Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
69 suhteet: Albrecht von Wallenstein, Anna Itävaltalainen (Ruotsin kuningatar), Špilberkin linna, Żagań, Breisachin piiritys, Breitenfeldin ensimmäinen taistelu, Christian Braunschweig, Claude Bazin de Bezons, Defenestraatio, Eggenbergin linna, Evankelinen unioni, Ferdinand, Ferdinand II, Ferdinand III (keisari), Filip III (Espanja), François Leclerc du Tremblay, Frans Wouters, Fredrik V (Pfalz), Gaspar de Guzmán Olivares, Gábor Bethlen, Graz, Habsburgien monarkia, Hans Georg von Arnim-Boitzenburg, Heinrich Matthias von Thurn, Hovijuutalainen, Itävallan historia vuoteen 1815, Johann Tilly, Johann von Werth, Juhana Yrjö I, Kaarle I (Englanti), Kapusiinikirkko, Kolmikymmenvuotinen sota, Kristian IV, Kristiina, Luettelo Böömin hallitsijoista, Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista, Luettelo Saksan hallitsijoista, Luettelo Transilvanian ruhtinaista, Luettelo Unkarin hallitsijoista, Maksimilian I (herttua), Mantovan perimyssota (1613–1617), Margareeta Itävaltalainen (Espanja), Maria Cunitz, Martin Opitz, Matias (keisari), Matthias Gallas, Melchior von Hatzfeldt, Nagykanizsa, Nördlingenin taistelu, Péter Pázmány, ..., Rheinfeldenin taistelu, Schönbrunnin linna, Sisä-Itävalta, Slovenian historia, Stadtlohnin taistelu, Strasbourg, Unkari, Valkeavuoren taistelu, Voltaire, Wieden, 15. helmikuuta, 1578, 1600-luku, 1610-luku, 1618, 1620-luku, 1630-luku, 1637, 9. heinäkuuta. Laajenna indeksi (19 lisää) »
Albrecht von Wallenstein
Albrecht von Wallenstein Albrecht Wenzel Eusebius von Wallenstein (oik. von Waldstein, tšekiksi Vojtěch Václav Eusebius z Valdštejna, 24. syyskuuta 1583 Hermanitz an der Elbe, Böömi – 25. helmikuuta 1634 Eger), Friedlandin ja Mecklenburgin herttua, oli böömiläinen aatelinen, sotilas ja poliitikko.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Albrecht von Wallenstein · Katso lisää »
Anna Itävaltalainen (Ruotsin kuningatar)
Anna Itävaltalainen (16. elokuuta 1573 Graz – 10. helmikuuta 1598 Varsova) oli Puolan ja Ruotsin kuningatar avioliittonsa kautta Ruotsin ja Puolan kuninkaan Sigismund III Vaasan kanssa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Anna Itävaltalainen (Ruotsin kuningatar) · Katso lisää »
Špilberkin linna
Špilberkin linna on Brnossa Tšekissä oleva linna, jossa on nykyään Brnon kaupunginmuseon tiloja.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Špilberkin linna · Katso lisää »
Żagań
Żagań (ja) on kaupunki Bóbrjoen rannalla Lubuszin voivodikunnassa Länsi-Puolassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Żagań · Katso lisää »
Breisachin piiritys
Breisachin piiritys oli osa kolmikymmenvuotista sotaa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Breisachin piiritys · Katso lisää »
Breitenfeldin ensimmäinen taistelu
Breitenfeldin taistelu käytiin Leipzigin pohjoispuolella 17.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Breitenfeldin ensimmäinen taistelu · Katso lisää »
Christian Braunschweig
Herttua Christian Braunschweig (Paulus Moreelse 1619) Herttua Christian Braunschweig (oikeastaan Christian Braunschweig-Wolfenbüttel (20. syyskuuta 1599 Gröningen Saksa – 16. kesäkuuta 1626 Wolfenbüttel) oli saksalainen palkkasoturi kolmikymmenvuotisessa sodassa ja protestanttiseksi kääntyneen Halberstadtin hiippakunnan johtaja vuodesta 1616. Braunschweig oli Hollannin armeijan palveluksessa vuosina 1620 ja 1622. vuosina 1621–22 ja 1623–25 hän oli Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V:n palveluksessa. Tanskan liityttyä kolmikymmenvuotiseen sotaan Braunschweig siirtyi Tanskan kuningas Kristian IV:n palvelukseen 1625. Häntä kutsuttiin lisänimellä Hullu halberstadtlainen. Braunschweig oli Braunschweig-Wolfenbüttelin herttua Henrik Juliuksen kolmas poika. Isänsä kuoleman jälkeen 1613 hänet kasvatti eno Tanskan kuningas Kristian IV. Kun Halberstadtin hiippakunnan johtaja ja Braunschweigin veli Rudolf kuoli 1616, valittiin hänet seuraavaksi hiippakunnan johtajaksi. Braunschweig oli yksi harvoista merkittävistä protestanttisen puolen taistelijoista, jotka jatkoivat sotaa hävityn Valkeavuoren taistelun jälkeen. Hän hävisi kuitenkin 20. kesäkuuta 1622 Höchstin taistelussa Johann Tillylle kärsien raskaat tappiot. Tämän jälkeen hän siirtyi yhdessä Ernst von Mansfeldin kanssa Hollannin palvelukseen, jossa he taistelivat hyvin Fleurusin taistelussa 26. elokuuta (Braunschweig menetti taistelussa toisen kätensä) ja vapauttivat espanjalaisten piirittämän Bergen op Zoomin 4. lokakuuta. Braunschweig siirtyi armeijoineen talvimajoitukseen Itä-Friisinmaalle, josta seuraavan keväänä oli tarkoitus hyökätä Böömiin. Tilly kuitenkin johti armeijansa pohjoiseen ja katkaisi Braunschweigin hyökkäysreitin, ja Braunschweig päätti johtaa armeijansa takaisin Hollantiin, jossa oli sotinut menestyksekkäästi edellisenä syksynä. Tilly kuitenkin pakotti hänet taisteluun Stadtlohnissa 6. elokuuta 1623, jossa Braunschweigin armeija lähes tuhoutui. Alkuperäisestä 21 000:sta miehestä jäi jäljelle vain 6 000, joiden kanssa Braunschweig vetäytyi Hollantiin. Stadtlohnin taistelu lopetti ensimmäisen vaiheen kolmikymmenvuotisessa sodassa kun Fredrik V teki rauhan keisari Ferdinand II:n kanssa. Sota jatkui vuonna 1625 kun Tanska liittyi mukaan. Braunschweig asettui Tanskan palvelukseen, mutta sairastui vaikeasti ja kuoli 16. kesäkuuta 1626.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Christian Braunschweig · Katso lisää »
Claude Bazin de Bezons
Claude Bazin de Bezons (1617 Pariisi – 20. maaliskuuta 1684) oli ranskalainen asianajaja ja poliitikko sekä Ranskan akatemian jäsen.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Claude Bazin de Bezons · Katso lisää »
Defenestraatio
Gustave Dorén näkemys kuningatar Isebelin defenestraatiosta Defenestraatio on latinalaisperäinen (de.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Defenestraatio · Katso lisää »
Eggenbergin linna
Eggenbergin linna. Eggenbergin linna on linna Grazissa, Itävallassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Eggenbergin linna · Katso lisää »
Evankelinen unioni
Evankelisen unionin valtiot Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa vuonna 1610. Asiakirja Evankelisen unionin perustamisesta, joka on allekirjoitettu 14. toukokuuta 1608. Evankelinen unioni eli Protestanttinen unioni oli kolmikymmenvuotisen sodan aikoihin toiminut Saksan protestanttien puolustusliitto.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Evankelinen unioni · Katso lisää »
Ferdinand
Ferdinand on muinaissaksalainen miehen etunimi, joka merkitsee 'urheaa puolustajaa' (Fredenand, Friedenand).
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Ferdinand · Katso lisää »
Ferdinand II
Ferdinand II voi tarkoittaa ainakin seuraavia hallitsijoita.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Ferdinand II · Katso lisää »
Ferdinand III (keisari)
Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 Graz – 2. huhtikuuta 1657 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1637–1657, Böömin kuningas vuodesta 1627 ja Unkarin kuningas vuodesta 1625.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Ferdinand III (keisari) · Katso lisää »
Filip III (Espanja)
Filip III; (14. huhtikuuta 1578 Madrid – 31. maaliskuuta 1621, Madrid) oli Espanjan ja Portugalin (nimellä Filip II) kuningas vuodesta 1598 kuolemaansa vuoteen 1621 asti.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Filip III (Espanja) · Katso lisää »
François Leclerc du Tremblay
François Leclerc du Tremblay, piirros. Tremblay ja Richelieu, Charles Édouard Delortin historiamaalaus 1800-luvulta. François Leclerc du Tremblay eli isä Joseph (4. marraskuuta 1577 Pariisi – 18. joulukuuta 1638 Rueil) oli ranskalainen munkki, uskonnollinen mystikko ja poliittinen vaikuttaja.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja François Leclerc du Tremblay · Katso lisää »
Frans Wouters
''Diana ja maisema'' Frans Wouters (1612–1659) oli flaamilainen barokkiaikakauden taidemaalari, joka muunsi Rubensin monumentaalisen barokkityylin (Peter Paul Rubens) pienikokoisiksi kabinettimaalauksen kontekstiin.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Frans Wouters · Katso lisää »
Fredrik V (Pfalz)
Böömin kuningas Fredrik I. Fredrik V (26. elokuuta 1596 Neumarkt in der Oberpfalz – 29. marraskuuta 1632 Mainz) oli vuosina 1610–1623 Pfalzin vaaliruhtinas ja vuosina 1619–1620 Böömin kuningas nimellä Fredrik I. Koska Fredrikin kuninkuus kesti vain yhden vuoden (4. marraskuuta 1619 – 8. marraskuuta 1620), hän sai lisänimen talvikuningas Tietosanakirja.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Fredrik V (Pfalz) · Katso lisää »
Gaspar de Guzmán Olivares
Gaspar de Guzmán y Pimentel, Olivaresin kreivi ja Sanlúcarin herttua. Diego Velázquezin maalaus vuodelta 1634. Gaspar de Guzmán Olivares (oikeastaan Gaspar de Guzmán y Pimentel, Olivaresin kreivi) (6. tammikuuta 1587 Rooma, Kirkkovaltio – 22. heinäkuuta 1645 Toro, Espanja) oli espanjalainen valtiomies.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Gaspar de Guzmán Olivares · Katso lisää »
Gábor Bethlen
Gábor Bethlen (s. 1580 – k. 15. marraskuuta 1629) oli Transilvanian ruhtinas vuosina 1613–1629 ja myös Unkarin maapäivien valitsema Unkarin kuningas vuosina 1620–1622.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Gábor Bethlen · Katso lisää »
Graz
Graz on Itävallan toiseksi suurin kaupunki ja Steiermarkin pääkaupunki.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Graz · Katso lisää »
Habsburgien monarkia
Habsburgien monarkia tai Habsburgien valtakunta on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Habsburgien monarkia · Katso lisää »
Hans Georg von Arnim-Boitzenburg
Hans Georg von Arnim-Boitzenburg (1583 Boitzenburg, Brandenburg – 28. huhtikuuta 1641 Dresden) oli saksalainen sotamarsalkka.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Hans Georg von Arnim-Boitzenburg · Katso lisää »
Heinrich Matthias von Thurn
Matthäus Merian vanhempi, Kreivi Heinrich Matthias Thurn-Valsassina, kuparipiirros, 1662 Heinrich Matthias Thurn-Valsassina (Enrico Matteo Conte della Torre di Valsassina) (24. helmikuuta 1567 – 28. tammikuuta 1640 Pärnu), Thurnin ja Valsassinan kreivi, Karlstejnin linnakreivi sekä Velishin ja Pärnun herra, oli böömiläinen aatelinen ja sotilas, joka päätyi ruotsalaisten palvelukseen Baltiaan.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Heinrich Matthias von Thurn · Katso lisää »
Hovijuutalainen
Hovijuutalainen tai hovifaktori (hoffaktor) on historiallinen nimitys juutalaisille liikemiehille, jotka uuden ajan Euroopassa järjestivät verkostojensa avulla rahoitusta ja lainoja kristityille hallitsijoille.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Hovijuutalainen · Katso lisää »
Itävallan historia vuoteen 1815
Itävallan historia vuoteen 1815 asti.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Itävallan historia vuoteen 1815 · Katso lisää »
Johann Tilly
Kreivi Johann Tilly. Johann Tilly, oikeastaan Johann Tserclaes, Tillyn kreivi (joskus myös Johan Tzerclaes Reichsgraf von Tilly) (helmikuussa 1559 Villers-la-Ville – 30. huhtikuuta 1632, Ingolstadt) oli katolilaisten tärkeimpiä komentajia kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Johann Tilly · Katso lisää »
Johann von Werth
kreivi Johann von Werth Johann von Werth (1591/n. 1595, Kaarst – 16. syyskuuta 1652, Königgrätz) oli saksalainen palkkasotilas ja ratsuväenkenraali kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Johann von Werth · Katso lisää »
Juhana Yrjö I
Juhana Yrjö I (5. maaliskuuta 1585 Dresden – 8. lokakuuta 1656 Dresden) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1611–1656.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Juhana Yrjö I · Katso lisää »
Kaarle I (Englanti)
Kaarle I (Charles I) (19. marraskuuta 1600 – 30. tammikuuta 1649) oli Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas vuosina 1625–1649.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Kaarle I (Englanti) · Katso lisää »
Kapusiinikirkko
Kapusiinikirkko (saks. Kapuzinerkirche) on kapusiinien luostarikirkko Wienissä, Itävallassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Kapusiinikirkko · Katso lisää »
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Kristian IV
Kristian IV (12. huhtikuuta 1577 Frederiksborgin linna – 28. helmikuuta 1648 Kööpenhamina) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1588–1648.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Kristian IV · Katso lisää »
Kristiina
Kristiina (1626 Tukholma – 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti vuoteen 1654.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Kristiina · Katso lisää »
Luettelo Böömin hallitsijoista
Tämä on luettelo Böömin hallitsijoista.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Luettelo Böömin hallitsijoista · Katso lisää »
Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista
Tämä on luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista · Katso lisää »
Luettelo Saksan hallitsijoista
Tämä on luettelo hallitsijoista jotka hallitsivat Saksan alueita Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Luettelo Saksan hallitsijoista · Katso lisää »
Luettelo Transilvanian ruhtinaista
Tämä on luettelo Transilvanian ruhtinaista.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Luettelo Transilvanian ruhtinaista · Katso lisää »
Luettelo Unkarin hallitsijoista
Tämä on kronologinen luettelo Unkarin hallitsijoista.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Luettelo Unkarin hallitsijoista · Katso lisää »
Maksimilian I (herttua)
Maksimilian I. Joachim von Sandrartin maalaama muotokuva vuodelta 1643. Maksimilian I (17. huhtikuuta 1573 München – 27. syyskuuta 1651 Ingolstadt) oli Baijerin herttua vuosina 1597–1623 ja ensimmäinen Baijerin vaaliruhtinas vuosina 1623–1651.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Maksimilian I (herttua) · Katso lisää »
Mantovan perimyssota (1613–1617)
Mantovan perimyssota tai ensimmäinen Mantovan sota käytiin vuosina 1613–1617 Pohjois-Italiassa Mantovan herttuakunnan (tukenaan Espanja ja Itävalta) ja Monferraton herttuakunnan (tukenaan Savoiji ja Ranska) välillä.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Mantovan perimyssota (1613–1617) · Katso lisää »
Margareeta Itävaltalainen (Espanja)
Margareeta Itävaltalainen (25. joulukuuta 1584 Graz, Itävallan arkkiherttuakunta – 3. lokakuuta 1611 El Escorial, Madrid) oli Habsburgien hallitsijasukuun kuulunut itävaltalainen arkkiherttuatar, josta tuli Filip III:n puolisona Espanjan kuningatar.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Margareeta Itävaltalainen (Espanja) · Katso lisää »
Maria Cunitz
Maria Cunitz (1604/1610 Wohlau (Wołów) – 22. elokuuta 1664) oli sleesialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Maria Cunitz · Katso lisää »
Martin Opitz
Martin Opitz (Bartholomäus Strobelin maalaus) Martin Opitz von Boberfeld (23. joulukuuta 1597 Bunzlau, Sleesia – 20. elokuuta 1639 Danzig, Saksa) oli saksalainen runoilija, uudemman saksalaisen runouden isä.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Martin Opitz · Katso lisää »
Matias (keisari)
Keisari Matias Matias (24. helmikuuta 1557 Wien – 20. maaliskuuta 1619 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1612–1619, Unkarin kuningas vuosina 1608–1619 ja Böömin kuningas 1611–1617.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Matias (keisari) · Katso lisää »
Matthias Gallas
Matthias Gallas. Matthias Gallas (oik. Matthias di Gallasso, Campon kreivi ja Luceran herttua; 16. syyskuuta 1584 Trento – 25. huhtikuuta 1647 Wien) oli itävaltalainen sotilas ja toimi keisarillisen armeijan komentajana kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Matthias Gallas · Katso lisää »
Melchior von Hatzfeldt
Melchior von Hatzfeldt. Melchior von Hatzfeldt (oik. Melchior, Hatzfeldtin kreivi) (20. lokakuuta 1593, Altenkirchen – 9. tammikuuta 1658, Powitzko, Sleesia) oli keisarillisen armeijan marsalkka vuosina 1632–46 ja taisteli keisarillisessa armeijassa lähes koko kolmikymmenvuotisen sodan.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Melchior von Hatzfeldt · Katso lisää »
Nagykanizsa
Nagykanizsa, myös Kanizsa on noin 47 300 asukkaan kaupunki läntisessä Unkarissa Zalan läänissä lähellä Kroatian ja myös Slovenian rajaa ja toisaalta Balaton-järveä.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Nagykanizsa · Katso lisää »
Nördlingenin taistelu
Nördlingenin taistelu (joskus myös Allbuchin taistelu) käytiin 6. syyskuuta 1634 kolmikymmenvuotisen sodan aikana lähellä Nördlingenin kaupunkia Etelä-Saksassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Nördlingenin taistelu · Katso lisää »
Péter Pázmány
Péter Pázmány (4. lokakuuta 1570 Nagyvárad, Transilvanian ruhtinaskunta – 19. maaliskuuta 1637 Pozsony, Unkarin kuningaskunta) oli unkarilainen kardinaali ja valtiomies.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Péter Pázmány · Katso lisää »
Rheinfeldenin taistelu
Rheinfeldenin taistelu käytiin vuonna 1638 kolmikymmenvuotisen sodan aikana kahdessa osassa (28. helmikuuta ja 3. maaliskuuta).
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Rheinfeldenin taistelu · Katso lisää »
Schönbrunnin linna
Schönbrunnin linna on Itävallan Wienissä vanhankaupungin ulkopuolella sijaitseva keisarillinen palatsi.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Schönbrunnin linna · Katso lisää »
Sisä-Itävalta
Sisä-Itävalta oli vuosina 1379–1619 ollut alue, jota hallitsi Habsburgin suku.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Sisä-Itävalta · Katso lisää »
Slovenian historia
Slovenian historia kattaa Slovenian valtion alueen lisäksi sloveenien historiaa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Slovenian historia · Katso lisää »
Stadtlohnin taistelu
Stadtlohnin taistelu 6. elokuuta 1623 oli Katolisen liigan ja saksalaisten protestanttien yhteenotto kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Stadtlohnin taistelu · Katso lisää »
Strasbourg
Strasbourg (elsassiksi Strossburi) on Collectivité européenne d’Alsacen pääkaupunki itäisessä Ranskassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Strasbourg · Katso lisää »
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Unkari · Katso lisää »
Valkeavuoren taistelu
Valkeavuoren taistelu 8. marraskuuta 1620 Katolisen liigan ja böömiläisten protestanttisten kapinallisten varhainen yhteenotto kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Valkeavuoren taistelu · Katso lisää »
Voltaire
Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Voltaire · Katso lisää »
Wieden
Naschmarktin toria. Wieden on Itävallan pääkaupungin Wienin 4.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja Wieden · Katso lisää »
15. helmikuuta
15.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 15. helmikuuta · Katso lisää »
1578
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1578 · Katso lisää »
1600-luku
1600-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1600–1699.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1600-luku · Katso lisää »
1610-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1610-luku · Katso lisää »
1618
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1618 · Katso lisää »
1620-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1620-luku · Katso lisää »
1630-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1630-luku · Katso lisää »
1637
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 1637 · Katso lisää »
9. heinäkuuta
9.
Uusi!!: Ferdinand II (keisari) ja 9. heinäkuuta · Katso lisää »
