Silikaattimineraali ja Vesuvianiitti

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Silikaattimineraali ja Vesuvianiitti

Silikaattimineraali vs. Vesuvianiitti

Silikaattimineraalit eli silikaatit (ja joihin kuuluu yli 300 eri mineraalia. Kemiallisesti ne koostuvat silikaateista, jotka ovat piin ja hapen muodostamia yhdisteitä (esimerkiksi SiO2 tai SiO4) ja sisältävät yleensä myös yhtä tai useampaa metallia sekä joskus lisäksi vetyä. Silikaattimineraalit muodostavat maankuoren merkittävimmät kivilajit. Silikaattimineraalien kiderakenteen perustan muodostavat pii- ja happiatomien muodostamat SiO4-tetraedrit. Jokaisen tetraedrin keskipisteessä on piiatomi ja kussakin kärjessä happiatomi. Tetraedrit voivat olla erillään toisistaan tai ne voivat liittyä toisiinsa siten, että kahdella tetraedrillä on yksi yhteinen kärki ja siinä kummallekin tetraedrille yhteinen happiatomi. Yhteisten happiatomien välityksellä tetraedrit voivat muodostaa monimutkaisiakin rakenteita aina ketjuista renkaiksi ja verkoiksi. Jos vain osa happiatomeista on yhteisiä kahdelle tetraedrille, muodostuvalla rakenteella on negatiivinen sähkövaraus eli kyseessä on anioni. Tällöin sähkötasapainon vuoksi kiteessä on oltava myös positiivisia ioneja eli kationeja, jotka ovat yleensä metalli-ioneja. Tetraedrien muodostamien rakenteiden perusteella silikaatit voidaan jaotella useiksi ryhmiksi ja niiden alaryhmiksi. Vesuvianiittia Hiottu vesuvianiitti Vesuvianiitti (Ca10(Mg,Fe)2Al4(SiO4)5(Si2O7)2(OH,F)4) eli toiselta nimeltään idokraasi.

Diopsidi

Diopsidi (CaMgSi2O6) on pyrokseeniryhmään kuuluva silikaattimineraali.

Diopsidi ja Silikaattimineraali · Diopsidi ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Epidootti

Epidootti on mineraali, joka kuuluu monokliiniseen kidejärjestelmään.

Epidootti ja Silikaattimineraali · Epidootti ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Grossulaari

Tyypillinen grossulaarikide alt.

Grossulaari ja Silikaattimineraali · Grossulaari ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Happi ja Silikaattimineraali · Happi ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Hemimorfiitti

Hemimorfiitti (Zn4Si2O7(OH)2·H2O) on silikaattimineraali.

Hemimorfiitti ja Silikaattimineraali · Hemimorfiitti ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Kiderakenne

Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.

Kiderakenne ja Silikaattimineraali · Kiderakenne ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Pii (alkuaine) ja Silikaattimineraali · Pii (alkuaine) ja Vesuvianiitti · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Silikaattimineraali ja Vety · Vesuvianiitti ja Vety · Katso lisää »

Wollastoniitti

Wollastoniitti (CaSiO3) on pyroksenoidiryhmään kuuluva mineraali.

Silikaattimineraali ja Wollastoniitti · Vesuvianiitti ja Wollastoniitti · Katso lisää »

Zoisiitti

Zoisiitti on sorosilikaatteihin kuuluva mineraali, joka sisältää alumiinia ja jonka kemiallinen koostumus on (Ca2(Al.OH)Al2(SiO4)3. Se kuuluu epidoottiryhmään. Zoisiitti on saanut nimensä itävaltalaisen tiedemiehen paroni Sigmund Zoisin mukaan, joka löysi mineraalin Itävallan Alpeilta vuonna 1805. Zoisiitista esiintyy useita muunnoksia, jotka esiintyvät maantieteellisesti hyvin rajatuilla alueilla ja joita käytetään jalo- ja korukivinä. Zoisiittia esiintyy prismaattisina, rombisina kiteinä tai massiivisina muodostumina metamorfisissa ja pegmatiittisissa kivilajeissa. Väriltään zoisiitti voi olla sinivioletti, vihreä, ruskea, vaaleanpunainen, keltainen, harmaa tai väritön. Zoisiitin kovuus Mohsin asteikolla on 6,5 ja ominaispaino 3,10–3,38 muunnoksesta riippuen. Zoisiitin tavallisempi muunnos on monokliininen klinozoisiitti.

Silikaattimineraali ja Zoisiitti · Vesuvianiitti ja Zoisiitti · Katso lisää »