Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Alkeet

Indeksi Alkeet

Alkeet (usein, harvemmin) on kreikkalaisen matemaatikon Eukleideen noin vuonna 300 eaa. laatima geometrian oppikirja.

51 suhteet: Aasinsilta, Algebra, Antiikin kirjallisuuden suomennokset, Antiikin Kreikan kirjallisuus, Apollonioksen ongelma, Aritmetiikan peruslause, Blaise Pascal, Elliptinen geometria, Eukleides, Euklidinen geometria, Galileo Galilei, Geometria, Geometrinen konstruktiotehtävä, Hellenistinen taide, Hippokrates Khioslainen, Isaac Newton, James Gregory, Jana (geometria), John Dee, Käännökset latinaan keskiajalla, Kehäkulma, Kiinan riittikiista, Kolmion merkilliset pisteet, Konstruoituva monikulmio, Kreikkalaiset, Kultainen leikkaus, Leodamas Thasoslainen, Luonnollinen luku, Matematiikan historia, Neusis, Niccolò Fontana Tartaglia, Oksyrhynkhoksen papyrukset, Oksyrhynkhos, Parillinen luku, Pariton luku, Pekka Aschan, Pii (vakio), Piste (geometria), Pisteen potenssi, Platonin kappale, Säännöllinen kuusikulmio, Sivu (geometria), Suora, Suora kulma, Täydellinen luku, Thaleen lause, Theon Aleksandrialainen, Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa, Yhteismitallisuus (matematiikka), Ympyrän keskipisteen konstruointi, ..., 390-luku eaa.. Laajenna indeksi (1 lisää) »

Aasinsilta

Aasinsilta on a) kirjallinen siirtymätekniikka, jossa tekstiin lisätään irrallinen tai kömpelö viittaus siihen, mitä aiotaan käsitellä seuraavaksi,Nykysuomen sanakirja: osa 1, 14. painos 2000, s. 6 hakusana aasinsilta b) vaikea tai ongelmallinen tehtävä sekä c) tehtävän suorittamisen tai muistamisen apukeino. Ilmauksen merkitys vaihtelee kielestä toiseen: suomessa (ja myös suomenruotsissa) merkitykset ovat lähellä toisiaan, ja niissä aasinsilta tarkoittaa useimmiten kirjallista siirtymätekniikkaa ja joskus myös muistamisen apukeinoa.

Uusi!!: Alkeet ja Aasinsilta · Katso lisää »

Algebra

Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.

Uusi!!: Alkeet ja Algebra · Katso lisää »

Antiikin kirjallisuuden suomennokset

Antiikin kirjallisuuden suomennoksiin lukeutuu sekä antiikin Kreikan kirjallisuutta, joka on käännetty muinaiskreikasta, että antiikin Rooman kirjallisuutta, joka on käännetty latinan kielestä.

Uusi!!: Alkeet ja Antiikin kirjallisuuden suomennokset · Katso lisää »

Antiikin Kreikan kirjallisuus

Antiikin Kreikan kirjallisuus viittaa antiikin aikana kreikan kielellä kirjoitettuihin kirjallisiin tuotteisiin.

Uusi!!: Alkeet ja Antiikin Kreikan kirjallisuus · Katso lisää »

Apollonioksen ongelma

Ympyrät, jotka koskettavat kolmea annettua (mustaa) ympyrää. Apollonioksen ongelmassa on tarkoituksena löytää ympyrä, joka sivuaa kolmea kuviota, joista kukin voi olla piste, suora tai mielivaltainen ympyrä.

Uusi!!: Alkeet ja Apollonioksen ongelma · Katso lisää »

Aritmetiikan peruslause

Aritmetiikan peruslause on lukuteorian perustulos.

Uusi!!: Alkeet ja Aritmetiikan peruslause · Katso lisää »

Blaise Pascal

Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi.

Uusi!!: Alkeet ja Blaise Pascal · Katso lisää »

Elliptinen geometria

Elliptinen geometria on esimerkki geometriasta, jossa Eukleideen paralleelipostulaatti ei päde.

Uusi!!: Alkeet ja Elliptinen geometria · Katso lisää »

Eukleides

Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).

Uusi!!: Alkeet ja Eukleides · Katso lisää »

Euklidinen geometria

Euklidisessa geometriassa tutkitaan kuvioita käyttäen hyväksi pisteiden ja suorien välisiä etäisyyksiä sekä suorien välisiä kulmia. Kuvassa konstruktio, joka liittyy erääseen Newtonin teoriaan. Euklidinen geometria on geometrian osa-alue, jolla tarkoitetaan yleensä tasoa ja kolmiulotteista avaruutta tutkivaa geometriaa.

Uusi!!: Alkeet ja Euklidinen geometria · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Alkeet ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Geometria

René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.

Uusi!!: Alkeet ja Geometria · Katso lisää »

Geometrinen konstruktiotehtävä

alkemisteja. Kuva Michael Maierin kirjasta ''Atalanta Fugiens'', 1618. Geometrisella konstruktiotehtävällä tarkoitetaan geometriassa tehtävää, jossa on annettu jokin alkuehto, josta lähtien pitää harpin ja viivaimen avulla käyttämällä konstruoida eli tiettyjä täsmällisiä sääntöjä noudattaen piirtää jokin kuvio.

Uusi!!: Alkeet ja Geometrinen konstruktiotehtävä · Katso lisää »

Hellenistinen taide

''Samothraken Nike'', n. 220–190 eaa. ''Medicin Venus'', 1. vuosisata eaa. Hellenistinen taide on antiikin Kreikan viimeisen eli hellenistisen kauden aikana noin 323–30 eaa.

Uusi!!: Alkeet ja Hellenistinen taide · Katso lisää »

Hippokrates Khioslainen

viivoittimella on myöhemmin todistettu mahdottomaksi. Hippokrates Khioslainen (noin 470 – noin 410 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko.

Uusi!!: Alkeet ja Hippokrates Khioslainen · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Alkeet ja Isaac Newton · Katso lisää »

James Gregory

James Gregory (myös James Gregorie; marraskuussa 1638 – lokakuussa 1675) oli skotlantilainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Alkeet ja James Gregory · Katso lisää »

Jana (geometria)

Jana ''AB'' on muodostettu suorasta päätepisteiden A ja B avulla. Kaikki päätepisteet, ja niiden väliset sisäpisteet (punainen osa), muodostavat yhdessä ''janan AB''. Kolmio, jota rajoittavat janat AB, BC ja AC. Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa, johon kuuluvat kaikki pisteiden väliset suoran pisteet.

Uusi!!: Alkeet ja Jana (geometria) · Katso lisää »

John Dee

John Dee (13. heinäkuuta 1527 – joulukuu 1608 tai 26. maaliskuuta 1609) oli englantilainen matemaatikko, astrologi, okkultisti ja kuningatar Elisabet I:n neuvonantaja.

Uusi!!: Alkeet ja John Dee · Katso lisää »

Käännökset latinaan keskiajalla

Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.

Uusi!!: Alkeet ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »

Kehäkulma

Kaarta AB (punainen) vastaavat keskuskulma \alpha \,.

Uusi!!: Alkeet ja Kehäkulma · Katso lisää »

Kiinan riittikiista

幾何原本) vuonna 1670 julkaistun kiinankielisen painoksen kannessa Kiinan riittikiista oli katolisten lähetys­saarnaajien 1600-luvulla käymä kiista kungfutse­laisuuden uskonnolli­sesta luonteesta ja kiinalaisista rituaaleista.

Uusi!!: Alkeet ja Kiinan riittikiista · Katso lisää »

Kolmion merkilliset pisteet

Osa kolmion merkillisistä pisteistä asettuu Eulerin suoralle. Kuvassa näkyvät tunnetuimmat merkilliset pisteet: kolmion painopiste, ortokeskus, yhdeksän pisteen ympyrän keskipiste ja kolmion keskinormaalien leikkauspiste. Kolmion merkillisellä pisteellä tarkoitetaan geometriassa yleensä leikkauspistettä, jossa kolmioon liittyvät kolme samalla tavalla muodostettua suoraa tai janaa leikkaavat toisensa.

Uusi!!: Alkeet ja Kolmion merkilliset pisteet · Katso lisää »

Konstruoituva monikulmio

Säännöllisen viisikulmion konstruointi Konstruoituva monikulmio on säännöllinen monikulmio, joka voidaan piirtää geometrisella konstruktiolla eli ainoastaan harppia ja viivoitinta käyttäen.

Uusi!!: Alkeet ja Konstruoituva monikulmio · Katso lisää »

Kreikkalaiset

Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.

Uusi!!: Alkeet ja Kreikkalaiset · Katso lisää »

Kultainen leikkaus

Kultainen leikkaus eli kultainen suhde saadaan, kun jana jaetaan kahteen osaan niin, että lyhyemmän osan suhde pidempään osaan on sama kuin pidemmän osan suhde koko janaan.

Uusi!!: Alkeet ja Kultainen leikkaus · Katso lisää »

Leodamas Thasoslainen

Leodamas Thasoslainen (n. 380 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko.

Uusi!!: Alkeet ja Leodamas Thasoslainen · Katso lisää »

Luonnollinen luku

Luonnollisia lukuja voidaan käyttää asioiden lukumäärän ilmoittamiseen (yksi omena, kaksi omenaa, kolme omenaa,...) Luonnolliset luvut muodostavat lukujoukon \mathbb.

Uusi!!: Alkeet ja Luonnollinen luku · Katso lisää »

Matematiikan historia

Matematiikan historia on hyvin pitkä.

Uusi!!: Alkeet ja Matematiikan historia · Katso lisää »

Neusis

Neusis on antiikin kreikkalaisten matemaatikkojen käyttämä geometrinen rakenne.

Uusi!!: Alkeet ja Neusis · Katso lisää »

Niccolò Fontana Tartaglia

Niccolò Tartaglia. Niccolò Fontana Tartaglia, alkuperäinen nimi Fontana, (1500 Brescia, Italia – 13. joulukuuta 1557 Venetsia, Italia) oli matemaatikko ja kirjanpitäjä silloisessa Venetsian tasavallassa.

Uusi!!: Alkeet ja Niccolò Fontana Tartaglia · Katso lisää »

Oksyrhynkhoksen papyrukset

Oksyrhynkhoksesta löydetty papyrus. Reiät ovat toukkien syömiä. Oksyrhynkhoksen papyrukset (tutkimuksessa Oxyrhynchus Papyri, P.Oxy.) on nimitys suurelle joukolle papyrukselle kirjoitettuja pääosin kreikankielisiä tekstejä, jotka on löydetty antiikin ajan Oksyrhynkhoksen kaupungin kaivauksista Egyptistä.

Uusi!!: Alkeet ja Oksyrhynkhoksen papyrukset · Katso lisää »

Oksyrhynkhos

Oksyrhynkhos (tai Oksyrynkhos, myös) eli Per-Medjed oli kaupunki muinaisessa Egyptissä.

Uusi!!: Alkeet ja Oksyrhynkhos · Katso lisää »

Parillinen luku

Kokonaisluku on parillinen, jos se on jaollinen luvulla kaksi.

Uusi!!: Alkeet ja Parillinen luku · Katso lisää »

Pariton luku

Kokonaisluku on pariton, jos se ei ole jaollinen luvulla kaksi.

Uusi!!: Alkeet ja Pariton luku · Katso lisää »

Pekka Aschan

Petter Adolf (Pekka) Aschan (18. lokakuuta 1818 Laukaa – 3. kesäkuuta 1896 Sakkola) oli suomalainen matematiikan lehtori ja kirkkoherra.

Uusi!!: Alkeet ja Pekka Aschan · Katso lisää »

Pii (vakio)

kehä on pii. Pii eli '''π''' on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.

Uusi!!: Alkeet ja Pii (vakio) · Katso lisää »

Piste (geometria)

Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla piste on yksinkertaisin olio, jolla muut oliot voidaan määritellä.

Uusi!!: Alkeet ja Piste (geometria) · Katso lisää »

Pisteen potenssi

Pisteen potenssi on tasogeometriassa ympyrään ja sen sekantin tai jänteen pisteeseen liittyvä suure, joka kuvaa pisteen sijaintia suhteessa ympyrään ympyrän keskipisteeseen.

Uusi!!: Alkeet ja Pisteen potenssi · Katso lisää »

Platonin kappale

Platonin kappale on säännöllinen monitahokas, jonka tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä monikulmioita ja jonka jokaisesta kärjestä lähtee yhtä monta särmää.

Uusi!!: Alkeet ja Platonin kappale · Katso lisää »

Säännöllinen kuusikulmio

Säännöllisen kuusikulmion sisäkulmat ovat 120° ja sivua vastaavat keskuskulmat 60°. Säännöllinen kuusikulmio eli kuusio on geometriassa säännöllinen kuusisivuinen monikulmio, jonka kaikki kulmat ja sivut ovat yhtä suuria.

Uusi!!: Alkeet ja Säännöllinen kuusikulmio · Katso lisää »

Sivu (geometria)

Monikulmio ABCDE. Esimerkiksi jana AB on yksi monikulmion sivuista. Sivu on geometriassa monikulmion jana, joka yhdistää monikulmion vierekkäiset kärjet toisiinsa.

Uusi!!: Alkeet ja Sivu (geometria) · Katso lisää »

Suora

Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.

Uusi!!: Alkeet ja Suora · Katso lisää »

Suora kulma

Suora kulma on geometriassa sellainen kulma, joka on yhtä suuri kuin sen kumpi tahansa vieruskulma.

Uusi!!: Alkeet ja Suora kulma · Katso lisää »

Täydellinen luku

Täydellisen luvun 6 tekijöiden ominaisuuksista geometrisesti. Täydellinen luku on luonnollinen luku, joka on itseään pienempien tekijöidensä summa.

Uusi!!: Alkeet ja Täydellinen luku · Katso lisää »

Thaleen lause

Thaleen lause puoliympyrän kehäkulmasta, joka on suora Thaleen lause on geometrian lause, jonka mukaan puoliympyrän sisältämä kehäkulma on suora.

Uusi!!: Alkeet ja Thaleen lause · Katso lisää »

Theon Aleksandrialainen

Theon Aleksandrialainen (n. 335 – n. 405) oli Aleksandrian Museionissa toiminut kreikkalainen matemaatikko.

Uusi!!: Alkeet ja Theon Aleksandrialainen · Katso lisää »

Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa

Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa tarkoittaa islamilaisen sivilisaation maissa suunnilleen vuosien 800–1500 välillä tapahtunutta tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Alkeet ja Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa · Katso lisää »

Yhteismitallisuus (matematiikka)

Matematiikassa kahta reaalilukua a ja b, joista kumpikaan ei ole nolla, sanotaan yhteismitallisiksi, jos niiden suhde \frac on rationaaliluku.

Uusi!!: Alkeet ja Yhteismitallisuus (matematiikka) · Katso lisää »

Ympyrän keskipisteen konstruointi

Ympyrän keskipisteen konstruointi tarkoittaa annetun ympyrän keskipisteen löytämistä.

Uusi!!: Alkeet ja Ympyrän keskipisteen konstruointi · Katso lisää »

390-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Alkeet ja 390-luku eaa. · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Elementa, Stoikheia.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »