Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha
Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bolševikit, Eduskunta, Edvard Gylling, Helsinki, Inon linnake, Itä-Karjala, K. J. Ståhlberg, Kansankomissaarien neuvosto, Karjalankannas, Moskova, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Petsamo, Pietari (kaupunki), Pietarinsuomalaiset, Punakaarti, Ratifiointi, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Talvisota, Valkoiset, Väinö Tanner, Väinö Voionmaa, Vienan Karjala, Viro, Vladimir Lenin.
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen kansanvaltuuskunta · Bolševikit ja Tarton rauha ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen kansanvaltuuskunta · Eduskunta ja Tarton rauha ·
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Edvard Gylling ja Suomen kansanvaltuuskunta · Edvard Gylling ja Tarton rauha ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen kansanvaltuuskunta · Helsinki ja Tarton rauha ·
Inon linnake
Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
Inon linnake ja Suomen kansanvaltuuskunta · Inon linnake ja Tarton rauha ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomen kansanvaltuuskunta · Itä-Karjala ja Tarton rauha ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
K. J. Ståhlberg ja Suomen kansanvaltuuskunta · K. J. Ståhlberg ja Tarton rauha ·
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Kansankomissaarien neuvosto ja Suomen kansanvaltuuskunta · Kansankomissaarien neuvosto ja Tarton rauha ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Suomen kansanvaltuuskunta · Karjalankannas ja Tarton rauha ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Suomen kansanvaltuuskunta · Moskova ja Tarton rauha ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen kansanvaltuuskunta · Neuvosto-Venäjä ja Tarton rauha ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen kansanvaltuuskunta · Neuvostoliitto ja Tarton rauha ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Petsamo ja Suomen kansanvaltuuskunta · Petsamo ja Tarton rauha ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen kansanvaltuuskunta · Pietari (kaupunki) ja Tarton rauha ·
Pietarinsuomalaiset
Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.
Pietarinsuomalaiset ja Suomen kansanvaltuuskunta · Pietarinsuomalaiset ja Tarton rauha ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suomen kansanvaltuuskunta · Punakaarti ja Tarton rauha ·
Ratifiointi
Esimerkiksi kartalle sinisellä merkitty Yhdysvallat on kuuluisasti allekirjoittanut kasvihuonekaasupäästöjä koskevan Kioton pöytäkirjan, muttei ratifioinut sitä. Näin ollen se on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Kartalle vihreällä merkityt maat ovat sekä allekirjoittaneet, että ratifioineet sopimuksen. Ratifiointi tarkoittaa sopimuksen lopullista hyväksymistä, vahvistamista ja saattamista voimaan.
Ratifiointi ja Suomen kansanvaltuuskunta · Ratifiointi ja Tarton rauha ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Tarton rauha ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Tarton rauha ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Tarton rauha ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Talvisota · Talvisota ja Tarton rauha ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Valkoiset · Tarton rauha ja Valkoiset ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Väinö Tanner · Tarton rauha ja Väinö Tanner ·
Väinö Voionmaa
Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 12. helmikuuta 1869 Jyväskylä – 24. toukokuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen professori, kansanedustaja, ulkoministeri, diplomaatti, senaattori ja kansleri.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Väinö Voionmaa · Tarton rauha ja Väinö Voionmaa ·
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Vienan Karjala · Tarton rauha ja Vienan Karjala ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Viro · Tarton rauha ja Viro ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Vladimir Lenin · Tarton rauha ja Vladimir Lenin ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha
- Yhtäläisyyksiä Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha
Vertailu Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha
Suomen kansanvaltuuskunta on 214 suhteet, kun taas Tarton rauha on 137. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 7.69% = 27 / (214 + 137).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
