Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
89 suhteet: Abessiivi, Ablatiivi, Adessiivi, Affrikaatta, Akkusatiivi, Allatiivi, Astevaihtelu, Ääninen, Äidinkieli, D. E. D. Europaeus, Diftongi, E. A. Tunkelo, Elatiivi, Elias Lönnrot, Genetiivi, Helsinki, Illatiivi, Imperfekti, Inessiivi, Isä meidän, Itämerensuomalaiset kielet, Juminkeko-säätiö, Kalevi Wiik, Karjala, Karjalan tasavalta, Kaunokirjallisuus, Kieli, Kieliopillinen luku, Kirjailija, Kirjallisuus, Kodima, Komitatiivi, Konsonantti, Koskenalan piiri, Kuhmo, Latinalaiset aakkoset, Lauri Posti, Leningradin alue, Liudennus, Monografia, Myöhäiskantasuomi, Neuvostoliiton hajoaminen, Nikolai Abramov, Nina Zaitseva, Nominatiivi, Nuorgrammatismi, Paavo Siro, Partitiivi, Periodika, Petroskoi, ..., Pienoisevankeliumi, Pietari (kaupunki), Postpositio, Prolatiivi, Reijo Peltola, Riho Grünthal, Rjurik Lonin, Runous, Sanskrit, Satu, Sija, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomi, Tallinna, Tavu, Translatiivi, Uralilaiset kielet, Vartalo (kielitiede), Venäjä, Venäjän kieli, Vepsäläiset, Vepsän kielioppi, Virantanaz, Viro, Vokaali, Vokaalisointu, Vologdan alue, 1989, 1991, 1994, 1996, 2001, 2002, 2003, 2006, 2012. Laajenna indeksi (39 lisää) »
Abessiivi
Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Abessiivi · Katso lisää »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Ablatiivi · Katso lisää »
Adessiivi
Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Adessiivi · Katso lisää »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Allatiivi
Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Allatiivi · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Ääninen · Katso lisää »
Äidinkieli
Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Äidinkieli · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: Vepsän kieli ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Diftongi · Katso lisää »
E. A. Tunkelo
Eemil Aukusti Tunkelo (vuoteen 1901 Ekman; 27. huhtikuuta 1870 Längelmäki – 28. maaliskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori.
Uusi!!: Vepsän kieli ja E. A. Tunkelo · Katso lisää »
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Elatiivi · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Genetiivi · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Helsinki · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Illatiivi · Katso lisää »
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Imperfekti · Katso lisää »
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Inessiivi · Katso lisää »
Isä meidän
Jeesus pitämässä vuorisaarnaa. Isä meidän eli Herran rukous on kristinuskon tunnetuin rukous.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Isä meidän · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Juminkeko-säätiö
Juminkeko eli Juminkeko-säätiö ylläpitää Kuhmossa sijaitsevaa Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkekoa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Juminkeko-säätiö · Katso lisää »
Kalevi Wiik
Kaino Kalevi Wiik (2. elokuuta 1932 Turku – 12. syyskuuta 2015 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston fonetiikan professori vuosina 1968–1997.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kalevi Wiik · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Karjala · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuus on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle kirjallisuudelle (vastakohtana tietokirjallisuudelle).
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kaunokirjallisuus · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kieli · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Kirjailija
Itävaltalainen kirjailija Anna Kim lukemassa teostaan. Hannu Mäkelä on yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kirjailija · Katso lisää »
Kirjallisuus
Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kirjallisuus · Katso lisää »
Kodima
Kodima-sanomalehden elokuun 2021 kansisivu. Kodima on Petroskoissa ilmestyvä vepsän- ja venäjänkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kodima · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Komitatiivi · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Konsonantti · Katso lisää »
Koskenalan piiri
Koskenalan piiri on hallinnollinen piiri Leningradin alueen koillisosassa, noin 280 kilometrin päässä Pietarista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Koskenalan piiri · Katso lisää »
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Kuhmo · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Lauri Posti · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Leningradin alue · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Liudennus · Katso lisää »
Monografia
Monografia on yhden tai useamman kirjoittajan tiettyyn tutkimukseen perustuvasta aiheesta laatima teos, joka julkaistaan useimmiten yhtenä niteenä, mutta voi joskus sisältää useammankin niteen.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Monografia · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Neuvostoliiton hajoaminen · Katso lisää »
Nikolai Abramov
Nikolai Viktorovitš Abramov; 24. tammikuuta 1961 Leningradin alueen Podporožjen piirin Ladvan kylä – 23. tammikuuta 2016 Petroskoi) oli vepsäläinen runoilija. Keskikoulun jälkeen Nikolai Abramov opiskeli Leningradissa ja Karjalan pedagogisessa instituutissa Petroskoissa. Elämänsä loppuun asti hän työskenteli petroskoilaisessa Periodika-kustantamossa vepsäläisen Kodima-lehden toimittajana. Abramovin vepsän- ja venäjänkielisiä runoja on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1980 lähtien. Vuonna 1994 ilmestynyt runokokoelma Koumekümne koume (”Kolmekymmentäkolme”) oli ensimmäinen vepsänkielinen kaunokirja. Teosten aiheet on yleensä ammennettu maaseudun elämästä. Abramov on toiminut myös kääntäjänä ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Nikolai Abramov · Katso lisää »
Nina Zaitseva
Nina Zaitseva. Nina Grigorjevna Zaitseva (s. 1946) on vepsäläinen kielitieteilijä ja runoilija, jota voidaan pitää vepsän kirjakielen luojana.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Nina Zaitseva · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nuorgrammatismi
Yksi nuorgrammatismin perustajista, August Leskien.Nuorgrammatismi on kielihistorian koulukunta, joka keskittyy kielten äännehistorian selvittämiseen.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Nuorgrammatismi · Katso lisää »
Paavo Siro
Paavo Rudolf Siro (2. elokuuta 1909 Helsinki – 27. helmikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Paavo Siro · Katso lisää »
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Partitiivi · Katso lisää »
Periodika
Kustantamo Periodikan verkosivu ru joulukuussa 2020. Huomaa, että sivustolla ei ole edes https-salausta, vaikka sivustolla on myös julkaisujen verkkokauppa. Tämä altistaa käyttäjiä tietoturvariskeille. Periodika on Petroskoissa Venäjällä toimiva valtiollinen lehti- ja kirjankustantamo.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Periodika · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Petroskoi · Katso lisää »
Pienoisevankeliumi
Pienoisevankeliumi on Raamatussa Johanneksen evankeliumin kolmannen luvun jae 16 (Joh. 3:16).
Uusi!!: Vepsän kieli ja Pienoisevankeliumi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Postpositio
Postpositio on adpositio, joka liitetään sen sanan jälkeen, joka määrittää postpositiota.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Postpositio · Katso lisää »
Prolatiivi
Prolatiivi on suomen kielessä esiintyvä sananjohdostyyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Prolatiivi · Katso lisää »
Reijo Peltola
Reijo Pellervo Peltola (3. lokakuuta 1930 Tampere – 16. huhtikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen äidinkielen lehtori ja oppikirjojen tekijä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Reijo Peltola · Katso lisää »
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Riho Grünthal · Katso lisää »
Rjurik Lonin
Rjurik Petrovič Lonin (22. syyskuuta 1930 nykyisen Äänisenrannan piirin Kaskesojan kylä, Karjalan tasavalta – 17. heinäkuuta 2009 Šoutjärvi, Äänisenrannan piiri) oli vepsäläinen kotiseutututkija ja kansanperinteen kerääjä, Soutjärven vepsäläisen etnografisen museon perustaja, kirjailija ja vepsäläisen kulttuurin puolestapuhuja.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Rjurik Lonin · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Runous · Katso lisää »
Sanskrit
Sanskrit (saṃskṛta ’kokoonpantu; huoliteltu’) on indoeurooppalaisten kielten indoiranilaiseen ryhmään kuuluva kieli, joka muotoutui lopullisesti 300-luvulla eaa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Sanskrit · Katso lisää »
Satu
Hannusta ja Kertusta. Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus, joka on usein tarkoitettu lapsille.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Satu · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Sija · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Suomi · Katso lisää »
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Tallinna · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Tavu · Katso lisää »
Translatiivi
Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Translatiivi · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Vartalo (kielitiede)
Vartalo eli sanavartalo on morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines on liitettävissä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Vartalo (kielitiede) · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vepsän kielioppi
Vepsän kielioppi on Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorin Riho Grünthalin laatima ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuonna 2015 julkaisema vepsän kielioppi, joka on kirjoitettu rakenteellisesta ja funktionaalisesta näkökulmasta.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Vepsän kielioppi · Katso lisää »
Virantanaz
Virantanaz-eepoksen vironnoksen kansi Virantanaz on vepsäläisten kansalliseepos.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Virantanaz · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Viro · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Vokaali · Katso lisää »
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Vokaalisointu · Katso lisää »
Vologdan alue
Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Vepsän kieli ja Vologdan alue · Katso lisää »
1989
Vuosi 1989 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 1989 · Katso lisää »
1991
Vuosi 1991 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 1991 · Katso lisää »
1994
Vuosi 1994 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 1994 · Katso lisää »
1996
1996 (MCMXCVI) oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 1996 · Katso lisää »
2001
2001 (MMI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 2001 · Katso lisää »
2002
2002 (MMII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 2002 · Katso lisää »
2003
2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 2003 · Katso lisää »
2006
2006 (MMVI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 2006 · Katso lisää »
2012
2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Vepsän kieli ja 2012 · Katso lisää »
