Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
45 suhteet: Abbasidien vallankumous, Abbasidit, Abu Dawud, Abu Isa Muhammad at-Tirmidhi, Al-Andalus, Al-Nasa’i, Al-Waqidi, Arabian kieli, Šaria, Bahira, Baladhuri, Buhara, Futuh, Harun al-Rašid, Herakleios, Ibn Abd al-Hakam, Ibn Hisham, Ibn Sa'd, Islam, Islamilainen tiede, Islamin viisi peruspilaria, Jahiliyyah, Jami` at-Tirmidhi, Jarmukin taistelu, Khalifa ibn Khayyat, Kutub al-Sittah, Merv, Muhammad al-Bukhari, Muhammad Ibn Ishaq Ibn Yasar, Muhammad ibn Jarir al-Tabari, Muhammad ibn Majah, Muhammed, Muhammedin historiallisuus, Muslim ibn al-Hajjaj, Paperi, Papyrus, Pergamentti, Ristiretket, Sahih al-Bukhari, Sahih Muslim, Sunan Abi Dawud, Sunan an-Nasa'i, Sunan ibn Majah, Topos, Umaijadien kalifaatti.
Abbasidien vallankumous
Abbasidien vallankumous oli Iranin Khorasanista liikkeelle lähtenyt kapina, joka kukisti arabien valtakuntaa hallinneen umaijadidynastian vuonna 750 ja toi valtaan abbasidit.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Abbasidien vallankumous · Katso lisää »
Abbasidit
Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Abbasidit · Katso lisää »
Abu Dawud
Sunan Abu Dawud -kokoelma Haozdarin raunioportti muinaisessa Sistanissa (Abu Dawudin kotikaupungissa) Abu Dawud (817–889) syntyi Sistanissa, Persian Khorasanissa ja kuoli Irakin Basrassa.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Abu Dawud · Katso lisää »
Abu Isa Muhammad at-Tirmidhi
Abu `Isa Muhammad at-Tirmidhi (824–892) oli imaami ja hafiz, jonka kokoama hadith-kokoelma Jami` at-Tirmidhi on yksi islamin kuudesta merkittävästä kanonisesta hadith-kokoelmasta (kutub al-sittah).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Abu Isa Muhammad at-Tirmidhi · Katso lisää »
Al-Andalus
Maurilainen basaari (maalaus 1873) Al-Andalus on arabiankielinen nimi arabien valtaamalle ja rajoiltaan vaihtuneelle alueelle Iberian niemimaalla vuosina 711–1492.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Al-Andalus · Katso lisää »
Al-Nasa’i
Ahmad ibn Ali al-Nasa'i (830–915) oli kuuluisa shafi'i -oppinut ja tuomari sekä hafiz ja imaami.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Al-Nasa’i · Katso lisää »
Al-Waqidi
Islamilainen kuva vuodelta 1250 esittää muslimin ja ristiretkeilijän kaksintaistelua. Al-Waqidin kirjoittamaksi oletettiin pitkään Syyrian valtauksesta kertovaa teosta ''Futuh al-Shaam.'' Nykyisin katsotaan, että se on peräisin ristiretkien ajoilta. Abu Abdullah Muhammad ibn Omar ibn Waqid al-Aslami (n. 747 – n. 822) eli al-Waqidi oli varhainen muslimihistorioitsija, joka tunnetaan erityisesti profeetta Muhammedin sotaretkien kuvaajana.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Al-Waqidi · Katso lisää »
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Arabian kieli · Katso lisää »
Šaria
Šaria ('tie, polku') eli islamilainen laki on islaminuskon mukaan Jumalan ihmisille antama muuttumaton laki.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Šaria · Katso lisää »
Bahira
Bahira kohtaa nuoren Muhammedin. Miniatyyri vuodelta 1315 Bahira (arab. بحيرى) oli profeetta Muhammedin varhaisessa elämäkerrassa Syyrian Bostrassa asunut erakkomunkki, joka sattui näkemään Muhammedin lapsena, kun tämä oli otettu mukaan setänsä Abu Talibin kauppakaravaaniin.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Bahira · Katso lisää »
Baladhuri
ʾAḥmad ibn Yaḥyā ibn Jabir al-Balādhurī (arab. أحمد بن يحيى بن جابر البلاذري) oli vuosina 820–892 elänyt arabi- tai persialaistaustainen historioitsija.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Baladhuri · Katso lisää »
Buhara
Buhara on Buharan alueen pääkaupunki Zeravšan-joen varrella Uzbekistanin eteläosassa Keski-Aasiassa.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Buhara · Katso lisää »
Futuh
Futuh tarkoittaa islamin poliittisessa sanastossa suunnilleen samaa kuin nykyään "vapauttaminen", ja sitä käytetään varsinkin puhuttaessa 600- ja 700-lukujen varhaisista arabivalloituksista, jotka koskivat Egyptiä, Syyriaa, Mesopotamiaa ja muita maita.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Futuh · Katso lisää »
Harun al-Rašid
Harun al-Rašidia esittävä miniatyyrimaalaus. Harun al-Rašid ((myös Harun ar-Rašid); 27. maaliskuuta 763 – 24. maaliskuuta 809) oli viides abbasidien kalifi ja hallitsi vuosina 786–809.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Harun al-Rašid · Katso lisää »
Herakleios
Herakleios palauttaa Pyhän ristin Jerusalemiin. Alttaritaulu Überlingenissä Münsterissä. Herakleios (noin 575 – 11. helmikuuta 641) oli Itä-Rooman eli Bysantin keisari vuosina 610–641.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Herakleios · Katso lisää »
Ibn Abd al-Hakam
Córdoban moskeijan mihrab. Al-Hakam on varhaisin islamilainen lähde Andalusian valloituksesta. Torrey, Charles C. 1921 Abu'l Qāsim ʿAbd ar-Raḥman bin ʿAbdullah bin ʿAbd al-Ḥakam, tai lyhyemmin Ibn ʿAbd al-Ḥakam (803 – 872 Fustat) oli Egyptissä vaikuttanut lainoppinut ja arabihistorioitsija, joka kirjoitti teoksen Futūḥ mișr wa'l maghrab wa'l andalus (suom. "Egyptin, Pohjois-Afrikan ja Espanjan valloitus").Teos on kirjoitettu 800-luvulla, mutta sen vanhimmat säilyneet kopiot ovat vasta 1100-luvulta.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Ibn Abd al-Hakam · Katso lisää »
Ibn Hisham
Ibn Hisham eli 'Abd al-Malik ibn Hisham al-BaṣriGuillaume 1955, s. xli (k. 828 tai 833) on kirjoittanut varhaisimman säilyneen profeetta Muhammedin elämäkerran Sirat rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta".
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Ibn Hisham · Katso lisää »
Ibn Sa'd
Muhammad ibn Sa'd al-Bāghdādi (784 – 845 Bagdad) oli arabialainen historioitsija ja juristi, joka kirjoitti laajan elämäkertojen (tabaqat) kokoelman.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Ibn Sa'd · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Islam · Katso lisää »
Islamilainen tiede
Islamilainen tiede on viitannut käsitteenä kahteen tapaan käsitellä fyysisen maailman ilmiöitä islamilaisen sivilisaation piirissä.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Islamilainen tiede · Katso lisää »
Islamin viisi peruspilaria
Islamin viisi peruspilaria kertovat muslimin tärkeimmät velvollisuudet.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Islamin viisi peruspilaria · Katso lisää »
Jahiliyyah
Pieni etelä-arabialainen steela, jonka huippu ehkä esittää kasvavaa kuuta. Peräisin ensimmäiseltä. vuosisadalta eli tietämättömyden ajalta. Jahiliyyah (Arab. جَاهِلِيَّة dzāhilīyyah, "tietämättömyys", "barbaria") eli tietämättömyyden aika on islamilainen käsite, joka tarkoittaa oloja, jotka vallitsivat Arabian niemimaalla ennen kuin Koraani alkoi laskeutua profeetta Muhammedille vuodesta 610 lähtien, ja ennen kuin hän aloitti julkisen valistustyönsä kolme vuotta myöhemmin.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Jahiliyyah · Katso lisää »
Jami` at-Tirmidhi
Jami` at-Tirmidhi on hadith-kokoelma, jonka on koonnut imaami Abu `Isa Muhammad at-Tirmidhi (824–892).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Jami` at-Tirmidhi · Katso lisää »
Jarmukin taistelu
Jarmukin taistelu. Maalaus 1300-luvulta Jarmukin taistelu on islamilaisessa tarinaperinteessä kuvattu ratkaisutaistelu, joka kerrotaan käydyn muslimien ja Bysantin armeijan välillä Jordanin sivujoen Jarmukin varrella noin vuonna 636.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Jarmukin taistelu · Katso lisää »
Khalifa ibn Khayyat
Khalifa ibn Khayyat (777–854) oli arabialainen historioitsija ja kotoisin Irakin Basrasta.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Khalifa ibn Khayyat · Katso lisää »
Kutub al-Sittah
Sunan Abi Dawud Kutub al-Sittah (al-Kutub as-Sittah, kirjaimellisesti: "kuusi kirjaa") ovat 800-luvulla koottuja hadith-kokoelmia, jotka koostuvat lyhyistä profeetta Muhammedin lauseista tai kuvauksista hänen teoistaan.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Kutub al-Sittah · Katso lisää »
Merv
kaupunkilinnakkeen rauniot Mervissä. Khorasanin maakunnan pääkaupunki. Merv (muinaispersiaksi Margu, Margiana,, Marv.) oli Keski-Aasiassa sijainnut historiallinen suurkaupunki.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Merv · Katso lisää »
Muhammad al-Bukhari
Moskeija Uzbekistanin Buharassa (Bukharin kotikaupungissa) Muḥammad ibn Ismā'īl al-Bukhari (810 – 870) oli persialainen imaami ja hadith -mestari.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muhammad al-Bukhari · Katso lisää »
Muhammad Ibn Ishaq Ibn Yasar
Ibn Isḥāq kuvitteellisessa (ja epähistoriallisessa) muotokuvassa. Paperi ei ollut vielä käytössä Ibn Ishaqin aikana. Muḥammad ibn Isḥāq ibn Yasār ibn Khiyār (704 Medina – 767 Bagdad), tunnetaan nimellä Ibn Isḥāq, on arvoituksellinen henkilö, joka vasta perustetussa Bagdadissa kirjoitti islamin profeetta Muhammedin (570–632) elämäkerran ''Sirat Rasul Allah'' (Jumalan lähettilään elämäkerta).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muhammad Ibn Ishaq Ibn Yasar · Katso lisää »
Muhammad ibn Jarir al-Tabari
Al-Tabarin hauta Bagdadissa Muhammad ibn Jarir al-Tabari (838 Tabaristan –923 Bagdad) oli persialainen historioitsija ja Koraanin eksegeetti.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muhammad ibn Jarir al-Tabari · Katso lisää »
Muhammad ibn Majah
Iranin Qazvinin maakunta, mistä ibn Majah oli kotoisin. Muhammad ibn Majah (824–887) oli imaami ja hafiz, joka oli kotoisin Persian Qazvinista.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muhammad ibn Majah · Katso lisää »
Muhammed
Muhammed (koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim,; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muhammed · Katso lisää »
Muhammedin historiallisuus
Muhammedin historiallisuus koskee kysymystä siitä, missä määrin islamin profeetta Muhammedista (n. 570 – n. 632) on olemassa historiallisesti luotettavaa tietoa.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muhammedin historiallisuus · Katso lisää »
Muslim ibn al-Hajjaj
Muslim ibn al-Hajjaj (820–875) oli islamilainen imaami ja yksi arvostetuimmista ''hadithin'' eli profeetta Muhammedia koskevan perimätiedon tuntijoista ja kerääjistä.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Muslim ibn al-Hajjaj · Katso lisää »
Paperi
Tyhjä A4-paperiarkki Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Paperi · Katso lisää »
Papyrus
Papyruskaisla (''Cyperus papyrus'') Papyrus on papyruskaislasta (Cyperus papyrus) valmistettava paperinkaltainen materiaali, jota käytettiin erityisesti muinaisessa Egyptissä.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Papyrus · Katso lisää »
Pergamentti
puupiirros vuodelta 1568. Saxo Grammaticuksen pergamentille kirjoittaman Gesta Danorumin neljä lehteä käsittävä osa, jota sanotaan Angersin katkelmaksi. Pergamentti on käsiteltyä eläimen nahkaa, jolle aikoinaan kirjoitettiin käsin kirjoja ja muistiinpanoja.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Pergamentti · Katso lisää »
Ristiretket
Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Ristiretket · Katso lisää »
Sahih al-Bukhari
Sahih al-Bukhari Sahih al-Bukhari on imaami Muhammad al-Bukharin (k. 870) keräämä hadith-kokoelma.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Sahih al-Bukhari · Katso lisää »
Sahih Muslim
Sahih Muslim, 1910 Sahih Muslim on hadith-kokoelma, jonka tekijä on imaami Muslim ibn al-Hajjaj (820–875).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Sahih Muslim · Katso lisää »
Sunan Abi Dawud
Sunan Abi Dawud -kokoelma Sunan Abi Dawud on hadith-kokoelma, jonka on koonnut imaami Abu Dawud (817–889).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Sunan Abi Dawud · Katso lisää »
Sunan an-Nasa'i
Sunan an-Nasa'i on hadith-kokoelma, jonka on koonnut imaami Ahmad ibn Ali al-Nasa'i (830–915).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Sunan an-Nasa'i · Katso lisää »
Sunan ibn Majah
Sunan ibn Majah on hadith-kokoelma, jonka on koonnut imaami Muhammad ibn Majah (824–887).
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Sunan ibn Majah · Katso lisää »
Topos
Topos "paikka", monikossa topoi; tópos koinós, yhteinen paikka.) tarkoittaa retoriikassa ja kirjallisuudessa asian ilmaisemista tai luomista käyttäen ennalta yleiseksi ymmärrettyjä tai hyväksyttyjä keinoja ja tapoja. Topos lähenee käsitteellisesti toista käsitettä, kliseetä, mutta ilman toistamisen tai kopionnin luomaa negatiivista latausta. Topostutkija Ernst Robert Curtiuksen mukaan topokset ovat "temaattisista tyylillisiin ulottuvia kaavamaistuneita elementtejä, jotka välittyvät kirjallisissa perinteissä ja muodostavat niiden rakennusmateriaalin". Topos voidaan kääntää "keskustelun aiheeksi", "väittelyn linjaksi" tai "yhteiseksi (jaetuksi) paikaksi". Curtius laajensi käsitettä tutkimalla topoksia yhteisinä paikkoina, joita ovat esimerkiksi perinteisestä materiaalista tehdyt uudet tulkinnat, erityisesti standardisoituneet miljöökuvaukset, mutta hän ulotti tutkimuksensa lähes jokaiseen kirjallisuuden meemiin. Esimerkiksi antiikin klassisen taruston tavasta tappaa päähenkilönsä on olemassa yleinen käsitys, topos "kaikkien tulee kuolla", jota Curtius pitää tavallaan lohdullisena kerrontana, koska usein kun henkilö kohtaa kuolemansa hän pysähtyy reflektoimaan, että jopa historian suurmiehetkin ovat kuolleet. Hieman erilaisena topoksena Curtius pitää luonnon (taivas, meret, eläimet jne.) kutsumista tai manaamista paikalle erilaisten kerronnallisten tarkoitusperien vuoksi, kuten todistamaan valan vannomista, iloitsemista ja jumalan ylistämistä tai jakamaan päähenkilön surun. Esimerkki populäärikirjallisuuden topoksesta on Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjojen tarinoiden kuvaama 1900-luvun alun eksoottinen, alkukantainen ja vielä osittain tuntematon Afrikka, josta muodostuu yhteinen maantieteellinen ja kulttuurillinen paikka, johon kirjailija ja Tarzan-tarinoiden lukijat palasivat aina uuden romaanin ilmestyessä. Burroughs käytti länsimaissa vallinnutta eksotisoitunutta ja myyttistä käsitystä "pimeästä mantereesta" luodessaan Tarzan-kirjojen Afrikkaa, sillä hän ei koskaan itse käynyt Afrikassa.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Topos · Katso lisää »
Umaijadien kalifaatti
Umaijadikalifaatti 740-luvulla juuri ennen abbasidien vallankumousta Umaijadien dynastia (tai الأمويون, al-Umawiyyūn) oli islamilaisen 800-luvulla kirjatun tarinaperinteen mukaan abbasidien vallankumousta edeltänyt, Damaskoksesta käsin arabien valtakuntaa hallinnut arabidynastia vuosina 661–750.
Uusi!!: Islamilainen historiankirjoitus ja Umaijadien kalifaatti · Katso lisää »
