91 suhteet: Ahma, Ainavihanta, Arktis-alpiininen laji, Arotundra, Biomi, Boreaalinen vyöhyke, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Etelämanner, Eurooppa, Fennoskandia, Grönlanti, Hanhet, Heinäkasvit, Hetehorsma, Huippuvuoret, Hyttyset, Ikirouta, Isotermi, Jääkarhu, Jääkausi, Jääleinikki, Jäkälät, Kanada, Karibu, Karvakuusio, Kasvillisuusvyöhyke, Kärppä, Köppenin ilmastoluokitus, Kerguelen, Kesä, Kihut, Kiltinänsaame, Kodiakinkarhu, Kojootti, Kryoturbaatio, Kuikka, Kurjenkanerva, Kylmyysaavikko, Lapinvuokko, Lappi, Lemmini, Lokit, Metsäjänis, Metsätundra, Muuttolintu, Myskihärkä, Myyrät, Naali, Napajänis, Ohutsarvilammas, ..., Palsasuo, Patjakasvi, Peura, Piiskujänikset, Pohjoinen jäämeri, Pohjoissaame, Pujo, Puu, Puuraja, Riekko, Riekonmarja, Saamelaiskielet, Sami Uusitalo, Sammalet, Sarat, Sääsket, Sielikkö, Sienet, Sinirikko, Siperia, Sorsat, Subarktinen ilmasto, Suo, Susi, Talvi, Tundra, Tundraluokat, Tunturikihu, Tunturikohokki, Tunturipaju, Tunturipöllö, Tunturiunikko, Uuvana, Vaivaiskoivu, Vaivaispaju, Valkoyökönlehti, Variksenmarja, Venäjän kieli, Verkkolehtipaju, Vihvilät, Vuoristokasvillisuus. Laajenna indeksi (41 lisää) »
Ahma
Ahma (Gulo gulo), joka tunnetaan myös nimillä osma, osmo, kätkä (pohjoissaamen kielestä geatki) ja kamppi, on Euroopan suurin näätäeläin, hieman mäyrää suurempi.
Uusi!!: Tundra ja Ahma · Katso lisää »
Ainavihanta
Saksanpihdan kolmen peräkkäisen vuoden neulaset. nahkealehtinen, kuten monet ainavihannat lehtipuut. Ainavihanta (myös ikivihreä tai ainavihreä) tarkoittaa kasvitieteessä kasvia, jolla on lehtiä ympäri vuoden.
Uusi!!: Tundra ja Ainavihanta · Katso lisää »
Arktis-alpiininen laji
Arktis-alpiininen laji on eliölaji, joka viihtyy sekä korkealla vuoristossa että tundravyöhykkeellä.
Uusi!!: Tundra ja Arktis-alpiininen laji · Katso lisää »
Arotundra
Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.
Uusi!!: Tundra ja Arotundra · Katso lisää »
Biomi
Pohjoinen havumetsävyöhyke on Suomen ja Ruotsin valtabiomi. Kuusimetsää Ruotsissa. Biomi eli eloyhteisö on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia ekosysteemeistä ja suuremmista paikallisista alueista muodostuvia kokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet eliöiden ja niiden fysikaalisen ympäristön, (maaperän ja ilmaston) yhteisvaikutuksesta.
Uusi!!: Tundra ja Biomi · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Tundra ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret ovat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsema saaristo ja merentakainen territorio Etelä-Atlantilla noin 1390 kilometriä itäkaakkoon Falklandinsaarista.
Uusi!!: Tundra ja Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Tundra ja Etelämanner · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Tundra ja Eurooppa · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Tundra ja Fennoskandia · Katso lisää »
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Tundra ja Grönlanti · Katso lisää »
Hanhet
Hanhet (Anserinae) on sorsien (Anatidae) heimon alaheimo.
Uusi!!: Tundra ja Hanhet · Katso lisää »
Heinäkasvit
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Tundra ja Heinäkasvit · Katso lisää »
Hetehorsma
Hetehorsma (Epilobium alsinifolium) on horsmien sukuun kuuluva, lähinnä Euroopassa, vuoristoissa ja pohjoisissa havumetsissä tavattava ruohokasvi.
Uusi!!: Tundra ja Hetehorsma · Katso lisää »
Huippuvuoret
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä.
Uusi!!: Tundra ja Huippuvuoret · Katso lisää »
Hyttyset
Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja.
Uusi!!: Tundra ja Hyttyset · Katso lisää »
Ikirouta
Roudan ja ikiroudan alueet pohjoisella pallonpuoliskolla. Violetti: ikirouta, sininen: maa roudassa yli 15 päivää vuodessa, oranssi: maa roudassa keskimäärin alle 15 päivää vuodessa. (NASA) Ikiroutaa Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan.
Uusi!!: Tundra ja Ikirouta · Katso lisää »
Isotermi
Isotermi (lämpötilan samanarvonviiva), eli lämpökäyrä on esimerkiksi sääkartalla esitetty käyrä, jonka pisteet yhdistää niitä paikkoja, joiden lämpötila on sama.
Uusi!!: Tundra ja Isotermi · Katso lisää »
Jääkarhu
Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji.
Uusi!!: Tundra ja Jääkarhu · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Tundra ja Jääkausi · Katso lisää »
Jääleinikki
Jääleinikki (Ranunculus glacialis, syn. Beckwithia glacialis) on pohjoisten arktisten alueiden ja vuoristojen isokukkainen leinikkikasvi.
Uusi!!: Tundra ja Jääleinikki · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Tundra ja Jäkälät · Katso lisää »
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Uusi!!: Tundra ja Kanada · Katso lisää »
Karibu
Karibulla tarkoitetaan peuran (Rangifer tarandus) useita Pohjois-Amerikassa villinä eläviä alalajeja.
Uusi!!: Tundra ja Karibu · Katso lisää »
Karvakuusio
Karvakuusio (Pedicularis hirsuta) on Käsivarren alueella tavattava näivekasvi.
Uusi!!: Tundra ja Karvakuusio · Katso lisää »
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Uusi!!: Tundra ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »
Kärppä
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.
Uusi!!: Tundra ja Kärppä · Katso lisää »
Köppenin ilmastoluokitus
Köppenin ilmastoluokitus jakaa ilmastot kasvillisuustyyppejä vastaaviin luokkiin, joita merkitään kirjainlyhenteillä.
Uusi!!: Tundra ja Köppenin ilmastoluokitus · Katso lisää »
Kerguelen
Orthografinen projektio, Kerguelenin saaristo keskellä. Port Aux Français Cookin jäätikkö Kerguelen tai Kergueleninsaaret (ranskaksi: Îles Kerguelen tai Archipel de Kerguelen eli virallisesti Archipel des Kerguelen tai Archipel Kerguelen) on ryhmä saaria subantarktisella eteläisellä Intian valtamerellä.
Uusi!!: Tundra ja Kerguelen · Katso lisää »
Kesä
Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.
Uusi!!: Tundra ja Kesä · Katso lisää »
Kihut
Kihut (Stercorariidae) on rantalintujen lahkoon kuuluva heimo.
Uusi!!: Tundra ja Kihut · Katso lisää »
Kiltinänsaame
Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset.
Uusi!!: Tundra ja Kiltinänsaame · Katso lisää »
Kodiakinkarhu
Kodiakinkarhu (Ursus arctos middendorffi) on karhun eli ruskeakarhun suurikokoisin alalaji.
Uusi!!: Tundra ja Kodiakinkarhu · Katso lisää »
Kojootti
Kojootti eli preeriasusi (Canis latrans) on Pohjois-Amerikassa elävä koiraeläin.
Uusi!!: Tundra ja Kojootti · Katso lisää »
Kryoturbaatio
Toistuva sulaminen ja jäätyminen rikkoo maan pintaa ja sulamisvesien rakoihin kuljettama maa-aines käyttäytyy jatkossa eri tavalla kuin muu maaperä. Maa halkeaa aina samasta kohtaa ja synnyttää mosaiikkimaisen pintarakenteen. Valokuva on arktisesta Kanadasta. Sveitsin alppien sorapohjainen maa on kuvioitunut silmiinnähden. Myös kivikko tai sora muuttuu eriaikaisen sulamisen ja jäätymisen johdosta. Jään laajentuminen työntää kiviä sivusuunnassa ja kivet kääntyvät pystyasentoon, jotta ne veisivät vähemmän tilaa. Kryoturbaatio tarkoittaa muinaisissa maakerrostumissa näkyviä jäätymisen ja sulamisen aiheuttamia muutoksia maaperässä.
Uusi!!: Tundra ja Kryoturbaatio · Katso lisää »
Kuikka
Kuikka (Gavia arctica) on suurikokoinen kuikkalintu, jota tavataan myös Suomessa.
Uusi!!: Tundra ja Kuikka · Katso lisää »
Kurjenkanerva
Kurjenkanerva eli tunturikurjenkanerva (Phyllodoce caerulea) on kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva boreaalis-arktinen puuvartinen, varpumainen kasvi.
Uusi!!: Tundra ja Kurjenkanerva · Katso lisää »
Kylmyysaavikko
Frans Joosefin maa on kylmyysaavikkoa. Kylmyysaavikko (myös polaariaavikko, napa-aavikko tai arktinen aavikko) on tundran kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10 °C.
Uusi!!: Tundra ja Kylmyysaavikko · Katso lisää »
Lapinvuokko
Lapinvuokko eli tunturilapinvuokko (Dryas octopetala) on tyypillinen arktisella tai vuoristotundralla kasvava lapinvuokkojen sukuun ja ruusukasvien heimoon kuuluva kasvi.
Uusi!!: Tundra ja Lapinvuokko · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Tundra ja Lappi · Katso lisää »
Lemmini
Lemmini (sopulit) on pienikokoisten jyrsijöiden sukuryhmä eli tribus, jonka jäseniä esiintyy pääasiassa pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Tundra ja Lemmini · Katso lisää »
Lokit
Lokit (Laridae) on rantalintujen lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu 15 sukua.
Uusi!!: Tundra ja Lokit · Katso lisää »
Metsäjänis
Talviasuinen metsäjänis. Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Uusi!!: Tundra ja Metsäjänis · Katso lisää »
Metsätundra
Metsätundraa, ilmakuva Venäjältä. Ivvavikin kansallispuiston metsätundraa Kanadassa. Metsätundra tai puistotundra on tundraa muistuttava kasvillisuustyyppi.
Uusi!!: Tundra ja Metsätundra · Katso lisää »
Muuttolintu
auran muotoisissa muodostelmissa Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.
Uusi!!: Tundra ja Muuttolintu · Katso lisää »
Myskihärkä
Myskihärkä (Ovibos moschatus) on erittäin kylmällä tundralla elävä biisonia muistuttava vuohieläin.
Uusi!!: Tundra ja Myskihärkä · Katso lisää »
Myyrät
Myyrät (Cricetidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluvat varsinaiset myyrät, hamsterit, Uuden maailman rottien ja hiirten kolme alaheimoa sekä harjarotta.
Uusi!!: Tundra ja Myyrät · Katso lisää »
Naali
Naali (Vulpes lagopus, aiemmin Alopex lagopus) on pohjoisen pallonpuoliskon tundralla elävä koiraeläimiin kuuluva petoeläin.
Uusi!!: Tundra ja Naali · Katso lisää »
Napajänis
Napajänis (Lepus arcticus) on jänisten sukuun kuuluva nisäkäslaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan pohjoisosista aina Grönlannin rannikoille ja Kanadan saaristoihin asti.
Uusi!!: Tundra ja Napajänis · Katso lisää »
Ohutsarvilammas
Ohutsarvilammas eli alaskanlammas (Ovis dalli) on arktisissa ja subarktisissa osissa Yhdysvaltoja ja Kanadaa tavattava lammaslaji.
Uusi!!: Tundra ja Ohutsarvilammas · Katso lisää »
Palsasuo
Iiton palsasuo Käsivarressa Enontekiöllä. Etualalla iso palsakumpu. Taustalla palsojen sulamislampia. Palsoja ilmakuvassa Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi, jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja.
Uusi!!: Tundra ja Palsasuo · Katso lisää »
Patjakasvi
Patjakasvi on kasvi, jonka tiheähaaraiset versot muodostavat tiiviin patjamaisen tai puolipallomaisen mättään.
Uusi!!: Tundra ja Patjakasvi · Katso lisää »
Peura
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin.
Uusi!!: Tundra ja Peura · Katso lisää »
Piiskujänikset
Piiskujänikset eli pikat on toinen jäniseläinten heimoista (toinen on jänikset).
Uusi!!: Tundra ja Piiskujänikset · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Tundra ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Tundra ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Pujo
Pujo (Artemisia vulgaris) on marunoiden (Artemisia) sukuun ja asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva monivuotinen, jopa kahden metrin korkuiseksi kasvava ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Tundra ja Pujo · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Tundra ja Puu · Katso lisää »
Puuraja
Uudessa-Seelannissa. Engelmanninkuusia puurajalla Coloradossa. Puuraja on se maantieteellinen raja, jonka yläpuolella (vuoristossa) tai pohjoispuolella (arktiset alueet) yksittäiset puut eivät kykene kasvamaan ilmastollisten olosuhteiden vuoksi.
Uusi!!: Tundra ja Puuraja · Katso lisää »
Riekko
Riekko eli metsäkana (Lagopus lagopus) on pohjoisten alueiden keskikokoinen kanalintulaji.
Uusi!!: Tundra ja Riekko · Katso lisää »
Riekonmarja
Riekonmarja ruska-aikaan. Riekonmarja eli tuntuririekonmarja (Arctous alpina), myös tunturisianmarja, on riekonmarjoihin (Arctous) ja aiemmin sianpuolukoihin (Arctostaphylos) kuuluva kesävihanta kasvi.
Uusi!!: Tundra ja Riekonmarja · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Tundra ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Sami Uusitalo
Sami "Tundra" Uusitalo (s. 1977) on suomalainen basisti, joka tunnetaan parhaiten folk metal -yhtye Finntrollin ja funeral doom -yhtye Shape of Despairin jäsenenä.
Uusi!!: Tundra ja Sami Uusitalo · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Tundra ja Sammalet · Katso lisää »
Sarat
Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku.
Uusi!!: Tundra ja Sarat · Katso lisää »
Sääsket
Sääsket (Nematocera) on kaksisiipisten alalahko, johon kuuluvat muun muassa polttiaiset, mäkärät, vaaksiaiset, hyttyset, surviaissääsket ja harsosääsket.
Uusi!!: Tundra ja Sääsket · Katso lisää »
Sielikkö
Sielikkö (Kalmia procumbens) on kalmioiden sukuun kuuluva matalakasvuinen ainavihanta varpu.
Uusi!!: Tundra ja Sielikkö · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Tundra ja Sienet · Katso lisää »
Sinirikko
Sinirikko (Saxifraga oppositifolia) on vihreänä talvehtiva, vuoristojen ja arktisten alueiden pienikokoinen rikkokasvi.
Uusi!!: Tundra ja Sinirikko · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Tundra ja Siperia · Katso lisää »
Sorsat
Sorsat (Anatidae) on sorsalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Uusi!!: Tundra ja Sorsat · Katso lisää »
Subarktinen ilmasto
Väritettyinä Köppenin ilmastoluokituksessa subarktiseksi ilmastoksi määritellyt alueet. Subarktinen ilmasto on Köppenin luokituksessa ilmasto, jossa neljän lämpimimmän kuukauden keskilämpötilat ovat kaikki 10 °C tai alle ja kylmimmän kuukauden keskilämpötila alle 0 °CArktisia eläimiä, Bernard Stonehouse, Kirjayhtymä 1980, ISBN 951-26-1779-X, s. 16.
Uusi!!: Tundra ja Subarktinen ilmasto · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Tundra ja Suo · Katso lisää »
Susi
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Tundra ja Susi · Katso lisää »
Talvi
vuodenajat. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella (kuvassa) Aurinko paistaa pohjoiselle pallonpuoliskolle matalammalta ja osa pohjoista pallonpuoliskoa on silloin jatkuvasti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.
Uusi!!: Tundra ja Talvi · Katso lisää »
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Tundra ja Tundra · Katso lisää »
Tundraluokat
Tundraluokat ovat erilaisia arktisen, antarktisen ja vuoristoissa olevien tundrakasvillisuuksien alatyyppejä.
Uusi!!: Tundra ja Tundraluokat · Katso lisää »
Tunturikihu
Tunturikihun munia. Tunturikihu (Stercorarius longicaudus) on pitkäpyrstöinen kihu.
Uusi!!: Tundra ja Tunturikihu · Katso lisää »
Tunturikohokki
Tunturikohokki (Silene acaulis) on vuoristoissa ja arktisilla alueilla tavattava pienikokoinen kohokkikasvi.
Uusi!!: Tundra ja Tunturikohokki · Katso lisää »
Tunturipaju
Tunturipaju (Salix glauca) on puolesta metristä kahden metrin korkeuteen kasvava harmaanvihreä pajupensas.
Uusi!!: Tundra ja Tunturipaju · Katso lisää »
Tunturipöllö
Tunturipöllö (Bubo scandiacus, synonyymi Nyctea scandiaca) on pohjoisella tundravyöhykkeellä tavattava suurikokoinen pöllölaji.
Uusi!!: Tundra ja Tunturipöllö · Katso lisää »
Tunturiunikko
Tunturiunikko (Papaver radicatum) on unikoihin kuuluva kasvi.
Uusi!!: Tundra ja Tunturiunikko · Katso lisää »
Uuvana
Uuvana eli lapinuuvana (Diapensia lapponica) on pieni, monivuotinen uuvanakasvien heimoon kuuluva varpukasvi.
Uusi!!: Tundra ja Uuvana · Katso lisää »
Vaivaiskoivu
Vaivaiskoivu. Vaivaiskoivu (Betula nana) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva kasvi.
Uusi!!: Tundra ja Vaivaiskoivu · Katso lisää »
Vaivaispaju
Vaivaispaju (Salix herbacea) on arktisilla alueilla kasvava hyvin matala paju.
Uusi!!: Tundra ja Vaivaispaju · Katso lisää »
Valkoyökönlehti
Valkoyökönlehti (Pinguicula alpina) on pieni, monivuotinen, Euraasiassa tavattava yökönlehtilaji.
Uusi!!: Tundra ja Valkoyökönlehti · Katso lisää »
Variksenmarja
Variksenmarja eli mustavariksenmarja (Empetrum nigrum), jota kutsutaan myös kaarnikaksi, on matala ainavihanta varpukasvi, joka kuuluu kanervakasvien (Ericaceae) heimoon.
Uusi!!: Tundra ja Variksenmarja · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Tundra ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Verkkolehtipaju
Verkkolehtipaju (Salix reticulata) on mattomaisesti kasvava matala kääpiöpensas, joka voi tulla pari senttimetriä korkeaksi.
Uusi!!: Tundra ja Verkkolehtipaju · Katso lisää »
Vihvilät
Solmuvihvilä (''Juncus articulatus''). Vihvilät eli aitovihvilät (Juncus) on vihviläkasvien heimoon kuuluva suku.
Uusi!!: Tundra ja Vihvilät · Katso lisää »
Vuoristokasvillisuus
Vuoristokasvillisuus on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy arktisten alueiden ulkopuolella sijaitsevien vuoristojen puurajan yläpuolella.
Uusi!!: Tundra ja Vuoristokasvillisuus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Napailmasto, Pensastundra, Tundrakasvillisuus.