Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen maantiede ja Suomi
Suomen maantiede ja Suomi on 71 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Atlantin valtameri, Boreaalinen vyöhyke, Eläinmaantieteellinen alue, Enontekiö, Eteläboreaalinen vyöhyke, Euroopan unioni, Golfvirta, Halti, Hanko, Harju, Hauho, Hemiboreaalinen vyöhyke, Itämeri, Jalo lehtipuu, Järvi-Suomi, Kallioperä, Kangasmetsä, Kasvillisuusvyöhyke, Kemijoki, Keskiboreaalinen vyöhyke, Keskileveysasteet, Kokemäenjoen vesistö, Kymijoen vesistö, Kymijoki, Maailmanperintöluettelo, Maankohoaminen, Manner-Ahvenanmaa, Mannerilmasto, Meri-ilmasto, Moreeni, ..., Moskovan välirauha, Norja, Oulujoen vesistö, Palearktinen alue, Päijänne, Pirkanmaan maakunta, Pohjanmaa, Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Pohjoismaat, Punkaharju (harju), Puruvesi, Pyynikinharju, Reunamuodostuma, Ruotsi, Saaristomeri, Saimaa, Salpausselät, Savi, Sääminginsalo, Skandit, Suo, Suomen hallinnollinen aluejako, Suomen ilmasto, Suomen kallioperä, Suomen kunnat, Suomen luonto, Suomen maakunnat, Suomenlinna, Svekokarelidit, Tunturi, Turve, Unesco, Uudenmaan maakunta, Vaara, Väli-ilmasto, Veiksel-jääkausi, Venäjä, Vuoksen vesistö, Weberin piste, Y. Laajenna indeksi (41 lisää) »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Atlantin valtameri ja Suomen maantiede · Atlantin valtameri ja Suomi ·
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Boreaalinen vyöhyke ja Suomen maantiede · Boreaalinen vyöhyke ja Suomi ·
Eläinmaantieteellinen alue
Neotrooppinen alue Eläinmaantieteellinen alue on eläimistöltään samankaltainen alue maapallolla.
Eläinmaantieteellinen alue ja Suomen maantiede · Eläinmaantieteellinen alue ja Suomi ·
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Enontekiö ja Suomen maantiede · Enontekiö ja Suomi ·
Eteläboreaalinen vyöhyke
Tyypillistä eteläboreaalista metsää Ruotsissa Eteläboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläisin alue.
Eteläboreaalinen vyöhyke ja Suomen maantiede · Eteläboreaalinen vyöhyke ja Suomi ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen maantiede · Euroopan unioni ja Suomi ·
Golfvirta
Golfvirran kulku Meksikonlahdelta Jäämerelle Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta.
Golfvirta ja Suomen maantiede · Golfvirta ja Suomi ·
Halti
Rajapyykki 303B Suomen korkeimmalla kohdalla Haltin rinteellä. Suunnistuskartta ja -rata Suomen korkeimmalla kohdalla. Halti (toisilta nimityksiltään Haltia, Haltitunturi tai Haltiatunturi, aikaisemmin myös Haltiotunturi) on Skandeihin kuuluva tunturi Suomen ja Norjan rajalla.
Halti ja Suomen maantiede · Halti ja Suomi ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Hanko ja Suomen maantiede · Hanko ja Suomi ·
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Harju ja Suomen maantiede · Harju ja Suomi ·
Hauho
Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.
Hauho ja Suomen maantiede · Hauho ja Suomi ·
Hemiboreaalinen vyöhyke
Hemiboreaalista lehtipuuvoittoista metsää Latviassa. Latviasta löytyy muiden hemiboreaalisten alueiden tapaan myös laajoja reheviä havumetsiä. Hemiboreaalinen vyöhyke tai yleisemmin lauhkean vyöhykkeen sekametsä on lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluva kasvillisuusvyöhyke.
Hemiboreaalinen vyöhyke ja Suomen maantiede · Hemiboreaalinen vyöhyke ja Suomi ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomen maantiede · Itämeri ja Suomi ·
Jalo lehtipuu
Jalo lehtipuu on lähinnä Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Tanskaa) ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamalle lehtipuulajille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa.
Jalo lehtipuu ja Suomen maantiede · Jalo lehtipuu ja Suomi ·
Järvi-Suomi
Tahkovuorelta nähtynä. Järvi-Suomea kartalla. Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema.
Järvi-Suomi ja Suomen maantiede · Järvi-Suomi ja Suomi ·
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Kallioperä ja Suomen maantiede · Kallioperä ja Suomi ·
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Kangasmetsä ja Suomen maantiede · Kangasmetsä ja Suomi ·
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Kasvillisuusvyöhyke ja Suomen maantiede · Kasvillisuusvyöhyke ja Suomi ·
Kemijoki
Kemijoen vesistöalue. Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoki Keminmaan kohdalla. Kemijoki on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 kilometriä.
Kemijoki ja Suomen maantiede · Kemijoki ja Suomi ·
Keskiboreaalinen vyöhyke
Keskiboreaalinen vyöhyke on yksi boreaalisen vyöhykkeen alavyöhykkeistä.
Keskiboreaalinen vyöhyke ja Suomen maantiede · Keskiboreaalinen vyöhyke ja Suomi ·
Keskileveysasteet
Keskileveysasteet eli keskileveydet tarkoittavat napapiirin ja kääntöpiirin välistä vyöhykettä eli Maapallon pohjoisia ja eteläisiä leveyspiirejä 23°26'22" - 66°33'39".
Keskileveysasteet ja Suomen maantiede · Keskileveysasteet ja Suomi ·
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Kokemäenjoen vesistö ja Suomen maantiede · Kokemäenjoen vesistö ja Suomi ·
Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kymijoki laskee Suomenlahteen.
Kymijoen vesistö ja Suomen maantiede · Kymijoen vesistö ja Suomi ·
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Kymijoki ja Suomen maantiede · Kymijoki ja Suomi ·
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Maailmanperintöluettelo ja Suomen maantiede · Maailmanperintöluettelo ja Suomi ·
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Maankohoaminen ja Suomen maantiede · Maankohoaminen ja Suomi ·
Manner-Ahvenanmaa
Manner-Ahvenanmaa eli Ahvenanmanner on Ahvenanmaan ja Suomen merialueiden suurin saari.
Manner-Ahvenanmaa ja Suomen maantiede · Manner-Ahvenanmaa ja Suomi ·
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Mannerilmasto ja Suomen maantiede · Mannerilmasto ja Suomi ·
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Meri-ilmasto ja Suomen maantiede · Meri-ilmasto ja Suomi ·
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Moreeni ja Suomen maantiede · Moreeni ja Suomi ·
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Moskovan välirauha ja Suomen maantiede · Moskovan välirauha ja Suomi ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Suomen maantiede · Norja ja Suomi ·
Oulujoen vesistö
Oulujoen vesistö (vesistöaluetunnus 59) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Oulujoki laskee Perämereen.
Oulujoen vesistö ja Suomen maantiede · Oulujoen vesistö ja Suomi ·
Palearktinen alue
Palearktinen alue Palearktinen alue on eläinmaantieteellinen alue tai osa-alue, johon kuuluvat Eurooppa, Aasia Himalajasta pohjoiseen ja Afrikka Saharasta pohjoiseen.
Palearktinen alue ja Suomen maantiede · Palearktinen alue ja Suomi ·
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Päijänne ja Suomen maantiede · Päijänne ja Suomi ·
Pirkanmaan maakunta
Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.
Pirkanmaan maakunta ja Suomen maantiede · Pirkanmaan maakunta ja Suomi ·
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Pohjanmaa ja Suomen maantiede · Pohjanmaa ja Suomi ·
Pohjois-Eurooppa
Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.
Pohjois-Eurooppa ja Suomen maantiede · Pohjois-Eurooppa ja Suomi ·
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Suomen maantiede · Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Suomi ·
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Pohjoismaat ja Suomen maantiede · Pohjoismaat ja Suomi ·
Punkaharju (harju)
Punkaharju on harju Savonlinnassa entisen Punkaharjun kunnan alueella Etelä-Savon maakunnassa.
Punkaharju (harju) ja Suomen maantiede · Punkaharju (harju) ja Suomi ·
Puruvesi
Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla.
Puruvesi ja Suomen maantiede · Puruvesi ja Suomi ·
Pyynikinharju
Kuva Pyynikin näkötornista. Helmi Biese: ''Talvinen näköala Pyynikiltä'' (1900). Pyynikinharju on Tampereella sijaitseva maailman korkein pitkittäisharju.
Pyynikinharju ja Suomen maantiede · Pyynikinharju ja Suomi ·
Reunamuodostuma
Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.
Reunamuodostuma ja Suomen maantiede · Reunamuodostuma ja Suomi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen maantiede · Ruotsi ja Suomi ·
Saaristomeri
Itämerellä. Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä, Suomessa.
Saaristomeri ja Suomen maantiede · Saaristomeri ja Suomi ·
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Saimaa ja Suomen maantiede · Saimaa ja Suomi ·
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Salpausselät ja Suomen maantiede · Salpausselät ja Suomi ·
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Savi ja Suomen maantiede · Savi ja Suomi ·
Sääminginsalo
Sääminginsalo (myös Kerimäensaari) Saimaan vesistössä on Suomen toiseksi suurin saari, jos kaivetun kanavan mantereesta erottama maa-alue hyväksytään saareksi.
Sääminginsalo ja Suomen maantiede · Sääminginsalo ja Suomi ·
Skandit
2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu. Skandit (myös Kölivuoristo, Köli, Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.
Skandit ja Suomen maantiede · Skandit ja Suomi ·
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Suo ja Suomen maantiede · Suo ja Suomi ·
Suomen hallinnollinen aluejako
Suomen hallinnollinen aluejako pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon.
Suomen hallinnollinen aluejako ja Suomen maantiede · Suomen hallinnollinen aluejako ja Suomi ·
Suomen ilmasto
Suomen ilmasto on väli-ilmasto, jossa on meri- tai mannerilmaston piirteitä riippuen ilmavirtausten suunnasta ja matalapaineiden liikkeistä.
Suomen ilmasto ja Suomen maantiede · Suomen ilmasto ja Suomi ·
Suomen kallioperä
Suomen kallioperä on osa Fennoskandian kilpeäLehtinen et al.
Suomen kallioperä ja Suomen maantiede · Suomen kallioperä ja Suomi ·
Suomen kunnat
Suomen kunnat vuodesta 2021 alkaen, kaupungit lihavoituna. Suomen kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä.
Suomen kunnat ja Suomen maantiede · Suomen kunnat ja Suomi ·
Suomen luonto
Patvinsuolla. Elävä luonto Suomessa koostuu pääasiassa metsätalousmetsistä, ojitetuista soista ja järvien eliöyhteisöistä sekä ihmisen vaikutuksen voimakkaimmin muokkaamista viljellyistä alueista ja kaupunkiluonnosta.
Suomen luonto ja Suomen maantiede · Suomen luonto ja Suomi ·
Suomen maakunnat
pienoiskuva Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia.
Suomen maakunnat ja Suomen maantiede · Suomen maakunnat ja Suomi ·
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Suomen maantiede ja Suomenlinna · Suomenlinna ja Suomi ·
Svekokarelidit
Svekokarelidit on Ruotsista Suomen kautta Venäjän Karjalaan ulottuva muinaisvuoristo, jonka lounaisosaa nimitetään svekofennideiksi ja koillisosaa karelideiksi.
Suomen maantiede ja Svekokarelidit · Suomi ja Svekokarelidit ·
Tunturi
Yllästunturi kesällä Ylläsjärven puolelta. Tuntureiksi kutsutaan Fennoskandiassa sijaitsevia puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria.
Suomen maantiede ja Tunturi · Suomi ja Tunturi ·
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Suomen maantiede ja Turve · Suomi ja Turve ·
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Suomen maantiede ja Unesco · Suomi ja Unesco ·
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Suomen maantiede ja Uudenmaan maakunta · Suomi ja Uudenmaan maakunta ·
Vaara
Kaakamovaara, Tornio. Juuan puolelta nähtynä. Vaara on lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen kivisistä mäistä käytetty nimitys.
Suomen maantiede ja Vaara · Suomi ja Vaara ·
Väli-ilmasto
Väli-ilmastossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta.
Suomen maantiede ja Väli-ilmasto · Suomi ja Väli-ilmasto ·
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Suomen maantiede ja Veiksel-jääkausi · Suomi ja Veiksel-jääkausi ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen maantiede ja Venäjä · Suomi ja Venäjä ·
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Suomen maantiede ja Vuoksen vesistö · Suomi ja Vuoksen vesistö ·
Weberin piste
Suomen Weberin pisteen merkki aiemmassa sijaintipaikassaan Hauhon Sappeessa. Weberin piste tarkoittaa väestöllistä keskipistettä, johon määritellyn alueen – esimerkiksi valtion – asukkaiden yhteenlaskettu etäisyys on lyhin.
Suomen maantiede ja Weberin piste · Suomi ja Weberin piste ·
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen maantiede ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Suomen maantiede ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Suomen maantiede ja Suomi
Vertailu Suomen maantiede ja Suomi
Suomen maantiede on 176 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 71, Jaccard'in indeksi on 6.40% = 71 / (176 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen maantiede ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
