Yhtäläisyyksiä Ségoun alue ja Sikasson alue
Ségoun alue ja Sikasson alue on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bamako, Bambaran kieli, Bambarat, Bani, Bobon kieli, Bobot, Burkina Faso, Fonio, Fulani, Fulbet, Hirssi, Kirjodurra, Koulikoron alue, Maapähkinä, Maissi, Mali, Mamaran kieli, Miniankat, Mopti, Niger (joki), Puuvilla, Riisi, Savanni, Ségou, Sikasso, Sudan (alue).
Bamako
Bamako Sutrama eli paikallinen julkinen kulkuneuvo. Niger-joki halkoo Bamakon. Bamako, bambaraksi ߓߡߊ߬ߞߐ߬ Bàmakɔ̌, fulaniksi 𞤄𞤢𞤥𞤢𞤳𞤮 Bamako, on Malin pääkaupunki ja asukasluvultaan suurin kaupunki, joka sijaitsee maan lounaisosassa Niger-joen varrella.
Bamako ja Ségoun alue · Bamako ja Sikasson alue ·
Bambaran kieli
Bambara (myös bamana, bambaraksi bamanankan) on etupäässä Malissa asuvien bambaroiden puhuma mandelainen kieliVydrin, s. 46.
Bambaran kieli ja Ségoun alue · Bambaran kieli ja Sikasson alue ·
Bambarat
Bambaranaamio Castello Sforzescon taidekokoelmasta. Naista esittävä patsas Musée du quai Branlyssa. Bambarat (myös bamanat) ovat mande- eli mandingoryhmään kuuluva kansa Malin länsi- ja keskiosissa, Norsunluurannikolla, Guineassa ja Gambiassa.
Bambarat ja Ségoun alue · Bambarat ja Sikasson alue ·
Bani
Bani on Nigerin oikeanpuoleinen sivujoki Malissa.
Bani ja Ségoun alue · Bani ja Sikasson alue ·
Bobon kieli
Bobon puhuma-alue keltaisella. Bobo (bobo madaré) on Burkina Fasossa ja Malissa asuvien ”mustien” bobojen (bobo fing) puhuma mandelainen kieli.
Bobon kieli ja Ségoun alue · Bobon kieli ja Sikasson alue ·
Bobot
Bobojen naamio sarvipäisestä ihmisestä.Bobot ovat joukko etnisiä ryhmiä Bobo-Dioulasson pohjois- ja koillispuolella Burkina Fasossa sekä rajaseuduilla Malissa ja Norsunluurannikolla.
Bobot ja Ségoun alue · Bobot ja Sikasson alue ·
Burkina Faso
Burkina Faso tai Burkina (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa.
Burkina Faso ja Ségoun alue · Burkina Faso ja Sikasson alue ·
Fonio
Fonio (Digitaria exilis ja Digitaria iburua) on heinäkasvi, jonka siemeniä käytetään viljana.
Fonio ja Ségoun alue · Fonio ja Sikasson alue ·
Fulani
Fulani (myös fulfulde) on Länsi-Afrikassa asuvien fulbejen puhuma atlantinkongolainen kieli.
Fulani ja Ségoun alue · Fulani ja Sikasson alue ·
Fulbet
Maat, joissa on fulbeasutusta. Fulbet, fulat tai fulanit, tai peuhlit, ovat suuri paimentolaiskansa, joka on levinnyt laajalle Saheliin ja Länsi-Afrikkaan, sekä läheisille alueille.
Fulbet ja Ségoun alue · Fulbet ja Sikasson alue ·
Hirssi
Viljahirssi (''Panicum miliaceum'') Helmisulkahirssi (''Pennisetum glaucum'') Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa sulkahirssien (Pennisetum), pantaheinien (Setaria), röyhyhirssien (Panicum) ja sormihirssien (Eleusine) suvuista.
Hirssi ja Ségoun alue · Hirssi ja Sikasson alue ·
Kirjodurra
Kirjodurra eli koristedurra, (Sorghum bicolor) on yksivuotinen suurikokoinen heinälaji, jota yleiskielessä kutsutaan usein pelkästään durraksi.
Kirjodurra ja Ségoun alue · Kirjodurra ja Sikasson alue ·
Koulikoron alue
Koulikoron alue on hallintoalue Malin länsiosassa.
Koulikoron alue ja Ségoun alue · Koulikoron alue ja Sikasson alue ·
Maapähkinä
Maapähkinä eli satomaapähkinä (Arachis hypogaea) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi.
Maapähkinä ja Ségoun alue · Maapähkinä ja Sikasson alue ·
Maissi
Maissipelto Maissi eli viljamaissi (Zea mays) on viljelykasvi, joka on alkujaan kotoisin Amerikasta.
Maissi ja Ségoun alue · Maissi ja Sikasson alue ·
Mali
Malin tasavalta eli Mali on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa.
Mali ja Ségoun alue · Mali ja Sikasson alue ·
Mamaran kieli
Senufokielten levinneisyysalue. Pohjoisimpana mamara. Mamara eli minianka on Malin kaakkoisosassa asuvien miniankojen puhuma gurilainen kieli.
Mamaran kieli ja Ségoun alue · Mamaran kieli ja Sikasson alue ·
Miniankat
griotteja 1900-luvun alussa. Miniankat ovat senufoihin kuuluva etninen ryhmä Norsunluurannikon pohjois- ja Malin eteläosassa sekä Burkina Fasossa.
Miniankat ja Ségoun alue · Miniankat ja Sikasson alue ·
Mopti
Komoguelin perjantaimoskeija. Mopti on kaupunki, kunta sekä Moptin alueen ja Moptin piirin hallinnollinen keskus Malissa.
Mopti ja Ségoun alue · Mopti ja Sikasson alue ·
Niger (joki)
Niger on 4 200 kilometriä pitkä joki Länsi-Afrikassa.
Niger (joki) ja Ségoun alue · Niger (joki) ja Sikasson alue ·
Puuvilla
Puuvillapelto. Puuvilla (lyhenne CO; vanhahtava nimitys pumpuli) on pehmeä kuitu, jota saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.) siemenhahtuvista.
Puuvilla ja Ségoun alue · Puuvilla ja Sikasson alue ·
Riisi
Mies töissä riisipellolla Bangladeshissa Riisi eli viljariisi (Oryza sativa) on yksivuotinen 1–1,8 metriä korkea heinäkasvi.
Riisi ja Ségoun alue · Riisi ja Sikasson alue ·
Savanni
Leijona savannilla Afrikassa. Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jota luonnehtii ruohikko ja harva puusto.
Ségoun alue ja Savanni · Savanni ja Sikasson alue ·
Ségou
Ségou on kaupunki, kunta sekä Ségoun alueen ja piirin hallinnollinen keskus Malissa.
Ségou ja Ségoun alue · Ségou ja Sikasson alue ·
Sikasso
Mamelonin näkötorni. Tieba Traorén hauta. Sikasso on kaupunkikunta sekä Sikasson alueen ja piirin hallinnollinen keskus Malissa.
Ségoun alue ja Sikasso · Sikasso ja Sikasson alue ·
Sudan (alue)
Sudan (arabian Bilad as-sudan, ”Mustien maa”) on luonnonmaantieteellinen alue Afrikassa Saharan autiomaan ja Keski-Afrikan sademetsien välissä.
Ségoun alue ja Sudan (alue) · Sikasson alue ja Sudan (alue) ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ségoun alue ja Sikasson alue
- Mitä heillä on yhteistä Ségoun alue ja Sikasson alue
- Yhtäläisyyksiä Ségoun alue ja Sikasson alue
Vertailu Ségoun alue ja Sikasson alue
Ségoun alue on 65 suhteet, kun taas Sikasson alue on 74. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 18.71% = 26 / (65 + 74).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ségoun alue ja Sikasson alue. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: