Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta on 28 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Amiraalisenaatti, Carl Erik Mannerheim, Eduskunta, Franz Albert Seyn, Georg Magnus Sprengtporten, Helmikuun vallankumous, Johan Mauritz Nordenstam, Lars Gabriel von Haartman, Leo Mechelin, Markovin senaatti, Michael Barclay de Tolly, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Nikolai Nekrasov (poliitikko), Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Prokuraattori (Suomi), Senaatintori, Sortovuodet, Suomen itsenäistyminen, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen sisällissota, Suomen sota, Suomen valtioneuvosto, Vaasa, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus, Vladimir Markov.
Amiraalisenaatti
Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.
Amiraalisenaatti ja Suomen senaatti · Amiraalisenaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Carl Erik Mannerheim
Carl Erik Mannerheim (14. joulukuuta 1759 Säter, Ruotsi – 15. tammikuuta 1837 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalais-suomalainen Mannerheim-suvun sotilas ja valtiomies.
Carl Erik Mannerheim ja Suomen senaatti · Carl Erik Mannerheim ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen senaatti · Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Franz Albert Seyn ja Suomen senaatti · Franz Albert Seyn ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen senaatti · Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Suomen senaatti · Helmikuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen senaatti · Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Lars Gabriel von Haartman
Lars Gabriel von Haartman myös suom.
Lars Gabriel von Haartman ja Suomen senaatti · Lars Gabriel von Haartman ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Leo Mechelin ja Suomen senaatti · Leo Mechelin ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Markovin senaatti
Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.
Markovin senaatti ja Suomen senaatti · Markovin senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Michael Barclay de Tolly
Michael Andreas Barclay de Tolly (27. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta (J: 14. toukokuuta) 1818) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka.
Michael Barclay de Tolly ja Suomen senaatti · Michael Barclay de Tolly ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Ministerivaltiosihteeri ja Suomen senaatti · Ministerivaltiosihteeri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen senaatti · Nikolai II ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Nikolai Nekrasov (poliitikko)
Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.
Nikolai Nekrasov (poliitikko) ja Suomen senaatti · Nikolai Nekrasov (poliitikko) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen senaatti · Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Porvoon valtiopäivät ja Suomen senaatti · Porvoon valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Prokuraattori (Suomi) ja Suomen senaatti · Prokuraattori (Suomi) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Senaatintori ja Suomen senaatti · Senaatintori ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Sortovuodet ja Suomen senaatti · Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Suomen itsenäistyminen ja Suomen senaatti · Suomen itsenäistyminen ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen senaatti · Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen senaatti ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Suomen senaatti ja Suomen sota · Suomen sota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Suomen senaatti ja Suomen valtioneuvosto · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen valtioneuvosto ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Suomen senaatti ja Vaasa · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vaasa ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Suomen senaatti ja Venäjän keisari · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Suomen senaatti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Vladimir Markov
Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.
Suomen senaatti ja Vladimir Markov · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vladimir Markov ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Mitä heillä on yhteistä Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Yhtäläisyyksiä Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta
Vertailu Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen senaatti on 125 suhteet, kun taas Suomen suuriruhtinaskunta on 401. niillä on yhteistä 28, Jaccard'in indeksi on 5.32% = 28 / (125 + 401).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
