Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Anglikaaninen kirkko, Apostolinen suksessio, Augsburgin tunnustuksen puolustus, Augsburgin tunnustus, Baptismi, Ehtoollinen, Ekumeeniset uskontunnustukset, Episkopaalisuus, Euroopan kirkkojen konferenssi, Evankelikalismi, Herätysliike, Iso katekismus, Katolinen kirkko, Kirkkoherra, Kirkkojen maailmanneuvosto, Kirkkokäsikirja, Kirkolliskokous, Kustaa Vaasa, Lestadiolaisuus, Luterilainen maailmanliitto, Luterilaisuus, Martti Luther, Metodismi, Naispappeus kristillisissä kirkoissa, Paavin valta ja johtoasema, Porvoon kirkkoyhteisö, Raamattu, Ruotsi, Schmalkaldenin opinkohdat, Tunnustuskirjat, ..., Tuomiokapituli, Turun arkkihiippakunta, Uppsalan kokous, Uskonpuhdistus, Vähä katekismus, Västeråsin valtiopäivät. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Anglikaaninen kirkko ja Ruotsin kirkko · Anglikaaninen kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Apostolinen suksessio
episkopaalinen piispanvihkimys vuonna 1962.Apostolinen suksessio (myös sukkessio tai seuraanto) on joidenkin kristillisten kirkkojen oppi, jonka mukaan piispat, jotka ovat vihkineet nykyiset papit ja piispat, ovat itse saaneet vihkimyksensä aiemmilta piispoilta, jotka ovat saaneet vihkimyksensä aiemmilta piispoilta ja niin edelleen, niin että vihkimysten ketju ulottuisi alkukirkon apostoleihin saakka.
Apostolinen suksessio ja Ruotsin kirkko · Apostolinen suksessio ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Augsburgin tunnustuksen puolustus
Augsburgin tunnustuksen puolustus (Apologia confessionis) on yksi evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.
Augsburgin tunnustuksen puolustus ja Ruotsin kirkko · Augsburgin tunnustuksen puolustus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Augsburgin tunnustus
Augsburgin tunnustus (Confessio Augustana) on evankelis-luterilaisen kirkon tärkein tunnustuskirja.
Augsburgin tunnustus ja Ruotsin kirkko · Augsburgin tunnustus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Baptismi ja Ruotsin kirkko · Baptismi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Ehtoollinen
viimeinen ehtoollinen. Ehtoollinen eli eukaristia on kristillinen rituaali, jota pidetään kristinuskon suuntauksesta riippuen sakramenttina tai seurakuntamääräyksenä ja kristillisen uskon ilmaisuna.
Ehtoollinen ja Ruotsin kirkko · Ehtoollinen ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Ekumeeniset uskontunnustukset
Ekumeeniset uskontunnustukset ovat kolme melkein kaikkien kristillisten kirkkokuntien hyväksymää uskontunnustusta: Apostolinen uskontunnustus, Nikean uskontunnustus ja Athanasioksen uskontunnustus, joista jokainen on syntynyt ennen suurta skismaa, jolloin kristikunta jakautui.
Ekumeeniset uskontunnustukset ja Ruotsin kirkko · Ekumeeniset uskontunnustukset ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Episkopaalisuus
Episkopaalisuus on seurakunnallinen järjestäytymismuoto, jossa ylin valta kuuluu korkea-arvoisimmalle piispalle, joka delegoi sitä sitten muille piispoille ja papistolle.
Episkopaalisuus ja Ruotsin kirkko · Episkopaalisuus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Euroopan kirkkojen konferenssi
Euroopan kirkkojen konferenssi on protestanttisten kirkkojen yhteiselin.
Euroopan kirkkojen konferenssi ja Ruotsin kirkko · Euroopan kirkkojen konferenssi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Evankelikalismi ja Ruotsin kirkko · Evankelikalismi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Herätysliike
Gustaf Cederström, ''Baptisterna'', 1886. Herätysliike tarkoittaa kristillistä liikettä, joka on syntynyt herätyksen seurauksena.
Herätysliike ja Ruotsin kirkko · Herätysliike ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Iso katekismus
Iso katekismus (alun perin) on saksalaisen teologin Martin Lutherin huhtikuussa 1529 julkaistu katekismus.
Iso katekismus ja Ruotsin kirkko · Iso katekismus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katolinen kirkko ja Ruotsin kirkko · Katolinen kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Kirkkoherra
Kirkkoherra (lyhenne khra) on seurakunnan johtajana toimivan papin virkanimike sekä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa että Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Kirkkoherra ja Ruotsin kirkko · Kirkkoherra ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Kirkkojen maailmanneuvosto
Kirkkojen maailmanneuvosto (lyhenne KMN) on kristillisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin, jonka päämaja sijaitsee Sveitsissä, Geneven naapurikaupungissa Le Grand-Saconnex’ssa.
Kirkkojen maailmanneuvosto ja Ruotsin kirkko · Kirkkojen maailmanneuvosto ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Kirkkokäsikirja
Kirkkokäsikirja (lat. manuale) on jonkin kirkon, esim.
Kirkkokäsikirja ja Ruotsin kirkko · Kirkkokäsikirja ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous eli konsiili on kristillisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista.
Kirkolliskokous ja Ruotsin kirkko · Kirkolliskokous ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Kustaa Vaasa ja Ruotsin kirkko · Kustaa Vaasa ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Lestadiolaisuus
Lestadiolaisuus on arvokonservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutteinen 1800-luvun puolivälissä syntynyt enimmäkseen luterilaisten kirkkojen sisällä toimiva herätysliike ja ideologia, jonka monet suuntaukset kuitenkin eroavat luterilaisesta kristinopista varsin paljon, muun muassa eksklusiivisen seurakuntaopin osalta, erilaisen ehtoollisopin osalta, uskomalla lasten syntyvän uskossa ja siten lapsikasteen kannattamisesta huolimatta kieltämällä kasteen uskoasynnyttävyyden sekä pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä.
Lestadiolaisuus ja Ruotsin kirkko · Lestadiolaisuus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Luterilainen maailmanliitto
250px Luterilainen maailmanliitto on luterilaisten kirkkojen yhteisö ja yhteistyöjärjestö.
Luterilainen maailmanliitto ja Ruotsin kirkko · Luterilainen maailmanliitto ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko · Luterilaisuus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Martti Luther ja Ruotsin kirkko · Martti Luther ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Metodismi
Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
Metodismi ja Ruotsin kirkko · Metodismi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Naispappeus kristillisissä kirkoissa
Nainen pitää saarnaa kveekarien kokouksessa (kuva noin vuodelta 1723). Anglikaanisen kirkon naispiispa Katharine Jefferts Schori. Naispappeus kristillisissä kirkoissa tarkoittaa naisen toimimista kirkon pappina.
Naispappeus kristillisissä kirkoissa ja Ruotsin kirkko · Naispappeus kristillisissä kirkoissa ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Paavin valta ja johtoasema
Paavin valta ja johtoasema on Philipp Melanchthonin vuonna 1537 kirjoittama asiakirja, joka kuuluu luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoihin.
Paavin valta ja johtoasema ja Ruotsin kirkko · Paavin valta ja johtoasema ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Porvoon kirkkoyhteisö
pienoiskuva Porvoon kirkkoyhteisö (tunnetaan myös nimellä Porvoon sopimus).
Porvoon kirkkoyhteisö ja Ruotsin kirkko · Porvoon kirkkoyhteisö ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Raamattu ja Ruotsin kirkko · Raamattu ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Ruotsin kirkko · Ruotsi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Schmalkaldenin opinkohdat
Schmalkaldenin opinkohdat eli artiklat eli kappaleet (latinaksi Articuli Smalcaldici, saksaksi Die Schmalkaldischen Artikel) ovat yksi luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.
Ruotsin kirkko ja Schmalkaldenin opinkohdat · Schmalkaldenin opinkohdat ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ·
Tunnustuskirjat
''Liber concordiae''n saksankielinen laitos (1580). Tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisen kirkon opin.
Ruotsin kirkko ja Tunnustuskirjat · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tunnustuskirjat ·
Tuomiokapituli
Tuomiokapituli on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa sekä pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa.
Ruotsin kirkko ja Tuomiokapituli · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Tuomiokapituli ·
Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.
Ruotsin kirkko ja Turun arkkihiippakunta · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Turun arkkihiippakunta ·
Uppsalan kokous
Uppsalan kokous oli Ruotsin Uppsalassa maaliskuussa 1593 järjestetty kirkolliskokous, joka vakiinnutti luterilaisuuden Ruotsin valtionuskonnoksi.
Ruotsin kirkko ja Uppsalan kokous · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uppsalan kokous ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Ruotsin kirkko ja Uskonpuhdistus · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Uskonpuhdistus ·
Vähä katekismus
Lutherin Vähä katekismuksen kansilehti vuodelta 1536. Lutherin Vähä katekismus on saksalaisen teologi Martti Lutherin vuonna 1529 julkaistu teos, joka oli tarkoitettu luterilaisen kristinuskon opettamisen apuvälineeksi.
Ruotsin kirkko ja Vähä katekismus · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Vähä katekismus ·
Västeråsin valtiopäivät
Västeråsin valtiopäivät Västeråsin valtiopäivät olivat vuonna 1527 Västeråsin linnassa pidetyt valtiopäivät, jossa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vaihdatti valtion uskonnon luterilaiseksi ja Ruotsi irtaantui katolilaisesta uskosta.
Ruotsin kirkko ja Västeråsin valtiopäivät · Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Västeråsin valtiopäivät ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
- Mitä heillä on yhteistä Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
- Yhtäläisyyksiä Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Vertailu Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Ruotsin kirkko on 152 suhteet, kun taas Suomen evankelis-luterilainen kirkko on 235. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 9.30% = 36 / (152 + 235).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ruotsin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
