Sisällysluettelo
344 suhteet: Abur, Afanasjevon piiri, Agglutinatiivinen kieli, Akkalansaame, Akkalansaamelaiset, Akkusatiivi, Alatyr, Altailaiset kielet, Ante Aikio, Asko Parpola, Australia, Šuryškaryn piiri, Baškortostan, Baltian maat, Balttilaiset kielet, Berjozovo, Besermanin murre, Besermanit, Björn Collinder, Boreaalinen vyöhyke, Csángót, DNA-profilointi, Enetsin kieli, Enetsit, Erkki Itkonen, Ersän kieli, Eskimo-aleuttilaiset kielet, Eskimokielet, Etelä-Pohjanmaan murre, Eteläsaame, Eteläsaamelaiset, Eteläviron kieli, Euraasia, Eurooppa, Fennougristiikka, Genetiivi, Germaaniset kielet, Glazov, Gottfried Leibniz, Hanti-Mansia, Hantin kieli, Hantit, Hatanga, Hämäläiset, Hämäläismurteet, Hevaa, Historiallis-vertaileva kielitiede, Ižma, Ižmalaiset, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, ... Laajenna indeksi (294 lisää) »
- Suomen kielet
- Unkarin kielet
- Viron kielet
Abur
Komia aburilla kirjoitettuna Abur eli muinaispermiläiset aakkoset on suomalais-ugrilaisten komin ja komipermjakin kielten kirjoittamiseen käytetty muinainen aakkosto.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Abur
Afanasjevon piiri
Afanasjevon piiri Kirovin alueen kartalla. Afanasjevon piiri on kunnallinen itsehallintoalue Kirovin alueella Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Afanasjevon piiri
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Agglutinatiivinen kieli
Akkalansaame
Akkalansaame on kuollut uralilainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Akkalansaame
Akkalansaamelaiset
Akkalansaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Akkalansaamelaiset
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Akkusatiivi
Alatyr
Alatyr (tšuvassiksi Улатӑр, Ulatăr, ersäksi Rator), on Suraan lännestä laskeva joki Keski-Venäjällä Mordvan ja Tšuvassian tasavalloissa ja Nižni Novgorodin alueella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Alatyr
Altailaiset kielet
Altailaisten kielien puhuma-alueet. sininen: turkkilaiset kielet, vihreä: mongolilaiset kielet, punainen: tunguusikielet, keltainen: korean kieli, violetti: japanilaiset kielet, tummanpunainen: ainun kieli. Altailaiset kielet on kielitieteen historiassa esiintyvä hypoteettinen kielikunta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Altailaiset kielet
Ante Aikio
Ante Aikio, pohjoissaameksi Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (s. 1977) on suomensaamelainen kielitieteilijä, joka vuodesta 2015 alkaen toimii saamen kielen professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa Norjassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ante Aikio
Asko Parpola
Asko Parpola vuonna 2010. Asko Heikki Siegfried Parpola (s. 12. heinäkuuta 1941 Forssa) on suomalainen indologian ja Etelä-Aasian tutkimuksen emeritusprofessori Helsingin yliopistosta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Asko Parpola
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Australia
Šuryškaryn piiri
Šuryškaryn piiri on paikallinen kuntatason itsehallintoalue Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan lounaisosassa Pohjois-Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Šuryškaryn piiri
Baškortostan
Baškortostan tai Baškiria on Venäjän federaatioon kuuluva, runsaan neljän miljoonan asukkaan tasavalta Euroopan itäisimmässä osassa Uralvuoriston eteläpäässä, osittain Aasiassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Baškortostan
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Baltian maat
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Balttilaiset kielet
Berjozovo
Berjozovo on kaupunkityyppinen taajama Tjumenin alueen Hanti-Mansian piirikunnassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Berjozovo
Besermanin murre
Udmurtin murteiden kartta. Besermanin murre on merkitty karttaan mustalla timantilla Besermanin murre (myös besermanin kieli) on udmurtin murre, johon tataarin kieli on vaikuttanut voimakkaasti vuosisatojen ajan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Besermanin murre
Besermanit
Besermanit (udmurtiksi бесерманъёс, besermanjos) ovat udmurtteihin kuuluva etninen ryhmä Udmurtian luoteisosassa ja Kirovin alueella Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Besermanit
Björn Collinder
Björn Collinder (22. heinäkuuta 1894 Sundsvall, Ruotsi – 20. toukokuuta 1983 Wien, Itävalta) oli ruotsalainen kielitieteilijä, joka oli perehtynyt fennougristiikkaan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Björn Collinder
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Boreaalinen vyöhyke
Csángót
Csángót (yks. csángó;;, yks. Tschango, tai Tschangonen) ovat unkarilaisten alaryhmä (tai joukko erillisiä unkarilaisten alaryhmiä).
Katsoa Uralilaiset kielet ja Csángót
DNA-profilointi
Varhaisaikojen DNA-profilointia. DNA-profilointi (myös geneettinen sormenjälkitutkimus, DNA-testi) tarkoittaa tekniikoita, joilla eliöyksilön identiteetti määritetään sen kudoksesta tai eritteestä otetusta näytteestä eristetyn DNA:n perusteella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja DNA-profilointi
Enetsin kieli
Enetsin kieli (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien enetsien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Enetsin kieli
Enetsit
Enetsit (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedit) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa enetsin kieltä puhuva kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Enetsit
Erkki Itkonen
Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Erkki Itkonen
Ersän kieli
Ersänkielinen musiikkikappale. Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ersän kieli
Eskimo-aleuttilaiset kielet
Eskimo-aleuttilaisten kielten levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa. Eskimo-aleuttilaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Itä-Siperiassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Eskimo-aleuttilaiset kielet
Eskimokielet
Eskimokielet on toinen eskimo-aleuttilaisen kielikunnan haaroista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Eskimokielet
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Etelä-Pohjanmaan murre
Eteläsaame
Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Eteläsaame
Eteläsaamelaiset
Eteläsaamelaisten asuinalue keltaisella, uumajansaamelaisten oranssilla. Eteläsaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Eteläsaamelaiset
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Eteläviron kieli
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Euraasia
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Eurooppa
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Fennougristiikka
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Genetiivi
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Germaaniset kielet
Glazov
Glazov (udmurtiksi Глаз, Glaz) on noin sadantuhannen asukkaan teollisuuskaupunki Tšepetskijoen varrella Venäjällä Udmurtian tasavallan pohjoisosassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Glazov
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Gottfried Leibniz
Hanti-Mansia
Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hanti-Mansia
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hantin kieli
Hantit
Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hantit
Hatanga
Hatanga on taajama ja maalaiskunta Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hatanga
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hämäläiset
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hämäläismurteet
Hevaa
Hevaa eli Vepsä on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Hevaa
Historiallis-vertaileva kielitiede
Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Historiallis-vertaileva kielitiede
Ižma
Ižma on Petšoran sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ižma
Ižmalaiset
Ižmalaiset eli Ižman komit eli izvalaiset (ижемские коми, ižemskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ižmalaiset
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Yhdysvaltain presidentin puoliso Eleanor Roosevelt johti YK:n ihmisoikeuksien toimikuntaa, joka laati ihmisoikeuksien julistuksen. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymä oikeuksien julistus.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Inarinsaame
Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Inarinsaame
Inarinsaamelaiset
Inarinsaamelaiset ovat saamelaisryhmä, jonka perinteinen asuinalue on Inarijärven ympäristö Suomessa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Inarinsaamelaiset
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Indoeurooppalaiset kielet
Indoiranilaiset kielet
Indo-Iranilaiset kielet Indoiranilaiset kielet ovat indoeurooppalaisten kielten itäinen kieliryhmä, joka jakautuu kahteen suureen alaryhmään, iranilaiseen ja indoarjalaiseen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Indoiranilaiset kielet
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Inkerikot
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Inkeriläiset
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Inkeroisen kieli
Insar
Insar on kaupunki, kaupunkikunta ja Insarin piirin hallinnollinen keskus Mordvan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Insar
Iranilaiset kielet
Iranilaisten kielten puhuma-alue. Iranilaiset kielet ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluva keskenään sukua oleva kieliryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Iranilaiset kielet
Irtyš
Irtyš (kazakiksi Ертіс, tat. İrteş) on Obin suurin, 4 248 kilometriä pitkä sivujoki Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Irtyš
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Itä-Karjala
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet
Itämurteet
Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Itämurteet
Itäsaamelaiskielet
Itäsaamelaiskielet eli itäsaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Itäsaamelaiskielet
Itäslaavilaiset kielet
Itäslaavilaiset kielet on yksi slaavilaisten kielten kolmesta alaryhmästä, suurin puhujien määrällä mitattuna.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Itäslaavilaiset kielet
Jamalin Nenetsia
Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jamalin Nenetsia
Janne Saarikivi
Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Janne Saarikivi
Jaransk
Jaranskin vaakuna. Jaransk on kaupunki Kirovin alueella Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jaransk
Jazvan komi
Jazvan komi on Venäjällä Permin aluepiirin koillisosassa puhuttu komin kielen muoto, jota näkökulmasta riippuen pidetään komipermjakin murteena tai yhtenä komin kolmesta päämurteesta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jazvan komi
Jazvan komit
Jazvan komit ovat Venäjällä Permin aluepiirin Krasnovišerskin piirissä asuva komiryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jazvan komit
János Sajnovics
János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja János Sajnovics
Jelabuga
Jelabugan symboli – bolgaarien linnoituksen torni. Kazanskaja-katu Jelabugassa. Bolšaja Pokrovskaja -katu. Gassarinkatu. Jelabuga (tataariksi Алабуга, Alabuğa) on kaupunki Tatarstanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jelabuga
Jeniseiläiskielet
Jeniseiläiskielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvun lopussa (punainen väri). Jeniseiläiskielet eli jeniseiläiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Siperiassa Jenisein varrella Krasnojarskin aluepiirissä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jeniseiläiskielet
Joškar-Ola
Joškar-Ola on Venäjän federaatioon kuuluvan Marin tasavallan pääkaupunki.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Joškar-Ola
Johanna Nichols
Johanna Nichols (s. 1945 Iowa City, Iowa, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja Kalifornian yliopiston, Berkeley, slaavilaisen kielitieteen ja kirjallisuuden professori emerita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Johanna Nichols
Jorma Koivulehto
Jorma Juhani Koivulehto (12. lokakuuta 1934 Tampere – 23. elokuuta 2014) oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja suomen kielen lainasanojen tutkija.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jorma Koivulehto
Juha Janhunen
Juha Janhunen (s. 12. helmikuuta 1952 Pori) on ollut vuodesta 1994 Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Juha Janhunen
Jukagiiriset kielet
Jukagiiristen kielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvulla (punainen). Jukagiiriset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhuvat jukagiirit Itä-Siperiassa Sahan tasavallassa ja Magadanin alueella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Jukagiiriset kielet
Juratsi
Juratsi on uralilainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Juratsi
Juratsit
Juratsit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa alisen Jenisei-joen länsipuolella olevalla tundra-alueella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Juratsit
Kaakkoiset lappalaiset
Kaakkoiset lappalaiset tai lopilaiset olivat useiden, lähinnä venäläisten, arkeologien ja kielitieteilijöiden mukaan suomalais-ugrilainen ryhmä, joka asui Valgetjärven ympäristössä nykyisillä Vologdan ja Arkangelin alueilla sekä Karjalassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kaakkoiset lappalaiset
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kaakkoismurteet
Kalevi Wiik
Kaino Kalevi Wiik (2. elokuuta 1932 Turku – 12. syyskuuta 2015 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston fonetiikan professori vuosina 1968–1997.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kalevi Wiik
Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä
Fonetiikan professori Kalevi Wiik (1932–2015) argumentoi kirjoissaan Eurooppalaisten juuret (2002) ja Suomalaisten juuret (2004) jo aiemmin esittelemäänsä teoriaa suomalaisten alkuperästä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä
Kamassin kieli
Kamassi on sammunut uralilainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kamassin kieli
Kamassit
Kamassit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa Kan- ja Mana-jokien vesistöalueilla sekä itäisessä Sajan-vuoristossa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kamassit
Kampakeraaminen kulttuuri
ietf-kielikoodi.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kampakeraaminen kulttuuri
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kanada
Kaninin niemimaa
Kaninin niemimaan sijainti Kaninin niemimaa on niemimaa Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kaninin niemimaa
Kantakieli
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kantakieli
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kantasuomi
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kantaurali
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Karjalaiset
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Karjalaiset (kansa)
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Karjalan kieli
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Karjalan tasavalta
Karpaattien allas
Kartassa Karpaattien allas on merkitty numerolla III. ja Karpaattien vuoristo numerolla IV. Itävallan (A), Slovakian (SK), Kroatian (HR), Serbian (SR), Romanian (RO) ja Ukrainan (UK) alueille. Karpaattien allas on Karpaattien ja Alppien rajaama allasalue itäisessä Keski-Euroopassa, Unkarissa ja sen lähialueilla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Karpaattien allas
Keminsaame
Keminsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kemin Lapissa, nykyisen Suomen Lapin keski- ja eteläosissa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Keminsaame
Keminsaamelaiset
Keminsaamelaiset olivat Suomen nykyisen alueen sisällä itäisin niistä kansatieteellisistä ja historiallisista pääryhmistä, joihin saamelaiset vakiintuneesti on jaettu.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Keminsaamelaiset
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
Keskinäinen ymmärrettävyys
Keskinäinen ymmärrettävyys tarkoittaa toisilleen sukua olevien kielten tai murteiden välistä suhdetta, jossa yhden kielen tai murteen puhuja ymmärtää myös toista sukulaiskieltä tai murretta sitä erikseen opiskelematta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Keskinäinen ymmärrettävyys
Ket (joki)
Ket on joki Krasnojarskin aluepiirissä ja Tomskin alueella Siperiassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ket (joki)
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kieli
Kielikunta
Kielikunta on yhteistä alkuperää olevien kielten laajin mahdollinen ryhmä, johon kuuluvat kielet periytyvät samasta kantakielestä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kielikunta
Kieltoverbi
Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kieltoverbi
Kiltinänsaame
Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kiltinänsaame
Kiltinänsaamelaiset
Kiltinänsaamelaiset eli kildininsaamelaiset ovat Venäjällä elävä saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä, jonka määräksi arvioitiin noin 1 000 henkilöä vuonna 1995.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kiltinänsaamelaiset
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Koltansaame
Koltat
Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä sekä Norjassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Koltat
Komin kieli
Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Venäjällä sijaitsevan Komin tasavallan komit.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Komin kieli
Komin tasavalta
Komi eli Komin tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Euroopan koillisosassa pääasiassa Petšoran vesistöalueella Uralvuorten länsipuolella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Komin tasavalta
Komipermjakin kieli
Komipermjakki eli Permin komi (komipermjakiksi коми-пермяцкöй кыв, коми кыв) on komipermjakkien puhuma suomalais-ugrilainen kieli Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Komipermjakin kieli
Komipermjakit
Komipermjakit (muita nimityksiä Permin komit, permjakit; komipermjakiksi коми-пермяккез, komi-permjakkez) ovat Venäjällä etupäässä Permin aluepiiriin kuuluvassa Permin Komin piirikunnassa asuva suomalais-ugrilaista komipermjakin kieltä puhuva kansa ja toinen komien pääryhmä komisyrjäänien ohella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Komipermjakit
Komit
Komit ovat Pohjoiseen jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Uralvuoriston länsipuolella elävä suomalais-ugrilainen kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Komit
Konda
Konda on Obin vesistöön kuuluvan Irtyšin sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Konda
Kontupohja
Kontupohja on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kontupohja
Kozmodemjansk
Kozmodemjansk on kaupunki Marin tasavallan Vuorimarin piirissä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kozmodemjansk
Krasnojarskin aluepiiri
Krasnojarskin aluepiiri on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue).
Katsoa Uralilaiset kielet ja Krasnojarskin aluepiiri
Krasnoslobodsk
Krasnoslobodsk (mord. ja) on pieni kaupunki Venäjällä Mordvan tasavallan länsiosassa Krasnoslobodskin piirissä, Mokšajoen länsirannalla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Krasnoslobodsk
Kreevinin murre
Bauskan kunnan sijainti Latvian kartalla. Kreevinin murre oli Latviassa Bauskan ympäristössä asuneiden vatjalaisten kreevinien puhuma vatjan murre.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kreevinin murre
Kreevinit
Kreevinit olivat Latvian alueella eläneitä vatjalaisia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kreevinit
Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten
Lianhuan luolan tippukivien hiili-13-käyrä ajalta 5 200–3 400 vuotta sitten. Noin 4 170 vuoden kohdalla näkyy terävä piikki. Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten (4,2 kilovuoden tapahtuma) oli jakso, jolloin Lähi-idässä ja Kiinassa kuivuus aiheutti nälänhätää ja harvensi asutusta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten
Kukkosi
Kukkosi (vatjaksi Kukkuzi) on Suuren-Lutskan kunnassa Venäjällä sijaitseva kylä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kukkosi
Kuolansaamelaiset
Kuolan saamelaiset ovat Kuolan niemimaalla Venäjällä asuvia saamelaisia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kuolansaamelaiset
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kuollut kieli
Kuujärvi
Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kuujärvi
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kuurinmaa
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kveenin kieli
Kveenit
Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kveenit
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Kyrillinen kirjaimisto
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Lainasana
Latiivi
Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Latiivi
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Latinalaiset aakkoset
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Latvia
Länsimurteet
Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Länsimurteet
Länsipohjalaiset
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Länsipohjalaiset
Länsisaamelaiskielet
Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Länsisaamelaiskielet
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Leningradin alue
Letka
Letkajoki Kirovin alueen Slobodskoin piirissä. Letka (komiksi ja venäjäksi Ле́тка) on Volgan vesistöön kuuluvan Vjatkan sivujoki Komin tasavallan eteläosassa ja Kirovin alueella Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Letka
Liitepartikkeli
Liitepartikkelit ovat varsin irrallisia sanan loppuun liitettäviä morfeemeja, jotka luetaan sanaluokkansa perusteella partikkeleihin.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Liitepartikkeli
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Liiviläiset
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Liivin kieli
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Liivinmaa
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Liudennus
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Livvinkarjala
Ljapin
Ljapin (myös Sygva, Сыгва; Hulga, Хулга) on Obin vesistöön kuuluvan Severnaja Sosvan sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ljapin
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Lokatiivi
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Lounaismurteet
Lozva
Lozva on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan alkujoki Sverdlovskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Lozva
Luulajansaame
Luulajansaame on uralilainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Luulajansaame
Luulajansaamelaiset
Luulajanjansaamelaiset ovat saamelaisten etninen ryhmä, joka elää pääasiassa Pohjois-Ruotsissa Luulajanjoen alueella pohjoissaamelaisten ja piitimensaamelaisten välissä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Luulajansaamelaiset
Luza
Luzajoki Kirovin alueella. Luza (komiksi ja venäjäksi Лу́за) on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Jugin sivujoki Komin tasavallassa sekä Kirovin ja Vologdan alueilla Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Luza
Luzalaiset
Luzalaiset eli Luzan komit (прилузские коми, priluzskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Luzalaiset
Lyydiläiset
Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Lyydiläiset
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Lyydin kieli
Malmyž
upright.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Malmyž
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mansin kieli
Mansit
200px Mansit (aikaisemmin vogulit) ovat Venäjällä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa ja sen lähialueilla asuva suomalais-ugrilaista mansin kieltä puhuva kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mansit
Marin kieli
Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Marin kieli
Marin tasavalta
Marin tasavalta, Mari El eli Mari (myös Marinmaa, eli Марий Эл, Mari El, eli Мары Эл, Mary El, eli Мари́й Эл, Mari El) on tasavalta Volgan rannalla Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Marin tasavalta
Marit
Marit eli marilaiset (aikaisemmin tšeremissit) on volgansuomalainen kansa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Marit
Martin Fogel
Martin Fogel, taiteilija Christian Fritzsch Martin Fogel (1635–1675) oli saksalainen historioitsija ja polyglotti, jota voidaan jälkikäteisesti pitää fennougristiikan isänä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Martin Fogel
Matorin kieli
Matori (motori) on kuollut uralilainen kieli, joka kuului samojedikielten eteläsamojedilaiseen ryhmään.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Matorin kieli
Matorit
Matorit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa itäisten Sajanvuorten pohjoisilla rinteillä, lähellä Mongolian rajaa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Matorit
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Matthias Alexander Castrén
Meštšeran kieli
Meštšeran kieli on muinaisten meštšeralaisten puhuma kuollut suomalais-ugrilainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Meštšeran kieli
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Meänkieli
Merisaamelaiset
Merisaamelainen Finnmarkissa, kuva vuodelta 1884 Merisaamelaiset ovat toinen pohjoissaamelaisten kulttuurillisista ryhmistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Merisaamelaiset
Merjan kieli
Merjan kieli oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Merjan kieli
Metallurgia
Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Metallurgia
Metsäaro
Pohjois-Amerikan pohjoisimman Kanadassa olevan preerian ''aspen parkland'' on metsäaroa. Metsäaro on yleensä lauhkealla vyöhykkeellä sijaitseva kasvillisuustyyppi, jossa kasvaa laajoja ruohostoja ja puita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Metsäaro
Metsästäjä-keräilijät
sanien perhe. Metsästäjä-keräilijät ovat ihmisiä, jotka hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Metsästäjä-keräilijät
Mokšan kieli
Mokša on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mokšan kieli
Mongolilaiset kielet
Mongolilaiset kielet on kolmentoista pääasiassa Keski-Aasiassa puhuttavan kielen muodostama kielikunta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mongolilaiset kielet
Mordva
Mordva (mokšaksi, ersäksi ja) on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan länsipuolella Venäjän federaatiossa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mordva
Mordvalaiset
Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mordvalaiset
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Mordvalaiset kielet
Morki
Morki tai Morko on Marin tasavallassa Venäjällä sijaitseva kaupunkityyppinen taajama ja Morkin piirin hallinnollinen keskus.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Morki
Muinais-DNA
Muinais-DNA on muinaisista näytteistä eristettyä DNA:ta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Muinais-DNA
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Murmanskin alue
Muroman kieli
Muroma oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Muroman kieli
Nenetsi
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nenetsi
Nenetsia
Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nenetsia
Nenetsit
Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nenetsit
Nganasanin kieli
Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nganasanin kieli
Nganasanit
Nganasanit (aikaisempia nimityksiä tavgit, tavgisamojedit; nganasaniksi ńaa) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa nganasanin kieltä puhuva kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nganasanit
Niittymarin kieli
Niittymari eli itämari on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Niittymarin kieli
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nominatiivi
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Norja
Nostraattiset kielet
Nostraattiset kielet on toisilleen sukulaisiksi arveltujen kieliryhmien eli kieliperheiden ryhmä, joka on hypoteettinen ja kiistanalainen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nostraattiset kielet
Novgorodin tuohikirjeet
itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Novgorodin tuohikirjeet
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Nuorakeraaminen kulttuuri
Ob
Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ob
Obinugrilaiset kielet
Obinugrilaiset kielet on kahden Länsi-Siperiassa puhuttavan uralilaisten kielten ugrilaiseen ryhmään kuuluvan kieliryhmän, hantin ja mansin yhteisnimitys.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Obinugrilaiset kielet
Olhavan tšuudit
Olhavan tšuudit olivat Olhavanjoen seudulla elänyt suomalais-ugrilainen kansa tai ryhmä, jota vanhastaan on pidetty kieleltään itämerensuomalaisina.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Olhavan tšuudit
Orenburgin alue
Orenburgin kasakoita 1800-luvulla Orenburgin alue on yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Orenburgin alue
Otto Donner (kielitieteilijä)
Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Otto Donner (kielitieteilijä)
Paavo Ravila
Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Paavo Ravila
Paimentolaiset
Paimentolaisia Tiibetissä Namtsojärven lähellä. Keskellä oleva asumus on nimeltään jurtta. Paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit ovat liikkuvaa elämää viettäviä, karjaa kasvattavia ihmisiä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Paimentolaiset
Paleosiperialaiset kielet
Paleosiperialaiset kielet, paleoaasialaiset kielet, koillissiperialaiset kielet tai muinaissiperialaiset kielet on yhteisnimitys pienille siperialaisperäisille kielikunnille ja isolaattikielille.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Paleosiperialaiset kielet
Pekka Sammallahti
Pekka Lars Kalervo Sammallahti (s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pekka Sammallahti
Pelym
Pelym (myös Bolšoi Pelym, Большой Пелым) on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan sivujoki Sverdlovskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pelym
Penzan alue
Penzan alue on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Penzan alue
Peräpohjalaiset murteet
Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Peräpohjalaiset murteet
Permiläiset kielet
Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Permiläiset kielet
Permin aluepiiri
Permin aluepiiri on hallintoalue Volgan federaatiopiirissä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Permin aluepiiri
Petšora
Petšora (ven. ja komiksi Печо́ра) on Barentsinmeren Petšoranlahteen laskeva joki Venäjällä Komin tasavallassa ja Nenetsian autonomisessa piirikunnassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Petšora
Petšoralaiset
Petšoralaiset, yläpetšoralaiset eli Petšoran komit (верхнепечорцы, verhnepetšortsy; печорские коми, petšorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Petšoralaiset
Pihkovan alue
Pihkovan alue on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pihkovan alue
Piitimensaame
Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Piitimensaame
Piitimensaamelaiset
Piitimensaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Norjassa ja Ruotsissa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Piitimensaamelaiset
Pohjalaiset
Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pohjalaiset
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pohjoinen jäämeri
Pohjoismansi
Pohjoismansi on mansin kielen ainut nykyisin puhuttava murre.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pohjoismansi
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pohjoissaame
Pohjoissaamelaiset
Pohjoissaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Pohjoissaamelaiset
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Possessiivisuffiksi
Prääsä
Prääsän piirin keskuskirjasto Prääsä (karjalaksi Priäžä, aikaisemmin myös Teru) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä Kuolan valtatien (M18) varrella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Prääsä
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Raja-Karjala
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Riho Grünthal
Romania
Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Romania
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ruotsi
Rutto
Rutto on tarttuva kuumetauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Rutto
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Saamelaiset
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Saamelaiskielet
Sajan
Sajan on vuoristoalue eteläisessä Siperiassa Mongolian rajan tuntumassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Sajan
Salatsi
Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Salatsi
Samaran alue
Samaran alue on hallinnollinen alue Venäjällä Volgan mutkan eteläpuolella Itä-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Samaran alue
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Samojedikielet
Sarapul
Sarapul on noin sadantuhannen asukkaan teollisuuskaupunki Kamajoen varrella Udmurtian kaakkoisosassa Venäjällä, 66 kilometriä tasavallan pääkaupungista Iževskistä kaakkoon.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Sarapul
Savolaiset
Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Savolaiset
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Savolaismurteet
Seima-Turbino-ilmiö
Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Seima-Turbino-ilmiö
Selkupin kieli
Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Selkupin kieli
Selkupit
Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Selkupit
Separatiivi
Separatiivi eli erosija, eronto, on paikallissija, joka ilmaisee poistumista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Separatiivi
Serbia
Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Serbia
Seton kieli
Seton kieli (setoksi ja võroksi seto kiil) on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva eteläviron kieliryhmän kieli, jota on pidetty myös yhtenä võron kielen murteena.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Seton kieli
Setukaiset
Setukaiset eli setut tai setot ovat kaakkoisimmassa Virossa entisessä Setumaan maakunnassa sekä Venäjän puolella elävä virolaisten ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Setukaiset
Severnaja Sosva
Severnaja Sosva on Obin läntinen sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Severnaja Sosva
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Sija
Simo Parpola
Simo Kaarlo Antero Parpola (4. heinäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori ja maailman tunnetuimpia assyriologeja.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Simo Parpola
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Siperia
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Slaavilaiset kielet
Slobodskoi
Slobodskoin vaakuna. Slobodskoi (udmurtiksi Коллога, Kolloga) on kaupunki Kirovin alueella Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Slobodskoi
Slovakia
Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Slovakia
Soikkola
Länsi-Inkerin suomalaiset, vatjalaiset ja inkeroiskylät ennen toista maailmansotaa. Soikkolan niemi ylhäällä keskellä. Inkeroispirtti Soikkolassa R. M. Gaben akvarelli vuodelta 1926. Soikkolan vuonna 1883 rakennetun ortodoksikirkon rauniot. Soikkola on entinen kylä Inkerissä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Soikkola
Spassk (Penzan alue)
Kaupungin vaakuna Spassk on Venäjällä Penzan alueella sijäitseva kaupunki ja Spasskin piirin hallinnollinen alue.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Spassk (Penzan alue)
Substraatti (kielitiede)
Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Substraatti (kielitiede)
Sumeri
Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Sumeri
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomalaiset
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomen kieli
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomen murteet
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Suomi
Sura
Sura (tšuvassiksi Сăр, Săr, mariksi Шур, Šur) on Volgaan laskeva joki Keski-Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Sura
Surgut
Surgut on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan suurin kaupunki ja Venäjän tärkeimpiä öljyntuotannon keskuksia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Surgut
Syktyvkar
Syktyvkar (v:een 1930 asti Усть-Сысольск, Ust-Sysolsk) on Komin tasavallan pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Koillis-Euroopassa lähellä Sysola- ja Vytšegdajokien yhtymäkohtaa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Syktyvkar
Sysola
Sysola on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Vytšegdan sivujoki Kirovin alueella ja Komin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Sysola
Székelyt
Székelyt (unkariksi Székelyek, romaniaksi Secui, saksaksi Szekler, latinaksi Siculi) ovat unkarilaisten alaryhmä, joka asuu pääasiassa Székelymaassa Transilvanian itäosassa Romaniassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Székelyt
Taipaleentakaiset tšuudit
Taipaleentakaiset tšuudit olivat oletettavasti Vienanjoen vesistön alueella, lähinnä nykyisellä Arkangelin alueella vedenjakajan eli taipaleen takana asuneita muinaisia ihmisiä, joista käytettiin tätä nimeä venäläisissä kronikoissa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Taipaleentakaiset tšuudit
Tarton murre
Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Tarton murre tai Tarton kieli on yksi eteläviron murteisiin kuuluvista murteista tai kielistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tarton murre
Tavda
Tavda on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tavda
Taz
Tazin vesistö. Taz on joki Jamalin Nenetsian piirikunnassa ja Krasnojarskin aluepiirin rajalla Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Taz
Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet
Tšuktšilais-kamtšatkalaisten kielten puhuma-alue kartalla Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koillis-Siperiassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tšuudit
Temnikov
Temnikov (mord. ja) on kaupunki Temnikovin piirissä Mordvan tasavallan luoteisosassa Venäjällä, 158 kilometriä pääkaupungista Saranskista luoteeseen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Temnikov
Terho Itkonen
Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja pitkäaikainen Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).
Katsoa Uralilaiset kielet ja Terho Itkonen
Tihvinä
Tihvinä on kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tihvinä
Tihvinänkarjalaiset
Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tihvinänkarjalaiset
Tisza
Tisza (Tisia tai Pathissus) on Tonavan suurin sivujoki ja Unkarin toiseksi pisin joki.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tisza
Toimalaiset
Toimalaiset olivat suomalais-ugrilainen kansa ja kieliryhmä, joka asui Arkangelin alueella Vienanjoen vesistöalueen eteläosassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Toimalaiset
Tomskin alue
Tomskin alue on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Siperiassa Aasiassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tomskin alue
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tonava
Tooni
Tooni on sanan tai tavun sävelkorko, joka olennaisesti vaikuttaa ilmaisun merkitykseen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tooni
Transilvania
Transilvania (tai Transilvania) on historiallinen alue ja suuriruhtinaskunta, joka kattaa nykyisen Romanian keskiosat.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Transilvania
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tundra
Tunguusikielet
Tunguusikielet ovat itäaasialainen kielikunta, johon kuuluu 12 keskenään varsin läheistä sukua olevaa kieltä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tunguusikielet
Turjansaame
Turjansaame (turjansaameksi Са̄мь кӣлл) on Kuolan niemimaalla Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat turjansaamelaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Turjansaame
Turjansaamelaiset
Turjansaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Turjansaamelaiset
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Turkkilaiset kielet
Tver
Tver, aikaisemmin Kalinin (1931–1990), on kaupunki Venäjän federaatiossa Volga- ja Tvertsa-jokien yhtymäkohdassa Tverin alueella, 167 kilometriä Moskovan luoteispuolella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tver
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tverin alue
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Tverinkarjalaiset
Udmurtia
Udmurtia eli Udmurtian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva suomalais-ugrilaisten udmurttien nimikkotasavalta Koillis-Euroopassa Kama- ja Vjatkajokien välissä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Udmurtia
Udmurtin kieli
Udmurtti (aiemmin votjakki) on kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan, jota puhuvat udmurtit.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Udmurtin kieli
Udmurtit
Udmurtit ovat uralilainen kansa, joka puhuu uralilaisiin kieliin lukeutuvaa udmurttia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Udmurtit
Udoralaiset
Udoralaiset eli Udoran komit (удорские коми, udorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteelinen ryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Udoralaiset
Udoran piiri
Udoran piiri on kunnallinen itsehallintoalue Komin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Udoran piiri
Ufa
Ufa (ja,, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ufa
Ugrilaiset kielet
Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ugrilaiset kielet
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ukraina
Uljanovskin alue
Uljanovskin alue on alue Venäjän federaation länsiosassa, Volgan seudulla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uljanovskin alue
Ulla-Maija Forsberg
Ulla-Maija Forsberg (o.s. Kulonen; s. 2. elokuuta 1960 Helsinki) on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen eli fennougristiikan professori.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ulla-Maija Forsberg
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Unkari
Unkarilaiset
Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Unkarilaiset
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Unkarin kieli
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ural (vuoristo)
Uralilainen foneettinen aakkosto
Uralilainen foneettinen aakkosto eli suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) tai suomalais-ugrilainen transkriptio on foneettinen aakkosto, jolla voidaan täsmällisesti esittää kielen äänteitä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uralilainen foneettinen aakkosto
Uralilainen sanasto
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uralilainen sanasto
Uralilais-siperialaiset kielet
464x464px Uralilais-siperialaiset kielet on hypoteettinen kielikunta, johon kuuluisivat seuraavat kielikunnat.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uralilais-siperialaiset kielet
Uralilaiset kansat
Uralilaisten kansojen asuinalueet Nenetsilapsi Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uralilaiset kansat
Uralilaisten kielten alkukoti
Uralilaisten kielten nykyinen levinneisyys. Uralilaisten kielten alkukodista on vuosien varrella esitetty erilaisia hypoteeseja.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uralilaisten kielten alkukoti
Uumajansaame
Uumajansaame on uralilainen kieli, jota puhuvat uumajansaamelaiset.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uumajansaame
Uumajansaamelaiset
Uumajansaamelaisten asuinalue oranssilla, eteläsaamelaisten keltaisella. Uumajansaamelaiset ovat saamelaisten etninen ryhmä, joka elää Keski-Ruotsissa Uumajanjoen alueella piitimensaamelaisten ja eteläsaamelaisten välissä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Uumajansaamelaiset
Vah
Vah on Obin keskijuoksun itäinen sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Tjumenin alueella Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vah
Valdai
Valdai on kaupunki, kaupunkikunta ja Valdain piirin hallinnollinen keskus Venäjällä Novgorodin alueella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Valdai
Valdainkarjalaiset
Sisä-Venäjän karjalaisasutus Peter von Köppenin laatimalla Euroopan-puoleisen Venäjän etnografisella kartalla vuodelta 1851. Valdainkarjalaiset olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Valdainkarjalaiset
Valkeajärvi (Vologdan alue)
Valkeajärvi eli Valgetjärvi on suuri järvi Vologdan alueella Venäjällä noin 100 kilometriä Äänisestä kaakkoon.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Valkeajärvi (Vologdan alue)
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Varsinaiskarjala
Varsinaissuomalaiset
Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Varsinaissuomalaiset
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vatja
Vatjalaiset
Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vatjalaiset
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Võro
Võrolaiset
Võrolaiset ovat võron kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa Viron Võrumaan, Põlvamaan ja Tartumaan maakunnissa, eli niin sanotulla Võromaan alueella.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Võrolaiset
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Venäjä
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Venäjän kieli
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vepsäläiset
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Verbi
Virallinen kieli
Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Virallinen kieli
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Viro
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Virolaiset
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Viron kieli
Viron murteet
Viron murteet tarkoittavat Virossa puhuttuja itämerensuomalaisia kielimuotoja, joiden tavallisesti katsotaan muodostavan viron kielen.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Viron murteet
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vokaalisointu
Volžsk
Volžsk on kaupunki, tasavallan alainen kaupunkipiiri ja samalla Volžskin piirin keskus Marin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Volžsk
Volgalaiset kielet
Volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluneista kieliryhmistä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Volgalaiset kielet
Vologdan alue
Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vologdan alue
Vuorimarin kieli
Vuorimarin kieli on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieli, jota puhutaan Venäjän federaatioon kuuluvassa Marin tasavallassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vuorimarin kieli
Vym
Vym on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Vytšegdan sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vym
Vytšegda
Vytšegda on Vienanjoen suurin sivujoki Venäjällä Komin tasavallan eteläosassa ja Arkangelin alueen kaakkoisosassa.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Vytšegda
Wilhelm Lagus
Jakob Johan Wilhelm Lagus (5. toukokuuta 1821 Turku – 2. huhtikuuta 1909 Lohja) oli suomalainen tutkija, valtiopäivämies ja professori.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Wilhelm Lagus
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Yhdysvallat
Ylä-Laukaa
Rautatieasema Luga-1 Kazanin katedraali Ylä-Laukaa, Laukaa eli Luga on kaupunki Venäjällä, noin 150 km Pietarista etelään.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Ylä-Laukaa
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Toivonen
Yrjö Henrik Toivonen (19. tammikuuta 1890 Koski Tl – 16. toukokuuta 1956 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1934–1948.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Yrjö Toivonen
Zjuzdinin komit
Zjuzdinin komit ovat Venäjällä Kirovin alueen Afanasjevon piirissä asuva komipermjakkiryhmä.
Katsoa Uralilaiset kielet ja Zjuzdinin komit
1800-luku
1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.
Katsoa Uralilaiset kielet ja 1800-luku
Katso myös
Suomen kielet
- Ahvenanmaanruotsi
- Inarinsaame
- Kainuunsaame
- Karjalan kieli
- Keminsaame
- Livvinkarjala
- Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
- Lyydin kieli
- Meänkieli
- Pakkoruotsi
- Pohjoissaame
- Romanikieli
- Ruotsin kieli
- Saamelaiskielet
- Suomalainen viittomakieli
- Suomalais-ugrilaiset kielet
- Suomen kielet
- Suomen kieli
- Suomen romanikieli
- Suomenruotsi
- Tataarin kieli
- Uralilaiset kielet
- Varsinaiskarjala
Unkarin kielet
- Kreikan kieli
- Kroatian kieli
- Luettelo ukrainan kielen murteista
- Romanian kieli
- Romanikieli
- Serbian kieli
- Slovakki
- Sloveeni
- Suomalais-ugrilaiset kielet
- Unkarin kieli
- Uralilaiset kielet
- Vlaxinromani
Viron kielet
- Eteläviron kieli
- Romanikieli
- Ruotsin kieli
- Seton kieli
- Suomalais-ugrilaiset kielet
- Suomen kieli
- Tarton murre
- Uralilaiset kielet
- Võro
- Valkovenäjän kieli
- Viron kielet
- Viron kieli
- Vironruotsi
Tunnetaan myös nimellä Uralilainen, Uralilaiset.
, Inarinsaame, Inarinsaamelaiset, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Indoiranilaiset kielet, Inkerikot, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Insar, Iranilaiset kielet, Irtyš, Itä-Karjala, Itämerensuomalaiset kielet, Itämurteet, Itäsaamelaiskielet, Itäslaavilaiset kielet, Jamalin Nenetsia, Janne Saarikivi, Jaransk, Jazvan komi, Jazvan komit, János Sajnovics, Jelabuga, Jeniseiläiskielet, Joškar-Ola, Johanna Nichols, Jorma Koivulehto, Juha Janhunen, Jukagiiriset kielet, Juratsi, Juratsit, Kaakkoiset lappalaiset, Kaakkoismurteet, Kalevi Wiik, Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä, Kamassin kieli, Kamassit, Kampakeraaminen kulttuuri, Kanada, Kaninin niemimaa, Kantakieli, Kantasuomi, Kantaurali, Karjalaiset, Karjalaiset (kansa), Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Karpaattien allas, Keminsaame, Keminsaamelaiset, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Keskinäinen ymmärrettävyys, Ket (joki), Kieli, Kielikunta, Kieltoverbi, Kiltinänsaame, Kiltinänsaamelaiset, Koltansaame, Koltat, Komin kieli, Komin tasavalta, Komipermjakin kieli, Komipermjakit, Komit, Konda, Kontupohja, Kozmodemjansk, Krasnojarskin aluepiiri, Krasnoslobodsk, Kreevinin murre, Kreevinit, Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten, Kukkosi, Kuolansaamelaiset, Kuollut kieli, Kuujärvi, Kuurinmaa, Kveenin kieli, Kveenit, Kyrillinen kirjaimisto, Lainasana, Latiivi, Latinalaiset aakkoset, Latvia, Länsimurteet, Länsipohjalaiset, Länsisaamelaiskielet, Leningradin alue, Letka, Liitepartikkeli, Liiviläiset, Liivin kieli, Liivinmaa, Liudennus, Livvinkarjala, Ljapin, Lokatiivi, Lounaismurteet, Lozva, Luulajansaame, Luulajansaamelaiset, Luza, Luzalaiset, Lyydiläiset, Lyydin kieli, Malmyž, Mansin kieli, Mansit, Marin kieli, Marin tasavalta, Marit, Martin Fogel, Matorin kieli, Matorit, Matthias Alexander Castrén, Meštšeran kieli, Meänkieli, Merisaamelaiset, Merjan kieli, Metallurgia, Metsäaro, Metsästäjä-keräilijät, Mokšan kieli, Mongolilaiset kielet, Mordva, Mordvalaiset, Mordvalaiset kielet, Morki, Muinais-DNA, Murmanskin alue, Muroman kieli, Nenetsi, Nenetsia, Nenetsit, Nganasanin kieli, Nganasanit, Niittymarin kieli, Nominatiivi, Norja, Nostraattiset kielet, Novgorodin tuohikirjeet, Nuorakeraaminen kulttuuri, Ob, Obinugrilaiset kielet, Olhavan tšuudit, Orenburgin alue, Otto Donner (kielitieteilijä), Paavo Ravila, Paimentolaiset, Paleosiperialaiset kielet, Pekka Sammallahti, Pelym, Penzan alue, Peräpohjalaiset murteet, Permiläiset kielet, Permin aluepiiri, Petšora, Petšoralaiset, Pihkovan alue, Piitimensaame, Piitimensaamelaiset, Pohjalaiset, Pohjoinen jäämeri, Pohjoismansi, Pohjoissaame, Pohjoissaamelaiset, Possessiivisuffiksi, Prääsä, Raja-Karjala, Riho Grünthal, Romania, Ruotsi, Rutto, Saamelaiset, Saamelaiskielet, Sajan, Salatsi, Samaran alue, Samojedikielet, Sarapul, Savolaiset, Savolaismurteet, Seima-Turbino-ilmiö, Selkupin kieli, Selkupit, Separatiivi, Serbia, Seton kieli, Setukaiset, Severnaja Sosva, Sija, Simo Parpola, Siperia, Slaavilaiset kielet, Slobodskoi, Slovakia, Soikkola, Spassk (Penzan alue), Substraatti (kielitiede), Sumeri, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomen murteet, Suomi, Sura, Surgut, Syktyvkar, Sysola, Székelyt, Taipaleentakaiset tšuudit, Tarton murre, Tavda, Taz, Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet, Tšuudit, Temnikov, Terho Itkonen, Tihvinä, Tihvinänkarjalaiset, Tisza, Toimalaiset, Tomskin alue, Tonava, Tooni, Transilvania, Tundra, Tunguusikielet, Turjansaame, Turjansaamelaiset, Turkkilaiset kielet, Tver, Tverin alue, Tverinkarjalaiset, Udmurtia, Udmurtin kieli, Udmurtit, Udoralaiset, Udoran piiri, Ufa, Ugrilaiset kielet, Ukraina, Uljanovskin alue, Ulla-Maija Forsberg, Unkari, Unkarilaiset, Unkarin kieli, Ural (vuoristo), Uralilainen foneettinen aakkosto, Uralilainen sanasto, Uralilais-siperialaiset kielet, Uralilaiset kansat, Uralilaisten kielten alkukoti, Uumajansaame, Uumajansaamelaiset, Vah, Valdai, Valdainkarjalaiset, Valkeajärvi (Vologdan alue), Varhaiskantasuomi, Varsinaiskarjala, Varsinaissuomalaiset, Vatja, Vatjalaiset, Võro, Võrolaiset, Venäjä, Venäjän kieli, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Verbi, Virallinen kieli, Viro, Virolaiset, Viron kieli, Viron murteet, Vokaalisointu, Volžsk, Volgalaiset kielet, Vologdan alue, Vuorimarin kieli, Vym, Vytšegda, Wilhelm Lagus, Yhdysvallat, Ylä-Laukaa, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Yrjö Toivonen, Zjuzdinin komit, 1800-luku.