Sisällysluettelo
207 suhteet: Aapinen, Aateli, Abckiria, Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan maakuntapäivät, Ahvenanmaan politiikka, Aitosuomalaisuus, Akateeminen Karjala-Seura, Albanian kieli, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksis Kivi, Alkuperäiskansa, Ammattikorkeakoulu, Arabian kieli, Arjalaiset, August Sohlman, Avioliitto, Avoliitto, Axel Olof Freudenthal, Åbo Akademi, Clas Zilliacus, Daniel Juslenius, E. N. Setälä, Eduskunta, Elias Lönnrot, Englannin kieli, Enontekiö, Ensimmäinen maailmansota, Ensimmäinen sortokausi, Erik Mickwitz, Etnonationalismi, Euroopan komissio, Euroopan unioni, Euroopan unionin tuomioistuin, Fennomania, Finlandssvensk samling, Fjodor Heiden, Germaanit, Hallintolaki, Hallitusohjelma, Helsingin yliopisto, Helsinki, Henrik Gabriel Porthan, Ida Asplund, Inari, Inarinsaame, Internet, Isänmaallinen kansanliike, J. V. Snellman, ... Laajenna indeksi (157 lisää) »
Aapinen
Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Aapinen
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Aateli
Abckiria
Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Abckiria
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaan maakuntapäivät
Ahvenanmaan maakuntapäivät on Ahvenanmaan lakiasäätävä elin eli "parlamentti".
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ahvenanmaan maakuntapäivät
Ahvenanmaan politiikka
Ahvenanmaan itsehallintotalo, jossa Ahvenanmaan maakuntapäivät ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus toimivat. Suomen tasavallan perustuslain mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ahvenanmaan politiikka
Aitosuomalaisuus
alt.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Aitosuomalaisuus
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Akateeminen Karjala-Seura
Albanian kieli
Albania on yli viiden miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Albanian kieli
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Aleksanteri I
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Aleksanteri II (Venäjä)
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Aleksis Kivi
Alkuperäiskansa
Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esimerkkinä "Intiaanit, saamelaiset ym.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Alkuperäiskansa
Ammattikorkeakoulu
Alankomaalaisen Leidenin ammattikorkeakoulun päärakennus. Ammattikorkeakoulu (lyh. AMK) on ammattikoulutuspainotteinen, ts.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ammattikorkeakoulu
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Arabian kieli
Arjalaiset
Arjalaisten reitti Iranin kautta Intiaan (Kazanasin mukaan). Yksityiskohta saksalaisen Meyersin tietosanakirjan etnografisesta kartasta vuodelta 1890. Muun muassa eurooppalaisten arjalaisten ja indoarjalaisten asuinalueet näkyvissä. Arjalaiset olivat kansa, joka muutti Keski-Aasiasta Persiaan ja Pohjois-Intiaan neljänneltä vuosituhannelta eaa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Arjalaiset
August Sohlman
August Sohlmanin hauta Huddingessa. Per August Ferdinand Sohlman (24. toukokuuta 1824 – 5. heinäkuuta 1874) oli ruotsalainen liberaali lehtimies ja poliitikko.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja August Sohlman
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Avioliitto
Avoliitto
Avoliitto tarkoittaa juridisesti vahvistamatonta kahden ihmisen avioliittoa muistuttavaa yhteiselämää.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Avoliitto
Axel Olof Freudenthal
Axel Olof (A. O.) Freudenthal (12. joulukuuta 1836 Siuntio – 2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Axel Olof Freudenthal
Åbo Akademi
Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Åbo Akademi
Clas Zilliacus
Clas Robert Zilliacus (s., Ahvenanmaa) on suomalainen kirjallisuudentutkija ja Åbo Akademin kirjallisuustieteen emeritusprofessori.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Clas Zilliacus
Daniel Juslenius
Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Daniel Juslenius
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja E. N. Setälä
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Eduskunta
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Elias Lönnrot
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Englannin kieli
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Enontekiö
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ensimmäinen sortokausi
Erik Mickwitz
Erik Mickwitz (s. 24. marraskuuta 1938 Helsinki) on suomalainen juristi, joka toimi kuluttaja-asiamiehenä vuosina 1991–2003.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Erik Mickwitz
Etnonationalismi
Etnonationalismi eli etninen nationalismi on nationalismin muoto, missä kansakunnat määritellään yhteisen perinnön perusteella, mikä yleensä tarkoittaa yhteistä kieltä, yhteistä uskontoa ja yhteistä etnistä perimää.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Etnonationalismi
Euroopan komissio
Euroopan komissio on Euroopan unionin (EU) toimielin, joka antaa EU:n lainsäädäntöesitykset ja valvoo perussopimusten noudattamista.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Euroopan komissio
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Euroopan unioni
Euroopan unionin tuomioistuin
Euroopan unionin tuomioistuimen tunnus Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on Euroopan unionin (EU) tuomiovaltaa käyttävä toimielin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Euroopan unionin tuomioistuin
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Fennomania
Finlandssvensk samling
Finlandssvensk samling on suomenruotsalaisuuden asemaa ajava vuonna 2001 perustettu rekisteröity yhdistys ja puoluepolitiikasta riippumaton etujärjestö.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Finlandssvensk samling
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Fjodor Heiden
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Germaanit
Hallintolaki
Hallintolaki on Suomen lainsäädännön laki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa sekä myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Hallintolaki
Hallitusohjelma
Hallitusohjelma on Suomessa yleensä kahden tai useamman puolueen kesken sovittu menettely- ja tavoiteohjelma, jossa määritellään joko yksityiskohtaisesti tai hyvinkin yleisellä tasolla ne suuntaviivat, joita hallitus aikoo toimikautensa aikana noudattaa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Hallitusohjelma
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Helsingin yliopisto
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Helsinki
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Henrik Gabriel Porthan
Ida Asplund
Ida Asplund (s. 30. marraskuuta 1979) on suomenruotsalaiseksi itsensä määrittelevä yhteiskunta-aktivisti, joka on herättänyt huomiota kieli- ja etnonationalistisilla mielipiteillään.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ida Asplund
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Inari
Inarinsaame
Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Inarinsaame
Internet
Merenalaiset tiedonsiirtokaapelit yhdistävät mantereet verkostoksi. Internet (puhekielessä usein "verkko", "netti") on maailmanlaajuinen toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmä, joka käyttää internet-protokollaa (TCP/IP) yhdistämään tietoteknisiä laitetta toisiinsa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Internet
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Isänmaallinen kansanliike
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja J. V. Snellman
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Johan Ludvig Runeberg
Juha Janhunen
Juha Janhunen (s. 12. helmikuuta 1952 Pori) on ollut vuodesta 1994 Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Juha Janhunen
Juha Manninen
pienoiskuva Juha Arvid Mikael Manninen (vuoteen 1950 Jauhiainen; s. 24.11.1945) on suomalainen aate- ja tieteenhistorioitsija.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Juha Manninen
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Juho Kusti Paasikivi
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY tai JYU) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Jyväskylän yliopisto
Kaksikielisyys
Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kaksikielisyys
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kalastus
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kalevala
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kalmarin unioni
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kansainliitto
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kansakoulu
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kansallinen Kokoomus
Kansalliskieli
Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kansalliskieli
Karjalan kielen seura
Karjalan kielen seura ry oli 1995 perustettu suomalainen yhdistys, joka perustettiin Joensuussa edistämään karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Karjalan kielen seura
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Karjalan kieli
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Katolinen kirkko
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Keskiaika
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kieli
Kieliasetus (1850)
Kieliasetus (täsmälliseltä säädösnimekkeeltään Nådig Förordning till Censur-Öfver-styrelsen angående åtskilliga tillägg till författningarne om censuren i landet) oli 8. huhtikuuta 1850 annettu sensuuriasetus, jolla pyrittiin estämään Euroopan hullun vuoden 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kieliasetus (1850)
Kieliasetus (1902)
Kieliasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa (AsK 18/1902) oli 19.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kieliasetus (1902)
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kielimanifesti
Kielipolitiikka
Kielipolitiikka on kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kielipolitiikka
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kielireskripti
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kielitiede
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kiinan kieli
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kirkkoslaavi
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Koltansaame
Konservatismi
Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen aate, joka tukee kulttuurin ja sivilisaation kontekstissa olemassa olevaa ja koeteltua yhteiskunnallista tilaa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Konservatismi
Kotiseutuoikeus
Kotiseutuoikeus on Ahvenanmaan maakunnassa käytössä oleva oikeus, jonka perusteella vain kotiseutuoikeuden omaava henkilö on oikeutettu äänestämään maakuntapäivävaaleissa, omistamaan tai hallinnoimaan kiinteää omaisuutta tai harjoittamaan elinkeinoa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kotiseutuoikeus
Kotouttaminen
Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kotouttaminen
Kunta
Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kunta
Kurdi
Kurdi (کوردی, kurdî) on iranilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kurdi
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kustaa III
Kuurous
Kuurous määritellään kuuloelinten aistivammaksi, joka estää kuulemisen.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Kuurous
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Latina
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Lääketiede
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Leo Mechelin
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Liberalismi
Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
Lukio Suomessa
Lappajärven lukio. Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Lukio on Suomessa yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suorittamaan oppivelvollisuutta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Lukio Suomessa
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Luovutetut alueet
Maahanmuutto
Nettomuuttovirrat vuonna 2008. Positiivinen eli maahanmuutto maastamuuttoa suurempi (sininen), negatiivinen (oranssi), neutraali (vihreä) ja ei tietoja (harmaa). Argentiinaan saapuvia eurooppalaisia maahanmuuttajia 1800-luvulla. Maahanmuutto eli immigraatio tarkoittaa muuttoa johonkin maahan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Maahanmuutto
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Maanhankintalaki
Maatalous
Navetta, jossa on lehmien ruokinta meneillään. Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla tiettyjä kasveja ja karjaa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Maatalous
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Marraskuun manifesti
Matti Klinge
Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Matti Klinge
Matti Wuori
Matti Ossian Wuori (15. heinäkuuta 1945, Helsinki, Suomi – 15. lokakuuta 2005 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen asianajaja, joka tunnettiin etenkin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin liittyvistä tapauksista.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Matti Wuori
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Mikael Agricola
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Monarkia
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Mongolit
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Moskovan välirauha
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Nationalismi
Neurologinen poikkeavuus
Neurologiset poikkeavuudet, joista käytetään myös termiä neurologiset kehityshäiriöt eli aivojen kehityshäiriöt, tarkoittavat synnynnäistä tai kehityksellistä oireita aiheuttavaa neurobiologista erilaisuutta, johon saattaa liittyä myös hyödyllisiä ominaisuuksia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Neurologinen poikkeavuus
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Nuorsuomalainen Puolue
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Oikeustiede
Opintoviikko
Opintoviikko (lyhenne ov) on Suomessa opintojen laajuuden mitta opiskelijan kannalta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Opintoviikko
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Oppikoulu
Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuudella ymmärretään nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta hankkia itselleen tietty perussivistys.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Oppivelvollisuus
Oralismi
Oralismi eli puhemenetelmä on kuurojen opetuksen suuntaus, joka painottaa puhumisen ja huuliltalukemisen tärkeyttä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Oralismi
Pakkoruotsi
Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen suomenkielisten koulujen pakollisena oppiaineena käytetty hieman negatiivinen arkikielinen nimitys, jota käytetään varsinkin silloin, kun ruotsin kielen pakollista opiskelua toisena kotimaisena kielenä vastustetaan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Pakkoruotsi
Persian kieli
Puhuttua persiaa Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Persian kieli
Peruskoulu
Japanilaisen peruskoulun luokka Peruskoulu on koulu, joka muodostaa yleissivistävän koulutuksen perustan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Peruskoulu
Peter Andreas Munch
Peter Andreas Munch (15. joulukuuta 1810 Oslo – 25. toukokuuta 1863 Rooma) oli norjalainen historioitsija ja kielitieteilijä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Peter Andreas Munch
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Pohjoismaat
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Pohjoissaame
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Porvaristo
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Porvoon valtiopäivät
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 on Suomessa vaikuttaneen ruotsalaisen taidemaalarin Emanuel Thelningin vuonna 1812 valmistunut suurikokoinen öljymaalaus, joka esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:tä ja Porvoon valtiopäiviä Porvoon tuomiokirkossa maaliskuussa 1809.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809
Positiivinen syrjintä
Mielenosoitus positiivisen syrjinnän puolesta Washingtonissa 2013 Positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa jonkin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, jotka ovat tarpeellisia ryhmän tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi, vaikka ryhmä tällöin asetetaan etuoikeutettuun asemaan muihin nähden.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Positiivinen syrjintä
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Professori
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Prokuraattori (Suomi)
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio (lyh. AAC) tarkoittaa jotakin erityistä viestintämenetelmää, jota henkilö käyttää vamman tai neurologisen poikkeavuuden takia puheen sijaan tai puheen rinnalla.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Raamattu
Raasepori
Raasepori on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Raasepori
Radio
Helsingissä. Radio on radioaaltoja soveltava teknologia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Radio
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Raja-Karjala
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ranskan kieli
Robert Montgomery
Robert Montgomeryn rintakuva, taiteilija Walter Runeberg, Runebergin kotimuseo. Robert August Montgomery (29. kesäkuuta 1834 Kajaani – 3. elokuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori, senaattori ja poliittinen vaikuttaja, joka toimi Suomen prokuraattorina vuosina 1882–1886 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1896–1898.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Robert Montgomery
Romanikieli
Romanikieli on indoarjalainen kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Romanikieli
Rotu
Rotu on biologinen termi, jota käytetään useimmiten kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntynyttä eläinryhmää, jolla on tietyt ennalta määritellyt pysyvät ominaisuudet.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Rotu
Ruotsalainen puolue
Ruotsalainen puolue oli vuosina 1870–1906 toiminut suomalainen puolue, jonka tarkoitus oli suomalaisuusliikkeen vastustaminen.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ruotsalainen puolue
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ruotsi
Ruotsin hallitsija
Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ruotsin hallitsija
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Ruotsin kieli
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Saamelaiset
Saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjät voi tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Saamelaiskäräjät
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Saamelaiskielet
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Saksan keisarikunta
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Saksan kieli
Seitsemän veljestä
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Seitsemän veljestä
Slavofilia
Aleksei Homjakov: Omakuva, 1842. Slavofilia tai slavofiilit oli Venäjän 1800-luvun älymystön aatesuuntaus, joka korosti slaavilaisuuden merkitystä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Slavofilia
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Sodankylä
Somalin kieli
Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Somalin kieli
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Stolbovan rauha
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomalainen puolue
Suomalainen viittomakieli
Suomalainen viittomakieli (usein pelkkä viittomakieli) on Suomessa yleisimmin käytetty viittomakieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomalainen viittomakieli
Suomalaisuuden liitto
Suomalaisuuden Liitto ry on yhdistys, jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomalaisuuden liitto
Suomen hallinto
Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon tasavaltaan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen hallinto
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958).
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen kenraalikuvernööri
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen Keskusta
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen kieli
Suomen kielilaki
Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen kielilaki
Suomen kielitaitolaki
Kielitaitolaki eli laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) on Suomen lainsäädännön laki, joka sisältää määräykset julkisyhteisöjen (kuten valtio ja kunnat) henkilöstön suomen ja ruotsin kielitaidosta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen kielitaitolaki
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen perustuslaki
Suomen puolustusvoimat
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen puolustusvoimat
Suomen romanikieli
Suomen romanikieli tai kaalen kieli (omakielinen nimi kaalengo tšimb) on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvan romanikielen murre, jota puhuvat Suomessa sekä jonkin verran myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen romanikieli
Suomen romanit
Suomen romanit ovat suomalainen etninen, kulttuurinen ja kielellinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli viisisataa vuotta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen romanit
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen säädöskokoelma
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen säädöskokoelma
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen senaatti
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomenruotsalaiset kansankäräjät
Suomenruotsalaiset kansankäräjät (lyhennettynä Folktinget) on järjestö, jonka tehtävänä on edustaa suomenruotsalaista kansanryhmää ja valvoa sen etua.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomenruotsalaiset kansankäräjät
Suomensuojelija
Suomensuojelija.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suomensuojelija
Suometar (sanomalehti)
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Suometar (sanomalehti)
Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Svekomania
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Talollinen
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tanskan kieli
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tasavalta
Tataarin kieli
homonyymeistä. Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa; ylhäällä tataariksi, alla venäjäksi. Tataari (татарча / татар теле, tatarça / tatar tele, تاتار تلی) on etupäässä Venäjällä asuvien Volgan tataarien puhuma turkkilainen kieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tataarin kieli
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tataarit
The New York Times
The New York Times (lyh. NYT) on vuonna 1851 perustettu, New Yorkissa julkaistava, Yhdysvaltojen merkittävimpiin kuuluva sanomalehti.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja The New York Times
Tiedekunta
Tiedekunta on useimmissa yliopistoissa hallinnollinen yksikkö, joka kokoaa yhteen lähekkäisten tieteenalojen laitokset.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tiedekunta
Toinen kotimainen kieli
Toinen kotimainen kieli on suomen tai ruotsin kielestä opetuksessa Suomessa käytetty nimitys silloin, kun suomalainen ei puhu kyseistä kieltä äidinkielenään.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Toinen kotimainen kieli
Toivo Nygård
Toivo Nygård (s. 17. maaliskuuta 1943 Alajärvi) on suomalainen historiantutkija, joka oli Tampereen yliopiston professorina vuosina 1990–1993 ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorina vuodesta 1993 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2007.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Toivo Nygård
Tove Jansson
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tove Jansson
Tuomioistuin
Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Tuomioistuin
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Turun akatemia
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Turun yliopisto
Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL, Sos.-Dem. Liitto) oli Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta (SDP) erkaantuneen oppositioryhmän perustama suomalainen vasemmistolainen puolue, joka toimi vuosina 1959–1973.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
Utsjoki
Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Utsjoki
Uudenmaan prikaati
Uudenmaan prikaati kouluttaa Suomen rannikkojääkärit Uudenmaan prikaati (lyh. UUDPR,, lyh. NYLBR) on Suomen merivoimien joukko-osasto ja samalla Suomen puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Uudenmaan prikaati
Valtiopäivät
Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Valtiopäivät
Vammaisuus
Eri vammaisuuksien symboleja Vammaisuus (invaliditeetti) tarkoittaa vammaislainsäädännössä vamman tai sairauden aiheuttamaa fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista tai aisteihin liittyvää toimintarajoitetta.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Vammaisuus
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Vanha Suomi
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Väinö Tanner
Väitöskirja
Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Väitöskirja
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Venäjän keisari
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Venäjän kieli
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Versailles’n rauha
Vietnamin kieli
Vietnam (tiếng Việt) on Vietnamin virallinen kieli, jota puhuu yli 65 miljoonaa ihmistä (noin 87 prosenttia väestöstä) Vietnamissa ja muutama miljoona muualla.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Vietnamin kieli
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Viikingit
Viittomakielet
Saksalainen viittomakielen tulkki. Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä: niissä käytetään käsien ja kehon liikkeitä sekä ilmeitä kielellisen viestin ilmaisemiseen (gesturaalisuus), ja viesti vastaanotetaan näön kautta (visuaalisuus).
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Viittomakielet
Virallinen kieli
Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Virallinen kieli
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Viron kieli
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Vuoden 1905 suurlakko
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Vuoden 1919 hallitusmuoto
Yle Fem
Yle Fem (aiemmin YLE FST5, YLE FST ja Finlands Svenska Television) on Yleisradion ruotsinkielinen ohjelmakokonaisuus, joka lähettää uutisia, asia- ja lastenohjelmia sekä kulttuuria, urheilua ja viihdettä.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yle Fem
Yle Teema
Yle Teema on elokuville, dokumenteille ja musiikille omistautuva Yleisradion kulttuurikanava ja ohjelmakokonaisuus.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yle Teema
Yle Vega
Yle Vega (aiemmin Yle Radio Vega) on Yleisradion ruotsinkielinen radiokanava, jonka ohjelmisto painottuu asiaohjelmiin ja Suomen ruotsinkieliseen musiikkiin.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yle Vega
Yle X3M
Yle X3M:n logo vuosina 2012–2017. Yle X3M:n logo vuosina 1997–2012. Yle X3M (aikaisemmin Radio Extrem) on Yleisradion ruotsinkielinen nuorisolle ja nuorille aikuisille suunnattu radiokanava.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yle X3M
Yleiskieli
Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yleiskieli
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yleisradio
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Katsoa Suomen kielipolitiikka ja Zachris Topelius
Tunnetaan myös nimellä Kielikysymys, Kieliriita.
, Johan Ludvig Runeberg, Juha Janhunen, Juha Manninen, Juho Kusti Paasikivi, Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, Kaksikielisyys, Kalastus, Kalevala, Kalmarin unioni, Kansainliitto, Kansakoulu, Kansallinen Kokoomus, Kansalliskieli, Karjalan kielen seura, Karjalan kieli, Katolinen kirkko, Keskiaika, Kieli, Kieliasetus (1850), Kieliasetus (1902), Kielimanifesti, Kielipolitiikka, Kielireskripti, Kielitiede, Kiinan kieli, Kirkkoslaavi, Koltansaame, Konservatismi, Kotiseutuoikeus, Kotouttaminen, Kunta, Kurdi, Kustaa III, Kuurous, Latina, Lääketiede, Leo Mechelin, Liberalismi, Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista, Lukio Suomessa, Luovutetut alueet, Maahanmuutto, Maanhankintalaki, Maatalous, Marraskuun manifesti, Matti Klinge, Matti Wuori, Mikael Agricola, Monarkia, Mongolit, Moskovan välirauha, Nationalismi, Neurologinen poikkeavuus, Nuorsuomalainen Puolue, Oikeustiede, Opintoviikko, Oppikoulu, Oppivelvollisuus, Oralismi, Pakkoruotsi, Persian kieli, Peruskoulu, Peter Andreas Munch, Pohjoismaat, Pohjoissaame, Porvaristo, Porvoon valtiopäivät, Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809, Positiivinen syrjintä, Professori, Prokuraattori (Suomi), Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio, Raamattu, Raasepori, Radio, Raja-Karjala, Ranskan kieli, Robert Montgomery, Romanikieli, Rotu, Ruotsalainen puolue, Ruotsi, Ruotsin hallitsija, Ruotsin kieli, Saamelaiset, Saamelaiskäräjät, Saamelaiskielet, Saksan keisarikunta, Saksan kieli, Seitsemän veljestä, Slavofilia, Sodankylä, Somalin kieli, Stolbovan rauha, Suomalainen puolue, Suomalainen viittomakieli, Suomalaisuuden liitto, Suomen hallinto, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen Keskusta, Suomen kieli, Suomen kielilaki, Suomen kielitaitolaki, Suomen perustuslaki, Suomen puolustusvoimat, Suomen romanikieli, Suomen romanit, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen säädöskokoelma, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Suomensuojelija, Suometar (sanomalehti), Svekomania, Talollinen, Tanskan kieli, Tasavalta, Tataarin kieli, Tataarit, The New York Times, Tiedekunta, Toinen kotimainen kieli, Toivo Nygård, Tove Jansson, Tuomioistuin, Turun akatemia, Turun yliopisto, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, Utsjoki, Uudenmaan prikaati, Valtiopäivät, Vammaisuus, Vanha Suomi, Väinö Tanner, Väitöskirja, Venäjän keisari, Venäjän kieli, Versailles’n rauha, Vietnamin kieli, Viikingit, Viittomakielet, Virallinen kieli, Viron kieli, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yle Fem, Yle Teema, Yle Vega, Yle X3M, Yleiskieli, Yleisradio, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Zachris Topelius.