Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Viron kieli
Suomen kieli ja Viron kieli on 45 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Adverbi, Agglutinatiivinen kieli, Akkusatiivi, Analyyttinen kieli, Astevaihtelu, Diftongi, Essiivi, Euroopan unioni, Genetiivi, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Instruktiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Kanada, Kieliopillinen luku, Klusiili, Komitatiivi, Konditionaali, Konsonantti, Latinalaiset aakkoset, Lounaismurteet, Murre, Paino (kielitiede), Partitiivi, Perfekti, Pluskvamperfekti, Possessiivisuffiksi, Preesens, ..., Ruotsi, Sija, Substantiivi, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomi, Tapaluokka, Tavu, Uralilaiset kielet, Uskonpuhdistus, Venäjä, Venäjän kieli, Viro, Vokaali, Vokaalisointu, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (15 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Suomen kieli · Adjektiivi ja Viron kieli ·
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Adverbi ja Suomen kieli · Adverbi ja Viron kieli ·
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Agglutinatiivinen kieli ja Suomen kieli · Agglutinatiivinen kieli ja Viron kieli ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Suomen kieli · Akkusatiivi ja Viron kieli ·
Analyyttinen kieli
Analyyttinen (isoloiva) kieli on morfologisessa typologiassa kieli, jossa kieliopillisten suhteiden ilmaisemiseen käytetään enimmäkseen prepositioita ja postpositioita, toisin kuin synteettisissä kielissä, joissa siihen käytetään enemmän päätteitä.
Analyyttinen kieli ja Suomen kieli · Analyyttinen kieli ja Viron kieli ·
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Suomen kieli · Astevaihtelu ja Viron kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Suomen kieli · Diftongi ja Viron kieli ·
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Essiivi ja Suomen kieli · Essiivi ja Viron kieli ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen kieli · Euroopan unioni ja Viron kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Suomen kieli · Genetiivi ja Viron kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Suomen kieli · Imperatiivi ja Viron kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Suomen kieli · Imperfekti ja Viron kieli ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Indikatiivi ja Suomen kieli · Indikatiivi ja Viron kieli ·
Instruktiivi
Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.
Instruktiivi ja Suomen kieli · Instruktiivi ja Viron kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli ·
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Kanada ja Suomen kieli · Kanada ja Viron kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Suomen kieli · Kieliopillinen luku ja Viron kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Klusiili ja Suomen kieli · Klusiili ja Viron kieli ·
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Komitatiivi ja Suomen kieli · Komitatiivi ja Viron kieli ·
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Konditionaali ja Suomen kieli · Konditionaali ja Viron kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Suomen kieli · Konsonantti ja Viron kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli · Latinalaiset aakkoset ja Viron kieli ·
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Lounaismurteet ja Suomen kieli · Lounaismurteet ja Viron kieli ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Murre ja Suomen kieli · Murre ja Viron kieli ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Paino (kielitiede) ja Suomen kieli · Paino (kielitiede) ja Viron kieli ·
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Partitiivi ja Suomen kieli · Partitiivi ja Viron kieli ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Perfekti ja Suomen kieli · Perfekti ja Viron kieli ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Pluskvamperfekti ja Suomen kieli · Pluskvamperfekti ja Viron kieli ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Possessiivisuffiksi ja Viron kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Preesens ja Suomen kieli · Preesens ja Viron kieli ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen kieli · Ruotsi ja Viron kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Sija ja Suomen kieli · Sija ja Viron kieli ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Substantiivi ja Suomen kieli · Substantiivi ja Viron kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen kieli ja Suomi · Suomi ja Viron kieli ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Suomen kieli ja Tapaluokka · Tapaluokka ja Viron kieli ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomen kieli ja Tavu · Tavu ja Viron kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Viron kieli ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Suomen kieli ja Uskonpuhdistus · Uskonpuhdistus ja Viron kieli ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen kieli ja Venäjä · Venäjä ja Viron kieli ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kieli ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Viron kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen kieli ja Viro · Viro ja Viron kieli ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Suomen kieli ja Vokaali · Viron kieli ja Vokaali ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Suomen kieli ja Vokaalisointu · Viron kieli ja Vokaalisointu ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Viron kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Viron kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Viron kieli
Vertailu Suomen kieli ja Viron kieli
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Viron kieli on 92. niillä on yhteistä 45, Jaccard'in indeksi on 11.63% = 45 / (295 + 92).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Viron kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
