Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
176 suhteet: Aapasuo, Aari, Aluevesi, Atlantin valtameri, Bogskär, Boreaalinen vyöhyke, Drumliini, Eläinmaantieteellinen alue, Ellipsoidi, Enontekiö, Eteläboreaalinen vyöhyke, ETRS-TM35FIN, Euroopan unioni, Eurooppa, Geoidi, Golfvirta, Halti, Hamina, Hammarland, Hanko, Harju, Hauho, Hemiboreaalinen vyöhyke, Hiekka, Iijoki, Ikirouta, Ilomantsi, Inarijärvi, Itämeri, Ivalojoki, Jalo lehtipuu, Jääkausi, Jäniskosken–Niskakosken alue, Järvi-Suomi, Kalajoki, Kallioperä, Kangasmetsä, Kartastokoordinaattijärjestelmä, Karttapaikka, Karvianjoki, Kasvillisuusvyöhyke, Käsivarsi (Suomi), Kökar, Könkämäeno, Keidassuo, Kemiönsaari (saari), Kemijoki, Keskiboreaalinen vyöhyke, Keskileveysasteet, Kestilä, ..., Kiiminkijoki, Kilpisjärvi, Kilpisjärvi (järvi), Kitinen, Kokemäenjoen vesistö, Kolmen valtakunnan rajapyykki, Kotka (kaupunki), Koutajoen vesistö, Kulmasekunti, Kymijoen vesistö, Kymijoki, Kyrönjoen vesistöalue, Lappi, Lapuanjoki, Lehtimetsä, Leveyspiiri, Lounais-Suomi, Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Euroopassa, Luettelo Suomen korkeimmista kohdista, Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä, Luettelo Suomen vesistöistä, Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista, Luiro, Maailmanperintöluettelo, Maalaji, Maankohoaminen, Maanmittauslaitos, Maaperä, Manner-Ahvenanmaa, Manner-Suomen keskipiste, Mannerilmasto, Märket, Merenkurkku, Meri-ilmasto, Meripeninkulma, Moreeni, Moskovan välirauha, Muonionjoki, Muotkavaara, Norja, Norjan ja Suomen raja, Nuorgam, Oulujärvi, Oulujoen vesistö, Oulujoki, Ounasjoki, Paatsjoki, Palearktinen alue, Palsasuo, Päijänne, Peltotunturi, Perämeri, Piippola, Pirkanmaan maakunta, Pituuspiiri, Pohjanmaa, Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Pohjoismaat, Pulmanki, Punkaharju, Punkaharju (harju), Puolanka, Puruvesi, Pyhäjoki (joki), Pyynikinharju, Reunamuodostuma, Routa, Ruotsi, Ruotsin ja Suomen raja, Saari, Saaristomeri, Saimaa, Salpausselät, Savi, Savo, Sääminginsalo, Siikajoki, Siikalatva, Siilinjärven kaivos, Simojoki, Skandinavian niemimaa, Skandit, Soisalo, Sora, Suo, Suomen hallinnollinen aluejako, Suomen ilmasto, Suomen ja Venäjän raja, Suomen kallioperä, Suomen kartasto, Suomen kartoitus, Suomen kunnat, Suomen leijona (majakka), Suomen luonto, Suomen maakunnat, Suomen saaret, Suomenlinna, Suomi, Suotyyppi, Svekokarelidit, Tahkovuori, Täyssinän rauha, Teno (joki), Tenojoen vesistö, Tornionjoki, Tulliniemi, Tunturi, Turve, Tuulomajoki, Unesco, Utsjoki, Uudenmaan maakunta, Vaara, Vanha Rauma, Väli-ilmasto, Veiksel-jääkausi, Venäjä, Vesistön pääjärvi, Virmajärvi, Virolahti, Virolahti (lahti), Vuoksen vesistö, Weberin piste, World Geodetic System 1984, Y. Laajenna indeksi (126 lisää) »
Aapasuo
Utajärvellä Hillatien varressa. Aapasuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Aapasuo · Katso lisää »
Aari
Aari (’pinta-ala’, tunnus a) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan sata neliömetriä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Aari · Katso lisää »
Aluevesi
Aluevesi on vesialue, joka muodostaa osan valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Aluevesi · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Bogskär
Taiteilijan näkemys majakasta 1880, mukana alun perin suunniteltu varastorakennus, jota ei kuitenkaan toteutettu. Nils von Heidenstam, majakan rakennuspiirustus, 1879. Bogskär on pieni luotoryhmä Itämeressä ja Suomen eteläisin maa-alue.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Bogskär · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Drumliini
Drumliini hiekkarannan taustalla. Drumliini on jääkauden muodostama pitkänomainen moreenista muodostuva maastonkohouma.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Drumliini · Katso lisää »
Eläinmaantieteellinen alue
Neotrooppinen alue Eläinmaantieteellinen alue on eläimistöltään samankaltainen alue maapallolla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Eläinmaantieteellinen alue · Katso lisää »
Ellipsoidi
Ellipsoidi, jolle ''a''.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ellipsoidi · Katso lisää »
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Enontekiö · Katso lisää »
Eteläboreaalinen vyöhyke
Tyypillistä eteläboreaalista metsää Ruotsissa Eteläboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläisin alue.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Eteläboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
ETRS-TM35FIN
ETRS-TM35FIN on suomalaisissa maastokartoissa vuodesta 2005 alkaen käytetty tasokoordinaattijärjestelmä, jonka geodeettinen datumi on EUREF-FIN ja karttaprojektio on poikittainen Mercatorin projektio.
Uusi!!: Suomen maantiede ja ETRS-TM35FIN · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Eurooppa · Katso lisää »
Geoidi
Geoidi on Maan tai taivaankappaleen muotoa kuvaava malli.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Geoidi · Katso lisää »
Golfvirta
Golfvirran kulku Meksikonlahdelta Jäämerelle Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Golfvirta · Katso lisää »
Halti
Rajapyykki 303B Suomen korkeimmalla kohdalla Haltin rinteellä. Suunnistuskartta ja -rata Suomen korkeimmalla kohdalla. Halti (toisilta nimityksiltään Haltia, Haltitunturi tai Haltiatunturi, aikaisemmin myös Haltiotunturi) on Skandeihin kuuluva tunturi Suomen ja Norjan rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Halti · Katso lisää »
Hamina
Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Hamina · Katso lisää »
Hammarland
Hammarland on Suomen kunta, joka sijaitsee Manner-Ahvenanmaalla, noin 20 km:n päässä Maarianhaminasta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Hammarland · Katso lisää »
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Hanko · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Harju · Katso lisää »
Hauho
Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Hauho · Katso lisää »
Hemiboreaalinen vyöhyke
Hemiboreaalista lehtipuuvoittoista metsää Latviassa. Latviasta löytyy muiden hemiboreaalisten alueiden tapaan myös laajoja reheviä havumetsiä. Hemiboreaalinen vyöhyke tai yleisemmin lauhkean vyöhykkeen sekametsä on lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluva kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Hemiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Hiekka
Kellossa.Santorinin vulkaanisperäinen hiekka on hyvin tummaa Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,063–2,000 mm.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Hiekka · Katso lisää »
Iijoki
Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Iijoki · Katso lisää »
Ikirouta
Roudan ja ikiroudan alueet pohjoisella pallonpuoliskolla. Violetti: ikirouta, sininen: maa roudassa yli 15 päivää vuodessa, oranssi: maa roudassa keskimäärin alle 15 päivää vuodessa. (NASA) Ikiroutaa Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ikirouta · Katso lisää »
Ilomantsi
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ilomantsi · Katso lisää »
Inarijärvi
Kartta 1700-luvulta Inarijärvi ympäristöineen. Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (ja), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Inarijärvi · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Itämeri · Katso lisää »
Ivalojoki
Ivalojoki on Ylä-Lapissa virtaava, Inarijärveen laskeva 180 kilometrin pituinen "kultajoki".
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ivalojoki · Katso lisää »
Jalo lehtipuu
Jalo lehtipuu on lähinnä Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Tanskaa) ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamalle lehtipuulajille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Jalo lehtipuu · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäniskosken–Niskakosken alue
Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jäniskosken–Niskakosken alue on 176 neliökilometrin laajuinen alue Lapissa Inarijärvestä itään Paatsjoen varrella.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Jäniskosken–Niskakosken alue · Katso lisää »
Järvi-Suomi
Tahkovuorelta nähtynä. Järvi-Suomea kartalla. Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Järvi-Suomi · Katso lisää »
Kalajoki
Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kalajoki · Katso lisää »
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kallioperä · Katso lisää »
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kangasmetsä · Katso lisää »
Kartastokoordinaattijärjestelmä
Kartastokoordinaattijärjestelmä (lyh. KKJ / kkj) on Suomeen määritelty geodeettinen datumi ja joukko siihen pohjautuvia Suomen kansallisia koordinaattijärjestelmiä, jotka otettiin käyttöön vuonna 1970.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kartastokoordinaattijärjestelmä · Katso lisää »
Karttapaikka
Karttapaikka on Maanmittauslaitoksen maksuton karttapalvelu.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Karttapaikka · Katso lisää »
Karvianjoki
Karvianjoki on Karvianjoen vesistön noin 110 kilometrin pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Karvianjoki · Katso lisää »
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »
Käsivarsi (Suomi)
Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »
Kökar
Kökarin kirkko Fransiskaanimunkin hauta Kökarin kirkon seinustalla. Källskärin kalliomuodostuma Kökar on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kökar · Katso lisää »
Könkämäeno
Joki Järämän kohdalla alavirtaan katsottuna Könkämäeno (yläjuoksulla, Geaggáneatnu alajuoksulla) on Ruotsin ja Suomen rajajoki Enontekiön ja Kiirunan kuntien välillä Käsivarressa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Könkämäeno · Katso lisää »
Keidassuo
Keidassuota Valkmusan kansallispuistossa Pyhtäällä. Punassuo Teijon kansallispuistossa. Keidassuo eli kohosuo tai kermikeidas on suoyhdistymätyyppi, jossa suon keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Keidassuo · Katso lisää »
Kemiönsaari (saari)
Kemiönsaari (myös Kemiö) on saari Varsinais-Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kemiönsaari (saari) · Katso lisää »
Kemijoki
Kemijoen vesistöalue. Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoki Keminmaan kohdalla. Kemijoki on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 kilometriä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kemijoki · Katso lisää »
Keskiboreaalinen vyöhyke
Keskiboreaalinen vyöhyke on yksi boreaalisen vyöhykkeen alavyöhykkeistä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Keskiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Keskileveysasteet
Keskileveysasteet eli keskileveydet tarkoittavat napapiirin ja kääntöpiirin välistä vyöhykettä eli Maapallon pohjoisia ja eteläisiä leveyspiirejä 23°26'22" - 66°33'39".
Uusi!!: Suomen maantiede ja Keskileveysasteet · Katso lisää »
Kestilä
Kestilä on vuosina 1867–2008 toiminut entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kestilä · Katso lisää »
Kiiminkijoki
Marraskuista Inninkoskea laavupaikan kohdalla. Kiiminkijokea Kiimingissä. Kiiminkijoki on rakentamaton ja suurelta osin luonnontilainen joki Pohjois-Pohjanmaalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kiiminkijoki · Katso lisää »
Kilpisjärvi
Kilpisjärvi on kylä Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, Käsivarren peukalossa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kilpisjärvi · Katso lisää »
Kilpisjärvi (järvi)
Kilpisjärvi (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) on järvi Suomen ja Ruotsin rajalla Enontekiön ja Kiirunan kunnissa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kilpisjärvi (järvi) · Katso lisää »
Kitinen
Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki ja Kemijoen 235 kilometriä pitkä sivujoki Kittilän, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueella Suomen Lapissa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kitinen · Katso lisää »
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kokemäenjoen vesistö · Katso lisää »
Kolmen valtakunnan rajapyykki
Kolmen valtakunnan rajapyykki Suomen puolelta nähtynä. Rajapyykin sijainti. Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945. Kolmen valtakunnan rajapyykki on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen betoninen rajapyykki Koltajärvessä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kolmen valtakunnan rajapyykki · Katso lisää »
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kotka (kaupunki) · Katso lisää »
Koutajoen vesistö
Koutajoki Venäjällä. Oulankajoen alajuoksua Venäjällä. Kivakkakoski Oulankajoen alajuoksulla Venäjällä. Paanajärvi Venäjällä. Oulankajoessa Suomessa. Kitkajoki Suomessa. Kutsajoki Venäjällä. Vuosnajoki Venäjällä. Tuntsajoki Venäjällä lähellä Alakurttia. Tuoppajärvi Venäjällä. Pääjärvi Venäjällä. Koutajärvi Venäjällä. Koutajoen vesistö on (vesistöaluetunnus 73 Suomen puolella) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Koutajoki laskee Vienanmeren Kantalahteen Venäjän Murmanskin alueella Zelenoborskin keskustaajamassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Koutajoen vesistö · Katso lisää »
Kulmasekunti
Kulmasekunti, kaarisekunti tai vain sekunti (tunnus ″, kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku) on tasokulman yksikkö (\tfrac astetta).
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kulmasekunti · Katso lisää »
Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kymijoki laskee Suomenlahteen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kymijoen vesistö · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kymijoki · Katso lisää »
Kyrönjoen vesistöalue
Kyrönjoen vesistö (vesistöaluetunnus 42) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kyrönjoki laskee Perämereen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Kyrönjoen vesistöalue · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Lappi · Katso lisää »
Lapuanjoki
Lapuanjoki (ruots. Lappo å) on Lapuanjoen vesistön laskujoki, joka saa alkunsa Alavuden Sapsalammesta ja virtaa aluksi Pahajoki-nimisenä noin 20 kilometrin matkan Alavuden Kirkkojärveen (Alavudenjärvi), josta joki jatkaa Kuortaneen, Lapuan ja Kauhavan kautta laskien vetensä Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Lapuanjoki · Katso lisää »
Lehtimetsä
Belgialaista pyökkivaltaista metsää. Lehtimetsä on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Lehtimetsä · Katso lisää »
Leveyspiiri
maailmankartassa ovat leveyspiirejä. Kuvassa päiväntasaajan lisäksi 30° ja 60° leveyspiirit. Leveyspiiri eli paralleelipiiri on maapallon kiertävä päiväntasaajan suuntainen piiri.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Leveyspiiri · Katso lisää »
Lounais-Suomi
Lounais-Suomi tarkoittaa Suomen lounaista osaa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Lounais-Suomi · Katso lisää »
Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Euroopassa
Tämä on luettelo UNESCOn maailmanperintöluettelon kohteista Euroopan alueella.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Euroopassa · Katso lisää »
Luettelo Suomen korkeimmista kohdista
Suomen korkeussuhdekartta. Suomen korkeimmat tunturit vasemmalta lukien: 4. korkein Kovddoskaisi, osin sen edessä Pihtsosjunni, taivaanrannassa 3. korkein Kiedditsohkka, Pihtsusjärven takana Etu-Halti (lumiviiru rinteessä), taustalla korkein Halti ja oikealla 2. korkein Ridnitsohkka Tämä on luettelo Suomen korkeimmista tuntureista ja vaaroista. Luettelossa ovat kaikki itsenäiset yli 700 metrin korkuiset huiput ja valtaosa yli 500 metrin korkuisista huipuista.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Luettelo Suomen korkeimmista kohdista · Katso lisää »
Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
Suomen korkeussuhdekartta. Tämä on luettelo Suomen pinta-aloiltaan sadasta suurimmasta järvestä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä · Katso lisää »
Luettelo Suomen vesistöistä
Tahkovuorelta nähtynä. Suomen vesistöjä kartalla. Luettelo Suomen vesistöistä luettelee Suomen vesistöalueet.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Luettelo Suomen vesistöistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista
Tämä on luettelo niistä yli sata kilometriä pitkistä joista, jotka sijaitsevat kokonaan tai osittain Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista · Katso lisää »
Luiro
Luiro on yhteensä 227 kilometriä pitkä Kemijoen latvahaara.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Luiro · Katso lisää »
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Maailmanperintöluettelo · Katso lisää »
Maalaji
Maalaji on geologisten prosessien tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Maalaji · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos (lyhenne MML, ruots. Lantmäteriverket) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen, joka vastaa ensisijaisesti maanmittauksesta Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Maanmittauslaitos · Katso lisää »
Maaperä
Maaperän poikkileikkaus. Maaperä, lyhyemmin maa, on kallioperää peittävä, irtaimista maalajeista koostuva kerros.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Maaperä · Katso lisää »
Manner-Ahvenanmaa
Manner-Ahvenanmaa eli Ahvenanmanner on Ahvenanmaan ja Suomen merialueiden suurin saari.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Manner-Ahvenanmaa · Katso lisää »
Manner-Suomen keskipiste
Manner-Suomen keskipiste sijaitsee Puolangan keskustan pohjoispuolella, kantatie 78:n varrella Housuvaarassa, noin 10 kilometriä pohjoiseen Puolangan keskustasta, karttakoordinaateissa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Manner-Suomen keskipiste · Katso lisää »
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Mannerilmasto · Katso lisää »
Märket
Märket on pieni kallioluoto Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Märket · Katso lisää »
Merenkurkku
Merenkurkku kartalla. Kuva Norrskärin majakasta. Merenkurkku (tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Merenkurkku · Katso lisää »
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Meri-ilmasto · Katso lisää »
Meripeninkulma
Meripeninkulman vanha määritelmä. Meripeninkulma eli merimaili (nykyinen tunnus M, lyhenteenä suomessa käytössä myös mpk, muualla maailmassa NM, Nm ja nmi) on pituusyksikkö, jota käytetään meri- ja ilmaliikenteessä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Meripeninkulma · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Moreeni · Katso lisää »
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Moskovan välirauha · Katso lisää »
Muonionjoki
Muonionjoki on Tornionjoen sivujoki, ja se muodostaa osan Ruotsin ja Suomen rajasta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Muonionjoki · Katso lisää »
Muotkavaara
Suomen, Norjan ja Venäjän yhteinen rajapyykki Muotkavaaralla. Kuvassa näkyvä hakattu linja on Norjan ja Venäjän rajaa, Norja vasemmalla ja Venäjä oikealla. Muotkavaara (tai Муоткавара) on vaara Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Muotkavaara · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Norja · Katso lisää »
Norjan ja Suomen raja
Rajan kulku. Maaraja korostettu punaisella ja jokiraja sinisellä. Koltajärvessä. Rajaa tunturissa Käsivarren kulmassa. Notkelmassa rajapyykki 304. Karigasniemellä. Näkymä Norjan suuntaan. Tenojoen hiekkasärkkiä. Kuvassa vasen ranta Suomea ja oikea Norjaa. Norjan, Suomen ja Venäjän rajapyykki Muotkavaaralla. Norjan ja Suomen raja on noin 736 kilometriä pitkä valtionraja, joka on koko matkaltaan sisämaassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Norjan ja Suomen raja · Katso lisää »
Nuorgam
Nuorgam marraskuussa 2012 Nuorgam on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kylä (70° 5′ pohjoista leveyttä).
Uusi!!: Suomen maantiede ja Nuorgam · Katso lisää »
Oulujärvi
Oulujärvi on Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa ja Kainuun Kajaanissa ja Paltamossa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Oulujärvi · Katso lisää »
Oulujoen vesistö
Oulujoen vesistö (vesistöaluetunnus 59) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Oulujoki laskee Perämereen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Oulujoen vesistö · Katso lisää »
Oulujoki
Oulujoki on 106 km pitkä joki Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Oulujoki · Katso lisää »
Ounasjoki
Ounasjoki nähtynä Sikkolasta, Kongäksen kosken yläpuolelta Ounasjoki Rovaniemellä Ylikylän kohdalla Ounasjoki on Kemijoen suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ounasjoki · Katso lisää »
Paatsjoki
Paatsjoki (inarinsaameksi Paččvei,, tai Патсойоки) on Paatsjoen vesistön Inarijärven Barentsinmereen laskeva laskujoki, joka virtaa Suomen, Venäjän ja Norjan alueilla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Paatsjoki · Katso lisää »
Palearktinen alue
Palearktinen alue Palearktinen alue on eläinmaantieteellinen alue tai osa-alue, johon kuuluvat Eurooppa, Aasia Himalajasta pohjoiseen ja Afrikka Saharasta pohjoiseen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Palearktinen alue · Katso lisää »
Palsasuo
Iiton palsasuo Käsivarressa Enontekiöllä. Etualalla iso palsakumpu. Taustalla palsojen sulamislampia. Palsoja ilmakuvassa Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi, jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Palsasuo · Katso lisää »
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Päijänne · Katso lisää »
Peltotunturi
Peltotunturi on tunturi Enontekiön kunnassa, Käsivarren juuressa lähellä Norjan rajaa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Peltotunturi · Katso lisää »
Perämeri
Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Perämeri · Katso lisää »
Piippola
Piippola on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Piippola · Katso lisää »
Pirkanmaan maakunta
Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »
Pituuspiiri
Pituuspiiri (nollameridiaani) visualisoituna maapallolla Nollameridiaani Greenwichin observatoriossa Pituuspiiri eli meridiaani (Sen sijaintia pyörähdysellipsoidilla itä–länsi-suunnassa kuvaa pituusaste.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pituuspiiri · Katso lisää »
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pohjanmaa · Katso lisää »
Pohjois-Eurooppa
Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pohjois-Eurooppa · Katso lisää »
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Pulmanki
Pulmanki on kylä ja entinen kunta Finnmarkin läänissä Norjassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pulmanki · Katso lisää »
Punkaharju
Punkaharju on Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Punkaharju · Katso lisää »
Punkaharju (harju)
Punkaharju on harju Savonlinnassa entisen Punkaharjun kunnan alueella Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Punkaharju (harju) · Katso lisää »
Puolanka
Puolanka (myös Puolango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Puolanka · Katso lisää »
Puruvesi
Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Puruvesi · Katso lisää »
Pyhäjoki (joki)
Pyhäjoki on Pyhäjoen vesistön laskujoki Pohjois-Pohjanmaalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pyhäjoki (joki) · Katso lisää »
Pyynikinharju
Kuva Pyynikin näkötornista. Helmi Biese: ''Talvinen näköala Pyynikiltä'' (1900). Pyynikinharju on Tampereella sijaitseva maailman korkein pitkittäisharju.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Pyynikinharju · Katso lisää »
Reunamuodostuma
Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Reunamuodostuma · Katso lisää »
Routa
Routaa Keväisiä routavaurioita maantiellä Routa on jäätynyttä maavettä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Routa · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin ja Suomen raja
Koltajärvessä. Aavasaksan silta ylittää Tornionjoen. Tornionjoen rautatiesilta ja nelikiskoraiteet. Mutkikas raja Märketin luodolla. Ruotsin ja Suomen raja on valtionraja, joka kulkee lähes koko matkaltaan vesistöissä: jokirajana Tornionjoen vesistössä sekä merirajana.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Ruotsin ja Suomen raja · Katso lisää »
Saari
Skotlannissa. Wake on tuliperäinen saari, josta on muodostunut atolli. Irlantia erottaa mantereesta matala meri. Keinotekoinen saari Kiinassa Zhuhain edustalla. Saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue, jota nousuvesi ei peitä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Saari · Katso lisää »
Saaristomeri
Itämerellä. Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä, Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Saaristomeri · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Saimaa · Katso lisää »
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Salpausselät · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Savi · Katso lisää »
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Savo · Katso lisää »
Sääminginsalo
Sääminginsalo (myös Kerimäensaari) Saimaan vesistössä on Suomen toiseksi suurin saari, jos kaivetun kanavan mantereesta erottama maa-alue hyväksytään saareksi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Sääminginsalo · Katso lisää »
Siikajoki
Siikajoen kirkko Siikajoen vanha vaakuna (1954–2006) Siikajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Siikajoki · Katso lisää »
Siikalatva
Siikalatva on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Siikalatva · Katso lisää »
Siilinjärven kaivos
Siilinjärven apatiittikaivos on Siilinjärvellä sijaitseva fosfaattikaivos.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Siilinjärven kaivos · Katso lisää »
Simojoki
Simojoki on Simojoen vesistön Lapin maakunnan eteläosassa sijaitseva 193 kilometrin pituinen laskujoki, jonka alkulähde on Simojärvi Ranualla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Simojoki · Katso lisää »
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Skandinavian niemimaa · Katso lisää »
Skandit
2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu. Skandit (myös Kölivuoristo, Köli, Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Skandit · Katso lisää »
Soisalo
Soisalo on Kallaveden ja Haukiveden sekä Leppävirran ja Heinäveden reittien välinen alue Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Soisalo · Katso lisää »
Sora
Soraa (suurimmat raekoot tässä kuvassa ovat noin 4 cm) Sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Sora · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suo · Katso lisää »
Suomen hallinnollinen aluejako
Suomen hallinnollinen aluejako pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen hallinnollinen aluejako · Katso lisää »
Suomen ilmasto
Suomen ilmasto on väli-ilmasto, jossa on meri- tai mannerilmaston piirteitä riippuen ilmavirtausten suunnasta ja matalapaineiden liikkeistä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen ilmasto · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän raja
Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »
Suomen kallioperä
Suomen kallioperä on osa Fennoskandian kilpeäLehtinen et al.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen kallioperä · Katso lisää »
Suomen kartasto
Suomen kartasto on Suomen kansallinen kartasto, josta on julkaistu kuusi laitosta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen kartasto · Katso lisää »
Suomen kartoitus
Suomen kartoitus kattaa sekä Suomesta nykyaikana julkaistut kartat että Suomen kartoituksen historian.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen kartoitus · Katso lisää »
Suomen kunnat
Suomen kunnat vuodesta 2021 alkaen, kaupungit lihavoituna. Suomen kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen kunnat · Katso lisää »
Suomen leijona (majakka)
Suomen Leijona -majakka uutena v.1987 Suomen leijona on majakka Itämerellä, 46 kilometriä Utöstä lounaaseen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen leijona (majakka) · Katso lisää »
Suomen luonto
Patvinsuolla. Elävä luonto Suomessa koostuu pääasiassa metsätalousmetsistä, ojitetuista soista ja järvien eliöyhteisöistä sekä ihmisen vaikutuksen voimakkaimmin muokkaamista viljellyistä alueista ja kaupunkiluonnosta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen luonto · Katso lisää »
Suomen maakunnat
pienoiskuva Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen maakunnat · Katso lisää »
Suomen saaret
Suomen saaret muodostuvat vuonna 2018 julkaistun saariselvityksen mukaan 224 661 saaresta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomen saaret · Katso lisää »
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomenlinna · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suomi · Katso lisää »
Suotyyppi
Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Suotyyppi · Katso lisää »
Svekokarelidit
Svekokarelidit on Ruotsista Suomen kautta Venäjän Karjalaan ulottuva muinaisvuoristo, jonka lounaisosaa nimitetään svekofennideiksi ja koillisosaa karelideiksi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Svekokarelidit · Katso lisää »
Tahkovuori
Tahko, Tahkomäki tai Tahkovuori on mäki eli vaara Pohjois-Savossa, Kuopion Nilsiässä Syvärijärvestä lähtevän Tahkolahden rannalla noin 56 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Tahkovuori · Katso lisää »
Täyssinän rauha
Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Täyssinän rauha · Katso lisää »
Teno (joki)
Teno tai Tenojoki (myös Tanaelva) on Tenojoen vesistön laskujoki ja myös Suomen ja Norjan välinen rajajoki.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Teno (joki) · Katso lisää »
Tenojoen vesistö
Tenojoen vesistö tai myös Tenon vesistö (vesistöaluetunnus 68) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Teno laskee Barentsinmeren Tenovuonoon.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Tenojoen vesistö · Katso lisää »
Tornionjoki
Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Tornionjoki · Katso lisää »
Tulliniemi
Tulliniemen kärkeä Hangossa. Tulliniemi on Hangossa Hankoniemen länsipäässä Hangon keskustaajamasta lounaaseen sijaitseva niemi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Tulliniemi · Katso lisää »
Tunturi
Yllästunturi kesällä Ylläsjärven puolelta. Tuntureiksi kutsutaan Fennoskandiassa sijaitsevia puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Tunturi · Katso lisää »
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Turve · Katso lisää »
Tuulomajoki
Tuulomajoen vesistöalue keltaisella, keskellä Ylä-Tuuloman tekojärvi Tuulomajoki on Barentsinmereen laskeva joki Murmanskin alueen länsiosassa Venäjällä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Tuulomajoki · Katso lisää »
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Unesco · Katso lisää »
Utsjoki
Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Utsjoki · Katso lisää »
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »
Vaara
Kaakamovaara, Tornio. Juuan puolelta nähtynä. Vaara on lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen kivisistä mäistä käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Vaara · Katso lisää »
Vanha Rauma
Rauman raatihuone kauppatorin laidalla. Vanha Rauma on Raumalla sijaitseva vanha puutalokaupunginosa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Vanha Rauma · Katso lisää »
Väli-ilmasto
Väli-ilmastossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Väli-ilmasto · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Venäjä · Katso lisää »
Vesistön pääjärvi
Vesistön pääjärvi eli keskusjärvi on järvi, josta vesistön vedet laskevat laskujoen kautta mereen.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Vesistön pääjärvi · Katso lisää »
Virmajärvi
Virmajärvi on pieni järvi Suomen ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Virmajärvi · Katso lisää »
Virolahti
Virolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Virolahti · Katso lisää »
Virolahti (lahti)
Virolahden pohjukkaa Virolahti (Rautalanselkä, Виролахти) on merenlahti Suomenlahden pohjoisrannikolla Suomen ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Virolahti (lahti) · Katso lisää »
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »
Weberin piste
Suomen Weberin pisteen merkki aiemmassa sijaintipaikassaan Hauhon Sappeessa. Weberin piste tarkoittaa väestöllistä keskipistettä, johon määritellyn alueen – esimerkiksi valtion – asukkaiden yhteenlaskettu etäisyys on lyhin.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Weberin piste · Katso lisää »
World Geodetic System 1984
World Geodetic System 1984 (lyh. WGS 84) on Yhdysvaltain puolustusministeriön määrittelemä ja ylläpitämä tasokoordinaattijärjestelmä.
Uusi!!: Suomen maantiede ja World Geodetic System 1984 · Katso lisää »
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Uusi!!: Suomen maantiede ja Y · Katso lisää »
