Sisällysluettelo
235 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aleksanteri I, Alvar Aalto, Anglikaaninen kirkko, Apostolinen suksessio, Apostolinen uskontunnustus, Arkkipiispa, Arvonimet Suomessa, Athanasioksen uskontunnustus, Augsburgin tunnustuksen puolustus, Augsburgin tunnustus, Avioliitto, Avioliittolaki, Avoliitto, Baptismi, Bo-Göran Åstrand, Diakoni, Diakonia, Ehtoollinen, Ekumeeninen liike, Ekumeeniset uskontunnustukset, Episkopaalisuus, Espoo, Espoon hiippakunta, Espoon tuomiokirkko, Euroopan kirkkojen konferenssi, Eutanasia, Evankelikalismi, Evankelinen herätysliike, Evankelisuus, Evankeliumi, Gospel, Hautaus, Hedelmöityshoito, Helluntaiherätys, Helluntaiherätys Suomessa, Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta, Helsingin tuomiokirkko, Helsinki, Hengen uudistus kirkossamme, Herännäisyys, Herätysliike, Hiippakunta, Iso katekismus, Itäinen kristikunta, Jacobus Finno, Jari Jolkkonen, Jeesuksen ylösnousemus, Jukka Keskitalo, Jumala (kristinusko), ... Laajenna indeksi (185 lisää) »
- Kansalliskirkot
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ahvenanmaan maakunta
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Aleksanteri I
Alvar Aalto
Hugo Alvar Henrik Aalto oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Alvar Aalto
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Anglikaaninen kirkko
Apostolinen suksessio
episkopaalinen piispanvihkimys vuonna 1962.Apostolinen suksessio (myös sukkessio tai seuraanto) on joidenkin kristillisten kirkkojen oppi, jonka mukaan piispat, jotka ovat vihkineet nykyiset papit ja piispat, ovat itse saaneet vihkimyksensä aiemmilta piispoilta, jotka ovat saaneet vihkimyksensä aiemmilta piispoilta ja niin edelleen, niin että vihkimysten ketju ulottuisi alkukirkon apostoleihin saakka.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Apostolinen suksessio
Apostolinen uskontunnustus
Nikaian kirkolliskokouksen isät. Kreikkalainen ikoni. Apostolinen uskontunnustus on kristillinen uskontunnustus, yksi niin sanotuista kolmesta vanhan kirkon uskontunnustuksesta ja vanhin niistä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Apostolinen uskontunnustus
Arkkipiispa
Arkkipiispa (kreik. arche ’ensimmäinen’ ja episkopos ’kaitsija’) on kristillisen kirkon piispa sellaisessa hiippakunnassa, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi kokonsa tai historiansa puolesta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Arkkipiispa
Arvonimet Suomessa
Arvonimi on Suomessa kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Arvonimet Suomessa
Athanasioksen uskontunnustus
Athanasioksen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotusta vanhan kirkon uskontunnustuksesta, joissa Raamatun keskeinen oppi kootaan tiivistettyyn muotoon.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Athanasioksen uskontunnustus
Augsburgin tunnustuksen puolustus
Augsburgin tunnustuksen puolustus (Apologia confessionis) on yksi evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Augsburgin tunnustuksen puolustus
Augsburgin tunnustus
Augsburgin tunnustus (Confessio Augustana) on evankelis-luterilaisen kirkon tärkein tunnustuskirja.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Augsburgin tunnustus
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Avioliitto
Avioliittolaki
Avioliittolaki Suomessa on perhelainsäädännön perussäädöksiin kuuluva säädös, johon on sisällytetty tärkeimmät avioliittoa koskevat säännökset.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Avioliittolaki
Avoliitto
Avoliitto tarkoittaa juridisesti vahvistamatonta kahden ihmisen avioliittoa muistuttavaa yhteiselämää.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Avoliitto
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Baptismi
Bo-Göran Åstrand
Bo-Göran Åstrand (s. 14. marraskuuta 1964 Purmo) on suomalainen teologi, joka on toiminut Porvoon hiippakunnan piispana vuodesta 2019 alkaen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Bo-Göran Åstrand
Diakoni
Ortodoksinen diakoni pukeutuneena kierreorariin ja stikariin Diakoni on perinteisen käsityksen mukaan ollut alkukristillisessä seurakunnassa köyhien ja sairaiden hoitaja.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Diakoni
Diakonia
Diakonia eli kirkollinen sosiaali- ja terveystyö on kristillisten kirkkojen ja (alun perin vain) seurakuntien järjestämää sosiaalista palvelu- ja avustustyötä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Diakonia
Ehtoollinen
viimeinen ehtoollinen. Ehtoollinen eli eukaristia on kristillinen rituaali, jota pidetään kristinuskon suuntauksesta riippuen sakramenttina tai seurakuntamääräyksenä ja kristillisen uskon ilmaisuna.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ehtoollinen
Ekumeeninen liike
1900-luvun alussa suunniteltu kristillinen lippu. Ekumeeninen liike on kristittyjen parissa toimiva maailmanlaajuinen suuntaus, joka pyrkii edistämään kristillisten kirkkokuntien ja yhteisöjen yhteyttä ja maailmanlaajan kirkon näkyvää ykseyttä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ekumeeninen liike
Ekumeeniset uskontunnustukset
Ekumeeniset uskontunnustukset ovat kolme melkein kaikkien kristillisten kirkkokuntien hyväksymää uskontunnustusta: Apostolinen uskontunnustus, Nikean uskontunnustus ja Athanasioksen uskontunnustus, joista jokainen on syntynyt ennen suurta skismaa, jolloin kristikunta jakautui.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ekumeeniset uskontunnustukset
Episkopaalisuus
Episkopaalisuus on seurakunnallinen järjestäytymismuoto, jossa ylin valta kuuluu korkea-arvoisimmalle piispalle, joka delegoi sitä sitten muille piispoille ja papistolle.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Episkopaalisuus
Espoo
Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Espoo
Espoon hiippakunta
Espoon hiippakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusin hiippakunta, jonka toiminta alkoi 1. tammikuuta 2004.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Espoon hiippakunta
Espoon tuomiokirkko
Espoon tuomiokirkko (ruots. Esbo domkyrka) on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakunnan tuomiokirkko ja kahden seurakunnan eli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin kotikirkko.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Espoon tuomiokirkko
Euroopan kirkkojen konferenssi
Euroopan kirkkojen konferenssi on protestanttisten kirkkojen yhteiselin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Euroopan kirkkojen konferenssi
Eutanasia
Kieli.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Eutanasia
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Evankelikalismi
Evankelinen herätysliike
Evankelinen herätysliike on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Evankelinen herätysliike
Evankelisuus
Evankelisuus voi tarkoittaa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Evankelisuus
Evankeliumi
Evankeliumi (kreikaksi, euangelion 'hyvä sanoma') tarkoittaa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Evankeliumi
Gospel
Gospel on rytmimusiikkia, jolla ilmaistaan henkilökohtaista tai yhteisön kristillistä uskoa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Gospel
Hautaus
Avoin hauta odottamassa arkunlaskua.(Yhdysvaltalainen betonikaukalo, ei käytössä Euroopassa.) Hautaus on toimenpide, jossa ihmiselle tai eläimelle annetaan lopullinen sijoituspaikka kuoleman jälkeen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Hautaus
Hedelmöityshoito
Hedelmöityshoito on naisen, miehen tai parin hedelmättömyyden takia suoritettava toimenpide, jonka tarkoituksena on parantaa raskauden alkamisen todennäköisyyttä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Hedelmöityshoito
Helluntaiherätys
Helluntaiherätys eli helluntailaisuus on yksi suurimmista kristinuskon protestanttisista suunnista maailmassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Helluntaiherätys
Helluntaiherätys Suomessa
Suomalaiseen helluntaiherätykseen laskettiin vuoden 2019 lopussa kuuluvan yhteensä 275 suomen- ja ruotsinkielistä helluntaiseurakuntaa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Helluntaiherätys Suomessa
Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta
Helsingin hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta
Helsingin tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Helsingin tuomiokirkko
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Helsinki
Hengen uudistus kirkossamme
Hengen uudistus kirkossamme on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toimiva karismaattinen liike ja kattojärjestö yli 50 kirkon sisällä toimivalle yhteisölle.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Hengen uudistus kirkossamme
Herännäisyys
Herännäisyys eli körttiläisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta 1700-luvulla alkunsa saanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva perinteinen herätysliike.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Herännäisyys
Herätysliike
Gustaf Cederström, ''Baptisterna'', 1886. Herätysliike tarkoittaa kristillistä liikettä, joka on syntynyt herätyksen seurauksena.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Herätysliike
Hiippakunta
Hiippakunta on kirkon hallinnollinen alue.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Hiippakunta
Iso katekismus
Iso katekismus (alun perin) on saksalaisen teologin Martin Lutherin huhtikuussa 1529 julkaistu katekismus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Iso katekismus
Itäinen kristikunta
Idän kristillisiin kirkkoihin kuuluviksi kirkoiksi lasketaan ortodoksisen kirkon lisäksi seuraavat: 1.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Itäinen kristikunta
Jacobus Finno
Jacobus Petri Finno (n. 1540–1588), tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Jacobus Finno
Jari Jolkkonen
Jari Juhani Jolkkonen (s. 5. maaliskuuta 1970 Ilomantsi) on suomalainen pappi, joka on toiminut Kuopion hiippakunnan piispana toukokuusta 2012 alkaen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Jari Jolkkonen
Jeesuksen ylösnousemus
Kristuksen ylösnousemusta kuvaava ikoni. Jeesuksen ylösnousemus on keskeisin kristillinen uskonkappale.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Jeesuksen ylösnousemus
Jukka Keskitalo
Jukka Keskitalo (s. 10. tammikuuta 1962 Karunki) on suomalainen pappi ja Oulun hiippakunnan piispa vuodesta 2018.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Jukka Keskitalo
Jumala (kristinusko)
Jumala on kristittyjen uskoma ja kunnioittama korkein olento, jonka muita nimityksiä ovat muun muassa (Taivaan) Isä, Luoja, Herra ja Kaikkivaltias.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Jumala (kristinusko)
Jumalanpalvelus
Jumalanpalvelus on uskonnollisen yhteisön hartaudenharjoituksen vakiintunein muoto.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Jumalanpalvelus
Kaisamari Hintikka
Kaisamari Hintikka (s. 27. kesäkuuta 1967 Helsinki) on Espoon hiippakunnan piispa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kaisamari Hintikka
Kaksiluonto-oppi
Kaksiluonto-oppi eli dyofysitismi (kreik. dyo, kaksi ja physis, luonto) on kristillisessä teologiassa kristologian perustavin oppi Jeesuksesta, jonka mukaan Kristus on yhtäaikaa sekä todellinen ihminen että todellinen Jumala.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kaksiluonto-oppi
Kansan Raamattuseura
Kansan Raamattuseuran säätiö (KRS) on luterilaisen kirkon piirissä toimiva järjestö (virallisesti organisoitunut säätiöksi).
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kansan Raamattuseura
Kanttori
Kanttori (lyhenne kantt.) eli kirkkomuusikko, johtaa seurakunnan musiikkityötä erityisesti jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kanttori
Kappalainen
Kappalainen (tai capa / capella; lyhenne kappal.) on alun perin kristillisen kappeliseurakunnan pappi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kappalainen
Kari Mäkinen
Kari Olavi Mäkinen (s. 5. tammikuuta 1955 Pori) toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkipiispana vuosina 2010–2018.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kari Mäkinen
Karismaattinen liike
Karismaattinen liike eli karismaattinen kristillisyys on ekumeeninen kristillinen liike, joka korostaa sellaisia ilmiöitä, jotka ovat Uuden testamentin armolahjojen ilmentymiä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Karismaattinen liike
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Karjala
Kaste
Jeesus kasteella, James Tissot, 1916. Jordanjoki, jossa Jeesus kastettiin Raamatun mukaan. Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kaste
Kastekäsky
Kaste Kastekäskyksi, kaste- ja lähetyskäskyksi tai lähetyskäskyksi kutsutaan Matteuksen evankeliumin luvun 28 jakeita 18–20.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kastekäsky
Katekismus
Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Katekismus
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Katolinen kirkko
Kauppojen aukioloajat
Kauppojen aukioloajat tarkoittavat sitä aikaa vuorokaudessa, viikossa tai vuodessa, jolloin vähittäiskaupat ovat yleisölle avoinna.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kauppojen aukioloajat
Kinkerit
Kinkerit Konnevedellä. Kinkerit, lukukinkerit eli lukuset olivat rippikoulua edeltäneitä opetus- ja kuulustelutilaisuuksia Suomen maaseutualueilla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kinkerit
Kirkkohallitus
Kirkkohallitus (lyhenne KKH) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon valmisteleva ja toimeenpaneva luottamuselin, jolla on erityisesti kirkon yhteiseen talouteen liittyviä erillistehtäviä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkohallitus
Kirkkoherra
Kirkkoherra (lyhenne khra) on seurakunnan johtajana toimivan papin virkanimike sekä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa että Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkoherra
Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa
Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa vaihtelee eri kristillisten kirkkojen kohdalla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa
Kirkkojen maailmanneuvosto
Kirkkojen maailmanneuvosto (lyhenne KMN) on kristillisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin, jonka päämaja sijaitsee Sveitsissä, Geneven naapurikaupungissa Le Grand-Saconnex’ssa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkojen maailmanneuvosto
Kirkkokäsikirja
Kirkkokäsikirja (lat. manuale) on jonkin kirkon, esim.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkokäsikirja
Kirkkokunta
Kirkkokunta on kristillisten seurakuntien tai kirkkojen muodostama yhteisö, jolla on yhteinen oppi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkokunta
Kirkkolainsäädäntö
Kirkkolainsäädäntö tarkoittaa Suomessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon säädettyä järjestysmuotoa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkolainsäädäntö
Kirkkoneuvosto
Kirkkoneuvosto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan toimielin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkoneuvosto
Kirkkoon liittyminen Suomessa
Seuraavassa käsitellään Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkoon liittyminen Suomessa
Kirkkopäivät
Kirkkopäivät on sekä suurelle yleisölle että aktiiviseurakuntalaisille suunnattu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurtapahtuma ja kesäjuhlat.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkopäivät
Kirkkovaltuusto
Kirkkovaltuusto on ylin päättävä elin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon itsenäisissä seurakunnissa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkovaltuusto
Kirkkovuosi
Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten pyhä- ja juhlapäivien sijoittumista vuoden aikajaksoon.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkkovuosi
Kirkolliset toimitukset
Tyttö siunataan konfirmaatiotoimituksessa norjalaisessa kirkossa. Kirkolliset toimitukset ovat elämän käännekohdissa ja muissa erityistilanteissa toimitettavia jumalanpalveluksia, joilla on yksi tai useampi erityinen kohdehenkilö tai siunattava paikka, ja joita varten kirkko on vahvistanut erilliset kaavat.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkolliset toimitukset
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous eli konsiili on kristillisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkolliskokous
Kirkollisvero
Kirkollisvero Suomessa on Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kunnallisveroa maksavien jäsenten maksama vero.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkollisvero
Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa
Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa koskee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon erottamista valtiosta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa
Kirkon tutkimus ja koulutus
Kirkon tutkimus ja koulutus (aik. Kirkon tutkimuskeskus ja Kirkon koulutuskeskus) on vuonna 2022 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alainen tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka toimipaikat sijaitsevat Helsingissä ja Järvenpäässä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkon tutkimus ja koulutus
Kirkon ulkomaanapu
Kirkon ulkomaanapu sr (säätiön käyttämä kirjoitusasu on Kirkon Ulkomaanapu ja lyhenne KUA) on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkon ulkomaanapu
Kirkosta eroaminen Suomessa
Kirkosta eroaminen tarkoittaa Suomessa yleisimmin joko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai Suomen ortodoksisen kirkon jäsenyydestä luopumista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkosta eroaminen Suomessa
Kolminaisuusoppi
Uskon kilpi (''Scutum Fidei'') on klassinen kristillinen symboli, joka havainnollistaa Athanasiuksen uskontunnustuksen ensimmäistä osaa.Se kuvaa Jumalan ykseyttä ja persoonien eriävyyttä. Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta, eli kolmiykseydestä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kolminaisuusoppi
Konfirmaatio
Karjasillan kirkossa Oulussa Konfirmaatio on kirkollinen toimitus, jossa seurakunnan jäsenestä tulee täysivaltainen kirkon jäsen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Konfirmaatio
Konventikkeliplakaatti
Konventikkeliplakaatti oli Ruotsissa vuonna 1726 säädetty laki, joka kielsi herätysliikkeiden seurat rangaistuksen uhalla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Konventikkeliplakaatti
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kristinusko
Kristus (arvonimi)
page.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kristus (arvonimi)
Kuluttajahintaindeksi
Kuluttajahintaindeksi on kuluttajien tavaroista ja palveluista maksaman keskimääräisen hinnan mitta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kuluttajahintaindeksi
Kummi
Kummi (venäjän sanasta kum) on kristillisessä perinteessä kasteessa kirkkoon liitettävän hengellinen ohjaaja, hengellinen vanhempi, jonka tulee pääsääntöisesti kuulua samaan kirkkokuntaan kastettavan kanssa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kummi
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kuopio
Kuopion hiippakunta
Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli. Seinällä on vanhan ja nykyisen Kuopion hiippakunnan piispojen muotokuvia. Kuopion hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kuopion hiippakunta
Kuopion tuomiokirkko
Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kuopion tuomiokirkko
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kustaa Vaasa
Lappi (Ruotsi)
Lapinvuokko on Lapin maakuntakukka. Naali on Lapin maakuntaeläin. lappmarken) vuonna 1796. Lapporten-vuoristolaakso. Lappi on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lappi (Ruotsi)
Lapua
Kauppakatua Lapuan keskustassa. Lapua on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lapua
Lapuan hiippakunta
Lapuan hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lapuan hiippakunta
Lapuan tuomiokirkko
Lapuan tuomiokirkko sijaitsee Lapualla ja on yksi Suomen yhdeksästä tuomiokirkosta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lapuan tuomiokirkko
Lähetystyö
Lähetystyö on sen tekijän oman uskonnon levittämistä edistäviä toimenpiteitä joko uskonnottomille tai toisen uskonnon edustamille henkilöille.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lähetystyö
Läntinen kristikunta
Läntinen kristikunta on yhteisnimitys niille kristillisille kirkoille, joiden historialliset juuret ovat roomalaiskatolisessa perinteessä eivätkä itäisessä ortodoksisessa eli bysanttilaisessa perinteessä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Läntinen kristikunta
Lehtori (kirkollinen virka)
Lehtori (seurakuntalehtori) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappisvirasta erillinen alkujaan vain naispuolisen teologin virka.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lehtori (kirkollinen virka)
Lestadiolaisuus
Lestadiolaisuus on arvokonservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutteinen 1800-luvun puolivälissä syntynyt enimmäkseen luterilaisten kirkkojen sisällä toimiva herätysliike ja ideologia, jonka monet suuntaukset kuitenkin eroavat luterilaisesta kristinopista varsin paljon, muun muassa eksklusiivisen seurakuntaopin osalta, erilaisen ehtoollisopin osalta, uskomalla lasten syntyvän uskossa ja siten lapsikasteen kannattamisesta huolimatta kieltämällä kasteen uskoasynnyttävyyden sekä pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Lestadiolaisuus
Liturgia
200px Liturgia (eli "yhteinen työ") on jumalanpalveluksesta, erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta kristillisissä kirkoissa käytetty käsite.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Liturgia
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista
Hollolan seurakunnan kirkko. Tämä on luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisistä seurakunnista, seurakuntayhtymistä ja kappeliseurakunnista. Entiset seurakunnat ovat sivulla Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon entisistä seurakunnista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista
Luterilainen maailmanliitto
250px Luterilainen maailmanliitto on luterilaisten kirkkojen yhteisö ja yhteistyöjärjestö.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Luterilainen maailmanliitto
Luterilainen puhdasoppisuus
Luterilainen puhdasoppisuus on 1500-luvun lopussa ja erityisesti 1600-luvulla luterilaisessa kirkossa vaikuttanut teologinen ja hengellinen suuntaus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Luterilainen puhdasoppisuus
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Luterilaisuus
Luther-säätiö
Suomen Luther-säätiö on vuonna 1999 perustettu luterilainen järjestö, jonka pyrkimyksenä on rakentaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisälle jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa voi liikkeen oman määrittelyn mukaan "saada evankeliumin hoitoa sanan saarnassa ja ehtoollisen sakramentissa sekä kokea Jumalan lasten perheyhteyttä".
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Luther-säätiö
Mari Leppänen
Mari Inka-Elina Leppänen (o.s. Pentikäinen; s. 26. syyskuuta 1978 Helsinki) on suomalainen filosofian ja teologian maisteri, luterilaisen kirkon pappi, Turun arkkihiippakunnan piispa sekä kolumnisti ja tietokirjailija.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Mari Leppänen
Mari Parkkinen
Mari Johanna Parkkinen (ent. Rautiainen, s. 6. syyskuuta 1971) on teologian tohtori ja Mikkelin hiippakunnan piispa vuodesta 2023 alkaen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Mari Parkkinen
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Martti Luther
Martti Skytte
Martti Skytte (n. 1480 Hauho – 30. joulukuuta Turku 1550) toimi Turun piispana vuosina 1528–1550, siirtymävaiheessa katolisesta kristinuskosta luterilaiseen kirkkoon.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Martti Skytte
Matti Repo
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo Matti Tauno Antero Repo (s. 7. maaliskuuta 1959 Mikkeli) on Tampereen hiippakunnan seitsemäs piispa 1. kesäkuuta 2008 alkaen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Matti Repo
Matti Salomäki
Matti Kyösti Salomäki (s. 17. lokakuuta 1968 Lapua) on Lapuan hiippakunnan piispa vuodesta 2022 lähtien.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Matti Salomäki
Männistön kirkko
Männistön Pyhän Johanneksen kirkko on evankelisluterilaisten seurakuntien kirkko Kuopion Saarijärven kaupunginosassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Männistön kirkko
Merimieslähetys
Merimieslähetys on merimiesten sekä muiden vakituisen kotimaansa ulkopuolella asustavien henkilöiden parissa tehtävää lähetystyötä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Merimieslähetys
Metodismi
Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Metodismi
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Mikael Agricola
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Mikkeli
Mikkelin hiippakunta
Mikkelin hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Mikkelin hiippakunta
Mikkelin tuomiokirkko
Mikkelin tuomiokirkko on Mikkelin kaupungin pääkirkko ja Mikkelin hiippakunnan piispankirkko.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Mikkelin tuomiokirkko
Naispappeus kristillisissä kirkoissa
Nainen pitää saarnaa kveekarien kokouksessa (kuva noin vuodelta 1723). Anglikaanisen kirkon naispiispa Katharine Jefferts Schori. Naispappeus kristillisissä kirkoissa tarkoittaa naisen toimimista kirkon pappina.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Naispappeus kristillisissä kirkoissa
Nikean uskontunnustus
keisari Konstantinus ja Nikean 1. kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Heidän pitämässä käärössä on uskontunnustuksen teksti kreikaksi sanoihin:''"kärsi ja haudattiin"'' asti. Nikean uskontunnustus eli Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotun vanhan kirkon uskontunnustuksesta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Nikean uskontunnustus
Nimilaki
Nimilaki oli laki, joka velvoitti jokaiselle kansalaiselle sukunimen ja etunimen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Nimilaki
Nuorisotyönohjaaja
Nuorisotyönohjaaja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virka, joita on seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Nuorisotyönohjaaja
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ortodoksinen kirkko
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Oulu
Oulun hiippakunta
Oulun hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Oulun hiippakunta
Oulun tuomiokirkko
Oulun tuomiokirkko on Oulun hiippakunnan tuomiokirkko ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkko.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Oulun tuomiokirkko
Paavali Juusten
Paulus Petri (Paavali) Juusten (n. 1516–1520 Juustila, Viipurin pitäjä – 22. elokuuta 1575 Turku) oli Viipurin ja Turun piispa, Turun katedraalikoulun rehtori ja Ruotsin kuninkaan Juhana III:n lähettiläs.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Paavali Juusten
Paavalin synodi
Paavalin synodi on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa perinteistä raamatuntulkintaa sekä tunnustusta peräänkuuluttava järjestö.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Paavalin synodi
Paavin valta ja johtoasema
Paavin valta ja johtoasema on Philipp Melanchthonin vuonna 1537 kirjoittama asiakirja, joka kuuluu luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoihin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Paavin valta ja johtoasema
Philipp Melanchthon
Philipp Melanchthon (alun perin Philipp Schwartzerd; 16. helmikuuta 1497 Bretten – 19. huhtikuuta 1560 Wittenberg) oli saksalainen humanisti ja Martti Lutherin työtoveri.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Philipp Melanchthon
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Pietismi
Piispa
Jaakob, Herran veli, joka oli perimätiedon mukaan Jerusalemin ensimmäinen piispa. Piispa (kreikaksi episkopos, sananmukaisesti ’päällekatsoja’) tarkoittaa kristillisissä kirkoissa tietyn alueen hengellistä johtajaa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Piispa
Piispa Henrik
Piispa Henrik tai pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Piispa Henrik
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Pohjanmaa
Porvoo
Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Porvoo
Porvoon hiippakunta
Porvoon hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Porvoon hiippakunta
Porvoon kirkkoyhteisö
pienoiskuva Porvoon kirkkoyhteisö (tunnetaan myös nimellä Porvoon sopimus).
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Porvoon kirkkoyhteisö
Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Porvoon tuomiokirkko
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Porvoon valtiopäivät
Priimas
Priimas tarkoittaa yleiskielessä ensimmäistä tai etevintä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Priimas
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Protestantismi
Pyhän Hengen kaste
312x312px Pyhän Hengen kaste eli henkikaste on kristillisen teologian käsite, joka tarkoittaa uskoon tulemisen eli uudestisyntymisen jälkeen koettavaa ns.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Pyhän Hengen kaste
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Raamattu
Rakkauden kaksoiskäsky
Rakkauden kaksoiskäsky on kristillinen termi, jolla tarkoitetaan Jeesuksen Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa esittämää käskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin omaa itseä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rakkauden kaksoiskäsky
Reformoidut kirkot
Reformoidut kirkot on yleisnimitys Sveitsin uskonpuhdistuksen pohjalta syntyneille kristillisille kirkoille.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Reformoidut kirkot
Rekisteröity parisuhde
Kuolemantuomio Samaa sukupuolta olevien avioliitto kielletty maan perustuslaissa Rekisteröity parisuhde on samaa sukupuolta olevan parin mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa ja antaa sille sitä kautta juridinen asema.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rekisteröity parisuhde
Riitti
Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Riitti
Rippi
Ortodoksinen pappi kuuntelee synnintunnustusta. Rippi on kristinuskossa synnintunnustus ja siihen liittyvä synninpäästö.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rippi
Rippikoulu
Konfirmaatio. Rippikoulu on osa evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rippikoulu
Ristiretket Suomeen
Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ristiretket Suomeen
Rovasti
Rovasti (lyhenne rov., ’pappien esimies’ Rovastin arvoa ei tule sotkea lääninrovastin eikä tuomiorovastin virkoihin. Nykyinen lääninrovastin virka juontuu rovastin alkuperäisestä merkityksestä piispan apulaisena. Pappisoikeuden menettänyt säilyttää rovastin arvonimen.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rovasti
Rovastikunta
Rovastikunta on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakunnan hallinnollinen osa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rovastikunta
Rukoilevaisuus
Rukoilevaisuus on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vanhin herätysliike.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rukoilevaisuus
Rukoilu kristinuskossa
Cheerleaderit rukoilevat ennen ottelutapahtumaa vuonna 2002. Rukoilu kristinuskossa on kuvattu kristillisessä teologiassa ”viipymiseksi Jumalan edessä” ja ”puheeksi Jumalan kanssa sydämessä”.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Rukoilu kristinuskossa
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ruotsi
Ruotsin kirkko
Ruotsin kirkko on Ruotsin suurin kirkko ja uskonnollinen yhteisö.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ruotsin kirkko
Saamelaiskäräjät (Suomi)
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jossa Saamelaiskäräjät toimii. Outi Pieskin taideteos ''Eatnu, eadni, eana - Virta, emo, maa'' saamelaiskäräjien istuntosalin seinällä Sajoksessa. Saamelaiskäräjät (ja) on saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, joka on perustettu vuonna 1996.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Saamelaiskäräjät (Suomi)
Sakramentti
Rogier van der Weyden: ''Seitsemän sakramenttia'', yksityiskohta alttaritaulusta, noin 1445–50. Kuvassa kaste, konfirmaatio ja rippi. Sakramentti on kristillisen kirkon pyhä toimitus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Sakramentti
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Saksa
Samaa sukupuolta olevien avioliitto Suomessa
Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut mahdollinen Suomessa maaliskuusta 2017 lähtien.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Samaa sukupuolta olevien avioliitto Suomessa
Satakunnan historiallinen maakunta
Satakunnan historiallinen maakunta käsittää nykyisen Satakunnan maakunnan ja valtaosan Pirkanmaasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Satakunnan historiallinen maakunta
Satakunnan maakunta
Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Satakunnan maakunta
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Savo
Schmalkaldenin opinkohdat
Schmalkaldenin opinkohdat eli artiklat eli kappaleet (latinaksi Articuli Smalcaldici, saksaksi Die Schmalkaldischen Artikel) ovat yksi luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Schmalkaldenin opinkohdat
Seppo Häkkinen
Seppo Auvo Antero Häkkinen (s. 2. kesäkuuta 1958 Kuopio) toimi Mikkelin hiippakunnan piispana helmikuusta 2009 syyskuuhun 2023.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seppo Häkkinen
Seurakunta
Seurakunta (lyhenne srk tai srk.) on kristittyjen muodostama yhteisö.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seurakunta
Seurakuntaliitto
Seurakuntaliitto, virallisesti Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto (19. joulukuuta 2012 asti Suomen vapaa evankelis-luterilainen seurakuntaliitto) on evankelis-luterilainen, Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta irrallinen uskonnollinen yhteisö.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seurakuntaliitto
Seurakuntaneuvosto
Seurakuntaneuvosto on seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimielin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seurakuntaneuvosto
Seurakuntapastori
Seurakuntapastori (lyhennetään srk-past.) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa seurakunnan tai seurakuntayhtymän papin virka.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seurakuntapastori
Seurakuntayhtymä
Seurakuntayhtymä tarkoittaa saman kunnan alueella olevien seurakuntien yhtymää.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seurakuntayhtymä
Seurat
Seurat ovat hengellisiä tilaisuuksia, joissa luetaan ja selitetään Raamattua.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Seurat
Sijaissynnytys
Sijaissynnytys tarkoittaa järjestelyä, jossa nainen saatetaan raskaaksi ja hän synnyttää lapsen siten, että järjestelyn tarkoituksena on luovuttaa lapsi synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan (aiottujen vanhempien) kasvatettavaksi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Sijaissynnytys
Sovitus (teologia)
Sovitus on yksi Raamatun keskeisistä teemoista ja kristillisen soteriologian tärkeimmistä käsitteistä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Sovitus (teologia)
Suntio
Suntio, sakristaani, espanjalaisen kirjan kuvitusta, julk. 1851 Suntio on ammattinimike henkilölle, joka huolehtii kirkkorakennuksesta ja muista seurakunnan tiloista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suntio
Suomen Ekumeeninen Neuvosto
Suomen Ekumeeninen Neuvosto (lyh. SEN) on Suomessa toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien ekumeeninen yhteistyöelin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinnosta säädetään kirkkolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia on kristinuskon historiaa Suomessa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on kirkon hallinnon korkein päättävä elin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatus
Kirkon varhaiskasvatus on kirkon tekemää työtä alle kouluikäisten parissa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatus
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon laulukirja, joka koostuu virsistä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat
Hiippakunta on piispan ja tuomiokapitulin johtama kirkollinen hallintoalue.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen kieli
Suomen kunnat
Suomen kunnat vuodesta 2021 alkaen, kaupungit lihavoituna. Suomen kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen kunnat
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirkollisasiat.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen Raamattuopisto
Suomen Raamattuopiston Säätiö (Suomen Raamattuopisto eli SRO) on Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuva itsenäinen kristillinen järjestö, jonka tarkoitus on sen määritelmän mukaan julistaa evankeliumia, opettaa Raamattua, tarjota ihmisille hengellinen koti ja tukea lähetystyötä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Raamattuopisto
Suomen seksuaalirikoslainsäädännön muutos 1971
Suomen seksuaalirikoslainsäädäntöä muutettiin merkittävästi vuoden 1971 alusta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen seksuaalirikoslainsäädännön muutos 1971
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko
Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) on rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomi
Synti
Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Synti
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tampere
Tampereen hiippakunta
Tampereen hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tampereen hiippakunta
Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko on Tampereella Jussinkylässä sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1902–1907.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tampereen tuomiokirkko
Tanskan kansankirkko
Tanskan kansankirkko on Tanskan evankelis-luterilainen valtionkirkko.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tanskan kansankirkko
Tapio Luoma
Tapio Juhani Luoma (s. 15. kesäkuuta 1962 Kurikka) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyinen arkkipiispa 1.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tapio Luoma
Teemu Laajasalo
Teemu Olavi Laajasalo (s. 10. heinäkuuta 1974 Helsinki) on suomalainen pappi, kasvatustieteen tohtori, yrittäjä ja televisioesiintyjä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Teemu Laajasalo
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Teologia
Tilastokeskus
Tilastokeskuksen päärakennus Helsingin Kalasatamassa. Tilastokeskus (lyh. TK) on Suomen valtion virasto, jonka tarkoitus on toimia tietopalveluna ja tarjota tilastoja ja tilastotieteen asiantuntemusta yhteiskunnan tarpeisiin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tilastokeskus
Tunnustuskirjat
''Liber concordiae''n saksankielinen laitos (1580). Tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisen kirkon opin.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tunnustuskirjat
Tuomiokapituli
Tuomiokapituli on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa sekä pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tuomiokapituli
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Turku
Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispa
Turun ja Suomen arkkipiispa (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Turun ja Suomen arkkipiispa
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Turun tuomiokirkko
Uppsalan kokous
Uppsalan kokous oli Ruotsin Uppsalassa maaliskuussa 1593 järjestetty kirkolliskokous, joka vakiinnutti luterilaisuuden Ruotsin valtionuskonnoksi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uppsalan kokous
Usko
Usko tarkoittaa uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Usko
Uskonnonvapauslaki
Uskonnonvapauslaki säätää uskonnonvapaudesta Suomessa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uskonnonvapauslaki
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uskonpuhdistus
Uskontunnustus
Apostolista uskontunnustusta. Uskontunnustus on jonkin uskonto- tai kirkkokunnan opin lyhyesti ilmaiseva virallinen tunnustus.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uskontunnustus
Uusi kirkkoraamattu
Vuonna 1999 painettu uusi kirkkoraamattu. Uusi kirkkoraamattu tarkoittaa Raamatun suomennosta, joka hyväksyttiin virallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raamatunkäännökseksi kirkolliskokouksessa vuonna 1992.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uusi kirkkoraamattu
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uusi testamentti
Vakka-Suomi
Vakka-Suomen sijainti Suomessa Vakka-Suomi on Varsinais-Suomen länsiosassa sijaitseva maantieteellinen alue.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vakka-Suomi
Vanha testamentti
Osa hepreankielistä Pentateukkia eli Tooraa (2. Moos 20:1-5) Vanha testamentti (VT) on ensimmäinen kristinuskon pyhän kirjan Raamatun kahdesta testamentista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vanha testamentti
Vanhurskaus
Vanhurskaus on tärkeä käsite juutalaisessa, kristillisessä ja islamilaisessa uskossa ja teologiassa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vanhurskaus
Vapaat suunnat
Vapaat suunnat -nimitystä käytetään protestanttisista kristillisistä liikkeistä, jotka eivät halua muodostaa läheistä suhdetta valtioon, vaan eroa kirkon ja valtion välillä pidetään luontevana.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vapaat suunnat
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Varsinais-Suomen maakunta
Väestörekisteri
Väestörekisteri on luettelo maan kansalaisista ja asukkaista ja heidän perustiedoistaan kuten nimestä, osoitteesta, kansalaisuudesta, syntymäajasta ja -paikasta sekä uskontokunnasta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Väestörekisteri
Vähä katekismus
Lutherin Vähä katekismuksen kansilehti vuodelta 1536. Lutherin Vähä katekismus on saksalaisen teologi Martti Lutherin vuonna 1529 julkaistu teos, joka oli tarkoitettu luterilaisen kristinuskon opettamisen apuvälineeksi.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vähä katekismus
Västeråsin valtiopäivät
Västeråsin valtiopäivät Västeråsin valtiopäivät olivat vuonna 1527 Västeråsin linnassa pidetyt valtiopäivät, jossa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vaihdatti valtion uskonnon luterilaiseksi ja Ruotsi irtaantui katolilaisesta uskosta.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Västeråsin valtiopäivät
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Venäjän keisari
Verohallinto
Verohallinto on Suomen viranomainen, joka huolehtii verojen keräämisestä yhteiskunnalle.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Verohallinto
Viides herätysliike
Viides herätysliike (eli viidesläisyys tai viitoslaisuus, tunnetaan myös uuspietisminä) on yhteisnimitys Suomessa ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen syntyneelle herätyskristillisyydelle, joka toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Viides herätysliike
Viipurin luterilainen hiippakunta
Viipurin hiippakunta oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta vuosina 1554–1723 ja 1924–1945.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Viipurin luterilainen hiippakunta
Vuoden 1686 kirkkolaki
Vuoden 1686 kirkkolaki oli Ruotsin ja Suomen ensimmäinen protestanttinen kirkkolaki.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vuoden 1686 kirkkolaki
Vuoden 1865 kunnallisasetus
Vuoden 1865 kunnallisasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis­hallituksesta maalla (AsK 4/1865) määräsi, että Suomessa maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäväksi ja hengelliset asiat luterilaisten seurakuntien vastuulle.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vuoden 1865 kunnallisasetus
Wittenberg
Wittenberg (virallisesti saksaksi Lutherstadt Wittenberg) on Saksan kaupunki, jossa Martti Luther 31.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Wittenberg
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Yhdysvallat
Yhteisvastuukeräys
Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.
Katsoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Yhteisvastuukeräys
Katso myös
Kansalliskirkot
- Aotearoan, Uuden-Seelannin ja Polynesian anglikaanikirkko
- Armenian apostolinen kirkko
- Bulgarian ortodoksinen kirkko
- Englannin kirkko
- Eritrean ortodoksinen kirkko
- Fólkakirkjan
- Georgian ortodoksinen kirkko
- Grönlannin hiippakunta
- Hollannin protestanttikirkko
- Islannin kansalliskirkko
- Kreikan ortodoksinen kirkko
- Kyproksen ortodoksinen kirkko
- Namibian evankelisluterilainen kirkko
- Namibian tasavallan evankelisluterilainen kirkko
- Nigerian anglikaanikirkko
- Norjan kirkko
- Ruotsin kirkko
- Saksan evankelinen kirkko
- Saksankielinen Namibian evankelisluterilainen kirkko
- Serbian ortodoksinen kirkko
- Skotlannin kirkko
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko
- Suomen ortodoksinen kirkko
- Tanskan kansankirkko
- Tuvalun kirkko
- Venäjän ortodoksinen kirkko
Tunnetaan myös nimellä Ev.lut., Evlut, Suomen ev. lut. kirkko, Suomen ev.lut kirkko, Suomen ev.lut. kirkko, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen luterilainen kirkko.
, Jumalanpalvelus, Kaisamari Hintikka, Kaksiluonto-oppi, Kansan Raamattuseura, Kanttori, Kappalainen, Kari Mäkinen, Karismaattinen liike, Karjala, Kaste, Kastekäsky, Katekismus, Katolinen kirkko, Kauppojen aukioloajat, Kinkerit, Kirkkohallitus, Kirkkoherra, Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa, Kirkkojen maailmanneuvosto, Kirkkokäsikirja, Kirkkokunta, Kirkkolainsäädäntö, Kirkkoneuvosto, Kirkkoon liittyminen Suomessa, Kirkkopäivät, Kirkkovaltuusto, Kirkkovuosi, Kirkolliset toimitukset, Kirkolliskokous, Kirkollisvero, Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa, Kirkon tutkimus ja koulutus, Kirkon ulkomaanapu, Kirkosta eroaminen Suomessa, Kolminaisuusoppi, Konfirmaatio, Konventikkeliplakaatti, Kristinusko, Kristus (arvonimi), Kuluttajahintaindeksi, Kummi, Kuopio, Kuopion hiippakunta, Kuopion tuomiokirkko, Kustaa Vaasa, Lappi (Ruotsi), Lapua, Lapuan hiippakunta, Lapuan tuomiokirkko, Lähetystyö, Läntinen kristikunta, Lehtori (kirkollinen virka), Lestadiolaisuus, Liturgia, Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista, Luterilainen maailmanliitto, Luterilainen puhdasoppisuus, Luterilaisuus, Luther-säätiö, Mari Leppänen, Mari Parkkinen, Martti Luther, Martti Skytte, Matti Repo, Matti Salomäki, Männistön kirkko, Merimieslähetys, Metodismi, Mikael Agricola, Mikkeli, Mikkelin hiippakunta, Mikkelin tuomiokirkko, Naispappeus kristillisissä kirkoissa, Nikean uskontunnustus, Nimilaki, Nuorisotyönohjaaja, Ortodoksinen kirkko, Oulu, Oulun hiippakunta, Oulun tuomiokirkko, Paavali Juusten, Paavalin synodi, Paavin valta ja johtoasema, Philipp Melanchthon, Pietismi, Piispa, Piispa Henrik, Pohjanmaa, Porvoo, Porvoon hiippakunta, Porvoon kirkkoyhteisö, Porvoon tuomiokirkko, Porvoon valtiopäivät, Priimas, Protestantismi, Pyhän Hengen kaste, Raamattu, Rakkauden kaksoiskäsky, Reformoidut kirkot, Rekisteröity parisuhde, Riitti, Rippi, Rippikoulu, Ristiretket Suomeen, Rovasti, Rovastikunta, Rukoilevaisuus, Rukoilu kristinuskossa, Ruotsi, Ruotsin kirkko, Saamelaiskäräjät (Suomi), Sakramentti, Saksa, Samaa sukupuolta olevien avioliitto Suomessa, Satakunnan historiallinen maakunta, Satakunnan maakunta, Savo, Schmalkaldenin opinkohdat, Seppo Häkkinen, Seurakunta, Seurakuntaliitto, Seurakuntaneuvosto, Seurakuntapastori, Seurakuntayhtymä, Seurat, Sijaissynnytys, Sovitus (teologia), Suntio, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatus, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja, Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen kieli, Suomen kunnat, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen Raamattuopisto, Suomen seksuaalirikoslainsäädännön muutos 1971, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko, Suomi, Synti, Tampere, Tampereen hiippakunta, Tampereen tuomiokirkko, Tanskan kansankirkko, Tapio Luoma, Teemu Laajasalo, Teologia, Tilastokeskus, Tunnustuskirjat, Tuomiokapituli, Turku, Turun arkkihiippakunta, Turun ja Suomen arkkipiispa, Turun tuomiokirkko, Uppsalan kokous, Usko, Uskonnonvapauslaki, Uskonpuhdistus, Uskontunnustus, Uusi kirkkoraamattu, Uusi testamentti, Vakka-Suomi, Vanha testamentti, Vanhurskaus, Vapaat suunnat, Varsinais-Suomen maakunta, Väestörekisteri, Vähä katekismus, Västeråsin valtiopäivät, Venäjän keisari, Verohallinto, Viides herätysliike, Viipurin luterilainen hiippakunta, Vuoden 1686 kirkkolaki, Vuoden 1865 kunnallisasetus, Wittenberg, Yhdysvallat, Yhteisvastuukeräys.