Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
45 suhteet: Aleksei I (patriarkka), Andrusovon rauha, Apostolien teot, Arkkienkelin katedraali, Barokki, Boris Morozov, Dnepr, Fjodor III, Hatsinan palatsi, Haukkametsästys, Iivana V, Juliaaninen kalenteri, Kiova, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko, Maaorjuus Venäjällä, Mikael Romanov, Moskova, Moskovan Kreml, Moskovan Venäjä, Natalja Naryškina, Nikon (patriarkka), Novgorod, Pajarit, Pietari Suuri, Psalmien kirja, Puolan–Venäjän sota (1654–1667), Romanov (hallitsijasuku), Smolensk, Sofia Aleksejevna, Stenka Razin, Streltsit, Suolakapina, Teremnoi-palatsi, Tsaari, Tuntien kirjat, Vasemman rannan Ukraina, Venäjän keisari, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, Vilna, Zemski sobor, 1629, 1676, 29. maaliskuuta, 8. helmikuuta.
Aleksei I (patriarkka)
Patriarkka Aleksei I (ven. ПатриархАлексий I; Sergei Vladimirovitš Simanski,; 27. lokakuuta 1877 – 17. huhtikuuta 1970) oli Moskovan ja koko Venäjän patriarkka, joka johti Venäjän ortodoksista kirkkoa vuodesta 1945 kuolemaansa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Aleksei I (patriarkka) · Katso lisää »
Andrusovon rauha
Andrusovon rauha solmittiin 13. tammikuuta 1667 (juliaanisen kalenterin mukaan) Moskovan Venäjän sekä Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan välillä.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Andrusovon rauha · Katso lisää »
Apostolien teot
Apostolien teot on Uuden testamentin kirja, joka tekee historiallista selvitystä evankeliumien jälkeisistä tapahtumista.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Apostolien teot · Katso lisää »
Arkkienkelin katedraali
Arkkienkelin katedraali on Moskovan Kremlissä oleva vuosina 1505-1508 rakennettu arkkienkeli Mikaelille pyhitetty kirkko.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Arkkienkelin katedraali · Katso lisää »
Barokki
Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa. Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Barokki · Katso lisää »
Boris Morozov
Boris Ivanovitš Morozov, (1590–1661) oli venäläinen pajari, joka johti maan hallitusta 1600-luvun puolessavälissä. Boris Morozov toimi tsaari Aleksei Mihailovitšin kasvattajana. Tämän ensimmäisten hallitusvuosien aikana hän käytännössä johti Venäjän valtiota. Morozovin säätämä korkea suolavero oli syynä Moskovassa kesällä 1648 puhjenneeseen suolakapinaan. Sen seurauksena Aleksei karkotti hänet Belozerskin luostariin, josta hän jo saman vuoden lokakuussa palasi Moskovaan ja maan hallituksen johtoon. Morozov osallistui vuoden 1649 lakikokoelman (Sobornoje uloženije) valmisteluun ja toimi maan hallituksen todellisena johtajana 1650-luvun loppuun saakka. Hän omisti 55 000 maaorjaa sekä lukuisia tehtaita.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Boris Morozov · Katso lisää »
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Dnepr · Katso lisää »
Fjodor III
Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Fjodor III · Katso lisää »
Hatsinan palatsi
Hatsinan palatsi, etelänpuoleinen julkisivu Hatsinan palatsi (ven. Большой Гатчинский дворец) on 1700-luvulta peräisin oleva entinen keisarillinen palatsi Hatsinassa, Leningradin alueella, Venäjällä.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Hatsinan palatsi · Katso lisää »
Haukkametsästys
Koulutettavana oleva metsästyshaukka laskeutumassa kouluttajan kädelle. Haukkametsästys on metsästysmuoto, jossa käytetään kesytettyjä ja koulutettuja haukkoja pyytämään kullekin haukkalajille luontaiseksi luokiteltua riistaa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Haukkametsästys · Katso lisää »
Iivana V
Iivana V (ven. Иван V Алексеевич); (6. syyskuuta 1666 Moskova, Moskovan Venäjä – 21. tammikuuta 1696 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja tsaari Pietari I:n kanssahallitsijana vuosina 1682–1696.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Iivana V · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Kiova · Katso lisää »
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko
Kristuksen taivaaseenastumisen katedraali oli samannimisen Kristuksen taivaaseenastumisen luostarin (ven. Вознесенский монастырь, Voznesenski monastir) kirkko Moskovan Kremlissä.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko · Katso lisää »
Maaorjuus Venäjällä
Maaorjuus Venäjällä (maaorjuus ven. крепостное право, krepostnoje pravo) syntyi 1600-luvulla, kun väestömäärä kasvoi alueella voimakkaasti ja venäläisen ylhäisön eli aateliston asema alkoi vahvistua.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Maaorjuus Venäjällä · Katso lisää »
Mikael Romanov
Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Mikael Romanov · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Moskovan Kreml · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Natalja Naryškina
Natalja Kirillovna Naryškina (1. syyskuuta 1651 Moskova – 4. helmikuuta 1694 Moskova) oli Venäjän tsaarin Aleksei Mihailovitšin toinen vaimo ja Pietari Suuren äiti.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Natalja Naryškina · Katso lisää »
Nikon (patriarkka)
Nikon Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Nikon (patriarkka) · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Novgorod · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Pajarit · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Psalmien kirja
Psalmien kirja eli Psalmit (”Ylistykset”;, ”Laulut”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Psalmien kirja · Katso lisää »
Puolan–Venäjän sota (1654–1667)
Puolan–Venäjän sota eli kolmetoistavuotinen sota oli sarja konflikteja Puola-Liettuassa vuosina 1654–1667.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Puolan–Venäjän sota (1654–1667) · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Smolensk
Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin kaupunki'', värivalokuva n. 1912 Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin katedraali'', värivalokuva n. 1912 Smolensk on Smolenskin alueen pääkaupunki Länsi-Venäjällä lähellä Valko-Venäjän rajaa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Smolensk · Katso lisää »
Sofia Aleksejevna
Sofia Aleksejevna, aikalaismuotokuva. Sofia Aleksejevna (27. syyskuuta (J: 17. syyskuuta) 1657 Moskova, Moskovan Venäjä – 14. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1704 Moskova, Moskovan Venäjä) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Sofia Aleksejevna · Katso lisää »
Stenka Razin
Stepan Razin. Stepan (Stenka) Timofejevitš Razin (1630 – 16. kesäkuuta 1671 Moskova) oli Donin kasakoiden johtaja, joka johti kasakoiden hyökkäysretkeä Persiaan ja myöhemmin näiden kansannousua Venäjän hallitusta vastaan vuosina 1670–1671.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Stenka Razin · Katso lisää »
Streltsit
1600-luvun Streltsejä leveäteräisine sotakirveineen ja musketteineen. Streltsit ("ampujat") olivat Venäjän tsaarin Iivana Julman noin vuosina 1540–1550 moderniksi jalkaväeksi perustama venäläinen sotilasyksikkö, jonka aseistuksena olivat hakapyssyt, myöhemmin musketit.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Streltsit · Katso lisää »
Suolakapina
Suolakapina oli Moskovassa kesäkuussa 1648 tapahtunut kapina korkeaa suolaveroa vastaan.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Suolakapina · Katso lisää »
Teremnoi-palatsi
Terem-palatsin julkisivu Terem-palatsi tai Teremnoi-palatsi (ven. Теремной дворец) on historiallinen rakennus Moskovan Kremlissä, joka oli Venäjän tsaarien pääasiallinen asunto 1600-luvulla.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Teremnoi-palatsi · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Tsaari · Katso lisää »
Tuntien kirjat
Huhtikuu. Les Très Riches Heures du Duc de Berry -rukouskirjan kuvitusta. Tuntien kirjat olivat maallikoille tarkoitettuja hartaus- ja rukouskirjoja, joiden kuvissa tuotiin esiin paikallista arkielämää ja luontoa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Tuntien kirjat · Katso lisää »
Vasemman rannan Ukraina
Zaporižžjan kasakoiden alue ja Venäjän keisarikunta 1751. Vasemman rannan Ukraina on historiallinen, maantieteellinen ja hallinnollinen alue Ukrainassa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Vasemman rannan Ukraina · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Vilna
Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Vilna · Katso lisää »
Zemski sobor
Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja Zemski sobor · Katso lisää »
1629
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja 1629 · Katso lisää »
1676
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja 1676 · Katso lisää »
29. maaliskuuta
29.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja 29. maaliskuuta · Katso lisää »
8. helmikuuta
8.
Uusi!!: Aleksei Mihailovitš ja 8. helmikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aleksei I, Aleksei Mihailovitsh, Aleksei Mihailovitsh Romanov, Aleksei Mihailovitš Romanov, Aleksei Mihalovitsh, Aleksei Mihalovitš.
