Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
262 suhteet: Abc-konjektuuri, Adrien-Marie Legendre, Aito jakaja, Algebrallinen lukuteoria, Alkeet, Alkio (joukko-oppi), Alkuideaali, Alkulukufunktio, Alkulukukolmikko, Alkulukulause, Alkulukupari, Alkulukuserkku, Alkutekijä, Analyyttinen lukuteoria, Andrican konjektuuri, Arabiankielinen matematiikka keskiajalla, Arecibo-viesti, Aritmetiikan peruslause, Atle Selberg, Äärellinen kunta, Äärellinen ryhmä, Äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu, Bertrandin postulaatti, Carl Friedrich Gauss, Carmichaelin luku, Cullenin luku, Desimaaliluku, Diffie–Hellman, Duffyn luku, Duodesimaalijärjestelmä, Egyptiläinen murtoluku, Enrico Bombieri, Eratostheneen seula, Eratosthenes, Eukleides, Eulerin φ-funktio, Eulerin kirjapalkinto, Fermat’n luku, Fermat’n pieni lause, Fibonaccin alkuluvut, François Proth, Gilbreathin konjektuuri, GIMPS, Goldbachin heikko konjektuuri, Goldbachin konjektuuri, Golombin viivain, Hilbertin ongelmat, Jacobin symboli, Jaksollinen desimaaliluku, Jaksollinen funktio, ..., Jaollisuus, Joseph Bertrand, Joseph-Louis Lagrange, Kertoma, Kertoma-alkuluku, Keskenään jaottomat luvut, Keskitetty kuusikulmioluku, Keskitetty neliöluku, Kokonaisalue, Kokonaisluvun radikaali, Kolmioluku, Konjektuuri, Konstruoituva monikulmio, Kunta (matematiikka), Lagrangen indeksilause, Landaun ongelmat, Linnikin lause, Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti, Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti Mersennen luvuille, Lucasin lukujono, Lukuteoria, Luonnollinen luku, Magicicada, Mahtavuus, Maryam Mirzakhani, Matemaatikon apologia, Matematiikan historia, Matematiikka, Mersennen alkuluku, Michael O. Rabin, Millsin vakio, Modulaarinen aritmetiikka, Modulaarisuuslause, Monikulmioluku, Monte Carlo -simulaatio, Multiplikatiivinen funktio, Murtoluku, Näennäisalkuluku, Neliöjuuri, Neliönjäännös, Nikomakhos Gerasalainen, Numeropiru, Okkultismi, On-Line Encyclopedia of Integer Sequences, Onnekas luku, Outo luku, Palindromialkuluku, Pépinin testi, Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi, Pienin yhteinen jaettava, Pii (vakio), PrimeGrid, Primorial, Primorial prime, Projektiivinen taso, Prothin alkuluku, Prothin teoreema, Puolialkuluku, Puolitäydellinen luku, Pythagoraan alkuluku, Rationaaliluku, Ratkeava ryhmä, Riemannin hypoteesi, Riemannin zeeta-funktio, RSA, Ruusukäyrä, Ryhmän rankki, Salausavain, Sata, Säännöllinen alkuluku, Seitsenkulmio, Seitsentoistakulmio, Senaarijärjestelmä, Sierpinskin luku, Skewesin luku, Smithin luku, Sophie Germain, Sophie Germainin alkuluku, Srinivasa Ramanujan, SSH, Syklinen ryhmä, Tähtiluku, Täydellinen luku, Thabit ibn Qurra, Torsioryhmä, Turvallinen alkuluku, Ulamin spiraali, Vajaa luku, Välttämätön ja riittävä ehto, Viikko, Von Mangoldtin funktio, Wieferichin alkuluku, Wienin piiri, Wilsonin lause, Woodallin luku, Yhdistetty luku, Yitang Zhang, Yksinkertainen moduli, Yksinkertainen ryhmä, Yleinen lukukuntaseula, Yleistetty Riemannin hypoteesi, Ystävällinen lukupari, Zeiselin luku, Zsigmondyn lause, 1 (luku), 10 (luku), 101 (luku), 102 (luku), 103 (luku), 105 (luku), 107 (luku), 108 (luku), 1089 (luku), 109 (luku), 11 (luku), 112 (luku), 113 (luku), 114 (luku), 119 (luku), 12 (luku), 120 (luku), 121 (luku), 122 (luku), 124 (luku), 125 (luku), 127 (luku), 128 (luku), 129 (luku), 13 (luku), 130 (luku), 131 (luku), 132 (luku), 133 (luku), 14 (luku), 144 (luku), 15 (luku), 16 (luku), 17 (luku), 18 (luku), 19 (luku), 2 (luku), 20 (luku), 21 (luku), 22 (luku), 23 (luku), 24 (luku), 25 (luku), 257 (luku), 257-kulmio, 26 (luku), 28 (luku), 29 (luku), 3 (luku), 30 (luku), 31 (luku), 34 (luku), 35 (luku), 358 (luku), 36 (luku), 365 (luku), 37 (luku), 38 (luku), 41 (luku), 42 (luku), 420 (luku), 43 (luku), 47 (luku), 48 (luku), 49 (luku), 5 (luku), 50 (luku), 51 (luku), 52 (luku), 53 (luku), 56 (luku), 58 (luku), 59 (luku), 6 (luku), 60 (luku), 61 (luku), 612 (luku), 621 (luku), 64 (luku), 66 (luku), 666 (luku), 67 (luku), 68 (luku), 69 (luku), 7 (luku), 71 (luku), 72 (luku), 73 (luku), 74 (luku), 75 (luku), 76 (luku), 77 (luku), 78 (luku), 79 (luku), 8 (luku), 81 (luku), 83 (luku), 84 (luku), 86 (luku), 87 (luku), 88 (luku), 89 (luku), 90 (luku), 93 (luku), 95 (luku), 96 (luku), 97 (luku), 98 (luku). Laajenna indeksi (212 lisää) »
Abc-konjektuuri
Abc-konjektuuri on lukuteorian ongelma, jonka määrittelivät Joseph Oesterlé ja David Masser vuonna 1985.
Uusi!!: Alkuluku ja Abc-konjektuuri · Katso lisää »
Adrien-Marie Legendre
Adrien-Marie Legendre (18. syyskuuta 1752 – 10. tammikuuta 1833) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Adrien-Marie Legendre · Katso lisää »
Aito jakaja
Luvun aito jakaja on tekijä, joka on pienempi kuin itse luku.
Uusi!!: Alkuluku ja Aito jakaja · Katso lisää »
Algebrallinen lukuteoria
Algebrallinen lukuteoria on lukuteorian osa-alue, joka tutkii algebrallisia lukuja.
Uusi!!: Alkuluku ja Algebrallinen lukuteoria · Katso lisää »
Alkeet
Alkeet (usein, harvemmin) on kreikkalaisen matemaatikon Eukleideen noin vuonna 300 eaa. laatima geometrian oppikirja.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkeet · Katso lisää »
Alkio (joukko-oppi)
Alkio (myös elementti tai jäsen) on joukko-opissa joukon sisältämä objekti.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkio (joukko-oppi) · Katso lisää »
Alkuideaali
Abstraktissa algebrassa alkuideaali on renkaan osajoukko, jolla on monia vastaavia tärkeitä ominaisuuksia kuin alkuluvuilla kokonaislukujen renkaassa.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkuideaali · Katso lisää »
Alkulukufunktio
Alkulukufunktio on matematiikan funktio, jolla lasketaan reaalilukua x pienempien tai yhtäsuurten alkulukujen lukumäärää.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkulukufunktio · Katso lisää »
Alkulukukolmikko
Alkulukukolmikko sisältää kolme alkulukua ja voidaan esittää muodossa (p, p + 2, p + 6) tai (p, p + 4, p + 6); poikkeuksina tähän sääntöön ovat kolmikot (2, 3, 5) ja (3, 5, 7).
Uusi!!: Alkuluku ja Alkulukukolmikko · Katso lisää »
Alkulukulause
Lukuteoriassa alkulukulause antaa alkulukujen jakauman asympoottisen arvion.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkulukulause · Katso lisää »
Alkulukupari
Alkulukupariksi eli alkulukukaksosiksi kutsutaan kahta alkulukua, joiden erotus on 2.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkulukupari · Katso lisää »
Alkulukuserkku
Alkulukuserkuiksi kutsutaan sellaisia kahta alkulukua, joiden erotus on 4.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkulukuserkku · Katso lisää »
Alkutekijä
Alkutekijä on matematiikassa positiivisen kokonaisluvun tekijä, joka on alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Alkutekijä · Katso lisää »
Analyyttinen lukuteoria
Analyyttinen lukuteoria on lukuteorian osa-alue, jossa lukuteorian ongelmien ratkaisemiseen käytetään matemaattisen analyysin menetelmiä.
Uusi!!: Alkuluku ja Analyyttinen lukuteoria · Katso lisää »
Andrican konjektuuri
Lukuteoriassa Andrican konjektuuri (nimetty Dorin Andrican mukaan) on konjektuuri alkulukujen jakautumisesta.
Uusi!!: Alkuluku ja Andrican konjektuuri · Katso lisää »
Arabiankielinen matematiikka keskiajalla
Sivu al-Khwarizmin kirjasta ''al-Kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-jabr wa-l-muqābala'', jonka nimestä on peräisin sana "algebra". Latinaksi käännettynä se oli oppikirjana Euroopassa 1500-luvulle asti. Arabiankielinen matematiikka, jota harjoitettiin islamilaisen sivilisaation maissa, oli maailman edistyneintä 800-luvulta 1400-luvulle ylittäen sekä Euroopassa, Intiassa että Kiinassa saavutetun tason.
Uusi!!: Alkuluku ja Arabiankielinen matematiikka keskiajalla · Katso lisää »
Arecibo-viesti
Arecibo-viesti (engl. Arecibo Message) on Arecibon radioteleskooppilla avaruuteen lähetetty viesti maan ulkopuolisen älyn etsimiseen ja tiedottamaan maan elämän olemassaolosta.
Uusi!!: Alkuluku ja Arecibo-viesti · Katso lisää »
Aritmetiikan peruslause
Aritmetiikan peruslause on lukuteorian perustulos.
Uusi!!: Alkuluku ja Aritmetiikan peruslause · Katso lisää »
Atle Selberg
Atle Selberg Atle Selberg (14. kesäkuuta 1917 Langesund, Norja – 6. elokuuta 2007 Princeton New Jersey, Yhdysvallat) oli norjalainen Fieldsin mitalin saanut matemaatikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Atle Selberg · Katso lisää »
Äärellinen kunta
Äärellinen kunta tarkoittaa matematiikassa kuntaa, jonka alkioiden lukumäärä on äärellinen.
Uusi!!: Alkuluku ja Äärellinen kunta · Katso lisää »
Äärellinen ryhmä
Ryhmäteoriassa äärellinen ryhmä on ryhmä, jonka alkioiden lukumäärä on äärellinen.
Uusi!!: Alkuluku ja Äärellinen ryhmä · Katso lisää »
Äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu
Matematiikassa äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu on lause, jonka mukaan jokainen äärellinen yksinkertainen ryhmä kuuluu johonkin alla olevista neljästä pääkategoriasta.
Uusi!!: Alkuluku ja Äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu · Katso lisää »
Bertrandin postulaatti
Bertrandin postulaatti, Tšebyšovin lause ja Bertrandin-Tšebyšovin teoreema tarkoittaa matematiikassa lausetta, joka liittyy alkulukuteoriaan.
Uusi!!: Alkuluku ja Bertrandin postulaatti · Katso lisää »
Carl Friedrich Gauss
Johann Carl Friedrich Gauss FRS (30. huhtikuuta 1777 Braunschweig – 23. helmikuuta 1855 Göttingen) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Carl Friedrich Gauss · Katso lisää »
Carmichaelin luku
Carmichaelin luvuksi kutsutaan lukuteoriassa sellaista yhdistettyä lukua n, joka toteuttaa ehdon a^\equiv 1\pmod\, jokaisella kokonaisluvulla a, kun a:n ja n:n suurin yhteinen tekijä on 1.
Uusi!!: Alkuluku ja Carmichaelin luku · Katso lisää »
Cullenin luku
Cullenin luku on positiivinen kokonaisluku C_n, joka on muotoa n\cdot 2^n + 1, jossa n on positiivinen kokonaisluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Cullenin luku · Katso lisää »
Desimaaliluku
Desimaaliluvut ovat kymmenjärjestelmään perustuva tapa merkitä reaalilukuja tai niiden likiarvoja.
Uusi!!: Alkuluku ja Desimaaliluku · Katso lisää »
Diffie–Hellman
Diffie–Hellman-avaintenvaihtoprotokolla (DHE, D-H) on salausprotokolla, jonka avulla kaksi osapuolta voivat sopia yhteisestä salaisuudesta turvattoman tietoliikenneyhteyden ylitse.
Uusi!!: Alkuluku ja Diffie–Hellman · Katso lisää »
Duffyn luku
Duffyn luku on yhdistetty luku, jonka tekijöiden summa ja se itse ovat keskenään jaottomia.
Uusi!!: Alkuluku ja Duffyn luku · Katso lisää »
Duodesimaalijärjestelmä
Duodesimaalijärjestelmä eli 12-järjestelmä on kantalukujärjestelmä, jossa kantalukuna on 12.
Uusi!!: Alkuluku ja Duodesimaalijärjestelmä · Katso lisää »
Egyptiläinen murtoluku
Egyptiläiset esittivät murtolukuja Horuksen silmä-hieroglyfin osilla. Egyptiläinen murtoluku on rationaaliluku, joka esitetään ykkösen tasaosien eli resiprookkimurtolukujen summana.
Uusi!!: Alkuluku ja Egyptiläinen murtoluku · Katso lisää »
Enrico Bombieri
Enrico Bombieri (2006) Enrico Bombieri (s. 26. marraskuuta 1940, Milano, Italia) on italialainen matemaatikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Enrico Bombieri · Katso lisää »
Eratostheneen seula
Eratostheneen seula tietokoneanimaationa. Animaatiossa seulaa sovelletaan kaikkien välillä 2,120 olevien alkulukujen löytämiseen. Aluksi todetaan, että luku 2 on alkuluku ja poistetaan kaikki kakkosen monikerrat, koska ne ovat kaikki jaollisia kahdella. Tämän jälkeen ensimmäinen jäljellä oleva luku, 3, on alkuluku ja poistetaan kaikki luvun 3 monikerrat. Näin jatketaan, kunnes taulukon seuraava jäljellä oleva luku on 11. Tällöin seula on täydellinen, koska 11 on suurempi kuin luvun 120 neliöjuuri. Nyt kaikki jäljellä olevat taulukon luvut ovat alkulukuja. Eratostheneen seula on kreikkalaisen filosofi Eratostheneksen kehittämä yksinkertainen algoritmi kaikkien alkulukujen löytämiseen äärellisestä lukujoukosta.
Uusi!!: Alkuluku ja Eratostheneen seula · Katso lisää »
Eratosthenes
Eratosthenes Kyreneläinen (276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.
Uusi!!: Alkuluku ja Eratosthenes · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Alkuluku ja Eukleides · Katso lisää »
Eulerin φ-funktio
Eulerin φ-funktio \varphi(n) on niiden positiivisten kokonaislukujen k\le n määrä, joille pätee syt(n, k).
Uusi!!: Alkuluku ja Eulerin φ-funktio · Katso lisää »
Eulerin kirjapalkinto
Eulerin kirjapalkinto on sveitsiläisen matemaatikon Leonhard Eulerin mukaan nimetty palkinto, jonka yhdysvaltalainen järjestö Mathematical Association of America (MAA) jakaa vuosittain henkilöille, jotka tuovat kirjoillaan matematiikan eri osa-alueita yleisön tietoisuuteen.
Uusi!!: Alkuluku ja Eulerin kirjapalkinto · Katso lisää »
Fermat’n luku
Fermat’n luku on luku muotoa F_n.
Uusi!!: Alkuluku ja Fermat’n luku · Katso lisää »
Fermat’n pieni lause
Fermat'n pienen lauseen mukaan kaikilla alkuluvuilla p ja kaikilla kokonaisluvuilla a on voimassa eli ap on kongruentti a:n kanssa modulo p. Toisinaan lause esitetään seuraavassa muodossa: jos p on alkuluku ja a on kokonaisluku joka ei ole p:n monikerta, niin tällöin toisin sanoen ap–1 – 1 on jaollinen p:llä.
Uusi!!: Alkuluku ja Fermat’n pieni lause · Katso lisää »
Fibonaccin alkuluvut
Fibonaccin alkuluvut ovat Fibonaccin lukujonossa esiintyvät alkuluvut.
Uusi!!: Alkuluku ja Fibonaccin alkuluvut · Katso lisää »
François Proth
François Proth (1852–1879) oli ranskalainen itseoppinut matemaatikko ja maanviljelijä, joka asui lähellä Verdunia.
Uusi!!: Alkuluku ja François Proth · Katso lisää »
Gilbreathin konjektuuri
Gilbreathin konjektuuri on alkulukuihin liittyvä lukuteoriaotaksuma, jonka Norman L. Gilbreath julkaisi vuonna 1958.
Uusi!!: Alkuluku ja Gilbreathin konjektuuri · Katso lisää »
GIMPS
Logo GIMPS (Great Internet Mersenne Prime Search) on matematiikan projekti, jonka tavoitteena on etsiä uusia Mersennen alkulukuja käyttäen hyväksi lukuisten kotitietokoneiden laskentatehoa.
Uusi!!: Alkuluku ja GIMPS · Katso lisää »
Goldbachin heikko konjektuuri
Goldbachin heikko konjektuuri on matematiikan avoin ongelma, jonka mukaan jokainen lukua \scriptstyle 7 suurempi pariton kokonaisluku \scriptstyle n on kolmen alkuluvun summa.
Uusi!!: Alkuluku ja Goldbachin heikko konjektuuri · Katso lisää »
Goldbachin konjektuuri
Goldbachin kirje Eulerille 7.6.1742 Goldbachin konjektuuri on preussilaisen Christian Goldbachin ehdottama otaksuma.
Uusi!!: Alkuluku ja Goldbachin konjektuuri · Katso lisää »
Golombin viivain
Optimaalinen neljän pisteen Golombin viivain. Golombin viivain on sellainen joukko kokonaislukuja, ymmärrettynä pisteiksi lukusuoralla, että samaa kahden pisteen välistä etäisyyttä ei esiinny eri pistepareissa.
Uusi!!: Alkuluku ja Golombin viivain · Katso lisää »
Hilbertin ongelmat
Hilbertin ongelmat on 23 matemaattisen ongelman luettelo, jotka saksalainen matemaatikko David Hilbert esitteli Pariisin matemaatikkokonferenssissa vuonna 1900.
Uusi!!: Alkuluku ja Hilbertin ongelmat · Katso lisää »
Jacobin symboli
Lukuteoriassa Jacobin symboli \left(\frac\right)on Legendren symbolista johdettu yleistys.
Uusi!!: Alkuluku ja Jacobin symboli · Katso lisää »
Jaksollinen desimaaliluku
Jaksollinen desimaaliluku on desimaaliluku, jonka desimaaleissa toistuu jokin numero tai numerosarja äärettömän monta kertaa peräkkäin.
Uusi!!: Alkuluku ja Jaksollinen desimaaliluku · Katso lisää »
Jaksollinen funktio
Jaksollinen funktio on sellainen funktio, joka toistuu samanlaisena tietyn jakson välein.
Uusi!!: Alkuluku ja Jaksollinen funktio · Katso lisää »
Jaollisuus
Jaollisuus näkyy kuvassa esimerkiksi siten, että ”ruskea” jakaa ”keltaisen”, sillä ”keltainen”.
Uusi!!: Alkuluku ja Jaollisuus · Katso lisää »
Joseph Bertrand
Joseph Louis François Bertrand (11. maaliskuuta 1822 Pariisi, Ranska – 3. tai 5. huhtikuuta 1900, Pariisi, Ranska) oli ranskalainen matemaatikko, joka tutki differentiaaliyhtälöiden käyttöä fysiikassa, infinitesimaalianalyysiä, funktioteoriaa ja todennäköisyyslaskentaa.
Uusi!!: Alkuluku ja Joseph Bertrand · Katso lisää »
Joseph-Louis Lagrange
Joseph-Louis Lagrange Joseph-Louis Lagrange (25. tammikuuta 1736 Torino – 10. huhtikuuta 1813 Pariisi) oli italialais-ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka eli osan elämästään Ranskassa ja Preussissa.
Uusi!!: Alkuluku ja Joseph-Louis Lagrange · Katso lisää »
Kertoma
Positiivisen kokonaisluvun n kertoma on luvun n ja kaikkien sitä pienempien positiivisten kokonaislukujen tulo, ja se merkitään n!.
Uusi!!: Alkuluku ja Kertoma · Katso lisää »
Kertoma-alkuluku
Kertoma-alkuluku on alkuluku muotoa n! ± 1, jossa n on positiivinen kokonaisluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Kertoma-alkuluku · Katso lisää »
Keskenään jaottomat luvut
Lukuteoriassa kokonaislukuja a ja b sanotaan keskenään jaottomiksi tai suhteellisiksi alkuluvuiksi tai alkuluvuiksi toistensa suhteen, jos a:n ja b:n suurin yhteinen tekijä on 1.
Uusi!!: Alkuluku ja Keskenään jaottomat luvut · Katso lisää »
Keskitetty kuusikulmioluku
Keskitetty kuusikulmioluku eli hex-luku (hex number) on keskitetty kuvioluku, joka voidaan esittää kuviolla, jonka muodostaa merkitty piste keskellä sekä sen ympärillä joukko muita merkittyjä pisteitä, jotka muodostavat sisäkkäisiä kuusikulmioita ja yhdessä heksagonaalisen hilan.
Uusi!!: Alkuluku ja Keskitetty kuusikulmioluku · Katso lisää »
Keskitetty neliöluku
● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● Keskitetty neliöluku on keskitetty kuvioluku, joka ilmoittaa pisteiden määrän sisäkkäisistä neliöistä koostuvassa kuviossa.
Uusi!!: Alkuluku ja Keskitetty neliöluku · Katso lisää »
Kokonaisalue
Rengasta R kutsutaan kokonaisalueeksi, jos R on kommutatiivinen eikä R:ssä ole nollanjakajia.
Uusi!!: Alkuluku ja Kokonaisalue · Katso lisää »
Kokonaisluvun radikaali
Positiivisen kokonaisluvun n radikaali määritellään matematiikassa luvun n jakavien alkulukujen eli n:n alkutekijöiden tulona: Esimerkiksi Radikaalifunktio on multiplikatiivinen funktio.
Uusi!!: Alkuluku ja Kokonaisluvun radikaali · Katso lisää »
Kolmioluku
Kuusi ensimmäistä kolmiolukua T_n Kolmioluku on luonnollista lukua oleva määrä pisteitä, jotka pinnalle tasavälein aseteltuna muodostavat tasasivuisen kolmion.
Uusi!!: Alkuluku ja Kolmioluku · Katso lisää »
Konjektuuri
Konjektuuri eli otaksuma on matemaattinen väite, jonka arvellaan olevan tosi, mutta jota kukaan ei ole vielä todistanut todeksi tai epätodeksi.
Uusi!!: Alkuluku ja Konjektuuri · Katso lisää »
Konstruoituva monikulmio
Säännöllisen viisikulmion konstruointi Konstruoituva monikulmio on säännöllinen monikulmio, joka voidaan piirtää geometrisella konstruktiolla eli ainoastaan harppia ja viivoitinta käyttäen.
Uusi!!: Alkuluku ja Konstruoituva monikulmio · Katso lisää »
Kunta (matematiikka)
Kunta matematiikassa on epäformaalisti sanottuna joukko, johon on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.
Uusi!!: Alkuluku ja Kunta (matematiikka) · Katso lisää »
Lagrangen indeksilause
Lagrangen indeksilause tai Lagrangen lause on ryhmäteorian perustulos, jonka perusteella äärellisen ryhmän aliryhmän kertaluku jakaa tasan ryhmän kertaluvun.
Uusi!!: Alkuluku ja Lagrangen indeksilause · Katso lisää »
Landaun ongelmat
Landaun ongelmat ovat neljä alkulukuihin liittyvää, toistaiseksi ratkaisematonta matemaattista ongelmaa, jotka matemaatikko Edmund Landau mainitsi puheessaan vuoden 1912 kansainvälisessä matemaatikkojen konferenssissa Cambridgessä.
Uusi!!: Alkuluku ja Landaun ongelmat · Katso lisää »
Linnikin lause
Linnikin lause vastaa analyyttisen lukuteorian alalla Dirichlet'n aritmeettisia lukujonoja koskevan lauseen pohjalta nousevaan luonnolliseen kysymykseen.
Uusi!!: Alkuluku ja Linnikin lause · Katso lisää »
Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti
Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti on alkulukutesti, joka toimii hyvin arvolla n jos luvun n-1 alkutekijät tunnetaan.
Uusi!!: Alkuluku ja Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti · Katso lisää »
Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti Mersennen luvuille
Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti Mersennen luvuille on algoritmi, jolla voi määrittää onko annettu Mersennen luku alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Lucasin ja Lehmerin alkulukutesti Mersennen luvuille · Katso lisää »
Lucasin lukujono
Lucasin lukujono on Fibonaccin lukujonon kaltainen sillä erotuksella, että ensimmäiset luvut ovat 2 ja 1 (eli jokainen jonon luku on kahden edellisen luvun summa).
Uusi!!: Alkuluku ja Lucasin lukujono · Katso lisää »
Lukuteoria
Ulamin spiraali esittää alkulukujen jakautumista, joka on keskeinen kysymys lukuteoriassa. Lukuteoria on matematiikan ala, joka perinteisesti keskittyy luonnollisten lukujen tutkimukseen, esimerkiksi niiden jaollisuuteen ja alkulukuihin.
Uusi!!: Alkuluku ja Lukuteoria · Katso lisää »
Luonnollinen luku
Luonnollisia lukuja voidaan käyttää asioiden lukumäärän ilmoittamiseen (yksi omena, kaksi omenaa, kolme omenaa,...) Luonnolliset luvut muodostavat lukujoukon \mathbb.
Uusi!!: Alkuluku ja Luonnollinen luku · Katso lisää »
Magicicada
Magicicada on kaskaiden heimoon kuuluva suku, jonka lajeilla esiintyy ainutlaatuinen, lajista riippuen joko 13 tai 17 vuoden pituinen elinkierto.
Uusi!!: Alkuluku ja Magicicada · Katso lisää »
Mahtavuus
Joukon mahtavuus eli kardinaliteetti on joukon alkioiden lukumäärää kuvaava käsite, jota ilmaistaan kardinaaliluvulla.
Uusi!!: Alkuluku ja Mahtavuus · Katso lisää »
Maryam Mirzakhani
Maryam Mirzakhani (3. toukokuuta 1977 Teheran – 15. heinäkuuta 2017) oli iranilainen matematiikan professori.
Uusi!!: Alkuluku ja Maryam Mirzakhani · Katso lisää »
Matemaatikon apologia
Matemaatikon apologia on englantilaisen matemaatikon G. H. Hardyn vuonna 1940 kirjoittama, matematiikan estetiikkaa käsittelevä essee.
Uusi!!: Alkuluku ja Matemaatikon apologia · Katso lisää »
Matematiikan historia
Matematiikan historia on hyvin pitkä.
Uusi!!: Alkuluku ja Matematiikan historia · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Alkuluku ja Matematiikka · Katso lisää »
Mersennen alkuluku
Nimitystä Mersennen alkuluku käytetään alkuluvuista, jotka ovat muotoa 2^p-1, missä p on alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Mersennen alkuluku · Katso lisää »
Michael O. Rabin
Michael O. Rabin (s. 1. syyskuuta 1931 Breslau, Saksa, nykyisin Wrocław, Puola) on tietojenkäsittelytieteilijä.
Uusi!!: Alkuluku ja Michael O. Rabin · Katso lisää »
Millsin vakio
Millsin vakio on matematiikassa pienin sellainen positiivinen reaaliluku A, jolle kaksoiseksponenttifunktion A^ lattiafunktion arvo on alkuluku kaikilla n\in\mathbb.
Uusi!!: Alkuluku ja Millsin vakio · Katso lisää »
Modulaarinen aritmetiikka
Modulaarinen aritmetiikka (lyhyemmin modulaariaritmetiikka, joskus myös kellotauluaritmetiikka), on kokonaislukuja käsittelevä matemaattisen lukuteorian haara, jossa luvut korvataan niillä jakojäännöksillä (oikeastaan residyillä), jotka saadaan jaettaessa luku tietyllä vakiolla, moduluksella.
Uusi!!: Alkuluku ja Modulaarinen aritmetiikka · Katso lisää »
Modulaarisuuslause
Modulaarisuuslauseen (aiemmin Taniyaman–Shimuran otaksuma) mukaan jokainen elliptinen käyrä on modulaarinen.
Uusi!!: Alkuluku ja Modulaarisuuslause · Katso lisää »
Monikulmioluku
Monikulmioluku on mikä tahansa luonnollinen luku, jota vastaava määrä pisteitä voidaan asetella tasavälein pinnalle niin, että ne muodostavat säännöllisen monikulmion.
Uusi!!: Alkuluku ja Monikulmioluku · Katso lisää »
Monte Carlo -simulaatio
Monte Carlo -simulaatio sovellettuna laivanupotuspeliin. Alussa pelaajan ainoa vaihtoehto on valita pommituskohdat satunnaisesti, mutta soveltamalla algoritmeja (eli pelin sääntöjä siitä, minkä kokoisia laivoja pelaajilla on ja mihin suuntiin ne on sallittua asettaa) seuraavia osumia voidaan parantaa. Monte Carlo -simulaatio on numeerisen mallintamisen menetelmä, jossa hyödynnetään todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä.
Uusi!!: Alkuluku ja Monte Carlo -simulaatio · Katso lisää »
Multiplikatiivinen funktio
Lukuteoriassa multiplikatiivisella funktiolla tarkoitetaan funktiota f, jolle kaikilla keskenään jaottomilla kokonaisluvuilla a ja b pätee f(ab).
Uusi!!: Alkuluku ja Multiplikatiivinen funktio · Katso lisää »
Murtoluku
Kakku, josta on leikattu pois yksi neljäsosa, jäljellä kolme neljäsosaa. Murtoluku on kahden kokonaisluvun osamääräksi kirjoitettu luku.
Uusi!!: Alkuluku ja Murtoluku · Katso lisää »
Näennäisalkuluku
Näennäisalkuluku eli pseudoalkuluku on yhdistetty luku, joka toteuttaa jonkin sellaisen ominaisuuden, jonka kaikki alkuluvut toteuttavat.
Uusi!!: Alkuluku ja Näennäisalkuluku · Katso lisää »
Neliöjuuri
Neliöjuuri on matematiikkaan, sekä aritmetiikkaan että algebraan, liittyvä laskutoimitus.
Uusi!!: Alkuluku ja Neliöjuuri · Katso lisää »
Neliönjäännös
Matematiikassa luku q on neliönjäännös modulo n, jos on olemassa kokonaisluku x, jolle muutoin lukua q sanotaan neliönepäjäännökseksi.
Uusi!!: Alkuluku ja Neliönjäännös · Katso lisää »
Nikomakhos Gerasalainen
Nikomakhos Gerasalainen (n. 60 – n. 120) oli antiikin kreikkalainen uuspythagoralainen filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Nikomakhos Gerasalainen · Katso lisää »
Numeropiru
Numeropiru on kirja tarkoitettu matematiikkaan tutustuville lapsille.
Uusi!!: Alkuluku ja Numeropiru · Katso lisää »
Okkultismi
Evelyn de Morgan, ''The Love Potion'', 1903. Okkultismi eli salaoppi tai salatiede tarkoittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa.
Uusi!!: Alkuluku ja Okkultismi · Katso lisää »
On-Line Encyclopedia of Integer Sequences
right The On-Line Encyclopedia of Integer Sequences (OEIS) on laaja internet-tietokanta kokonaislukujonoista.
Uusi!!: Alkuluku ja On-Line Encyclopedia of Integer Sequences · Katso lisää »
Onnekas luku
Onnekkaat luvut on lukujono, joka saadaan seuraavanlaisella seulalla.
Uusi!!: Alkuluku ja Onnekas luku · Katso lisää »
Outo luku
Outo luku on luonnollinen luku, joka on runsas mutta ei puolitäydellinen.
Uusi!!: Alkuluku ja Outo luku · Katso lisää »
Palindromialkuluku
Palindromialkuluku on alkuluku, jonka voi lukea samanlaisena oikealta ja vasemmalta.
Uusi!!: Alkuluku ja Palindromialkuluku · Katso lisää »
Pépinin testi
Pépinin testi on lukuteoriassa tulos, jolla voidaan tarkastaa, onko annettu Fermat'n luku alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Pépinin testi · Katso lisää »
Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi
Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi on kreikkalaisen matemaatikon Apóstolos Doxiádiksen vuonna 1992 kirjoittama romaani, jossa seurataan nuoren miehen suhtautumista setäänsä, joka on yrittänyt vuosia todistaa Goldbachin konjektuurin, jonka mukaan jokainen kahta suurempi parillinen luku voidaan esittää kahden alkuluvun summana.
Uusi!!: Alkuluku ja Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi · Katso lisää »
Pienin yhteinen jaettava
Kahden tai useamman kokonaisluvun pienin yhteinen jaettava eli pienin yhteinen monikerta, p.y.j., on matematiikassa pienin kokonaisluku, joka on tasan jaollinen kyseessä olevilla luvuilla.
Uusi!!: Alkuluku ja Pienin yhteinen jaettava · Katso lisää »
Pii (vakio)
kehä on pii. Pii eli '''π''' on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.
Uusi!!: Alkuluku ja Pii (vakio) · Katso lisää »
PrimeGrid
PrimeGrid on BOINC-alustalla suoritettava hajautetun laskennan projekti, jossa etsitään erityyppisiä alkulukuja, jotka voisivat löytyessään ratkaista joitain konjektuureja tai ovat maailman suurimpia.
Uusi!!: Alkuluku ja PrimeGrid · Katso lisää »
Primorial
Primorial on englanninkielinen termi, jolla tarkoitetaan kertomaa, jossa kaikkien luonnollisten lukujen kertomisen sijaan kerrotaan vain alkulukuja.
Uusi!!: Alkuluku ja Primorial · Katso lisää »
Primorial prime
Primorial prime on englanninkielinen termi, jolla viitataan alkulukuun, joka saadaan primorial-kertomasta lisäämällä siihen luku 1 tai vähentämällä siitä luku 1.
Uusi!!: Alkuluku ja Primorial prime · Katso lisää »
Projektiivinen taso
horisontissa, pakopisteessä, jonka voidaan ajatella olevan äärettömän kaukana Projektiivinen taso on geometrinen struktuuri, joka laajentaa tason käsitettä.
Uusi!!: Alkuluku ja Projektiivinen taso · Katso lisää »
Prothin alkuluku
Lukuteoriassa Prothin luku on muotoa k\cdot 2^n+1 oleva alkuluku, missä k on pariton, n positiivinen kokonaisluku ja 2^n>k.
Uusi!!: Alkuluku ja Prothin alkuluku · Katso lisää »
Prothin teoreema
Prothin teoreema on lukuteoreettinen lause, jonka avulla voidaan testata, onko annettu Prothin luku alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Prothin teoreema · Katso lisää »
Puolialkuluku
Puolialkuluku tarkoittaa lukuteoriassa sellaista yhdistettyä lukua, joka on täsmälleen kahden alkuluvun tulo eli pq, missä p ja q ovat alkulukuja (samoja tai eri lukuja).
Uusi!!: Alkuluku ja Puolialkuluku · Katso lisää »
Puolitäydellinen luku
Puolitäydellinen luku on positiivinen kokonaisluku, joka on kaikkien tai vain joidenkin sen itseään pienempien tekijöidensä summa.
Uusi!!: Alkuluku ja Puolitäydellinen luku · Katso lisää »
Pythagoraan alkuluku
Pythagoraan alkuluku on alkuluku, joka on muotoa 4n+1, jossa n on luonnollinen luku.
Uusi!!: Alkuluku ja Pythagoraan alkuluku · Katso lisää »
Rationaaliluku
Lukua yksi edustaa ympyrä, jonka voi jakaa esimerkiksi neljään osaan. Eri neljäsosien suuruudet voi hahmottaa värittämällä ympyrän neljäsosista eri lukumääriä. Rationaalilukujen joukko (ℚ) on reaalilukujen joukon osajoukko, jonka jäsenet voidaan esittää kahden kokonaisluvun osamääränä eli murtolukuna muodossa \scriptstyle \frac: Tässä lukua m kutsutaan osoittajaksi ja lukua n nimittäjäksi.
Uusi!!: Alkuluku ja Rationaaliluku · Katso lisää »
Ratkeava ryhmä
Ryhmäteoriassa ratkeavalla ryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jonka jonkin kertaluvun derivaattaryhmässä on vain yksi alkio.
Uusi!!: Alkuluku ja Ratkeava ryhmä · Katso lisää »
Riemannin hypoteesi
Riemannin hypoteesi on Bernhard Riemannin vuonna 1859 esittämä hypoteesi Riemannin zeeta-funktion nollakohtien esiintymisestä.
Uusi!!: Alkuluku ja Riemannin hypoteesi · Katso lisää »
Riemannin zeeta-funktio
Matematiikassa Riemannin zeeta-funktio on kompleksitason kuvaus, joka liittyy alkulukujen jakaumaan ja on siksi mielenkiintoinen mm.
Uusi!!: Alkuluku ja Riemannin zeeta-funktio · Katso lisää »
RSA
RSA Securityn valmistama laite, joka tuottaa valtuutusavaimia. Laitteen algoritmi tuottaa vaihtuvan salasanan 60 sekunnin välein. '''RSA SecurID''' toimii siten, että kirjautumiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja pääsykoodi, joka koostuu käyttäjän salasanasta (esimerkiksi 1234) ja laitteen näyttämästä koodista (esimerkiksi 567890), jolloin pääsykoodi on 1234567890. RSA on julkisen avaimen salausalgoritmi, jota käytetään laajalti muun muassa elektronisessa kaupankäynnissä.
Uusi!!: Alkuluku ja RSA · Katso lisää »
Ruusukäyrä
7-terälehtinen ruusu (''k''.
Uusi!!: Alkuluku ja Ruusukäyrä · Katso lisää »
Ryhmän rankki
Algebrassa ryhmän G rankki, jota merkitään rank(G), on pienin G:n virittävän joukon mahtavuus.
Uusi!!: Alkuluku ja Ryhmän rankki · Katso lisää »
Salausavain
Salausavain on parametri, tiedonpalanen, joka määrittää salausalgoritmin toiminnan.
Uusi!!: Alkuluku ja Salausavain · Katso lisää »
Sata
Sata (100) on luonnollinen luku.
Uusi!!: Alkuluku ja Sata · Katso lisää »
Säännöllinen alkuluku
Matematiikassa säännöllinen alkuluku on tietyntyyppinen pariton alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Säännöllinen alkuluku · Katso lisää »
Seitsenkulmio
Säännöllinen seitsenkulmio Seitsenkulmio eli heptagoni on monikulmio, jossa on seitsemän kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Alkuluku ja Seitsenkulmio · Katso lisää »
Seitsentoistakulmio
Säännöllinen seitsentoistakulmio Seitsentoistakulmio, 17-kulmio eli heptadekagoni on geometriassa 17-sivuinen monikulmio.
Uusi!!: Alkuluku ja Seitsentoistakulmio · Katso lisää »
Senaarijärjestelmä
Senaarijärjestelmä (kuusijärjestelmä) on lukujärjestelmä, jonka kantaluku on 6.
Uusi!!: Alkuluku ja Senaarijärjestelmä · Katso lisää »
Sierpinskin luku
Lukuteoriassa Sierpinskin luku tarkoittaa sellaista paritonta luonnollista lukua k, jolle pätee, että kaikki kokonaisluvut muotoa k × 2n + 1 ovat yhdistettyjä lukuja (siis eivät ole alkulukuja) kaikilla n:n arvoilla.
Uusi!!: Alkuluku ja Sierpinskin luku · Katso lisää »
Skewesin luku
Skewesin luku viittaa lukuteoriassa esiintyviin erittäin suuriin lukuihin, jotka on nimetty eteläafrikkalaisen matemaatikon Stanley Skewesin mukaan.
Uusi!!: Alkuluku ja Skewesin luku · Katso lisää »
Smithin luku
Lukuteoriassa Smithin luku on yhdistetty luku, jonka numeroiden summa on sen alkutekijöiden numeroiden summa.
Uusi!!: Alkuluku ja Smithin luku · Katso lisää »
Sophie Germain
Marie-Sophie Germain (1. huhtikuuta 1776 – 27. kesäkuuta 1831) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Sophie Germain · Katso lisää »
Sophie Germainin alkuluku
Sophie Germainin alkuluku on sellainen alkuluku p, jolle pätee, että 2p+1 on niin ikään alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Sophie Germainin alkuluku · Katso lisää »
Srinivasa Ramanujan
Srinivasa Ramanujan Aiyangar (22. joulukuuta 1887 Erode, Tamil Nadu, Intia – 26. huhtikuuta 1920 Madras (nyk. Chennai), Tamil Nadu, Intia) oli intialainen matemaatikko.
Uusi!!: Alkuluku ja Srinivasa Ramanujan · Katso lisää »
SSH
Secure Shell eli SSH on salattuun tietoliikenteeseen tarkoitettu protokolla.
Uusi!!: Alkuluku ja SSH · Katso lisää »
Syklinen ryhmä
Syklinen ryhmä on yhden alkion virittämä ryhmä.
Uusi!!: Alkuluku ja Syklinen ryhmä · Katso lisää »
Tähtiluku
Kiinanšakin eli tähtihalman pelilaudassa on 121 reikää. Tähtiluku on kuvioluku, joka esittää heksagrammia eli kuusikulmaista tähtimäistä kuviota, jollainen on esimerkiksi kiinanšakin eli tähtihalman pelilauta.
Uusi!!: Alkuluku ja Tähtiluku · Katso lisää »
Täydellinen luku
Täydellisen luvun 6 tekijöiden ominaisuuksista geometrisesti. Täydellinen luku on luonnollinen luku, joka on itseään pienempien tekijöidensä summa.
Uusi!!: Alkuluku ja Täydellinen luku · Katso lisää »
Thabit ibn Qurra
Apollonios Pergeläisen teoksesta. Thābit ibn Qurra (826–901) oli matemaatikko, fyysikko, astronomi ja kääntäjä, joka eli Bagdadissa abbasidihallinnon aikaan.
Uusi!!: Alkuluku ja Thabit ibn Qurra · Katso lisää »
Torsioryhmä
Torsioryhmä on ryhmäteorian käsite.
Uusi!!: Alkuluku ja Torsioryhmä · Katso lisää »
Turvallinen alkuluku
Turvallinen alkuluku on alkuluku, joka on muotoa 2p + 1, missä p on myös alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Turvallinen alkuluku · Katso lisää »
Ulamin spiraali
Ulamin spiraali (toisinaan alkulukuspiraali) on matemaattinen kuvio, jonka löysi puolalaismatemaatikko Stanisław Marcin Ulam vuonna 1963.
Uusi!!: Alkuluku ja Ulamin spiraali · Katso lisää »
Vajaa luku
Vajaa luku eli köyhä luku on positiivinen kokonaisluku, jonka itseään pienempien tekijöiden summa on pienempi kuin luku itse.
Uusi!!: Alkuluku ja Vajaa luku · Katso lisää »
Välttämätön ja riittävä ehto
Välttämättömät ja riittävät ehdot viittaavat logiikassa väittämien välisiin implikatiivisiin suhteisiin.
Uusi!!: Alkuluku ja Välttämätön ja riittävä ehto · Katso lisää »
Viikko
Viikko on seitsemän vuorokauden ajanjakso, joka vastaa likimain yhtä Kuun neljästä vaiheesta, eli yhtä neljännestä kuunkierrosta.
Uusi!!: Alkuluku ja Viikko · Katso lisää »
Von Mangoldtin funktio
Von Mangoldtin funktio, merkitään Λ(n), on eräs analyyttisen lukuteorian keskeisimpiä aritmeettisia funktioita.
Uusi!!: Alkuluku ja Von Mangoldtin funktio · Katso lisää »
Wieferichin alkuluku
Wieferichin alkuluku on sellainen alkuluku p, joka toteuttaa kongruenssin 2^\equiv 1 (\mboxp^2).
Uusi!!: Alkuluku ja Wieferichin alkuluku · Katso lisää »
Wienin piiri
Wienin piiri oli 1920–1940-luvulla kokoontunut joukko filosofeja ja tieteentekijöitä, jotka edustivat loogista empirismiä ja muodostivat erään ajan merkittävimmistä filosofisista suuntauksista.
Uusi!!: Alkuluku ja Wienin piiri · Katso lisää »
Wilsonin lause
Matematiikassa Wilsonin lauseen mukaan p on alkuluku, jos ja vain jos.
Uusi!!: Alkuluku ja Wilsonin lause · Katso lisää »
Woodallin luku
Lukuteoriassa Woodallin luku (Wn) on luonnollinen luku, joka on muotoa jollekin luonnolliselle luvulle n. Ensimmäiset Woodallin luvut ovat: Woodallin lukuja tutkivat ensimmäisenä Allan J. C. Cunningham ja H. J. Woodall vuonna 1917, James Cullenin aiempien Cullenin lukuja koskevien tutkimusten inspiroimana.
Uusi!!: Alkuluku ja Woodallin luku · Katso lisää »
Yhdistetty luku
Alkulukujen (prime) ja yhdistettyjen (composite) lukujen vertailu. Yhdistetty luku on positiivinen kokonaisluku, joka voidaan muodostaa kertomalla kaksi pienempää kokonaislukua keskenään.
Uusi!!: Alkuluku ja Yhdistetty luku · Katso lisää »
Yitang Zhang
Yitang Zhang Yitang Zhang (s. 5. helmikuuta 1955) on kiinalaissyntyinen yhdysvaltalainen matemaatikko ja New Hampshiren yliopiston matematiikan professori.
Uusi!!: Alkuluku ja Yitang Zhang · Katso lisää »
Yksinkertainen moduli
Yksinkertainen moduli tarkoittaa algebrassa sellaista modulia A, jonka ainoat alimodulit ovat triviaali alimoduli \ ja A itse.
Uusi!!: Alkuluku ja Yksinkertainen moduli · Katso lisää »
Yksinkertainen ryhmä
Matematiikassa ryhmää G sanotaan yksinkertaiseksi jos se ei ole triviaali ryhmä ja sen ainoat normaalit aliryhmät ovat triviaali ryhmä ja G. Abelin ryhmä on yksinkertainen jos ja vain jos se on syklinen ja sen kertaluku on alkuluku.
Uusi!!: Alkuluku ja Yksinkertainen ryhmä · Katso lisää »
Yleinen lukukuntaseula
Matematiikassa yleinen lukukuntaseula (GNFS) on tehokkain tunnettu algoritmi suurten kokonaislukujen jakamiseen alkutekijöidensä tuloksi.
Uusi!!: Alkuluku ja Yleinen lukukuntaseula · Katso lisää »
Yleistetty Riemannin hypoteesi
Yleistetyn Riemannin hypoteesin (Dirichlet'n L-funktioille) muotoili todennäköisesti ensimmäisen kerran Adolf Piltz vuonna 1884.
Uusi!!: Alkuluku ja Yleistetty Riemannin hypoteesi · Katso lisää »
Ystävällinen lukupari
Ystävällinen lukupari on kahden eri luvun (n ja m) lukupari, jossa n on m:n tekijöiden summa ja m n:n tekijöiden summa.
Uusi!!: Alkuluku ja Ystävällinen lukupari · Katso lisää »
Zeiselin luku
Zeiselin luku on neliövapaa kokonaisluku k. jolla on vähintään kolme kaavalla muodostettua alkulukutekijää.
Uusi!!: Alkuluku ja Zeiselin luku · Katso lisää »
Zsigmondyn lause
Lukuteoriassa Karl Zsigmondyn mukaan nimetty Zsigmondyn lause sanoo, että jos a > b > 0 ovat keskenään jaottomia kokonaislukuja, niin kaikilla luonnollisilla luvuilla n > 1 on olemassa alkuluku p (kutsutaan primitiiviseksi alkutekijäksi) joka jakaa luvun an − bn ja ei jaa lukua ak − bk positiivisilla kokonaisluvuilla k 1 ja n ei ole kuusi, niin luvulla 2n-1 on alkutekijä, joka ei jaa mitään lukua 2k-1 kun ka^n + b^n on vähintään yksi primitiivinen alkutekijä paitsi silloin, kun 2^3 + 1^3.
Uusi!!: Alkuluku ja Zsigmondyn lause · Katso lisää »
1 (luku)
1 (yksi) on pienin positiivinen luonnollinen luku.
Uusi!!: Alkuluku ja 1 (luku) · Katso lisää »
10 (luku)
Kymmenen paprikaa ●-----●-----● Luku 10 keskitettynäkolmiolukuna 10 (kymmenen) on luonnollinen luku, jota edeltää luku yhdeksän ja seuraa luku 11.
Uusi!!: Alkuluku ja 10 (luku) · Katso lisää »
101 (luku)
101 (satayksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 100 ja seuraa luku 102.
Uusi!!: Alkuluku ja 101 (luku) · Katso lisää »
102 (luku)
102 (satakaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 101 ja seuraa luku 103.
Uusi!!: Alkuluku ja 102 (luku) · Katso lisää »
103 (luku)
103 (satakolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 102 ja seuraa luku 104.
Uusi!!: Alkuluku ja 103 (luku) · Katso lisää »
105 (luku)
105 (sataviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 104 ja seuraa luku 106.
Uusi!!: Alkuluku ja 105 (luku) · Katso lisää »
107 (luku)
107 (sataseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 106 ja seuraa luku 108.
Uusi!!: Alkuluku ja 107 (luku) · Katso lisää »
108 (luku)
108 (satakahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 107 ja seuraa luku 109.
Uusi!!: Alkuluku ja 108 (luku) · Katso lisää »
1089 (luku)
1089 (tuhatkahdeksan­kymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 1088 ja seuraa luku 1090.
Uusi!!: Alkuluku ja 1089 (luku) · Katso lisää »
109 (luku)
109 (satayhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 108 ja seuraa luku 110.
Uusi!!: Alkuluku ja 109 (luku) · Katso lisää »
11 (luku)
11 heksominoa, jotka voidaan taitella kuutioiksi. 11 (yksitoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kymmenen ja seuraa luku kaksitoista.
Uusi!!: Alkuluku ja 11 (luku) · Katso lisää »
112 (luku)
112 (satakaksitoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 111 ja seuraa luku 113.
Uusi!!: Alkuluku ja 112 (luku) · Katso lisää »
113 (luku)
113 (satakolmetoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 112 ja seuraa luku 114.
Uusi!!: Alkuluku ja 113 (luku) · Katso lisää »
114 (luku)
114 (sataneljätoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 113 ja seuraa luku 115.
Uusi!!: Alkuluku ja 114 (luku) · Katso lisää »
119 (luku)
119 (satayhdeksäntoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 118 ja seuraa luku 120.
Uusi!!: Alkuluku ja 119 (luku) · Katso lisää »
12 (luku)
Dodekaedri. Pentominot ilman kiertoja (18 peilikuvien kanssa, 12 ilman). 12 (kaksitoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 11 ja seuraa luku 13.
Uusi!!: Alkuluku ja 12 (luku) · Katso lisää »
120 (luku)
120 (satakaksikymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 119 ja seuraa luku 121.
Uusi!!: Alkuluku ja 120 (luku) · Katso lisää »
121 (luku)
121 (satakaksikymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 120 ja seuraa luku 122.
Uusi!!: Alkuluku ja 121 (luku) · Katso lisää »
122 (luku)
122 (satakaksikymmentäkaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 121 ja seuraa luku 123.
Uusi!!: Alkuluku ja 122 (luku) · Katso lisää »
124 (luku)
124 (satakaksikymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 123 ja seuraa luku 125.
Uusi!!: Alkuluku ja 124 (luku) · Katso lisää »
125 (luku)
125 kuutiolukuna. 125 (satakaksikymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 124 ja seuraa luku 126.
Uusi!!: Alkuluku ja 125 (luku) · Katso lisää »
127 (luku)
127 (satakaksikymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 126 ja seuraa luku 128.
Uusi!!: Alkuluku ja 127 (luku) · Katso lisää »
128 (luku)
128 (satakaksikymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 127 ja seuraa luku 129.
Uusi!!: Alkuluku ja 128 (luku) · Katso lisää »
129 (luku)
129 (satakaksikymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 128 ja seuraa luku 130.
Uusi!!: Alkuluku ja 129 (luku) · Katso lisää »
13 (luku)
13 (kolmetoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 12 ja seuraa luku 14.
Uusi!!: Alkuluku ja 13 (luku) · Katso lisää »
130 (luku)
130 (satakolmekymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 129 ja seuraa luku 131.
Uusi!!: Alkuluku ja 130 (luku) · Katso lisää »
131 (luku)
131 (satakolmekymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 130 ja seuraa luku 132.
Uusi!!: Alkuluku ja 131 (luku) · Katso lisää »
132 (luku)
132 (satakolmekymmentäkaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 131 ja seuraa luku 133.
Uusi!!: Alkuluku ja 132 (luku) · Katso lisää »
133 (luku)
133 (satakolmekymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 132 ja seuraa luku 134.
Uusi!!: Alkuluku ja 133 (luku) · Katso lisää »
14 (luku)
14 (neljätoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 13 ja seuraa luku 15.
Uusi!!: Alkuluku ja 14 (luku) · Katso lisää »
144 (luku)
144 (sataneljäkymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 143 ja seuraa luku 145.
Uusi!!: Alkuluku ja 144 (luku) · Katso lisää »
15 (luku)
Taikaneliö, jonka taikavakio on 15. 15 (viisitoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 14 ja seuraa luku 16.
Uusi!!: Alkuluku ja 15 (luku) · Katso lisää »
16 (luku)
● ● Luku 16 keskitettynäviisikulmiolukuna.
Uusi!!: Alkuluku ja 16 (luku) · Katso lisää »
17 (luku)
17 (seitsemäntoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 16 ja seuraa luku 18.
Uusi!!: Alkuluku ja 17 (luku) · Katso lisää »
18 (luku)
18 pentominoa. 18 (kahdeksantoista) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 17 ja seuraa luku 19.
Uusi!!: Alkuluku ja 18 (luku) · Katso lisää »
19 (luku)
●-----●-----●-----● Luku 19 keskitettynäkolmiolukuna.
Uusi!!: Alkuluku ja 19 (luku) · Katso lisää »
2 (luku)
2 (kaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku yksi ja seuraa luku kolme.
Uusi!!: Alkuluku ja 2 (luku) · Katso lisää »
20 (luku)
20 (kaksikymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 19 ja seuraa luku 21.
Uusi!!: Alkuluku ja 20 (luku) · Katso lisää »
21 (luku)
21 (kaksikymmentäyksi) (joskus myös yksikolmatta) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 20 ja seuraa luku 22.
Uusi!!: Alkuluku ja 21 (luku) · Katso lisää »
22 (luku)
22 (kaksikymmentäkaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 21 ja seuraa luku 23.
Uusi!!: Alkuluku ja 22 (luku) · Katso lisää »
23 (luku)
23 (kaksikymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 22 ja seuraa luku 24.
Uusi!!: Alkuluku ja 23 (luku) · Katso lisää »
24 (luku)
24 (kaksikymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 23 ja seuraa luku 25.
Uusi!!: Alkuluku ja 24 (luku) · Katso lisää »
25 (luku)
25 (kaksikymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 24 ja seuraa luku 26.
Uusi!!: Alkuluku ja 25 (luku) · Katso lisää »
257 (luku)
257 (kaksisataaviisikymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 256 ja seuraa luku 258.
Uusi!!: Alkuluku ja 257 (luku) · Katso lisää »
257-kulmio
257-kulmio (kaksisataaviisikymmentäseitsenkulmio, diakosipentakontaheptagoni, diakosipentekontaheptagoni) on monikulmio, jolla on 257 sivua.
Uusi!!: Alkuluku ja 257-kulmio · Katso lisää »
26 (luku)
26 (kaksikymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 25 ja seuraa luku 27.
Uusi!!: Alkuluku ja 26 (luku) · Katso lisää »
28 (luku)
28 (kaksikymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 27 ja seuraa luku 29.
Uusi!!: Alkuluku ja 28 (luku) · Katso lisää »
29 (luku)
29 (kaksikymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 28 ja seuraa luku 30.
Uusi!!: Alkuluku ja 29 (luku) · Katso lisää »
3 (luku)
3 (kolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kaksi ja seuraa luku neljä.
Uusi!!: Alkuluku ja 3 (luku) · Katso lisää »
30 (luku)
30 neliöpyramidilukuna. 30 (kolmekymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 29 ja seuraa luku 31.
Uusi!!: Alkuluku ja 30 (luku) · Katso lisää »
31 (luku)
31 (kolmekymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 30 ja seuraa luku 32.
Uusi!!: Alkuluku ja 31 (luku) · Katso lisää »
34 (luku)
34 (kolmekymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 33 ja seuraa luku 35.
Uusi!!: Alkuluku ja 34 (luku) · Katso lisää »
35 (luku)
35 (kolmekymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 34 ja seuraa luku 36.
Uusi!!: Alkuluku ja 35 (luku) · Katso lisää »
358 (luku)
358 (kolmesataaviisikymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 357 ja seuraa luku 359.
Uusi!!: Alkuluku ja 358 (luku) · Katso lisää »
36 (luku)
36 (kolmekymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 35 ja seuraa luku 37.
Uusi!!: Alkuluku ja 36 (luku) · Katso lisää »
365 (luku)
365 (kolmesataakuusikymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 364 ja seuraa luku 366.
Uusi!!: Alkuluku ja 365 (luku) · Katso lisää »
37 (luku)
● ● ● ● ● ● ● 37 keskitettynäkuusikulmiolukuna.
Uusi!!: Alkuluku ja 37 (luku) · Katso lisää »
38 (luku)
38 (kolmekymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 37 ja seuraa luku 39.
Uusi!!: Alkuluku ja 38 (luku) · Katso lisää »
41 (luku)
41 (neljäkymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 40 ja seuraa luku 42.
Uusi!!: Alkuluku ja 41 (luku) · Katso lisää »
42 (luku)
42 (neljäkymmentäkaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 41 ja seuraa luku 43.
Uusi!!: Alkuluku ja 42 (luku) · Katso lisää »
420 (luku)
420 (neljäsataakaksikymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää 419 ja seuraa 421.
Uusi!!: Alkuluku ja 420 (luku) · Katso lisää »
43 (luku)
43 (neljäkymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 42 ja seuraa luku 44.
Uusi!!: Alkuluku ja 43 (luku) · Katso lisää »
47 (luku)
47 (neljäkymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 46 ja seuraa luku 48.
Uusi!!: Alkuluku ja 47 (luku) · Katso lisää »
48 (luku)
48 (neljäkymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 47 ja seuraa luku 49.
Uusi!!: Alkuluku ja 48 (luku) · Katso lisää »
49 (luku)
49 (neljäkymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 48 ja seuraa luku 50.
Uusi!!: Alkuluku ja 49 (luku) · Katso lisää »
5 (luku)
5 (viisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku neljä ja seuraa luku kuusi.
Uusi!!: Alkuluku ja 5 (luku) · Katso lisää »
50 (luku)
50 (viisikymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 49 ja seuraa luku 51.
Uusi!!: Alkuluku ja 50 (luku) · Katso lisää »
51 (luku)
51 (viisikymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 50 ja seuraa luku 52.
Uusi!!: Alkuluku ja 51 (luku) · Katso lisää »
52 (luku)
52 (viisikymmentäkaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 51 ja seuraa luku 53.
Uusi!!: Alkuluku ja 52 (luku) · Katso lisää »
53 (luku)
53 (viisikymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 52 ja seuraa luku 54.
Uusi!!: Alkuluku ja 53 (luku) · Katso lisää »
56 (luku)
56 (viisikymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 55 ja seuraa luku 57.
Uusi!!: Alkuluku ja 56 (luku) · Katso lisää »
58 (luku)
58 (viisikymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 57 ja seuraa luku 59.
Uusi!!: Alkuluku ja 58 (luku) · Katso lisää »
59 (luku)
59 (viisikymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 58 ja seuraa luku 60.
Uusi!!: Alkuluku ja 59 (luku) · Katso lisää »
6 (luku)
6 (kuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku viisi ja seuraa luku seitsemän.
Uusi!!: Alkuluku ja 6 (luku) · Katso lisää »
60 (luku)
60 (kuusikymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 59 ja seuraa luku 61.
Uusi!!: Alkuluku ja 60 (luku) · Katso lisää »
61 (luku)
61 (kuusikymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 60 ja seuraa luku 62.
Uusi!!: Alkuluku ja 61 (luku) · Katso lisää »
612 (luku)
612 (kuusisataakaksitoista) on luonnollinen luku, jota edeltää 611 ja seuraa 613.
Uusi!!: Alkuluku ja 612 (luku) · Katso lisää »
621 (luku)
621 (kuusisataakaksikymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 620 ja seuraa luku 622.
Uusi!!: Alkuluku ja 621 (luku) · Katso lisää »
64 (luku)
64 (kuusikymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 63 ja seuraa luku 65.
Uusi!!: Alkuluku ja 64 (luku) · Katso lisää »
66 (luku)
66 (kuusikymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 65 ja seuraa luku 67.
Uusi!!: Alkuluku ja 66 (luku) · Katso lisää »
666 (luku)
666 on luonnollinen luku, jota edeltää luku 665 ja seuraa luku 667.
Uusi!!: Alkuluku ja 666 (luku) · Katso lisää »
67 (luku)
67 (kuusikymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 66 ja seuraa luku 68.
Uusi!!: Alkuluku ja 67 (luku) · Katso lisää »
68 (luku)
68 (kuusikymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 67 ja seuraa luku 69.
Uusi!!: Alkuluku ja 68 (luku) · Katso lisää »
69 (luku)
69 (kuusikymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 68 ja seuraa luku 70.
Uusi!!: Alkuluku ja 69 (luku) · Katso lisää »
7 (luku)
Numeron "7" ulkonäön kehitys intialaisesta numerosta nykyiseen muotoon. Huomaa kolmannen numeron muoto, joka muistuttaa numeroa yksi. Numero seitsemän poikkiviivan kanssa. 7 (seitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kuusi ja seuraa luku kahdeksan.
Uusi!!: Alkuluku ja 7 (luku) · Katso lisää »
71 (luku)
71 (seitsemänkymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 70 ja seuraa luku 72.
Uusi!!: Alkuluku ja 71 (luku) · Katso lisää »
72 (luku)
72 (seitsemänkymmentäkaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 71 ja seuraa luku 73.
Uusi!!: Alkuluku ja 72 (luku) · Katso lisää »
73 (luku)
73 (seitsemänkymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 72 ja seuraa luku 74.
Uusi!!: Alkuluku ja 73 (luku) · Katso lisää »
74 (luku)
74 (seitsemänkymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 73 ja seuraa luku 75.
Uusi!!: Alkuluku ja 74 (luku) · Katso lisää »
75 (luku)
75 (seitsemänkymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 74 ja seuraa luku 76.
Uusi!!: Alkuluku ja 75 (luku) · Katso lisää »
76 (luku)
76 (seitsemänkymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 75 ja seuraa luku 77.
Uusi!!: Alkuluku ja 76 (luku) · Katso lisää »
77 (luku)
77 (seitsemänkymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 76 ja seuraa luku 78.
Uusi!!: Alkuluku ja 77 (luku) · Katso lisää »
78 (luku)
78 (seitsemänkymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 77 ja seuraa luku 79.
Uusi!!: Alkuluku ja 78 (luku) · Katso lisää »
79 (luku)
79 (seitsemänkymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 78 ja seuraa luku 80.
Uusi!!: Alkuluku ja 79 (luku) · Katso lisää »
8 (luku)
8 (kahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku seitsemän ja seuraa luku yhdeksän.
Uusi!!: Alkuluku ja 8 (luku) · Katso lisää »
81 (luku)
81 (kahdeksankymmentäyksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 80 ja seuraa luku 82.
Uusi!!: Alkuluku ja 81 (luku) · Katso lisää »
83 (luku)
83 (kahdeksankymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 82 ja seuraa luku 84.
Uusi!!: Alkuluku ja 83 (luku) · Katso lisää »
84 (luku)
84 (kahdeksankymmentäneljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 83 ja seuraa luku 85.
Uusi!!: Alkuluku ja 84 (luku) · Katso lisää »
86 (luku)
86 (kahdeksankymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 85 ja seuraa luku 87.
Uusi!!: Alkuluku ja 86 (luku) · Katso lisää »
87 (luku)
87 (kahdeksankymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 86 ja seuraa luku 88.
Uusi!!: Alkuluku ja 87 (luku) · Katso lisää »
88 (luku)
88 (kahdeksankymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 87 ja seuraa luku 89.
Uusi!!: Alkuluku ja 88 (luku) · Katso lisää »
89 (luku)
89 (kahdeksankymmentäyhdeksän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 88 ja seuraa luku 90.
Uusi!!: Alkuluku ja 89 (luku) · Katso lisää »
90 (luku)
90 (yhdeksänkymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 89 ja seuraa luku 91.
Uusi!!: Alkuluku ja 90 (luku) · Katso lisää »
93 (luku)
93 (yhdeksänkymmentäkolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 92 ja seuraa luku 94.
Uusi!!: Alkuluku ja 93 (luku) · Katso lisää »
95 (luku)
95 (yhdeksänkymmentäviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 94 ja seuraa luku 96.
Uusi!!: Alkuluku ja 95 (luku) · Katso lisää »
96 (luku)
96 (yhdeksänkymmentäkuusi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 95 ja seuraa luku 97.
Uusi!!: Alkuluku ja 96 (luku) · Katso lisää »
97 (luku)
97 (yhdeksänkymmentäseitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 96 ja seuraa luku 98.
Uusi!!: Alkuluku ja 97 (luku) · Katso lisää »
98 (luku)
98 (yhdeksänkymmentäkahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 97 ja seuraa luku 99.
Uusi!!: Alkuluku ja 98 (luku) · Katso lisää »
