Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomalaiset ja Suomen historian aikajana
Suomalaiset ja Suomen historian aikajana on 42 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A. I. Virtanen, Aadolf Fredrik, Aleksanteri III (paavi), Armi Kuusela, Baltian maat, Eerikinkronikka, Germania (kirja), Gravis admodum, Hämäläiset, Häme, Henrik Gabriel Porthan, Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, J. V. Snellman, Karjala, Karjalaiset, Keski-Suomen maakunta, Kokemäenjoki, Kyösti Kallio, Neuvostoliitto, Novgorod, Novgorodin ensimmäinen kronikka, Nuorakeraaminen kulttuuri, Pronssikausi, Rautakausi, Ristiretket Suomeen, Ristiretkiaika, Ruotsalaiset, Ruotsin vallan aika Suomessa, Saamelaiset, ..., Skandinavia, Suomen historia, Suomen kieli, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Tacitus, Turun akatemia, Urho Kekkonen, Venäjä, Viro, Volga, Widsith. Laajenna indeksi (12 lisää) »
A. I. Virtanen
Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.
A. I. Virtanen ja Suomalaiset · A. I. Virtanen ja Suomen historian aikajana ·
Aadolf Fredrik
Aadolf Fredrik (14. toukokuuta 1710 – 12. helmikuuta 1771) oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771.
Aadolf Fredrik ja Suomalaiset · Aadolf Fredrik ja Suomen historian aikajana ·
Aleksanteri III (paavi)
Paavi Aleksanteri III (noin 1100/1105 – 30. elokuuta 1181) oli paavina 7. syyskuuta 1159 – 30.
Aleksanteri III (paavi) ja Suomalaiset · Aleksanteri III (paavi) ja Suomen historian aikajana ·
Armi Kuusela
Armi Helena Kuusela-Williams (o.s. Kuusela, ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos) on ensimmäinen Miss Universum -kilpailun voittanut suomalainen.
Armi Kuusela ja Suomalaiset · Armi Kuusela ja Suomen historian aikajana ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Suomalaiset · Baltian maat ja Suomen historian aikajana ·
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Eerikinkronikka ja Suomalaiset · Eerikinkronikka ja Suomen historian aikajana ·
Germania (kirja)
Germania on roomalaisen historioitsija Tacituksen Germaniaa ja sen asukkaita eli germaaneja käsittelevä maantieteellis-kansatieteellinen teos, jonka hän kirjoitti vuonna 98.
Germania (kirja) ja Suomalaiset · Germania (kirja) ja Suomen historian aikajana ·
Gravis admodum
259x259px Gravis admodum on alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella nimetty paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille 9.
Gravis admodum ja Suomalaiset · Gravis admodum ja Suomen historian aikajana ·
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Hämäläiset ja Suomalaiset · Hämäläiset ja Suomen historian aikajana ·
Häme
Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.
Häme ja Suomalaiset · Häme ja Suomen historian aikajana ·
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Henrik Gabriel Porthan ja Suomalaiset · Henrik Gabriel Porthan ja Suomen historian aikajana ·
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Itämerensuomalaiset kansat ja Suomalaiset · Itämerensuomalaiset kansat ja Suomen historian aikajana ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomalaiset · Itämeri ja Suomen historian aikajana ·
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
J. V. Snellman ja Suomalaiset · J. V. Snellman ja Suomen historian aikajana ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Suomalaiset · Karjala ja Suomen historian aikajana ·
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Karjalaiset ja Suomalaiset · Karjalaiset ja Suomen historian aikajana ·
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Keski-Suomen maakunta ja Suomalaiset · Keski-Suomen maakunta ja Suomen historian aikajana ·
Kokemäenjoki
Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta. Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki, joka on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki.
Kokemäenjoki ja Suomalaiset · Kokemäenjoki ja Suomen historian aikajana ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Kyösti Kallio ja Suomalaiset · Kyösti Kallio ja Suomen historian aikajana ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomalaiset · Neuvostoliitto ja Suomen historian aikajana ·
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Novgorod ja Suomalaiset · Novgorod ja Suomen historian aikajana ·
Novgorodin ensimmäinen kronikka
Novgorodin ensimmäinen kronikka eli Novgorodin kronikka 1016–1471 on vanhin nykyaikaan asti säilynyt novgorodilainen kronikka.
Novgorodin ensimmäinen kronikka ja Suomalaiset · Novgorodin ensimmäinen kronikka ja Suomen historian aikajana ·
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Nuorakeraaminen kulttuuri ja Suomalaiset · Nuorakeraaminen kulttuuri ja Suomen historian aikajana ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Pronssikausi ja Suomalaiset · Pronssikausi ja Suomen historian aikajana ·
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Rautakausi ja Suomalaiset · Rautakausi ja Suomen historian aikajana ·
Ristiretket Suomeen
Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.
Ristiretket Suomeen ja Suomalaiset · Ristiretket Suomeen ja Suomen historian aikajana ·
Ristiretkiaika
Ennallistus perniön puvusta 1100-luvulta. Ristiretkiaika eli Suomen varhaiskristillinen aika (1025–1300 jaa. tai 1050–1300 jaa.) on Suomen rautakauteen liittyvä arkeologinen periodinimitys.
Ristiretkiaika ja Suomalaiset · Ristiretkiaika ja Suomen historian aikajana ·
Ruotsalaiset
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.
Ruotsalaiset ja Suomalaiset · Ruotsalaiset ja Suomen historian aikajana ·
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Ruotsin vallan aika Suomessa ja Suomalaiset · Ruotsin vallan aika Suomessa ja Suomen historian aikajana ·
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Saamelaiset ja Suomalaiset · Saamelaiset ja Suomen historian aikajana ·
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Skandinavia ja Suomalaiset · Skandinavia ja Suomen historian aikajana ·
Suomen historia
ImageSize.
Suomalaiset ja Suomen historia · Suomen historia ja Suomen historian aikajana ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomalaiset ja Suomen kieli · Suomen historian aikajana ja Suomen kieli ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomalaiset ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomalaiset ja Suomi · Suomen historian aikajana ja Suomi ·
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Suomalaiset ja Tacitus · Suomen historian aikajana ja Tacitus ·
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Suomalaiset ja Turun akatemia · Suomen historian aikajana ja Turun akatemia ·
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Suomalaiset ja Urho Kekkonen · Suomen historian aikajana ja Urho Kekkonen ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomalaiset ja Venäjä · Suomen historian aikajana ja Venäjä ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomalaiset ja Viro · Suomen historian aikajana ja Viro ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Suomalaiset ja Volga · Suomen historian aikajana ja Volga ·
Widsith
Widsith on 144:stä säkeestä koostuva runo, joka on kirjoitettu muinaisenglanniksi.
Suomalaiset ja Widsith · Suomen historian aikajana ja Widsith ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomalaiset ja Suomen historian aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Suomalaiset ja Suomen historian aikajana
- Yhtäläisyyksiä Suomalaiset ja Suomen historian aikajana
Vertailu Suomalaiset ja Suomen historian aikajana
Suomalaiset on 167 suhteet, kun taas Suomen historian aikajana on 1264. niillä on yhteistä 42, Jaccard'in indeksi on 2.94% = 42 / (167 + 1264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomalaiset ja Suomen historian aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
