Yhtäläisyyksiä Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta on 28 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Dekabristikapina, Erioikeus, Italia, Juliaaninen kalenteri, Maaorjuus, Mannermaasulkemus, Mihail Speranski, Napoleon I, Napoleonin sodat, Nikolai I, Osmanien valtakunta, Pariisi, Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Preussi, Pyhä allianssi, Romanov (hallitsijasuku), Ruotsi, Suomen sota, Suomen suuriruhtinas, Tilsitin sopimus, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän valtakunnanneuvosto, Wienin kongressi, Yhdistynyt kuningaskunta.
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri I ja Aleksanteri II (Venäjä) · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Aleksanteri I ja Aleksanteri III (Venäjä) · Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Aleksanteri I ja Dekabristikapina · Dekabristikapina ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Aleksanteri I ja Erioikeus · Erioikeus ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Aleksanteri I ja Italia · Italia ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Aleksanteri I ja Juliaaninen kalenteri · Juliaaninen kalenteri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Aleksanteri I ja Maaorjuus · Maaorjuus ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Mannermaasulkemus
Mannermaasulkemus eli kontinentaalijärjestelmäOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1330 oli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kohdistunut kauppasaarto, jonka Ranskan keisari Napoleon I julisti marraskuussa 1806.
Aleksanteri I ja Mannermaasulkemus · Mannermaasulkemus ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Mihail Speranski
Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.
Aleksanteri I ja Mihail Speranski · Mihail Speranski ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Aleksanteri I ja Napoleon I · Napoleon I ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Aleksanteri I ja Napoleonin sodat · Napoleonin sodat ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Aleksanteri I ja Nikolai I · Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Aleksanteri I ja Osmanien valtakunta · Osmanien valtakunta ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Pariisi
Pariisi (.
Aleksanteri I ja Pariisi · Pariisi ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Aleksanteri I ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät · Porvoon valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Aleksanteri I ja Preussi · Preussi ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Pyhä allianssi
Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.
Aleksanteri I ja Pyhä allianssi · Pyhä allianssi ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Aleksanteri I ja Romanov (hallitsijasuku) · Romanov (hallitsijasuku) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Aleksanteri I ja Ruotsi · Ruotsi ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Aleksanteri I ja Suomen sota · Suomen sota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinas · Suomen suuriruhtinas ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Tilsitin sopimus
Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.
Aleksanteri I ja Tilsitin sopimus · Suomen suuriruhtinaskunta ja Tilsitin sopimus ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Aleksanteri I ja Venäjän keisari · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Aleksanteri I ja Venäjän keisarikunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Aleksanteri I ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto ·
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Aleksanteri I ja Wienin kongressi · Suomen suuriruhtinaskunta ja Wienin kongressi ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Aleksanteri I ja Yhdistynyt kuningaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Mitä heillä on yhteistä Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Yhtäläisyyksiä Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Vertailu Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Aleksanteri I on 105 suhteet, kun taas Suomen suuriruhtinaskunta on 401. niillä on yhteistä 28, Jaccard'in indeksi on 5.53% = 28 / (105 + 401).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: