Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen historia ja Suomen historian aikajana
Suomen historia ja Suomen historian aikajana on 104 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Albrekt Mecklenburgilainen, Aleksanteri III (paavi), Anjalan liitto, Davidin kapina, Eerik Pyhä, Eerikinkronikka, Ensimmäinen ristiretki Suomeen, Euro, Euroopan unioni, Georg Magnus Sprengtporten, Gravis admodum, Halikon aarre, Häme, Hämeen kapina, Heimosodat, Helmikuun manifesti, Helsinki, Henrik Gabriel Porthan, Isoviha, Itä-Karjala, Itämeri, Itsehallinto, Itsenäisen Suomen historia, Jatkosota, Juhana III, Juho Kusti Paasikivi, Kaarle IX, Kalmarin unioni, Kalparitaristo, Kansainliitto, ..., Karjala, Kaskiviljely, Kesäolympialaiset 1952, Klaus Fleming, Kokemäenjoki, Kolmas ristiretki Suomeen, Kristian II, Kustaa II Aadolf, Kustaa III, Kustaa Vaasa, Lapin sota, Lokakuun vallankumous, Lyypekki, Margareeta I, Marraskuun manifesti, Mauno Koivisto, Maunu Eerikinpoika, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Nikolai II, Noottikriisi, Novgorodin tasavalta, Nuijasota, Paavi, Pariisin rauhansopimus (1947), Pähkinäsaaren rauha, Petsamo, Piispa Henrik, Pikkuviha, Pitkätalo, Pohjoismaiden neuvosto, Puhdasoppisuuden aika Suomessa, Rautakausi, Repola, Ristiretket Suomeen, Ristiretkiaika, Ruotsalaisten tulo Suomeen, Ruotsi, Ruotsin vallan aika Suomessa, Satakunnan maakunta, Sigismund, Suojeluskunta, Suomen esihistoria, Suomen kieli, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Suuri Pohjan sota, Talvisota, Tanska, Tarton rauha, Toinen ristiretki Suomeen, Tukholma, Tukholman verilöyly, Turku, Tursiannotko, Turun akatemia, Turun arkkihiippakunta, Turun linna, Turun maaoikeus, Urho Kekkonen, Uskonpuhdistus, Valtalaki, Valuutta, Vanha Suomi, Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka, Välirauha, Viipurin linna, Viro, Vuoden 1905 suurlakko, Yhdistyneet kansakunnat, YYA-sopimus. Laajenna indeksi (74 lisää) »
Albrekt Mecklenburgilainen
Albrekt Mecklenburgilaisen kuninkaallinen sinetti, jossa on näkyvissä tre kronor -aihe Albrekt Mecklenburgilainen (noin 1338–1412) oli Ruotsin kuningas 1364–1389 ja Mecklenburgin herttua.
Albrekt Mecklenburgilainen ja Suomen historia · Albrekt Mecklenburgilainen ja Suomen historian aikajana ·
Aleksanteri III (paavi)
Paavi Aleksanteri III (noin 1100/1105 – 30. elokuuta 1181) oli paavina 7. syyskuuta 1159 – 30.
Aleksanteri III (paavi) ja Suomen historia · Aleksanteri III (paavi) ja Suomen historian aikajana ·
Anjalan liitto
Ruotsin kuningas Kustaa III Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien Liikkalan nootista alkunsa saanut kapina kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana.
Anjalan liitto ja Suomen historia · Anjalan liitto ja Suomen historian aikajana ·
Davidin kapina
Davidin kapina oli Ylä-Satakunnassa vuosina 1438–1439 tapahtunut talonpoikaiskapina.
Davidin kapina ja Suomen historia · Davidin kapina ja Suomen historian aikajana ·
Eerik Pyhä
Eerik Pyhä (k. 18. toukokuuta 1160 Uppsala) oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160.
Eerik Pyhä ja Suomen historia · Eerik Pyhä ja Suomen historian aikajana ·
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Eerikinkronikka ja Suomen historia · Eerikinkronikka ja Suomen historian aikajana ·
Ensimmäinen ristiretki Suomeen
Ensimmäinen ristiretki Suomeen on Ruotsista Lounais-Suomeen mahdollisesti 1150-luvulla tehty ristiretki.
Ensimmäinen ristiretki Suomeen ja Suomen historia · Ensimmäinen ristiretki Suomeen ja Suomen historian aikajana ·
Euro
Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.
Euro ja Suomen historia · Euro ja Suomen historian aikajana ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen historia · Euroopan unioni ja Suomen historian aikajana ·
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen historia · Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen historian aikajana ·
Gravis admodum
259x259px Gravis admodum on alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella nimetty paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille 9.
Gravis admodum ja Suomen historia · Gravis admodum ja Suomen historian aikajana ·
Halikon aarre
Halikon aarre Halikon aarre on historiallinen hopea-aarre, joka löytyi vuonna 1887 Joensuun kartanon mailta Rikalan kylästä Halikosta.
Halikon aarre ja Suomen historia · Halikon aarre ja Suomen historian aikajana ·
Häme
Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.
Häme ja Suomen historia · Häme ja Suomen historian aikajana ·
Hämeen kapina
hämäläisiä vastaan. Giulio Romanon maalaus (1511). Hämeen kapina on paavi Gregorius IX:n 9.
Hämeen kapina ja Suomen historia · Hämeen kapina ja Suomen historian aikajana ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Suomen historia · Heimosodat ja Suomen historian aikajana ·
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Helmikuun manifesti ja Suomen historia · Helmikuun manifesti ja Suomen historian aikajana ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen historia · Helsinki ja Suomen historian aikajana ·
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Henrik Gabriel Porthan ja Suomen historia · Henrik Gabriel Porthan ja Suomen historian aikajana ·
Isoviha
Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.
Isoviha ja Suomen historia · Isoviha ja Suomen historian aikajana ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomen historia · Itä-Karjala ja Suomen historian aikajana ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomen historia · Itämeri ja Suomen historian aikajana ·
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Itsehallinto ja Suomen historia · Itsehallinto ja Suomen historian aikajana ·
Itsenäisen Suomen historia
Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historia · Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Suomen historia · Jatkosota ja Suomen historian aikajana ·
Juhana III
Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Juhana III ja Suomen historia · Juhana III ja Suomen historian aikajana ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Suomen historia · Juho Kusti Paasikivi ja Suomen historian aikajana ·
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Kaarle IX ja Suomen historia · Kaarle IX ja Suomen historian aikajana ·
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.
Kalmarin unioni ja Suomen historia · Kalmarin unioni ja Suomen historian aikajana ·
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Kalparitaristo ja Suomen historia · Kalparitaristo ja Suomen historian aikajana ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Suomen historia · Kansainliitto ja Suomen historian aikajana ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Suomen historia · Karjala ja Suomen historian aikajana ·
Kaskiviljely
Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893. Pohjois-Savossa. Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen.
Kaskiviljely ja Suomen historia · Kaskiviljely ja Suomen historian aikajana ·
Kesäolympialaiset 1952
Vuoden 1952 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1952) olivat 12.
Kesäolympialaiset 1952 ja Suomen historia · Kesäolympialaiset 1952 ja Suomen historian aikajana ·
Klaus Fleming
Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 Parainen – 13. huhtikuuta 1597 Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi vuosina 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana, ja oli tuolloin käytännössä Suomen sotilasdiktaattori.
Klaus Fleming ja Suomen historia · Klaus Fleming ja Suomen historian aikajana ·
Kokemäenjoki
Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta. Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki, joka on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki.
Kokemäenjoki ja Suomen historia · Kokemäenjoki ja Suomen historian aikajana ·
Kolmas ristiretki Suomeen
Kolmas ristiretki Suomeen on Eerikinkronikassa kuvattu uplantilaisten sotaretki karjalaisia vastaan.
Kolmas ristiretki Suomeen ja Suomen historia · Kolmas ristiretki Suomeen ja Suomen historian aikajana ·
Kristian II
Kristian II. Jan Gossaertin kaivertama muotokuva 1520-luvun alkupuolelta. Tukholman verilöyly Kristian II (1. heinäkuuta 1481 – 25. tammikuuta 1559) eli Kristian Tyranni oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1513–1523 ja Ruotsin sekä samalla koko Kalmarin unionin kuningas vuosina 1520–1521.
Kristian II ja Suomen historia · Kristian II ja Suomen historian aikajana ·
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Kustaa II Aadolf ja Suomen historia · Kustaa II Aadolf ja Suomen historian aikajana ·
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Kustaa III ja Suomen historia · Kustaa III ja Suomen historian aikajana ·
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Kustaa Vaasa ja Suomen historia · Kustaa Vaasa ja Suomen historian aikajana ·
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Lapin sota ja Suomen historia · Lapin sota ja Suomen historian aikajana ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Suomen historia · Lokakuun vallankumous ja Suomen historian aikajana ·
Lyypekki
Lyypekki on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla.
Lyypekki ja Suomen historia · Lyypekki ja Suomen historian aikajana ·
Margareeta I
Margareeta I (1353 – 28. lokakuuta 1412) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin hallitsija, joka perusti Kalmarin unionin.
Margareeta I ja Suomen historia · Margareeta I ja Suomen historian aikajana ·
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Marraskuun manifesti ja Suomen historia · Marraskuun manifesti ja Suomen historian aikajana ·
Mauno Koivisto
Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.
Mauno Koivisto ja Suomen historia · Mauno Koivisto ja Suomen historian aikajana ·
Maunu Eerikinpoika
Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan Maunu Eerikinpoika (ruots. Magnus Eriksson) (1316 – 1. joulukuuta 1374) oli Ruotsin kuningas 1319–1364 ja Norjan kuningas 1319–1355.
Maunu Eerikinpoika ja Suomen historia · Maunu Eerikinpoika ja Suomen historian aikajana ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen historia · Neuvosto-Venäjä ja Suomen historian aikajana ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen historia · Neuvostoliitto ja Suomen historian aikajana ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen historia · Nikolai II ja Suomen historian aikajana ·
Noottikriisi
Urho Kekkonen ja Leonid Brežnev 23. marraskuuta 1960 Kekkosen valtiovierailulla Neuvostoliittoon. Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.
Noottikriisi ja Suomen historia · Noottikriisi ja Suomen historian aikajana ·
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Novgorodin tasavalta ja Suomen historia · Novgorodin tasavalta ja Suomen historian aikajana ·
Nuijasota
Nuijasota oli sodaksi laajennut suuri talonpoikaiskapina Suomessa talvella 1596–1597.
Nuijasota ja Suomen historia · Nuijasota ja Suomen historian aikajana ·
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Paavi ja Suomen historia · Paavi ja Suomen historian aikajana ·
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Pariisin rauhansopimus (1947) ja Suomen historia · Pariisin rauhansopimus (1947) ja Suomen historian aikajana ·
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Pähkinäsaaren rauha ja Suomen historia · Pähkinäsaaren rauha ja Suomen historian aikajana ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Petsamo ja Suomen historia · Petsamo ja Suomen historian aikajana ·
Piispa Henrik
Piispa Henrik tai pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.
Piispa Henrik ja Suomen historia · Piispa Henrik ja Suomen historian aikajana ·
Pikkuviha
Pikkuvihan muistomerkki Kiteen kirkon lähettyvillä Pikkuviha (1742–1743) oli Ruotsin hyökkäyksen, hattujen sodan aiheuttama Venäjän miehitys Suomessa.
Pikkuviha ja Suomen historia · Pikkuviha ja Suomen historian aikajana ·
Pitkätalo
Vietnamissa sijaitseva pitkätalo Pitkätalo on eri puolilla maailmaa muinoin ja myöhemminkin käytössä ollut pitkänomainen talotyyppi.
Pitkätalo ja Suomen historia · Pitkätalo ja Suomen historian aikajana ·
Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismaiden neuvosto (lyhenne PN) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita.
Pohjoismaiden neuvosto ja Suomen historia · Pohjoismaiden neuvosto ja Suomen historian aikajana ·
Puhdasoppisuuden aika Suomessa
Puhdasoppisuuden aika tarkoittaa Suomen historiassa aikakautta, jonka uskonnollista elämää leimasi tiukka evankelis-luterilainen puhdasoppisuus eli ortodoksia.
Puhdasoppisuuden aika Suomessa ja Suomen historia · Puhdasoppisuuden aika Suomessa ja Suomen historian aikajana ·
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Rautakausi ja Suomen historia · Rautakausi ja Suomen historian aikajana ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Repola ja Suomen historia · Repola ja Suomen historian aikajana ·
Ristiretket Suomeen
Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.
Ristiretket Suomeen ja Suomen historia · Ristiretket Suomeen ja Suomen historian aikajana ·
Ristiretkiaika
Ennallistus perniön puvusta 1100-luvulta. Ristiretkiaika eli Suomen varhaiskristillinen aika (1025–1300 jaa. tai 1050–1300 jaa.) on Suomen rautakauteen liittyvä arkeologinen periodinimitys.
Ristiretkiaika ja Suomen historia · Ristiretkiaika ja Suomen historian aikajana ·
Ruotsalaisten tulo Suomeen
Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä.
Ruotsalaisten tulo Suomeen ja Suomen historia · Ruotsalaisten tulo Suomeen ja Suomen historian aikajana ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen historia · Ruotsi ja Suomen historian aikajana ·
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Ruotsin vallan aika Suomessa ja Suomen historia · Ruotsin vallan aika Suomessa ja Suomen historian aikajana ·
Satakunnan maakunta
Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.
Satakunnan maakunta ja Suomen historia · Satakunnan maakunta ja Suomen historian aikajana ·
Sigismund
Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.
Sigismund ja Suomen historia · Sigismund ja Suomen historian aikajana ·
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Suojeluskunta ja Suomen historia · Suojeluskunta ja Suomen historian aikajana ·
Suomen esihistoria
Viitattu.
Suomen esihistoria ja Suomen historia · Suomen esihistoria ja Suomen historian aikajana ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen historia ja Suomen kieli · Suomen historian aikajana ja Suomen kieli ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen historia ja Suomen sisällissota · Suomen historian aikajana ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen historia · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen historian aikajana ·
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Suomen historia ja Suomen sota · Suomen historian aikajana ja Suomen sota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen historia ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen historia ja Suomi · Suomen historian aikajana ja Suomi ·
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Suomen historia ja Suuri Pohjan sota · Suomen historian aikajana ja Suuri Pohjan sota ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Suomen historia ja Talvisota · Suomen historian aikajana ja Talvisota ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Suomen historia ja Tanska · Suomen historian aikajana ja Tanska ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Suomen historia ja Tarton rauha · Suomen historian aikajana ja Tarton rauha ·
Toinen ristiretki Suomeen
Toinen ristiretki Suomeen on 1320-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan kuvailema ruotsalaisten sotaretki hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä.
Suomen historia ja Toinen ristiretki Suomeen · Suomen historian aikajana ja Toinen ristiretki Suomeen ·
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Suomen historia ja Tukholma · Suomen historian aikajana ja Tukholma ·
Tukholman verilöyly
Tukholman verilöyly. Kaksi näkymää Padt-Bruggen kaiverruksesta vuodelta 1676; perustuu Kort Steinkampin ja Hans Krusen puukaiverruksiin (Antwerpen 1524). Tukholman verilöylyssä 7.–10.
Suomen historia ja Tukholman verilöyly · Suomen historian aikajana ja Tukholman verilöyly ·
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Suomen historia ja Turku · Suomen historian aikajana ja Turku ·
Tursiannotko
Arkeologiset kaivaukset Pirkkalankylän Tursiannotkon alueella kesäkuussa 2016. Tursiannotko on myöhäisrautakautinen asuinpaikka Pirkkalassa, Pirkkalankylän alueella.
Suomen historia ja Tursiannotko · Suomen historian aikajana ja Tursiannotko ·
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Suomen historia ja Turun akatemia · Suomen historian aikajana ja Turun akatemia ·
Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.
Suomen historia ja Turun arkkihiippakunta · Suomen historian aikajana ja Turun arkkihiippakunta ·
Turun linna
Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.
Suomen historia ja Turun linna · Suomen historian aikajana ja Turun linna ·
Turun maaoikeus
Turun maaoikeus eli maanoikeus oli 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa toiminut Suomen ylin tuomioistuin.
Suomen historia ja Turun maaoikeus · Suomen historian aikajana ja Turun maaoikeus ·
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Suomen historia ja Urho Kekkonen · Suomen historian aikajana ja Urho Kekkonen ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Suomen historia ja Uskonpuhdistus · Suomen historian aikajana ja Uskonpuhdistus ·
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Suomen historia ja Valtalaki · Suomen historian aikajana ja Valtalaki ·
Valuutta
Valuutta tarkoittaa valtion tai alueen rahaa tai rahayksikköä.
Suomen historia ja Valuutta · Suomen historian aikajana ja Valuutta ·
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Suomen historia ja Vanha Suomi · Suomen historian aikajana ja Vanha Suomi ·
Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka
Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka sijaitsee Hämeenlinnan Varikonniemessä, Vanajaveden rannalla Hämeen linnaa vastapäätä.
Suomen historia ja Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka · Suomen historian aikajana ja Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka ·
Välirauha
Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).
Suomen historia ja Välirauha · Suomen historian aikajana ja Välirauha ·
Viipurin linna
Viipurin linna Viipurin linna, Torsten Wilhelm Forsténin kuvaamana vuonna 1840.250x250px Viipurin linna sijaitsee Viipurissa, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan ja Viipurinlahden yhdistävässä Linnasalmessa.
Suomen historia ja Viipurin linna · Suomen historian aikajana ja Viipurin linna ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen historia ja Viro · Suomen historian aikajana ja Viro ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Suomen historia ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen historian aikajana ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Suomen historia ja Yhdistyneet kansakunnat · Suomen historian aikajana ja Yhdistyneet kansakunnat ·
YYA-sopimus
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.
Suomen historia ja YYA-sopimus · Suomen historian aikajana ja YYA-sopimus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen historia ja Suomen historian aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Suomen historia ja Suomen historian aikajana
- Yhtäläisyyksiä Suomen historia ja Suomen historian aikajana
Vertailu Suomen historia ja Suomen historian aikajana
Suomen historia on 208 suhteet, kun taas Suomen historian aikajana on 1264. niillä on yhteistä 104, Jaccard'in indeksi on 7.07% = 104 / (208 + 1264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen historia ja Suomen historian aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
