43 suhteet: Anglismi, Ante Aikio, Balttilaiset kielet, Englannin kieli, Espanjan kieli, Germaaniset kielet, Helsinki, Iku-Turso, Indoeurooppalainen kantakieli, Italian kieli, Itämeri, Kallio (Helsinki), Kantakieli, Karjalan kieli, Kielenhuolto, Kirjoitettu kieli, Kreikan kieli, Lainasana, Latina, Latvian kieli, Liettuan kieli, Live-roolipelaaminen, Muinaisitäslaavi, Muinaispreussin kieli, Muinaisruotsi, Myöhäiskantasuomi, Puhekieli, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Saksan kieli, Skandinaaviset kielet, Slaavilaiset kielet, Stadin slangi, Sukulaissana, Suomalais-ugrilaiset, Suomen kielen sanasto, Suomen kieli, Svetisismi, Tiede, Varhaiskantasuomi, Venäjän kieli, Vierassana, Volga.
Anglismi
Anglismi (joskus myös anglisismi Tiainen, Sanna: Pro gradu, Jyväskylän yliopisto. Näennäisanglismi eli pseudoanglismi tarkoittaa sanaa, joka näyttää tulevan englannista mutta joka onkin englannin kielen puhujille vieras tai merkitykseltään toinen. Esimerkiksi saksan Handy (joka yritetään ääntää englannin kielen mukaisesti (IPA) eli suunnilleen "händi", jonka lopputuloksena on (IPA) eli suunnilleen "hendi") tarkoittaa matkapuhelinta, vaikka sanalla ei ole tavanomaisessa englannin kielessä tätä merkitystä. Näennäisanglismeja on paljon esimerkiksi saksan ja japanin kielessä mutta ei juuri suomessa. Esimerkki suomalaisesta näennäisanglismista on sana farmarihousut (> farkut), joka ei pohjaudu englannin vastaavaan sanaan (jeans) vaikka viittaakin Yhdysvaltoihin. Muita ovat ruotsista lainatut after ski ja after work sekä saksasta lainattu flipperi. Suomessa Kielitoimisto antaa suosituksia englantilaisten lainasanojen käytöstä kuten yleensäkin kielenhuoltoon liittyvistä asioista. Suomessa ei ole virallisia ulkomaalaisperäisten ilmaisujen käyttökieltoja kuten esimerkiksi Ranskassa. Eduskunnan oikeusasiamies antoi kuitenkin 2010 päätöksen, jonka mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttämä englanninkielinen nimitys "Stroke Unit" ei ole viranomaisen toimintayksikön nimityksenä kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Anglismi · Katso lisää »
Ante Aikio
Ante Aikio, pohjoissaameksi Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (s. 1977) on suomensaamelainen kielitieteilijä, joka vuodesta 2015 alkaen toimii saamen kielen professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa Norjassa.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Ante Aikio · Katso lisää »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Englannin kieli · Katso lisää »
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Espanjan kieli · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Helsinki · Katso lisää »
Iku-Turso
E. N. Setälän mukaan tämänkaltainen tursaansydän-merkki on ollut nimensä mukaisesti Tursas-jumalan (tai olennon) merkki. Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Iku-Turso · Katso lisää »
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Italian kieli · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Itämeri · Katso lisää »
Kallio (Helsinki)
Helsinginkatu erottaa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosat toisistaan. Kallio on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Kallio (Helsinki) · Katso lisää »
Kantakieli
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Kantakieli · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kielenhuolto
Kielenhuolto (aiemmin kielenviljely tai kielenvaalinta) on kielenkäytön tarkoituksellista ohjailua suosituksin.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Kielenhuolto · Katso lisää »
Kirjoitettu kieli
Kirjoitettu kieli on kirjoituksen eli erityisten symbolien avulla ilmaistu kieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Kirjoitettu kieli · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Lainasana · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Latina · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Latvian kieli · Katso lisää »
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Liettuan kieli · Katso lisää »
Live-roolipelaaminen
Larppaajia live-roolipelaamassa metsässä LARP, larppi, eli live-roolipeli on roolipelaamisen muoto, jossa pelaajat ilmaisevat roolihahmojensa toimintaa käyttäen kokonaisvaltaisesti koko kehoaan apuna sekä pukeutumalla hahmonsa mukaisesti.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Live-roolipelaaminen · Katso lisää »
Muinaisitäslaavi
Muinaisitäslaavi, joskus muinaisvenäjän kieli, (muinaisitäslaaviksi рѹсьскъ) on kielimuoto, josta noin tuhannen vuoden aikana ovat kehittyneet itäslaavilaiset kielet.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Muinaisitäslaavi · Katso lisää »
Muinaispreussin kieli
Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Muinaispreussin kieli · Katso lisää »
Muinaisruotsi
Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1375–1526.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Muinaisruotsi · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
Puhekieli
Puhekieli on yleiskieltä arkisempi puhuttu kielen muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Puhekieli · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Saksan kieli · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »
Stadin slangi
Helsinkiä 1890-luvulla. Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä 1890-luvulla syntynyt puhekieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Stadin slangi · Katso lisää »
Sukulaissana
Kielitieteessä sukulaissanat ovat sanoja, joilla on sama alkuperä.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Sukulaissana · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset
Suomalais-ugrilaiset voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Suomalais-ugrilaiset · Katso lisää »
Suomen kielen sanasto
Suomen kielen sanasto käsittelee suomen kielen sanastoa etymologian ja sananmuodostuksen kannalta.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Suomen kielen sanasto · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Suomen kieli · Katso lisää »
Svetisismi
Svetisismi eli ruotsalaisuus tarkoittaa kielitieteessä ruotsista muuhun kieleen siirtynyttä lauserakennetta tai sanaa.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Svetisismi · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Tiede · Katso lisää »
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Vierassana
Vierassanat tai sivistyssanat ovat sanoja, jotka on omaksuttu kieleen muista kielistä mutta jotka eivät ole täysin kotiutuneet siihen.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Vierassana · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Suomen kielen lainasanat ja Volga · Katso lisää »