Sisällysluettelo
69 suhteet: Affrikaatta, Agglutinaatio (kielitiede), Akvitania, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Álava, Švaa, Baskien alkuperä, Baskimaa (itsehallintoalue), Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue), Baskit, Berberikielet, Bilabiaalinen nasaali, Biskaja, Dentaali, Espanja, Etelä-Amerikka, Etruskin kieli, Francisco Franco, Frikatiivi, Gipuzkoa, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Islanti, Isolaattikieli, Kaukasialaiset kielet, Kelttiläiset kielet, Kieli, Kielioppi, Klusiili, Labiaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lavea suppea etuvokaali, Länsi-Eurooppa, Murre, Nasaali, Navarra, Palataali, Palataalinen nasaali, Pidgin, Pohjoinen Baskimaa, Pohjois-Amerikan intiaanit, Pohjois-Amerikka, Postalveolaari, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, Ranska, ... Laajenna indeksi (19 lisää) »
- Espanjan kielet
- Ranskan kielet
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Katsoa Baskin kieli ja Affrikaatta
Agglutinaatio (kielitiede)
Agglutinaatio on kielitieteellinen ilmiö, jossa sanoja muunnetaan säännönmukaisesti lisäämällä sanavartaloon affikseja tai jossa kaksi aiemmin itsenäistä sanaa sulautuvat yhdeksi.
Katsoa Baskin kieli ja Agglutinaatio (kielitiede)
Akvitania
Akvitania on Lounais-Ranskassa sijaitseva Ranskan hallintoalue, joka rajoittuu lännessä Biskajanlahteen ja etelässä Espanjaan ja Pyreneihin.
Katsoa Baskin kieli ja Akvitania
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Katsoa Baskin kieli ja Alveolaari
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Alveolaarinen tremulantti
Álava
Álava, baskiksi Araba, virallisesti Araba/Álava, on maakunta Pohjois-Espanjassa Baskimaan itsehallintoalueen eteläosassa.
Katsoa Baskin kieli ja Álava
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Katsoa Baskin kieli ja Švaa
Baskien alkuperä
Baskien alkuperä on kiistanalainen aihe, joka on herättänyt lukuisia hypoteeseja.
Katsoa Baskin kieli ja Baskien alkuperä
Baskimaa (itsehallintoalue)
Baskimaa on itsehallintoalue Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla.
Katsoa Baskin kieli ja Baskimaa (itsehallintoalue)
Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)
Baskimaa on kulttuurillis-maantieteellinen alue Pyreneiden länsiosassa Biskajanlahden pohjukassa.
Katsoa Baskin kieli ja Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)
Baskit
Baskit ovat Biskajanlahden pohjukan Baskimaassa Espanjan ja Ranskan rajan molemmin puolin asuva kansa.
Katsoa Baskin kieli ja Baskit
Berberikielet
Berberikielten puhuma-alueet luoteisessa Afrikassa. Berberikielet ovat ryhmä Afrikan luoteiskulmassa, varsinkin Marokossa ja Algeriassa puhuttuja, berberikansojen käyttämiä kieliä.
Katsoa Baskin kieli ja Berberikielet
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Bilabiaalinen nasaali
Biskaja
Biskaja (baskiksi ja virallisesti Bizkaia) on maakunta Biskajanlahden rannikolla pohjoisessa Espanjassa Baskimaan itsehallintoalueen luoteisosassa.
Katsoa Baskin kieli ja Biskaja
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Katsoa Baskin kieli ja Dentaali
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Baskin kieli ja Espanja
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Katsoa Baskin kieli ja Etelä-Amerikka
Etruskin kieli
Etruskin kieli on kuollut kieli, jota puhuivat ja kirjoittivat Etrurian alueella Pohjois-Italiassa ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua asuneet etruskit.
Katsoa Baskin kieli ja Etruskin kieli
Francisco Franco
Francisco Paulino Hermenegildo Teódulo Franco y Bahamonde (4. joulukuuta 1892 Ferrol, Galicia – 20. marraskuuta 1975 Madrid, Espanja) oli espanjalainen kenraali, joka toimi kansallismielisten armeijoiden ylipäällikkönä näiden voittoon päättyneessä Espanjan sisällissodassa 1936–1939 ja sen jälkeen Espanjan diktaattorina 1939–1975.
Katsoa Baskin kieli ja Francisco Franco
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Katsoa Baskin kieli ja Frikatiivi
Gipuzkoa
Gipuzkoa on maakunta Biskajanlahden rannalla pohjoisessa Espanjassa, Baskimaan itsehallintoalueen koillisosassa.
Katsoa Baskin kieli ja Gipuzkoa
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Katsoa Baskin kieli ja Glottaali
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Katsoa Baskin kieli ja Glottaalifrikatiivi
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.
Katsoa Baskin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Katsoa Baskin kieli ja Islanti
Isolaattikieli
Isolaattikielet ovat kieliä, joita ei ole pystytty sijoittamaan mihinkään kielikuntaan, toisin sanoen kieliä, jotka muodostavat yksin oman kielikuntansa.
Katsoa Baskin kieli ja Isolaattikieli
Kaukasialaiset kielet
Kaukasialaisilla kielillä tarkoitetaan suurta ja erittäin vaihtelevaa ryhmää kieliä, joita puhuu noin 10 miljoonaa ihmistä Kaukasian alueella Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa.
Katsoa Baskin kieli ja Kaukasialaiset kielet
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Katsoa Baskin kieli ja Kelttiläiset kielet
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Katsoa Baskin kieli ja Kieli
Kielioppi
Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.
Katsoa Baskin kieli ja Kielioppi
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Katsoa Baskin kieli ja Klusiili
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Katsoa Baskin kieli ja Labiaali
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Katsoa Baskin kieli ja Lateraali
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Baskin kieli ja Latinalaiset aakkoset
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Baskin kieli ja Lavea suppea etuvokaali
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Katsoa Baskin kieli ja Länsi-Eurooppa
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Katsoa Baskin kieli ja Murre
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Katsoa Baskin kieli ja Nasaali
Navarra
Navarra on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa.
Katsoa Baskin kieli ja Navarra
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Katsoa Baskin kieli ja Palataali
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Katsoa Baskin kieli ja Palataalinen nasaali
Pidgin
Pidgin on yksinkertainen kieli, joka syntyy, kun toistensa kieliä ymmärtämättömien ryhmien täytyy löytää nopeasti tapa pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa.
Katsoa Baskin kieli ja Pidgin
Pohjoinen Baskimaa
Pohjoisen Baskimaan kartta. Pohjoinen Baskimaa (tai Ipar Euskal Herria), myös Ranskan Baskimaa, käsittää Baskimaan pohjoiset, Ranskan puolella sijaitsevat osat.
Katsoa Baskin kieli ja Pohjoinen Baskimaa
Pohjois-Amerikan intiaanit
Pohjois-Amerikan intiaanit olivat alun perin ryhmä erilaisissa ympäristöissä asuvia alkuperäiskansoja, joiden esi-isät saapuivat Amerikkaan luultavasti kivikaudella Itä-Aasiasta.
Katsoa Baskin kieli ja Pohjois-Amerikan intiaanit
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Katsoa Baskin kieli ja Pohjois-Amerikka
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Katsoa Baskin kieli ja Postalveolaari
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Katsoa Baskin kieli ja Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Katsoa Baskin kieli ja Pyöreä suppea takavokaali
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Baskin kieli ja Ranska
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Baskin kieli ja Rooman valtakunta
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Katsoa Baskin kieli ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Katsoa Baskin kieli ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen palataalinen klusiili
Soinnillinen palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Soinnillinen palataalinen klusiili
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Soinnillinen velaariklusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Katsoa Baskin kieli ja Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Baskin kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Katsoa Baskin kieli ja Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton palataalinen klusiili
Soinniton palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Soinniton palataalinen klusiili
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Katsoa Baskin kieli ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Baskin kieli ja Soinniton velaariklusiili
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Katsoa Baskin kieli ja Suku (kielioppi)
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Katsoa Baskin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Katsoa Baskin kieli ja Uusi testamentti
Vähemmistökieli
Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli.
Katsoa Baskin kieli ja Vähemmistökieli
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Katsoa Baskin kieli ja Velaari
Vigesimaalijärjestelmä
Vigesimaalijärjestelmä on lukujärjestelmä, jonka kantaluku on 20.
Katsoa Baskin kieli ja Vigesimaalijärjestelmä
Vitoria-Gasteiz
Vitoria-Gasteiz (virallisesti molemmilla kielillä Vitoria-Gasteiz) on Álavan maakunnan pääkaupunki Pohjois-Espanjassa.
Katsoa Baskin kieli ja Vitoria-Gasteiz
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Katsoa Baskin kieli ja Vokaali
Katso myös
Espanjan kielet
- Baskin kieli
- Caló
- Espanjalainen viittomakieli
- Espanjan kieli
- Iberoromaaniset kielet
- Ladino
- Latina
- Romanikieli
- Silbo
Ranskan kielet
- Arpitaani
- Baskin kieli
- Bretoni
- Caló
- Champenois
- D’oïl-kielet
- Elsassi
- Gallo
- Gootin kieli
- Jiddiš
- Korsikan kieli
- Latina
- Liguuri
- Luxemburgin kieli
- Muinaishollanti
- Normannin kieli
- Oksitaani
- Picardin kieli
- Ranskalainen viittomakieli
- Ranskan kieli
- Ranskan kielipolitiikka
- Romanikieli
- Valloni
- Walser
Tunnetaan myös nimellä Euskara.