Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
56 suhteet: Ajomies (tähdistö), Alkuräjähdys, Andromedan galaksi, Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen, Astronominen yksikkö, Auringon massa, Aurinkokunta, Avaruuspöly, Elliptinen galaksi, Etelän risti, Gaia (luotain), Galaksi, Harppi (tähdistö), Hera (mytologia), Infrapunasäteily, Itämerensuomalaiset kansat, Jousimies, Kaksoistähti, Kassiopeia (tähdistö), Köli (tähdistö), Kertymäkiekko, Kolmion galaksi, Kreikkalainen mytologia, Kulmaviivoitin (tähdistö), Linnunradan halo, Linnunradan keskus, Lintukoto, Maa, Magellanin pilvet, Magneettikenttä, Maito, Musta aukko, Nasa, Orion (tähdistö), Orionin haara, Paikallinen ryhmä, Parsek, Perseuksen haara, Perseus (tähdistö), Pieni Magellanin pilvi, Pimeä aine, Pluto, Radioaallot, Radioteleskooppi, Sagittarius A*, Sauvaspiraaligalaksi, Säteily, Skorpioni (tähdistö), Supermassiivinen musta aukko, Supernova, ..., Suuri Magellanin pilvi, Tähti, Tuonen joutsen, Valosaaste, Valovuosi, Vety. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Ajomies (tähdistö)
Ajomies (gen. Aurigae) on pohjoisen taivaan tähdistö, joka rajoittuu Härkään, Kaksosiin, Ilvekseen, Kirahviin ja Perseukseen.
Uusi!!: Linnunrata ja Ajomies (tähdistö) · Katso lisää »
Alkuräjähdys
Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
Uusi!!: Linnunrata ja Alkuräjähdys · Katso lisää »
Andromedan galaksi
Andromedan galaksi eli Messier 31 on Andromedan tähdistössä sijaitseva Sb-tyyppinen kierteisgalaksi.
Uusi!!: Linnunrata ja Andromedan galaksi · Katso lisää »
Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen
Kuvassa on Maan yötaivas 3,75 miljardin vuoden kuluttua kun Andromeda (vas.) lähestyy Linnunrataa. Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen tapahtuu luultavasti noin 2,5–5 miljardin vuoden päästä ja siinä nämä Paikallisen ryhmän kaksi suurinta galaksia törmäävät ja yhdistyvät toisiinsa.
Uusi!!: Linnunrata ja Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen · Katso lisää »
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Uusi!!: Linnunrata ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »
Auringon massa
Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.
Uusi!!: Linnunrata ja Auringon massa · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Linnunrata ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Avaruuspöly
Pyyhkäisyelektronimikroskoopin kuva avaruuspölyhiukkasesta Avaruuspöly tai kosminen pöly saattaa viitata muun muassa kuupölyyn, tähtienväliseen pölyyn, galaksienväliseen pölyyn tai planeettainväliseen pölyyn.
Uusi!!: Linnunrata ja Avaruuspöly · Katso lisää »
Elliptinen galaksi
Elliptinen galaksi on nimensä mukaisesti ellipsoidin muotoinen galaksi.
Uusi!!: Linnunrata ja Elliptinen galaksi · Katso lisää »
Etelän risti
Etelän risti (genetiivi Crucis, lyh. Cru ja Crux) on eteläisen taivaan tähdistö, pinta-alaltaan tähdistöistä kaikkein pienin.
Uusi!!: Linnunrata ja Etelän risti · Katso lisää »
Gaia (luotain)
Gaia (lyhenne sanoista Global Astrometric Interferometer for Astrophysics) on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) teleskooppi-avaruustutkimusasema, joka laukaistiin avaruuteen 19.
Uusi!!: Linnunrata ja Gaia (luotain) · Katso lisää »
Galaksi
Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.
Uusi!!: Linnunrata ja Galaksi · Katso lisää »
Harppi (tähdistö)
Harppi (lat. Circinus, Circini, Cir) on eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva hyvin pieni himmeä tähdistö, joka ei näy Suomessa, koska se on niin etelässä.
Uusi!!: Linnunrata ja Harppi (tähdistö) · Katso lisää »
Hera (mytologia)
Hera on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.
Uusi!!: Linnunrata ja Hera (mytologia) · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: Linnunrata ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Linnunrata ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Jousimies
Jousimies (latinaksi Sagittarius, genetiivi Sagittarii, lyhenne Sgr, merkki 20px) on eteläinen eläinradan tähdistö.
Uusi!!: Linnunrata ja Jousimies · Katso lisää »
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Uusi!!: Linnunrata ja Kaksoistähti · Katso lisää »
Kassiopeia (tähdistö)
Tähden HR 8832 sijainti (ympyröity) M103 valokuvassa. Kassiopeia (latinaksi Cassiopeia, genetiivi Cassiopeiae) on pohjoinen tähdistö.
Uusi!!: Linnunrata ja Kassiopeia (tähdistö) · Katso lisää »
Köli (tähdistö)
Köli (latinaksi Carina, lyhenne Car) on tunnettu runsastähtinen eteläisen tähtitaivaan tähdistö.
Uusi!!: Linnunrata ja Köli (tähdistö) · Katso lisää »
Kertymäkiekko
novapurkausta. Taiteilijan näkemys. Kertymäkiekko on tähteä ympäröivä kaasukiekko.
Uusi!!: Linnunrata ja Kertymäkiekko · Katso lisää »
Kolmion galaksi
Kolmion galaksi (M33, NGC 598) on kierteisgalaksi, ja se kuuluu pieneen galaksiryhmään nimeltä paikallinen ryhmä.
Uusi!!: Linnunrata ja Kolmion galaksi · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Linnunrata ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Kulmaviivoitin (tähdistö)
Kulmaviivoitin eli Kulmaviivain eli Viivoitin (Norma, Normae, Nor) on eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva Suomessa näkymätön pieni himmeä tähdistö.
Uusi!!: Linnunrata ja Kulmaviivoitin (tähdistö) · Katso lisää »
Linnunradan halo
Linnunradan halo koostuu pallomaisista tähtijoukoista ja yksittäistä tähdistä.
Uusi!!: Linnunrata ja Linnunradan halo · Katso lisää »
Linnunradan keskus
Linnunradan keskus infrapunateleskoopilla nähtynä Linnunradan keskus on piste, jonka suhteen Linnunradan galaksi kiertää.
Uusi!!: Linnunrata ja Linnunradan keskus · Katso lisää »
Lintukoto
Tässä alkuperältään epävarmassa eurooppalaisessa kuvassa keskiaikainen pyhiinvaeltaja löytää paikan, jossa taivas ja maa kohtaavat. Lintukoto on myyttinen paikka, joka sijaitsi suomalaisen kansanperinteen mukaan kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat.
Uusi!!: Linnunrata ja Lintukoto · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Linnunrata ja Maa · Katso lisää »
Magellanin pilvet
Magellanin pilvet Magellanin pilvet, Pieni Magellanin pilvi (SMC) ja Suuri Magellanin pilvi (LMC), ovat kaksi epäsäännöllistä kääpiögalaksia, jotka ovat nähtävissä eteläisen pallonpuoliskon taivaalla.
Uusi!!: Linnunrata ja Magellanin pilvet · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Linnunrata ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Maito
Maitoa lasissa. Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista erittyvää valkoista ravintonestettä.
Uusi!!: Linnunrata ja Maito · Katso lisää »
Musta aukko
alt.
Uusi!!: Linnunrata ja Musta aukko · Katso lisää »
Nasa
Nasan "matologo" oli käytössä 1975–1992. National Aeronautics and Space Administration (lyhenne Nasa tai NASA) on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.
Uusi!!: Linnunrata ja Nasa · Katso lisää »
Orion (tähdistö)
Orion on tähdistö, joka sijaitsee taivaanekvaattorin molemmin puolin Härän, Ison koiran ja Kaksosten välissä.
Uusi!!: Linnunrata ja Orion (tähdistö) · Katso lisää »
Orionin haara
Orionin haara kuvassa oranssilla tekstillä ''2b. Orion–Cygnus''. Aurinkokunnan sijainti Orionin haarassa on merkitty punaisella tekstillä kuvan keskelle. Orionin haara on kotigalaksimme Linnunradan sivuhaara, leveydeltään noin 3 500 valovuotta ja pituudeltaan 10 000 valovuotta.
Uusi!!: Linnunrata ja Orionin haara · Katso lisää »
Paikallinen ryhmä
Linnunradan (punaisella tekstillä) sijainti paikallisessa ryhmässä muiden galaksien joukossa Paikallinen ryhmä on galaksiryhmä, johon oma galaksimme Linnunrata kuuluu.
Uusi!!: Linnunrata ja Paikallinen ryhmä · Katso lisää »
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Uusi!!: Linnunrata ja Parsek · Katso lisää »
Perseuksen haara
Perseuksen haara on yksi Linnunradan spiraalihaaroista, joka on nimetty saman nimisen tähdistön mukaan.
Uusi!!: Linnunrata ja Perseuksen haara · Katso lisää »
Perseus (tähdistö)
Perseus (latinaksi Perseus, genetiivi Persei) on Kassiopeian alla sijaitseva pohjoisen taivaan tähdistö, jonka poikki kulkee Linnunrata.
Uusi!!: Linnunrata ja Perseus (tähdistö) · Katso lisää »
Pieni Magellanin pilvi
Pieni Magellanin pilvi Pieni Magellanin pilvi (Pieni Magalhãesin pilvi, SMC), josta käytetään myös tunnusta NGC 292, on Linnunradan seuralaisgalaksi.
Uusi!!: Linnunrata ja Pieni Magellanin pilvi · Katso lisää »
Pimeä aine
Pimeä aine eli pimeä massa voidaan määritellä kahdella tavalla: teoreettisesti sillä voidaan tarkoittaa maailmankaikkeuden ainetta, joka ei emittoi (säteile), absorboi, tai sirota lainkaan sähkömagneettista säteilyä, mutta joka kuitenkin vuorovaikuttaa tavanomaisen aineen kanssa painovoiman välityksellä.
Uusi!!: Linnunrata ja Pimeä aine · Katso lisää »
Pluto
Pluto (symbolit: ⯓ tai ♇; virallisesti 134340 Pluto) on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa pääosin Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä.
Uusi!!: Linnunrata ja Pluto · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Linnunrata ja Radioaallot · Katso lisää »
Radioteleskooppi
Yhdysvalloissa. Radioteleskooppi on radiotähtitieteessä käytettävä havaintoväline, jolla tehdään havaintoja sähkömagneettisen spektrin radiosäteilyn alueen aallonpituuksilla.
Uusi!!: Linnunrata ja Radioteleskooppi · Katso lisää »
Sagittarius A*
Sgr A* (keskellä) sekä kaksi lähiaikaisen räjähdyksen valokaikua (ympyröity). Sagittarius A* (luetaan: ”aa-tähti”) (lyh. Sgr A*) on Linnunradan keskustassa oleva Jousimiehen (Sagittarius) tähdistön suunnassa näkyvä kirkas ja erittäin kompakti radiolähde eli radiosäteilyä lähettävä taivaankappale.
Uusi!!: Linnunrata ja Sagittarius A* · Katso lisää »
Sauvaspiraaligalaksi
Sauvaspiraaligalaksi NGC 1300 Sauvaspiraaligalaksi eli sauvakierregalaksi (merkintä SB sanoista spiral, barred) on kierteisgalaksi, jonka kierrehaarat lähtevät keskustan läpi kulkevan sauvan päistä eivätkä keskeltä kuten tavallisessa kierteisgalaksissa.
Uusi!!: Linnunrata ja Sauvaspiraaligalaksi · Katso lisää »
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Uusi!!: Linnunrata ja Säteily · Katso lisää »
Skorpioni (tähdistö)
Skorpioni (genetiivi Scorpii, lyhenne Sco, tunnus 20px) on eläinradan tähdistö eteläisellä tähtitaivaalla.
Uusi!!: Linnunrata ja Skorpioni (tähdistö) · Katso lisää »
Supermassiivinen musta aukko
Ensimmäinen kuva Messier 87:n supermassiivisesta mustasta aukosta Event Horizon Telescope -laitteiston ottamana. Supermassiivinen musta aukko on musta aukko, jonka massaksi arvioidaan 105–109 kertaa Auringon massa.
Uusi!!: Linnunrata ja Supermassiivinen musta aukko · Katso lisää »
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Uusi!!: Linnunrata ja Supernova · Katso lisää »
Suuri Magellanin pilvi
Suuri Magellanin pilvi Suuri Magellanin pilvi (Suuri Magalhãesin pilvi, LMC) on Linnunradan suurin seuralaisgalaksi.
Uusi!!: Linnunrata ja Suuri Magellanin pilvi · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Linnunrata ja Tähti · Katso lisää »
Tuonen joutsen
Kuva joutsenesta ja munasta (Karjalan kalliopiirroksen mukaan) Tuonen joutsen tai Tuonelan joutsen on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä joutsen, joka ui Tuonen mustassa joessa.
Uusi!!: Linnunrata ja Tuonen joutsen · Katso lisää »
Valosaaste
Méxicon öinen taivas, jota valosaaste valaisee. Valosaaste (myös liikavalo, hukkavalo tai häiriövalo) on tarpeetonta, liian voimakasta, häiritsevää tai haitallista keinovaloa.
Uusi!!: Linnunrata ja Valosaaste · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: Linnunrata ja Valovuosi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Linnunrata ja Vety · Katso lisää »
