Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen historian aikajana ja Talvisota
Suomen historian aikajana ja Talvisota on 39 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Baltian maat, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Ensimmäinen maailmansota, Heimosodat, Itä-Karjala, Itämeri, Jatkosota, Juho Kusti Paasikivi, Kansainliitto, Karjalankannas, Kyösti Kallio, Lapuanliike, Moskova, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Oulu, P. E. Svinhufvud, Petsamo, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Repola, Risto Ryti, Ruotsi, Ruotsin kieli, Saksan keisarikunta, Sortovuodet, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenlahti, ..., Suomi, Tanska, Tarton rauha, Uudenkaupungin rauha, Viipuri, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta, 13. maaliskuuta, 30. marraskuuta. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen historian aikajana · Ahvenanmaan maakunta ja Talvisota ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Suomen historian aikajana · Baltian maat ja Talvisota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen historian aikajana · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Talvisota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suomen historian aikajana · Ensimmäinen maailmansota ja Talvisota ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Suomen historian aikajana · Heimosodat ja Talvisota ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomen historian aikajana · Itä-Karjala ja Talvisota ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomen historian aikajana · Itämeri ja Talvisota ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Suomen historian aikajana · Jatkosota ja Talvisota ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Suomen historian aikajana · Juho Kusti Paasikivi ja Talvisota ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Suomen historian aikajana · Kansainliitto ja Talvisota ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Suomen historian aikajana · Karjalankannas ja Talvisota ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Kyösti Kallio ja Suomen historian aikajana · Kyösti Kallio ja Talvisota ·
Lapuanliike
Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
Lapuanliike ja Suomen historian aikajana · Lapuanliike ja Talvisota ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Suomen historian aikajana · Moskova ja Talvisota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen historian aikajana · Neuvosto-Venäjä ja Talvisota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen historian aikajana · Neuvostoliitto ja Talvisota ·
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Oulu ja Suomen historian aikajana · Oulu ja Talvisota ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
P. E. Svinhufvud ja Suomen historian aikajana · P. E. Svinhufvud ja Talvisota ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Petsamo ja Suomen historian aikajana · Petsamo ja Talvisota ·
Porajärvi (Aunuksen Karjala)
Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.
Porajärvi (Aunuksen Karjala) ja Suomen historian aikajana · Porajärvi (Aunuksen Karjala) ja Talvisota ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Repola ja Suomen historian aikajana · Repola ja Talvisota ·
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Risto Ryti ja Suomen historian aikajana · Risto Ryti ja Talvisota ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen historian aikajana · Ruotsi ja Talvisota ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen historian aikajana · Ruotsin kieli ja Talvisota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Suomen historian aikajana · Saksan keisarikunta ja Talvisota ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Sortovuodet ja Suomen historian aikajana · Sortovuodet ja Talvisota ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen historian aikajana ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Talvisota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen historian aikajana · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Talvisota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Talvisota ·
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Suomen historian aikajana ja Suomenlahti · Suomenlahti ja Talvisota ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen historian aikajana ja Suomi · Suomi ja Talvisota ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Suomen historian aikajana ja Tanska · Talvisota ja Tanska ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Suomen historian aikajana ja Tarton rauha · Talvisota ja Tarton rauha ·
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Suomen historian aikajana ja Uudenkaupungin rauha · Talvisota ja Uudenkaupungin rauha ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Suomen historian aikajana ja Viipuri · Talvisota ja Viipuri ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen historian aikajana ja Viro · Talvisota ja Viro ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Suomen historian aikajana ja Yhdistynyt kuningaskunta · Talvisota ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
13. maaliskuuta
13.
13. maaliskuuta ja Suomen historian aikajana · 13. maaliskuuta ja Talvisota ·
30. marraskuuta
30.
30. marraskuuta ja Suomen historian aikajana · 30. marraskuuta ja Talvisota ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen historian aikajana ja Talvisota
- Mitä heillä on yhteistä Suomen historian aikajana ja Talvisota
- Yhtäläisyyksiä Suomen historian aikajana ja Talvisota
Vertailu Suomen historian aikajana ja Talvisota
Suomen historian aikajana on 1264 suhteet, kun taas Talvisota on 311. niillä on yhteistä 39, Jaccard'in indeksi on 2.48% = 39 / (1264 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen historian aikajana ja Talvisota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
