel-kustantamon sarjakuvissa esiintyvä superroisto, jonka ensiesiintyminen tapahtui amerikkalaisen Avengers-lehden numerossa 34 vuonna 1966.
Uusi!!: Fotoni ja Elolaser · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Fotoni ja Energia · Katso lisää »
Erityinen suhteellisuusteoria
Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.
Uusi!!: Fotoni ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Fermin–Diracin statistiikka
Fermin–Diracin statistiikka on statistisessa fysiikassa jakaumalaki, joka kuvaa identtisten, heikosti vuorovaikuttavien fermionien energiajakaumaa termodynaamisessa tasapainotilassa.
Uusi!!: Fotoni ja Fermin–Diracin statistiikka · Katso lisää »
Fermioni
Fermionit ovat hiukkasia, joiden spin on puoliluku.
Uusi!!: Fotoni ja Fermioni · Katso lisää »
Filmi
Kehittämätön Aristan mustavalkokinofilmi, ISO 125. Filmi on valoherkkä kalvo, jota käytetään sekä valo- että elokuvauksessa.
Uusi!!: Fotoni ja Filmi · Katso lisää »
Fissiili
Sana fissiili viittaa tavallisesti sellaiseen nuklidiin, joka voi hajotessaan eli fissioituessaan tuottaa todennäköisesti keskimäärin enemmän kuin yhden, sen energisen neutronin (teoriassa myös fotonin tai muun hiukkasen), joka voisi aikaansaada fission toisessa vastaavassa nuklidissa ja näin ollen voi tapahtua ydinreaktioiden ketjureaktio eli ydinketjureaktio. Sanaa käytetään myös puhuttaessa isotoopeista, materiaaleista tai jopa aineista.
Uusi!!: Fotoni ja Fissiili · Katso lisää »
Fluoresenssi
Fluoresenssi on ilmiö, jossa aineen molekyylit absorboivat fotonin ja lyhyen ajan jälkeen emittoivat matalaenergisemmän fotonin, jolla on suurempi aallonpituus.
Uusi!!: Fotoni ja Fluoresenssi · Katso lisää »
Fononi
Fononi on kiteen värähtelyenergian kvantti.
Uusi!!: Fotoni ja Fononi · Katso lisää »
Foolihappo
Tetrahydrofolaatti on luonnossa esiintyvien folaattien sekä myös synteettisesti valmistetun foolihapon biologisesti aktiivinen muoto. B9-vitamiinit ovat eliöissä luontaisesti esiintyviä biologisesti aktiivisen tetrahydrofolaatin esiasteita, joita kutsutaan folaateiksi. Ihmisen synteettisesti valmistamaa B9-vitamiinia kutsutaan foolihapoksi. Kaikki B9-vitamiinit ovat vesiliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Monista kasveista, eläimistä, sienistä, bakteereista ja arkeista on löydetty yhteensä 100 erilaista folaattiaCombs, s. 57–59. Ihmisen tuottamaa synteettistä foolihappoa ei esiinny luonnossa ainakaan merkittävissä määrin. Foolihappo kostuu 6-metyylipteridiinistä, 4-aminobentsoehaposta ja L-glutamiinihaposta. Monet kasvit, sienet, bakteerit ja arkit pystyvät tuottamaan itse folaatteja, jolloin ne eivät tarvitse niitä ravinnostaan. Folaatit tai foolihappo ovat kuitenkin välttämättömiä ravintoaineita ihmisille ja muille sellaisille eläimille, joiden suolistomikrobit eivät pysty huolehtimaan elimistön folaatintarpeesta. Märehtijöiden suolimikrobit tuottavat usein runsaasti folaattia, mutta folaattilisät saattavat silti parantaa esimerkiksi lehmien terveyttä ja lisätä maidontuottoa. Ihmisissä ja monissa muissa eliöissä folaatit sitovat "välikäsinä" yhden hiiliatomin sisältävän atomiryhmän joltain molekyyliltä ja siirtävät sen toiselle. Metylaatio on esimerkki tällaisesta reaktiosta. Reaktiot tapahtuvat tietyillä entsyymeillä, joiden koentsyymeitä folaatit ovat. Eliöissä folaatti-koentsyymeitä vaaditaan epäsuorasti DNA-korjaukseen ja -synteesiin, ja siten myös solujakautumiseen. Folaatit ovat suoraan pakollinen osa DNA:ssa ja RNA:ssa käytettyjen puriinien ja tymidiinin tuottoa. Niitä tarvitaan myös histidiinin hajotukseen. Metioniinisyntaasi vaatii folaatteja – täten ne ovat osa S-adenosyylimetioniinin (SAM) tuottoa, joka on osa yli 100:n eri entsyymin suorittamissa metylaatioissa. Folaatit eivät tosin ole pakollisia SAM:n tuotossa, sillä syntaasin tuottamaa metioniinia saadaan ravintoproteiineistakin.
Uusi!!: Fotoni ja Foolihappo · Katso lisää »
Fosforesenssi
Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä. Fosforesenssi (myös fosforenssi) on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Fosforesenssi · Katso lisää »
Fotiino
Fotiino on supersymmetristen teorioiden ennustama hypoteettinen hiukkanen.
Uusi!!: Fotoni ja Fotiino · Katso lisää »
Fotodiodi
Fotodiodi Fotodiodin symboli sähköopissa Fotodiodi on valolle herkkä diodi, joka muuntaa valon sähköiseksi signaaliksi.
Uusi!!: Fotoni ja Fotodiodi · Katso lisää »
Fotoluminesenssi
Fotoluminesenssissa atomiin osuva fotoni virittää elektronin ylemmälle viritystilalle, jonka purkautuessa atomi säteilee valoa.
Uusi!!: Fotoni ja Fotoluminesenssi · Katso lisää »
Fotoniepookki
Fotoniepookki on kosmologiassa alkuräjähdyksen varhainen vaihe, jolloin fotonit muodostivat suurimman osan kaikkeuden energiasta.
Uusi!!: Fotoni ja Fotoniepookki · Katso lisää »
Fotoniikka
Fotoniikka eli fotonitiede tai valotiede on tieteen ja tekniikan ala, jossa käsitellään esimerkiksi fotonien tuottamista, säteilyä, siirtoa, modulointia, signaaliprosessointia, kytkemistä ja vahvistamista.
Uusi!!: Fotoni ja Fotoniikka · Katso lisää »
Fotoniraketti
Fotoniraketti on hypoteettinen, lähinnä tähtienvälisillä avaruusmatkoilla käyteltäväksi ajateltu raketti, joka perustuisi fotonien aikaansaamaan työntövoimaan.
Uusi!!: Fotoni ja Fotoniraketti · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Fotoni ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Fototransistori
Fototransistori eli valotransitori on puolijohdekomponentti, joka toimii fotodiodin tapaan.
Uusi!!: Fotoni ja Fototransistori · Katso lisää »
Fototrofi
Fototrofit ovat eliöitä, jotka käyttävät fotoneita saadakseen käyttöönsä energiaa.
Uusi!!: Fotoni ja Fototrofi · Katso lisää »
Furanokumariinit
Furanokumariinit eli furokumariinit ovat myrkyllisiä molekyylejä, joita on luontaisesti erityisesti jättiputkissa, kuten kaukasianjättiputkissa, ja ruutakasveissa, kuten tuoksuruudassa.
Uusi!!: Fotoni ja Furanokumariinit · Katso lisää »
Fysiikan historia
Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.
Uusi!!: Fotoni ja Fysiikan historia · Katso lisää »
Gamma
Gamma (isona kirjaimena Γ, pienenä &gamma) on kreikkalaisen kirjaimiston kolmas kirjain.
Uusi!!: Fotoni ja Gamma · Katso lisää »
Gammasäteily
Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.
Uusi!!: Fotoni ja Gammasäteily · Katso lisää »
Gaugiino
Gaugiino on nimitys hypoteettiselle hiukkaselle, joka esiintyy supersymmetrisissa mittakenttäteorioissa.
Uusi!!: Fotoni ja Gaugiino · Katso lisää »
Gilbert Newton Lewis
Gilbert Newton Lewis Gilbert Newton Lewis (23. lokakuuta 1875 – 23. maaliskuuta 1946) oli yhdysvaltalainen fysikaalisen kemian tutkija, joka tunnetaan parhaiten happojen ja emästen uudenlaisesta määritelmästä vuodelta 1923, jota hän laajensi 1936.
Uusi!!: Fotoni ja Gilbert Newton Lewis · Katso lisää »
Gluoni
Gluoni on mittabosoneihin kuuluva alkeishiukkanen, joka välittää vahvaa voimaa eli värivoimaa.
Uusi!!: Fotoni ja Gluoni · Katso lisää »
Gravifotoni
Gravifotoni on teoreettisessa fysiikassa hiukkanen, joka ilmestyy metrisen tensorin viritystilasta (esimerkiksi gravitaatiokenttä), mutta jonka fyysiset ominaisuudet ovat käytännössä erottamattomia fotonista, kuten Kaluzan–Kleinin teoriassa.
Uusi!!: Fotoni ja Gravifotoni · Katso lisää »
Gravitoni
Gravitoni on hypoteettinen alkeishiukkanen, joka toimii gravitaation välittäjähiukkasena.
Uusi!!: Fotoni ja Gravitoni · Katso lisää »
Halobacterium salinarum
Halobacterium salinarum (tunnettiin aiemmin nimellä Halobacterium cutirubrum tai Halobacterium halobium) on aerobinen halofiilinen meren arkeoni.
Uusi!!: Fotoni ja Halobacterium salinarum · Katso lisää »
Hämärä- ja valoadaptaatio
Hämärä- ja valoadaptaatiolla tarkoitetaan silmän kykyä sopeutua valaistuksen vaihteluihin.
Uusi!!: Fotoni ja Hämärä- ja valoadaptaatio · Katso lisää »
Hehkulamppu
V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.
Uusi!!: Fotoni ja Hehkulamppu · Katso lisää »
Hehkusukka
Käyttämätön hehkusukka myyntipakkauksessaan. Käytössä ollut hehkusukka asennettuna Petromax HK500 voimavalolyhtyyn. Hehkusukka on eräissä lampputyypeissä käytetty osa, joka palaessaan hehkuu kirkkaana.
Uusi!!: Fotoni ja Hehkusukka · Katso lisää »
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.
Uusi!!: Fotoni ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »
Helisiteetti (hiukkasfysiikka)
Helisiteetti on hiukkasille määritelty kvanttiluku, joka kuvaa hiukkasen spinin komponenttia sen liikemäärän suunnassa.
Uusi!!: Fotoni ja Helisiteetti (hiukkasfysiikka) · Katso lisää »
Hienorakennevakio
Hienorakennevakio on dimensioton luonnonvakio, joka kuvaa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen suuruutta.
Uusi!!: Fotoni ja Hienorakennevakio · Katso lisää »
Higgsin bosoni
Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen (H0) on alkeishiukkanen, jonka olemassaolon hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa ja joka löydettiin CERN:in Suuressa hadronitörmäyttimessä, Sveitsissä.
Uusi!!: Fotoni ja Higgsin bosoni · Katso lisää »
Hiilisykli
Hiilisykli (hiili-typpi-happi-sykli, CNO-sykli) on tähtien keskustassa tapahtuva ydinreaktio, jossa hiili katalysoi vedyn muuttumista heliumiksi.
Uusi!!: Fotoni ja Hiilisykli · Katso lisää »
Hiukkasfysiikan standardimalli
Hiukkasfysiikan standardimalli on hiukkasfysiikan teoria, joka kuvaa heikon, vahvan ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sekä alkeishiukkaset, joista aine pohjimmiltaan koostuu.
Uusi!!: Fotoni ja Hiukkasfysiikan standardimalli · Katso lisää »
Hydrogeeli
Hydrogeeliä Hydrogeeli on polymeeri, joka pystyy imemään sisäänsä suuren määrän vettä.
Uusi!!: Fotoni ja Hydrogeeli · Katso lisää »
Irene Bredt
Irene Bredt, myöhemmin Sänger-Bredt (24. huhtikuuta 1911 Bonn, Saksa – v. 1983 Berliini, Saksa) oli matemaatikko, joka tuli tunnetuksi rakettiteknologiaan ja avaruuslentoihin liittyvästä kehitystyöstään.
Uusi!!: Fotoni ja Irene Bredt · Katso lisää »
Juha Muhonen
Juha Muhonen (s. 1982) on suomalainen fyysikko, joka toimii Jyväskylän yliopiston kokeellinen nanofysiikan professorina (8/2023-). Tätä ennen hän oli professorin urapolun määräaikaisena apulaisprofessorina vuodesta 2018.
Uusi!!: Fotoni ja Juha Muhonen · Katso lisää »
Kaksoisrakokoe
Fyysikko G. I. Taylor teki 1909 kokeen, jolla todettiin sähkömagneettisen säteilyn dualistinen luonne.
Uusi!!: Fotoni ja Kaksoisrakokoe · Katso lisää »
Kardašovin asteikko
Kardašovin asteikko (usein myös Kardashevin asteikko) on venäläisen astronomin Nikolai Kardašovin (1932–2019) ehdottama menetelmä sen arviointiin, kuinka teknisesti kehittynyt sivilisaatio on (julkaistu 1964).
Uusi!!: Fotoni ja Kardašovin asteikko · Katso lisää »
Katodisäde
Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.
Uusi!!: Fotoni ja Katodisäde · Katso lisää »
Kaviteetti-QED
Kaviteetti-QED eli kaviteettikvanttisähködynamiikka on kvanttioptiikan osa-alue, joka tutkii heijastavan kaviteetin sisälle, eli kahden peilin väliin suljetun valon ja atomien tai muiden hiukkasten vuorovaikutusta.
Uusi!!: Fotoni ja Kaviteetti-QED · Katso lisää »
Käänteismiehitys
Käänteismiehitys eli populaatioinversio tarkoittaa sitä, että systeemissä hiukkaset ovat jakaantuneet siten, että ylemmällä energiatilalla on enemmän hiukkasia kuin alemmalla.
Uusi!!: Fotoni ja Käänteismiehitys · Katso lisää »
Kööpenhaminan tulkinta
Elektroneilla tehdyn kaksoisrakokokeen tuottamia interferenssikuvioita. Kuvio muuttuu sitä selkeämmäksi mitä enemmän elektroneja osuu havaitsimelle. Kööpenhaminan tulkinta on eräs kvanttimekaniikan tulkinta.
Uusi!!: Fotoni ja Kööpenhaminan tulkinta · Katso lisää »
Keinokemia
Keinokemia on kemiallisten reaktioiden ja niitä muistuttavien järjestelmien jäljittelemistä lähinnä tietokoneohjelmilla.
Uusi!!: Fotoni ja Keinokemia · Katso lisää »
Kemiallinen kaasufaasipinnoitus
nanoputken kasvatusta laboratorioluokan PECVD-laitteessa. Kemiallinen kaasufaasipinnoitus (Chemical Vapour Deposition, CVD) on monipuolinen prosessi materiaalien pinnoittamiseen tasapaksuilla kalvoilla ja yleensäkin luomaan mikrorakenteellisesti erinomaisia materiaalikerrostumia esimerkiksi synteettisten timanttien valmistuksessa.
Uusi!!: Fotoni ja Kemiallinen kaasufaasipinnoitus · Katso lisää »
Kemiluminesenssi
Kemiluminesenssi on kemiallista valon emissiota (säteilyä), joka tapahtuu kemiallisen reaktion yhteydessä ja joka ei vapauta lämpöä.
Uusi!!: Fotoni ja Kemiluminesenssi · Katso lisää »
Kenttä (fysiikka)
Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.
Uusi!!: Fotoni ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »
Kerma (suure)
Kerma (lyhennesana,; tunnus K) on säteilyenergian muuntumiseen liittyvä fysikaalinen suure, josta käytetään myös nimitystä ilmakerma.
Uusi!!: Fotoni ja Kerma (suure) · Katso lisää »
Kevyin supersymmetrinen hiukkanen
Jos tämä hiukkanen on olemassa, sen saattaisi nähdä Cernin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa. Kevyin supersymmetrinen hiukkanen on geneerinen erityisnimitys hypoteettiselle hiukkaselle supersymmetrisissä teorioissa.
Uusi!!: Fotoni ja Kevyin supersymmetrinen hiukkanen · Katso lisää »
Kidō senshi Gundam 00
Kidō senshi Gundam 00 on japanilainen televisioanimaatiosarja ja sen pohjalle perustuva media-franchise.
Uusi!!: Fotoni ja Kidō senshi Gundam 00 · Katso lisää »
Kirliankuvaus
Ihmiskädestä otettu kirliankuva. Kirliankuvaus on valokuvausmenetelmä, jolla kuvattavat kohteet saadaan näkymään erilaisina hehkuvina kuvioina.
Uusi!!: Fotoni ja Kirliankuvaus · Katso lisää »
Kokemus
Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen.
Uusi!!: Fotoni ja Kokemus · Katso lisää »
Kosmisten säteiden visuaalinen ilmiö
Kosmisten säteiden visuaalinen ilmiöllä tarkoitetaan spontaaneja näkyvän valon välähdyksiä, joita muun muassa astronautit maapallon magnetosfäärin ulkopuolella ovat havainneet esimerkiksi Apollo-avaruusohjelman aikana.
Uusi!!: Fotoni ja Kosmisten säteiden visuaalinen ilmiö · Katso lisää »
Ksii (baryoni)
Hiukkasfysiikassa ksii (Ξ) on yhteisnimitys sellaisille baryoneille, joissa on yksi ylös- (u) tai alas-kvarkki (d) sekä kaksi raskaampaa kvarkkia.
Uusi!!: Fotoni ja Ksii (baryoni) · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Fotoni ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvantti
Kvantti ("kuinka paljon") merkitsee fysiikassa jonkin asian, esimerkiksi energian määräsuureen diskreettiyttä, eli epäjatkuvuutta; määrällisyyttä.
Uusi!!: Fotoni ja Kvantti · Katso lisää »
Kvantti-informaatiotiede
Kvantti-informaatiotiede on tutkimusalue, jossa yhdistyvät kvanttimekaniikka ja informaatioteoria.
Uusi!!: Fotoni ja Kvantti-informaatiotiede · Katso lisää »
Kvanttihyppy
Kvanttihyppy on nimitys, jota käytetään kvanttifysikaalisen systeemin äkillisestä, epäjatkuvasta siirtymisestä tilasta toiseen.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttihyppy · Katso lisää »
Kvanttiluku
Kvanttiluku on mikä tahansa niistä luvuista, jotka yhdessä määrittävät minkä tahansa systeemin kvanttitilan kvanttimekaniikassa.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttiluku · Katso lisää »
Kvanttimekaniikan historia
Bohrin atomimalli, elektroni "hyppää" alemmalle energiatasolle ja emitoi fotonin Kvanttimekaniikka kehitettiin varsinaisesti 1920-luvulla, mutta jo paljon aikaisemmin tunnettiin ilmiöitä, jotka voitiin tyydyttävästi selittää vasta kvanttimekaniikan avulla.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttimekaniikan historia · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvanttisalaus
Kokeellisen kvanttisalauslaitteen sisällä oleva puoliläpäisevä peili ja valonhavaitsimet. Kvanttisalauksen menetelmillä eri osapuolet voivat muun muassa viestiä keskenään ulkopuolisen teoriassa pystymättä selvittämään viestien sisältöä.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttisalaus · Katso lisää »
Kvanttisähködynamiikka
Kvanttisähködynamiikka (QED Sitä sanotaan usein "fysiikan helmeksi", koska se kuvaa äärimmäisen tarkasti elektronin anomaalisen magneettimomentin arvon ja vedyn energiatasojen Lambin siirtymän. Teoriaa QED:stä olivat kehittelemässä Richard Feynman, Julian Schwinger ja Shin’ichirō Tomonaga.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttisähködynamiikka · Katso lisää »
Kvanttisuperpositio
Kvanttisuperpositio on kvanttimekaniikan formalismista juontuva ominaisuus, jonka mukaan tietty systeemi voi olla useassa eri tilassa yhdellä kertaa.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttisuperpositio · Katso lisää »
Kvanttitietokone
D-Wave Systemsin kvanttisiru. Kvanttitietokone on kehitteillä oleva tietokone, joka hyödyntää kvanttitilojen superpositiota ja sen tarjoamia erityisiä mahdollisuuksia.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttitietokone · Katso lisää »
Kvanttiväridynamiikka
Kvanttiväridynamiikka eli kvanttikromodynamiikka eli QCD on kvarkkien ja gluonien välistä vuorovaikutusta eli vahvaa vuorovaikutusta kuvaava fysiikan teoria.
Uusi!!: Fotoni ja Kvanttiväridynamiikka · Katso lisää »
Kylmä piste
mikroaaltojen taajuudella Kylmä piste eli (CMB) Cold spot on taivaan mikroaaltojen taajuudella nähtävissä oleva alue, joka on epätavallisen kylmä verrattuna kosmisen taustasäteilyn odotettuihin vaikutuksiin alueella.
Uusi!!: Fotoni ja Kylmä piste · Katso lisää »
Lämpökonduktanssikvantti
Lämpökonduktanssikvantti on suurin lämpökonduktanssi, jonka yhden kanavan (vapausasteen) omaava lämmönjohdin voi saavuttaa.
Uusi!!: Fotoni ja Lämpökonduktanssikvantti · Katso lisää »
Lämpösäteily
Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.
Uusi!!: Fotoni ja Lämpösäteily · Katso lisää »
Leptoniepookki
Leptoniepookki on kosmologiassa alkuräjähdyksen varhainen vaihe, jolloin leptonit muodostivat suurimman osan kaikkeuden massasta.
Uusi!!: Fotoni ja Leptoniepookki · Katso lisää »
LET-arvo
LET (Linear Energy Transfer) kuvaa energian määrää, jonka ionisoiva hiukkanen luovuttaa aineeseen kulkiessaan sen läpi.
Uusi!!: Fotoni ja LET-arvo · Katso lisää »
Luettelo hiukkasista
Tämä on luettelo hiukkasfysiikassa löydetyistä ja joistakin hypoteettisista subatomisista hiukkasista.
Uusi!!: Fotoni ja Luettelo hiukkasista · Katso lisää »
Luminesenssi
Luminesenssi tarkoittaa ilmiötä, jossa atomin tai molekyylin viritystila purkautuu, ja atomi palaa alemmalle energiatasolle vapauttaen ylimääräisen energian valona.
Uusi!!: Fotoni ja Luminesenssi · Katso lisää »
Luminometri
Luminometri on laboratorioissa käytettävä mittalaite, jolla voidaan mitata erittäin pieniä valomääriä reaktioista jotka tapahtuvat koeputkessa joko bioluminesenssin tai kemiluminesenssin seurauksena.
Uusi!!: Fotoni ja Luminometri · Katso lisää »
Lusiferaasit
Malli kiiltomatojen lusiferaasin rakenteesta Lusiferaasit ovat oksidoreduktaaseihin kuuluvia entsyymejä, jotka katalysoivat lusiferiineiksi kutsuttujen substraatin hapettumista hapen ja koentsyymin kuten ATP:n tai flaviinimononukleotidin avulla virittyneeksi yhdisteeksi.
Uusi!!: Fotoni ja Lusiferaasit · Katso lisää »
Maailmankaikkeuden lämpökuolema
Kaavakuva maailmankaikkeuden laajenemisesta Maailmankaikkeuden lämpökuolema on maailmankaikkeuden lopulliseksi kohtaloksi ehdotettu malli, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajentuminen tulee johtamaan sen kylmenemiseen sopimattomaksi liikkeelle ja elämälle.
Uusi!!: Fotoni ja Maailmankaikkeuden lämpökuolema · Katso lisää »
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Uusi!!: Fotoni ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »
Magneettikuvauksen fysiikka
Magneettikuvauksen fysiikka koskee magneettikuvaustekniikoiden fysikaalisia perusnäkökohtia ja magneettikuvauslaitteiden teknisiä näkökohtia.
Uusi!!: Fotoni ja Magneettikuvauksen fysiikka · Katso lisää »
Magneettinen fotoni
Magneettinen fotoni on hypoteettinen säteilyn välittäjähiukkanen; eräänlainen sähköisen fotonin vastine.
Uusi!!: Fotoni ja Magneettinen fotoni · Katso lisää »
Magneettinen purje
Magneettista purjetta on ehdotettu käytettäväksi avaruusalusten työntövoimana.
Uusi!!: Fotoni ja Magneettinen purje · Katso lisää »
Massaspektrometria
LTQ Orbitrap XL -orbitrap-massaspektrometri. Massaspektrometri (MS) eli massaspektrografi on laite, jota käytetään positiivisten tai negatiivisten ionien alkeisvarausten ja molekyylien tai atomien massojen tutkimisessa sekä fysikaalisessa tutkimuksessa, kuten alkuaineiden isotooppijakaumien selvittämisessä.
Uusi!!: Fotoni ja Massaspektrometria · Katso lisää »
Massaton hiukkanen
Massaton hiukkanen on hiukkanen, jonka invariantti massa on aina nolla, ja joka tämän vuoksi kulkee aina valon nopeudella tyhjässä avaruudessa.
Uusi!!: Fotoni ja Massaton hiukkanen · Katso lisää »
Massavaje
Massavaje, joskus myös massakato, on ydinfysiikassa esiintyvä luonnonilmiö, jossa yksittäisen atomin kokonaismassa on pienempi kuin sen sisältämien vapaana olevien rakenneosasten (nukleonien) kokonaismassa.
Uusi!!: Fotoni ja Massavaje · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Fotoni ja Max Planck · Katso lisää »
Maxwellin demoni
Maxwellin demoni on skotlantilaisen fyysikko James Clerk Maxwellin esittämä ajatuskoe, jonka avulla hän pyrki selvittämään termodynamiikan toisen pääsäännön luonnetta ja osoittamaan, että tämä sääntö oli luonteeltaan tilastollinen.
Uusi!!: Fotoni ja Maxwellin demoni · Katso lisää »
Mössbauerin ilmiö
Mössbauerin ilmiöllä tarkoitetaan kahden samanlaisen atomiytimen, lähteen ja absorbaattorin, välistä rekyylitöntä gammakvantin emissiota ja absorptiota eli gammaresonanssia.
Uusi!!: Fotoni ja Mössbauerin ilmiö · Katso lisää »
Møllerin sironta
Kieli.
Uusi!!: Fotoni ja Møllerin sironta · Katso lisää »
Mekaaninen energia
Mekaanisella energialla tarkoitetaan fysiikassa mekaanisen systeemin osien potentiaali- ja liike-energiaa.
Uusi!!: Fotoni ja Mekaaninen energia · Katso lisää »
Melatoniini
Melatoniini on hormoni, antioksidantti ja unilääke.
Uusi!!: Fotoni ja Melatoniini · Katso lisää »
Metallisidos
Metallisidoksessa vapaa "elektronikaasu" (keltaiset pallot) liikkuvat eri puolilla atomeja.Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos.
Uusi!!: Fotoni ja Metallisidos · Katso lisää »
Mikroaallot
Mikroaallot ovat korkeataajuisia (korkeaenergisiä) eli nopeasti värähteleviä sähkömagneettisia radioaaltoja, jotka muodostuvat sähkö- ja magneettikentästä.
Uusi!!: Fotoni ja Mikroaallot · Katso lisää »
Mittabosoni
Mittabosonit ovat alkeishiukkasia, jotka välittävät perusvuorovaikutusta, joka liittyy johonkin jatkuvaan sisäiseen symmetriaan.
Uusi!!: Fotoni ja Mittabosoni · Katso lisää »
Mittakenttäteoria
Mittakenttäteoria tarkoittaa hiukkasfysiikassa fysikaalista kenttäteoriaa, joka perustuu ajatukseen, että systeemi on invariantti tietyissä symmetriamuunnoksissa.
Uusi!!: Fotoni ja Mittakenttäteoria · Katso lisää »
Monokromaattinen säteily
Monokromaattinen sähkömagneettinen säteily on säteilyä, joka sisältää vain yhtä aallonpituutta, esimerkiksi monokromaattinen valo sisältää vain yhtä aallonpituutta.
Uusi!!: Fotoni ja Monokromaattinen säteily · Katso lisää »
Musta kappale
Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.
Uusi!!: Fotoni ja Musta kappale · Katso lisää »
Muuttuva valonnopeus
Muuttuva valonnopeus viittaa teorioihin, joiden mukaan valon nopeus tyhjiössä ei ole välttämättä aina vakio.
Uusi!!: Fotoni ja Muuttuva valonnopeus · Katso lisää »
Nelinopeus
Nelinopeus on fysiikassa, varsinkin suhteellisuusteoriassa nelivektori eli neliulotteisen aika-avaruuden vektori, joka vastaa kolmiulotteisessa avaruudessa määriteltyä nopeutta.
Uusi!!: Fotoni ja Nelinopeus · Katso lisää »
Nelivektori
Nelivektori on suhteellisuusteoriassa neljästä komponentista koostuva vektori, joka on määritelty neliulotteisessa aika-avaruudessa.
Uusi!!: Fotoni ja Nelivektori · Katso lisää »
Neutraliino
Hiukkasfysiikassa neutraliino on hypoteettinen hiukkanen, jonka olemassaolon supersymmetriset teoriat ennustavat.
Uusi!!: Fotoni ja Neutraliino · Katso lisää »
Neutriino
Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½.
Uusi!!: Fotoni ja Neutriino · Katso lisää »
Niels Bohr
Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.
Uusi!!: Fotoni ja Niels Bohr · Katso lisää »
OMG-hiukkanen
OMG-hiukkanen eli Oh-My-God-hiukkanen on lempinimi kosmiselle hiukkaselle, joka havaittiin 15. lokakuuta 1991 Fly's Eye -ilmaisimella Dugway Proving Groundsissa, Utahissa.
Uusi!!: Fotoni ja OMG-hiukkanen · Katso lisää »
Opsiinit
Opsiinit ovat ryhmä solukalvoon upottautuneita proteiineja, joissa on kromoforina toimiva molekyyli, jonka avulla opsiinit aistivat tietyn aallonpituuden fotoneita, kuten valoa tai UV-säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Opsiinit · Katso lisää »
Optinen suodatin
Optinen suodatin on valoa ja infrapunasäteilyä valikoidusti läpäisevä tai heijastava esine.
Uusi!!: Fotoni ja Optinen suodatin · Katso lisää »
Parinmuodostus (fysiikka)
γ (fotoni) → e− (elektroni) + e+ (positroni) Parinmuodostus tarkoittaa fysiikassa alkeishiukkasen ja sen antihiukkasen syntymistä tavallisimmin fotonista (tai muusta neutraalista bosonista).
Uusi!!: Fotoni ja Parinmuodostus (fysiikka) · Katso lisää »
Perusvuorovaikutus
Perusvuorovaikutus on fysiikassa voima, jota ei voida eritellä pienempiin vuorovaikutuksiin sekä mekanismi, jolla tietyt alkeishiukkaset vuorovaikuttavat määrättyjen alkeishiukkasten kanssa.
Uusi!!: Fotoni ja Perusvuorovaikutus · Katso lisää »
Peter van Inwagen
Peter van Inwagen on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Notre Damen yliopiston John Cardinal O'Hara -oppituolin filosofian professorina.
Uusi!!: Fotoni ja Peter van Inwagen · Katso lisää »
Pioni (fysiikka)
Pionit eli \pi-mesonit ovat mesoneihin kuuluvia hiukkasia.
Uusi!!: Fotoni ja Pioni (fysiikka) · Katso lisää »
Planckin aika
Planckin aika on ajan luonnollinen yksikkö, jota merkitään tP.
Uusi!!: Fotoni ja Planckin aika · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Fotoni ja Planckin laki · Katso lisää »
Planckin vakio
Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.
Uusi!!: Fotoni ja Planckin vakio · Katso lisää »
Planetaarinen sumu
Lohikäärmeen tähdistössä Lyyrassa. Planetaarinen sumu on tähtitieteessä hehkuva kaasukuori, joka on syntynyt normaalikokoisen tai pienen tähden elinkaaren lopussa tähden puhallettua ulkokuorensa avaruuteen.
Uusi!!: Fotoni ja Planetaarinen sumu · Katso lisää »
Positroni
Positroni on elektronin antihiukkanen eli antimateriaa.
Uusi!!: Fotoni ja Positroni · Katso lisää »
Positroniemissiotomografia
alt.
Uusi!!: Fotoni ja Positroniemissiotomografia · Katso lisää »
Poyntingin teoreema
Poyntingin teoreema on sähkömagneettisen energian säilymislaki, joka on nimetty löytäjänsä John Henry Poyntingin mukaan.
Uusi!!: Fotoni ja Poyntingin teoreema · Katso lisää »
Preoni
Preonit ovat hypoteettisia alkeishiukkasia, joiden arvellaan olevan nykyisin jakamattomina pidettyjen hiukkasten, kuten kvarkkien, elektronien ja välittäjähiukkasten (esimerkiksi fotonin) sisäisiä rakenneosasia.
Uusi!!: Fotoni ja Preoni · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Fotoni ja Protoni · Katso lisää »
Protoni-protoni-ketju
Kuva pp-ketjun toiminnasta. Siniset ovat protoneita, vihreät neutroneita, keltaiset elektroneja (ja positroneja), punaiset fotoneita ja oranssit neutriinoja. Protoni-protoni-ketju eli pp-ketju on tähtien energiantuotantomekanismi.
Uusi!!: Fotoni ja Protoni-protoni-ketju · Katso lisää »
Protonin hajoaminen
d-kvarkista. Protonin hajoaminen on hypoteettinen radioaktiivinen hajoamisen muoto, jossa protoni hajoaa kevyemmiksi alkeishiukkasiksi.
Uusi!!: Fotoni ja Protonin hajoaminen · Katso lisää »
Punertuma
Punertuma on ilmiö, jossa tähtitieteellinen kohde näyttää punaisemmalta kuin se todellisuudessa on, koska kohteesta lähtenyt valo on kulkenut tähtienvälisen aineen läpi.
Uusi!!: Fotoni ja Punertuma · Katso lisää »
Puolijohdeilmaisin
Puolijohdeilmaisin on hiukkasilmaisintyyppi, joka on rakenteeltaan estosuuntaisesti kytketty diodi.
Uusi!!: Fotoni ja Puolijohdeilmaisin · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Fotoni ja Radioaallot · Katso lisää »
Radioaktiivinen hajoaminen
Radioaktiivinen hajoaminen on prosessi, jossa radioaktiivinen atomiydin muuntuu toiseksi ytimeksi emittoiden samalla säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Radioaktiivinen hajoaminen · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Fotoni ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Ramansironta
Ramansironta eli Ramanin ilmiö on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn sirontaa, jossa säteilyn taajuus muuttuu.
Uusi!!: Fotoni ja Ramansironta · Katso lisää »
Röntgendiffraktio
kuvalevyilmaisimella. Röntgendiffraktio (lyhenne XRD) on ilmiö, jossa röntgensäteily diffraktoituu kiteestä.
Uusi!!: Fotoni ja Röntgendiffraktio · Katso lisää »
Relativistinen dispersiorelaatio
Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.
Uusi!!: Fotoni ja Relativistinen dispersiorelaatio · Katso lisää »
Revontulet
Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.
Uusi!!: Fotoni ja Revontulet · Katso lisää »
Rodopsiini
Rodopsiini (kreikaksi rhodon.
Uusi!!: Fotoni ja Rodopsiini · Katso lisää »
Sauvasolu
Sauvasolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia hämärässä näkemiseen erikoistuneita fotoreseptorisoluja.
Uusi!!: Fotoni ja Sauvasolu · Katso lisää »
Sädehoito
Sädehoito tarkoittaa lääketieteen osa-aluetta, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä sairauksien hoitamiseksi.
Uusi!!: Fotoni ja Sädehoito · Katso lisää »
Sähköheikko vuorovaikutus
Sähköheikko vuorovaikutus on kahden fysiikan perusvuorovaikutuksen, sähkömagneettisen ja heikon vuorovaikutuksen matemaattinen ja käsitteellinen yhdistelmä.
Uusi!!: Fotoni ja Sähköheikko vuorovaikutus · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Fotoni ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömagneettinen spektri
infrapuna- ja lämpösäteily, 1 m – 1 km radioaallot. Sähkömagneettisen spektrin kuvausSelvennä Sähkömagneettinen spektri kattaa kaikki sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueet.
Uusi!!: Fotoni ja Sähkömagneettinen spektri · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Fotoni ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Fotoni ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Sähköverkko
Suurjännitelinjan pylväs Sähköverkko on siirto- ja jakeluverkko voimalaitoksissa tuotetun sähköenergian toimittamiseksi sähkön kuluttajille.
Uusi!!: Fotoni ja Sähköverkko · Katso lisää »
Säteilypaine
Säteilypaine on sähkömagneettisen säteilyn aiheuttama tavallisesti hyvin pieni paine, joka kohdistuu kaikkiin pintoihin, joihin osuu sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Säteilypaine · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Fotoni ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Sigma (baryoni)
Sigma-baryonit (Σ) ovat baryoneja, joiden kolmesta kvarkista kaksi on ylös- (u) tai alas-kvarkkeja (d) mutta kolmas jokin muu, tavallisimmin outo kvarkki (s), mutta saattaa olla myös lumokvarkki (c) tai pohja-kvarkki (b).
Uusi!!: Fotoni ja Sigma (baryoni) · Katso lisää »
Solvay-konferenssi
P. Langevin. Solvay-konferenssit ovat merkittäviä modernin fysiikan kehittämisestä keskustelevia kansainvälisiä kokouksia.
Uusi!!: Fotoni ja Solvay-konferenssi · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Fotoni ja Spektri · Katso lisää »
Spin
Elektroni on esimerkki spin-½-hiukkasesta. Sillä on kaksi mahdollista spinin arvoa z-akselin suuntaan, +½ ħ ja -½ ħ, jossa ħ on redusoitu Planckin vakio. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä.
Uusi!!: Fotoni ja Spin · Katso lisää »
Spontaani emissio
Spontaani emissio on prosessi, jossa valonlähde kuten atomi, molekyyli, nanokide tai nukleoni palaa viritetyltä energiatilalta johonkin alempaan energiatilaan samalla emittoiden fotonin.
Uusi!!: Fotoni ja Spontaani emissio · Katso lisää »
Stimuloitu emissio
Stimuloitu emissio (laser) Stimuloidulla emissiolla tarkoitetaan optiikassa ilmiötä, jossa viritettyä elektronia häiritään (stimuloidaan) fotonilla, jolla on sopiva energia, jolloin elektroni palaa perustilaansa emittoiden samalla fotonin.
Uusi!!: Fotoni ja Stimuloitu emissio · Katso lisää »
Sykloadditio
Sykloadditio on perisyklinen kemiallinen reaktio.
Uusi!!: Fotoni ja Sykloadditio · Katso lisää »
Syvä taivas
Syvän taivaan kohde Orionin sumu Syvä taivas on harrastelijatähtitieteessä käytetty termi, jolla viitataan aurinkokunnan ulkopuolella sijaitsevaan avaruuden osaan ja siellä oleviin kohteisiin.
Uusi!!: Fotoni ja Syvä taivas · Katso lisää »
Tappisolu
Tappisolutyyppien (S, M, L) normalisoidut herkkyyskäyrät valon eri aallonpituuksille. Tappisolun rakenne Tappisolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia valon aistimiseen erikoistuneita soluja.
Uusi!!: Fotoni ja Tappisolu · Katso lisää »
Tau (alkeishiukkanen)
Tau (τ) on leptoneihin kuuluva alkeishiukkanen.
Uusi!!: Fotoni ja Tau (alkeishiukkanen) · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Fotoni ja Tähtitiede · Katso lisää »
Theodor Förster
Theodor Förster (15. toukokuuta 1910 Frankfurt am Main, Saksa – 20. toukokuuta 1974 Stuttgart, Länsi-Saksa) oli saksalainen fysikaalinen kemisti.
Uusi!!: Fotoni ja Theodor Förster · Katso lisää »
Tiiviin aineen fysiikka
Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Fotoni ja Tiiviin aineen fysiikka · Katso lisää »
Tuikeilmaisin
Tuikeilmaisin on hiukkasilmaisin, jolla havainnoidaan korkeaenergiaista säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Tuikeilmaisin · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Fotoni ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Fotoni ja Valo · Katso lisää »
Valoherkkä kenno
Valoherkkä kenno on kuva-anturi, joka muuttaa kennopinnalle osuvat valonsäteet sähkövarauksiksi, joiden synnyttämä jännite muutetaan tyypillisesti kennoon integroidulla A/D-muuntimella digitaaliseen muotoon jatkokäsittelyä varten.
Uusi!!: Fotoni ja Valoherkkä kenno · Katso lisää »
Valokemia
Valokemia eli fotokemia on kemian ala, joka tutkii sähkömagneettisen säteilyn aikaansaamia kemiallisia reaktioita ja muita ilmiöitä.
Uusi!!: Fotoni ja Valokemia · Katso lisää »
Valokuvaus
Palkkikameran objektiivi ja osa etulautaa ja runkoa Valokuvaus on menetelmä, jossa luodaan kuvia kohdistamalla valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä valoherkälle pinnalle.
Uusi!!: Fotoni ja Valokuvaus · Katso lisää »
Valomestari
Valomestari, oikealta nimeltään Edward Lansky on Marvel-kustantamon luoma superroisto, jonka ensiesiintyminen tapahtui amerikkalaisessa Spectacular Spider-Man-lehden numerossa 3.
Uusi!!: Fotoni ja Valomestari · Katso lisää »
Valonkesto
Valonkesto on väriaineen tai pigmentin ominaisuus, joka määrittelee, kuinka hyvin se säilyttää värinsä valolle altistettuna.
Uusi!!: Fotoni ja Valonkesto · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Fotoni ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Valovastus
right LDR-tyyppinen vastus Valovastus (fotovastus; LDR) on vastus, jonka resistanssi riippuu siihen kohdistuneen valon voimakkuudesta.
Uusi!!: Fotoni ja Valovastus · Katso lisää »
Vapausaste (termodynamiikka)
Vapausasteet ovat fysikaalisen systeemin tilaa kuvaavia, toisistaan riippumattomia muuttujia.
Uusi!!: Fotoni ja Vapausaste (termodynamiikka) · Katso lisää »
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Uusi!!: Fotoni ja Väri · Katso lisää »
Väriaine
Metyleenisinisellä värjättyä vettä. Väriaineet ovat erilaisten materiaalien värjäämiseen käytettyjä, yleensä johonkin liuotteeseen tai sideaineesen liukenevia värillisiä, tavallisesti orgaanisia yhdisteitä.
Uusi!!: Fotoni ja Väriaine · Katso lisää »
Väriaisti
Väriaisti eli värinäkö tarkoittaa monilla eliöillä olevaa kykyä nähdä eri värejä.
Uusi!!: Fotoni ja Väriaisti · Katso lisää »
Värivaraus
Hiukkasfysiikassa väri ei tarkoita mitään silmin havaittavaa väriä, vaan sillä kuvataan erästä kvarkkien ja gluonien ominaisuutta kvanttiväridynamiikan teoriassa.
Uusi!!: Fotoni ja Värivaraus · Katso lisää »
Väsyneen valon teoria
Väsyneen valon teoriat ovat hypoteeseja, joiden mukaan Hubblen lain mukainen, kaukaisten galaksien valon punasiirtymän ja galaksien etäisyyden välinen yhteys aiheutuu jostakin muusta kuin galaksien etääntymisestä ja siihen liittyvästä Dopplerin ilmiöstä.
Uusi!!: Fotoni ja Väsyneen valon teoria · Katso lisää »
Wienin siirtymälaki
Mustan kappaleen säteilyn aallonpituusjakauma eri lämpötiloissa. Wienin siirtymälaki on fysiikan laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilyn spektrin huippua vastaava aallonpituus \lambda_\mathrm on kääntäen verrannollinen kappaleen lämpötilaan: \lambda_\mathrm.
Uusi!!: Fotoni ja Wienin siirtymälaki · Katso lisää »
Yksittäistasapainoperiaate
Yksittäistasapainoperiaatteen mukaan reversiibelin kompleksisen reaktion, joka sisältää useita välivaiheita, ollessa tasapainossa, on sen jokaisen välivaiheen oltava myös tasapainossa.
Uusi!!: Fotoni ja Yksittäistasapainoperiaate · Katso lisää »
Youngin kaksoisrakokoe
Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.
Uusi!!: Fotoni ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »
(E)-stilbeeni
(E)-stilbeeni eli trans-stilbeeni (C14H12) on aromaattinen hiilivety.
Uusi!!: Fotoni ja (E)-stilbeeni · Katso lisää »
23. lokakuuta
23.
Uusi!!: Fotoni ja 23. lokakuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Fotonit, Valohiukkanen, Valokvantti.
