Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko

Venäjän vuoden 1905 vallankumous vs. Vuoden 1905 suurlakko

Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta. Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Yhtäläisyyksiä Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko

Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko on 21 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eduskunta, Ensimmäinen sortokausi, Helmikuun manifesti, Itsevaltius, Johan Kock, Leo Mechelin, Lokakuun manifesti, Marraskuun manifesti, Mechelinin senaatti, Nikolai II, Perustuslailliset, Punainen julistus, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän–Japanin sota, Verisunnuntai (1905), Viaporin kapina.

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Eduskunta ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Eduskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Ensimmäinen sortokausi

Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.

Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Ensimmäinen sortokausi ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Helmikuun manifesti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Helmikuun manifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Itsevaltius ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Itsevaltius ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Johan Kock

Johan Kock (4. kesäkuuta 1861 Helsinki – 13. huhtikuuta 1915 Fitchburg, Massachusetts, Yhdysvallat) oli Venäjän armeijasta 1897 Viipurissa eronnut alikapteeni.

Johan Kock ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Johan Kock ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Leo Mechelin

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Leo Mechelin ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Leo Mechelin ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Lokakuun manifesti

Lokakuun manifesti Pietarin kaupungin virallisen tiedotuslehden etusivulla. Lokakuun manifesti oli Venäjän keisari Nikolai II:n vuoden 1905 vallankumouksen aikana 30.

Lokakuun manifesti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Lokakuun manifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Marraskuun manifesti

asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.

Marraskuun manifesti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Marraskuun manifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Mechelinin senaatti

Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.

Mechelinin senaatti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Mechelinin senaatti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Nikolai II ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Nikolai II ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Perustuslailliset

Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.

Perustuslailliset ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Perustuslailliset ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Punainen julistus

Punainen julistus painettiin punaiselle paperille. Julistuskirja Suomen kansalle eli niin sanottu punainen julistus on vuoden 1905 suurlakon aikana Tampereella annettu julistus, jossa luetellaan lakon yleiset tavoitteet.

Punainen julistus ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Punainen julistus ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Suomen senaatti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Suomen senaatti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Venäjän keisarikunta ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Venäjän keisarikunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen armeija

Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.

Venäjän keisarillinen armeija ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Venäjän keisarillinen armeija ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Venäjän–Japanin sota

Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.

Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Venäjän–Japanin sota · Venäjän–Japanin sota ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Verisunnuntai (1905)

Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia. Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Pysäytyskuva vuoden 1925 neuvostoliittolaisesta elokuvasta. Verisunnuntai oli Pietarissa 22.

Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Verisunnuntai (1905) · Verisunnuntai (1905) ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Viaporin kapina

Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.

Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Viaporin kapina · Viaporin kapina ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko

Venäjän vuoden 1905 vallankumous on 63 suhteet, kun taas Vuoden 1905 suurlakko on 125. niillä on yhteistä 21, Jaccard'in indeksi on 11.17% = 21 / (63 + 125).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »