Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Munuainen ja Virtsa
Munuainen ja Virtsa on 21 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aminohapot, Diabetes, Fosfaatti, Glukoosi, Hiussuoni, Hiussuonikeränen, Kalium, Kalsium, Kasvain, Kloridi, Kudosneste, Magnesium, Natrium, Osmoosi, Urea, Veri, Veriplasma, Vesi, Virtsakivitauti, Virtsanerityselimistö, Virtsanjohdin.
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Aminohapot ja Munuainen · Aminohapot ja Virtsa ·
Diabetes
Diabetes mellitus (DM) on yleisnimi ryhmälle oireyhtymiä, joissa ilmenee korkea verensokeri eli hyperglykemia.
Diabetes ja Munuainen · Diabetes ja Virtsa ·
Fosfaatti
Fosfaatti-ionin rakenne Fosfaatti (ortofosfaatti, trioksidofosfaatti), PO43− on negatiivinen ioni eli anioni, jossa fosfori esiintyy viidenarvoisena.
Fosfaatti ja Munuainen · Fosfaatti ja Virtsa ·
Glukoosi
Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.
Glukoosi ja Munuainen · Glukoosi ja Virtsa ·
Hiussuoni
Hiussuoniverkko arteriolin ja venulin välissä. Hiussuonet eli kapillaarit muodostavat verenkiertoelimistön pienimmän verisuonityypin.
Hiussuoni ja Munuainen · Hiussuoni ja Virtsa ·
Hiussuonikeränen
Hiussuonikeränen keräsenkotelon ympäröimänä Hiussuonikeränen eli glomerulus on munuaisten kuorikerroksessa sijaitseva hiussuonisilmukoista muodostunut munuaiskeräsen osa, josta alkuvirtsaa suodattuu keräsenkoteloon.
Hiussuonikeränen ja Munuainen · Hiussuonikeränen ja Virtsa ·
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Kalium ja Munuainen · Kalium ja Virtsa ·
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Kalsium ja Munuainen · Kalsium ja Virtsa ·
Kasvain
syyliä jalassa. Kasvain eli tuumori eli neoplasma on solujen hallitsemattomasta jakautumisesta johtuva muodostuma.
Kasvain ja Munuainen · Kasvain ja Virtsa ·
Kloridi
Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.
Kloridi ja Munuainen · Kloridi ja Virtsa ·
Kudosneste
Kudosneste on monisoluisten eläinten solujen ympärillä olevan liuoksen, soluväliaineen, yksi komponentti.
Kudosneste ja Munuainen · Kudosneste ja Virtsa ·
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Magnesium ja Munuainen · Magnesium ja Virtsa ·
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Munuainen ja Natrium · Natrium ja Virtsa ·
Osmoosi
Osmoosi on liuottimen diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi.
Munuainen ja Osmoosi · Osmoosi ja Virtsa ·
Urea
3d-malli ureamolekyylistä Urea eli virtsa-aine on orgaaninen yhdiste, joka on puhtaana valkoista ja kiteistä vesiliukoista ainetta, jolla on ammoniakin haju.
Munuainen ja Urea · Urea ja Virtsa ·
Veri
Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.
Munuainen ja Veri · Veri ja Virtsa ·
Veriplasma
Ihmisen plasmaa, joka on hyydytetty lisäämällä siihen kudostekijää. Geelimäinen hyytymä on kyllin vahva pitämään sisässään teräspallon.Veriplasma tai vain plasma on veren kellertävä nestemäinen osa, josta puuttuvat verisolut.
Munuainen ja Veriplasma · Veriplasma ja Virtsa ·
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Munuainen ja Vesi · Vesi ja Virtsa ·
Virtsakivitauti
Suuri munuaiskivi selkärangan vieressä kuvan oikeassa reunassa, potilaan vasemmassa virtsanjohtimessa. Röntgenkuva. 6–8 mm:n kokoinen munuaiskivi, joka on poistunut virtsan mukana. Virtsakivitauti on tila, jossa virtsateihin eli munuaisaltaaseen, virtsajohtimiin, virtsarakkoon tai joskus virtsaputkeen muodostuu kiinteitä kappaleita.
Munuainen ja Virtsakivitauti · Virtsa ja Virtsakivitauti ·
Virtsanerityselimistö
Ihmisen virtsaelimet: 1. munuainen, 2. virtsajohdin, 3. virtsarakko ja 4. virtsaputki. Virtsanerityselimistö jaetaan ylempiin ja alempiin virtsateihin.
Munuainen ja Virtsanerityselimistö · Virtsa ja Virtsanerityselimistö ·
Virtsanjohdin
Virtsajohtimen poikkileikkaus. Lähde: Grayn Anatomia (1918). Virtsanjohtimet ovat kaksi putkimaista rakennetta, jotka vievät virtsan munuaisten munuisaltaista virtsarakkoon.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Munuainen ja Virtsa
- Mitä heillä on yhteistä Munuainen ja Virtsa
- Yhtäläisyyksiä Munuainen ja Virtsa
Vertailu Munuainen ja Virtsa
Munuainen on 68 suhteet, kun taas Virtsa on 89. niillä on yhteistä 21, Jaccard'in indeksi on 13.38% = 21 / (68 + 89).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Munuainen ja Virtsa. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
