Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
142 suhteet: A. K. Cajander, Aarno Yrjö-Koskinen, Adolf Hitler, Ahvenanmaan maakunta, Aladár Paasonen, Aleksanteri I, Alli Paasikivi, Anschluss, Boris Rybkin, Boris Stein, Cajanderin III hallitus, Carl August Ehrensvärd (1892–1974), Carl Gustaf Emil Mannerheim, Diktaattori, Eljas Erkko, Ensimmäinen maailmansota, Espanja, Etupiiri, Eurooppa, Hanko, Heimosodat, Hyökkäämättömyyssopimus, Isänmaallinen kansanliike, Itä-Karjala, Itämeri, Itävalta, Joachim von Ribbentrop, Johan Nykopp, Josif Stalin, Juho Kusti Paasikivi, Juutinrauma, Kansainliitto, Karjalankannas, Kivennapa, Kivimäen hallitus, Kriegsmarine, Kronstadt, Kuokkala (Terijoki), Kyösti Kallio, Laitaoikeisto, Lappohja, Latvia, Lavansaari, Länsi-Eurooppa, Liettua, Liikekannallepano, Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä, Mainilan laukaukset, Maksim Litvinov, Münchenin sopimus, ..., Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Nikolai I, NKVD, Norja, Otto Wille Kuusinen, Pietari (kaupunki), Pietari Suuren merilinnoitus, Pietarin kuvernementti, Pohjoiskalotti, Pohjoismaat, Porajärvi, Puna-armeija, Punakaarti, Puola, Puolan offensiivi, Puolan toinen tasavalta, Rafael Hakkarainen, Rajajoki, Ranska, Rautamalmi, Repola, Reunavaltiopolitiikka, Risto Ryti, Rooma, Rudolf Holsti, Ruotsi, Saksa, Saksan keisarikunta, Seiskari, Sortovuodet, Stalinin vainot, Suomen aluemuutokset, Suomen itsenäistyminen, Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, Suomen pääministeri, Suomen puolustusneuvosto, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Suursaari, Suurvalta, Svenska frivilligkåren, Talvisodan diplomatia, Talvisodan henki, Talvisodan tausta, Talvisota, Tarton rauha, Tšekkoslovakia, Terijoen hallitus, Terijoki, Toinen maailmansota, Tytärsaari, Uusikirkko, Valkoiset, Vanha Suomi, Väinö Hakkila, Väinö Tanner, Venäjän keisarikunta, Venäjän keskitys, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Vilna, Viro, Vjatšeslav Molotov, Yhdistynyt kuningaskunta, Ylimääräiset harjoitukset, 1. joulukuuta, 1. syyskuuta, 10. lokakuuta, 1918, 1920, 1921, 1930-luku, 1933, 1935, 1937, 1938, 1939, 1940, 2. lokakuuta, 23. elokuuta, 24. syyskuuta, 26. marraskuuta, 28. marraskuuta, 29. marraskuuta, 3. lokakuuta, 30. marraskuuta, 5. lokakuuta, 9. marraskuuta. Laajenna indeksi (92 lisää) »
A. K. Cajander
Aimo Kaarlo (A. K.) Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja A. K. Cajander · Katso lisää »
Aarno Yrjö-Koskinen
Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Aarno Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Adolf Hitler · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aladár Paasonen
Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Aladár Paasonen · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Alli Paasikivi
Alli Paasikivi tuberkuloosia vastustavassa postimerkissä vuonna 1947 Allina Amanda ”Alli” Paasikivi (o.s. Valve, vuoteen 1907 saakka Hildén, 19. marraskuuta 1879 Kärkölä – 13. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli presidentti Juho Kusti Paasikiven toinen vaimo.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Alli Paasikivi · Katso lisää »
Anschluss
”Hyväksytkö yhdistämisen ja äänestätkö puoluejohtaja Adolf Hitleriä?” Iso ympyrä keskellä on ”Kyllä”, pienempi on ”Ei”. Natsi-Saksan kartta Itävallan liittämisen jälkeen. Anschluss tarkoittaa ensisijaisesti vuonna 1938 tapahtunutta Itävallan liittämistä natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs).
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Anschluss · Katso lisää »
Boris Rybkin
Boris Rybkin Boris Arkadjevitš Rybkin (19. kesäkuuta 1899 Novovitebsk, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 27. marraskuuta 1947 Praha, Tšekkoslovakia) oli neuvostoliittolainen NKVD:n virkamies.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Boris Rybkin · Katso lisää »
Boris Stein
Boris Stein vuonna 1927. Boris Jefimovitš Stein (1892 Aleksandrovsk Дипломатический словарь (1948), Hrono.ru. Viitattu 19.3.2017. – 1961) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläänä vuosina 1933–1934.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Boris Stein · Katso lisää »
Cajanderin III hallitus
Cajanderin III hallitus oli Suomen tasavallan 22.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Cajanderin III hallitus · Katso lisää »
Carl August Ehrensvärd (1892–1974)
Carl August Ehrensvärd Svenska Frivilligkårenin komentaja kenraaliluutnantti Ernst Linder ja hänen esikuntapäällikkönsä everstiluutnantti Carl August Ehrensvärd Torniossa. Carl August Ehrensvärd (3. elokuuta 1892 Karlskrona – 24. huhtikuuta 1974) oli ruotsalainen Ehrensvärdin aatelissukuun kuulunut kreivi.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Carl August Ehrensvärd (1892–1974) · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Diktaattori
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea Diktaattori (’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Diktaattori · Katso lisää »
Eljas Erkko
Juho Eljas Erkko (1. kesäkuuta 1895 Helsinki – 20. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja sanomalehtimies.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Eljas Erkko · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Espanja · Katso lisää »
Etupiiri
Monroen opin perusteella. Etupiiri on kansainvälisessä politiikassa maantieteellinen alue, johon vieraalla valtiolla on poliittista, taloudellista tai sotilaallista määräysvaltaa tai johon se haluaisi saada tällaista määräysvaltaa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Etupiiri · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Eurooppa · Katso lisää »
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Hanko · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Heimosodat · Katso lisää »
Hyökkäämättömyyssopimus
Hyökkäämättömyyssopimus on sopimus kahden tai useamman valtion välillä, jossa luvataan välttää sotaa tai aseistettua konfliktia maiden välillä ja ratkaista erimielisyydet rauhanomaisilla neuvotteluilla.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Hyökkäämättömyyssopimus · Katso lisää »
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Itämeri · Katso lisää »
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Itävalta · Katso lisää »
Joachim von Ribbentrop
Ulrich Friedrich Wilhelm Joachim Ribbentrop, vuodesta 1925 von Ribbentrop (30. huhtikuuta 1893 Wesel, Preussi, Saksa – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa), oli natsi-Saksan ulkoministeri vuosina 1938–1945.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Joachim von Ribbentrop · Katso lisää »
Johan Nykopp
Johan Albert Nykopp (27. toukokuuta 1906 Le Vésinet, Ranska – 28. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen toimien ensin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana ja sitten Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana 1962–1972.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Johan Nykopp · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Josif Stalin · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Juutinrauma
Själlannin ja Skånen välissä. Juutinrauma on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Juutinrauma · Katso lisää »
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kansainliitto · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kivennapa
Kivennavan epävirallinen perinnevaakuna. Kivennapa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kivennapa · Katso lisää »
Kivimäen hallitus
Pääministeri T. M. Kivimäki. Kivimäen hallitus oli Suomen tasavallan 20.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kivimäen hallitus · Katso lisää »
Kriegsmarine
Kriegsmarine oli Saksan asevoimien meripuolustuksesta vastannut puolustushaara, joka perustettiin toukokuussa 1935 suoritetun kansallisten asevoimien uudelleenorganisoinnin yhteydessä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kriegsmarine · Katso lisää »
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kronstadt · Katso lisää »
Kuokkala (Terijoki)
Hotelli Repinskaja Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kuokkala (Terijoki) · Katso lisää »
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Kyösti Kallio · Katso lisää »
Laitaoikeisto
Laitaoikeisto on radikaali nationalistinen poliittinen suuntaus, johon kuuluu ajatus kansan ja valtion samastamisesta sekä kokemus ulkomaalaisten aiheuttamasta uhasta tälle yhteisölle.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Laitaoikeisto · Katso lisää »
Lappohja
Lappohja on Hankoon kuuluva taajama.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Lappohja · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Latvia · Katso lisää »
Lavansaari
Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Lavansaari · Katso lisää »
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Länsi-Eurooppa · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Liettua · Katso lisää »
Liikekannallepano
Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Liikekannallepano · Katso lisää »
Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä
Tämä on luettelo Suomen valtiovarainministeriössä toimineista ministereistä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä · Katso lisää »
Mainilan laukaukset
Mainila vuoden 1939 rajojen kartalla Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Mainilan laukaukset · Katso lisää »
Maksim Litvinov
Maksim Maksimovitš Litvinov (syntyään Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) (17. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1876 – 31. joulukuuta 1951) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Maksim Litvinov · Katso lisää »
Münchenin sopimus
Hitler neuvottelemassa Münchenin sopimuksesta. Münchenin sopimus oli eräiden Euroopan suurvaltojen solmima sopimus Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta Saksalle.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Münchenin sopimus · Katso lisää »
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Molotov–Ribbentrop-sopimus · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Moskova · Katso lisää »
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Natsi-Saksa · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Nikolai I · Katso lisää »
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja NKVD · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Norja · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietari Suuren merilinnoitus
Pietari Suuren merilinnoitus Riianlahdelta Suomenlahdelle. Pietari Suuren merilinnoitus tai Tallinnan–Porkkalan linnoitettu puolustusasema oli 1900-luvun alussa suunnitellun Venäjän keisarikunnan pääkaupunkia Pietaria vihollisen maihinnousulta suojaava meripuolustusjärjestelmä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Pietari Suuren merilinnoitus · Katso lisää »
Pietarin kuvernementti
Pietarin kuvernementti (myös lääni), vuodesta 1914 virallisesti Petrogradin kuvernementti (Петрогра́дская губе́рния, Petrogradskaja gubernija), vuodesta 1924 Leningradin kuvernementti (Ленингра́дская губе́рния, Leningradskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1710–1927.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Pietarin kuvernementti · Katso lisää »
Pohjoiskalotti
Valaistusvyöhykkeet. Pohjoiskalotti on kuvassa ylimmäinen vyöhyke. Pohjoiskalottiin ei yllä auringonvalo ollenkaan, ei vaikka maapallo pyörähtäisi akselinsa ympäri. Kuvan tilanteen aikana maapallon pohjoispuolella on talvi. Pohjoiskalotti on maantieteellinen nimitys maapallon pohjoisimmalle valaistusvyöhykkeelle.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Pohjoiskalotti · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Porajärvi
Porajärvi on.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Porajärvi · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Puna-armeija · Katso lisää »
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Punakaarti · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Puola · Katso lisää »
Puolan offensiivi
Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki, saksalaiselta koodinimeltään Fall Weiß (’Tapaus valkoinen’) oli toisen maailmansodan aloittanut Saksan hyökkäys Puolaan 1.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Puolan offensiivi · Katso lisää »
Puolan toinen tasavalta
Puolan tasavalta oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Puolan toinen tasavalta · Katso lisää »
Rafael Hakkarainen
Karl Adolf Rafael Hakkarainen (9. huhtikuuta 1883 Sakkola – 24. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Rafael Hakkarainen · Katso lisää »
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Rajajoki · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Ranska · Katso lisää »
Rautamalmi
Hematiittia. Rautamalmipellettejä. Rautamalmi on kiveä, josta kannattaa erottaa metallista rautaa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Rautamalmi · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Repola · Katso lisää »
Reunavaltiopolitiikka
Reunavaltiopolitiikka tarkoitti yhteistyöliiton muodostamista Puolan, Viron, Liettuan ja Latvian sekä Suomen välille Neuvostoliiton uhkaa vastaan.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Reunavaltiopolitiikka · Katso lisää »
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Risto Ryti · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Rooma · Katso lisää »
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Rudolf Holsti · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Ruotsi · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Saksa · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Seiskari
Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Seiskari · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Sortovuodet · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Suomen aluemuutokset
Suomen aluemuutokset tarkoittavat muutoksia, jotka ovat koskettaneet Suomen aluetta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen aluemuutokset · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
isbn.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus · Katso lisää »
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen pääministeri · Katso lisää »
Suomen puolustusneuvosto
Gustaf Mannerheim vierellään luottomiehensä kenraali Rudolf Walden (toinen vasemmalta). Puolustusneuvosto (PLN) oli Suomessa vuosina 1924–2000 toiminut tasavallan presidentin alainen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen hallintoelin, jonka koostumus ja rooli vaihteli historian eri aikoina.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen puolustusneuvosto · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suomi · Katso lisää »
Suursaari
Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suursaari · Katso lisää »
Suurvalta
Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Suurvalta · Katso lisää »
Svenska frivilligkåren
Svenska frivilligkåren (SFK) oli ruotsalaisista ja norjalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko talvisodassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Svenska frivilligkåren · Katso lisää »
Talvisodan diplomatia
O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen, millä Neuvostoliitto samalla kiistää Suomen tasavallan ja Risto Rytin hallituksen olemassaolon samoin kuin vaatimukset alistua Kansainliiton vaatimuksiin Suomen puolesta Talvisodan diplomatia oli monitahoinen tapahtumasarja, jossa lähtökohtana oli se, että Suomi vetosi kansainväliseen oikeuteen Kansainliiton kautta, Neuvostoliitto kielsi Rytin hallituksen ja Suomen tasavallan olemassaolon, tunnustaen Terijoen hallituksena Suomen historiankirjoituksessa tunnetun Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen, jota johti suomalainen emigranttikommunisti Otto Wille Kuusinen.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Talvisodan diplomatia · Katso lisää »
Talvisodan henki
Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Talvisodan henki · Katso lisää »
Talvisodan tausta
Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Talvisodan tausta · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Talvisota · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Tšekkoslovakia · Katso lisää »
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Terijoen hallitus · Katso lisää »
Terijoki
päiväys.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Terijoki · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tytärsaari
Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Tytärsaari · Katso lisää »
Uusikirkko
Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Uusikirkko · Katso lisää »
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Valkoiset · Katso lisää »
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Vanha Suomi · Katso lisää »
Väinö Hakkila
Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Väinö Hakkila · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keskitys
Venäjän keskitys eli Wenäjän keskitys (lyhenne VK tai WK) oli nimitys usealle Suomen puolustusvoimien yleisesikunnan 1920–1930-luvulla laatimalle salaiselle sotasuunnitelmalle Neuvostoliiton kanssa käytävän sodan varalta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Venäjän keskitys · Katso lisää »
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Vilna
Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Vilna · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Viro · Katso lisää »
Vjatšeslav Molotov
Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Vjatšeslav Molotov · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Ylimääräiset harjoitukset
Karjalankannakselle siirtyviä joukkoja. Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja Ylimääräiset harjoitukset · Katso lisää »
1. joulukuuta
1.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1. joulukuuta · Katso lisää »
1. syyskuuta
1.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1. syyskuuta · Katso lisää »
10. lokakuuta
10.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 10. lokakuuta · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1918 · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1920 · Katso lisää »
1921
Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1921 · Katso lisää »
1930-luku
kansallissosialistit. 1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1930-luku · Katso lisää »
1933
Vuosi 1933 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1933 · Katso lisää »
1935
Ei kuvausta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1935 · Katso lisää »
1937
Ei kuvausta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1937 · Katso lisää »
1938
Ei kuvausta.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1938 · Katso lisää »
1939
Tänä vuonna alkaa toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1939 · Katso lisää »
1940
Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 1940 · Katso lisää »
2. lokakuuta
2.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 2. lokakuuta · Katso lisää »
23. elokuuta
23.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 23. elokuuta · Katso lisää »
24. syyskuuta
24.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 24. syyskuuta · Katso lisää »
26. marraskuuta
26.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 26. marraskuuta · Katso lisää »
28. marraskuuta
28.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 28. marraskuuta · Katso lisää »
29. marraskuuta
29.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 29. marraskuuta · Katso lisää »
3. lokakuuta
3.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 3. lokakuuta · Katso lisää »
30. marraskuuta
30.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 30. marraskuuta · Katso lisää »
5. lokakuuta
5.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 5. lokakuuta · Katso lisää »
9. marraskuuta
9.
Uusi!!: Talvisodan tausta ja 9. marraskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ahvenanmaan linnoittaminen, Jartsev-neuvottelut.
