Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
69 suhteet: Abbasidikalifaatti, Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Abu al-Wafa, Al-Ghazali, Al-Kashi, Al-Khwarizmi, Aleksanteri Suuri, Algebra, Algoritmi, Alkuluku, Almagest, Apollonios Pergeläinen, Arabialaiset numerot, Aritmetiikka, Arkhimedes, Astrolabi, Binomilause, Brahmaguptan kaava, Buijidit, Diofantos, Epäeuklidinen geometria, Episykli, Eukleides, Fibonacci, Geometria, Heronin kaava, Irrationaaliluku, Islamin kulta-aika, Johannes Kepler, Käännökset latinaan keskiajalla, Käännösliike kreikasta arabiaan, Keskiajan tiede, Klaudios Ptolemaios, Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava, Kolmio, Komplementtikulmat, Kovaresmia, Kuutiojuuri, Lukuteoria, Maragheh, Matematiikan historia, Merv, Muhammed Ibn-Djabir Al Battani, Murtoluku, Muslimi, Nasir al-Din Tusi, Neliöjuuri, Nišapur, Nikolaus Kopernikus, Omar Khaijam, ..., Pallogeometria, Paraboloidi, Paralleeliaksiooma, Perinnönjako, Pii (vakio), Pythagoraan lause, Rationaaliluku, Reaaliluku, Roomalaiset numerot, Saccherin nelikulmio, Sädeoptiikka, Seldžukkien valtakunta, Suora, Tangentti (geometria), Tähtitiede, Thabit ibn Qurra, Timur Lenk, Trigonometria, Trigonometrinen funktio. Laajenna indeksi (19 lisää) »
Abbasidikalifaatti
Abbasidikalifaatti syntyi vuonna 750 vallankumouksessa, missä Persian Khorasanista ja Mervistä tullut abbasidien arabiklaani kukisti umaijadien arabidynastian (650–750), jonka keskus oli sijainnut Syyrian Damaskoksessa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Abbasidikalifaatti · Katso lisää »
Abu al-Hasan ibn al-Haitham
"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »
Abu al-Wafa
Abu al-Wafa Abu al-Wafa Muhammad Buzjani (10. kesäkuuta 940 – 15. heinäkuuta 998) oli persialainen Khorasanista kotoisin oleva matemaatikko ja astronomi, joka työskenteli Bagdadissa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Abu al-Wafa · Katso lisää »
Al-Ghazali
Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Al-Ghazali · Katso lisää »
Al-Kashi
Al-Kashin esittämä teoreema Ghiyath al-Din Jamshid Masud al-Kashi (n. 1380 Kashan, Iran – n. 1429 Samarkand, Transoxiana) oli persialainen astronomi ja matemaatikko, joka eli Timur-Lenkin valtakunnassa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Al-Kashi · Katso lisää »
Al-Khwarizmi
Abu Abdullah Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi (noin 780–850) oli kalifi al-Mamunin hovissa Bagdadissa arabiaksi kirjoittanut persialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Al-Khwarizmi · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Algebra · Katso lisää »
Algoritmi
Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Algoritmi · Katso lisää »
Alkuluku
12 esinettä voidaan asettaa kolmeen yhtä suureen pinoon, joten luku 12 ei ole alkuluku. 11 esineellä tämä ei ole mahdollista millään pinojen määrällä, joten luku 11 on alkuluku. Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka ei ole jaollinen muilla positiivisilla kokonaisluvuilla kuin yhdellä ja itsellään.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Alkuluku · Katso lisää »
Almagest
Almagest on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Almagest · Katso lisää »
Apollonios Pergeläinen
Apollonios Pergeläinen (200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Pergestä Pamfyliasta.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Apollonios Pergeläinen · Katso lisää »
Arabialaiset numerot
abudhabilaisessa tienviitassa Uppsalan tuomiokirkon kelloa esittävä puukaiverrus 1500-luvulta. Siinä on kaksi kellotaulua, joista toisessa on roomalaiset, toisessa arabialaiset numerot. Arabialaiset numerot (myös intialaiset numerot tai intialaisarabialaiset numerot) ovat nykyään yleisin tapa esittää lukuja kirjallisesti.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Arabialaiset numerot · Katso lisää »
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Aritmetiikka · Katso lisää »
Arkhimedes
Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 – 212/211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Arkhimedes · Katso lisää »
Astrolabi
Toledossa tehty "al-Sahlin" astrolabi vuodelta 1067 (''Museo Arqueológico Nacional de España,'' Madrid'')''. Astrolabi on antiikin maailmassa ja keskiajalla käytössä ollut laite, joka lähes taskuun mahtuvassa koossa sisälsi kolmiulotteisen maailman projektion kaksiulotteiseksi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Astrolabi · Katso lisää »
Binomilause
Alkeisalgebrassa binomilause kuvaa binomin potenssin algebrallisen kehittämisen.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Binomilause · Katso lisää »
Brahmaguptan kaava
Brahmaguptan kaavalla voidaan löytää geometriassa mielivaltaisen nelikulmion pinta-ala.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Brahmaguptan kaava · Katso lisää »
Buijidit
Buijidien valtakunta laajimmillaan vuonna 970 Buijidit oli kolmen persialaisen veljeksen alulle panema shiialainen dynastia, jonka valtakausi ulottui vuosiin 934–1062.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Buijidit · Katso lisää »
Diofantos
Diofantoksen ''Aritmetiikan'' kansisivu vuodelta 1621. Kreikasta latinaan teoksen käänsi Claude Gaspard Bachet de Méziriac. Diofantos Aleksandrialainen (n. 200/214 – n. 284/298) oli kreikkalainen matemaatikko, joka nimettiin kreikkalaisen algebran isäksi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Diofantos · Katso lisää »
Epäeuklidinen geometria
Epäeuklidinen geometria viittaa sellaisiin euklidisen geometrian tyyppisiin geometrioihin, joissa euklidisen geometrian viides aksiooma, paralleeliaksiooma, ei ole voimassa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Epäeuklidinen geometria · Katso lisää »
Episykli
Ptolemaioksen aurinkokuntamallissa. Episykli on ympyrä, jonka keskipiste on toisen ympyrän kehällä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Episykli · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Eukleides · Katso lisää »
Fibonacci
Fibonaccin patsas Fibonacci, oikealta nimeltään Leonardo Pisano (Leonardo Pisalainen) (1170 Pisa – 1250 Pisa) oli italialainen matemaatikko.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Fibonacci · Katso lisää »
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Geometria · Katso lisää »
Heronin kaava
Heronin kaavalla voidaan laskea kolmion pinta-ala, kun tiedetään sen kaikkien sivujen pituudet.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Heronin kaava · Katso lisää »
Irrationaaliluku
Irrationaaliluku on matematiikassa reaaliluku, jota ei voi esittää kahden kokonaisluvun suhteena, eli rationaalilukuna /, missä m ja n ovat kokonaislukuja.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Irrationaaliluku · Katso lisää »
Islamin kulta-aika
Astrolabi Al-Andalusista vuodelta 1067. Astrolabi on kreikkalainen keksintö ja nykyajan kellojen ja sekstanttien edeltäjä. Siitä on tullut myös keskiajan islamilaisen tieteen symboli. Islamin kulta-aika tai islamin kultakausi on kielikuva, jota alettiin käyttää etenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen, kun länsimaissa suhtautuminen orienttiin alkoi vaihtua ylenkatseesta ihailuksi, ja islamista alettiin löytää myös arvokkaaksi koettuja puolia.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Islamin kulta-aika · Katso lisää »
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Johannes Kepler · Katso lisää »
Käännökset latinaan keskiajalla
Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »
Käännösliike kreikasta arabiaan
Dioskorideen ''De materia medica'' -teoksen arabialaisesta käännöksestä. Aiheena on mm. lääkkeen valmistaminen hunajasta. Käännösliike kreikasta arabiaan tarkoittaa pääasiassa antiikin kreikkalaisen tieteellisen kirjallisuuden käännöstoimintaa, joka alkoi Lähi-idän abbasidivaltakunnassa 700-luvun jälkipuoliskolla ja keskittyi vuonna 762 perustettuun abbasidien hallintokaupunkiin, joka myöhemmin sai nimen Bagdad.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Käännösliike kreikasta arabiaan · Katso lisää »
Keskiajan tiede
Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Keskiajan tiede · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava
Kolmannen asteen polynomiyhtälössä ''y''.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava · Katso lisää »
Kolmio
Kolmio eli kolmikulmio on yksinkertaisin monikulmio.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Kolmio · Katso lisää »
Komplementtikulmat
Komplementtikulmat muodostavat yhdessä suoran kulman Komplementtikulmilla tarkoitetaan tasogeometriassa kahta kulmaa, joiden summa on 90° eli suora kulma.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Komplementtikulmat · Katso lisää »
Kovaresmia
Kovaresmia oli keskiaikainen muslimivaltakunta, jonka keskus sijaitsi Araljärven eteläpuolella.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Kovaresmia · Katso lisää »
Kuutiojuuri
y.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Kuutiojuuri · Katso lisää »
Lukuteoria
Ulamin spiraali esittää alkulukujen jakautumista, joka on keskeinen kysymys lukuteoriassa. Lukuteoria on matematiikan ala, joka perinteisesti keskittyy luonnollisten lukujen tutkimukseen, esimerkiksi niiden jaollisuuteen ja alkulukuihin.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Lukuteoria · Katso lisää »
Maragheh
Maragheh (joskus muodossa Maragha tai Maraghe, tai jopa Maraqeh) on kaupunki Iranin Itä-Azerbaidžanin provinssissa, noin 495 kilometriä pääkaupunki Teheranista länsiluoteeseen.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Maragheh · Katso lisää »
Matematiikan historia
Matematiikan historia on hyvin pitkä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Matematiikan historia · Katso lisää »
Merv
kaupunkilinnakkeen rauniot Mervissä. Khorasanin maakunnan pääkaupunki. Merv (muinaispersiaksi Margu, Margiana,, Marv.) oli Keski-Aasiassa sijainnut historiallinen suurkaupunki.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Merv · Katso lisää »
Muhammed Ibn-Djabir Al Battani
Al BattaniMuhammed Ibn-Djabir Al Battani, (nimi latinalaistettu muotoon Albategnius) oli 900-luvulla elänyt arabimatemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Muhammed Ibn-Djabir Al Battani · Katso lisää »
Murtoluku
Kakku, josta on leikattu pois yksi neljäsosa, jäljellä kolme neljäsosaa. Murtoluku on kahden kokonaisluvun osamääräksi kirjoitettu luku.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Murtoluku · Katso lisää »
Muslimi
Muslimeja moskeijassa. Muslimi on islaminuskon tunnustaja.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Muslimi · Katso lisää »
Nasir al-Din Tusi
Nasir al-Din Tusi (1201 – 1274) oli persialainen filosofi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Nasir al-Din Tusi · Katso lisää »
Neliöjuuri
Neliöjuuri on matematiikkaan, sekä aritmetiikkaan että algebraan, liittyvä laskutoimitus.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Neliöjuuri · Katso lisää »
Nišapur
Nišāpur tai Nešabur tai Neyšabur (myös muotoa Nishapur Nīshāpūr näkyy) on historiallinen kaupunki Iranin Razavi Khorasanin provinssissa, linnuntietä noin 675 kilometriä pääkaupunki Teheranista itään.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Nišapur · Katso lisää »
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »
Omar Khaijam
Omar Khaijam (18. toukokuuta 1048 Nišapur – 4. joulukuuta 1131 Nišapur) oli persialainen runoilija, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Omar Khaijam · Katso lisää »
Pallogeometria
Pallokolmion kulmien summa ei ole 180°. Pallopinta on kaareva pinta, mutta lokaalisti euklidisen tasogeometrian säännöt ovat siinä likipitäen voimassa. Maapallon pinnalla pienen kolmion kulmien summa on vain vähän yli 180 astetta. Pallopinta ja sille piirretty pallokolmio. Pallogeometria on kaksiulotteisen pallopinnan geometria.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Pallogeometria · Katso lisää »
Paraboloidi
Pyörähdysparaboloidi Hyperbolinen paraboloidi Paraboloidi on kolmiulotteinen kappale matemaattisessa avaruudessa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Paraboloidi · Katso lisää »
Paralleeliaksiooma
Paralleeliaksiooma, paralleelipostulaatti eli yhdensuuntaisaksiooma on Euklidisen geometrian aksiooma.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Paralleeliaksiooma · Katso lisää »
Perinnönjako
Jos perittävältä kuollessaan jää kaksi tai useampia oikeudenomistajia, he saavat perittävältä jääneen omaisuuden eli jäämistön kukin omaan omistukseensa toimituksessa, jota kutsutaan perinnönjaoksi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Perinnönjako · Katso lisää »
Pii (vakio)
kehä on pii. Pii eli '''π''' on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Pii (vakio) · Katso lisää »
Pythagoraan lause
Hypotenuusalle piirretyn vihreän neliön pinta-ala (C2) on sama kuin kateeteille piirrettyjen neliöiden yhteenlaskettu pinta-ala (A2 + B2). Pythagoraan lause on matemaattinen teoreema, yksi kaikkein tunnetuimmista.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Pythagoraan lause · Katso lisää »
Rationaaliluku
Lukua yksi edustaa ympyrä, jonka voi jakaa esimerkiksi neljään osaan. Eri neljäsosien suuruudet voi hahmottaa värittämällä ympyrän neljäsosista eri lukumääriä. Rationaalilukujen joukko (ℚ) on reaalilukujen joukon osajoukko, jonka jäsenet voidaan esittää kahden kokonaisluvun osamääränä eli murtolukuna muodossa \scriptstyle \frac: Tässä lukua m kutsutaan osoittajaksi ja lukua n nimittäjäksi.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Rationaaliluku · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Reaaliluku · Katso lisää »
Roomalaiset numerot
Roomalaiset numerot on etruskien numeroista muokattu antiikin Roomassa yleistynyt ja pitkään käytetty numerojärjestelmä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Roomalaiset numerot · Katso lisää »
Saccherin nelikulmio
Saccherin nelikulmio. Sivut AC ja BD ovat yhtäpitkät. Saccherin nelikulmio on sellainen nelikulmio, jossa on kaksi suoraa kulmaa ja kaksi keskenään yhtäpitkää sivua.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Saccherin nelikulmio · Katso lisää »
Sädeoptiikka
Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Sädeoptiikka · Katso lisää »
Seldžukkien valtakunta
Seldžukkien valtakunta oli Lounais-Aasiaan 1000-luvulla vaeltaneiden turkkilaisten Oğuz-heimojen luoma imperiumi, joka käsitti Mesopotamian, Syyrian, Palestiinan ja suurimman osan Irania.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Seldžukkien valtakunta · Katso lisää »
Suora
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Suora · Katso lisää »
Tangentti (geometria)
Ympyrän tangentti on kohtisuorassa ympyrän sädettä vastaan. Ympyrän kehäpisteeseen piirrettävän tangentin piirto-ohje. Ulkopuolisesta pisteestä ympyrää sivuavien tangenttien piirto-ohje. Tangentti, eli vanhalta nimeltään sivuaja, on geometriassa suora, jana tai taso, joka sivuaa (yksi yhteinen piste) "samansuuntaisena" käyrää tai pintaa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Tangentti (geometria) · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Tähtitiede · Katso lisää »
Thabit ibn Qurra
Apollonios Pergeläisen teoksesta. Thābit ibn Qurra (826–901) oli matemaatikko, fyysikko, astronomi ja kääntäjä, joka eli Bagdadissa abbasidihallinnon aikaan.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Thabit ibn Qurra · Katso lisää »
Timur Lenk
uzbekistanilaisessa postimerkissä. Bagdadin valtaus vuonna 1401 Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Timur Lenk · Katso lisää »
Trigonometria
Suorakulmainen kolmio Trigonometria (kolmekulmainen, ja, métron, mitata), kolmiomitanto, on matematiikan ala, joka käsittelee kolmioiden sivujen ja kulmien välisiä suhteita sekä tiettyjä, kolmion kulmista riippuvia funktioita ja niiden soveltamista laskutoimituksissa.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Trigonometria · Katso lisää »
Trigonometrinen funktio
Trigonometriset funktiot ovat matematiikassa kulman funktioita, jotka ovat tärkeitä, kun tutkitaan kolmioita tai mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Arabiankielinen matematiikka keskiajalla ja Trigonometrinen funktio · Katso lisää »
