Viestintä

928 suhteet: Abortti, Abraham Thauvonius, Abydos (Troas), Accademia degli Incogniti, Adramyttion, Adrastos Afrodisiaslainen, Aegidius Roomalainen, Afytis, Agathon (tragediakirjailija), Aika, Aiskhylos, Aisopoksen faabelit, Aivotutkimusmenetelmät, Ajan ja avaruuden filosofia, Ajattelun lait, Akademeia, Akarnania, Akragas, Aktuaalisuus ja potentiaalisuus, Al-Andalus, Al-Farabi, Al-Ghazali, Al-Mahdi, Alasdair MacIntyre, Albert Suuri, Albertin ikkuna, Albertus Saksilainen, Aldus Manutius, Aleksamenos Teoslainen, Aleksandrian kirjasto, Aleksanteri (elokuva), Aleksanteri Afrodisiaslainen, Aleksanteri Suuri, Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä, Alessandro Tassoni, Alkaios, Alkeet, Alkinoos (filosofi), Alkuaine, Ambrakia, Amicus Plato, sed magis amica veritas, Ammonios Hermias, Anaksagoras, Anaksimandros, Analogia (kielitiede), Androdamas Rhegionlainen, Andronikos Rhodoslainen, Androtion (puhuja), Antheus, Antifon, ..., Antigonos Karystoslainen, Antiikin Argolis, Antiikin Ateena, Antiikin demokratia, Antiikin Epeiros, Antiikin Euboia, Antiikin filosofia, Antiikin filosofien salaiset opetukset, Antiikin kirjallisuuden suomennokset, Antiikin kirjallisuus, Antiikin Kreikan kirjallisuus, Antiikin Kreikan kulttuuri, Antiikin Kreikan tekniikka, Antiikin Kreikka, Antiikin Lakonia, Antiikin tiede, Antisthenes, Antropomorfismi, Apatheia, Aporia, Areiopagi (neuvosto), Arete, Arethas Kesarealainen, Ari, Aristofanes Byzantionlainen, Aristokratia, Aristoksenos, Aristotélis (kunta), Aristoteelinen logiikka, Aristoteleen biologia, Aristoteleen dialogit, Aristoteleen etiikka, Aristoteleen matematiikka, Aristoteleen painovoimateoria, Aristoteleen psykologia, Aristoteleen teologia, Aristoteles (täsmennyssivu), Aristoteles-kommentaarit, Aristotelian Society, Aristotelismi, Arkhe, Arkhestratos Gelalainen, Arkhytaan filosofiasta, Arkontti, Arrianos, Arts & Humanities Citation Index, Arvostelma, Asklepigenia, Asklepios Tralleislainen, Aspasios, Assera, Assosiaatio (psykologia), Atarneus, Ateena, Ateenan demokratia, Ateenan koulu, Ateenan tyrannia, Ateenan valtiomuoto (Aristoteles), Athamania, Athenodoros Kananalainen, Atomismi, Atomiteoria, Atthides, Attikan öitä, Attikan murre, Attikos (filosofi), August Immanuel Bekker, Augustinus, Avaruus, Averroës, Averroismi, Avicenna, Ayn Rand, Älykäs suunnittelu, Évripos, Barlaam Calabrialainen, Barsine, Basileia, Batumi, Begriffsschrift, Bekkerin numerointi, Bernard Bosanquet, Biokemia, Biologia, Biologian filosofia, Boëthius, Boethius Dacialainen, Boethos Sidonlainen, Bonaventura, Bysantin valtakunta, Bysanttilainen filosofia, Byzantion, Camera obscura, Categoriae decem, Cesare Cremonini, Chalkída, Charles S. Peirce, Charles S. Peircen tieteiden luokittelu, Cogito ergo sum, Coimbran yliopisto, College of Europe, Corpus Hippocraticum, Daniele Barbaro, Dante Alighieri, David (filosofi), De arte venandi cum avibus, De pomo, Deksippos (filosofi), Delfoin oraakkeli, Demetrios Faleronlainen, Demokratia, Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero, Demokritoksesta, Demokritos, Denis Vrain-Lucas, Despotismi, Deus ex machina, Dialektiikka, Dialogi, Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä, Dialoginen filosofia, Didaktinen runous, Dihairesis, Dikaiarkhos, Diogenes Laertios, Dionysia, Dionysia-juhlien voitot, Dionysios bar Salibi, Dionysios Khalkedonilainen, Diotimos, Dityrambi, Dodona, Doksografia, Dominikaanien historia, Donald Davidson (filosofi), Draama, Dualismi (filosofia), Duns Scotus, Durrës, Dynamis, Editio princeps, Eeppinen kyklos, Eetos, Eetteri (alkuaine), Eettinen naturalismi, Efesos, Ehkäisy, Eisagoge, Ekklesia (Ateena), Ekoteologia, Eksistentialismi, Eläinlääketieteen historia, Eläinoppi (Aristoteles), Eläinten älykkyydestä, Eläinten kehittymisestä, Eläinten liikkeestä, Eläinten osista, Eläinten syntymisestä, Eläintiede, Elämän tarkoitus, Elealaiset, Elena Cornaro Piscopia, Eleusiin mysteerit, Elias (filosofi), Elizabeth Anscombe, Elohopea, Empedokles, Empirismi, Energeia, Ensimmäinen analytiikka, Ensimmäinen vuosituhat eaa., Entelekheia, Entomofagia, Epicurea, Epikharmos, Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti, Erasmus Rotterdamilainen, Eresos, Esisokraatikot, Essentialismi, Estetiikka, Etiikka, Etnankoira, Eudaimonismi, Eudemoksen etiikka, Eudemos Rhodoslainen, Eudoros Aleksandrialainen, Euripides, Eurooppa, Eurytos (filosofi), Eustratios Nikaialainen, Euthydemos (dialogi), Eväjalkaiset, Ex nihilo nihil fit, Faleas Khalkedonilainen, Fanias Eresoslainen, Ferekydes, Filolaos Korinttilainen, Filon Aleksandrialainen, Filosofi, Filosofia, Filosofia ja tiede, Filosofiakäsitykset, Filosofian periaatteet, Filosofien jalkapallo-ottelu, Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä, Filosofinen antropologia, Filosofinen teologia, Filosofisen kirjallisuuden suomennokset, Filosofiset tietosanakirjat, Florence Nightingale, Formis, Franciscus de Marchia, Franz Brentano, Freatto, Friedrich Adolf Trendelenburg, Fronesis, Funktionalismi (filosofia), Futuuri (talous), Fysiikan historia, Fysiikka, Fysiognomia (Aristoteles), Fysis, G. R. G. Mure, Gabriele Giannantoni, Galileo Galilei, Gaudeamus, Gela (antiikin kaupunki), Gennadios Skholarios, Genre, Georg von Hertling, George Grote, Georgios Gemistos Plethon, Georgios Pakhymeres, Georgios Trapezuntios, Gerard Cremonalainen, Gianni Vattimo, Gilbertus Porretanus, Gilles Deleuze, Giovanni Manardo, Giovanni Pico della Mirandola, Giovanni Vailati, Gnosis, Gnothi seauton, Gorgias, Gottfried Leibniz, Gyáros, Gymnasion, Hamartia, Hannah Arendt, Hans Driesch, Hedone, Hefaistion, Hegeliläisyys, Heiricus Auxerrelainen, Heksis, Helenan ylistys, Hellas (alue), Hellenistinen filosofia, Hellenistinen taide, Hengestä, Henri Estienne (nuorempi), Henricus Aristippus, Herakleia Pontike, Herakleides Lemboslainen, Herakleides Pontoslainen, Herakleitos, Hermarkhos, Hermeneutiikka, Hermippos Smyrnalainen, Hesiodos, Hexaplex trunculus, Hieronymos Rhodoslainen, Himera, Hipparkhia, Hippias (lyhyempi dialogi), Hippodamos, Hippon, Hirvenputket, Holismi, Homeros, Hortensius (dialogi), Human Accomplishment, Hupsu kreivitär, Huumori, Hybris, Hylemorfismi, Hypatia Aleksandrialainen, Hyvä elämä, Hyvästä, Hyve-etiikka, Hyveistä ja paheista, Hyvejohtajuus, Iamblikhos, Idealismi, Ideaoppi, Ideoista, Ihmeellisistä kuulluista asioista, Ihmisen luonnosta sekä terveyden aikaisesta elämäntavasta, Ihmiskeskeisyys, Ihmiskunnan 100 suurinta, Ihmisrotu, Ikuisuus, Ilias, Impetusteoria, Insolubilia, Ioane Petritsi, Ios (kaupunki), Isaac Casaubon, Isaac Israeli ben Solomon, Isaac Newton, Isidoros Aleksandrialainen, Islamilainen filosofia, Islamilainen lääketiede keskiajalla, Islamin kulta-aika, Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla, Itseisarvo (etiikka), J. J. F. Perander, Jacobus Veneticus, Jakamattomista viivoista, Jaotteluita, Johan Calamnius, Johannes Argyropulos, Johannes Filoponos, Johannes Italos, Johannes Jandunlainen, Johannes Salisburylainen, Johannes Teologin luostari, John Coltrane, John Finnis, John McDowell, John Ray, Jonathan Barnes, Joonialainen luonnonfilosofia, Juha Sihvola, Julia Annas, Julius Caesar Scaliger, Jumalan olemassaolo, Juoni, Juutalainen filosofia, Juutalaisten historia, Kaikki, Kalaureia (kaupunki), Kallisthenes, Kallonínlahti, Kalos kagathos, Kardinaalihyveet, Kardiologia, Karl Polanyi, Karthago, Kastorián lentoasema, Kasuistiikka, Kasvatusfilosofia, Kasvatuspsykologia, Kasveista, Kasvitiede, Katane, Kategoria (filosofia), Kategoriat, Kategoriat (katkelmat), Kategoriat (stoalaisuus), Kausaliteetti, Käännökset latinaan keskiajalla, Käännösliike kreikasta arabiaan, Kämmekkäkasvit, Käsikirjojen yhteenveto, Käsiterealismi, Käytännöllinen syllogismi, Kehitysbiologia, Kehotus, Keltit, Kemia, Kemian filosofia, Kemian historia, Kent Hovind, Keskiajan filosofia, Keskiajan lääketiede, Keskiajan tiede, Keskiajan yliopisto, Keskustuli, Khalkis, Khamaileon, Kharondas, Khrysippos, Khyton, Kielitiede, Kinematiikka, Kios, Kirjallisuuden laji, Kirjallisuus, Kirjallisuuskritiikki, Kirjoittamisesta, Kivistä, Klassinen kreikka, Klassiset alkuaineet, Klearkhos Soloilainen, Kleonai (Akte), Knidos, Kolmannen ihmisen argumentti, Kolmen ykseyden sääntö, Kolofon, Kolonáki, Komedia, Krates (komediakirjailija), Kratinos vanhempi, Kratylos, Kreikan kirjallisuus, Kreikan klassinen kausi, Kreikan uskonnon historia, Kreikanmonni, Kreikkalainen filosofia, Kreikkalainen komedia, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri), Kreikkalainen tragedia, Kreikkalaiset, Kreutzin ryhmä, Kristillinen filosofia, Kristillinen mystiikka, Kristillisdemokratia, Krypteia, Ksenokrates, Kultainen keskitie, Kuolleista nousseet, Kurt Gödel, Kuuilluusio, Kuulemisesta, Kuunpimennys, Kvaliteetti (filosofia), Kynosarges, Kypria, Kyrene, Kythnos (kaupunki), Lait (Platon), Lajikuvaus, Lampros (grammaatikko), Larissa (Pelasgiotis), Lauri Olavi Routila, Lääkeaaloe, Lääketieteen kaanon, Länsimaisen filosofian historia, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle, Lenaia, Leonardo Bruni, Leonardo da Vinci, Lesbos, Leukas (kaupunki), Leukippos, Liber de causis, Liike-energia, Limnió, Litteä Maa, Logiikan historia, Logiikka, Logos, Lokroi Epizefyrioi, Lordi Mortonin tamma, Lucius Annaeus Cornutus, Luettelo antiikin filosofian termeistä, Luettelo filosofeista, Luettelo keskeisistä biologian aiheista, Luettelo matemaatikoista, Luettelo Platonin dialogien sivuhenkilöistä, Luettelo uskonnonfilosofeista, Luku, Luonnonoikeus, Luonnosta (Anaksagoras), Luonnosta (Anaksimandros), Luonnosta (Parmenides), Lykeion, Maailmankaikkeudesta, Maailmankaikkeudesta (Aristoteles), Maailmankaikkeus, Maailmankansalaisen etiikka, Maakeskinen maailmankuva, Maan vastakappale, Maantiede, Maantieteen historia, Magnes (komediakirjailija), Magnesia (Joonia), Magnetismi, Maimonides, Maksiimi, Malis, Maltillinen realismi, Manuel Khrysoloras, Marin Cureau de la Chambre, Marinos, Martin Heidegger, Massalia (kaupunki), Matemaattinen logiikka, Matematiikan filosofia, Materialismi, Mediaväkivalta, Megaralaiset, Mehiläishoito, Mekaniikan ongelmat, Mekanismi (filosofia), Meletos, Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta, Melissos, Merkittävien filosofien elämät ja opit, Meta, Metafora, Metafysiikka, Metafysiikka (Aristoteles), Meteorologia, Meteorologia (Aristoteles), Metrokles, Metsästyskoira, Michel Chasles, Mielenfilosofia, Mieli–ruumis-ongelma, Mielihyvä, Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Mikael Efesoslainen, Mikyys ja tämyys, Miletos, Miletoslainen koulukunta, Mimesis, Minä (filosofia), Mu’taziliitit, Muistiinpanot, Muna vai kana, Murray Bookchin, Musaios Ateenalainen, Museion, Museion (Aleksandria), Mysterium Cosmographicum, Narratologia, Naturalismi (filosofia), Näkeminen, Näytelmäluettelot, Neleus, Nemesios, Nicolas Malebranche, Nicole Oresme, Nikeforos Blemmydes, Nikeforos Gregoras, Nikeforos Khumnos, Nikolaus Kopernikus, Nikolaus V, Nikomakhoksen etiikka, Nikomakhos (Aristoteleen isä), Nikomakhos (Aristoteleen poika), Nikomakhos Gerasalainen, Noetiikka, Nomima barbarika, Norjan kirjallisuus, Normatiivinen etiikka, Nous, Nova, Novum Organum, Nykyfilosofia, Objektivismi (Rand), Occamin partaveitsi, Oikeudenmukaisuus, Oikeudenmukaisuusvaatimuksia, Oksyrhynkhoksen papyrukset, Oksyrhynkhos, Olaus Magnus, Olemassaolo, Oligarkia, Olkinukke, Olof Rudbeck (vanhempi), Olympian kisat, Olympian kisojen voitot, Olympian kisojen voittajat, Olympiodoros nuorempi, Olympoksen Zeuksen temppeli, Omistusoikeus, Ongelmat, Ongelmista, Onnellisuus, Ontologia, Ooppera, Oopperan historia, Oppositio, Optiikka, Organon, Orjuuden historia, Ornitologia, Oropos, Ostrakismos, Ousia, Paatos, Paavius uudella ajalla, Paideia, Painopiste (geometria), Paracelsus, Pariisin oppituomiot, Parmenides, Parmenides (dialogi), Paros (kaupunki), Passio (filosofia), Paul Virilio, Päättely, Peloponnesolaissota, Peloponnesolaissota (Thukydides), Pentti Saarikoski, Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi, Periandros, Perikleen aika, Peripateettinen aksiooma, Peripateettinen koulukunta, Periplus (Pseudo-Skylaks), Perususkomus, Petrus Laurbecchius, Petrus Ramus, Philippa Foot, Philosophia perennis, Philosophie Magazin, Pidot, Pieni Ilias, Pieni kirja suurista hyveistä, Pieniä tutkielmia, Pierre Abélard, Pierre Corneille, Pietro Pomponazzi, Pilkkarunot, Pisan torni, Pitopuheita, Platon, Platon-kommentaarit, Platonilainen teologia, Platonin Akatemia, Platonin kappale, Platonin poliittinen filosofia, Plotinoksen elämä, Plutarkhos Ateenalainen, Pneuma, Poetiikka, Pohjansirkku, Polemarkki, Polis, Politeia, Politiikka, Politiikka (Aristoteles), Pontikka, Porfyrios, Poseidonios, Positiivinen psykologia, Praksifanes, Pratinas, Priskianos, Prohairesis, Proklos, Prostituutio antiikin Kreikassa, Prudence Allen, Pseudo-Aristoteles, Ptolemaios Khennos, Puhtaan järjen kritiikki, Pythagoralaisista, Pythagoralaisuus, Pythagoras, Pythias (Aristoteles), Python kisat, Python kisojen voitot, Quintessence (suomalainen yhtye), Rafael, Rakastajatar, Ranskan taide, Renessanssifilosofia, Renessanssin kirjallisuus, Retoriikka, Retoriikka (Aristoteles), Retoriikka Aleksanterille, Revontulet, Richardus Rufus Cornwallilainen, Ristiinnaulitseminen, Robert Grosseteste, Robin Waterfield, Robotti, Runousoppi, Runsauden periaate, Ruusun nimi, Ruusun nimi (elokuva), S. Albert Kivinen, Samastuminen, Samothrake (kaupunki), Satyyrinäytelmä, Saul Kripke, Sää, Sähkömagnetismin historia, Schöner Brunnen, Seksuaalimoraali, Semanttiset roolit, Seneca nuorempi, Sielu, Sielullisten vahingoittamista vastaan, Sielun kykyjen riippuvaisuus ruumiin sekoituksista, Sielusta, Simo Knuuttila, Simplikios, Skepsis (kaupunki), Skolastiikka, Smaragditaulu, SN 1572, SN 1604, Sofismi, Sofistiset kumoamiset, Sofonias, Sokotra, Sokraattinen dialogi, Sokraattinen ongelma, Sokrates, Soloi (Kypros), Sosiaalipedagogiikka, Sosigenes Peripateetikko, Sparta, Spekulaatio (talous), Spiritus lenis, Spontaani sikiäminen, Stageira, Stasinos, Stágira, Stentor, Stephanuksen numerointi, Stesikhoros, Stoalaisuus, Straton, Substanssi, Substraatti (filosofia), Suku ja laji, Sulkeistaminen, Summa theologiae, Suomalaisen filosofian historia, Suoneniskentä, Susarion, Suuri moraalioppi, Sydän (kulttuuri), Syllogismi, Symmetria, Syntymisestä ja häviämisestä, Syrakusa (antiikin kaupunki), Syrianos, Syyhy, T-O-kartta, Taivaan sfäärit, Taivaasta, Taloudenhoidosta, Taloustiede, Taloustieteen historia, Tanagra, Taneli Tikka, Taras, Tasavalta, Teatteri, Teatterihistoria, Tekhne, Tekniikan historia, Tekniikan päivät, Teleologia, Tenedos (kaupunki), Tenedos (saari), Teologia, Teologian historia, Teonfilosofia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Teoria, Terence Irwin, Terra Australis, Terra incognita, Tertullianus, Tessellaatio, Thales, Themistios, Theodekteen käsikirjan yhteenveto, Theodektes, Theodoros Gaza, Theodoros Metokhites, Theodoros Smyrnalainen, Theofrastos, Theopompos, Theseion, Theseuksen laiva, Thessaloniki, Thessalonikin Aristoteles-yliopisto, Thomas Bradwardine, Thomas Taylor, Thrasymakhos, Tiede, Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa, Tiedon lähde, Tieteellinen vallankumous, Tieteen historia, Tieteen ja uskonnon välinen suhde, Tieteenfilosofia, Tieteenfilosofian historia, Tieto, Tietosanakirja, Tietoteoria, Timaios Lokroilainen, Timaios Tauromenionlainen, Toinen analytiikka, Toistettavuus, Toksikologian historia, Tom Jones (romaani), Tomismi, Tommaso Campanella, Topiikka, Totuuden vastaavuusteoria, Totuudentekijä, Totuus, Traaginen sankari, Tractatus Coislinianus, Tragedia, Tragikomedia, Tribonion, Trokeinen tetrametri, Tulkinnasta, Tunnustukset, Tuomas Akvinolainen, Tuomas Erfurtilainen, Tusculanum, Tusculum, Tuulten sijainnit ja nimet, Tyhjiö, Tyhjiötekniikka, Tyhjyyden kammo, Tyranni, Tyrannia antiikin Kreikassa, Tyrannion, Tyro, Universaali, Universaalien ongelma, Universaalikiista, Uskonnonfilosofia, Uusi aika, Uusi retoriikka, Uusplatonismi, Uusplatonismi ja gnostilaisuus, Valonnopeus, Valtio (Platon), Vammaisuus, Vanhuudesta, Vastakohdista, Vastaväri, Vatikaani, Vatikaanin museot, Väittely, Väreistä, Värioppi, Velvollisuus (filosofia), Very Short Introductions, Vety, Viini antiikin Kreikassa, Vilhelm Auxerrelainen, Vilhelm Moerbekelainen, Vladimir Lenin, Volcher Coiter, Werner Jaeger, Willelmus Auvergnelainen, William Turner (kasvitieteilijä), Yhteiskuntafilosofia, Yhteiskuntatieteiden historia, Yhteismaan ongelma, Yleisnero, Ympäristötieteiden historia, Ystävyydestä, Zenon Elealainen, Zenonin paradoksit, Zoon politikon, 0 (luku), 1100-luvun renessanssi, 158 kaupungin valtiomuodot, 1978, 300-luku eaa., 322 eaa., 330-luku eaa., 335 eaa., 360-luku eaa., 380-luku eaa., 384 eaa., 55 (luku), 6123 Aristoteles, 7. maaliskuuta. Laajenna indeksi (878 lisää) » « Kutistua indeksi

Abortti

Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman alkion tai sikiön kuolemaan ja jossa alkion tai sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeytystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Abortti · Katso lisää »

Abraham Thauvonius

Abraham Thauvonius (1622 − 21. tammikuuta 1679) toimi Viipurin piispana 1672 alkaen.

Uusi!!: Aristoteles ja Abraham Thauvonius · Katso lisää »

Abydos (Troas)

Abydos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Abydos (Troas) · Katso lisää »

Accademia degli Incogniti

Cesare Cremonini, jonka opetuksien pohjalle Accademia degli Incogniti perustettiin. Accademia degli Incogniti (Tuntemattomien akatemia) oli vapaa-ajattelijaälymystön, lähinnä aatelisten, tieteellinen seura, joka vaikutti merkittävästä 1600-luvun puolivälissä Venetsian kulttuuri- ja poliittiseen elämään.

Uusi!!: Aristoteles ja Accademia degli Incogniti · Katso lisää »

Adramyttion

Adramyttion (myös Adramytteion, ja Atramytteion) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Adramyttion · Katso lisää »

Adrastos Afrodisiaslainen

Adrastos Afrodisiaslainen (100-luku jaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Adrastos Afrodisiaslainen · Katso lisää »

Aegidius Roomalainen

''In secundum librum sententiarum quaestiones'', 1581 Aegidius Roomalainen (noin 1243–1316 Avignon) oli keskiajalla elänyt munkki ja skolastinen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Aegidius Roomalainen · Katso lisää »

Afytis

Afytis (myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pallenen niemellä Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Afytis · Katso lisää »

Agathon (tragediakirjailija)

Agathon (noin 448/447–400 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Agathon (tragediakirjailija) · Katso lisää »

Aika

Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Uusi!!: Aristoteles ja Aika · Katso lisää »

Aiskhylos

Aiskhylos (525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Aiskhylos · Katso lisää »

Aisopoksen faabelit

Aisopoksen faabelit on Aisopoksen nimiin laitettu kokoelma faabeleita eli eläinsatuja.

Uusi!!: Aristoteles ja Aisopoksen faabelit · Katso lisää »

Aivotutkimusmenetelmät

Aivotutkimusmenetelmillä on jo pitkät perinteet, mutta vasta viime vuosituhannen loppupuolen voimakas kuvantamistekniikan kehitys on siirtänyt tutkimuksen aivan uudelle tasolle.

Uusi!!: Aristoteles ja Aivotutkimusmenetelmät · Katso lisää »

Ajan ja avaruuden filosofia

Ajan ja avaruuden filosofia on ontologian ja fysiikan filosofian rajalle sijoittuva filosofian osa-alue, joka käsittelee ajan ja avaruuden luonnetta sekä niihin liittyviä ontologisia ja tietoteoreettisia kysymyksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ajan ja avaruuden filosofia · Katso lisää »

Ajattelun lait

Ajattelun lait ovat klassisen logiikan mukaan sääntöjä, joita inhimillinen ajattelu noudattaa, kun mikään ulkopuolinen ei häiritse sitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ajattelun lait · Katso lisää »

Akademeia

Akademeia (alun perin) eli ”Akatemia” oli antiikin aikainen lehto sekä gymnasion eli voimistelu- ja urheilupaikka Ateenassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Akademeia · Katso lisää »

Akarnania

Akarnania ja muita keskisen ja pohjoisen Kreikan antiikin aikaisia alueita kartalla. Akarnania oli antiikin Kreikan maakunta.

Uusi!!: Aristoteles ja Akarnania · Katso lisää »

Akragas

Akragas, roomalaisella kaudella Agrigentum (lat., myös Acragas), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli nykyisellä Sisilian saarella Italiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Akragas · Katso lisää »

Aktuaalisuus ja potentiaalisuus

Aktuaalisuus ja potentiaalisuus ovat Aristoteleen metafysiikan ja luonnontieteen peruskäsitteitä, jotka liittyvät muutokseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Aktuaalisuus ja potentiaalisuus · Katso lisää »

Al-Andalus

Maurilainen basaari (maalaus 1873) Al-Andalus on arabiankielinen nimi arabien valtaamalle ja rajoiltaan vaihtuneelle alueelle Iberian niemimaalla vuosina 711–1492.

Uusi!!: Aristoteles ja Al-Andalus · Katso lisää »

Al-Farabi

tengen setelissä. Kuvitusta Al-Farabin teokseen ''Kitāb al-mūsīqī al-kabīr''. ''Šāh-rūd'' -nimellä tunnettu soitin. Abū Nasr Muhammad ibn al-Farakh al-Fārābi (n. 872–950) oli filosofi, joka islamilaisessa maailmassa tunnettiin nimellä ”toinen opettaja”, siinä missä ensimmäinen oli Aristoteles.

Uusi!!: Aristoteles ja Al-Farabi · Katso lisää »

Al-Ghazali

Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Al-Ghazali · Katso lisää »

Al-Mahdi

Abbasidivaltakunnan kultainen dinaari Al Mahdin ajalta (783 jaa.) Abu Abdallah Muhammad ibn Abdallah al-Mansur (arab. أبو عبد الله محمد بن عبد الله المنصور‎) eli al-Mahdi (744 tai 745–785) oli isänsä al-Mansurin jälkeen abbasidivaltakunnan kalifi vuodesta 775 kuolemaansa vuonna 785 saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Al-Mahdi · Katso lisää »

Alasdair MacIntyre

Alasdair MacIntyre (s. 12. tammikuuta 1929 Glasgow, Skotlanti) on brittiläissyntyinen, vuodesta 1970 Yhdysvalloissa asunut filosofi, joka tunnetaan parhaiten työstään moraalifilosofian alalla.

Uusi!!: Aristoteles ja Alasdair MacIntyre · Katso lisää »

Albert Suuri

Albert Suuri, italialainen fresko vuodelta 1352. Albert Suuri (Albertus Magnus) (n. 1200 Lauingen – 15. marraskuuta 1280 Köln) oli dominikaanimunkki, joka tuli tunnetuksi laajoista tiedoistaan ja näkemyksistään uskonnon ja tieteen rauhanomaisesta rinnakkainelosta aikana, jolloin filosofia muutoin oli teologian aputiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Albert Suuri · Katso lisää »

Albertin ikkuna

Nimiökehti teoksen ''De Re Aedificatoria'' (1452) käännöksestä. Valon synnyttämä kuva ikkunamatriisissa. Albertin ikkuna eli kartesiolainen matriisi on piirtämisessä käytetty vanha apuväline, piirustusmatriisi.

Uusi!!: Aristoteles ja Albertin ikkuna · Katso lisää »

Albertus Saksilainen

Albertus Saksilainen (n. 1320 – 8. heinäkuuta 1390) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan panoksestaan logiikan ja luonnonfilosofian alalla.

Uusi!!: Aristoteles ja Albertus Saksilainen · Katso lisää »

Aldus Manutius

Aldus Pius Manutius. Aldus Pius Manutius (Teobaldo Mannucci; 1449/1450 – 6. helmikuuta 1515 Venetsia) oli italialainen renessanssihumanisti, joka toimi kirjanpainajana ja -kustantajana Venetsiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Aldus Manutius · Katso lisää »

Aleksamenos Teoslainen

Aleksamenos Teoslainen (400-luvun loppupuoli eaa.) oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofi ja todennäköisesti Sokrateen oppilas.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksamenos Teoslainen · Katso lisää »

Aleksandrian kirjasto

Aleksandrian kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Aleksandriassa Egyptissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »

Aleksanteri (elokuva)

Aleksanteri on vuonna 2004 ensi-iltansa saanut Oliver Stonen ohjaama seikkailu-/sotaelokuva, joka kertoo Aleksanteri Suuresta.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksanteri (elokuva) · Katso lisää »

Aleksanteri Afrodisiaslainen

Aleksanteri Afrodisiaslainen (myös Aleksandros Afrodisiaslainen,; 200-luku) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksanteri Afrodisiaslainen · Katso lisää »

Aleksanteri Suuri

Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »

Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä

Nuori Aleksanteri metsästää leijonaa. Mosaiikki Pellassa sijaitsevasta talosta.Hammond 1997 s. 206 Aleksanteri Suurta käsitteleviä antiikin ajan lähteitä on säilynyt niukasti, vaikka hänestä kirjoitettiin tuolloin enemmän kuin kenestäkään muusta tuon ajan henkilöstä.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä · Katso lisää »

Alessandro Tassoni

Alessandro Tassoni (28. syyskuuta 1565 Modena – 25. huhtikuuta 1635 Modena) oli italialainen runoilija ja kriitikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Alessandro Tassoni · Katso lisää »

Alkaios

Alkaios (n. 620–560 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, joka oli kotoisin Mytilenestä Lesbokselta.

Uusi!!: Aristoteles ja Alkaios · Katso lisää »

Alkeet

Alkeet (usein, harvemmin) on kreikkalaisen matemaatikon Eukleideen noin vuonna 300 eaa. laatima geometrian oppikirja.

Uusi!!: Aristoteles ja Alkeet · Katso lisää »

Alkinoos (filosofi)

Alkinoos (100-luku) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Alkinoos (filosofi) · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Aristoteles ja Alkuaine · Katso lisää »

Ambrakia

Ambrakia (tai) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Epeiroksessa luoteisessa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ambrakia · Katso lisää »

Amicus Plato, sed magis amica veritas

Platonia esittävä roomalainen marmoriveistos 1. vuosisadalta jaa. Berliini. Amicus Plato, sed magis amica veritas on latinankielinen lause, joka tarkoittaa ”Platon on minulle rakas, mutta vielä rakkaampi on totuus”.

Uusi!!: Aristoteles ja Amicus Plato, sed magis amica veritas · Katso lisää »

Ammonios Hermias

Ammonios Hermias (n. 440 – n. 520) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Ammonios Hermias · Katso lisää »

Anaksagoras

Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.

Uusi!!: Aristoteles ja Anaksagoras · Katso lisää »

Anaksimandros

Anaksimandros Rafaelin maalauksessa ''Ateenan koulu''. Anaksimandros (610/609 – n. 546 eaa.) oli eräs antiikin Kreikan esisokraattisista filosofeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Anaksimandros · Katso lisää »

Analogia (kielitiede)

Analogian käsitteellä on kielitieteessä vähintään kolme eri tulkintaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Analogia (kielitiede) · Katso lisää »

Androdamas Rhegionlainen

Androdamas Rhegionlainen oli antiikin kreikkalainen valtiomies, joka oli kotoisin Rhegionista.

Uusi!!: Aristoteles ja Androdamas Rhegionlainen · Katso lisää »

Andronikos Rhodoslainen

Andronikos Rhodoslainen (n. 70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Andronikos Rhodoslainen · Katso lisää »

Androtion (puhuja)

Androtion (300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen reettori eli puhuja, joka oli kotoisin Ateenasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Androtion (puhuja) · Katso lisää »

Antheus

Antheus (joskus Anthos,, ”Kukka”) oli Agathonin kirjoittama antiikin kreikkalainen tragedia.

Uusi!!: Aristoteles ja Antheus · Katso lisää »

Antifon

Antifon (480 eaa. – 403 eaa.) oli kreikkalainen puhuja ja valtiomies.

Uusi!!: Aristoteles ja Antifon · Katso lisää »

Antigonos Karystoslainen

Antigonos Karystoslainen (200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen kirjailija, joka oli kotoisin Euboian Karystoksesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Antigonos Karystoslainen · Katso lisää »

Antiikin Argolis

Argolis ja muut antiikin ajan Peloponnesoksen maakunnat kartalla. Argolis, myös Argos, Argeia tai Argolike,Strabon: Geografika VIII s. 376.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Argolis · Katso lisää »

Antiikin Ateena

Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Ateena · Katso lisää »

Antiikin demokratia

Demokratia eli kansanvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista oligarkian ja tyrannian ohella.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin demokratia · Katso lisää »

Antiikin Epeiros

Antiikin Epeiroksen alueet kartalla. Epeiros (tai Epirus) oli antiikin Kreikan maakunta luoteisessa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Epeiros · Katso lisää »

Antiikin Euboia

Euboian saari ja muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla. Euboia, Egeanmeren suurin saari, oli antiikin aikana joonialaisten asuttamaa aluetta.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Euboia · Katso lisää »

Antiikin filosofia

Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin filosofia · Katso lisää »

Antiikin filosofien salaiset opetukset

Useiden antiikin kreikkalaisten filosofien opetukseen kuului toisaalta julkisia opetuksia, jotka oli tarkoitettu kaikille, ja toisaalta salaisia opetuksia, jotka oli tarkoitettu vain edistyneemmille tai valituille oppilaille.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin filosofien salaiset opetukset · Katso lisää »

Antiikin kirjallisuuden suomennokset

Antiikin kirjallisuuden suomennoksiin lukeutuu sekä antiikin Kreikan kirjallisuutta, joka on käännetty muinaiskreikasta, että antiikin Rooman kirjallisuutta, joka on käännetty latinan kielestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin kirjallisuuden suomennokset · Katso lisää »

Antiikin kirjallisuus

Antiikin kirjallisuus viittaa yleensä antiikin Kreikan ja Rooman kirjallisuuteen, joka oli kirjoitettu pääosin muinaiskreikaksi tai latinaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin kirjallisuus · Katso lisää »

Antiikin Kreikan kirjallisuus

Antiikin Kreikan kirjallisuus viittaa antiikin aikana kreikan kielellä kirjoitettuihin kirjallisiin tuotteisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Kreikan kirjallisuus · Katso lisää »

Antiikin Kreikan kulttuuri

Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Katso lisää »

Antiikin Kreikan tekniikka

hammasrattaineen kehittynyttä mekaniikkaa. Antiikin Kreikan tekniikka viittaa antiikin aikaisen Kreikan ja sen vaikutuspiirissä olleen hellenistisen maailman tekniikkaan ajanjaksolla alkaen noin 500 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Kreikan tekniikka · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Antiikin Lakonia

Lakonia ja muut antiikin ajan Peloponnesoksen maakunnat kartalla. Lakonia (myös Lakedaimon) oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan kaakkoisosassa ja käsitti suunnilleen nykyisen Lakonian alueyksikön alueen.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Lakonia · Katso lisää »

Antiikin tiede

Antiikin tieteellä tarkoitetaan Välimeren rannikolla noin 700 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin tiede · Katso lisää »

Antisthenes

Antisthenes Antisthenes (n. 444–365 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja kyynisen koulukunnan perustaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Antisthenes · Katso lisää »

Antropomorfismi

Antropomorfinen eläinhahmo Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Antropomorfismi · Katso lisää »

Apatheia

Apatheia (a-, ”epä-” + pathos, ”tunne”; ”vapaus tunteista”) on antiikin filosofian ja erityisesti stoalaisuuden termi, joka viittaa mielentilaan, jossa henkilö on vapaa tunteiden aiheuttamista häiriöistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Apatheia · Katso lisää »

Aporia

Aporia (”umpikuja”, ”pulma”) on filosofisessa päättelyssä tai argumentaatiossa tila, josta ei voida edetä, ja retoriikassa keino ilmaista epäilyä.

Uusi!!: Aristoteles ja Aporia · Katso lisää »

Areiopagi (neuvosto)

Areiopagi (joskus myös Areopagi) eli Areiopagin neuvostoHansen 1991, s. 246–250.

Uusi!!: Aristoteles ja Areiopagi (neuvosto) · Katso lisää »

Arete

Aretē ("hyve") oli keskeinen käsite antiikin kreikkalaisessa kulttuurissa ja filosofiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Arete · Katso lisää »

Arethas Kesarealainen

Arethas Kesarealainen (Caesarealainen) (n. 860–932) oli bysanttilainen teologi ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Arethas Kesarealainen · Katso lisää »

Ari

Ari on suomalainen miehen etunimi, joka pohjautuu nimiin Adrian ja Adrianus.

Uusi!!: Aristoteles ja Ari · Katso lisää »

Aristofanes Byzantionlainen

Aristofanes Byzantionlainen (n. 257–180 eaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, kirjallisuudentutkija ja oppinut, joka eli hellenistisellä kaudella.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristofanes Byzantionlainen · Katso lisää »

Aristokratia

Aristokratia on valtiojärjestys, jossa valtiovalta on etuoikeutetun kansalaisluokan eli ylimystön käsissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristokratia · Katso lisää »

Aristoksenos

Aristoksenos (n. 370–290 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoksenos · Katso lisää »

Aristotélis (kunta)

Aristotélis (eli Δήμος Αριστοτέλη, Dímos Aristotéli) on Kreikan kunta, joka sijaitsee Chalkidikín alueyksikössä Keski-Makedonian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristotélis (kunta) · Katso lisää »

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »

Aristoteleen biologia

Aristoteleella biologia liittyy läheisesti filosofiaan sekä muihin luonnontieteisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen biologia · Katso lisää »

Aristoteleen dialogit

Aristoteleen kuva teoksen ''Historia naturalis'' käsikirjoituksesta vuodelta 1457. Aristoteleen dialogit ovat joukko Aristoteleen varhaiskauden dialogimuotoisia teoksia, jotka tämä kirjoitti Platonin kirjoittamien dialogien tyyliin.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen dialogit · Katso lisää »

Aristoteleen etiikka

Aristoteles Aristoteleen etiikan perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen etiikka · Katso lisää »

Aristoteleen matematiikka

Aristoteleen matematiikan filosofia voidaan nähdä kaikkien eksaktien tai matemaattisten tieteiden filosofiana ja monella tavalla vastakkaisena platonismille.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen matematiikka · Katso lisää »

Aristoteleen painovoimateoria

Aristoteleen painovoimateoria oli painovoimaa käsittelevä teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet liikkuvat kohti niiden luonnollista paikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen painovoimateoria · Katso lisää »

Aristoteleen psykologia

Aristoteles määritteli psykologian tieteeksi, joka tutkii sielua (kreik. psykhe, lat. anima) ja sen ominaisuuksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen psykologia · Katso lisää »

Aristoteleen teologia

Aristoteleen teologia oli Aristoteleen nimiin pantu uusplatonilainen teos, joka koostui tosiasiassa Plotinoksen Enneadien IV-VI materiaalista, sekä Porfyrioksen kommentaarista, jotka oli käännetty arabian kielelle.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen teologia · Katso lisää »

Aristoteles (täsmennyssivu)

Aristoteles on kreikkalainen nimi.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteles (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Aristoteles-kommentaarit

Aristoteles-kommentaareilla tarkoitetaan kaikkia niitä erityisesti antiikin ja keskiajan aikana kirjoitettuja teoksia, joiden tarkoituksena on Aristoteleen teosten selittäminen ja selventäminen.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteles-kommentaarit · Katso lisää »

Aristotelian Society

Aristotelian Society for the Systematic Study of Philosophy (yleisesti Aristotelian Society) on brittiläinen filosofinen yhdistys.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristotelian Society · Katso lisää »

Aristotelismi

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristotelismi · Katso lisää »

Arkhe

Arkhē tarkoitti antiikin kreikkalaisessa filosofiassa alkua tai alkuperustetta, kaikkein ensimmäistä prinsiippiä, jollaisen etsiminen oli tyypillistä erityisesti useille esisokraattisille filosofeille.

Uusi!!: Aristoteles ja Arkhe · Katso lisää »

Arkhestratos Gelalainen

Arkhestratos (300-luvun eaa. puoliväli) oli antiikin kreikkalainen runoilija.

Uusi!!: Aristoteles ja Arkhestratos Gelalainen · Katso lisää »

Arkhytaan filosofiasta

Arkhytaan filosofiasta oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti pythagoralaisen filosofi Arkhytaan ajattelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Arkhytaan filosofiasta · Katso lisää »

Arkontti

Arkontti (”johtaja”, ”hallitsija”) oli johtavan virkamiehen nimitys monissa antiikin Kreikan poliksissa eli kaupunkivaltioissa, etenkin Ateenassa, josta virka tunnetaan parhaiten.

Uusi!!: Aristoteles ja Arkontti · Katso lisää »

Arrianos

Arrianos (n. 90 – n. 175) oli roomalainen historioitsija ja sotilas.

Uusi!!: Aristoteles ja Arrianos · Katso lisää »

Arts & Humanities Citation Index

Arts & Humanities Citation Index (suom. Taiteiden ja humanististen tieteiden viittausindeksi) eli A&HCI listaa indeksistä vastaavan yhdysvaltaloihin rekisteröidyn Clarivate-yrityksen (suurin omistaja hongkongilainen rahasto) mukaan yli 1 800 lehteä yhteensä 28 taiteen ja humanististen tieteiden oppiaineesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Arts & Humanities Citation Index · Katso lisää »

Arvostelma

Arvostelma tarkoittaa filosofiassa mielen aktia, jossa jostakin väitetään jotakin, tai tällaisen aktin sisältöä.

Uusi!!: Aristoteles ja Arvostelma · Katso lisää »

Asklepigenia

Asklepigenia (n. 430–485) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja mystikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Asklepigenia · Katso lisää »

Asklepios Tralleislainen

Metafysiikkaan'', käsikirjoitus vuodelta 1564. Biblioteca Medicea Laurenziana. Asklepios Tralleislainen (k. n. 560–570) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Asklepios Tralleislainen · Katso lisää »

Aspasios

Aspasios (n. 100-150 jaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Aspasios · Katso lisää »

Assera

Assera eli Assa oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Khalkidiken alueella Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Assera · Katso lisää »

Assosiaatio (psykologia)

Assosiaatio tai mielleyhtymä viittaa yhteyteen käsitteellisten entiteettien tai mielikuvien välillä joka aiheutuu mielikuvien samankaltaisuudesta tai mielikuvien läheisyydestä tilassa tai ajassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Assosiaatio (psykologia) · Katso lisää »

Atarneus

Atarneus (myös Atarna) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Atarneus · Katso lisää »

Ateena

Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateena · Katso lisää »

Ateenan demokratia

bulen eli neuvoston tekemä päätös kaiverrettuna marmoristeleen, n. 440–425 eaa. Epigrafinen museo. Ateenan demokratia viittaa antiikin Ateenan valtiomuotoon noin vuosina 508–338 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan demokratia · Katso lisää »

Ateenan koulu

Rafael, ''Ateenan koulu'', 1509–1510. Ateenan koulu on eräs renessanssimaalari Rafaelin tunnetuimpia freskomaalauksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan koulu · Katso lisää »

Ateenan tyrannia

Ateenan tyrannia viittaa antiikin Ateenan historian vaiheeseen noin vuosina 561–510 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan tyrannia · Katso lisää »

Ateenan valtiomuoto (Aristoteles)

Ateenan valtiomuoto on Aristoteleen nimiin laitettu ja joko Aristoteleen tai jonkun hänen oppilaansa kirjoittama tutkielma, joka käsittelee antiikin Ateenan valtiomuotoa ja sen historiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan valtiomuoto (Aristoteles) · Katso lisää »

Athamania

Athamania ja muut antiikin Epeiroksen alueet kartalla. Athamania oli antiikin aikainen alue Epeiroksen maakunnassa luoteisessa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Athamania · Katso lisää »

Athenodoros Kananalainen

Athenodoros Kananalainen (n. 74 eaa. – 7) oli kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Athenodoros Kananalainen · Katso lisää »

Atomismi

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.

Uusi!!: Aristoteles ja Atomismi · Katso lisää »

Atomiteoria

Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.

Uusi!!: Aristoteles ja Atomiteoria · Katso lisää »

Atthides

Atthides (monikko; yksikössä Atthis, tai) olivat attikalaisia annaaleja eli aikakirjoja, jotka kokosivat yhteen Attikan eli käytännössä antiikin Ateenan historiaan liittyviä tietoja, usein varhaisista ajoista aina niiden kirjoitusaikaan saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Atthides · Katso lisää »

Attikan öitä

Attikan öitä (joskus myös Attikan yöt) on Aulus Gelliuksen kirjoittama antiikin aikainen latinankielinen teos, joka kokoaa 20 kirjaan sekalaisia huomioita kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta ja muista asioista.

Uusi!!: Aristoteles ja Attikan öitä · Katso lisää »

Attikan murre

joonialaisten murteiden alue violetilla. Attikan murre (attikalainen kreikka) oli yksi muinaiskreikan murteista.

Uusi!!: Aristoteles ja Attikan murre · Katso lisää »

Attikos (filosofi)

Attikos (n. 175) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Attikos (filosofi) · Katso lisää »

August Immanuel Bekker

August Immanuel Bekker August Immanuel Bekker (21. toukokuuta 1785 Berliini – 7. kesäkuuta 1871 Berliini) oli saksalainen filologi.

Uusi!!: Aristoteles ja August Immanuel Bekker · Katso lisää »

Augustinus

Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Augustinus · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Uusi!!: Aristoteles ja Avaruus · Katso lisää »

Averroës

Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.

Uusi!!: Aristoteles ja Averroës · Katso lisää »

Averroismi

Averroismiksi kutsutaan eurooppalaista filosofista virtausta, joka vallitsi 1200-luvun skolastiikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Averroismi · Katso lisää »

Avicenna

Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.

Uusi!!: Aristoteles ja Avicenna · Katso lisää »

Ayn Rand

Ayn Rand (virallisesti Alice O’Connor, alk. Alisa Zinovjevna Rosenbaum; 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1905 Pietari, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 6. maaliskuuta 1982 New York City, New York, Yhdysvallat) oli amerikanvenäläinen kirjailija ja filosofi, jonka perustama oppisuunta objektivismi korostaa objektiivisen todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalistisen politiikan merkitystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ayn Rand · Katso lisää »

Älykäs suunnittelu

Älykäs suunnittelu on näennäistieteellinen näkemys, jonka mukaan "tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla".

Uusi!!: Aristoteles ja Älykäs suunnittelu · Katso lisää »

Évripos

Évripos, antiikin Euripos, on salmi, joka sijaitsee Keski-Kreikan ja Euboian saaren välissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Évripos · Katso lisää »

Barlaam Calabrialainen

Barlaam Calabrialainen, keskiaikainen miniatyyri. Barlaam Calabrialainen (Kalabrialainen tai Seminaralainen;; n. 1290–1348) oli bysanttilainen filosofi, teologi ja munkki, joka käsitteli teologisia kysymyksiä filosofisin menetelmin.

Uusi!!: Aristoteles ja Barlaam Calabrialainen · Katso lisää »

Barsine

Barsine (Βαρσινη, noin 363 eaa.-309 eaa.) oli persialaisen satraapin Artabazoksen vanhin tytär.

Uusi!!: Aristoteles ja Barsine · Katso lisää »

Basileia

Basileia tai monarkia eli kuninkaanvalta oli antiikin Kreikassa useimpien valtakuntien ja polisten eli kaupunkivaltioiden alkuperäinen valtiomuoto.

Uusi!!: Aristoteles ja Basileia · Katso lisää »

Batumi

Batumi (aiemmin myös Batum tai Batoum) on Adžarian autonomisen tasavallan pääkaupunki Georgian lounaisosassa Mustanmeren rannikolla.

Uusi!!: Aristoteles ja Batumi · Katso lisää »

Begriffsschrift

Begriffsschrift: eine der arithmetischen nachgebildete Formelsprache des reinen Denkens (”Käsitekirjoitus: aritmetiikan mukaan rakennettu puhtaan ajattelun formaalinen kieli”) on Gottlob Fregen vuonna 1879 julkaisema lyhyt logiikan alan teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Begriffsschrift · Katso lisää »

Bekkerin numerointi

Aristoteleen koottujen teosten nimilehti August Immanuel Bekkerin vuoden 1837 painoksesta. Bekkerin numerointia käytetään viitatessa Aristoteleen säilyneiden teosten tekstikohtiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Bekkerin numerointi · Katso lisää »

Bernard Bosanquet

Bernard Bosanquet Bernard Bosanquet (14. kesäkuuta 1848 Alnwick, Northumberland, Englanti – 8. helmikuuta 1923 Lontoo) oli englantilainen filosofi ja politiikan teoreetikko, joka vaikutti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Ison-Britannian politiikkaan ja erityisesti sosiaalipolitiikkaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Bernard Bosanquet · Katso lisää »

Biokemia

Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.

Uusi!!: Aristoteles ja Biokemia · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Biologia · Katso lisää »

Biologian filosofia

Biologian filosofia (joskus myös biofilosofia) on tieteenfilosofian osa-alue, joka käsittelee tietoteoreettisia, metafyysisiä ja eettisiä kysymyksiä biologisissa ja biomedikaalisissa tieteissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Biologian filosofia · Katso lisää »

Boëthius

Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.

Uusi!!: Aristoteles ja Boëthius · Katso lisää »

Boethius Dacialainen

Boethius Dacialainen (Boethius de Dacia, joskus myös Boethius Ruotsalainen, oli tanskalainen tai ruotsalainen skolastinen filosofi 1200-luvulla.

Uusi!!: Aristoteles ja Boethius Dacialainen · Katso lisää »

Boethos Sidonlainen

Boethos Sidonlainen (ensimmäinen vuosisata eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Boethos Sidonlainen · Katso lisää »

Bonaventura

Bonaventura (1221 – 15. heinäkuuta 1274) on tunnetuimpia fransiskaaniteologeja.

Uusi!!: Aristoteles ja Bonaventura · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »

Bysanttilainen filosofia

Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Bysanttilainen filosofia · Katso lisää »

Byzantion

Byzantion oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Propontisessa Traakiassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Byzantion · Katso lisää »

Camera obscura

Camera obscuran toimintaperiaate. Camera obscura. Piirros ''Encyclopédiesta''. Camera obscuraan heijastuneita pilviä. Luganojärvellä. Camera obscura on nykyaikaisten valokuvauskoneiden edeltäjä.

Uusi!!: Aristoteles ja Camera obscura · Katso lisää »

Categoriae decem

Categoriae decem ("Kymmenen kategoriaa") eli Paraphrasis Themistiana on keskiaikainen latinankielinen yhteenveto Aristoteleen teoksesta Kategoriat.

Uusi!!: Aristoteles ja Categoriae decem · Katso lisää »

Cesare Cremonini

Cesare Cremonini Cesare Cremonini (1550–1631), tunnettu myös nimellä Caesar Cremonius oli italialainen filosofi ja luonnontieteilijä ja Galileo Galilein ystävä.

Uusi!!: Aristoteles ja Cesare Cremonini · Katso lisää »

Chalkída

Chalkída (myös Halkída) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Χαλκιδέων, Dímos Chalkidéon), joka sijaitsee Euboian alueyksikössä Keski-Kreikan alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Chalkída · Katso lisää »

Charles S. Peirce

Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.

Uusi!!: Aristoteles ja Charles S. Peirce · Katso lisää »

Charles S. Peircen tieteiden luokittelu

Charles S. Peirce (1839–1914) esitti oman luokittelunsa filosofialle, matematiikalle ja tieteelle.

Uusi!!: Aristoteles ja Charles S. Peircen tieteiden luokittelu · Katso lisää »

Cogito ergo sum

René Descartes (1596–1650). ”Cogito, ergo sum” (latinaa: ”ajattelen, siis olen ”) on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi.

Uusi!!: Aristoteles ja Cogito ergo sum · Katso lisää »

Coimbran yliopisto

Coimbran yliopisto (portugaliksi Universidade de Coimbra) on yliopisto Portugalin Coimbrassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Coimbran yliopisto · Katso lisää »

College of Europe

College of Europe (ransk. Collège d'Europe) on itsenäinen yliopisto, joka toimii Bruggessa Belgiassa ja vuodesta 1992 myös Puolan Varsovassa.

Uusi!!: Aristoteles ja College of Europe · Katso lisää »

Corpus Hippocraticum

Corpus Hippocraticum on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma, joka sisältää noin 70 antiikin kreikkalaista lääketieteellistä teosta.

Uusi!!: Aristoteles ja Corpus Hippocraticum · Katso lisää »

Daniele Barbaro

Paolo Veronesen öljymaalaus ''Daniele Barbaron muotokuva''. Daniele Matteo Alvise Barbaro (8. helmikuuta 1514 – 1570) oli venetsialainen aatelinen, joka tuli tunnetuksi Vitruviuksen kääntäjänä.

Uusi!!: Aristoteles ja Daniele Barbaro · Katso lisää »

Dante Alighieri

Dante Alighieri (monesti vain Dante; noin 21. toukokuuta 1265 Firenze – 13. tai 14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -runoelman kirjoittanut prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Aristoteles ja Dante Alighieri · Katso lisää »

David (filosofi)

David (500-luku?) oli uusplatonilainen filosofinen kirjailija, jonka nimi esiintyy joissakin Porfyrioksen ja Aristoteleen teosten kommentaarien käsikirjoituksissa.

Uusi!!: Aristoteles ja David (filosofi) · Katso lisää »

De arte venandi cum avibus

Biblioteca Vaticana, Pal. lat 1071). De arte venandi cum avibus (Haukkametsästyksen käsikirja, sananmukaisesti Lintujen metsästyksen taidosta) on Fredrik II:n 1240-luvulla kirjoittama,Kivimäki pojalleen Manfredille omistama latinankielinen tutkielma, jonka aiheena on ornitologia ja haukkametsästys.

Uusi!!: Aristoteles ja De arte venandi cum avibus · Katso lisää »

De pomo

De pomo, koko nimeltään Tractatus de pomo et morte incliti principi philosophorum Aristotelis ("Omenasta" tai "Aristoteleen kuolema") on keskiaikainen uusplatonilainen teos, joka on laitettu Aristoteleen nimiin, mutta kuuluu todellisuudessa tämän epäperäisiin teoksiin (Pseudo-Aristoteles).

Uusi!!: Aristoteles ja De pomo · Katso lisää »

Deksippos (filosofi)

Deksippos (n. 350) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Deksippos (filosofi) · Katso lisää »

Delfoin oraakkeli

punakuviotekniikalla tehdyssä kyliksissä. Kodros-maalari, noin 440–430 eaa. Delfoin oraakkeli oli antiikin aikana Delfoissa Kreikassa toiminut oraakkeli eli ennustusinstituutio.

Uusi!!: Aristoteles ja Delfoin oraakkeli · Katso lisää »

Demetrios Faleronlainen

Demetrioksen patsas Bibliotheca Alexandrinassa. Demetrios Faleronlainen (kuoli n. 280 eaa.) oli antiikin kreikkalainen puhuja ja yksi ensimmäisistä peripateettisen koulukunnan filosofeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Demetrios Faleronlainen · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Aristoteles ja Demokratia · Katso lisää »

Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero

Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero on Karl Marxin väitöskirja, joka valmistui vuonna 1841.

Uusi!!: Aristoteles ja Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero · Katso lisää »

Demokritoksesta

Demokritoksesta oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti esisokraatikkoihin luetun filosofi Demokritoksen ajattelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Demokritoksesta · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Demokritos · Katso lisää »

Denis Vrain-Lucas

Denis Vrain-Lucas Pompeius Trogukselle luvan palata herransa Julius Caesarin luo ja määrään, että kaikkien, jotka näkevät nämä kirjeet, on päästettävä hänet vapaasti kulkemaan ja autettava häntä tarpeen mukaan." Denis Vrain-Lucas (1818–1882) oli ranskalainen väärentäjä, joka myi vanhojen käsi­kirjoitusten keräilijöille tuhansittain tunnettujen historian henkilöiden kirjoittamiksi väittämiään kirjeitä ja muita asiakirjoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Denis Vrain-Lucas · Katso lisää »

Despotismi

Despotismi eli despotia tarkoittaa valtionhallintoa, jossa hallitsijan (tai hallitsevan ryhmän) tahto on täysin määräävä, rajatonta mielivaltaa, absoluuttista itsevaltiutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Despotismi · Katso lisää »

Deus ex machina

Medeian'' esitys vuonna 2009 Syrakusassa Italiassa. Deus ex machina on fiktioteoksessa yhtäkkinen ja epäuskottava juonenkäänne, jossa jokin tarinan ongelma ratkaistaan ulkopuolisella ja irrallisella tekijällä tai selityksellä.

Uusi!!: Aristoteles ja Deus ex machina · Katso lisää »

Dialektiikka

Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Uusi!!: Aristoteles ja Dialektiikka · Katso lisää »

Dialogi

Dialogi (kr. dia 'kautta' + logos 'sana') on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, keskustelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Dialogi · Katso lisää »

Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä

Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä eli Dialogi on Galileo Galilein kirjoittama aurinko- ja maakeskistä maailmankuvaa käsittelevä kirja.

Uusi!!: Aristoteles ja Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä · Katso lisää »

Dialoginen filosofia

Dialogisella filosofialla tarkoitetaan kahden (joskus myös useamman) osapuolen väliseen keskusteluun perustuvaa filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Dialoginen filosofia · Katso lisää »

Didaktinen runous

Didaktinen runous eli opetusrunous on runomuotoista kirjallisuutta, joka käsittelee hyviä tapoja ja kannustaa lukijoita noudattamaan niitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Didaktinen runous · Katso lisää »

Dihairesis

Akatemiaan kynityn kukon ja sanoi: ”Tässä on Platonin ihminen”. Tämän vuoksi määritelmään lisättiin määre ”litteäkyntinen”.Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'' 6.40. Dihairesis tai diairesis (jakaminen, erottelu) on filosofinen termi, jota on käytetty erityisesti platonismissa ja stoalaisuudessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Dihairesis · Katso lisää »

Dikaiarkhos

Dikaiarkhos (n. 350–285 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, kartografi, maantieteilijä, matemaatikko ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Dikaiarkhos · Katso lisää »

Diogenes Laertios

Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Diogenes Laertios · Katso lisää »

Dionysia

Dionysia oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Dionysos-jumalalle.

Uusi!!: Aristoteles ja Dionysia · Katso lisää »

Dionysia-juhlien voitot

Dionysia-juhlien voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Dionysia-juhlien voitot · Katso lisää »

Dionysios bar Salibi

Dionysios bar Salibi tai Jakob bar Salibi (k. 2. marraskuuta 1171) oli 1100-luvun huomattavin länsisyyrialainen kirjoittaja syyrialaisessa kirkossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Dionysios bar Salibi · Katso lisää »

Dionysios Khalkedonilainen

Dionysios Khalkedonilainen (n. 320 eaa.) oli antiikin kreikkalainen megaralaiseen ja dialektiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Dionysios Khalkedonilainen · Katso lisää »

Diotimos

Diotimos (n. 100 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Diotimos · Katso lisää »

Dityrambi

Dityrambi oli alun perin antiikin kreikkalainen Dionysos-jumalalle laulettu hymni.

Uusi!!: Aristoteles ja Dityrambi · Katso lisää »

Dodona

Dodona (myös tai) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Epeiroksessa luoteisessa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Dodona · Katso lisää »

Doksografia

Doksografia (kreikkaa:, doksa, 'mielipide', 'näkökulma';, grafein, 'kirjoittaa', 'kuvata') on termi, jota käytetään erityisesti klassisen ajan historioitsijoiden ja filosofien teoksista, jotka kuvaavat edeltäneiden filosofien ja tieteilijöiden ajatuksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Doksografia · Katso lisää »

Dominikaanien historia

Pyhä Dominicus, dominikaanien perustaja El Grecon kuvaamana (1600). Dominikaanien historia merkitsee dominikaanien ympärille rakentuvaa historiaa aina järjestön perustamisesta nykyaikaan saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Dominikaanien historia · Katso lisää »

Donald Davidson (filosofi)

Donald Herbert Davidson (6. maaliskuuta 1917 – 30. elokuuta 2003) oli yhdysvaltalainen filosofi sekä Willis S. ja Marion Slusser -oppituolien emeritusprofessori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Uusi!!: Aristoteles ja Donald Davidson (filosofi) · Katso lisää »

Draama

Draama (’toiminta’ Yrjö Hosiaisluoma Draamalla viitataan joskus puhekielessä dramaattisuuteen yleensä. Myös elokuvien lajityyppiä voidaan nimittää draamaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Draama · Katso lisää »

Dualismi (filosofia)

Dualismi (latinan sanasta duo ’kaksi’) on uskomus kahtalaisuudesta tai kahtiajaosta.

Uusi!!: Aristoteles ja Dualismi (filosofia) · Katso lisää »

Duns Scotus

Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.

Uusi!!: Aristoteles ja Duns Scotus · Katso lisää »

Durrës

Durrës (vanhat nimet: ''Epidamnos'', ''Dyrrhakhion'', ''Dyrrhachium'', Durazzo, slaav. Драч) on yksi Albanian vanhimmista kaupungeista ja tärkeä satamakaupunki.

Uusi!!: Aristoteles ja Durrës · Katso lisää »

Dynamis

Dynamis (”voima”) on antiikin filosofian tekninen termi, joka tarkoittaa potentiaalisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Dynamis · Katso lisää »

Editio princeps

Aristofaneen komedioiden ''Lysistrate'' ja ''Naistenjuhla'' ''editio princepsin'' kansilehti vuodelta 1516. Editio princeps (lat., monikko editiones principes) tarkoittaa jonkin tekstin ensimmäistä painettua editiota eli laitosta.

Uusi!!: Aristoteles ja Editio princeps · Katso lisää »

Eeppinen kyklos

Eeppinen kyklos oli joukko antiikin kreikkalaisia eeppisiä runoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Eeppinen kyklos · Katso lisää »

Eetos

Eetos (ethos) on antiikin Kreikasta peräisin oleva termi, joka tarkoittaa vakiintunutta paikkaa, tapaa ja moraalista luonnetta.

Uusi!!: Aristoteles ja Eetos · Katso lisää »

Eetteri (alkuaine)

Eetteri oli antiikin ja keskiajan luonnontieteissä aine, jonka katsottiin täyttävän kuunylisen kaikkeuden.

Uusi!!: Aristoteles ja Eetteri (alkuaine) · Katso lisää »

Eettinen naturalismi

Eettinen naturalismi on käsitys, jonka mukaan etiikka on kokemusperäinen (empiirinen) tiede ja sitä voidaan tutkia kuten mitä tahansa muutakin luonnollista ominaisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Eettinen naturalismi · Katso lisää »

Efesos

Efesos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin länsirannikolla.

Uusi!!: Aristoteles ja Efesos · Katso lisää »

Ehkäisy

Tavallinen väritön kondomi. Ehkäisyllä tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään välttämään raskaus seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ehkäisy · Katso lisää »

Eisagoge

Eisagoge (”Johdanto”) on Porfyrioksen 200-luvulla kirjoittama lyhyt johdanto Aristoteleen logiikkaan ja teokseen Kategoriat.

Uusi!!: Aristoteles ja Eisagoge · Katso lisää »

Ekklesia (Ateena)

Ekklesia (”koollekutsuttujen kokoontuminen”) oli antiikin Ateenan kansankokous.

Uusi!!: Aristoteles ja Ekklesia (Ateena) · Katso lisää »

Ekoteologia

Ekoteologia on teologian osa-alue, joka tutkii ja käsittelee kristinuskon suhdetta luontoon ja ympäristöön.

Uusi!!: Aristoteles ja Ekoteologia · Katso lisää »

Eksistentialismi

Eksistentialismi on mannermaisen filosofian ja kirjallisuuden suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Eksistentialismi · Katso lisää »

Eläinlääketieteen historia

Eläinlääkäri työssään Eläinlääketieteen historia alkaa siitä, kun ihminen alkoi kesyttää ja käyttää hyödykseen kotieläimiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinlääketieteen historia · Katso lisää »

Eläinoppi (Aristoteles)

Eläinoppi (myös; tai; tai Historia animalium) on Aristoteleen luonnontieteellisiin teoksiin kuuluva eläintiedettä käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinoppi (Aristoteles) · Katso lisää »

Eläinten älykkyydestä

Eläinten älykkyydestä on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja XII, 66) kuuluva tutkielma, joka käsittelee nimensä mukaisesti eläinten älykkyyttä sekä sitä kysymystä, ovatko maa- vai vesieläimet älykkäämpiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten älykkyydestä · Katso lisää »

Eläinten kehittymisestä

Eläinten kehittymisestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten kehittymisestä · Katso lisää »

Eläinten liikkeestä

Eläinten liikkeestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten liikkeestä · Katso lisää »

Eläinten osista

Eläinten osista on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten osista · Katso lisää »

Eläinten syntymisestä

Eläinten syntymisestä on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten syntymisestä · Katso lisää »

Eläintiede

Kuhankeittäjä (''Oriolus oriolus'') Eläintiede eli zoologia (kreik. zoon, eläin; logos, tieto) on eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä käsittelevä tieteenala, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi eläinekologia, eläinfysiologia sekä -anatomia ja etologia (eläinten käyttäytyminen).

Uusi!!: Aristoteles ja Eläintiede · Katso lisää »

Elämän tarkoitus

Henry Courtney Selous: ''Hamlet ja pääkallo'' Elämän tarkoitus on yleensä nimitys filosofiselle kysymykselle, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko maailma on olemassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Elämän tarkoitus · Katso lisää »

Elealaiset

Elealaiset oli esisokraattinen filosofinen koulukunta antiikin Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Elealaiset · Katso lisää »

Elena Cornaro Piscopia

Elena Cornaro Piscopian muotokuva. Elena Lucrezia Cornaro Piscopia (5. kesäkuuta 1646 Venetsia – 26. heinäkuuta 1684 Padova) oli italialainen oppinut.

Uusi!!: Aristoteles ja Elena Cornaro Piscopia · Katso lisää »

Eleusiin mysteerit

Eleusiin mysteerit olivat antiikin kreikkalaisen Demeterin ja Persefonen (mysteereissä nimellä Korē) kultin initiaatio- eli vihkiytymisriittien nimitys.

Uusi!!: Aristoteles ja Eleusiin mysteerit · Katso lisää »

Elias (filosofi)

Elias (500-luku?) oli uusplatonilainen filosofinen kirjailija, jonka nimi liitetään joihinkin Aristoteleen ja Porfyrioksen kommentaarien käsikirjoituksiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Elias (filosofi) · Katso lisää »

Elizabeth Anscombe

Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe (18. maaliskuuta 1919 – 5. tammikuuta 2001) oli brittiläinen analyyttiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Elizabeth Anscombe · Katso lisää »

Elohopea

Elohopea on raskas metallinen alkuaine.

Uusi!!: Aristoteles ja Elohopea · Katso lisää »

Empedokles

Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Empedokles · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Empirismi · Katso lisää »

Energeia

Energeia on antiikin filosofian tekninen termi, joka tarkoittaa toiminnallista aktuaalisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Energeia · Katso lisää »

Ensimmäinen analytiikka

Ensimmäinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ensimmäinen analytiikka · Katso lisää »

Ensimmäinen vuosituhat eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja Ensimmäinen vuosituhat eaa. · Katso lisää »

Entelekheia

Entelekheia on antiikin filosofian termi, joka tarkoittaa aktuaalisuutta täydellisenä toteutuneisuutena, aktualisoituneena muotona.

Uusi!!: Aristoteles ja Entelekheia · Katso lisää »

Entomofagia

Paistettuja hyönteisiä myytävänä Bangkokissa, Thaimaassa. Entomofagia on hyönteisten käyttöä ihmisen ruokana.

Uusi!!: Aristoteles ja Entomofagia · Katso lisää »

Epicurea

Epicurea on Hermann Usenerin kokoama epikurolaisuutta käsittelevien antiikin aikaisten tekstifragmenttien kokoelma.

Uusi!!: Aristoteles ja Epicurea · Katso lisää »

Epikharmos

Epikharmos (n. 540–450/443 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka luetaan usein myös pythagoralaisten esisokraattisten filosofien joukkoon.

Uusi!!: Aristoteles ja Epikharmos · Katso lisää »

Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti

Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja XIV, 75) kuuluva tutkielma, joka on suunnattu epikurolaisuutta vastaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti · Katso lisää »

Erasmus Rotterdamilainen

Hans Holbein nuoremman maalaama Erasmus Rotterdamilaisen muotokuva vuodelta 1523. Erasmus Rotterdamilainen (Desiderius Erasmus Roterodamus, alun perin Gerrit Gerritzoons; 27. lokakuuta n. 1466 Rotterdam – 12. heinäkuuta 1536 Basel) oli hollantilainen renessanssifilosofi, humanisti, teologi ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Erasmus Rotterdamilainen · Katso lisää »

Eresos

Eresos (joskus myös Eressos,, tai Eressus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lesboksen saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Eresos · Katso lisää »

Esisokraatikot

Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.

Uusi!!: Aristoteles ja Esisokraatikot · Katso lisää »

Essentialismi

inkunaabelissa ''Liber Chronicarum''. Essentialismi eli olemusajattelu (olemus) on käsitys, jonka mukaan asioilla on jonkinlainen sisäänrakennettu olemus, joka tekee niistä sellaisia kuin ne ovat.

Uusi!!: Aristoteles ja Essentialismi · Katso lisää »

Estetiikka

Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Estetiikka · Katso lisää »

Etiikka

Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.

Uusi!!: Aristoteles ja Etiikka · Katso lisää »

Etnankoira

Etnankoira (Cirneco dell'Etna) on italialainen koirarotu.

Uusi!!: Aristoteles ja Etnankoira · Katso lisää »

Eudaimonismi

Eudaimonismi (kreikan sanasta eudaimonia eli onni) eli onnellisuusoppi on etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.

Uusi!!: Aristoteles ja Eudaimonismi · Katso lisää »

Eudemoksen etiikka

Eudemoksen etiikka on yksi Aristoteleen etiikan alan teoksista.

Uusi!!: Aristoteles ja Eudemoksen etiikka · Katso lisää »

Eudemos Rhodoslainen

Eudemos Rhodoslainen (350–290 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Eudemos Rhodoslainen · Katso lisää »

Eudoros Aleksandrialainen

Eudoros Aleksandrialainen (1. vuosisata eaa.) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi, joka oli kotoisin Aleksandriasta Egyptistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Eudoros Aleksandrialainen · Katso lisää »

Euripides

Euripides (n. 480–406 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Euripides · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Aristoteles ja Eurooppa · Katso lisää »

Eurytos (filosofi)

Eurytos (n. 400 eaa.) oli antiikin kreikkalainen pythagoralainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Eurytos (filosofi) · Katso lisää »

Eustratios Nikaialainen

Eustratios Nikaialainen (n. 1050/1060–1120) oli bysanttilainen filosofi ja Aristoteles-kommentaattori, joka sovelsi filosofiaa myös teologisiin kysymyksiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Eustratios Nikaialainen · Katso lisää »

Euthydemos (dialogi)

Euthydemos on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Aristoteles ja Euthydemos (dialogi) · Katso lisää »

Eväjalkaiset

Eväjalkaiset eli hylje-eläimet (Pinnipedia) on suurikokoisten merinisäkkäiden ryhmä, joka koostuu kolmesta heimosta: hylkeet (Phocidae), korvahylkeet (Otaridae) ja mursut (Odobenidae).

Uusi!!: Aristoteles ja Eväjalkaiset · Katso lisää »

Ex nihilo nihil fit

Ex nihilo nihil fit (suom. mikään ei synny tyhjästä) on latinankielinen filosofinen sananlasku.

Uusi!!: Aristoteles ja Ex nihilo nihil fit · Katso lisää »

Faleas Khalkedonilainen

Faleas Khalkedonilainen (300-luvun eaa. alku) oli antiikin kreikkalainen valtiomies tai poliittinen ajattelija.

Uusi!!: Aristoteles ja Faleas Khalkedonilainen · Katso lisää »

Fanias Eresoslainen

Fanias Eresoslainen (joskus Fainias) (n. 332 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Fanias Eresoslainen · Katso lisää »

Ferekydes

Ferekydes Syroslainen. Ferekydes (n. 544 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin luettavissa oleva filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Ferekydes · Katso lisää »

Filolaos Korinttilainen

Filolaos Korinttilainen oli antiikin kreikkalainen Bakkhiadain sukuun kuulunut valtiomies.

Uusi!!: Aristoteles ja Filolaos Korinttilainen · Katso lisää »

Filon Aleksandrialainen

Filon Aleksandrialainen Filon Aleksandrialainen (Filon Juutalainen;,; n. 20 eaa. – 40 jaa.) oli hellenistinen juutalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Filon Aleksandrialainen · Katso lisää »

Filosofi

Filosofi on filosofian harjoittaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofi · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofia · Katso lisää »

Filosofia ja tiede

Filosofian ja tieteen suhde on eräs filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofia ja tiede · Katso lisää »

Filosofiakäsitykset

Filosofiakäsityksellä tarkoitetaan filosofisen koulukunnan tai filosofin käsitystä siitä, mitä filosofia on.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofiakäsitykset · Katso lisää »

Filosofian periaatteet

Kuvitusta ''Filosofian periaatteiden'' kolmannesta osasta. Olioiden pyrkimys liikkeeseen: kivi ja linko (yllä), "muurahainen" ja sauva (alla) Filosofian periaatteet on René Descartesin kirjoittama filosofinen tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofian periaatteet · Katso lisää »

Filosofien jalkapallo-ottelu

Filosofien jalkapallo-ottelu on Monty Python -sketsi, joka kuvaa saksalaisten ja kreikkalaisten filosofien jalkapallo-ottelua Münchenin olympiastadionilla vuoden 1972 kesäolympialaisissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofien jalkapallo-ottelu · Katso lisää »

Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä

Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä (tai Placita philosophorum) on Plutarkhoksen Moralia-kokelmaan (kirja XI, 61) kuuluva tutkielma, joka käsittelee luonnonfilosofiaa ja luonnontieteitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä · Katso lisää »

Filosofinen antropologia

Filosofinen antropologia on filosofian osa-alue, joka tutkii ihmistä ja ihmisluontoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofinen antropologia · Katso lisää »

Filosofinen teologia

Filosofinen teologia voi tarkoittaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofinen teologia · Katso lisää »

Filosofisen kirjallisuuden suomennokset

Filosofisen kirjallisuuden suomennokset ovat olleet 1800-luvulta alkaen osa suomennoskirjallisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofisen kirjallisuuden suomennokset · Katso lisää »

Filosofiset tietosanakirjat

Filosofiset tietosanakirjat ja sanakirjat ovat filosofiaan erikoistuneita tietoteoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofiset tietosanakirjat · Katso lisää »

Florence Nightingale

Florence Nightingale, OM (12. toukokuuta 1820 Firenze, Toscanan suurherttuakunta – 13. elokuuta 1910 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen sairaanhoitaja ja tilastotieteen pioneeri, joka tunnetaan modernin sairaanhoidon perustajana.

Uusi!!: Aristoteles ja Florence Nightingale · Katso lisää »

Formis

Formis,Pausanias: Kreikan kuvaus 5.27.

Uusi!!: Aristoteles ja Formis · Katso lisää »

Franciscus de Marchia

Franciscus de Marchia (de Appignano, de Pignano, de Esculo, de Ascoli, Franciscus Rubeus) (n. 1285–1290 – n. 1344) oli italialainen skolastinen filosofi ja teologi, joka vaikutti Pariisin yliopistossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Franciscus de Marchia · Katso lisää »

Franz Brentano

Franz Brentano Franz Clemens Honoratus Hermann Brentano (16. tammikuuta 1838 Marienberg am Rhein, lähellä Boppardia – 17. maaliskuuta 1917 Zürich) oli saksalainen filosofi, jonka ajattelulla on ollut merkittävää vaikutusta sekä filosofiassa että varsinkin psykologiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Franz Brentano · Katso lisää »

Freatto

Freatto, Freattos tai Freattys (lat. Phreattys) oli antiikin aikainen heeros Freatokselle omistettu pyhäkkö Pireuksen Zean satamassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Freatto · Katso lisää »

Friedrich Adolf Trendelenburg

Friedrich Adolf Trendelenburg (30. marraskuuta 1802 Eutin – 24. tammikuuta 1872 Berliini) oli saksalainen filosofi ja filologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Friedrich Adolf Trendelenburg · Katso lisää »

Fronesis

Fronēsis on Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa moraaliseen ajatteluun liittyvä hyve, joka käännetään yleensä "käytännölliseksi järjeksi" tai "käytännölliseksi viisaudeksi".

Uusi!!: Aristoteles ja Fronesis · Katso lisää »

Funktionalismi (filosofia)

Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Funktionalismi (filosofia) · Katso lisää »

Futuuri (talous)

Futuuri on julkisesti noteerattu johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettynä aikana tulevaisuudessa kohde-etuutta (esimerkiksi arvopaperi, valuutta, joukkovelkakirja tai raaka-aine) hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä.

Uusi!!: Aristoteles ja Futuuri (talous) · Katso lisää »

Fysiikan historia

Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysiikan historia · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysiikka · Katso lisää »

Fysiognomia (Aristoteles)

Fysiognomia (tai; tai Physiognomia) on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva epäperäinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysiognomia (Aristoteles) · Katso lisää »

Fysis

Fysis on antiikin kreikkalainen filosofinen, teologinen ja luonnontieteellinen termi, joka käännetään yleensä luonnoksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysis · Katso lisää »

G. R. G. Mure

Geoffrey Reginald Gilchrist Mure (1893–1979) oli brittiläisiin idealisteihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja G. R. G. Mure · Katso lisää »

Gabriele Giannantoni

Gabriele Giannantoni vuonna 1976. Gabriele Giannantoni (30. heinäkuuta 1932 Perugia – 1998 Rooma) oli italialainen filosofi ja poliitikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Gabriele Giannantoni · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Gaudeamus

Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo.

Uusi!!: Aristoteles ja Gaudeamus · Katso lisää »

Gela (antiikin kaupunki)

Gela oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Gela (antiikin kaupunki) · Katso lisää »

Gennadios Skholarios

Gennadios Skholarios. Fresko Johannes Kastajan luostarissa Serresissä, Kreikassa. Gennadios Skholarios (n. 1400–1473) oli bysanttilainen teologi, filosofi ja Konstantinopolin patriarkka vuosina 1454–1464.

Uusi!!: Aristoteles ja Gennadios Skholarios · Katso lisää »

Genre

Genre (tai;, ’laatu, laji, suku’; genre artistique ’taidelaji’) eli lajityyppi tai laji tarkoittaa jonkin taiteenalan laatua, lajia, luokkaa, tyyppiä tai esitystapaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Genre · Katso lisää »

Georg von Hertling

Georg von Hertling (31. elokuuta 1843 Darmstadt – 4. tammikuuta 1919 Ruhpolding) oli baijerilainen poliitikko, joka toimi Saksan valtakunnankanslerina vuosina 1917–1918.

Uusi!!: Aristoteles ja Georg von Hertling · Katso lisää »

George Grote

Varhainen muotokuva George Grotesta. George Grote (17. marraskuuta 1794 – 18. kesäkuuta 1871) oli englantilainen klassisen kulttuurin ja kirjallisuuden historioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja George Grote · Katso lisää »

Georgios Gemistos Plethon

Georgios Gemistos Plethonin kirjoittamaa tekstiä 1400-luvulta. Georgios Gemistos Plethon (n. 1355–1452) oli bysanttilainen uusplatonilainen filosofi ja oppinut.

Uusi!!: Aristoteles ja Georgios Gemistos Plethon · Katso lisää »

Georgios Pakhymeres

Georgios Pakhymeres. Georgios Pakhymeres (n. 1242–1310) oli bysanttilainen historioitsija ja filosofi, joka kirjoitti sekä keisarikunnan historiasta että monipuolisesti filosofian eri osa-alueista.

Uusi!!: Aristoteles ja Georgios Pakhymeres · Katso lisää »

Georgios Trapezuntios

Georgios Trapezuntios. Georgios Trapezuntios (1395–1484) oli kreikkalainen filosofi ja oppinut, joka käänsi ja teki tunnetuksi lännessä monia kreikkalaisten filosofien klassisia teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Georgios Trapezuntios · Katso lisää »

Gerard Cremonalainen

Al-Razin lääketieteellinen teos Gerard Cremonalaisen kääntämänä Gerard Cremonalainen (n. 1114 Cremona, Lombardia – 1187 Toledo, Kastilia) oli merkittävä italialainen tieteellisten teosten kääntäjä.

Uusi!!: Aristoteles ja Gerard Cremonalainen · Katso lisää »

Gianni Vattimo

Gianni Vattimo (4. tammikuuta 1936 Torino, Italia – 19. syyskuuta 2023 Torino, Italia) oli italialainen filosofi ja poliitikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Gianni Vattimo · Katso lisää »

Gilbertus Porretanus

Gilbertus Porretanus Gilbertus Porretanus (1070 – 4. syyskuuta 1154) oli ranskalainen skolastinen loogikko ja teologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Gilbertus Porretanus · Katso lisää »

Gilles Deleuze

Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Gilles Deleuze · Katso lisää »

Giovanni Manardo

Giovanni Manardo (24. heinäkuuta 1462 Ferrara – 8. maaliskuuta 1536 Ferrara) oli italialainen lääkäri ja kasvitieteilijä.

Uusi!!: Aristoteles ja Giovanni Manardo · Katso lisää »

Giovanni Pico della Mirandola

Giovanni Pico della Mirandola, Uffizi. Giovanni Pico della Mirandola (s. 24. helmikuuta 1463 – 17. marraskuuta 1494) oli firenzeläinen humanisti ja renessanssifilosofi, joka tuli tunnetuksi vuoden 1486 tapahtumien johdosta.

Uusi!!: Aristoteles ja Giovanni Pico della Mirandola · Katso lisää »

Giovanni Vailati

Giovanni Vailati Giovanni Vailati (24. huhtikuuta 1863 Crema, Italia – 14. toukokuuta 1909) oli italialainen analyyttinen ja pragmatistinen filosofi, tieteenhistorioitsija ja matemaatikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Giovanni Vailati · Katso lisää »

Gnosis

Sanaa gnosis ("tieto") on käytetty useassa toisiaan sivuavassa merkityksessä.

Uusi!!: Aristoteles ja Gnosis · Katso lisää »

Gnothi seauton

Aforismin lyhyempi muoto ''gnōthi sauton'' kirjoitettuna lasi-ikkunaan. ”Gnōthi seauton” (joskus myös, gnōthi sauton) eli ”tunne itsesi” on muinaiskreikkalainen aforismi, joka oli kirjoitettuna Apollonin temppelin etupihalle (pronaos) Delfoissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Gnothi seauton · Katso lisää »

Gorgias

Gorgias (n. 483–375 eaa.) oli antiikin kreikkalainen sofisti, reetori ja esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Gorgias · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Aristoteles ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Gyáros

Gyáros (transl. myös Giáros, Járos) eli Gioúra (Γιούρα) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään.

Uusi!!: Aristoteles ja Gyáros · Katso lisää »

Gymnasion

Pompeijin gymnasium, katsottuna stadionin vallin päältä. Keskellä oleva syvennys täytettiin vedellä, ja sitä käytettiin uintiharjoituksiin sekä laivataisteluihin. Gymnasion oli antiikin Kreikassa alun perin koulu, jossa urheilukisojen osanottajat saivat koulutusta, sekä myös seurustelutila ja filosofien väittelypaikka.

Uusi!!: Aristoteles ja Gymnasion · Katso lisää »

Hamartia

Hamartia on kohtalokas erehdys, jonka päähenkilö tekee hyvässä tarkoituksessa tai tietämättömyydestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Hamartia · Katso lisää »

Hannah Arendt

Hannah Arendt (alk. Johanna Arendt; 14. lokakuuta 1906 Linden-Limmer, Saksa – 4. joulukuuta 1975 New York, New York, Yhdysvallat) oli 1900-luvun tärkeimpiin kuuluva saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Hannah Arendt · Katso lisää »

Hans Driesch

Hans Driesch Hans Adolf Eduard Driesch (28. lokakuuta 1867 – 16. huhtikuuta 1941) oli saksalainen biologi ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hans Driesch · Katso lisää »

Hedone

Hēdonē on kreikankielinen sana, joka tarkoittaa nautintoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Hedone · Katso lisää »

Hefaistion

Hefaistion ja Aleksanteri Suuri Hefaistion (n. 356 eaa. – syksy 324 eaa.) oli makedonialainen aristokraatti, Amyntorin poika.

Uusi!!: Aristoteles ja Hefaistion · Katso lisää »

Hegeliläisyys

Hegeliläisyys on G. W. F. Hegelin alulle panema filosofinen suuntaus.

Uusi!!: Aristoteles ja Hegeliläisyys · Katso lisää »

Heiricus Auxerrelainen

Heiricus (Eric) Auxerrelainen (tai Altissiodorensis) (841–876) oli ranskalainen benediktiinimunkki sekä skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Heiricus Auxerrelainen · Katso lisää »

Heksis

Heksis on antiikin filosofian termi, joka tarkoittaa dispositiota,Sihvola, Juha: Selitykset teokseen taipumusta tai toiminnallista valmiutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Heksis · Katso lisää »

Helenan ylistys

Helenan ylistys on Gorgiaan kirjoittama ylistys Helenalle.

Uusi!!: Aristoteles ja Helenan ylistys · Katso lisää »

Hellas (alue)

Hellas ja sen antiikin aikaiset alueet sekä lähimmät ”barbaariset” alueet pohjoisen puolella. Hellas eli Kreikka viittasi antiikin aikana helleenien eli kreikkalaisten asuma-alueeseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Hellas (alue) · Katso lisää »

Hellenistinen filosofia

Hellenistinen filosofia käsittää antiikin filosofian aikakauden, joka alkoi Aristoteleen jälkeisistä filosofeista (noin vuodesta 300 eaa.) ja päättyi Rooman keisariaikaan ja uusplatonismin syntyyn.

Uusi!!: Aristoteles ja Hellenistinen filosofia · Katso lisää »

Hellenistinen taide

''Samothraken Nike'', n. 220–190 eaa. ''Medicin Venus'', 1. vuosisata eaa. Hellenistinen taide on antiikin Kreikan viimeisen eli hellenistisen kauden aikana noin 323–30 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Hellenistinen taide · Katso lisää »

Hengestä

Hengestä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Hengestä · Katso lisää »

Henri Estienne (nuorempi)

Henri Estienne (1528/1531 Pariisi – 1598 Lyon), tunnetaan myös nimellä Henricus Stephanus, oli ranskalainen kirjanpainaja, joka toimitti ja painoi useita antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Henri Estienne (nuorempi) · Katso lisää »

Henricus Aristippus

Henricus Aristippus (Enericus Aristippus) (k. 1162) oli Catanian arkkidiakoni noin vuodesta 1155, ja myöhemmin Sisilian kuningaskunnan familiares-triumviraatin ylin familiaris (kansleri) vuodesta 1161 Maione di Barin kuoleman jälkeen.

Uusi!!: Aristoteles ja Henricus Aristippus · Katso lisää »

Herakleia Pontike

Herakleia Pontike (myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Herakleia Pontike · Katso lisää »

Herakleides Lemboslainen

Herakleides Lemboslainen (100-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka kuului mahdollisesti peripateettiseen koulukuntaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Herakleides Lemboslainen · Katso lisää »

Herakleides Pontoslainen

Herakleides Pontoslainen (n. 387–312 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Herakleides Pontoslainen · Katso lisää »

Herakleitos

Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Herakleitos · Katso lisää »

Hermarkhos

Hermarkhos (200-luku eaa.) oli kreikkalainen epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hermarkhos · Katso lisää »

Hermeneutiikka

Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Hermeneutiikka · Katso lisää »

Hermippos Smyrnalainen

Hermippos Smyrnalainen (200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hermippos Smyrnalainen · Katso lisää »

Hesiodos

Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.

Uusi!!: Aristoteles ja Hesiodos · Katso lisää »

Hexaplex trunculus

Hexaplex trunculus on Muricidae-heimoon kuuluva kotilolaji.

Uusi!!: Aristoteles ja Hexaplex trunculus · Katso lisää »

Hieronymos Rhodoslainen

Hieronymos Rhodoslainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka luetaan yleensä kuuluneeksi peripateettiseen koulukuntaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Hieronymos Rhodoslainen · Katso lisää »

Himera

Himera oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Himera · Katso lisää »

Hipparkhia

Hipparkhia (s. noin 340/330 eaa.) oli kreikkalainen kyynikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hipparkhia · Katso lisää »

Hippias (lyhyempi dialogi)

Lyhyempi Hippias on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hippias (lyhyempi dialogi) · Katso lisää »

Hippodamos

Antiikin Pireuksen kartta, jossa näkyy sen ruutuasemakaava. Hippodamos (498–408 eaa.) oli antiikin kreikkalainen arkkitehti, jota pidetään ruutuasemakaavan kehittäjänä ja kaupunkisuunnittelun isänä.

Uusi!!: Aristoteles ja Hippodamos · Katso lisää »

Hippon

Hippon (400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutuva filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hippon · Katso lisää »

Hirvenputket

Hirvenputket (Seseli) on sarjakukkaisiin (Apiaceae) kuuluva ruohovartinen kasvisuku.

Uusi!!: Aristoteles ja Hirvenputket · Katso lisää »

Holismi

Holismi (holos; ’kokonainen’) on filosofinen ja ontologinen käsite.

Uusi!!: Aristoteles ja Holismi · Katso lisää »

Homeros

Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Homeros · Katso lisää »

Hortensius (dialogi)

Hortensius eli Filosofiasta oli Ciceron kirjoittama filosofinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Hortensius (dialogi) · Katso lisää »

Human Accomplishment

Human Accomplishment: The Pursuit of Excellence in the Arts and Sciences, 800 B.C. to 1950 on Charles Murrayn vuonna 2003 ilmestynyt kirja, joka käsittelee tieteen ja taiteen saavutuksia vuodesta 800 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Human Accomplishment · Katso lisää »

Hupsu kreivitär

Hupsu kreivitär (La Folle de Chaillot) on ranskalaisen Jean Giraudoux’n kirjoittama näytelmä vuodelta 1943, jonka kantaesitys tapahtui kirjailijan kuoleman jälkeen 1945.

Uusi!!: Aristoteles ja Hupsu kreivitär · Katso lisää »

Huumori

Huumori on leikinlaskua ja leikillisyyttä sekä kykyä tajuta ja ilmaista huvittavat asiat.

Uusi!!: Aristoteles ja Huumori · Katso lisää »

Hybris

lakonialaisessa kyliksissä noin vuodelta 560–550 eaa. Hybris (”loukkaus”) tarkoittaa nykyaikana liioiteltua itsevarmuutta ja -luottamusta, joka lopulta usein johtaa ansaittuun rangaistukseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Hybris · Katso lisää »

Hylemorfismi

Hylemorfismi eli hylomorfismi (hylē, 'aine' +, morfē, 'muoto') on filosofinen teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet koostuvat aineesta ja muodosta.

Uusi!!: Aristoteles ja Hylemorfismi · Katso lisää »

Hypatia Aleksandrialainen

Hypatia Aleksandrialainen (noin 355–415) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, matemaatikko, tähtitieteilijä ja opettaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Hypatia Aleksandrialainen · Katso lisää »

Hyvä elämä

Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyvä elämä · Katso lisää »

Hyvästä

HyvästäDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyvästä · Katso lisää »

Hyve-etiikka

Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyve-etiikka · Katso lisää »

Hyveistä ja paheista

Hyveistä ja paheista on Aristoteleen nimiin laitettu lyhyt etiikkaa käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyveistä ja paheista · Katso lisää »

Hyvejohtajuus

Hyvejohtajuus on Alexandre Havardin (s. 1962) teos, jossa hän esittää hyveisiin (virtues) perustuvan johtajuusmallin, jonka tarkoitus on tukea eri alojen johtajia ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyvejohtajuus · Katso lisää »

Iamblikhos

Iamblikhos (n. 245–325) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Iamblikhos · Katso lisää »

Idealismi

Idealismi (ontologinen idealismi) on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäi­seltä luonteel­taan henkinen.

Uusi!!: Aristoteles ja Idealismi · Katso lisää »

Ideaoppi

Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.

Uusi!!: Aristoteles ja Ideaoppi · Katso lisää »

Ideoista

Ideoista oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen, metafysiikkaa käsitellyt teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Ideoista · Katso lisää »

Ihmeellisistä kuulluista asioista

Ihmeellisistä kuulluista asioista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihmeellisistä kuulluista asioista · Katso lisää »

Ihmisen luonnosta sekä terveyden aikaisesta elämäntavasta

Ihmisen luonnosta sekä terveyden aikaisesta elämäntavasta on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin kuuluva lääketieteellinen teos, joka käsittelee muun muassa humoraalioppia.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihmisen luonnosta sekä terveyden aikaisesta elämäntavasta · Katso lisää »

Ihmiskeskeisyys

Ihmiskeskeisyys eli antroposentrismi (Ihmiskeskeisyys on monen länsimaisen uskonnon ja filosofian perususkomus. Ajattelutavan juuret on nähty Raamatun luomiskertomuksessa, jossa ihminen luodaan Jumalan kuvaksi valtaamaan maan ja hallitsemaan muita olentoja. Tämä käsitys esiintyy paitsi juutalaisessa ja kristillisessä teologiassa, myös Aristoteleen Politiikassa ja Immanuel Kantin moraalifilosofiassa. Arvostelijoiden mielestä ihmiskeskeisessä ajattelussa liioitellaan ihmisen merkitystä kaikkeuden osana. Sillä onkin usein perusteltu luonnovarojen vapaata riistoa. Joidenkin ympäristöetiikan kannattajien mukaan myös luonnonsuojelu ja luonnonvarojen säästäminen voidaan kuitenkin yhdistää ihmiskeskeiseen lähtökohtaan, sillä luonnon säästäminen parantaa ihmisten hengitysilman laatua ja tulevien sukupolvien elämää. Ympäristöeettiset ajattelijat ovat haastaneet ihmiskeskeisyyden 1970-luvulta lähtien myös kyseenalaistamalla ihmisen aseman muiden eliöiden yläpuolella sekä antamalla luonnolle itseisarvon, joka ei riipu sen hyödyllisyydestä ihmiselle. Tämän biosentrisen filosofian mukaan ihminen on vain yksi laji muiden joukossa. Feministit ovat arvostelleet ihmiskeskeisyyttä patriarkaaliseksi, ja he ovat tuoneet sen vastineeksi ekofeminismin, joka korostaa naisen ja luonnon yhteyttä sorron kohteena.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihmiskeskeisyys · Katso lisää »

Ihmiskunnan 100 suurinta

pienoiskuva Ihmiskunnan 100 suurinta on yhdysvaltalaisen tähtitieteilijä ja fyysikko Michael H. Hartin kirjoittama kirja, jossa hän asettaa ihmiskunnan historian mielestään sata vaikutusvaltaisinta henkilöä tärkeysjärjestykseen ja luonnehtii kutakin muutaman sivun artikkelissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihmiskunnan 100 suurinta · Katso lisää »

Ihmisrotu

san Namibiasta) kasvot. Ihmisrotu on varsinkin aikaisemmin käytetty nimitys ihmisryhmästä, johon kuuluvilla yksilöillä on tiettyjä muista yksilöistä poikkeavia perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka ovat heille suurin piirtein yhteisiä ja liittyvät tiettyyn maantieteelliseen alueeseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihmisrotu · Katso lisää »

Ikuisuus

Ikuisuus on käsite, jolla on kaksi yleistä merkitystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ikuisuus · Katso lisää »

Ilias

Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Ilias · Katso lisää »

Impetusteoria

Impetusteoria oli keskiaikainen fysikaalinen teoria liikkeestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Impetusteoria · Katso lisää »

Insolubilia

Insolubilia (lat., "ratkaisemattomat") viittasi keskiajan filosofiassa valehtelijan paradoksin eri muunnelmiin, jotka muodostivat vaikean ongelman loogiselle analyysille.

Uusi!!: Aristoteles ja Insolubilia · Katso lisää »

Ioane Petritsi

Ioane Petritsi oli georgialainen 1000- tai 1100-luvun uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Ioane Petritsi · Katso lisää »

Ios (kaupunki)

Ios oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Íos) Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ios (kaupunki) · Katso lisää »

Isaac Casaubon

Isaac Casaubon Isaac Casaubon (18. helmikuuta 1559, Geneve – 1. heinäkuuta 1614) oli ensin Ranskassa ja sitten Englannissa toiminut antiikintutkija ja filologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Isaac Casaubon · Katso lisää »

Isaac Israeli ben Solomon

Isaac Israeli ben Solomon (s. ennen 832, Egypti, k. 932, Kairouan, Tunisia) oli egyptinjuutalainen lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Isaac Israeli ben Solomon · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Isaac Newton · Katso lisää »

Isidoros Aleksandrialainen

Isidoros Aleksandrialainen oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Isidoros Aleksandrialainen · Katso lisää »

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »

Islamilainen lääketiede keskiajalla

viitattu.

Uusi!!: Aristoteles ja Islamilainen lääketiede keskiajalla · Katso lisää »

Islamin kulta-aika

Astrolabi Al-Andalusista vuodelta 1067. Astrolabi on kreikkalainen keksintö ja nykyajan kellojen ja sekstanttien edeltäjä. Siitä on tullut myös keskiajan islamilaisen tieteen symboli. Islamin kulta-aika tai islamin kultakausi on kielikuva, jota alettiin käyttää etenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen, kun länsimaissa suhtautuminen orienttiin alkoi vaihtua ylenkatseesta ihailuksi, ja islamista alettiin löytää myös arvokkaaksi koettuja puolia.

Uusi!!: Aristoteles ja Islamin kulta-aika · Katso lisää »

Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla

www.

Uusi!!: Aristoteles ja Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla · Katso lisää »

Itseisarvo (etiikka)

Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse eikä voida perustella muilla arvoilla.

Uusi!!: Aristoteles ja Itseisarvo (etiikka) · Katso lisää »

J. J. F. Perander

Johan Julius Frithiof Perander (15. marraskuuta 1838 Lohtaja – 28. joulukuuta 1885 Helsinki) oli suomalainen filosofi, professori ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja J. J. F. Perander · Katso lisää »

Jacobus Veneticus

Jacobus Veneticus teki Aristoteleen käännöksensä noin 20 vuoden aikana Mont Saint-Michelin luostarissa (kuva vuodelta 1900). Jacobus Veneticus eli Jacob Venetsialainen (Giacomo da Venezia, Jacobus Veneticus Grecus, Jacobus Clericus de Venetia, Jacobus de Venetiis) oli merkittävä Aristoteleen teosten kääntäjä 1100-luvulla.

Uusi!!: Aristoteles ja Jacobus Veneticus · Katso lisää »

Jakamattomista viivoista

Jakamattomista viivoista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Jakamattomista viivoista · Katso lisää »

Jaotteluita

JaotteluitaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.23.

Uusi!!: Aristoteles ja Jaotteluita · Katso lisää »

Johan Calamnius

Johan (Juhana) Wiktor Calamnius (18. toukokuuta 1838 Kruunupyy – 26. kesäkuuta 1891 Kuopio) oli suomalainen tuomiorovasti ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Johan Calamnius · Katso lisää »

Johannes Argyropulos

Johannes Argyropulos. Johannes Argyropulos (1415–1487) oli bysanttilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Johannes Argyropulos · Katso lisää »

Johannes Filoponos

Johannes Filoponos (tunnetaan myös nimillä Joannes Filoponos sekä Johannes Aleksandrialainen) oli merkittävä 500-luvun kristitty filosofi, joka eli noin vuosina 490–570.

Uusi!!: Aristoteles ja Johannes Filoponos · Katso lisää »

Johannes Italos

Johannes Italos (n. 1025–1090) oli bysanttilainen filosofi ja loogikko, joka sovelsi filosofista analyysiä myös teologisiin kysymyksiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Johannes Italos · Katso lisää »

Johannes Jandunlainen

Johannes Jandunlainen (Jean de Jandun, Johannes de Genduno, de Ganduno, de Gandavo, Jean de Jandum, Joannes Jandum) (k. 1328) oli averroistinen filosofi, teologi ja politiikan teoreetikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Johannes Jandunlainen · Katso lisää »

Johannes Salisburylainen

Johannes Salisburylaisen muistolaatta Chartresissa. Johannes Salisburylainen (n. 1120 – 25. lokakuuta 1180) oli englantilainen skolastinen filosofi, kirjailija, diplomaatti ja Chartresin piispa.

Uusi!!: Aristoteles ja Johannes Salisburylainen · Katso lisää »

Johannes Teologin luostari

Johannes Teologin luostari on ortodoksinen luostari Pátmoksen saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Johannes Teologin luostari · Katso lisää »

John Coltrane

John William Coltrane (lempinimeltään Trane; 23. syyskuuta 1926 Hamlet, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat– 17. heinäkuuta 1967 Long Island, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen jazzmuusikko, jonka pääsoitin oli tenorisaksofoni, vaikka hän soitti myös sopraanosaksofonia ja klarinettia.

Uusi!!: Aristoteles ja John Coltrane · Katso lisää »

John Finnis

John Finnis vuonna 1987 John Finnis (s. 28. heinäkuuta 1940) on australialainen oikeusfilosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja John Finnis · Katso lisää »

John McDowell

John McDowell John Henry McDowell (s. 1942 Boksburg, Etelä-Afrikka) on brittiläinen analyyttiseen suuntaukseen lukeutuva filosofi, joka oli aiemmin Oxfordin yliopiston University Collegen jäsen ja toimii nykyään professorina Pittsburghin yliopistossa.

Uusi!!: Aristoteles ja John McDowell · Katso lisää »

John Ray

John Ray (29. marraskuuta 1627 Black Notley, Essex – 17. tammikuuta 1705 Black Notley) oli englantilainen luonnontieteilijä, jota tavataan sanoa Englannin luonnontieteiden isäksi.

Uusi!!: Aristoteles ja John Ray · Katso lisää »

Jonathan Barnes

Jonathan Barnes (s. 1942) on brittiläinen filosofi, kääntäjä ja antiikin filosofian historioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja Jonathan Barnes · Katso lisää »

Joonialainen luonnonfilosofia

Muinaisen Joonian alue. Joonialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin Kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Thaleesta, Anaksimandroksesta ja Anaksimeneesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Joonialainen luonnonfilosofia · Katso lisää »

Juha Sihvola

Juha Sihvola (29. elokuuta 1957 Sippola – 14. kesäkuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja historioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja Juha Sihvola · Katso lisää »

Julia Annas

Julia Annas (s. 1946) on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Arizonan yliopiston filosofian professorina (Regents Professor).

Uusi!!: Aristoteles ja Julia Annas · Katso lisää »

Julius Caesar Scaliger

Julius Caesar Scaliger (23. huhtikuuta 1484 Riva del Garda, Italia – 21. lokakuuta 1558 Agen, Ranska) oli italialainen humanisti, filosofi ja lääkäri.

Uusi!!: Aristoteles ja Julius Caesar Scaliger · Katso lisää »

Jumalan olemassaolo

Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.

Uusi!!: Aristoteles ja Jumalan olemassaolo · Katso lisää »

Juoni

Juoni tarkoittaa kirjallisen teoksen, näytelmän tai elokuvan tapahtumien kulkua.

Uusi!!: Aristoteles ja Juoni · Katso lisää »

Juutalainen filosofia

Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Juutalainen filosofia · Katso lisää »

Juutalaisten historia

Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen.

Uusi!!: Aristoteles ja Juutalaisten historia · Katso lisää »

Kaikki

Kaikki tarkoittaa jotain asiaa tai joukkoa kokonaisuudessaan, laajimmassa merkityksessä koko maailmankaikkeutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Kaikki · Katso lisää »

Kalaureia (kaupunki)

Kalaureia (myös Kalauria,, Kalaurea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Póros) Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kalaureia (kaupunki) · Katso lisää »

Kallisthenes

Kallisthenes Olynthoslainen (n. 360-328 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja Kallisthenes · Katso lisää »

Kallonínlahti

Kallonínlahti on lahti Egeanmeressä Lesboksen saaren etelärannikolla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kallonínlahti · Katso lisää »

Kalos kagathos

Kalos kagathos (”kaunis ja hyvä”, ”jalo ja hyvä”), joskus kalokagathos tai kalos kai agathos, on antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa esiintyvä sanonta, jolla viitataan hyvään kansalaiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Kalos kagathos · Katso lisää »

Kardinaalihyveet

''Neljä kardinaalihyvettä'', piirustus tanssiesityksestä Ballet comique de la reine (1582). Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko inhimillisyys.

Uusi!!: Aristoteles ja Kardinaalihyveet · Katso lisää »

Kardiologia

EKG-käyrän yhteys sydämen toimintaan Kardiologia on sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala.

Uusi!!: Aristoteles ja Kardiologia · Katso lisää »

Karl Polanyi

Karl Paul Polanyi, alun perin Károly Polányi, (25. lokakuuta 1886 Wien – 23. huhtikuuta 1964 Pickering, Ontario) oli Yhdysvalloissa elänyt unkarilaissyntyinen taloushistorioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja Karl Polanyi · Katso lisää »

Karthago

Karthago (Qart-Ḥadašt, "uusi kaupunki") oli historiallinen kaupunki Pohjois-Afrikassa nykyisessä Tunisiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Karthago · Katso lisää »

Kastorián lentoasema

Kastorián lentoasema ”Aristoteles” (YPA: ΚΑΚΤΑ) on kansallinen lentoasema Árgos Orestikón kaupungissa Länsi-Makedoniassa pohjoisessa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kastorián lentoasema · Katso lisää »

Kasuistiikka

Kasuistiikka eli tapauskohtainen etiikka on yksi soveltavan etiikan muoto.

Uusi!!: Aristoteles ja Kasuistiikka · Katso lisää »

Kasvatusfilosofia

Kasvatusfilosofia eli kasvatusajattelu‎ on filosofian osa-alue, joka tutkii kasvatuksen tarkoitusta, luonnetta, menetelmiä ja ihanteita sekä kasvatuksen etiikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kasvatusfilosofia · Katso lisää »

Kasvatuspsykologia

Kasvatuspsykologia on tieteenala, joka sijoittuu sisällöllisesti sekä kasvatustieteen että psykologian alueille.

Uusi!!: Aristoteles ja Kasvatuspsykologia · Katso lisää »

Kasveista

Kasveista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Kasveista · Katso lisää »

Kasvitiede

oikea Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara.

Uusi!!: Aristoteles ja Kasvitiede · Katso lisää »

Katane

Katane oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Katane · Katso lisää »

Kategoria (filosofia)

Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »

Kategoriat

Kategoriat (tai Praedicamenta) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee termien luokittelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Kategoriat · Katso lisää »

Kategoriat (katkelmat)

Kategoriat oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli logiikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kategoriat (katkelmat) · Katso lisää »

Kategoriat (stoalaisuus)

Kategorioilla tarkoitettiin stoalaisuudessa olevan perusluokkia.

Uusi!!: Aristoteles ja Kategoriat (stoalaisuus) · Katso lisää »

Kausaliteetti

Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kausaliteetti · Katso lisää »

Käännökset latinaan keskiajalla

Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »

Käännösliike kreikasta arabiaan

Dioskorideen ''De materia medica'' -teoksen arabialaisesta käännöksestä. Aiheena on mm. lääkkeen valmistaminen hunajasta. Käännösliike kreikasta arabiaan tarkoittaa pääasiassa antiikin kreikkalaisen tieteellisen kirjallisuuden käännöstoimintaa, joka alkoi Lähi-idän abbasidivaltakunnassa 700-luvun jälkipuoliskolla ja keskittyi vuonna 762 perustettuun abbasidien hallintokaupunkiin, joka myöhemmin sai nimen Bagdad.

Uusi!!: Aristoteles ja Käännösliike kreikasta arabiaan · Katso lisää »

Kämmekkäkasvit

Kämmekkäkasvit (Orchidaceae) on runsaslajisin yksisirkkaisten kasvien heimo ja yksi laajimmista ja monimuotoisimmista putkilokasvien heimoista, johon kuuluu yli 800 sukua ja arviolta 15 000–35 000 lajia.

Uusi!!: Aristoteles ja Kämmekkäkasvit · Katso lisää »

Käsikirjojen yhteenveto

Käsikirjojen yhteenvetoDiogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit V.24.

Uusi!!: Aristoteles ja Käsikirjojen yhteenveto · Katso lisää »

Käsiterealismi

Käsiterealismi (tai pelkkä realismi) on ontologinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta, jonka mukaan yleiset ominaisuudet (universaalit eli yleiskäsitteet) ovat olemassa jollain todellisella tavalla.

Uusi!!: Aristoteles ja Käsiterealismi · Katso lisää »

Käytännöllinen syllogismi

Käytännöllinen eli praktinen syllogismi on käytännöllinen päätelmä, joka on esitetty syllogismin muodossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Käytännöllinen syllogismi · Katso lisää »

Kehitysbiologia

Kehitysbiologia on eliöiden yksilönkehitystä sekä kasvua tutkiva biologian haara.

Uusi!!: Aristoteles ja Kehitysbiologia · Katso lisää »

Kehotus

KehotusDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.

Uusi!!: Aristoteles ja Kehotus · Katso lisää »

Keltit

Keltit ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Keltit · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Kemia · Katso lisää »

Kemian filosofia

Kemian filosofia on tieteenfilosofian ala, joka tutkii kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kemian filosofia · Katso lisää »

Kemian historia

Kemian historia ulottuu yli 6 000 vuoden taakse.

Uusi!!: Aristoteles ja Kemian historia · Katso lisää »

Kent Hovind

Kent E. Hovind (s. 15. tammikuuta 1953, Yhdysvallat), lempinimeltään "Dr.

Uusi!!: Aristoteles ja Kent Hovind · Katso lisää »

Keskiajan filosofia

Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Keskiajan filosofia · Katso lisää »

Keskiajan lääketiede

Très Riches Heures du duc de Berry. Anatominen kuva 1400-luvulta yhdistää ihmisruumiseen astrologisia symboleja sekä antiikin humoraaliopin käsitteitä. Keskiajan lääketiede tarkoittaa sekä käytännöllistä lääkärintyötä että teoreettista oppiainetta Euroopan keskiajalla suunnilleen tuhannen vuoden ajanjaksolla vuosien 500 ja 1500 välissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Keskiajan lääketiede · Katso lisää »

Keskiajan tiede

Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.

Uusi!!: Aristoteles ja Keskiajan tiede · Katso lisää »

Keskiajan yliopisto

Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Keskiajan yliopisto · Katso lisää »

Keskustuli

Keskustuli oli muinaiskreikkalaisen pythagoralaisen filosofi Filolaoksen 400 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Keskustuli · Katso lisää »

Khalkis

Khalkis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Khalkis · Katso lisää »

Khamaileon

Khamaileon (n. 350–275 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Khamaileon · Katso lisää »

Kharondas

Kharondas (500-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lainsäätäjä, joka oli kotoisin Katanesta Sisiliasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Kharondas · Katso lisää »

Khrysippos

Khrysippos (279–207 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Khrysippos · Katso lisää »

Khyton

Khyton eli Khytrion (myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Khyton · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Kielitiede · Katso lisää »

Kinematiikka

Kinematiikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka esim. ympyräradalla tietyllä ajan hetkellä. Kinematiikka eli geometrinen liikeoppi on mekaniikan ala, joka tutkii kappaleiden liikettä geometriselta kannalta kuvailevasti, kiinnittämättä lainkaan huomiota liikkeen syihin tai niihin voimiin, jotka vaikuttavat liikkeeseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Kinematiikka · Katso lisää »

Kios

Kios (tai) eli Prusias tai Prusa oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Bithyniassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Kios · Katso lisää »

Kirjallisuuden laji

Kirjallisuuden laji on ryhmä kirjallisia teoksia, joita yhdistävät kirjallisuushistorialliset, tyylilliset tai rakenteelliset piirteet.

Uusi!!: Aristoteles ja Kirjallisuuden laji · Katso lisää »

Kirjallisuus

Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Kirjallisuus · Katso lisää »

Kirjallisuuskritiikki

Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, keskustelee, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Kirjallisuuskritiikki · Katso lisää »

Kirjoittamisesta

Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä on kirjailija Stephen Kingin kirjoittama kirja, jossa hän kertoo kirjailijantyöstään ja myös antaa kirjoitusohjeita aloitteleville kirjoittajille.

Uusi!!: Aristoteles ja Kirjoittamisesta · Katso lisää »

Kivistä

Kivistä on Theofrastoksen kirjoittama antiikin aikainen teos, joka käsittelee mineralogiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kivistä · Katso lisää »

Klassinen kreikka

Klassinen kreikka käsittää muinaiskreikan kielen historian antiikin Kreikan arkaaisella ja klassisella kaudella eli noin vuosina 800–300 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Klassinen kreikka · Katso lisää »

Klassiset alkuaineet

Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.

Uusi!!: Aristoteles ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »

Klearkhos Soloilainen

Klearkhos Soloilainen (300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Klearkhos Soloilainen · Katso lisää »

Kleonai (Akte)

Kleonai oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akten niemellä (nyk. Áthos) Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kleonai (Akte) · Katso lisää »

Knidos

Knidos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Knidos · Katso lisää »

Kolmannen ihmisen argumentti

Kolmannen ihmisen argumentti on Platonin ideaoppia vastaan suunnattu filosofinen argumentti, jonka Platon esitti itse dialogissaan Parmenides, ja jota Aristoteles myöhemmin hyödynsi.

Uusi!!: Aristoteles ja Kolmannen ihmisen argumentti · Katso lisää »

Kolmen ykseyden sääntö

Kolmen ykseyden sääntö on ranskalaisen klassismin ajan draamassa käytetty rakenneperiaate, jonka ideana on ajan, paikan ja toiminnan ykseys: näytelmällä on yksi yhtenäinen juoni ilman sivujuonia, keskitetty tapahtumapaikka ja tarina tapahtuu yhden vuorokauden kuluessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kolmen ykseyden sääntö · Katso lisää »

Kolofon

Kolofon oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Kolofon · Katso lisää »

Kolonáki

Kolonáki (”Pieni pylväs”) on kaupunginosa Ateenassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kolonáki · Katso lisää »

Komedia

Tragedian (oikealla) sijaan. Komedia ja tragedia ovat draaman kaksi päälajia. Komedia on yleensä onnellisesti päättyvä näytelmä, jossa koomiset ainekset vallitsevat.

Uusi!!: Aristoteles ja Komedia · Katso lisää »

Krates (komediakirjailija)

Krates (400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Krates (komediakirjailija) · Katso lisää »

Kratinos vanhempi

Kratinos (n. 520–423 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kratinos vanhempi · Katso lisää »

Kratylos

Kratylos (Κρατυλος, 400-luvun loppu eaa.) oli antiikin Kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Kratylos · Katso lisää »

Kreikan kirjallisuus

Homeros, Kreikan kansalliseeposten kirjoittaja Kreikan kirjallisuus tarkoittaa kreikankielistä kirjallisuutta alkaen antiikin Kreikan kirjallisuudesta aina nykykreikaksi kirjoitettuun nykykirjallisuuteen.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikan kirjallisuus · Katso lisää »

Kreikan klassinen kausi

Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikan klassinen kausi · Katso lisää »

Kreikan uskonnon historia

Kreikan uskonnon historia on tutkimusala, joka käsittelee kreikkalaisen kulttuurin piirissä vaikuttaneita uskonnollisia näkemyksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikan uskonnon historia · Katso lisää »

Kreikanmonni

Kreikanmonni (Silurus aristotelis) on monnien (Siluridae) heimoon kuuluva kalalaji.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikanmonni · Katso lisää »

Kreikkalainen filosofia

Filosofian henkilöitymä. Osa Ateenan yliopiston Propylaia-rakennuksen fasadissa olevaa freskoa. Eduard Lebiedzki, Karl Rahlin luonnoksen mukaan, n. vuodelta 1888. Kreikkalainen filosofia viittaa kreikkalaisessa kulttuuripiirissä kreikan kielellä harjoitettuun filosofiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikkalainen filosofia · Katso lisää »

Kreikkalainen komedia

Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Komedia oli yksi antiikin kreikkalaisen teatterin kolmesta näytelmälajista tragedian ja satyyrinäytelmän ohella.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikkalainen komedia · Katso lisää »

Kreikkalainen mytologia

Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »

Kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri)

Dodonan teatteri. Teatteri (”katselupaikka”) oli antiikin kreikkalaiselle arkkitehtuurille tyypillinen rakennus, jota käytettiin paitsi kreikkalaisen teatterin tragedioiden ja komedioiden esityksiin, myös muun muassa kansankokouspaikkoina.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri) · Katso lisää »

Kreikkalainen tragedia

Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikkalainen tragedia · Katso lisää »

Kreikkalaiset

Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreikkalaiset · Katso lisää »

Kreutzin ryhmä

Kreutzin ryhmä 1.

Uusi!!: Aristoteles ja Kreutzin ryhmä · Katso lisää »

Kristillinen filosofia

Kristillinen filosofia on käsite, johon voidaan sisällyttää kaikki viimeisen kahden vuosituhannen kristillinen ajattelu, joka on pyrkinyt sulauttamaan filosofian käsitteitä ja menetelmiä yhteen kristinuskon opetusten kanssa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kristillinen filosofia · Katso lisää »

Kristillinen mystiikka

Pyhä Teresa Avilalainen. Kristillinen mystiikka on kirkoissa, luostareissa, seurakunnissa tai itsenäisesti harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa henkilö pyrkii suoraan yhteyteen Jumalan kanssa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kristillinen mystiikka · Katso lisää »

Kristillisdemokratia

Kristillisdemokratia on poliittinen näkemys ja liike, joka perustuu demokratiaan ja kristillisiin arvoihin.

Uusi!!: Aristoteles ja Kristillisdemokratia · Katso lisää »

Krypteia

Krypteia eli Spartan salainen palvelu oli nuorten spartalaisten sotilaskoulutukseen liittynyt vaihe, jonka aikana he kulkivat eri puolilla valtion aluetta tutustuen salaa tilanteeseen ja maastoon.

Uusi!!: Aristoteles ja Krypteia · Katso lisää »

Ksenokrates

Ksenokrates Ksenokrates Khalkedonilainen (396 eaa. Khalkedon – 314 eaa. Ateena) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Ksenokrates · Katso lisää »

Kultainen keskitie

Kultainen keskitie tarkoittaa filosofiassa tavoiteltua puoliväliä kahden ääripään, joista toinen edustaa liiallisuutta ja toinen puutteellisuutta, välillä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kultainen keskitie · Katso lisää »

Kuolleista nousseet

Kuolleista nousseet eli Kalastaja on Lukianoksen kirjoittama satiiri, joka pilkkaa filosofeiksi tekeytyneitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kuolleista nousseet · Katso lisää »

Kurt Gödel

Kurt Friedrich Gödel (28. huhtikuuta 1906 Brünn – 14. tammikuuta 1978 Princeton) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä loogikoista.

Uusi!!: Aristoteles ja Kurt Gödel · Katso lisää »

Kuuilluusio

Kuuilluusio on optinen harha, joka saa Kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla.

Uusi!!: Aristoteles ja Kuuilluusio · Katso lisää »

Kuulemisesta

Kuulemisesta on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Kuulemisesta · Katso lisää »

Kuunpimennys

Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003. Kuu näyttää pimennyksen aikana usein punaruskealta. Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu siirtyy Maan varjoon eli Aurinko jää Kuusta katsottuna Maan taakse.

Uusi!!: Aristoteles ja Kuunpimennys · Katso lisää »

Kvaliteetti (filosofia)

Kvaliteetti (kreik. ποιόν, poion, suom. ominaisuus, laatu) on Aristoteleen filosofian kategoria, joka kuvaa yleensä verbaalisesti, millainen jokin olio on.

Uusi!!: Aristoteles ja Kvaliteetti (filosofia) · Katso lisää »

Kynosarges

Kynosarges oli antiikin Ateenassa sijainnut Herakleelle omistetty julkinen gymnasion.

Uusi!!: Aristoteles ja Kynosarges · Katso lisää »

Kypria

Kypria oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoelma, joka kertoi Troijan sotaan johtaneista tapahtumista sekä sodan vaiheista ennen Iliasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Kypria · Katso lisää »

Kyrene

Kyrene oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyrenaikassa Libyassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kyrene · Katso lisää »

Kythnos (kaupunki)

Kythnos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kythnoksen saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kythnos (kaupunki) · Katso lisää »

Lait (Platon)

Lait on Platonin kirjoittama dialogi, joka esittää hahmotelman ihanneyhteiskunnan laeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Lait (Platon) · Katso lisää »

Lajikuvaus

Lajikuvaus on vasta löydetyn lajin muodollinen kuvaus.

Uusi!!: Aristoteles ja Lajikuvaus · Katso lisää »

Lampros (grammaatikko)

Lampros (400/300-luku eaa.?) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Lampros (grammaatikko) · Katso lisää »

Larissa (Pelasgiotis)

Larissa (myös Larisa,, Lareisa) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Larissa (Pelasgiotis) · Katso lisää »

Lauri Olavi Routila

Lauri Olavi Routila (vuoteen 1936 Rosenberg; 30. syyskuuta 1934 PoriKoski, Tapio. Niin & Näin, 2007, nro 3, s. 104. – 20. tammikuuta 2020 Jyväskylä) oli suomalainen filosofi, fenomenologi ja Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen professori.

Uusi!!: Aristoteles ja Lauri Olavi Routila · Katso lisää »

Lääkeaaloe

Lääkeaaloe eli aloe vera (Aloë vera, myös esim. Aloë barbadensis) on soihtukasvien heimon aaloeiden sukuun kuuluva kasvilaji.

Uusi!!: Aristoteles ja Lääkeaaloe · Katso lisää »

Lääketieteen kaanon

Avicennan Kaanon persiankielisenä alkuperäisversiona. Lääketieteen kaanon (arab. القانون في الطب‎ al-Qānūn fī al-Ṭibb) on vuonna 1025 valmistunut, persialaisen Avicennan ensyklopedinen teos lääketieteestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Lääketieteen kaanon · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia

Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia (kirja)

Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.

Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle

Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin on Esa Saarisen vuonna 1985 ilmestynyt johdantoteos länsimaisen filosofian historiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle · Katso lisää »

Lenaia

Lenaia (tai) oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Dionysokselle.

Uusi!!: Aristoteles ja Lenaia · Katso lisää »

Leonardo Bruni

Leonardo Bruni Leonardo Bruni (noin 1370–1444) oli Firenzen kansleri sekä merkittävä humanisti ja historioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja Leonardo Bruni · Katso lisää »

Leonardo da Vinci

Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Leonardo da Vinci · Katso lisää »

Lesbos

Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Lesbos · Katso lisää »

Leukas (kaupunki)

Leukas eli Leukadia (tai Leucadia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Leukaksen (nyk. Lefkas, Lefkáda) saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Leukas (kaupunki) · Katso lisää »

Leukippos

Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Leukippos · Katso lisää »

Liber de causis

Liber de causis (”Syiden kirja”) on uusplatonilainen filosofinen teos, joka on latinankielinen käännös Prokloksen Teologian alkeet (Elementatio theologica) -nimellä tunnetun teoksen osien arabiankielisestä käännöksestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Liber de causis · Katso lisää »

Liike-energia

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Liike-energia · Katso lisää »

Limnió

Limnió eli Kalampáki (Καλαμπάκι) on kreikkalainen viinin valmistukseen käytettävä punainen viinirypälelajike.

Uusi!!: Aristoteles ja Limnió · Katso lisää »

Litteä Maa

''Imago Mundi'', babylonialainen, vanhin tunnettu maailmankartta 500-luvulta eaa. firmamentin läpi. Litteä Maa on historiallinen näkemys, jonka mukaan Maa ei ole muodoltaan pallo, vaan litteä ja useiden käsitysten mukaan kupolimaisen taivaankannen kattama kappale.

Uusi!!: Aristoteles ja Litteä Maa · Katso lisää »

Logiikan historia

''Typus Logice'' – logiikan keskeiset menetelmät ja ongelmat renessanssiaikaisessa kuvassa. Gregor Reisch, ''Margarita Philosophica'', 1503/1508?. Logiikan historia käsittää logiikan synnyn ja kehityksen eri kulttuureissa ja filosofisissa perinteissä historian aikana.

Uusi!!: Aristoteles ja Logiikan historia · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Aristoteles ja Logiikka · Katso lisää »

Logos

Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Logos · Katso lisää »

Lokroi Epizefyrioi

Lokroi Epizefyrioi, usein vain Lokroi, oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Lokroi Epizefyrioi · Katso lisää »

Lordi Mortonin tamma

Maalaus lordi Mortonin kvaggahybridistä. Lordi Mortonin tamma oli eräs usein viitattu esimerkki evoluutioteorian historiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Lordi Mortonin tamma · Katso lisää »

Lucius Annaeus Cornutus

Lucius Annaeus Cornutus (ensimmäinen vuosisata) oli roomalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Lucius Annaeus Cornutus · Katso lisää »

Luettelo antiikin filosofian termeistä

Tämä on luettelo antiikin filosofian keskeisimmistä termeistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Luettelo antiikin filosofian termeistä · Katso lisää »

Luettelo filosofeista

Luettelo filosofeista suuntauksittain.

Uusi!!: Aristoteles ja Luettelo filosofeista · Katso lisää »

Luettelo keskeisistä biologian aiheista

Banaanikärpänen (''Drosophila melanogaster'') on yleisesti käytetty malliorganismi. Tämä luettelo antaa yleiskatsauksen biologian keskeisistä aiheista.

Uusi!!: Aristoteles ja Luettelo keskeisistä biologian aiheista · Katso lisää »

Luettelo matemaatikoista

Luettelo kuuluisista matemaatikoista.

Uusi!!: Aristoteles ja Luettelo matemaatikoista · Katso lisää »

Luettelo Platonin dialogien sivuhenkilöistä

Luettelo henkilöistä, jotka esiintyvät Platonin dialogeissa joko Sokrateen keskustelukumppaneina tai muuten paikalla olleina.

Uusi!!: Aristoteles ja Luettelo Platonin dialogien sivuhenkilöistä · Katso lisää »

Luettelo uskonnonfilosofeista

Luettelo tunnetuista uskonnonfilosofeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Luettelo uskonnonfilosofeista · Katso lisää »

Luku

Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ilmoitetaan muun muassa suuruutta, lukumäärää ja järjestystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Luku · Katso lisää »

Luonnonoikeus

Luonnonoikeus (myös luontaisoikeus, luonnollinen laki, lex naturalis) on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleispäteviä, ihmisestä ja kulttuurista sekä ajasta ja paikasta riippumattomia oikeusnormejaLaakso 2012, s. 104.

Uusi!!: Aristoteles ja Luonnonoikeus · Katso lisää »

Luonnosta (Anaksagoras)

Luonnosta oli Anaksagoraan kirjoittama luonnonfilosofiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Luonnosta (Anaksagoras) · Katso lisää »

Luonnosta (Anaksimandros)

Luonnosta oli Anaksimandroksen kirjoittama luonnonfilosofinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Luonnosta (Anaksimandros) · Katso lisää »

Luonnosta (Parmenides)

Luonnosta oli Parmenideen kirjoittama metafyysinen ja kosmologinen runoelma.

Uusi!!: Aristoteles ja Luonnosta (Parmenides) · Katso lisää »

Lykeion

Lykeion oli antiikin aikainen gymnasion eli voimistelu- ja urheilupaikka Ateenassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Lykeion · Katso lisää »

Maailmankaikkeudesta

Maailmankaikkeudesta voi viitata kahteen antiikin aikaiseen filosofiseen teokseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Maailmankaikkeudesta · Katso lisää »

Maailmankaikkeudesta (Aristoteles)

Maailmankaikkeudesta on Aristoteleen nimiin laitettu kosmologiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Maailmankaikkeudesta (Aristoteles) · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka on Juha Sihvolan kirja vuodelta 2004.

Uusi!!: Aristoteles ja Maailmankansalaisen etiikka · Katso lisää »

Maakeskinen maailmankuva

Ptolemaiolainen maailma. Planeettojen sisäkkäisiä pallonkuoria esittävä kaaviokuva Peter Apianin teoksesta ''Cosmographia'' (Antwerpen 1539) Maakeskinen maailmankuva eli geosentrinen maailmankuva tai ptolemaiolainen maailmankuva tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan Maa on maailmankaikkeuden liikkumaton keskipiste, jota planeetat, tähdet, Aurinko ja Kuu kiertävät.

Uusi!!: Aristoteles ja Maakeskinen maailmankuva · Katso lisää »

Maan vastakappale

Kreikan "antichthon" tarkoittaa sananmukaisesti vastamaata. Maan vastakappale eli Vastamaa on hypoteettinen aurinkokunnan kappale, joka olisi aina päinvastaisella puolella Aurinkoa tai eräiden muinaiskreikkalaisten filosofien olettamaa Keskustulta kuin Maa.

Uusi!!: Aristoteles ja Maan vastakappale · Katso lisää »

Maantiede

Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Maantiede · Katso lisää »

Maantieteen historia

Maantiede syntyi käytännön tarpeesta, että maailmalla liikkumista varten tarvittiin tietoa maapallon pinnasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Maantieteen historia · Katso lisää »

Magnes (komediakirjailija)

Magnes (400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa ja oli sen merkittävimpiä varhaisia edustajia.

Uusi!!: Aristoteles ja Magnes (komediakirjailija) · Katso lisää »

Magnesia (Joonia)

Magnesia (myös Magnesia Maiandroksen varrella) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Magnesia (Joonia) · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Uusi!!: Aristoteles ja Magnetismi · Katso lisää »

Maimonides

Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Maimonides · Katso lisää »

Maksiimi

Maksiimilla tarkoitetaan lyhyttä kokemuksesta johdettua yleistä totuutta, periaatetta tai käyttäytymissääntöä.

Uusi!!: Aristoteles ja Maksiimi · Katso lisää »

Malis

Malis ja muut antiikin Thessalian ja keskisen Kreikan alueet kartalla. Malis (myös Malia) oli antiikin aikainen Thessalian maakunnan osa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Malis · Katso lisää »

Maltillinen realismi

Maltillinen realismi (aristoteelinen realismi, vahva realismi) on realistinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta.

Uusi!!: Aristoteles ja Maltillinen realismi · Katso lisää »

Manuel Khrysoloras

Manuel Khrysoloras (s. noin 1350 Konstantinopoli – 1415 Konstanz) oli kreikkalainen diplomaatti ja kielitieteilijä, joka elvytti klassisen kreikan opiskelun Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Manuel Khrysoloras · Katso lisää »

Marin Cureau de la Chambre

''La lumiere'', 1662 Marin Cureau de la Chambre (1594 Saint-Jean-d'Assé, Ranska – 29. joulukuuta 1669 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Marin Cureau de la Chambre · Katso lisää »

Marinos

Marinos Neapolislainen (400-luvun puoliväli) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Marinos · Katso lisää »

Martin Heidegger

Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.

Uusi!!: Aristoteles ja Martin Heidegger · Katso lisää »

Massalia (kaupunki)

Massalia, roomalaisella kaudella Massilia (lat.), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Galliassa nykyisen Ranskan alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Massalia (kaupunki) · Katso lisää »

Matemaattinen logiikka

Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Matemaattinen logiikka · Katso lisää »

Matematiikan filosofia

Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »

Materialismi

Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia ​​fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.

Uusi!!: Aristoteles ja Materialismi · Katso lisää »

Mediaväkivalta

Mediaväkivallalla tarkoitetaan tavallisimmin näkyvän, fyysisen väkivallan tai sen uhan esittämistä eri mediaformaateissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Mediaväkivalta · Katso lisää »

Megaralaiset

Megaralainen koulukunta (”megaralaiset”) oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta.

Uusi!!: Aristoteles ja Megaralaiset · Katso lisää »

Mehiläishoito

Hunajakenno Mehiläishoito eli mehiläistenhoito tarkoittaa mehiläisten, etenkin tarhamehiläisten kasvatusta ja hoitoa hunajanCD-Facta 2005, WSOY.

Uusi!!: Aristoteles ja Mehiläishoito · Katso lisää »

Mekaniikan ongelmat

Mekaniikan ongelmat on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Mekaniikan ongelmat · Katso lisää »

Mekanismi (filosofia)

Mekanismi on ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki luonnolliset ilmiöt voidaan selittää fysikaalisten syiden kautta.

Uusi!!: Aristoteles ja Mekanismi (filosofia) · Katso lisää »

Meletos

Meletos (400–300-lukujen eaa. vaihde) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Meletos · Katso lisää »

Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta

Melissoksesta, Ksenofaneesta ja Gorgiaasta ovat Aristoteleen nimiin pantuja lyhyitä teoksia, jotka eivät kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittamia.

Uusi!!: Aristoteles ja Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta · Katso lisää »

Melissos

Melissos (s. noin 470 eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka kuului elealaiseen koulukuntaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Melissos · Katso lisää »

Merkittävien filosofien elämät ja opit

Merkittävien filosofien elämät ja opit (Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn) on Diogenes Laertioksen kokoama antiikin kreikkalaisten filosofien elämäkertateos.

Uusi!!: Aristoteles ja Merkittävien filosofien elämät ja opit · Katso lisää »

Meta

Meta (kreikan kielessä: μετά.

Uusi!!: Aristoteles ja Meta · Katso lisää »

Metafora

Metafora (’siirto’) on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa samaistetaan ilman ''kuin''-sanaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Metafora · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Aristoteles ja Metafysiikka · Katso lisää »

Metafysiikka (Aristoteles)

Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.

Uusi!!: Aristoteles ja Metafysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Meteorologia

Tuntemattoman graafikon laatimia sääsymboleita. Nämä piirrossymbolit ovat osin epäfysikaalisia, sillä taivaalta ei sada esimerkiksi kraanatipan muotoisia pisaroita. Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Meteorologia · Katso lisää »

Meteorologia (Aristoteles)

Meteorologia on Aristoteleen fysiikan ja maantieteen alaan kuuluva teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Meteorologia (Aristoteles) · Katso lisää »

Metrokles

Metrokles (s. noin 300 eaa.) oli kreikkalainen kyynikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Metrokles · Katso lisää »

Metsästyskoira

Labradorinnoutaja amerikanpunasotkan noutaneena. Metsästyskoira on metsästykseen käytettävä koira.

Uusi!!: Aristoteles ja Metsästyskoira · Katso lisää »

Michel Chasles

Michel Floréal Chasles (15. marraskuuta 1793 – 18. joulukuuta 1880) oli ranskalainen matemaatikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Michel Chasles · Katso lisää »

Mielenfilosofia

Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Mielenfilosofia · Katso lisää »

Mieli–ruumis-ongelma

käpyrauhaseen ja sieltä aineettomaan sieluun. Mieli–ruumis-ongelma eli psykofyysinen ongelma tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot (aineellinen objekti) voivat olla tietoiset (mielen ilmiö).

Uusi!!: Aristoteles ja Mieli–ruumis-ongelma · Katso lisää »

Mielihyvä

Hyvä juoma ja musiikki ovat yleisiä mielihyvän lähteitä. Mielihyvä on mieluisuuden, tyytyväisyyden ja ilon tunne.

Uusi!!: Aristoteles ja Mielihyvä · Katso lisää »

Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta

Teoksen ''Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta'' kansi. Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, alaotsikoltaan jossa todistetaan Jumalan olemassaolo ja sielun kuolemattomuus, on René Descartesin kirjoittama filosofinen, metafysiikkaa käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta · Katso lisää »

Mikael Efesoslainen

Mikael Efesoslainen (n. 1050–1129) oli bysanttilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Mikael Efesoslainen · Katso lisää »

Mikyys ja tämyys

Mikyys ja tämyys (lat. haecceitas Tämyys tarkoittaa olion partikulariteettia tai individualiteettia eli yksilöllisyyttä, eli niitä ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä, jotka tekevät siitä yksilöolion (esimerkiksi ne tekijät, jotka tekevät tietystä ihmisestä tunnistettavan yksilön). Termit kehitti Duns Scotus. Charles Peirce käytti myöhemmin termiä tämyys ei-deskriptiivisenä viittauksena yksilöön.

Uusi!!: Aristoteles ja Mikyys ja tämyys · Katso lisää »

Miletos

Miletos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Miletos · Katso lisää »

Miletoslainen koulukunta

Miletoslainen koulukunta (”miletoslaiset (filosofit)”) oli antiikin kreikkalaisen esisokraattisen filosofian koulukunta, joka vaikutti 500-luvulla eaa. Sen merkittävimpiin edustajiin kuuluivat kolme filosofia, jotka olivat kaikki kotoisin joonialaisesta Miletoksen kaupungista: Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes.

Uusi!!: Aristoteles ja Miletoslainen koulukunta · Katso lisää »

Mimesis

Mimesis ('jäljittely')Hosiaisluoma 2003, s. 585 on keskeinen taiteen teorian käsite.

Uusi!!: Aristoteles ja Mimesis · Katso lisää »

Minä (filosofia)

Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Minä (filosofia) · Katso lisää »

Mu’taziliitit

Mu’taziliittien varhaiseksi edeltäjäksi väitetyn Al Hasan al-Basrin hauta Basrassa. Mu’taziliitit (myös mutaziliitit;, ’erottautua’) on islamilaisen teologian (''kalam'') varhaisin oppisuunta.

Uusi!!: Aristoteles ja Mu’taziliitit · Katso lisää »

Muistiinpanot

Muistiinpanot oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli logiikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Muistiinpanot · Katso lisää »

Muna vai kana

syiksi ja seurauksiksi. Muna vai kana tai kana vai muna on metaforan muotoon puettu kehämäinen syy ja seuraus -dilemma, joka muotoillaan usein kysymysmuotoon seuraavasti: ”Kumpi oli ensin, muna vai kana?” Munalla tarkoitetaan tässä yleensä juuri kananmunaa, ja ongelma on, mistä syntyi ensimmäinen kana tai mistä tuli ensimmäinen kananmuna, kun molemmat ovat toistensa seurauksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Muna vai kana · Katso lisää »

Murray Bookchin

Murray Bookchin vuonna 1999. Murray Bookchin (14. tammikuuta 1921 – 20. heinäkuuta 2006) oli yhdysvaltalainen anarkistisesta perinteestä vaikutteita saanut yhteiskuntafilosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Murray Bookchin · Katso lisää »

Musaios Ateenalainen

Musaios Ateenalainen oli puolimyyttinen antiikin kreikkalainen runoilija, näkijä ja pappi, joka kirjoitti attikalaisiin kultteihin liittyvää runoutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Musaios Ateenalainen · Katso lisää »

Museion

Museion (tai Mouseion) oli antiikin Kreikassa nimitys muusien pyhäköille ja muusisille taidoille omistetuille paikoille, kuten oppineisuuden keskuksille.

Uusi!!: Aristoteles ja Museion · Katso lisää »

Museion (Aleksandria)

Museion (tai Mouseion) eli Muusien pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö ja oppineisuuden keskus Aleksandriassa Egyptissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Museion (Aleksandria) · Katso lisää »

Mysterium Cosmographicum

Keplerin teoksessa ''Mysterium Cosmographicum'' esittämä, Platonin kappaleisiin perustuva aurinkokunnan malli Mysterium Cosmographicum, täydelliseltä nimeltään Prodromus dissertationum cosmographicarum, continens mysterium cosmographicum, de admirabili proportione orbium coelestium, de que causis coelorum numeri, magnitudinis, motuumque periodicorum genuinis & proprijs, demonstratum, per quinque regularia corpora geometrica ("Kosmograafisten dissertaatioiden ennakoija, joka sisältää kosmograafisen mysteerin taivaankehien ihmeteltävistä suhteista sekä taivaiden lukumäärien, suuruuksien ja niiden todellisten omien jaksollisten liikkeiden syyt todistettuna viiden säännöllisen kappaleen avulla") oli saksalaisen tähtitieteilijä Johannes Keplerin kirjoittama latinankielinen, Tübingenissä vuonna 1597 julkaistu teos, josta julkaistiin uusi painos vuonna 1621.

Uusi!!: Aristoteles ja Mysterium Cosmographicum · Katso lisää »

Narratologia

Narratologia tarkoittaa narratiivien eli kertomusten ja narratiivisten rakenteiden sekä niiden vaikutusten teoriaa ja tutkimusta eli kertomuksen teoriaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Narratologia · Katso lisää »

Naturalismi (filosofia)

Naturalismi filosofiassa ja tieteessä on näkemys, että todellista on vain fyysinen luonto ja että kaikki ilmiöt ovat tieteellisesti selitettävissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Naturalismi (filosofia) · Katso lisää »

Näkeminen

Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.

Uusi!!: Aristoteles ja Näkeminen · Katso lisää »

Näytelmäluettelot

NäytelmäluettelotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Näytelmäluettelot · Katso lisää »

Neleus

Neleus oli kreikkalaisessa mytologiassa Poseidonin ja Tyron poika, ja Peliaksen kaksoisveli.

Uusi!!: Aristoteles ja Neleus · Katso lisää »

Nemesios

Nemesios Emesalainen (n. 390) oli kristitty filosofi ja Emesan piispa Syyriassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Nemesios · Katso lisää »

Nicolas Malebranche

Nicolas Malebranche Nicolas Malebranche (6. elokuuta 1638 Pariisi – 13. lokakuuta 1715 Pariisi) oli ranskalainen kartesiolainen filosofi, joka edusti oratoriaanien platonilais-augustinolaista perinnettä, valmistui 1664 papiksi ja tutustui samana vuonna René Descartesiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Nicolas Malebranche · Katso lisää »

Nicole Oresme

Nicole Oresme (Nicolas Oresme; n. 1320 – 11. heinäkuuta 1382) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi, jonka työt koskettelivat taloustiedettä, matematiikkaa, tähtitiedettä, fysiikkaa, psykologiaa ja musiikin teoriaa, ja toimi Lisieux'n piispana ja kuningas Kaarle V:n neuvonantajana.

Uusi!!: Aristoteles ja Nicole Oresme · Katso lisää »

Nikeforos Blemmydes

Nikeforos Blemmydes (tai Blemmida; 1197–1272) oli bysanttilainen filosofi ja munkki, joka kirjoitti sekä filosofisia että teologisia teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikeforos Blemmydes · Katso lisää »

Nikeforos Gregoras

Nikeforos Gregoras (n. 1295–1360) oli bysanttilainen tähtitieteilijä, historioitsija, filosofi ja teologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikeforos Gregoras · Katso lisää »

Nikeforos Khumnos

Nikeforos Khumnos (n. 1250/55–1327) oli bysanttilainen filosofi ja Palaiologosten hovin virkamies.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikeforos Khumnos · Katso lisää »

Nikolaus Kopernikus

''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »

Nikolaus V

Nikolaus V:n vaakuna. Nikolaus V (1397 – 1455), alk.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikolaus V · Katso lisää »

Nikomakhoksen etiikka

Nikomakhoksen etiikka on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhoksen etiikka · Katso lisää »

Nikomakhos (Aristoteleen isä)

Nikomakhos (n. 375 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos (Aristoteleen isä) · Katso lisää »

Nikomakhos (Aristoteleen poika)

Nikomakhos (n. 325 eaa.) oli Aristoteleen poika.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos (Aristoteleen poika) · Katso lisää »

Nikomakhos Gerasalainen

Nikomakhos Gerasalainen (n. 60 – n. 120) oli antiikin kreikkalainen uuspythagoralainen filosofi ja matemaatikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos Gerasalainen · Katso lisää »

Noetiikka

Noetiikka (kreikan sanasta noētikos, 'älyllinen') tarkoittaa klassisessa filosofiassa metafyysisen filosofian haaraa, joka tutkii mieltä ja älyä.

Uusi!!: Aristoteles ja Noetiikka · Katso lisää »

Nomima barbarika

Nomima tai Nomima barbarika (”Barbaarien tavat”) oli Aristoteleen kirjoittama antiikin kreikkalainen teos, joka käsitteli eri ei-kreikkalaisten kansojen tapoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Nomima barbarika · Katso lisää »

Norjan kirjallisuus

Norjan kirjallisuudella tarkoitetaan Norjassa kirjoitettuja kirjoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Norjan kirjallisuus · Katso lisää »

Normatiivinen etiikka

Normatiivinen etiikka on filosofisen etiikan osa-alue, joka tutkii eettisiä normeja.

Uusi!!: Aristoteles ja Normatiivinen etiikka · Katso lisää »

Nous

Nous (tai; nuus) on antiikin kreikkalaisen filosofian termi, joka tarkoittaa mieltä, järkeä, intellektiä tai ajattelukykyä.

Uusi!!: Aristoteles ja Nous · Katso lisää »

Nova

Nova Eridani 2009. Nova (eli uusi tähti) on äkillisesti kirkastuva tähti.

Uusi!!: Aristoteles ja Nova · Katso lisää »

Novum Organum

''Novum Organum'', 1645. Novum Organum on Francis Baconin vuonna 1620 julkaisema filosofinen teos, joka käsittelee logiikkaa ja tieteellistä päättelyä.

Uusi!!: Aristoteles ja Novum Organum · Katso lisää »

Nykyfilosofia

Nykyfilosofia on luonteeltaan tekninen termi, jolla viitataan tiettyyn ajanjaksoon länsimaisen filosofian historiassa: 1900-luvun ja 2000-luvun filosofiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Nykyfilosofia · Katso lisää »

Objektivismi (Rand)

Objektivismin kehittäjä Ayn Rand vuonna 1943. Objektivismi on amerikanvenäläisen Ayn Randin (1905–1982) kehittämä filosofia, jonka mukaan kaiken perustana tulee olla järki.

Uusi!!: Aristoteles ja Objektivismi (Rand) · Katso lisää »

Occamin partaveitsi

Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Uusi!!: Aristoteles ja Occamin partaveitsi · Katso lisää »

Oikeudenmukaisuus

Maarten van Heemskerck, ''Justitia'', 1556. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä mikä vastaa yleistä oikeuskäsitystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Oikeudenmukaisuus · Katso lisää »

Oikeudenmukaisuusvaatimuksia

OikeudenmukaisuusvaatimuksiaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Oikeudenmukaisuusvaatimuksia · Katso lisää »

Oksyrhynkhoksen papyrukset

Oksyrhynkhoksesta löydetty papyrus. Reiät ovat toukkien syömiä. Oksyrhynkhoksen papyrukset (tutkimuksessa Oxyrhynchus Papyri, P.Oxy.) on nimitys suurelle joukolle papyrukselle kirjoitettuja pääosin kreikankielisiä tekstejä, jotka on löydetty antiikin ajan Oksyrhynkhoksen kaupungin kaivauksista Egyptistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Oksyrhynkhoksen papyrukset · Katso lisää »

Oksyrhynkhos

Oksyrhynkhos (tai Oksyrynkhos, myös) eli Per-Medjed oli kaupunki muinaisessa Egyptissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Oksyrhynkhos · Katso lisää »

Olaus Magnus

Olaus Magnus Gothus (Magni, lat. suuri, lokakuu 1490 Itä-Götanmaa – 1. elokuuta 1557 Rooma) oli varhainen ruotsalainen historioitsija, kirjailija ja kartografi sekä Strängnäsin tuomiorovasti.

Uusi!!: Aristoteles ja Olaus Magnus · Katso lisää »

Olemassaolo

Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.

Uusi!!: Aristoteles ja Olemassaolo · Katso lisää »

Oligarkia

Oligarkia eli harvainvalta (”harvat” ja ”hallita”) on valtiomuoto, jossa vallankäyttö on rajattu pienelle, syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.

Uusi!!: Aristoteles ja Oligarkia · Katso lisää »

Olkinukke

Oljista tehty linnunpelätin. Olkinukke tai olkiukko on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan esittämällä se vääristeltynä karikatyyrinä.

Uusi!!: Aristoteles ja Olkinukke · Katso lisää »

Olof Rudbeck (vanhempi)

Olof Rudbeck vanhempi Olof Rudbeck vanhempi, myös Olaus Rudbeckius oli ruotsalainen tiedemies ja tietokirjailija, Uppsalan yliopiston lääketieteen professori ja jonkin aikaa yliopiston rehtori.

Uusi!!: Aristoteles ja Olof Rudbeck (vanhempi) · Katso lisää »

Olympian kisat

Olympian kisat (tai, hē Olympias) eli ”antiikin olympialaiset” olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.

Uusi!!: Aristoteles ja Olympian kisat · Katso lisää »

Olympian kisojen voitot

Olympian kisojen voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Olympian kisojen voitot · Katso lisää »

Olympian kisojen voittajat

Olympian kisojen voittajat oli Timaios Tauromenionlaisen kirjoittama kronologinen teos, jolla hän loi pohjan olympiadien käyttämiselle historiallisten tapahtumien ajoittamisessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Olympian kisojen voittajat · Katso lisää »

Olympiodoros nuorempi

Olympiodoros nuorempi (n. 495–570) oli uusplatonilainen filosofi, opettaja ja astrologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Olympiodoros nuorempi · Katso lisää »

Olympoksen Zeuksen temppeli

Olympoksen Zeuksen temppeli eli Olympieion on antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Ateenassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Olympoksen Zeuksen temppeli · Katso lisää »

Omistusoikeus

Omistusoikeus on oikeusjärjestyksen henkilölle luoma valta irtaimeen esineeseen, kiinteistöön tai aineettomaan omaisuuteen.

Uusi!!: Aristoteles ja Omistusoikeus · Katso lisää »

Ongelmat

Ongelmat on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Ongelmat · Katso lisää »

Ongelmista

OngelmistaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.23.

Uusi!!: Aristoteles ja Ongelmista · Katso lisää »

Onnellisuus

''Onnen hetki''. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvä ja kiitollisuus sekä negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vähyys.

Uusi!!: Aristoteles ja Onnellisuus · Katso lisää »

Ontologia

Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ontologia · Katso lisää »

Ooppera

Georges Bizet’n ''Carmenin'' esitys Salzburger Festspielessä 2012 Ooppera (monikko sanasta opus ’työ, teos’) on näyttämötaidemuoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ooppera · Katso lisää »

Oopperan historia

Moskovan Bolšoi-teatterin päänäyttämö esitysiltana. Oopperan historia kuvaa oopperan kehitystä ja muotoja länsimaisen musiikin historian alalajina.

Uusi!!: Aristoteles ja Oopperan historia · Katso lisää »

Oppositio

Oppositio tarkoittaa suppeammassa merkityksessä kaikkia niitä parlamenttiryhmiä, jotka ilmaisevat etteivät tue vallassa olevaa hallitusta.

Uusi!!: Aristoteles ja Oppositio · Katso lisää »

Optiikka

auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva fysiikan osa-alue.

Uusi!!: Aristoteles ja Optiikka · Katso lisää »

Organon

Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Organon · Katso lisää »

Orjuuden historia

Tärkeimmät orjakauppareitit keskiajan Afrikassa. Orjuuden historia on ulottunut historiassa moniin eri kulttuureihin, kansallisuuksiin ja uskontoihin ympäri maailman muinaisista ajoista nykypäivään.

Uusi!!: Aristoteles ja Orjuuden historia · Katso lisää »

Ornitologia

muuttoreittejä. Pierre Belonin 1500-luvulla laatima vertailu ihmisen ja lintujen luurankojen rakenteista. Ornitologia (muinaiskreikan sanoista ὄρνις, ornis, ’lintu’ ja λόγος, logos, ’oppi’) eli lintutiede on biologian ala, joka tutkii lintuja.

Uusi!!: Aristoteles ja Ornitologia · Katso lisää »

Oropos

Oropos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotian ja Attikan rajaseudulla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Oropos · Katso lisää »

Ostrakismos

Ostrakismos eli ostrakismi (sanasta, 'ruukunsirpale') oli antiikin Ateenassa äänestys, jonka perusteella saatettiin tuomita kuka tahansa kansanvallan uhkaajaksi katsottu kymmeneksi vuodeksi maanpakoon eli karkotetuksi Ateenasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Ostrakismos · Katso lisää »

Ousia

Ousia on antiikin filosofiasta peräisin oleva filosofinen termi, joka tarkoittaa olemusta.

Uusi!!: Aristoteles ja Ousia · Katso lisää »

Paatos

Paatos (pathos) on antiikin Kreikasta peräisin oleva termi, joka tarkoittaa alun perin jonkin kohteena olemista, kokemista ja kärsimistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Paatos · Katso lisää »

Paavius uudella ajalla

Paavius uudella ajalla käsittää paaviuden historian 1400-luvulta nykypäivään.

Uusi!!: Aristoteles ja Paavius uudella ajalla · Katso lisää »

Paideia

Paideia tarkoitti antiikin Kreikassa "miehen kouluttamista siksi mitä hänestä voi tulla, todellisen ihmisluonnon mukaan" ja käsitti siten ihmisten kasvatuksen ja paremmaksi tekemisen ihanteet.

Uusi!!: Aristoteles ja Paideia · Katso lisää »

Painopiste (geometria)

Geometrisellä painopisteellä tarkoitetaan tasokuvion tai avaruuskappaleen tasapainokohtaa, jossa se olisi fysikaalisena esineenä tasapainossa fysikaalisen painopisteensä suhteen.

Uusi!!: Aristoteles ja Painopiste (geometria) · Katso lisää »

Paracelsus

Paracelsus (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Einsiedeln, Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti.

Uusi!!: Aristoteles ja Paracelsus · Katso lisää »

Pariisin oppituomiot

Pariisin oppituomioissa (myös Pariisin yliopistokiista) Pariisin yliopistossa 1270-luvulla tuomittiin tiettyjen filosofisten oppien esittäminen harhaoppisena.

Uusi!!: Aristoteles ja Pariisin oppituomiot · Katso lisää »

Parmenides

Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Parmenides · Katso lisää »

Parmenides (dialogi)

Parmenides on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee ontologiaa ja ideaoppia.

Uusi!!: Aristoteles ja Parmenides (dialogi) · Katso lisää »

Paros (kaupunki)

Paros oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Paroksen saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Paros (kaupunki) · Katso lisää »

Passio (filosofia)

Passio (Passiot voidaan jakaa nelikenttään, jossa kaksi passioista liittyy johonkin, jonka ihminen arvostelee hyväksi (nautinto, halu), ja kaksi johonkin, jonka ihminen arvostelee pahaksi (kärsimys, pelko). Toisaalta kaksi liittyy nykyhetkeen (nautinto, kärsimys) ja toisaalta kaksi tulevaisuuteen kohdistuvaan odotukseen (halu, pelko).

Uusi!!: Aristoteles ja Passio (filosofia) · Katso lisää »

Paul Virilio

Paul Virilio (4. tammikuuta 1932 Pariisi – 10. syyskuuta 2018) oli ranskalainen filosofi, kulttuuriteoreetikko ja urbanisti.

Uusi!!: Aristoteles ja Paul Virilio · Katso lisää »

Päättely

Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Päättely · Katso lisää »

Peloponnesolaissota

Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas.

Uusi!!: Aristoteles ja Peloponnesolaissota · Katso lisää »

Peloponnesolaissota (Thukydides)

Peloponnesolaissota (”(Peloponnesolaissotien) historia”) on antiikin kreikkalaisen historioitsija Thukydideen kirjoittama selonteko peloponnesolaissodan (431–404 eaa.) vaiheista ja sotaan liittyneestä Kreikan kaupunkivaltioiden välisestä politiikasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Peloponnesolaissota (Thukydides) · Katso lisää »

Pentti Saarikoski

Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, prosaisisti ja suomentaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Pentti Saarikoski · Katso lisää »

Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi

Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi (tai De praescriptionibus adversus haereticos) on Tertullianuksen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka nimensä mukaisesti esittää ne periaatteet, joiden perusteella harhaopit voidaan erottaa oikeasta kristillisestä opista.

Uusi!!: Aristoteles ja Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi · Katso lisää »

Periandros

Periandros Periandros (n. 627–583 eaa.) oli Korintin toinen tyranni antiikin Kreikassa 600-luvulla eaa. Hän oli ensimmäisen tyrannin, Kypseloksen, poika.

Uusi!!: Aristoteles ja Periandros · Katso lisää »

Perikleen aika

Feidiaan työpajassa. Louis Héctor Leroux, 1800-luku. Perikleen aika eli Ateenan kultakausi viittaa antiikin Ateenan kukoistuskauteen klassisella kaudella noin vuosina 461–429 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Perikleen aika · Katso lisää »

Peripateettinen aksiooma

Peripateettinen aksiooma on nimitys tunnetulle filosofiselle lausumalle, jonka mukaan ”mielessä ei ole mitään sellaista, mitä ei ensin ole aistimuksessa”.

Uusi!!: Aristoteles ja Peripateettinen aksiooma · Katso lisää »

Peripateettinen koulukunta

Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.

Uusi!!: Aristoteles ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »

Periplus (Pseudo-Skylaks)

Periplus (tai Periplous; ”Ympäripurjehdus”), koko nimeltään Euroopan, Aasian ja Libyan asutun merenpiirin ympäripurjehdus, ​on antiikin kreikkalainen maantieteellinen teos, jonka kirjoittajasta käytetään nimitystä Pseudo-Skylaks.

Uusi!!: Aristoteles ja Periplus (Pseudo-Skylaks) · Katso lisää »

Perususkomus

Perususkomus tarkoittaa tietoteoreettisessa fundamentalismissa uskomusta, joka on oikeutettu mutta ei saa oikeutustaan muilta uskomuksilta.

Uusi!!: Aristoteles ja Perususkomus · Katso lisää »

Petrus Laurbecchius

Petrus Laurbecchius, Petter Becchius (1628–1705) oli ruotsalaissyntyinen teologi, joka kohosi Turun akatemian professoriksi ja lopulta Viipurin piispaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Petrus Laurbecchius · Katso lisää »

Petrus Ramus

Petrus Ramus Petrus Ramus (Pierre de la Ramée, 1515 – 24. elokuuta 1572) oli ranskalainen renessanssifilosofi, humanisti, loogikko ja koulutuksen uudistaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Petrus Ramus · Katso lisää »

Philippa Foot

Philippa Ruth Foot (o.s. Bosanquet, 3. lokakuuta 1920 – 3. lokakuuta 2010) oli brittiläinen analyyttiseen suuntaukseen kuuluva filosofi, joka tunnettiin ennen kaikkea eetikkona.

Uusi!!: Aristoteles ja Philippa Foot · Katso lisää »

Philosophia perennis

Philosophia perennis (lat., ”pysyvä/ikuinen filosofia”; myös philosophia perennis et universalis) eli perenniaalinen filosofia on ajatus siitä, että tietyt filosofiset ajatukset toistuvat historiassa aikakaudesta ja kulttuurista riippumatta.

Uusi!!: Aristoteles ja Philosophia perennis · Katso lisää »

Philosophie Magazin

Philosophie Magazin on saksalainen aikakausjulkaisu, jonka aihepiiriä ovat filosofiset, yhteiskunnalliset, poliittiset ja elämismaailmaan liittyvät teemat.

Uusi!!: Aristoteles ja Philosophie Magazin · Katso lisää »

Pidot

Antiikin aikaiset pidot. Fresko noin vuodelta 475 eaa. Pidot on kirjallisuuden käsitteenä peräisin antiikin ajalta.

Uusi!!: Aristoteles ja Pidot · Katso lisää »

Pieni Ilias

Pieni Ilias (myös Pikku-Ilias;Aristoteles: Runousoppi 23, 1459b1–7. Suomennos Paavo Hohti.) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoelma, joka kertoi Troijan sodan tapahtumista Iliaan tapahtumien ja Akhilleuksen kuoleman jälkeen, mukaan lukien Troijan puuhevosen rakentaminen.

Uusi!!: Aristoteles ja Pieni Ilias · Katso lisää »

Pieni kirja suurista hyveistä

Pieni kirja suurista hyveistä on ranskalaisen filosofin André Comte-Sponvillen teos vuodelta 1995.

Uusi!!: Aristoteles ja Pieni kirja suurista hyveistä · Katso lisää »

Pieniä tutkielmia

Pieniä tutkielmia on nimensä mukaisesti kokoelma Aristoteleen lyhyempiä luonnontieteellisiin tutkimuksiin perustuvia psykologiaa ja ruumiin toimintaa käsitteleviä tutkielmia.

Uusi!!: Aristoteles ja Pieniä tutkielmia · Katso lisää »

Pierre Abélard

Abélard ja Heloise. Pierre Abélard (Petrus Abelardus, 1079 – 21. huhtikuuta 1142) oli ranskalainen teologi, skolastinen filosofi ja säveltäjä.

Uusi!!: Aristoteles ja Pierre Abélard · Katso lisää »

Pierre Corneille

Pierre Corneille Pierre Corneille (6. kesäkuuta 1606 Rouen – 1. lokakuuta 1684 Pariisi) oli merkittävä ranskalainen näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Pierre Corneille · Katso lisää »

Pietro Pomponazzi

Pietro Pomponazzi Pietro Pomponazzi (16. syyskuuta 1462 – 18. toukokuuta 1525) oli italialainen filosofi, lääketieteilijä ja psykologi, joka tunnetaan myös latinalaisella nimellään Petrus Pomionatius.

Uusi!!: Aristoteles ja Pietro Pomponazzi · Katso lisää »

Pilkkarunot

Pilkkarunot oli pyrrhonistista skeptisismiä edustaneen Timon Fleiuslaisen kirjoittama satiirinen ja parodinen teos, joka arvosteli filosofiaa pilkallisten runojen muodossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Pilkkarunot · Katso lisää »

Pisan torni

Pisan torni tai Pisan kalteva torni on italialaisen Pisan kaupungin tuomiokirkon kellotorni Piazza dei Miracolin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Pisan torni · Katso lisää »

Pitopuheita

Pitopuheita on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja VIII, 49) kuuluva teos, joka pitää nimensä mukaisesti sisällään erilaisia pidoissa käytyjä keskusteluja.

Uusi!!: Aristoteles ja Pitopuheita · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Platon · Katso lisää »

Platon-kommentaarit

Platon-kommentaareilla tarkoitetaan kaikkia niitä erityisesti antiikin ja keskiajan aikana kirjoitettuja teoksia, joiden tarkoituksena on Platonin teosten selittäminen ja selventäminen.

Uusi!!: Aristoteles ja Platon-kommentaarit · Katso lisää »

Platonilainen teologia

Platonilainen teologia on Prokloksen kirjoittama uusplatonilainen teos, joka esittää Platonin filosofian teologiana.

Uusi!!: Aristoteles ja Platonilainen teologia · Katso lisää »

Platonin Akatemia

Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.

Uusi!!: Aristoteles ja Platonin Akatemia · Katso lisää »

Platonin kappale

Platonin kappale on säännöllinen monitahokas, jonka tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä monikulmioita ja jonka jokaisesta kärjestä lähtee yhtä monta särmää.

Uusi!!: Aristoteles ja Platonin kappale · Katso lisää »

Platonin poliittinen filosofia

Platonin poliittinen filosofia perustui Sokrateen ajatteluun, jossa keskeisin kysymys oli kysymys hyvästä elämästä.

Uusi!!: Aristoteles ja Platonin poliittinen filosofia · Katso lisää »

Plotinoksen elämä

Plotinoksen elämä, koko nimeltään Plotinoksen elämästä ja hänen kirjojensa järjestyksestä, on Porfyrioksen kirjoittama filosofi Plotinoksen elämäkerta.

Uusi!!: Aristoteles ja Plotinoksen elämä · Katso lisää »

Plutarkhos Ateenalainen

Plutarkhos Ateenalainen (n. 350–430) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, joka opetti Ateenassa 400-luvulla.

Uusi!!: Aristoteles ja Plutarkhos Ateenalainen · Katso lisää »

Pneuma

Pneuma (”hengitys”, ”henki”) on antiikin filosofian termi, jolla on eri yhteyksissä erilaisia usein sieluun tai elintoimintoihin kytkeytyviä merkityksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Pneuma · Katso lisää »

Poetiikka

Poetiikka eli runousoppi tai kirjallisuudenteoria, tarkoittaa kirjallisuuden ja erityisesti runouden teoriaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Poetiikka · Katso lisää »

Pohjansirkku

Pohjansirkku (Schoeniclus rusticus) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon.

Uusi!!: Aristoteles ja Pohjansirkku · Katso lisää »

Polemarkki

Polemarkki (”johtaja sodassa”) oli antiikin Ateenassa sota-asioiden arkontti.

Uusi!!: Aristoteles ja Polemarkki · Katso lisää »

Polis

Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.

Uusi!!: Aristoteles ja Polis · Katso lisää »

Politeia

Politeia (tai, politeuma) on käsite, joka viittaa jonkun ryhmän poliittiseen organisoitumiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Politeia · Katso lisää »

Politiikka

Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Politiikka · Katso lisää »

Politiikka (Aristoteles)

Politiikka on toinen osa Aristoteleen etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevistä teoksista, joista ensimmäinen osa on Nikomakhoksen etiikka.

Uusi!!: Aristoteles ja Politiikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Pontikka

Entinen pontikankeittäjä John Bowman esittelee museossa pontikkapannun toimintaa vuonna 1996. Pontikka on laittomasti tavallisesti viljasta tai sokerista käyttämällä ja tislaamalla valmistettua viinaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Pontikka · Katso lisää »

Porfyrios

Porfyrios Tyroslainen (n. 232 – n. 304) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Porfyrios · Katso lisää »

Poseidonios

Poseidonios. Poseidonios (n. 135–51 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, poliitikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä, historioitsija ja opettaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Poseidonios · Katso lisää »

Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden edistämiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Positiivinen psykologia · Katso lisää »

Praksifanes

Praksifanes (n. 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Praksifanes · Katso lisää »

Pratinas

Pratinas (toimi 400-luvun eaa. alussa) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Fleiuksesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Pratinas · Katso lisää »

Priskianos

Priskianos Lyydialainen (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Priskianos · Katso lisää »

Prohairesis

Prohairesis tai proairesis (harkitseva valinta, harkittu halu, tahto) on stoalaisen filosofian keskeisiä käsitteitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Prohairesis · Katso lisää »

Proklos

Proklos (Proklos Seuraaja;; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Proklos · Katso lisää »

Prostituutio antiikin Kreikassa

Kurtisaani ja hänen asiakkaansa. Punakuvioinen maljakko noin vuodelta 430 eaa. Ateenan arkeologinen kansallismuseo. Prostituutio oli antiikin Kreikassa osa ihmisten jokapäiväistä elämää.

Uusi!!: Aristoteles ja Prostituutio antiikin Kreikassa · Katso lisää »

Prudence Allen

Mary Prudence Allen (s. 21. heinäkuuta 1940, Oneida, New York) on yhdysvaltalainen filosofi ja roomalaiskatoliseen Sisters of Mercy (R.S.M) sääntökuntaan kuuluva nunna. Vuonna 2014 paavi Franciscus nimitti hänet jäseneksi katolisen kirkon kansainväliseen teologiseen työryhmään, jonka tehtävänä on toimia katolisen kirkon johdolle neuvoa antavana elimenä uskonopillisissa kysymyksissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Prudence Allen · Katso lisää »

Pseudo-Aristoteles

Pseudo-Aristoteles on yleisesti käytetty nimitys niistä tuntemattomista kirjailijoista, jotka ovat kirjoittaneet Aristoteleen nimiin laitettuja pseudepigrafisia filosofisia tai lääketieteellisiä teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Pseudo-Aristoteles · Katso lisää »

Ptolemaios Khennos

Ptolemaios Khennos (100-luku) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Ptolemaios Khennos · Katso lisää »

Puhtaan järjen kritiikki

''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.

Uusi!!: Aristoteles ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »

Pythagoralaisista

Pythagoralaisista oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti pythagoralaista filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoralaisista · Katso lisää »

Pythagoralaisuus

Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »

Pythagoras

Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoras · Katso lisää »

Pythias (Aristoteles)

Pythias (noin 362 eaa. – 335 eaa.) oli Atarneuksen tyranni Hermiaan adoptiotytär ja Aristoteleen ensimmäinen vaimo.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythias (Aristoteles) · Katso lisää »

Python kisat

Python kisat olivat antiikin kreikkalaiset Apollon-jumalan kunniaksi järjestetyt musiikki- ja urheilukilpailut.

Uusi!!: Aristoteles ja Python kisat · Katso lisää »

Python kisojen voitot

Python kisojen voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Python kisojen voitot · Katso lisää »

Quintessence (suomalainen yhtye)

Quintessence on suomalainen yhtye, joka kuvaa musiikkiaan termillä ”nu-soul”.

Uusi!!: Aristoteles ja Quintessence (suomalainen yhtye) · Katso lisää »

Rafael

Rafael eli Raffaello (28. maaliskuuta tai 6. huhtikuuta 1483 Urbino – 6. huhtikuuta 1520 Rooma) oli renessanssiajan italialainen taidemaalari ja arkkitehti.

Uusi!!: Aristoteles ja Rafael · Katso lisää »

Rakastajatar

Rakastajatar tarkoittaa naispuolista seksikumppania, joka ei ole kumppaninsa avo- tai aviopuoliso.

Uusi!!: Aristoteles ja Rakastajatar · Katso lisää »

Ranskan taide

Ranskan taide, sekä kuvataide että arkkitehtuuri, on ollut eri aikoina länsimaisen taiteen keskiössä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ranskan taide · Katso lisää »

Renessanssifilosofia

Renessanssifilosofialla tarkoitetaan lähinnä Länsi-Euroopassa renessanssin aikana noin vuosina 1350–1600 harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Renessanssifilosofia · Katso lisää »

Renessanssin kirjallisuus

Kuvitusta renessanssikirjailija Giovanni Boccaccion Decameronesta noin vuodelta 1492. Renessanssia pidetään yleisesti antiikin kulttuurin uudelleen heräämisen aikana, joka sijoittui noin 1400-luvun puolivälin ja 1600-luvun väliseen ajanjaksoon.

Uusi!!: Aristoteles ja Renessanssin kirjallisuus · Katso lisää »

Retoriikka

Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka · Katso lisää »

Retoriikka (Aristoteles)

Retoriikka (“Retoriikan taide“) on Aristoteleen retoriikan alan pääteos.

Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Retoriikka Aleksanterille

Retoriikka Aleksanterille on Aristoteleen nimiin pantu retoriikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka Aleksanterille · Katso lisää »

Revontulet

Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.

Uusi!!: Aristoteles ja Revontulet · Katso lisää »

Richardus Rufus Cornwallilainen

Richardus Rufus Cornwallilainen (k. n. 1260) oli englantilainen fransiskaaniteologi ja skolastinen filosofi, joka opiskeli Pariisin ja Oxfordin yliopistoissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Richardus Rufus Cornwallilainen · Katso lisää »

Ristiinnaulitseminen

Ristiinnaulitseminen on kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanotapa, jossa henkilö kiinnitetään sitomalla tai nauloilla riippumaan tarkoitusta varten pystytettyyn, useimmiten ristinmuotoiseen tolppaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Ristiinnaulitseminen · Katso lisää »

Robert Grosseteste

Robert Grosseteste. 1300-luvun kirjankuvitusta. Robert Grosseteste (n. 1175 – 9. lokakuuta 1253) oli englantilainen valtiomies, teologi ja Lincolnin piispa.

Uusi!!: Aristoteles ja Robert Grosseteste · Katso lisää »

Robin Waterfield

Robin Anthony Herschel Waterfield (s. 1952) on brittiläinen antiikintutkija, kääntäjä ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Robin Waterfield · Katso lisää »

Robotti

Toyotan valmistama androidirobotti, ''Toyota Partner Robot''. Hondan valmistama ASIMO-androidirobotti. Robotti ('pakkotyö') tarkoittaa useimmiten mekaanista laitetta tai konetta, joka osaa jollain tavoin toimia fyysisessä maailmassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Robotti · Katso lisää »

Runousoppi

Runousoppi on Aristoteleen poetiikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Runousoppi · Katso lisää »

Runsauden periaate

Runsauden periaate on modaliteetteihin liittyvä periaate, jonka mukaan jokainen aito mahdollisuus toteutuu.

Uusi!!: Aristoteles ja Runsauden periaate · Katso lisää »

Ruusun nimi

Ruusun nimi on vuonna 1980 ilmestynyt Umberto Econ kirjoittama dekkarimuotoinen romaani.

Uusi!!: Aristoteles ja Ruusun nimi · Katso lisää »

Ruusun nimi (elokuva)

Ruusun nimi (The Name of the Rose) on Umberto Econ romaaniin Ruusun nimi perustuva BAFTA-palkittu saksalais-ranskalais-italialainen elokuva vuodelta 1986.

Uusi!!: Aristoteles ja Ruusun nimi (elokuva) · Katso lisää »

S. Albert Kivinen

Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina.

Uusi!!: Aristoteles ja S. Albert Kivinen · Katso lisää »

Samastuminen

Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen ta­voin, jäl­jit­te­lemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Sa­mas­tu­mi­nen voi koh­distua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin pääs­tään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman vä­li­sis­tä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat si­säis­tämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.

Uusi!!: Aristoteles ja Samastuminen · Katso lisää »

Samothrake (kaupunki)

Samothrake (myös eli ”(Traakian) Samos”) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Samothráki) Traakiassa nykyisen Kreikan alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Samothrake (kaupunki) · Katso lisää »

Satyyrinäytelmä

boiotialainen terrakottaveistos, n. 350 eaa. Satyyrinäytelmä oli yksi antiikin kreikkalaisen teatterin näytelmälajeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Satyyrinäytelmä · Katso lisää »

Saul Kripke

Saul Kripke Saul Aaron Kripke (13. marraskuuta 1940 Bay Shore, New York – 15. syyskuuta 2022) oli yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Saul Kripke · Katso lisää »

Sää

Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Sää · Katso lisää »

Sähkömagnetismin historia

Sähkömagnetismin historia käsittelee sähköisten ja magneettisten perusilmiöiden historiaa, ja ne yhdistävän sähkömagnetismin teorian kehittymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Sähkömagnetismin historia · Katso lisää »

Schöner Brunnen

Schöner Brunnen on 1300-luvulla rakennettu Nürnbergissä Saksassa sijaitseva suihkukaivo.

Uusi!!: Aristoteles ja Schöner Brunnen · Katso lisää »

Seksuaalimoraali

Seksuaalimoraali tai sukupuolimoraali tarkoittaa ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tapojen ja niiden sääntelyn muodostamaa kokonaisuutta tarkasteltuna yleisenä arvona, yhteisöjen tai yksilöiden kannalta.

Uusi!!: Aristoteles ja Seksuaalimoraali · Katso lisää »

Semanttiset roolit

Semanttisilla rooleilla tarkoitetaan sanan asemaa lauseessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Semanttiset roolit · Katso lisää »

Seneca nuorempi

Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Seneca nuorempi · Katso lisää »

Sielu

Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Sielu · Katso lisää »

Sielullisten vahingoittamista vastaan

Sielullisten vahingoittamista vastaan on Porfyrioksen kirjoittama teos, joka käsittelee kasvisruokavaliota ja sen etiikkaa, ja on suunnattu eläinten syömistä vastaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Sielullisten vahingoittamista vastaan · Katso lisää »

Sielun kykyjen riippuvaisuus ruumiin sekoituksista

Sielun kykyjen riippuvaisuus ruumiin sekoituksista on Galenoksen 100-luvulla kirjoittama antiikin kreikkalainen filosofinen psykologinen tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Sielun kykyjen riippuvaisuus ruumiin sekoituksista · Katso lisää »

Sielusta

Sielusta on Aristoteleen psykologiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Sielusta · Katso lisää »

Simo Knuuttila

Simo Jussi Iisakki Knuuttila (8. toukokuuta 1946 Peräseinäjoki – 17. kesäkuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen teologi ja uskonnonfilosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Simo Knuuttila · Katso lisää »

Simplikios

Simplikios (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, joka oli kotoisin Kilikiasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Simplikios · Katso lisää »

Skepsis (kaupunki)

Skepsis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Skepsis (kaupunki) · Katso lisää »

Skolastiikka

Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.

Uusi!!: Aristoteles ja Skolastiikka · Katso lisää »

Smaragditaulu

''Smaragditaulu'' Chrysogonus Polydoruksen teoksessa ''De Alchimia'', 1541. Smaragditaulu (myös Secretorum Hermetis, ”Hermeen salaisuus”) on lyhyt hermetistinen kirjoitus, joka esittää olevansa peräisin egyptiläiseltä viisaalta tai jumalalta Hermes Trismegistokselta.

Uusi!!: Aristoteles ja Smaragditaulu · Katso lisää »

SN 1572

SN 1572 eli Tyko Brahen supernova, B Cassiopeiae (B Cas) oli Tyypin Ia supernova, joka näkyi Kassiopeian tähdistössä vuonna 1572.

Uusi!!: Aristoteles ja SN 1572 · Katso lisää »

SN 1604

SN 1604, joka tunnetaan myös nimillä Keplerin supernova, Keplerin nova ja Keplerin tähti, oli Tyypin Ia supernova, joka esiintyi Linnunradan galaksissa Käärmeenkantajan tähdistössä.

Uusi!!: Aristoteles ja SN 1604 · Katso lisää »

Sofismi

Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.

Uusi!!: Aristoteles ja Sofismi · Katso lisää »

Sofistiset kumoamiset

Sofistiset kumoamiset (tai De sophisticis elenchis) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka pyrkii esittämään kaikki mahdolliset virhepäätelmät, jotka saattavat esiintyä väittelytilanteessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Sofistiset kumoamiset · Katso lisää »

Sofonias

Sofonias (1200- ja 1300-lukujen vaihde) oli bysanttilainen filosofi ja Aristoteles-kommentaattori.

Uusi!!: Aristoteles ja Sofonias · Katso lisää »

Sokotra

Sokotra on Jemenille kuuluva saariryhmä ja maakunta Arabianmerellä.

Uusi!!: Aristoteles ja Sokotra · Katso lisää »

Sokraattinen dialogi

Sokraattiset dialogit (tai, Sôkratikoi (dia)logoi, ”keskustelut Sokrateen kanssa”) ovat antiikin Kreikassa 400- ja 300-lukujen eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Sokraattinen dialogi · Katso lisää »

Sokraattinen ongelma

Sokraattinen ongelma on Sokrateen henkilöön liittyvä ongelma, jossa on kyse siitä, missä määrin Platonin dialogien Sokrateessa on historiallista Sokratesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Sokraattinen ongelma · Katso lisää »

Sokrates

Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.

Uusi!!: Aristoteles ja Sokrates · Katso lisää »

Soloi (Kypros)

Soloi oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.

Uusi!!: Aristoteles ja Soloi (Kypros) · Katso lisää »

Sosiaalipedagogiikka

Sosiaalipedagogiikassa tarkastelun kohteena on yksilön kasvun sosiaalinen luonne.

Uusi!!: Aristoteles ja Sosiaalipedagogiikka · Katso lisää »

Sosigenes Peripateetikko

Sosigenes Peripateetikko (100-luvun loppu) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli Aleksanteri Afrodisiaslaisen opettaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Sosigenes Peripateetikko · Katso lisää »

Sparta

Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).

Uusi!!: Aristoteles ja Sparta · Katso lisää »

Spekulaatio (talous)

Spekulaatio eli spekulointi tarkoittaa rahan finanssisijoittamista tavalla, joka ei takaa arvon säilymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Spekulaatio (talous) · Katso lisää »

Spiritus lenis

aulos, ’huilu’. Spiritus lenis eli heikko alkuhenkonen tai heikko henkäys on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa, ettei sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä kuuluu lausua /h/-äänteenä kuultavaa henkäystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Spiritus lenis · Katso lisää »

Spontaani sikiäminen

Viitattu.

Uusi!!: Aristoteles ja Spontaani sikiäminen · Katso lisää »

Stageira

Stageira (joskus myös Stageiros) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa nykyisin Chalkidikína tunnetun niemimaan itärannikolla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Stageira · Katso lisää »

Stasinos

Stasinos (700/600-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoilija, joka oli mahdollisesti kotoisin Kyprokselta.

Uusi!!: Aristoteles ja Stasinos · Katso lisää »

Stágira

Stágira tai Stágeira (Στάγειρα) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Chalkidikín niemimaalla Makedoniassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Stágira · Katso lisää »

Stentor

Stentor oli kreikkalaisessa mytologiassa kreikkalainen sanansaattaja, jonka ääni oli yhtä voimakas kuin viidenkymmenen tavallisen miehen.

Uusi!!: Aristoteles ja Stentor · Katso lisää »

Stephanuksen numerointi

Henri Estiennen laitoksen sivu 2a, alkaa Platonin dialogilla ''Euthyfron''. Sivun vasemmalla puolella ovat Jean de Serresin selittävät huomautukset. Stephanuksen numerointia käytetään viitatessa Platonin teoksiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Stephanuksen numerointi · Katso lisää »

Stesikhoros

Stesikhoros (n. 632–560/552 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, joka oli kotoisin Metauroksesta tai Himerasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Stesikhoros · Katso lisää »

Stoalaisuus

stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.

Uusi!!: Aristoteles ja Stoalaisuus · Katso lisää »

Straton

Straton (n. 330–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Straton · Katso lisää »

Substanssi

Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.

Uusi!!: Aristoteles ja Substanssi · Katso lisää »

Substraatti (filosofia)

Substraatti (”alla oleva”; tai subiectum) on metafysiikan termi, joka tarkoittaa muuttumatonta perustaa tai alustaa, ominaisuuksien kantajaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Substraatti (filosofia) · Katso lisää »

Suku ja laji

Suku (mon. genera) ja laji (species, mon. species) ovat Aristoteleelta peräisin olevia ontologisia luokitteluja.

Uusi!!: Aristoteles ja Suku ja laji · Katso lisää »

Sulkeistaminen

Sulkeistaminen on fenomenologiassa käytetty käsite arvostelusta pidättymiselle.

Uusi!!: Aristoteles ja Sulkeistaminen · Katso lisää »

Summa theologiae

''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.

Uusi!!: Aristoteles ja Summa theologiae · Katso lisää »

Suomalaisen filosofian historia

Suomalaisen filosofian historia esihistorialliselta ajalta nykyfilosofiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Suomalaisen filosofian historia · Katso lisää »

Suoneniskentä

Lääkäri iskee suonta. Kuva keskiajalta. Suoneniskentäkohtia ruttoa vastaan. Kuva kirjasta vuodelta 1555. Suoneniskentä eli venesektio on hoitomuoto, jossa verta vähennetään imemällä sitä laskimosuoneen isketystä haavasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Suoneniskentä · Katso lisää »

Susarion

Susarion (tai Sousariōn; toimi n. 580–564 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, jota pidetään niin kutsutun vanhan komedian perustajana.

Uusi!!: Aristoteles ja Susarion · Katso lisää »

Suuri moraalioppi

Suuri moraalioppi on etiikkaa käsittelevä teos, joka on yleisesti pantu Aristoteleen nimiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Suuri moraalioppi · Katso lisää »

Sydän (kulttuuri)

Sydän Sydän on monissa kulttuureissa uskottu ihmisen elämänvoiman, hengen tai sielun asuinpaikaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Sydän (kulttuuri) · Katso lisää »

Syllogismi

Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johto­päätös.

Uusi!!: Aristoteles ja Syllogismi · Katso lisää »

Symmetria

Vasemmalla symmetrinen, oikealla epäsymmetrinen kuvio Pallosymmetrinen ryhmä o. Leonardo da Vincin ''Vitruviuksen miestä'' (noin vuodelta 1487) käytetään usein osoituksena ihmisruumiin ja laajemmassa mielessä myös luonnollisen maailman symmetriasta. Symmetrisiä arkadeja Kairouanin suuressa moskeijassa Tunisiassa Symmetria merkitsee tasasuhtaisuutta, kokonaisuuden eri osien välistä yhden­mukaisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Symmetria · Katso lisää »

Syntymisestä ja häviämisestä

Syntymisestä ja häviämisestä on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Syntymisestä ja häviämisestä · Katso lisää »

Syrakusa (antiikin kaupunki)

Syrakusa (tai Syrakousa, myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Syrakusa (antiikin kaupunki) · Katso lisää »

Syrianos

Syrianos (400-luku) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Syrianos · Katso lisää »

Syyhy

Syyhy on syyhypunkin (Sarcoptes scabiei var. hominis) aiheuttama tarttuva ihosairaus.

Uusi!!: Aristoteles ja Syyhy · Katso lisää »

T-O-kartta

Euroopassa (alavasemmalla) Jaafetin jälkeläiset. ''Hereford Mappa Mundi'' noin vuodelta 1300 Herefordin katedraalissa Englannissa. Klassinen T-O-kartta, jossa Jerusalem on keskellä, itä ylhäällä, Eurooppa alavasemmalla ja Afrikka alaoikealla. T-O-kartta on keskiaikainen maailmankarttatyyppi, jossa nykyisestä käytännöstä poiketen oli itä ylhäällä.

Uusi!!: Aristoteles ja T-O-kartta · Katso lisää »

Taivaan sfäärit

Petrus Apianuksen teoksessa ''Cosmographia'' (Antwerpen, 1539) Taivaan sfäärit olivat vanhan ajan tähtitieteilijöiden olettamia sisäkkäisiä maakeskisiä pallonkuoria, joihin taivaankappaleiden oletettiin olevan kiinnitettyinä.

Uusi!!: Aristoteles ja Taivaan sfäärit · Katso lisää »

Taivaasta

Taivaasta (tai De caelo et mundo) on Aristoteleen kirjoittama kosmologiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Taivaasta · Katso lisää »

Taloudenhoidosta

Taloudenhoidosta on Aristoteleen nimiin laitettu taloudenhoitoa käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Taloudenhoidosta · Katso lisää »

Taloustiede

Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Taloustiede · Katso lisää »

Taloustieteen historia

Taloustiede on yhteiskuntatieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii talouden ilmiöitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Taloustieteen historia · Katso lisää »

Tanagra

Tanagra (joskus Tanagraia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tanagra · Katso lisää »

Taneli Tikka

Niko Taneli Tikka (s. 8. maaliskuuta 1978 Savitaipale) on Valtion kehitysyhtiö Vaken entinen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Taneli Tikka · Katso lisää »

Taras

Taras, roomalaisella kaudella Tarentum (lat.), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Taras · Katso lisää »

Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Tasavalta · Katso lisää »

Teatteri

Modernit teatterin sisätilat. Teatteri eli näyttämötaide on taidemuoto, jossa näyttelijät esiintyvät yleisön edessä puhetta, musiikkia, tanssia, liikkeitä ja eleitä hyödyntäen.

Uusi!!: Aristoteles ja Teatteri · Katso lisää »

Teatterihistoria

Teatterihistoria käsittelee menneisyyden teatterin tekemistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Teatterihistoria · Katso lisää »

Tekhne

Tekhne on kreikankielinen sana, joka tarkoittaa taitoa tai sovellettua tiedettä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tekhne · Katso lisää »

Tekniikan historia

Tekniikan historia kuvaa niiden välineiden ja menetelmien kehitystä, joita ihminen on käyttänyt selvitäkseen luonnossa hengissä, puolustaakseen itseään, muokatakseen ympäristöään, viihdyttääkseen itseään ja kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tekniikan historia · Katso lisää »

Tekniikan päivät

Tekniikan päivät on kansantajuinen suomalainen tiedetapahtuma, joka esittelee tekniikkaa ja luonnontieteitä sekä haluaa herättää keskustelua tekniikan paikasta maailmassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tekniikan päivät · Katso lisää »

Teleologia

Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.

Uusi!!: Aristoteles ja Teleologia · Katso lisää »

Tenedos (kaupunki)

Tenedos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Tenedos/Bozcaada) Troaksessa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Tenedos (kaupunki) · Katso lisää »

Tenedos (saari)

Tenedos on Turkkiin kuuluva saari Egeanmeren koillisosassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tenedos (saari) · Katso lisää »

Teologia

Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).

Uusi!!: Aristoteles ja Teologia · Katso lisää »

Teologian historia

Albert Suuri, kristillisten teologien suojeluspyhimys. Sanan teologia alkuperä on antiikin Kreikassa, jossa se tarkoitti jumalallisia asioita koskevaa tiedettä, kaikenlaista jumalien ja kosmologian tutkimista.

Uusi!!: Aristoteles ja Teologian historia · Katso lisää »

Teonfilosofia

Teonfilosofia tai toimintateoria on filosofian osa-alue, joka tutkii prosesseja, jotka saavat ihmisissä aikaan intentionaalista (tahdonvaraista) toimintaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Teonfilosofia · Katso lisää »

Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia

Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »

Teoria

Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.

Uusi!!: Aristoteles ja Teoria · Katso lisää »

Terence Irwin

Terence Henry Irwin (s. 21. huhtikuuta 1947 Enniskillen, Pohjois-Irlanti) on brittiläinen filosofi ja tutkija, joka on erikoistunut antiikin kreikkalaiseen filosofiaan sekä länsimaisen eettisen ajattelun historiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Terence Irwin · Katso lisää »

Terra Australis

Terra Australis on tämän vuonna 1570 tehdyn kartan alaosassa oleva suuri manner. ''Terre Australle'' kartassa vuodelta 1583. Mercatorin maailmankartta (1587), jossa Terra Australis peittää suuren osan eteläistä pallonpuoliskoa. Terra Australis (latinaa, eteläinen maa) eli Terra Australis Incognita (tuntematon eteläinen maa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainneeksi oletettu laaja manner.

Uusi!!: Aristoteles ja Terra Australis · Katso lisää »

Terra incognita

Pohjois-Amerikan kartta, jossa käytetään sekä termiä ”terra incognita” että ”mare incognitum”. Terra incognita on historiallinen latinankielinen termi kartan tutkimattomille alueille.

Uusi!!: Aristoteles ja Terra incognita · Katso lisää »

Tertullianus

Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 160–220) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.

Uusi!!: Aristoteles ja Tertullianus · Katso lisää »

Tessellaatio

Zellige-tyyppiset terrakottalaatat Marrakechissa muodostavat sivu sivua vasten asetettuja, säännöllisiä ja muita tessellaatioita. M. C. Escherin taiteellisten tessellaatioiden kunniaksi seinälle Leeuwardeniin kiinnitetty rakennettu koristelaatta Tessellaatio merkitsee varsinaisesti tasopinnan peittämistä mosaiikkimaisesti tietyn muotoisilla laatoilla tai laatoiksi kutsutuilla kuvioilla siten, että laatat eivät ole osittainkaan päällekkäin eikä niiden väliin jää aukkoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Tessellaatio · Katso lisää »

Thales

Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aristoteles ja Thales · Katso lisää »

Themistios

Themistios (317 – n. 387) oli kreikkalainen valtiomies, reetori ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Themistios · Katso lisää »

Theodekteen käsikirjan yhteenveto

Theodekteen käsikirjan yhteenvetoDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.24.

Uusi!!: Aristoteles ja Theodekteen käsikirjan yhteenveto · Katso lisää »

Theodektes

Theodektes (n. 380–340 eaa.) oli antiikin kreikkalainen reettori ja tragediakirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Theodektes · Katso lisää »

Theodoros Gaza

Theodoros Gaza (n. 1398–1475) oli kreikkalainen humanisti, joka edisti huomattavasti kreikan kielen tuntemusta Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Theodoros Gaza · Katso lisää »

Theodoros Metokhites

Kristukselle. Osa kirkossa olevaa mosaiikkia. Theodoros Metokhites (1270–1332) oli bysanttilainen filosofi ja Palaiologosten hovin virkamies.

Uusi!!: Aristoteles ja Theodoros Metokhites · Katso lisää »

Theodoros Smyrnalainen

Theodoros Smyrnalainen (n. 1050–1112) oli bysanttilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Theodoros Smyrnalainen · Katso lisää »

Theofrastos

Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Theofrastos · Katso lisää »

Theopompos

Theopompos (s. n. 380 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija ja reettori.

Uusi!!: Aristoteles ja Theopompos · Katso lisää »

Theseion

Theseion eli Theseuksen pyhäkkö oli antiikin aikainen Theseukselle omistettu kreikkalainen temppeli tai heroon-pyhäkkö Ateenassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Theseion · Katso lisää »

Theseuksen laiva

Theseuksen laiva on identiteetin ja muutoksen ongelmaan liittyvä korvausparadoksi, joka tunnetaan myös Theseuksen paradoksina.

Uusi!!: Aristoteles ja Theseuksen laiva · Katso lisää »

Thessaloniki

Thessaloniki (myös Thessalonika) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Θεσσαλονίκης, Dímos Thessaloníkis), joka sijaitsee Thessalonikin alueyksikössä Keski-Makedonian alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Thessaloniki · Katso lisää »

Thessalonikin Aristoteles-yliopisto

Thessalonikin Aristoteles-yliopisto on yliopisto, joka toimii Thessalonikissa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Thessalonikin Aristoteles-yliopisto · Katso lisää »

Thomas Bradwardine

Thomas Bradwardine (n. 1300–1349) oli englantilainen skolastikko, tieteilijä ja lyhyen aikaa Canterburyn arkkipiispa.

Uusi!!: Aristoteles ja Thomas Bradwardine · Katso lisää »

Thomas Taylor

Thomas Taylor. Thomas Lawrencen maalaus, n. 1812, ''Musée des beaux-arts du Canada''. Thomas Taylor (15. toukokuuta 1758 – 1. marraskuuta 1835) oli englantilainen uusplatonilainen filosofi ja kääntäjä.

Uusi!!: Aristoteles ja Thomas Taylor · Katso lisää »

Thrasymakhos

Thrasymakhos (n. 459-400 eaa.) oli antiikin kreikkalainen sofisti, joka tunnetaan parhaiten siitä, että hän esiintyy yhtenä keskustelijana Platonin Valtiossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Thrasymakhos · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Tiede · Katso lisää »

Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa

Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa tarkoittaa islamilaisen sivilisaation maissa suunnilleen vuosien 800–1500 välillä tapahtunutta tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa · Katso lisää »

Tiedon lähde

Tiedon lähde on Johannes Damaskolaisen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka käsittelee dogmatiikkaa, harhaoppeja sekä oikeaa kristillistä oppia.

Uusi!!: Aristoteles ja Tiedon lähde · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Tieteen historia

Tieteen historia on historiallista tutkimusta tieteen kehityksestä sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteen historia · Katso lisää »

Tieteen ja uskonnon välinen suhde

Artikkeli käsittelee tieteen ja uskonnon asemaa yhteiskunnassa ja niiden roolia todellisuutta koskevan tiedon muodostamisessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteen ja uskonnon välinen suhde · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Tieteenfilosofian historia

Tieteenfilosofian historia liittyy läheisesti toisaalta tieteen historiaan ja toisaalta muiden filosofisten, erityisesti tietoteoreettisten, ajatusten historiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteenfilosofian historia · Katso lisää »

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieto · Katso lisää »

Tietosanakirja

Tietosanakirja'', 11 osaa, 1909–1922. Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.

Uusi!!: Aristoteles ja Tietosanakirja · Katso lisää »

Tietoteoria

Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tietoteoria · Katso lisää »

Timaios Lokroilainen

Timaios Lokroilainen (400-luku eaa.) oli pythagoralainen filosofi, joka tunnetaan ennen kaikkea Platonin hänen mukaansa nimetystä dialogista Timaios.

Uusi!!: Aristoteles ja Timaios Lokroilainen · Katso lisää »

Timaios Tauromenionlainen

Timaios Tauromenionlainen (n. 352/350–256 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija, joka oli kotoisin Sisilian Tauromenionista.

Uusi!!: Aristoteles ja Timaios Tauromenionlainen · Katso lisää »

Toinen analytiikka

Toinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.

Uusi!!: Aristoteles ja Toinen analytiikka · Katso lisää »

Toistettavuus

Toistettavuus (engl. repeatability) viittaa tutkijan kykyyn toistaa koe.

Uusi!!: Aristoteles ja Toistettavuus · Katso lisää »

Toksikologian historia

Ebersin papyrus ja sen syöpää käsittelevä osa.

Uusi!!: Aristoteles ja Toksikologian historia · Katso lisää »

Tom Jones (romaani)

Tom Jones on Henry Fieldingin romaani, joka ilmestyi vuonna 1749.

Uusi!!: Aristoteles ja Tom Jones (romaani) · Katso lisää »

Tomismi

Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tomismi · Katso lisää »

Tommaso Campanella

Tommaso Campanella Tommaso Campanellan näköispatsas. Tommaso Campanella (5. syyskuuta 1568 – 21. toukokuuta 1639), ristimänimeltään Giovanni Domenico Campanella, oli italialainen renessanssifilosofi, teologi ja runoilija.

Uusi!!: Aristoteles ja Tommaso Campanella · Katso lisää »

Topiikka

Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.

Uusi!!: Aristoteles ja Topiikka · Katso lisää »

Totuuden vastaavuusteoria

Totuuden vastaavuusteoria eli totuuden korrespondenssiteoria on filosofinen totuusteoria.

Uusi!!: Aristoteles ja Totuuden vastaavuusteoria · Katso lisää »

Totuudentekijä

Totuudentekijä on filosofiassa se entiteetti, jonka ansiosta totuudenkantaja (kuten väittämä) on tosi.

Uusi!!: Aristoteles ja Totuudentekijä · Katso lisää »

Totuus

''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Totuus · Katso lisää »

Traaginen sankari

Traaginen sankari tarkoittaa kirjallisuudessa sankarihahmoa, joka muuten olisi täydellinen, mutta jolla on kohtalokas heikkous.

Uusi!!: Aristoteles ja Traaginen sankari · Katso lisää »

Tractatus Coislinianus

Tractatus Coislinianus on keskiaikainen käsikirjoitus, joka hahmottelee komedian teorian Aristoteleen Runousopin perinteen mukaisesti.

Uusi!!: Aristoteles ja Tractatus Coislinianus · Katso lisää »

Tragedia

Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervon tarina Kalevalassa on traaginen. Väinämöisen mukaan Kullervon eripuran ja riidan värittämä, itsemurhaan huipentunut traaginen kohtalo johtui hänen lapsena kärsimästään: "''Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi''."Kalevala, Kuudesneljättä Runo, E. Lönnrot, http://www.sacred-texts.com/neu/kvfin/index.htm Tragedia eli murhenäytelmä on näytelmäkirjallisuuden muoto, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.

Uusi!!: Aristoteles ja Tragedia · Katso lisää »

Tragikomedia

Tragikomedia yhdistää elementtejä komediasta ja tragediasta. Patsaan Komediasta Tragedian kainalossa veisti Edgar Bertram Mackennal. Tragikomedia on draaman tai tarinankerronnan laji, joka esittää traagisen kertomuksen humoristisin keinoin, yhdistää aineksia traagisesta ja koomisesta kertomuksesta, tai se on onnelliseen loppuun päättyvä traaginen kertomus.

Uusi!!: Aristoteles ja Tragikomedia · Katso lisää »

Tribonion

Tribonion eli tribon (kreik.) oli antiikin Kreikassa karkeasta kankaasta valmistettu viitta, jota käytettiin välittömästi ihoa vasten ilman erillistä alusvaatetta.

Uusi!!: Aristoteles ja Tribonion · Katso lisää »

Trokeinen tetrametri

Trokeinen tetrametri (myös trokeeinen tetrametri) on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jossa tetrametrisäkeet koostuvat neljästä trokeisesta metronista.

Uusi!!: Aristoteles ja Trokeinen tetrametri · Katso lisää »

Tulkinnasta

Tulkinnasta (tai De elocutione oratoria) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tulkinnasta · Katso lisää »

Tunnustukset

Tunnustukset on kirkkoisä Augustinuksen omaelämäkerrallinen teos, joka koostuu kolmestatoista kirjasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Tunnustukset · Katso lisää »

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »

Tuomas Erfurtilainen

Tuomas Erfurtilainen oli kahden eri koulun Magister Regens (pääopettaja) ja rehtori Erfurtissa 1300-luvun alkupuolella.

Uusi!!: Aristoteles ja Tuomas Erfurtilainen · Katso lisää »

Tusculanum

Tusculanum oli antiikin aikainen huvila Tusculumin kaupungissa Italiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tusculanum · Katso lisää »

Tusculum

Tusculum (lat.) oli antiikin aikainen ja keskiaikainen kaupunki Latiumissa Italiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tusculum · Katso lisää »

Tuulten sijainnit ja nimet

Tuulten sijainnit ja nimet on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Tuulten sijainnit ja nimet · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyhjiö · Katso lisää »

Tyhjiötekniikka

Avaruustutkimuksessa käytettävä suuri tyhjiökammio. Tyhjiötekniikka (myös: tyhjötekniikka, vakuumitekniikka) tarkoittaa niitä menetelmiä, joilla muodostetaan, ylläpidetään ja tutkitaan tyhjiöitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyhjiötekniikka · Katso lisää »

Tyhjyyden kammo

Tyhjyyden kammo on Aristoteleen esittämä fysikaalinen teoria, jonka mukaan luonnossa ei voi esiintyä tyhjiötä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyhjyyden kammo · Katso lisää »

Tyranni

Tyranni eli hirmuhallitsija on nykykielenkäytössä hallitsija, joka harjoittaa väkivaltaisiin keinoihin perustuvaa, kauhua herättävää vallankäyttöä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyranni · Katso lisää »

Tyrannia antiikin Kreikassa

Tyrannia eli yksinvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista demokratian ja oligarkian ohella.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyrannia antiikin Kreikassa · Katso lisää »

Tyrannion

Tyrannion Amisoslainen (ensimmäinen vuosisata eaa.) oli kreikkalainen grammaatikko ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyrannion · Katso lisää »

Tyro

Tyro oli kreikkalaisessa mytologiassa Salmoneuksen tytär ja Peliaksen ja Neleuksen äiti.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyro · Katso lisää »

Universaali

Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.

Uusi!!: Aristoteles ja Universaali · Katso lisää »

Universaalien ongelma

Universaalien ongelmalla tarkoitetaan ongelmaa siitä, mikä on mielen yleisten ideoiden, universaalien eli yleiskäsitteiden, suhde partikulaareista eli yksilöolioista koostuvaan mielen ulkopuoliseen todellisuuteen.

Uusi!!: Aristoteles ja Universaalien ongelma · Katso lisää »

Universaalikiista

Universaalikiista oli universaalien eli yleiskäsitteiden ongelmaa koskenut kiista erityisesti 1000- ja 1100-lukujen varhaisskolastiikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Universaalikiista · Katso lisää »

Uskonnonfilosofia

Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.

Uusi!!: Aristoteles ja Uskonnonfilosofia · Katso lisää »

Uusi aika

Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusi aika · Katso lisää »

Uusi retoriikka

Uudeksi retoriikaksi kutsutaan 1900-luvulla alkanutta retoriikan tutkimuksen perinnettä, joka tutkii vaikuttamista ja siihen tähtääviä kielellisiä keinoja esimerkiksi politiikassa ja mainonnassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusi retoriikka · Katso lisää »

Uusplatonismi

Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusplatonismi · Katso lisää »

Uusplatonismi ja gnostilaisuus

Uusplatonismi ja gnostilaisuus kehittyivät osaksi samaan aikaan 200- ja 300-luvuilla jaa., ja kumpikin on saanut vaikutteita Platonin kirjoituksista ja platonismista.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusplatonismi ja gnostilaisuus · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Aristoteles ja Valonnopeus · Katso lisää »

Valtio (Platon)

Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.

Uusi!!: Aristoteles ja Valtio (Platon) · Katso lisää »

Vammaisuus

Eri vammaisuuksien symboleja Vammaisuus (invaliditeetti) tarkoittaa vammaislainsäädännössä vamman tai sairauden aiheuttamaa fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista tai aisteihin liittyvää toimintarajoitetta.

Uusi!!: Aristoteles ja Vammaisuus · Katso lisää »

Vanhuudesta

Vanhuudesta (”Cato vanhempi vanhuudesta”) on Ciceron kirjoittama filosofinen teos, joka käsittelee vanhuutta ja kuolemaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Vanhuudesta · Katso lisää »

Vastakohdista

VastakohdistaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.

Uusi!!: Aristoteles ja Vastakohdista · Katso lisää »

Vastaväri

Vastavärit eli komplementtivärit ovat värejä, jotka yhdistettyinä kumoavat toisensa ja tuottavat valkoisen, harmaan tai mustan värin.

Uusi!!: Aristoteles ja Vastaväri · Katso lisää »

Vatikaani

Vatikaani, myös Vatikaanivaltio, on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio.

Uusi!!: Aristoteles ja Vatikaani · Katso lisää »

Vatikaanin museot

Vatikaanin museot. Vatikaanin museo on yksi maailman suurimmista ja arvokkaimmista taidekokoelmista.

Uusi!!: Aristoteles ja Vatikaanin museot · Katso lisää »

Väittely

Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä.

Uusi!!: Aristoteles ja Väittely · Katso lisää »

Väreistä

Väreistä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Väreistä · Katso lisää »

Värioppi

Goethen väriympyrä, jossa väreihin on liitetty ominaisuuksia: kaunis (''schön''), jalo (''edel''), hyvä (''gut''), hyödyllinen (''nützlich''), yleinen (''gemein''), tarpeeton (''unnöthig''). Huomaa vastakkaisten värien ja ominaisuuksien asettelu. Johannes Ittenin väriopin mukaan tehty väriympyrä. Värioppi käsittelee värejä ja niiden käyttöä.

Uusi!!: Aristoteles ja Värioppi · Katso lisää »

Velvollisuus (filosofia)

Velvollisuus tarkoittaa filosofisena käsitteenä sellaista toimintaa tai toiminnasta pidättymistä, joka perustuu lakiin, moraalisääntöön, normiin, sitoumukseen tai tapaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Velvollisuus (filosofia) · Katso lisää »

Very Short Introductions

Very Short Introductions (VSI) on Oxford University Pressin kustantama kirjasarja, jonka aihealueisiin kuuluvat taide, kulttuuri, politiikka, oikeustiede, historia, luonnontieteet, filosofia ja uskonnot.

Uusi!!: Aristoteles ja Very Short Introductions · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Aristoteles ja Vety · Katso lisää »

Viini antiikin Kreikassa

Herakleelle viiniä. Kuvitusta attikalaisessa ''kyliksissä'' noin vuodelta 480-470 eaa. Viini oli keskeinen osa antiikin kreikkalaista kulttuuria.

Uusi!!: Aristoteles ja Viini antiikin Kreikassa · Katso lisää »

Vilhelm Auxerrelainen

Vilhelm Auxerrelainen (tai Autissiodorensis) (k. 1231) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Aristoteles ja Vilhelm Auxerrelainen · Katso lisää »

Vilhelm Moerbekelainen

Vilhelm Moerbekelainen (Guillelmi de Morbeka) (n. 1215–1286) oli keskiajalla elänyt arkkipiispa ja orientalisti.

Uusi!!: Aristoteles ja Vilhelm Moerbekelainen · Katso lisää »

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Vladimir Lenin · Katso lisää »

Volcher Coiter

Volcher Coiter Volcher Coiter, myös Coyter tai Koyter (1534 Groningen, Alankomaat – 2. kesäkuuta 1576 Brienne-le-Château) oli alankomaalainen tiedemies, joka tutki eläinten anatomiaa ja perusti vertailevan osteologian tutkimushaaran.

Uusi!!: Aristoteles ja Volcher Coiter · Katso lisää »

Werner Jaeger

Werner Jaeger Werner Wilhelm Jaeger (30. heinäkuuta 1888 – 19. lokakuuta 1961) oli saksalainen antiikintutkija.

Uusi!!: Aristoteles ja Werner Jaeger · Katso lisää »

Willelmus Auvergnelainen

''Opera omnia'', 1674. Willelmus Auvergnelainen (Rentto, J.-P.: Selitykset teokseen noin 1180–1249) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi sekä Pariisin piispa.

Uusi!!: Aristoteles ja Willelmus Auvergnelainen · Katso lisää »

William Turner (kasvitieteilijä)

William Turner (s. noin 1510 Morpeth, Northumberland – k. noin 7. heinäkuuta 1568 Lontoo) oli englantilainen lääkäri sekä lintu- ja kasvitieteilijä.

Uusi!!: Aristoteles ja William Turner (kasvitieteilijä) · Katso lisää »

Yhteiskuntafilosofia

Yhteiskuntafilosofia eli sosiaalifilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Yhteiskuntafilosofia · Katso lisää »

Yhteiskuntatieteiden historia

Yhteiskuntatieteiden historia koostuu kahdesta eri koulukunnasta, joilla on erilainen käsitys ihmisen ja yhteiskunnan perusluonteesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Yhteiskuntatieteiden historia · Katso lisää »

Yhteismaan ongelma

Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa vapaasti kaikkien saatavilla olevan resurssin ("yhteismaan") yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen: kuluttaessaan vapaata resurssia kuluttaja saa sen hyödyn itselleen mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien resurssin käyttäjien kesken.

Uusi!!: Aristoteles ja Yhteismaan ongelma · Katso lisää »

Yleisnero

Leonardo da Vinci on ehkä tunnetuin yleisnerona pidetty henkilö. Yleisneroksi kutsutaan henkilöä, joka hallitsee erinomaisesti useita eri tieteen ja taiteen aloja.

Uusi!!: Aristoteles ja Yleisnero · Katso lisää »

Ympäristötieteiden historia

Ympäristötieteiden historian voidaan katsoa alkaneen antiikin Kreikassa, missä filosofit pohtivat elinympäristöön liittyviä kysymyksiä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ympäristötieteiden historia · Katso lisää »

Ystävyydestä

Ystävyydestä (”Laelius eli Ystävyydestä”) on Ciceron kirjoittama filosofinen teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti ystävyyttä.

Uusi!!: Aristoteles ja Ystävyydestä · Katso lisää »

Zenon Elealainen

Zenon Elealainen (n. 490–420 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi ja Parmenideen perustaman elealaisen koulukunnan jäsen.

Uusi!!: Aristoteles ja Zenon Elealainen · Katso lisää »

Zenonin paradoksit

elealaiseen koulukuntaan. Zenonin paradoksit ovat Zenon Elealaisen ja hänen oppilaidensa kehittämiä paradokseja, jotka perustuvat liikkeen, moneuden, jatkuvuuden ja äärettömyyden käsitteisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Zenonin paradoksit · Katso lisää »

Zoon politikon

Zoon politikon tai politikon zoon eli ”poliittinen eläin” oli Aristoteleen ihmisestä käyttämä nimitys.

Uusi!!: Aristoteles ja Zoon politikon · Katso lisää »

0 (luku)

Nolla ilmaisee lukumäärää ”ei yhtään”.

Uusi!!: Aristoteles ja 0 (luku) · Katso lisää »

1100-luvun renessanssi

goottilaisen tyylin kehityksen. Kuvassa Kölnin tuomiokirkko. 1100-luvun renessanssin aikaan sydänkeskiajan sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä tapahtui monia muutoksia, jotka voidaan nähdä eräänlaisena esirenessanssina.

Uusi!!: Aristoteles ja 1100-luvun renessanssi · Katso lisää »

158 kaupungin valtiomuodot

158 kaupungin kansanvaltaiset, harvainvaltaiset, parhaidenvaltaiset ja tyranninvaltaiset valtiomuodot lajeittainDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.27.

Uusi!!: Aristoteles ja 158 kaupungin valtiomuodot · Katso lisää »

1978

1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Aristoteles ja 1978 · Katso lisää »

300-luku eaa.

300-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 399–300 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja 300-luku eaa. · Katso lisää »

322 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 322 eaa. · Katso lisää »

330-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 330-luku eaa. · Katso lisää »

335 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 335 eaa. · Katso lisää »

360-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 360-luku eaa. · Katso lisää »

380-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 380-luku eaa. · Katso lisää »

384 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 384 eaa. · Katso lisää »

55 (luku)

55 (viisikymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 54 ja seuraa luku 56.

Uusi!!: Aristoteles ja 55 (luku) · Katso lisää »

6123 Aristoteles

6123 Aristoteles on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aristoteles ja 6123 Aristoteles · Katso lisää »

7. maaliskuuta

7.

Uusi!!: Aristoteles ja 7. maaliskuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Aristotle, Corpus Aristotelicum.